Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!!

Transkriptio

1 Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!!

2 Tässä esityksessä kerromme Tapaamisjärjestelyistä, joissa on ollut eron jälkeistä vainoa. Esityksemme pohjautuu VARJO hankkeen, Miesten aseman ja VIOLA ry:n avopalveluiden yhteistyöhön. Kehittämistyössä olleet mukana myös Anna-Liisa, Taija, Jani, Satu ja Kirsi.

3 Tapaamisten rajoittaminen Käräjäoikeus Tuomioistuimella ei huostaanoton aikana toimivaltaa, voi joissain tapauksissa käsitellä tulevaa ratkaisua. RAJAPINNAN TOIMIJAT Lastensuojelu Mahdollisuudet? Huostassa olevat lapset Lapsen olinpaikka, tapaamiset, yhteydenpito jne. Voi olla vainossa ainut ratkaisu

4 Tapaamisjärjestelyjä Valvottu tapaaminen- työntekijä läsnä koko ajan. Määrätään, mikäli tapaaminen sisältää riskin lapsen turvallisuudelle, mutta tapaaminen katsotaan kuitenkin olevan lapsen edun mukaista ( mm. aiemmat kokemukset väkiallasta, lapsi pelkää / turvattomuus) Tuettu tapaaminen- mahdollistaa mm. ulkoilun. Määrätään mm. asuinolosuhteista johtuviin tapaamisiin, vanhemman epävarmuus, yhteisen kielen puuttuminen tms.) Valvottu vaihto tuki vaihtotilanteissa. Määrätään mikäli pulmaa vain vaihtotilanteissa.

5 Huolto ja tapaamisriita Vaino voi näyttäytyä viranomaisille ja muille toimijoille huolto- ja tapaamisriitana jossa lähivanhempi on haluton sopimaan ja tukemaan lasta tapaamisissa. Konfliktiin tarvitaan kaksi ihmistä tai tahoa, joista ainakin toinen tiedostaa ristiriidan. Toinen kiistan osapuoli voi väittää, että vain toisella on ristiriita. Konflikti on yhteinen siitä huolimatta, vaikka osapuolet kokisivat sen eri tavoin. (VindelØv 2008, Mattila-Aalto yms. 2013)

6 Oikeus molempiin vanhempiin Lähtökohtana on, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin myös eron jälkeen. Aiemman väkivallan merkitys tapaamiskäytännöissä on syytä kuitenkin keskustella ja ottaa huomioon tapaamiskäytännöissä. Puolueettomuus ei tarkoita väkivallan sivuuttamista

7 VAINON MÄÄRITTELYÄ Vainoaminen on toistuvaa, ei toivottua, häiritsevää seuraamista tai yhteydenottoja, jotka aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta. Vainoamisteot voivat olla hienovaraisia ja vaikeasti tunnistettavia, äärimmillään vaino kärjistyy henkirikoksiksi. Vaino voi kohdistua myös vainotun lapsiin / läheisiin/ auttajiin. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä. Vainoaminen on rikos alk. (VARJO- hanke). Vaino on suhteisiin ja rakenteisiin kiinnittyvää väkivaltaa, mikä murtaa yksilön arjen elämisen ehtoja. Yhteinen intiimi historia mahdollistaa laajan keinovalikoiman hallintaan. (Nikupeteri ja Laitinen, 2013.)

8 Vaino- yhteiskunnallinen tabu, ilkeä ongelma vai mikä? Auttamissuhteeseen kulkeutuu mukaan monia yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja tilanneyhteyksiin kiinnittyviä tekijöitä ikään kuin varjoina kohtaamisen ympärillä. Näitä varjoja luovat osaltaan yleisesti kulttuurissa jaetut tabut, joita ei ehkä tunnisteta tai joita ei uskalleta tai haluta ottaa käsittelyyn. Ne vaikuttavat auttamissuhteen valintoihin asioina, joista on vaiettava, ja jotka on kiellettävä tai kierrettävä. Käytännön auttamistyössä varjot rakentavat eräänlaisia muureja, joita vuorovaikutuksessa on vaikea kohdata ja ylittää ilman vahvaa ammatillista metodista työotetta. Pohjola 2009, 71.

9 Ero tabun ja muiden kiellettyjen asioiden välille syntyy kulttuurisesta sidoksesta, moraalisesta ulottuvuudesta ja arvojen vahvasta vaikutuksesta, joihin yhteiskunnan jäsenet kasvat ja mitä ei helposti kyseenalaisteta. (Laitinen 2009). Pyhä vanhemmuus, pyhä äitiys, pyhä isyys? Pohjola (2009)

10 TAPAAMISKÄYTÄNNÖT Tapaamiskäytäntöjen järjestelyjä tehdään mm. lapsen turvallisuuden takaamiseksi, mutta tapaamiskäytäntö voi olla myös mahdollisuus ja motivaatio avun hakemiseen, sekä käyttäytymisen muutokseen. ON TILANTEITA, JOISSA TAPAAMISET ON EVÄTTÄVÄ

11 Lukuja Vuosittain sosiaalitoimessa ja oikeusistuimissa noin lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevaa ratkaisua. Näistä noin päättyy vuosittain oikeuden ratkaistaviksi Joista noin 500 on huoltoriitakierteitä (Mattila Aalto yms. 2013) Teija Hautasen väitöskirja-aineisto ( ) : 158 tapausta, joissa kaikissa väitteitä parisuhdeväkivallasta, lapseen kohdistuvasta väkivallasta tai hyväksikäytöstä. MARAK työssä tutkittua: 54% MARAK asiakkaiden lapsista lastensuojelun tiedossa (Caada 2014). EU: n tutkimus: Suomessa 24 % naisista on kokenut vainoa 15 vuotta täytettyään.

12 Hester (2004) Hautanen 2010 mukaeltu Väkivalta/Vaino/ tapaamiset Rikosoikeus Perheoikeus Lastensuojelun lainsäädäntö

13 Tapaamiskäytännöt/ VAINO Isä Lastensuojelu/ lastenvalvoja

14 Lapsen etu vainotilanteissa Tulkinta siitä, mikä on lapsen edun mukaista voi vaihdella vanhempien, mutta myös yhteistyöverkoston sisällä Vainossa lapsella voi liittyä tekijään hyvin erilaisia ja ristiriitaisiakin tunteita Aina ei löydetä välttämättä yhtä kaikkia osapuolia tyydyttävää ratkaisua kenen ääni ratkaisee? Jokainen tapaus arvioitava erikseen, arvion tulee olla jatkuvaa koska tilanteet voivat muuttua nopeasti.

15 Turvallisuus/ tapaamiset Vainotilanteissa turvallisuuden arvioiminen korostuu Järjestelyt: matkat, tapaaminen, paluu, keskeytykset jne. eduksi selvä struktuuri Lapsen ikä tietojen saaminen Digitaaliset välineet Lasten ulkoinen turvallisuus/ sisäinen turvallisuus

16 Työskentelyn raamitus Väkivalta -isä Tuki k o n t r o l l i Turvallisuus - äiti ja lapset Tuki Väkivaltatyön foorumi

17 Työnjako Viranomaistaso Lastenvalvoja Sosiaalityöntekijä Viola ry/tapaaminen ja olosuhteet JK MP Tapaamisten tukihenkilö Isän oma työntekijä Viola ry/ lähityöskentely Lasten oma tt Äidin oma työntekijä Väkivaltatyön foorumi

18 Jatkuva seuranta Isän ja lasten turvallinen yhdessäolo Väkivallattoman isyyden vahvistaminen Erilliset seurantapalaverit äidin ja isän kanssa Äidin ja lasten tuvallisuudentunne Väkivaltatyön foorumi

19 Hannuniemi 2007, 67 Pahennetaan vieraannuttamista 1)Antamalla yksinhuolto riitaa aiheuttavalle lähivanhemmalle, jolloin tämä katsoo saaneensa valtakirjan etävanhemman ajamiseksi pois lasten elämästä 2)Olemalla järjestämättä tapaamisoikeuksia kuukausia voimassa pysyvien väliaikaismääräysten yhteydessä ja suostumalla ylipitkiin väliaikaisratkaisuhin, jolloin väliaikaismääräyksen status muodostuu pysyväksi ilman, että sitä on käsitelty asianmukaisesti 3)Uskomalla tai jättämällä kyseenalaistamatta epämääräiset, todistamattomat väkivaltaväitteet

20 Vaino/ vieraannuttaminen Tekijän kokemus voi olla VIERAANNUTTAMINEN Uhrin kokemus voi olla VAINO

21 Vaino/ vieraannuttaminen Vaino -uhrin kokemus Lapsi vainon välineenä Samasta tilanteesta eri osapuolilla voi olla eri kokemus ja käsitys. Vieraannuttaminen -tekijän kokemus Lapsi riistetty oikeudettomasti Aikaisemman väkivallan merkitys Lapsi näiden tilanteiden keskellä Aikaisempi väkivalta ei tunnistettu/ tunnustettu Valta ja väkivalta suhteessa. Kontrolli. Miten auttajat tunnistavat, tulkitsevat ja toimivat näissä tilanteissa? Turvallinen ja rajaava/ toinen kaaottinen, epäjohdonmukainen

22 Vainossa lapsi vieraantuu etävanhemmasta, mutta kyseessä ei ole lähivanhemman toivoma, haluama aktiivinen prosessi, vaan seuraus pelosta, väkivallasta, uhkailuista.

23 Tapaamiskäytännöissä Tarvitaan: Riittävästi ihmisiä; tuki jokaisella osapuolella + prosessin omistajat Viranomaisten kanssa selkeä työnjako Keskinäistä dialogia Kunnioittamista Avoimuutta Väkivaltatyön osaamista Lapsen kehityksen ymmärrystä Jokaisen lapsen yksilöllisten tarpeiden kuulemista Turvallisia työkäytänteitä Aikaresurssi : vuoden aikana noin 13 tapaamista + yhteinen keskustelu

24 Pieniä ihmisiä suuria asioita Vaino- ja väkivaltatilanteissa kysymys on lapsen kannalta merkityksellisen turvan ja suojan antamisesta, lapsen perusoikeudesta. On tärkeää erottaa nämä kaksi näkökulmaa toisistaan: lapsi ei voi tavata vainoavaa ja väkivaltaista vanhempaa hinnalla millä hyvänsä.

25 Pieniä ihmisiä suuria asioita Lapsen edusta huolehtiminen ei ole vain yhden toimijan tehtävä ja velvollisuus Luovuus ja uskallus mahdollistavat julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön Avoimuus ja kaikkien osapuolien vuoropuhelu (yhteiset seurantapalaverit) sallii keskustelun yli salassapitosäännösten

26 Kirjallisuutta Laitinen Merja & Nikupeteri Anna Vaino naisiin kohdistuvana eron jälkeisenä väkivaltana. Naistutkimus 2/2013. Matela, Kari: Sukupuoli ja ikäsensitiivisyys ensi- ja turvakodin sosiaalityössä ( Strömberg Jakka & Karttunen (toim.) Sosiaalityön haasteet 2012) Niemi, Helena 2013, Mikä on tapaamispaikka? Työpapereita 2/2013 Ensi- ja turvakotien liitto Anja Hannuniemi ( 2007) Vanhemmasta vieraannuttaminen- uhkalapsten hyvinvoinnille. Jurisprudentia XL Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys. Minna Mattila- Aalto & Marina Bergman-Pyykkönen & Vaula Haavisto & Synnove Karvinen- Niinikoski Konfliktiteoreettinen näkökulma eroihin ja palvelujen kehittämiseen. Teoksessa Aino Kääriäinen & Juha Hämäläinen &Pirjo Pölkki toim. Eron haasteet, välintulot ja lapset. Ensi- ja turvakotien liitto. Helsingin Hovioikeuspiirin laatuhanke Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatus Hautanen, Teija Väkivalta ja huoltoriidat. Häkkänen- Nyholm & Laajasalo & Tuuri Lapsen vieraannuttamienn vanhemmasta: toimintatavat ja niiden vaikutus lapsen ja vanhemman hyvinvointiin. Psyjuridica. Caada 2014:In plain sight: Effecive help for children exposed to domestic abuse. CAADA s 2nd. National Policy Report Pohjola. Anneli Tabut auttamisen paradoksina. Instituutiot ja ihminen. Teoksessa Tabujen kahleet (Laitinen & Pohjola toim Vastapaino.