YHTEENVETO JA LYHYET VASTINEET MAAKUNTAOH- JELMAN LUONNOKSESTA ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

Transkriptio

1 MKH / YHTEENVETO JA LYHYET VASTINEET MAAKUNTAOH- JELMAN LUONNOKSESTA ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KUNNAT JA KUNTAYHTYMÄT Hankasalmen kunta Maakuntaohjelmaluonnoksessa on käsitelty erittäin laajasti ja seikkaperäisesti kehitysnäkymiä ja mahdollisuuksia kolmen klusterin pohjalta. Elinkeino-, osaamis- ja hyvinvointiklusterien kehittäminen ovat jatkoa noin 10 vuotta jatkuneelle toimialapohjaiselle kehittämistyölle. Väestömäärän Keski- Suomessa ennustetaan edelleen kasvavan. Väestötavoitteeksi vuodelle 2010 on asetettu henkeä. Vuoden 2005 lopussa väestömäärä oli henkeä. Väestötavoite on oikeansuuntainen ja kaiken kaikkiaan hyvä tavoite. Väestökehityksessä tulisi tavoitteena olla hallittu väestökehitys koko maakunnan alueella, joka turvaa kokonaisuutenaan mahdollisimman elinvoimaisen maakunnan kehittymisen. Erityisen tärkeää on vahvistaa maakuntaa yrittäjyyden näkökulmasta. Erityisesti tuotannollisella yritystoiminnalla on laaja vaikuttavuus yksityiseen ja julkiseen palvelutuotantoon. Ohjelmaa tulisi täydentää toiminnallisten tavoitteiden osalta. Ohjelmaan on erittäin tärkeä sisällyttää klustereittain toimialoihin perustuvat tulostavoitteet ja mittarit, joiden avulla voidaan seurata ja arvioida asetettujen tavoitteiden toteutumista. Vielä tärkeämpää on saada eri toimijat sitoutumaan asetettuihin tavoitteisiin. Oleellista onkin, kuinka tässä onnistutaan. Tulostavoitteiden jakaminen esim. seutukunnittain toisi tavoitteet lähemmäksi käytännön toimijoita, jolloin niihin paremmin myös sitouduttaisiin. Seudulliset tavoitteet voisivat olla tietyllä tapaa ohjeellinen maakunnan toimijoiden näkemys, joka huomioisi paikalliset vahvuudet jo tehtyjen toimenpiteiden pohjalta. Samalla syntyisi myös seudullista seurantaa. Koulutuksessa haasteena on ennakoida aloituspaikkojen määrä maakunnan tulevaa työvoimatarvetta ja kehittämistarpeita tukevaksi. Kun tässä onnistutaan, sillä on suora yhteys uusien työpaikkojen syntymiseen sekä työllisyyslukuihin. Tästä syntyy myös pohja koko alueen hyvinvoinnille. Vastine: Valittujen klustereiden tulostavoitteet ja mittarit pyritään määrittämään jo maakuntaohjelmaan. Klusteriprosessi jatkuu vielä tulevina vuosina, jolloin yksityiskohtaisemmin tähän myös seudullisesti voidaan palata. Klusterityö kokoaa yhteen välittäjäorganisaatioiden lisäksi ennen muuta yrityksiä, jossa yhteydessä sitoutuminen eri toimijoiden osalta selvitetään. Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupunki haluaa lausunnossaan korostaa kahta asiaa, jotka tulisi ottaa huomioon myös Keski-Suomen liiton toiminnassa: 1) Toimintaympäristön muutos tulevaisuudessa yhä vain korostaa Jyväskylän seudun merkitystä Keski-Suomelle, mikä tulee huomioida myös kuntarakenteen uudistamisessa. 2) Kun EU:n tuet ovat supistumassa, Keski-Suomi tarvitsee ammattimaisen ja kurinalaisen systeemin, minkä avulla tuettavat ja hylättävät hankkeet valikoidaan. Vähemmillä panoksilla on saatava aikaan enemmän! Suurten kaupunkiseutujen kasvava vastuu

2 Suurimmat yliopistokaupungit ja seudut - pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku, Jyväskylä ja Oulu - tulevat ratkaisemaan sen, miten Suomen käy tietotalouden ja voimistuvan globalisaation aikakaudella. Valtion tulee mahdollistaa onnistuminen mm. taloudellisilla resursseilla sekä muokkaamalla säädöstöä ja hallintoa nykyistä suotuisammaksi uuden ja kasvavan liiketoiminnan syntymiseksi. Kaupunkiverkko ja kaupunkiseudut tutkimuksen mukaan suuret kaupunkiseudut ovat avainasemassa koko kansantalouden kehityksen, kansallisten kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamisen sekä uuden osaamisen ja tiedon luomisen ja välittämisen kannalta. (Sisäasiainministeriö, 2006.) Suurilla kaupunkiseuduilla on erityisrooli alueiden kehittämisessä. Suuret kaupunkiseudut ovat tärkeitä solmukohtia yritysten ja osaamisen kansainvälisessä verkostoitumisessa. Ne ovat laajojen alueiden kehityksen vetureita ja niiden menestys on tärkeää koko kaupunkiverkon elinvoimaisuuden kannalta. Suurten kaupunkiseutujen painoarvo kansallisessa kaupunkiverkostossa on edelleen 2000-luvun alkuvuosina lisääntynyt ja niiden kehityksen heijastevaikutukset lähiseuduille ovat voimistuneet. (Sisäasiainministeriö, 2006.) Tulevana talvena Jyväskylän seudun verkostokaupunkiprosessi siirtyy kolmanteen aaltoon eli kuntarakenteen uudistukseen ratkoessaan kunta- ja palvelurakennepuitelain asettamia kysymyksiä. Jyväskylän kaupunki on valmis jatkamaan maakuntahallituksen kanssa hyvässä yhteistyön ilmapiirissä käynnistynyttä prosessia. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä. Kun nykyinen kuntarakenne on Keski-Suomen ja Jyväskylän seudun kehittämisen haitta, Jyväskylän kaupunki on valmis jatkamaan Jyväskylän seudun kuntarakenteen muutosta maakuntahallituksen keväisen linjauksen mukaisesti. Kaikki toiminta ei tule keskittymään suuriin keskuksiin. Muualta Suomesta tullee jatkossakin kilpailukykyisiä innovaatioita ja yrityksiä, aivan kuten nyt. Globalisaation paineessa yhteiskunnan on kuitenkin pystyttävä panostamaan sellaiseen huippututkimukseen ja toimintaympäristöön, joka houkuttelee globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä toimimaan Suomessa. Globaalit toimijat verkottuvat huippuosaamisen keskittymiin ja se tarkoittaa Suomen oloissa, että viidellä kuudella keskuksella on kohtuulliset edellytykset menestyä tietotalouden globaalissa kilpailussa. Mutta niidenkin pitää pikimmiten virittää toimintaympäristönsä uudelle tasolle; työkalut on laitettava kuntoon ja tavoiteltava maailman huippua osaamisessa. Ja tätä kautta mahdollistaa muillakin paikkakunnilla toimiville yrityksille toimintaedellytykset Suomessa. Kuntarakenteen muutoksen välttämättömyys on kirkastumassa, kun tarkastellaan kysymystä kansallisen kilpailukyvyn ja kestävän yhdyskuntarakenteen näkökulmista. Kilpailukykynsä puolesta kamppaileva Keski-Suomi tarvitsee veturikseen asukkaan Jyväskylän. Maakuntaohjelmassa onkin syytä huomioida kansallisen suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutus vuoden 2007 alusta. Globaali talous haastaa voimien koontiin Suomen EU -puheenjohtajakauden alussa kilpailukykyministereiden kokouksessa Jyväskylässä puhunut Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila näki niin Suomen kuin EU:nkin kilpailukyvyn suurena haittana pirstaleisen hankemaailman ja sitä ruokkivan rahoitusjärjestelmän. Saman esittivät myös OECD:n arvioitsijat arvioidessaan Jyväskylän korkeakoulujen aluevaikuttavuutta.

3 OECD:n arvion mukaan nykyisen aluekehittämisen ongelmaksi on muodostumassa strategiaviidakko. Aluekehittämisen tehostamiseksi tarvitaan aitoa strategiayhteistyötä ja selkeä näkemys eri strategioiden asemasta, roolista ja rajapinnoista. Tähänkin toisi osaltaan jämäkkyyttä kuntarakenteen uudistus. Arvioitsijat toteavat Jyväskylän seudun kannalta merkityksellisten korkeakoulujen uhkista sen, että korkeakoulujen aluekehittäminen muodostuu pirstalemaiseksi projektiluontoisuutensa takia. Keski-Suomessakin tarvitaan Jyväskylän seudun tapaan selkeä ja yhteisesti hyväksytty ohjauskuva. Sen perusteella on mahdollista kohdistaa eri toimijoiden panokset nykyistä koordinoidummin. Jyväskylän seudun ohjauskuvaksi on rakentumassa Human Technology City. Ohjauskuvan pitää olla riittävän haastava, mutta myös realistinen. Maakuntaohjelmassa ohjauskuvaksi valittu vaihtoehto maailmanranta kevyt kiertää ei vaikuta välttämättä uskottavalta. Näkemystä ja kurinalaisuutta innovaatiotoimintaan Keski-Suomessa on kehittämisessä, rahoittamisessa ja riskien hallinnassa tarve uusille, kustannustehokkaille prosessityökaluille. Kehittämistyön verkottuessa yhä laajemmin maailmalle prosessien hallinnan merkitys korostuu. Innovaatiotoiminta pitää nähdä investointina uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi ja kilpailuedun rakentamiseksi. Nykyisen innovaatiotoiminnan ongelmamme ei ole sen keksinnöllinen (inventio) näkökulma, vaan sen kaupallinen eli liiketoiminnan näkökulma. Yritysten ja yksityisten rahoittajien panostukset uuteen kasvuun ja kilpailukykyyn ovat ratkaisevan tärkeitä. Julkisella t & k -rahoituksella on tukeva, mahdollistava merkitys. Tukien kanavoiminen pitäisi kohdentaa ensisijaisesti pienempiin ja alkuvaiheen yrityksiin, koska niille tuella on suuri merkitys, ja kenties suurin vaikuttavuus myös uusien työpaikkojen luomisen näkökulmasta. Suurin este pkyrityksille rahoituksen hyödyntämiseksi ovat rahoituksen käyttämisen ehdot ja omarahoitusosuusvaatimukset. Yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteistyömalleja on kehittävä entisestään. Kyse on uudenlaisista rahoituspaketeista. Tuomalla hyviin hankkeisiin houkutteleva määrä julkislähtöistä rahaa voidaan houkutella yksityisiä sijoittajia resursoimaan hankkeita suuremmilla panoksilla. Tällöin julkista rahaa kannattaa sijoittaa jopa avokätisemmin. Tällä hetkellä parhaiden hankkeiden alirahoittaminen on ongelma, ei ylirahoittaminen, joten hyviin hankkeisiin on panostettava enemmän. Julkistoimijat ovat perinteisesti toimineet tutkimuksen, ideanikkareiden ja perustamisvaiheessa olevien yrityshankkeiden parissa. Toimintamallit ja työkalut ovat ehkäpä sopivia uusien ideoiden generoimiseen, mutta kasvavaan ja globaaleilla markkinoilla toteutettavaan liiketoimintaan ei niillä välineillä pystytä. Menestyvien yritysten ja yritysjohtajien näkökulmasta hankkeissa pitäisi useimmiten panostaa aivan eri asioihin kuin, mihin julkistoimijat panostavat. Liiketoiminnan onnistumisen kannalta olennaisempaa olisi esimerkiksi löytää hyviä tiimejä kuin keksintöjä. Innovaatioinvestointeja tulisi johtaa ja innovaatioprosessin tulisi ennen kaikkea valita osuvasti. Keski-Suomen yksi potentiaalisimmista avauksista olisi ottaa käyttöön sellainen ammattimainen innovaatiojalostusprosessi, joka perustuu markkina- ja toimintaympäristöymmärrykseen. Sen tulee pystyä tunnistamaan potentiaalisimmat hankkeet, ohjata resurssien kohdentamista ja hankkeiden toteutusta, taata parhaiden hankkeiden laadukas eteneminen sekä mahdollistaa oppiminen ja kehittyminen tulosten perusteella. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että maakuntaohjelman pitää keskittyä strategisesti koko maakunnan kannalta tärkeisiin kehitettäviin asioihin ja kuntien sisäiset asiat on syytä käsitellä kuntien itsehallinnon mukaisesti.

4 Vastine: Maakuntaohjelman ohjauskuva rakentuu Keski-Suomen visiolle: tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentavasta elämänlaadun maakunnasta. Vision linjaus ei ole ristiriidassa Jyväskylän kaupungin ohjausvision kanssa. Tavoitteena on, että maakunnan alueen eri toimijat löytävät kiinnittymiskohtia yleispiirteisestä suunnittelusta. Maakuntaohjelman tavoitteena on keskittää toimenpiteitä julkisen kehittämisrahoituksen vähetessä. Strategiset valinnat tiivistyvät globaaleille markkinoille suuntautuvien ja innovatiivisten yritysten verkostojen kehittämiseen. Maakunnalliset voimavarat eivät tähän luonnollisesti riitä vaan päärahoittajat näissä löytyvät esimerkiksi TEKESin kaltaisista organisaatioista. Maakunnassa tehtävin päätöksin (EU-varat ja osa kansallisesta kehittämisrahoituksesta) kohdennetaan kehittyviin ja potentiaalisiin klustereihin, joissa odotetaan syntyvän laajentuvaa yritystoimintaa ja uusia työtilaisuuksia. Seuduittain määrittyvät kehitysklusterit hyödyntävät paikallista ja osin maakunnallista rahoitusta. Jämsän kaupunki Ohjelman kehittämistoimet sisältyvät kolmeen klusteriin: elinkeinot, osaaminen ja hyvinvointi. Toimintaympäristön kehittäminen on klustereita tukeva oma kokonaisuus. Aiemman maakuntaohjelman arvioinnin perusteella uuden ohjelman strategisia painotuksia on tiivistetty, resursseja keskitetty ja sisältöä selkeytetty. Kokonaisuutena arvioiden ohjelmaluonnos ei ole ristiriidassa Jämsän kaupungin kehittämistavoitteiden kanssa. Jämsä näkyy ohjelmaluonnoksessa mm. seuraavasti: 1.1 Aluerakenne "Keski-suomen aluerakenteen tavoite on esitetty maakuntasuunnitelmassa. Siinä Jyväskylän seutu on yksi Suomen pääkasvukeskuksista ja Jämsän ja Aänekosken seudut ovat merkittäviä teollisuusseutuja." 1.3 Aluetalous "Viimeisimpien aluetilinpidon tietojen mukaan arvonlisäys asukasta kohti jää Keski-Suomessa 15 % alle maan keskiarvon. yhdenkään seutukunnan arvonlisäys ei yllä maan keskitasoon, vaikka esimerkiksi Jämsän ja Aänekosken seutukunnissa arvonlisäys on lähes puolet enemmän kuin Joutsan ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnissa." 3.1 Toimintaympäristön kehittäminen "Kehitetään Jyväskylää Suomen yhtenä pääkasvukeskuksena, jolla on vahvat kansainväliset yhteydet ja johon Jämsänja Äänekosken merkittävät teollisuusseudut kytkeytyvät korkeatasoisin liikenneverkoin (Kehityskäytävä)." Maakunnallinen yhteistyö ja palvelujen järjestäminen "Maakunnan kunta- ja palvelurakennevision mukaan menestyvä Keski-Suomi tuottaa korkeatasoisia peruspalveluja nykyistä isompien kuntien toimesta peruspalveluiden järjestämisalueilla ja yhteisiä palveluita kootusti maakuntatasolla elämänlaadun turvaamiseksi." Nykymuotoinen Jämsän seutu lisättynä 2007 alusta tapahtuvalla Längelmäen kunnan osan liittämisellä Jämsään muodostaa Jämsän peruspalveluiden järjestämisalueen.

5 3.1.2 Ympäristö, virkistys ja kulttuuri "Matkailuun liittyviä ulkoilutoimintoja ja alan vetovoimaisia keskuksia Keski-Suomessa edustavat mm. Jämsän Himos ja Jyväskylän Laajavuori." Infran kärki "Maakunnan runkotieyhteydet VT 4 ja VT 9, runkorataja lentokenttä ovat valtakunnallisen liikennejärjestelmän ja maakunnan keskeisiä tukipilareita." "Maakunnan kiireellisimmät ratahankkeet ovat Jyväskylä-Tampere välin jo osaksi toteutettujen rakennetöiden loppuunsaattaminen vuosina Päällysrakennetöiden loppuun saattaminen mahdollistaa akselipainojen noston välillä Jyväskylä-Tampere, mutta teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi on toteutettava koko satamajakson Jyväskylä-Tampere-Pori/Rauma kantavuuden lisäys ja akselipainojen korotus ratahallintokeskuksen PTS suunnitelman mukaisesti. Akselipainojen nosto tulee myöhemmin ajankohtaiseksi myös välillä Jyväskylä-Pieksämäki ja Jyväskylä Aänekoski. Lisäksi pidemmällä aikavälillä on rautateiden kilpailukyvyn parantamiseksi varauduttava Aänekosken, Kaipolan ja Mäntän ja Valtran teollisuusrataosuuksien sähköistykseen." "Yksiraiteinen osuus Jyväskylä-Orivesi on tavaraliikenteen ja nopean henkilöliikenteen yhteensovittamisen ja liikenteen sujuvuuden kannalta ongelmallinen. Seuraavaa ohjelmakautta varten maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti on ryhdyttävä valmistelemaan kaksoisraiteen toteutusta mainitulla ratajaksolla sekä varauduttava Jämsän oikaisuun. Jämsän kaupunginhallituksen lausunto: Keski-Suomen maakuntaohjelmaluonnos omalta osaltaan tukee Jämsän kaupungin kehittämisstrategioita eikä se muutoinkaan sisällä ristiriitaisia linjauksia Jämsän kaupungin tavoitteisiin nähden. Luvussa Infran kärki, Rautatiet, jää kuitenkin epäselväksi, mitä tarkoitetaan "Jämsän oikaisulla". Jämsän kaupungin maankäytön ja kaupunkirakenteen suunnittelu lähtee yksiselitteisesti siitä, että rata ja Jämsän asema pysyvät nykyisellä paikallaan. Näin ollen vastustamme jyrkästi kaikkia sellaisia suunnitelmia, jotka irrottaisivat rautatien ja aseman nykyisestä kaupunkirakenteesta. Mikäli ohjelman ilmaisulla tarkoitetaan pienimuotoisempaa Partalan mutkan oikaisua, esitämme tekstiä tarkistettavaksi, siten että asiassa ei esiinny epäselvyyksiä ja tulkintavaikeuksia. Lisäksi kiinnitetään osaamisen osalta huomiota siihen, että maakuntaohjelmallakin edistettäisiin ammattikorkeakoulutasoisen opetuksen säilymistä ja lisäämistä Jämsän seudulla. Vt 24 kunnossapitotasoa tulee nostaa. Vastine: Oikaisulla tarkoitetaan Partalan mutkan oikaisua. Täydennetään tekstiä sekä varauduttava Jämsän oikaisuun Partalan kohdalla. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa ei ole kannanottoja, joilla ammattikorkeakoulutasoinen opetus vaarantuisi Jämsän seutukunnalla. Jämsänkosken kaupunki

6 Maakuntaohjelman luonnos vuosille on rakennettu neljään osioon, jotka ovat elinkeinot, osaaminen, hyvinvointi ja toimintaympäristön kehittäminen, joista viimeksi mainittu nähdään omana muita osioita tukevana kokonaisuutena. Suurina linjoina tarkasteltuna ohjelmaluonnos tukee hyvin Jämsän seutukunnalla valmisteltavaa aluekeskusohjelmaa ja Jämsänkosken omia strategisia tavoitteita. Erityisesti osaamiseen liittyvät painotukset ovat Jämsänkosken kaupungin linjausten kanssa yhdensuuntaisia. Kuitenkin luonnoksessa on joitakin yksityiskohtia, joita olisi syytä täsmentää ja ehkä muuttaa. 1. Keski-Suomi ohjelmakauden kynnyksellä Ohjelmaluonnoksessa on aivan oikein todettu Jämsän seutu merkittäväksi teollisuusseuduksi samoin kuin Ääneseutu. Keski-Suomen teollisuusseutujenkaan tuotannon arvonlisäys ei yllä maan keskitasolle. Lisäksi suurteollisuuden tehostamistoimet vievät niiltä työpaikkoja. Näiden tosiasioiden tulisi vaikuttaa maakuntaohjelman painotuksiin niin, että teollisuusseutujen elinkeinojen kehittämistä tuetaan myös muutoin kuin kehityskäytävämalliin perustuvalla liikenneinfrastruktuurin kehittämisellä. Jämsän seudun pääsy kansallisten aluepoliittisten tukien piiriin mahdollistaa nykyistä paremmin yritysten kehittämisen ja perustamisen tukemisen. 2. Keski-Suomen tavoiteltu kehitysura ja strategiset valinnat Strategisissa valinnoissa ja kehitystarpeissa mainitaan ohjelmallinen kehittäminen elinkeinopoliittisissa yhteyksissä. Suora yrityksiin kohdistuva kehittämistoiminta olisi syytä mainita myös strategisena valintana. Erityisesti yritysten sukupolven vaihdokset ja alihankinnan uudet kehityslinjat sekä uuden yritystoiminnan perustanta ovat kehityksen kannalta tärkeitä osa-alueita. 3. Maakuntaohjelman klusterimalli 3.1. Toimintaympäristön kehittäminen Liikenneinfrastruktuurin kehittämisen kohdalla tulee ottaa huomioon valtatie 9:n perusparantaminen välillä Jämsä-Korpilahti. Lisäksi ohjelmaan tulisi sisältyä maininta siitä, että Keski-Suomen tiepiiri saisi riittävästi varoja perustienpitoon. Jätehuollossa yleiset tavoitteet ovat hyväksyttäviä, mutta keinojen kohdalla tarvitaan täsmentämistä. Jätehuoltoa koskevaan osaan on sisällytettävä maininta siitä, että voimalaitospaikkakunnilla on turvattava edellytykset jatkaa korkealaatuisen refpolttoaineen rinnakkaispolttoa vakiintuneen ympäristöä säästävän käytännön mukaisesti. Keskitettyä jätteen polttoa tarvitaan, mutta ei ole mitään mieltä kuljettaa korkealaatuiseksi polttoaineeksi käsiteltyä ref-jaetta sieltä missä sitä voidaan polttaa lähellä sen syntypaikkaa. 3.2 Elinkeinoklusteri ja 3.3. Osaamisklusteri Osaamista, innovaatiotoimintaa ja niiden hyödyntämistä koskevissa osioissa esitetään monenlaisia uudelleenorganisointeja ( kansainvälistymisen palvelu keskus, yrityksiä tukeva palvelukeskus, Keski- Suomen innovaatiopankki ym.) Näiden osalta on todettava, että uusia maakunnallisia toimijoita ei ole syytä perustaa vaan tukeutua uusien toimintojen perustamisissa jo olemassa oleviin organisaatioihin. Kannatettavaa on ohjelmaluonnoksesta näkyvä linjaus teknologiastrategian jalkauttamisesta koko maakuntaan. Yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen on nähtävä myönteisenä, Jämsänkoskenkin keskeistä strategista valintaa tukevana toimintana. Tähän liittyen Jämsänkoskella sijaitsevalle Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemialle on taattava varmuus siitä, että se pystyy jatkamaan hyvin alkanutta työtään vähintään nykyisillä resurssien tasolla sekä nuorisoasteella että aikuiskoulutuksessa.

7 Hieman täsmentämistä vaativat osiot " osaavan työvoiman saatavuus"," koulutuksen tuotteistaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen" ja " koulutusorganisaatioiden yhteistyön ja työelämälähtöisyyden tiivistäminen". Näissä osioissa puhutaan yhtenäisestä toisesta asteesta ja yhtenäisestä aikuiskoulutustarjonnasta tarkoittaen maakunnallista yhtenäisyyttä ja toisaalta seutulähtöisestä toteuttamisesta ja seudullisesta ennakoinnista. Kuinka on tarkoitus organisoida nämä toiminnot ja mitkä ovat vastuutahot? Samoin epäselväksi jää tarkoitetaanko toisella asteella myös yleissivistävää toista a s- tetta. Toisen asteen ammatillista koulutusta linjattaessa on otettava huomioon yhteys tulossa olevaan PA- RAS- hankkeen kautta syntyvään lainsäädäntöön, kuten hyvinvointiklusteriosassa on tehty Hyvinvointiklusteri Painotukset hyvinvointiklusteria kuvaavassa osassa ovat oikeita ja väestön ikääntymiskehityksen huomioon ottavia. Terveyspalvelut ja osittain niihin liittyvät sosiaalipalvelut ovat kasvava ja jo nykyisin suurin menoerä kuntien rahankäytössä. Tästä syystä asiakasprosessien kehittämisessä ja palveluiden ja hallinnon muussa organisoinnissa tulee näkyä toiminnallisten tavoitteiden ohella myös kustannustehokkuuden ja tuottavuuden kasvun tavoittelu. Ohjelmassa voisi näkyä myös tarve hyvinvointisektorin johtamisjärjestelmien kehittämiseen, joihin liittyy uusien kustannuslaskentamallien ja tilaaja-tuottaja -mallien luominen. Toimenpiteet: Klusteriperusteinen toimintatapa kohdentuu laajasti kärkiyritysten ympärille rakentuvien järjestelmätoimittaja- ja alihankintaverkostojen kehittämiseen. Keski-Suomen liitto on toistuvasti ja monissa eri yhteyksissä esittänyt perustienpidon rahoituksen nostamista. Asia on esillä lisäksi mm. maakunnan kärkihankkeissa sekä vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmaneuvotteluissa tiehallinnon kanssa. REF-jakeen rinnakkaispolttomahdollisuus riippuu suuresti polttoa koskevista kansallisista ja eurooppalaisista normeista. Mikäli suinkin Jämsänkosken voimalaitoksessa tai vaihtoehtoisesti Kaipolassa on teknistaloudelliset polttoon liittyvät asiat kunnossa tai saadaan kuntoon, liitto tukee esitettyä tavoitetta. Erityisen epäoikeudenmukaisia kyseiset säännökset ovat olleet Jämsänkosken voimalassa tapahtuneen polton osalta. Erillisen polttolaitoksen saaminen Keski- Suomeen tuntuu epätodennäköiseltä, koska selvitysten mukaan REF-kriteerit täyttäviä polttojakeita kertyy maakunnan alueelta vain noin t/a, kun kannattavaan polttoon massan pitäisi olla noin 2-kertainen. Hanke edellyttää pitkäaikaisia (min.. 20 v) maakuntarajat ylittäviä toimitussopimuksia, mihin parhaiten soveltuisivat ylimaakunnalliset toimijat. Jätteen polttoa koskevat toimenpiteet täsmentyvät Keski-Suomen alueellisessa jätesuunnitelmassa. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa ei ole kannanottoja, joilla ammattikorkeakoulutasoinen opetus vaarantuisi Jämsän seutukunnalla. Liiton PARAS-hankkeen kannanottojen sekä puitelainsäädännön mukaisesti toisen asteen koulutus Jämsän seudun strategia vuosille Toivomme, että näkemyksemme otetaan huomioon maakuntaohjelmaa valmisteltaessa. Seuraavassa on strategiassa yksilöidyt esitykset. Toimintaympäristön kehittäminen Jämsän seudun aluerakenteen tavoitteena on: - Vahvistaa ja kehittää seudun yritysten toimintaympäristöä

8 - Kehittää alueen yhdyskuntarakennetta vahvistamalla nykyisiä palvelukeskuksia ja elinvoimaisia kyläkeskuksia - Aluerakenteessa panostetaan Seppola- Himos ja Jämsä-Jämsänkoski akseleihin - Huolehtia tärkeimpien yhdyssuuntien toimivuus ja kehittyminen Jyväskylän, Tampereen (VT-9 ja VR ratayhteys Jyväskylän ja Tampereen välillä) sekä Lahden ja Helsingin suuntaan (VT-24) - Huolehtia maaseudun haja-asutusalueen liikennöinti- ja toimintaedellytyksistä metsätalouden, maatalous- ja maaseutuyrittäjien sekä asukkaiden kannalta - Huolehtia julkisten palvelujen (erityisesti koulutus-, terveydenhuolto-, vanhus- ja päivähoitopalvelut) saatavuudesta ja tasosta sekä yksityisten kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen saatavuudesta. Varmistaa rikkaan ja virikkeisen ympäristön säilyminen ja edistää suojelun, virkistyskäytön ja elinkeinoelämän (erityisesti matkailun) yhteensovittamista. - Huolehtia jätehuollon, energia-, vesi- ja jätevesihuollon kehittämisestä - Vahvistaa ja tukea yhteistyötä yli seutu- ja maakuntarajojen Elinkeinojen kehittäminen Elinkeinoklusterin kehittämisessä: - Edistetään yritysverkostojen ja alihankintaketjujen syntymistä - Tarjotaan yrityskohtaisesti räätälöityjä, joustavia kehittämispalveluita - Huomioidaan kaavoituksessa elinkeinopoliittiset tavoitteet mm. panostamalla Seppola Himos - kehityskäytävään - Varmistetaan yritysten toimitilojen riittävyys uudisrakentamisella ja saneeraamalla yritystoimintaan sopivia tiloja - Huolehditaan riittävistä T&K panostuksista yritystoiminnan kehittämiseen yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa - Tuetaan matkailun yhteismarkkinointitoimenpiteitä - Edistetään seudun elinkeinoelämää tukevaa ja sitä varten räätälöityä koulutusta Jämsän seudun osaamisohjelman mukaisesti - Edistetään hoivayrittäjyyttä Osaamisen kehittäminen - Kehitetään edelleen seudullista innovaatioverkostoa verkostoitumalla maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa - Vakinaistetaan innovaatioverkoston yhteistyömuodot ja kehitetään niitä edelleen - Varmistetaan koulutusjärjestelmän joustavuus, aluevaikuttavuus ja välitön neuvotteluyhteys työelämään - Varmistetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemian yksikön toiminta Jämsänkoskella - Varmistetaan toisen asteen koulutuksen laaja ja monipuolinen tarjonta Jämsän seudulla - Etsitään ja otetaan käyttöön erilaisia luovia järjestämisvaihtoehtoja toisen asteen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen - Rakennetaan seudullinen aikuiskoulutuksen toimintamalli varmistamaan aikuiskoulutuksen saatavuuden, työelämälähtöisyyden ja korkean laadun Jämsän seudulla - Tuetaan toimintaympäristön kehittymistä sekä työvoima- ja elinkeinopolitiikkaa - Varmistetaan koulutuksen työelämävastaavuus ennakoinnin ja työelämäyhteistyön avulla - Tehdään yhteistyötä kansainvälistymisen edistämiseksi Hyvinvoinnin näkökulma - Tilaaja- tuottaja mallin laajentaminen

9 - Kehittää julkista palvelutuotantoa luovasti ja monipuolisesti yhteistyössä yksityisen, kolmannen ja neljännen sektorin kanssa. - Ennakointitiedon hyödyntäminen. - Informaatio- ja kommunikaatioteknologian hyödyntäminen julkisten palvelujen tuotannossa - Varmistaa rakenteellisen työttömyyden hoidon palveluprosessien laatu ja rahoitus sekä yhteistyömuotojen kehittyminen Vastine: Osin kommentteja on nostettu esille jo Jämsän ja Jämsänkosken lausunnoissa. Ovat hyvin pitkälle samansisältöisiä maakuntaohjelmassa esitettyjen linjausten kanssa. Kannonkosken kunta Havaintoja ja kommentteja maakuntaohjelmaluonnoksesta: - Klusterit ovat maakunnan kehittämisen kannalta keskeiset ja oikein valitut. Keskittyminen harvempiin painopistealueisiin tuntuu oikeansuuntaiselta toimenpiteeltä (vrt. aik. maakuntaohjelma, jossa 8 toimintalinjaa). Tärkeää on kuitenkin, että ohjelma on erilaisia kehittämistoimenpiteitä laajasti mahdollistava eikä rajaava. - Toimintaympäristön kehittäminen; - Palveluiden seudulliset järjestämisalueet tuottamiskriteereinä asiakasnäkökulma, saavutettavuus ja laatu ovat oikea ja hyvä perusta palvelujen uudelleen organisointia edelleen kehitettäessä. - Virkistysosiossa voisi enemmän tuoda esille myös pohjoisen Keski-Suomen tarjontaa tällä alueella ja lisätä vetovoimaisten keskusten esimerkkeihin Piispalan tarjonnan. - Tieliikenneosioon tulee lisätä myös Vt 13 merkittävä perusparantamisen tarve ja ohituskaistoitus välillä Honkolan risteys - Kyyjärvi. Elinkeinoklusteri; - Palveluyrittäjyys tulisi huomioida paremmin kasvavana yrittäjyystoimialana sekä mahdollisuutena sekä elinkeino- että hyvinvointiklusterissa. - Pitäisikö yritysten markkinointiosaamisen kehittäminen nostaa myös enemmän esille liiketoiminnan kehittämisen ohella (monilla yrittäjillä tuntuu olevan tähän tarvetta)? Osaamisen klusteri; - Pohjoiselle Keski-Suomelle on erittäin tärkeää säilyttää ja kehittää nykyisen Poken alueen kuntien kanssa yhtenäistä toisen asteen koulutusta vielä paremmin alueen yritysten työvoimatarpeita vastaamaan ja alueen omia vahvuuksia hyödyntäen ja edelleen kehittäen (mm. bioenergia) - Oppisopimuksen kehittäminen ja tukeminen myös erittäin keskeistä Hyvinvointiklusteri; - Hyvinvointimatkailun kehittäminen ja edellytysten luominen sille on tärkeää pohjoiselle Keski-- Suomelle Maakuntaohjelmaan on tarkoitus liittää kunkin alueen oma seutustrategia. SaarijärvenViitasaaren seuun seutuohjelma on monistettu kunnanhallitukselle omana sarjana. Kunnanhallitus antaa lausuntonsa ja kommenttinsa maakuntaohjelman luonnoksesta ja korostaa siinä edellä esitettyjä sekä seuraavia asioita:

10 - Saarij ärven-viitasaaren seudun erityisasema tulee olla esillä sekä maakuntaohjelmassa että ESR- ja EAKR- ohjelmissa - Saarijärven-Viitasaaren seudulla tulee olla maakuntaohjelmassa oma erillinen rahoituskehys ja sen seuranta - Saarijärven-Viitasaaren seudun aito vaikutusmahdollisuus rahoituspäätöksiin on turvattava - toimintalinjojen rahoitusosuuksia tulee voida muokata maakunnan ja SaarijärvenViitasaaren seutukunnan kehittämistarpeiden mukaisesti ESR- ja EAKR-ohjelmissa - saavutettavuus, toimintaympäristön kehittäminen ja vetovoimaisuuden lisääminen ovat keskeisiä Saarijärven-Viitasaaren seudulla kehitettävien EAKR-rahoitteisten toimenpiteiden listalla - ESR-rahoitteisten hankkeiden puolella on pystyttävä rahoittamaan myös tutkintoperusteista koulutusta, koska väestön ja työvoiman koulutustaso on alhainen - ESR-rahoitusta voitava suunnata voimakkaammin osaamisen kehittämiseen alueellisessa ohjelmassa - myös pienet innovaatiot ja mikroyritysten kehittäminen on ohjelmien kautta ja rakennerahastovaroin tärkeää Vastine: Lisätään Piispala virkistyskohteisiin. Vt 13 perusparantamisesta neuvotellaan tiehallinnon kanssa. Palveluyrittäjyys nousee uudella tavalla kehitettävien toimialojen joukkoon mm. EU-rahoituksella. Koulutuksen työelämälähtöisyyteen kiinnitetään jatkuvasti huomiota koulutuksen ostojen yhteydessä. Kunnan kannanotot EU-rahoituksen periaatteista on otettu valmistelussa huomioon. Keuruun kaupunki 3.1. Toimintaympäristön kehittäminen Kaikki seutukeskukset kytkeytyvät Jyväskylään korkeatasoisin liikenneverkoin (myös Keuruu). Maakunnan läntisen yhteyssuunnan (mm. Pori) toimivuudesta huolehditaan siinä missä muistakin pääilmansuunnista. Kaikki seutukuntakeskukset Jyväskylän kaupungin ympärillä pitää laittaa samaan sarjaan eli niitä kehitetään merkittävinä palvelu- ja teollisuuskeskuksina (esim. Viitasaari, Saarijärvi, Joutsa, Jämsä, Äänekoski, Keuruu). Jyväskylän tavoitteena on olla valtakunnan osakeskus Ympäristö, virkistys ja kulttuuri Virkistys Listaan lisätään muutkin keskeiset matkailukeskukset kuten esim. Keurusselkä. Käytännön toimenpide-esimerkkejä: - Käytetään aluekehitysvaroja Keuruun Haapamäen taajaman elinkeinorakenteen muutoksen rahoittamiseen (vrt, esim. Fiskars Pohjan kunnassa). Ainutlaatuinen kulttuurimiljöö saa uuden elämän uusien ammattien ja yrityksien myötä. Tarvitaan varoja rakennuskannan ja muun ympäristön korjauksiin. Ehdolle valtakunnalliseksi pilottihankkeeksi Infran kärki Tieliikenne/Rautatieliikenne Maakuntaohjelmassa pitää mainita Jyväskylästä länteen suuntautuvien liikenneväylien kehittäminen. Valtatie 23:n merkittävä parantaminen Jyväskylästä Keuruulle, KeuruuÄhtäri tien rakentaminen valmiiksi sekä ratojen sähköistys ovat keskeisiä tavoitteita. Keuruun osalta tarkemmat tiedot löytyvät valmisteilla olevasta maakuntakaavasta (liite 1). Energiasektori Keuruulla selvitysvaiheessa olevat energiantuotannon kehittämisinvestoinnit nostavat bioenergian osuuden kaukolämmön ja puuteollisuuden prosessihöyryn tuotannosta yli 80 prosentin.

11 3.2. Elinkeinoklusteri Aluekehitysrahojen ja yritystukien jaossa pitää niitä yritystukia, joilla on saavutettu parhaat tulokset maaseutumaisilla alueilla (mm. Keuruu). Aluekehitysrahoista vähintään 60 % tulee kohdistaa yritysten toimintaympäristön ja toimintaedellytysten parantamiseen (teollisuusalueiden kehittäminen, yritystilat, ammattityövoiman koulutus jne.), 20 % osaamisen kehittämiseen ja 20 % infrastruktuurin kehittämiseen. Keuruun seutukunnan kehittämisyhtiö Keulink Oy toimittaa erikseen yksilöidymmän lausunnon elinkeinojen kehittämiseen liittyen Osaaminen Koulutusorganisaatioiden yhteistyön ja työelämälähtöisyyden tiivistäminen Keuruun seutukunnalle on laadittu toisen asteen koulutuksen kehittämissuunnitelma. Tarvitsemme aluekehitysvaroja tämän suunnitelman toteuttamiseen. Varoja pitää olla riittävästi myös yritysten välittömien työntekijätarpeiden täsmä- ja muuntokoulutuksiin (aikuiskoulutus). Vastine: Maakuntasuunnitelman linjausten mukaan maakuntaa kehitetään monikeskuksisena rakenteena, jossa Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski seutuakseli muodostaa maakunnallisen kehityskäytävän. Muita seutuja kehitetään seutustrategioiden ja klusterivalintojen mukaisesti. Keurusselkä mainitaan matkailukeskuksena. Haapamäen rakennuskannan korjauksiin ei maakuntaohjelmassa ole varauduttu. Maakuntaohjelmakaudelle ei sijoittune Keuruu-Jyväskylä tieosan merkittävää parantamista yksittäisiä liittymäjärjestelyjä lukuun ottamatta. Liiton kärkihankelistalla tulevien vuosien kärkihankkeisiin sisältyvän Vaasan valtatien toteuttamista ei voida pitää ohjelmakaudella realistisena. Keski-Suomeen kohdentuvista EU:n aluekehitysrahaston varoista 60 % suunnataan yritysten ja yritysverkostojen kehittämiseen, 25 % osaamiseen ja innovaatioihin sekä 15 % infran ja saavutettavuuden kohteisiin. Seudun toisen asteen koulutuksen kehittämiseen palataan hankkeita valittaessa. Lisätään kohdan Infra-hankkeiden energiasektoria käsittelevään kohtaan Keuruun bioenergiahanke. Kinnulan kunta Keski-Suomen peruspalveluiden seudulliset järjestämisalueet ja yhteistyö yli maakuntarajojen - Kinnulan kunta tekee merkittävää yhteistyötä lääkäri-, hammaslääkäri-, psykogi- ja eläinlääkäripalvelujen osa-alueella Reisjärven ja etenkin Perhon kunnan kanssa. Tämän vuoksi Perhon ja Reisjärven kunnat tulee liittää yhteistyöalueeseen yli maakuntarajojen. Liikenneinfrastruktuuri elinkeinoelämän apuvälineenä ja tieliikenne - Kinnula panostaa vahvasti matkailuun. Matkailutulosta yhä suurempi osa tulee Pohjanmaan suunnalta. Tämän vuoksi Kinnula Perhotie ja KT 58 - Kinnula -Lestijärvi - Reisjärvi-tie tulee mainita tärkeinä perusparannuskohteina. Muut asiat - Kinnulan hyvät talousvesivarat -Kivijärvi- altaan pilaantumisen estäminen ja pitemmällä ajalla kunnostaminen -Salamajärven kansallispuiston ja Salamanperän luonnonpuiston kehittäminen ja hyödyntäminen (Koirasalmi ym.)

12 Vastine: Palveluiden seudulliset järjestämisalueet on määritelty kunta- ja palvelurakennehankkeen yhteydessä. Tavoitteena on löytää väestöpohjaltaan riittävän vahvat alueet palvelutuotannon yhteistyön lisäämiselle tai yhdistämiselle. Lestijärvi ja Perho on mainittu maakuntarajat ylittävinä yhteistyöalueina Pohjanmaan suuntaan. Reisjärven kunnan nimeäminen mukaan yhteistyöalueeseen on perustelu esitys. Maakuntaohjelmassa nostetaan esiin vain mittavat liikenneinvestoinnit. Kinnula-Perho tieosuus käsitellään vuosittaisissa toteuttamissuunnitelmaneuvotteluissa tiepiirin kanssa. Esitetyt tiehankkeet ovat osa liiton esittämää Kuntien välisen yhteistoimintaa tukevien tieyhteyksien parantamista koskevaa teemapakettia. Kinnulan vetovoimakohteiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen voidaan käyttää EU:n aluekehittämisvaroja seudullisen valintojen ja resurssien mukaan. Konneveden kunta Maakuntaohjelman luonnoksessa kohdassa todetaan, että palvelujen Järjestämisen lähtökohdaksi on otettu luontainen työssäkäynti- ja asiointialue, eheä yhdyskuntarakenne sekä elinkelpoinen talousalue. Pohjana ovat nykyiset kuusi seutukuntaa, jotka muodostavat peruspalveluiden järjestämisalueet. Kuntien välinen yhteistyö/yhdistyminen etenee järjestämisalueiden sisällä. Konneveden kunnanhallitus katsoo, ettei maininta saa millään tavoin rajata peruspalvelujen yhteistoiminta-alueiden muodostamista. Konneveden kunta on parhaillaan selvittämässä muun muassa terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamista Jyvässeudun kuntien kanssa. Lisäksi sivistystoimen yhteistyötä valmistellaan Laukaan ja Hankasalmen kuntien kanssa. Yhteistyö uuden Äänekosken kanssa jatkuu kuitenkin entiseen tapaan. Vastine: Maakuntaohjelmalla ei ole tarkoitus rajata yhteistoiminta-alueiden muodostumista. Asian eteneminen on sidoksissa PARAS-hankkeeseen. Korpilahden kunta Maakuntaohjelmassa kehittämistoimet sisältyvät kolmeen klusteriin: elinkeinot, osaaminen ja hyvinvointi. Toimintaympäristön kehittäminen on klustereita tukeva oma kokonaisuus. Uuden ohjelman strategisia painotuksia on tiivistetty, resursseja keskitetty ja sisältöä selkeytetty. Joka tapauksessa uuden EU:n ohjelmakauden rahoitus vähenee, ja se suunnataan harvempiin sekä entistä vaikuttavampiin kohteisiin. Maakuntaohjelma on kaikille keskisuomalaisille tärkeä asiakirja, jonka merkitys korostuu uuden EU:n ohjelmakauden kynnyksellä. On tärkeää, että strategisia painotuksia tiivistetään, resursseja keskitetään ja rahoitusta suunnataan harvempiin ja entistä vaikuttavimpiin kohteisiin. Luonnoksessa toistuu kautta linjan pyrkimys julkisten organisaatioiden toiminnan laadulliseen tehostamiseen. Tästä esimerkkeinä ovat maininnat "yhden luukun periaatteista" mm. innovaatioiden kaupallistamisessa ja liiketoiminnan kehittämisessä. Näkemyksemme mukaan on tärkeää, että eri julkisten toimijoiden yhteistoiminta tiivistyy entisestään ja päällekkäisyyksien karsimista jatketaan. Toimintatapojen uudistamiseen liittyy myös oleellisena osana tiedotuksen tehostamisen tarve. Kuluneelle ohjelmakaudelle on ollut tyypillistä, että esimerkiksi kehittämisestä kiinnostuneet yrittäjät ovat olleet hämillään organisaatioiden ja lukuisten hankkeiden viidakossa. Asian merkitystä korostaa käytettävissä olevan rahoituksen niukkeneminen. Ohjelman toteuttamisessa tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kehittämistyötä voidaan tehdä hallintorajat ylittäen ja parhaita mahdollisia osaajia rekrytoiden, käyttäen hyväksi seudullis-

13 ta yhteistyötä, sitouttaen rahoittajat mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, siirtäen hyväksi todettuja käytäntöjä joustavasti ja rohkeasti ja tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja työssä oppivien opiskelijoiden kanssa. Yksityiskohtaisemmat kommentit 3.1. Toimintaympäristön kehittäminen Jyväskylää kehitetään Suomen yhtenä pääkasvukeskuksena, johon Jämsän ja Äänekosken teollisuusseudut kytkeytyvät korkeatasoisin liikenneverkoin. (Kehityskäytävä) Kehityskäytävän aluesuunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota asutuksen ja työpaikka-alueiden sijoittumiseen. Korkealaatuiset asumis- ja työpaikkaympäristöt edistävät osaavan työvoiman sijoittumista kehityskäytävälle. Uusien rakentamiskohteiden sijoittelussa tulisi huomioida liikenneyhteydet, ennen kaikkea joukkoliikenteen joustavan käytön mahdollisuudet tilanteessa, jossa energian hinnannousu vaikeuttaa henkilöautoilla tapahtuvaa pendelöintiä Ympäristö, virkistys ja kulttuuri Päijänteen pohjoisosan soveltuvuutta kansalliseksi kaupunkipuistoksi selvitetään. Päijänteen pohjoisosassa on jo parhaillaan käynnissä lukuisa määrä alkaneita tai alkamassa olevia kehittämiskohteita. Jyväskylän kongressikeskus ja satama, Jyväsjärven rantatie, Keljonlahden voimalaratkaisut, Äijälän rannan rakentaminen, Äijälänsalmen ruoppaus, Samulinrannan satamahanke, Kinkomaan alue, Riihivuori, Kärkistensalmi, Korpilahden Iloniemi, satama ja keskusta, Juokslahti sekä Himos muodostavat yhdessä valtakunnallisestikin katsottuna vetovoimaisen kehittämisen kokonaisuuden, jota yhdistää, ja jonka imagoa vahvistaa puhdasvetinen Päijänne. Selvitystyön tavoitteeksi tulisi asettaa selkeiden lisäarvojen saavuttaminen: Kaupunkipuisto turvaisi alueen luonnon arvokkaimmat erityispiirteet ja edesauttaisi alueeseen liittyvän suunnittelu- ym. toiminnan kansallisen rahoituksen saamista. Suojelutavoitteiden lisäksi kaupunkipuisto- hanke voisi myös edesauttaa korkeatasoista rantarakentamista sekä ympärivuotisen asumisen että matkailun käyttöön. Kaupunkipuistohanke voisi onnistuessaan saada myös alueen maanomistajien kannatuksen kun sen tulevaisuuden näkymänä olisi pikemminkin kiinteistöjen arvon nousu, laskemisen sijaan Infran kärki Maakunnan kattava matkapalvelukeskus on erittäin tarpeellinen erityisesti maaseudun joukkoliikenteen peruspalvelutason turvaamiseksi. Jätevesien käsittelyvarmuuden parantamiseksi myös Korpilahden tulevat investoinnit, mukaan lukien mahdollinen siirtoviemäri, kuuluvat kiireellisimpien hankkeiden joukkoon. Uusiutuvien energialähteiden käytössä on oleellista olla mukana tuotekehityksen kärjessä. On mahdollista, että pienen kokoluokan laitosten kannattavuus paranee ja siten myös pienemmissä kunnissa ja maaseutualueilla syntyisi lisää mahdollisuuksia sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Innovaatioiden kaupallistaminen ja Liiketoiminnan kehittäminen Yhden luukun periaate tulee saattaa käytäntöön, samoin Yrityspalvelu-uudistus valtakunnallisten linjausten mukaan Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saatavuutta voidaan edistää myös asumisen ja kulttuuripalveluiden korkealla laadulla. (kts. kohta 3.1) Hankkeiden valintakriteerit Esitetyt valintakriteerit tulee ottaa käyttöön siten, että hankkeille ei myönnetä rahoitusta ennen kuin kriteereiden mukainen ennakkoarviointi on tehty. Valintakriteereihin tulisi myös liittää hankkeen palvelukseen palkattavien henkilöiden koulutus- ja osaamistason vaatimus sekä siihen liittyen mahdolli-

14 suus joustavaan palkkaukseen Kansainvälistymisen edistäminen yhteistyössä Kansainvälistymisen merkitystä ohjelmatyössä on syytä korostaa. On pyrittävä siihen, että maakuntaohjelman toteuttamiseen osallistuu entistä enemmän ihmisiä, joilla on kansainvälistä työ- tai opiskelukokemusta. Ulkomaisen työvoiman rekrytointia kehittämishanketyöhön, esimerkiksi matkailuhankkeisiin, tulee lisätä, Myös pelkällä ns. "kulttuurivaihdolla" voi olla suuri merkitys myös yrityselämän kehittämiselle Koulutusorganisaatioiden yhteistyön ja työelämälähtöisyyden tiivistäminen Järjestettäessä sivistyksen ja opetuksen peruspalveluja seudullisesti on samalla huomioitava todelliset liikenneyhteydet ja tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua opetukseen. Korpilahden kunta kannattaa seudullisen yhteistyön lisäämistä, mutta pitää edelleen tärkeänä, että lukio-opetus säilyy Korpilahdella Hyvinvoinnin palvelutuotannon kehittäminen ja muutostarpeen ennakointi Kehittämistyössä tulee panostaa yksityisten hyvinvointipalvelujen saatavuuden edistämiseen. Palvelualalla kokonaisuudessaan on eniten työpaikkamäärän kasvunvaraa Suomessa. Yksityinen palvelutuotanto ei voi korvata julkista sosiaali- ja terveydenhoitoa, mutta se voi julkisen rinnalla osallistua palveluiden kehittämistyöhön. On tärkeää, että sekä julkiset että yksityiset toimijat voivat oppia toisiltaan parhaimpia käytäntöjä ja lopulta parantaa kaikkien asiakkaiden asiakaspalvelua. Osana tätä prosessia ovat kehittyvät ja moniammatilliset työyhteisöt. Uuden liiketoiminnan sijoittumisessa kiinnittyy huomio Jyväskylän seudun maaseutukuntiin. Esimerkiksi kasvavan vanhusväestön hoivapalveluyrityksille voisi löytyä Korpilahden kaltaisista kunnista laadukkaita ja hintatasoltaan sopivia kiinteistöjä, jotka eivät olisi tulevien asiakkaiden kannalta liian kaukana kaupungista. Hyvinvointipalveluiden tuottaminen voisi olla myös hyvä esimerkki toimialat ylittävästä toiminnasta: korkealaatuinen ympäristö lähellä kaupunkia ja Päijännettä soveltuisi sekä hoivatyön että matkailun asiakkaille Maakuntaohjelmaa kehitetään menestyssopimuksella. Korpilahden kunta liittyy nykyisen maakuntaohjelman arvioon, joka osoitti, että resurssit on kohdennettava muutamaan strategisesti valittuun kohteeseen. Kunta on myönteisesti kiinnostunut tarjotusta menestyssopimuksen kumppanuudesta Osaamiskeskusohjelma Jyväskylän Teknologiakeskusta tulee tukea sen pyrkiessä toimimaan klusterivastuussa kahdessa merkittävässä ohjelmassa, metsäklusterissa sekä nano- ja mikrojärjestelmien ja tulevaisuuden materiaalien osaamisklusterissa Saaristo-ohjelma Saaristo-ohjelman mahdollisuuksia tulisi hyödyntää jatkamalla jo virinnyttä yhteistyötä vesistömatkailun markkinoinnissa Saimaan alueen, Päijännettä Pohjoiseen kampanjan ja Saaristoasiain neuvottelukunnan kesken Matkailun kehittäminen Keski-Suomessa Jyväskylä- Päijänne-Himos Master Plan: Kehittämisen voimavarat tulee suunnata riittävän suurien ja elinvoimaisten kohteisiin ja niiden muodostamiin yritysverkostoihin. Himoksen ja Jyväskylän akseli on yksi tulevaisuuden kehittämisalue, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet. ympärivuotisen matkailun kehittymiselle. Alueella on kolme merkittävää talviurheilukeskusta, kansallisesti merkittävää vesistömatkailutarjontaa mm. runsas risteily-yrittäjyys sekä monia jo meneillään olevia rakentamishankkeita. Tulevan kehityksen kannalta olisi ripeästi ryhdyttävä Pohjois-Päijänteen ranta-alueiden ja 9-tien lähialueiden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Tavoitteena olisi vastata kysymykseen: mihin sijoittuvat tulevai-

15 suudessa uusi (ympärivuotisuuteen tähtäävä) matkailurakentaminen ja uudet asuinalueet. Koska Himos-Jyväskylä- akseliin kohdistuu merkittävää kiinnostusta sekä asumisen että yritystoiminnan sijoittumispaikkoina, hankkeella olettaisi olevan kiinnostusta maakuntaohjelman toteuttajien lisäksi sekä yritysten ja maanomistajien joukossa että valtiollisella tasolla. Myös maakunnalliset kärkiteemat tukevat edellä esitettyä aloitetta. Alueen kehittämiseen sopivat kaikki ohjelmaluonnoksessa mainitut teemat: kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailu, hyvinvointimatkailu, sekä maaseutu- ja vesistömatkailu. Jyväskylä-Päijänne-Himos Master Planin tarve tulee esille myös maakuntaohjelmaluonnoksen ympäristöselostuksessa: "Jyväskylä-JämsäÄänekoski- kehityskäytävä luo maakunnalle kilpailukykyä ja tehostaa olemassa olevan infrastruktuurin käyttöä, mutta asettaa yhdyskuntarakenteen kehittämiselle suuria kaavoituksellisia haasteita, joita ovat mm. lisääntyvä liikenne, uudet rakentamisalueet, virkistysalueiden riittävyys ja rantojen hyödyntäminen. Vastine: Hanketoiminnan osaamista sekä hankkeiden toteuttajapuolella että viranomaispuolella kehitetään jatkossa edelleen mm. teknisen tuen varoin. Kehityskäytävä ajattelu on todettu kestäväksi jo maakuntasuunnitelmassa. Päijänteen vetovoiman hyödyntämiseksi ollaan käynnistämässä lausunnossa esitettyjen toimien ohella EU-varoin järvialtaan luonto- ja kulttuurimatkailukohde -kehittämishanketta. Unescon Biosfääri-statuksen saamista Päijänteelle selvitetään. Lisätään Korpilahden jätevesien käsittelyn investointitarve infran kärkihanke-osaan. Hankkeiden ennakkoarvioinnin suorittavat pienten hankkeiden osalta valmistelijat itse valmistelun yhteydessä, suurten hankkeiden osalta ostetaan ulkopuolinen arviointi. Hyvinvointialan palvelutuotannon ja matkailun ehdotukset sisältyvät maakuntaohjelman luonnokseen. Korpilahden kunta ilmaisee kiinnostuksensa menestyssopimukseen osallistumsiesta. Kuhmoisten kunta Kunnanhallitus päättää lausuntonaan todeta, että Keski-Suomen maakuntaohjelmaluonnos vuosille omalta osaltaan tukee Kuhmoisten kunnan kehittämisstrategioita eikä se muutoinkaan sisällä olennaisesti ristiriitaisia linjauksia Kuhmoisten kunnan tavoitteisiin nähden. Tarkennuksena maakuntaohjelmaan kunnanhallitus kuitenkin esittää, että Isojärven kansallispuiston tulisi jollain tavoin näkyä virkistystä käsittelevässä kappaleessa sivulla 14, koska ko. puiston käytön ja toiminnan pääratkaisuja linjaavan hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelu on aloitettu kesäkuussa Isojärven kansallispuiston virkistyskäyttö omalta osaltaan täydentää seudun ulkoilukeskuksen Himoksen palveluja. Lisäksi sivulla 17 tulisi mainita, että myös Kuhmoisissa on valmisteltu uuden, pääasiallisesti kotimaisiin polttoaineisiin perustuvan lämpövoimalaitoksen ja siihen liittyvän kaukolämpöverkoston rakentamista. Päätös: Hallintojohtaja täydensi ehdotustaan siten, että lausuntoon liitetään seuraavat lisäykset: Kuhmoisten kunnanhallitus katsoo, että maakuntaohjelmaluonnos on tiivistetty ja se on keskitetty kolmeen maakunnan ja sen elinkeinotoiminnan kannalta keskeiseen sidosryhmätoimintoon. Rakennetta pidetään hyvänä. Ohjelman rakenteesta johtuen siinä on voitu aiempaa selkeämmin esittää maakunnan kannalta keskeiset toiminnalliset ja varojenkäytön painopisteet. Tästä ja luonnokseen liitetyistä kasvuennusteista johtuen on ymmärrettävästi seurannut, että Jämsän seutukunta ja siten sen reuna-alueella oleva Kuhmoisten kuntakin ovat luonnoksen perusteella jäämässä vähemmälle huomiolle ja sivusuunnaksi. Tätä kehitystä ei pidetä kunnan kannalta hyvänä.

16 Ohjelmaluonnoksen toteutuksen vaatimat rahoitusjärjestelyt ja kaavaillun mallin vaikutukset nyt voimassa olevaan hallinnointi- ja johtamismalliin ovat toistaiseksi esittämättä. Täten luonnosta on pidettävä kovin keskeneräisenä ja kokonaisuutena siten tulkinnanvaraisesti arvioitavana. Vastine: Isojärven kansallispuisto mainitaan. Maakuntaohjelman strategiset toimenpiteet kohdentuvat seuduittain, jolloin Kuhmoisten kunta osana Jämsän seutukuntaa on tiiviisti mukana ohjelman toteuttamisessa. Lisätään kohdan Infra-hankkeiden energiasektoria käsittelevään kohtaan Kuhmoisten kpa-lämpövoimalaitoshanke. Kyyjärven kunta Kyyjärven kunnanhallitus pitää tärkeänä, että maakunnan kehittämisessä huomioidaan maakunnan eri alueiden vahvuudet, tarpeet ja erityispiirteet. Saarijärven Viitasaaren-seutukunta on kansallisessa strategisessa viitekehyksessä saanut erityiskohtelun. Asiakirjassa seutukunta on rinnastettu Pohjois-Suomen alueeseen ja seutukunnan rahoitus on irrotettu Pohjois-Suomen rahoituksesta. Seudun erityisasema tulee olla selvästi esillä niin maakuntaohjelmassa kuin myös suuraluetasolla laadittavissa esr - ja eakr -ohjelmissa. Maakuntatasolla seutukunnalle varataan oma rahoituskehys Eu-kehittämisohjelmista, jonka toteutumista seurataan muusta ohjelmasta erillisenä. Kun seutukunnalle on osoitettu kansallisessa strategiassa selkeä mittava rahoituskehys tulisi tämä huomioida myös seutukunnalle kohdennettavissa henkilöresursseissa. Resursoinnissa on huomioitava, että seudulla on oltava mahdollisuus vaikuttaa rahoituspäätöksiin ja riittävä mahdollisuus seurata määrärahojen käyttoa. Maakunnan ja seutukuntien keskusalueiden ulkopuolisilla alueilla toimivien yritysten toimintaedellytykset on pystyttävä turvaamaan. Yritysten työvoiman saatavuuden varmistamiseksi on näiden alueiden asuinviihtyvyyteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Asuinviihtyvyyteen vaikuttavien kaupallisten palveluiden turvaaminen ja palveluyritysten toimintaedellytysten vahvistaminen on nostettava keskeisesti esille myös maakuntaohjelmassa. Ohjelmassa tulee huomioida, että saavutettavuus, toimintaympäristön kehittäminen ja vetovoimaisuuden lisääminen Saarijärven Viitasaaren seudulla on kehitettävien EAKR-toimien listalla. Ne tulee olla mahdollisia ilman erityisperusteluja. Samoin yritysinvestointeihin on saatava EAKR-ohjelmassa esitettyä enemmän varoja. Lisäksi Kyyjärven kunnanhallitus esittää, että Kyyjärven jätevedenpuhdistamon uusiminen nostetaan maakuntaohjelmassa kiireellisimpien toimenpiteiden joukkoon. Maakunnan edun mukaista olisi myös löytää yhteiset keinot käytöstä poistettujen vanhojen kaatopaikkojen turvalliseen ennallistamiseen. Vastine: Saarijärven-Viitasaaren erityisasema EU:n rahoituksen hyödyntäjänä tulee näkymään maakuntaohjelmassa rahoituksellisesti sekä laajempana toimenpiteiden kirjona, mm. esitetyt saavutettavuutta parantavat infrakohteet. Teknisen tuen varoin ohjelmien toteuttaminen voidaan varmistaa ja riittävät henkilöstöresurssit alueelle varata. Jätevedenpuhdistamon rahoittamiseksi etsitään ratkaisuja jo vuoden 2006 aikana. Laukaan kunta Peruskoulutuksen merkityksen vahvistaminen osana koulutusjärjestelmää Keski-Suomen maakuntaohjelmassa on hyvin huomioitu ammattikorkeakoulun, yliopiston, toisen asteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen merkitys osana Keski-Suomen hyvinvointia ja kilpailukyvyn ylläpitoa. Sen sijaan vähemmälle huomiolle jää peruskoulutuksen osuus, joka on kuitenkin kaiken myöhemmän koulutuksen perusta. Ilman hyvää ja laadukasta peruskoulutusta, on entistä vaikeampi saada

17 myöhempään koulutukseen "huippuosaajia' - tai niitä on selvästi vähemmän. Kysymys lienee siitä, että peruskoulutus on yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä ja peruspalveluista. Yleisesti oletetaan. että kunnat huolehtivat hyvän ja laadukkaan peruskoulutuksen järjestämisestä mahdollisimman lähellä oppilaan kotia. Näin myös tällä hetkellä pääsääntöisesti on, josta esimerkkinä ovat hyvät oppimistulokset kansainvälisissä arvioinneissa. On kuitenkin syytä korostaa peruskoulutuksen merkitystä osana koulutusjärjestelmäämme. Jos toimintaresurssit peruskoulutuksen järjestämiseksi vähenevät, kuten ennusmerkit viittaavat, millä tavalla kunnat selviytyvät tulevien vuosi en haasteista. Näyttää ilmeiseltä. että kaikki kunnat eivät välttämättä voi turvata hyvää peruskoulutusta. joten kuntien yhteistyön lisääminen on tärkeää. Keski-Suomen maakuntaohje]massa olisi paikallaan huomioida tämä mahdollinen kehitys ja pohtia samalla toimenpiteitä hyvän peruskoulutuksen turvaamiseksi ja kuntien yhteistyön lisäämiseksi koulutuksen järjestämisessä. Maakuntaohjelman luonnoksessa on korostettu toisen asteen koulutuksen toteuttamisesta seudullisesti. Samassa kappaleessa (3.3.5) todetaan peruskouluverkon uudistamistarpeesta. Tähän yhteyteen olisi luontevaa lisätä peruskoulutuksen merkityksen korostaminen osana koulutusjärjestelmää. Yrittäjyyskasvatus Keski-Suomen maakuntasuunnitelman vision "Tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta" toteuttamiseksi yrittäjyyskasvatuksen merkitys on tunnustettu maakuntaohjelman luonnoksessa. Yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmissa olisi paikallaan korostaa enemmän peruskoulutuksen yrittäjyyskasvatuksen suunnitelmia ottaen huomioon myös varhaiskasvatuksen merkityksen. Tavoitteeksi voitaisiin asettaa, että maakuntaohjelmassa kannustetaan kuntia laatimaan yrittäjyyskasvatuksen opetussuunnitelmat varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukeen sekä kattavasti myös toisen asteen koulutukseen. Keski-Suomen tavoiteltu kehitysura ja strategiset valinnat tulevat mm. aiheuttamaan muutospaineita maakunnan aluerakenteeseen ja voimakkaita kehittämistarpeita liikenteeseen ja yhteysverkoihin. Kun nyt näyttää todennäköiseltä, että Vaajakoski-Lusi tien perusparantaminen käynnistyy varsin pian, alkavat myös korostua rinnakkaisteiden suunnittelu- ja kehittämistarpeet koko tievälillä aina Äänekoskelle saakka. Asialla on huomattavia vaikutuksia alueiden maankäytön kannalta. Sujuvat ja toimivat liikenneyhteydet ovat avainasemassa elinkeinoelämän toiminnan kannalta katsottuna sekä sen tehdessä ratkaisujaan tuotantonsa sijoittumiskysymyksissä. Tekniseen huoltoon liittyvänä asiana on otettu esille maakunnan energiapolitiikka sekä lajitellun jätteen polttamismahdollisuus Keski-Suomessa. Tätä mahdollisuutta tulisi nykyistä voimakkaammin tukea, koska ei ole ympäristöpoliittisesti järkevää kuljettaa poltettavaa jätettä satojen kilometrien päähän sen syntypaikoilta. Maakuntaohjelman linjaukset merkitsevät voimakasta kehittymistä Jamsän - Jyväskylän - Ääänekosken kehityskäytävässä. Myös Jyväskylän koillinen (seututie 637 ) ja itäinen suunta (VT 9 ) vahvistuvat. Itäistä suuntaa tukee VT 9:n ohella Jyväskylän-Pieksämäen päärata. Nämä linjaukset heijastuvat myös maakuntakaavaluonnokseen. Nelostien parantamistyön todennäköinen käynnistyminen vahvistaa Jyväskylän seutua. Jyväskylästä Äänekoskelle ollaan Vehniän yleiskaavassa varautumassa moottoritietasoiseen ratkaisuun Se edellyttää rinnakkaisteiden yleissuunnittelua niin, että niiden toteuttamismahdollisuuksia ei rakenneta yksittäisluvilla tukkoon. Rinnakkaisteiden yleissuunnittelu on käynnissä ja ensimmäiset luonnokset valmistuvat

18 tulevana syksynä. Maakuntaohjelman yritystoimintaa koskevat tavoitteet ovat asianmukaisia. Ne edellyttävät riittävää varautumista uusiin työpaikka-alueisiin. Jyväskylän seudun työpaikka-alueet eivät fyysisestikään mahdu nykyisen Jyväskylän alueelle. Esimerkiksi Lievestuoreen valmiit, mutta rakentamattomat työpaikkaalueet ja esimerkiksi nyt kaavoituksen alla olevat Vihtiälän työpaikka-alueet tarvitaan paikkaamaan tätä puutetta. Myös Vehniällä on harkittava työpaikka-alueiden lisäämistä. Vehniä on Jämsä-Jyväskylä-Äänekosken kehityskäytävän olennainen solmukohta. Lentotoiminnan ja nelostien yhtäjaksoinen kehittäminen sekä Vaajakoski-Leppävesi-Tikkakosken kehätien toteutuminen tulevat vahvistamaan Vehniän roolia. Vehniän kylän strategista merkitystä voisi sopivasti korostaa maakuntaohjelman tekstiosassa. Vastine: Perusopetus on selkeästi kuntien järjestämisvastuulla, jolloin se myös on suurelta osin maakunnallisten aluekehittämistoimien kohdennusten ulkopuolella. Kunnat itse päättävät perusopetuksen järjestämisestä. Yrittäjyyskasvatuksen soveltuvia malleja on maakunnassa etsitty kaikilla kouluasteilla. Vehniän asema korostuu, kuten lausunnosta ilmenee, osana Jyväskylä Äänekoski kehityskäytävää. Leivonmäen kunta Keski-Suomen maakuntaohjelma on luonteeltaan yleispiirteinen ja kuvaa hyvin asioiden tämän hetkistä tilaa. Positiivista on, että ohjelma korostaa tarvetta lisätä toiminallista omaehtoisuutta hyvinvointisektorilla ja painottaa hyvinvointiteknologian uusien käytänteiden tarvetta levittäytyä laajemmalle maakuntaan. Kyläverkostolla on tärkeä rooli koko maakuntaa ajatellen ja on tärkeää että myös se on nähty voimavarana. Vastine: Ei vastattavaa. Luhangan kunta Ei huomauttamista maakuntaohjelman luonnoksesta. Vastine: Ei vastattavaa. Multian kunta Multian kunnanhallitus pitää Keski- Suomen maakuntaohjelman luonnosta vuosille rakenteellisesti selkeästi laadittuna ja sisällöltään kattavana. Kuitenkin Multian kunnanhallitus kiinnittää huolestuneena huomiota siihen, että Keski- Suomen maakunnan selkeäksi kehitysakseliksi on määritelty linjaus Jämsän seutu- Jyväskylän seutu- Aänekosken seutu. Näiden alueiden voimakas painottaminen on tietyllä tavalla ymmärrettävää, mutta tämä akseli ei kuitenkaan riitä heijastamaan hyvinvointia ja kehitystä koko laajaan maakuntaan. Pidemmän päälle tämän akselin liiallinen painotus johtaa helposti Keski- Suomen maakunnan murenemiseen reuna- alueilta, joka ei varmastikaan ole enää maakunnan etu. Keski- Suomen tasapuolinen painotus myös muita liikennelinjauksia mukaillen on paikoillaan. Vastine: Kehitysakselin vahvistamisella katsotaan koko maakunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisääntyvän heijastusvaikutuksen kautta. Maakuntaa kehitetään monikeskuksisena. Seutujen strategisten painotusten mukaisesti

19 valitaan myös maakunnassa kehitettävät klusterit. Muuramen kunta Maakuntaohjelman pohjaksi on otettu kehittämistoimien pohjaksi kolme klusteria, jotka ovat elinkeinot, osaaminen ja hyvinvointi. Lisäksi näiden tueksi on otettu kantaa toimintaympäristön kehittämiseen ja esitetty sen nykytilaa. Klustereiden tarkemman esittelyn yhteydessä on myös esitetty konkreettisia kehittämisehdotuksia asetettavien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma on joiltakin osin hyvin yksityiskohtainen, joiltakin osin taas melko yleisellä tasolla liikkuva suunnitelma melko lyhyelle ohjelma-kaudelle. Ohjelmassa viitataan monin kohdin ehkä tarpeettomastikin kunta- ja palvelurakenneuudistukseen, jonka tarkasta sisällöstä ei ole vielä varmuutta. Ohjelmaan on otettu ehkä tarpeettomasti myös melko paljon asioita, joita on lainattu palvelurakenneuudistuksen aluevaiheen valmistelusta. Toimintaympäristöä kuvatessa keskitytään melko paljon väestön ikääntymiseen ja sen mukanaan tuomiin ongelmiin. Samassa kuitenkin sivuutetaan kokonaan etenkin Jyväskylän järjestämisalueen vahvuutena oleva nuorehko väestörakenne. Myös ympäristön ja kulttuurin osalta painotukset vaikuttavat melko voimakkailta maakunnan kehittämisessä. Toimivien liikenneyhteyksien turvaaminen ja kehittäminen sen sijaan on aivan oikein nostettu keskeiseksi maakunnan menestyksen edellytykseksi. Valitut klusterit vastaavat hyvin niitä haasteita, joita maakunnassa tulevaisuudessa joudutaan kohtaamaan. Yrittäjyyden ja osaamisen vahvistaminen sekä koulutuksen oikea suuntaaminen ovat tärkeitä lähiaikojen toiminnan painopistealueita. Myös hyvinvoinnin osalta asetettavat tavoitteet ovat hyvin linjassa kansallisten ohjelmien tavoitteiden kanssa. Yhteenvetona maakuntaohjelmasta voidaan todeta, että se on erittäin tavoitteellinen ja sisältää lukuisia, tosin osittain jo lähes toteutuneita tai toteuttamista odottavia toimenpiteitä. Maakuntaohjelmassa on melko niukasti otettu kantaa näiden hankkeiden rahoittamiseen tai niiden mahdolliseen keskinäiseen toteuttamisjärjestykseen. Toimenpiteet: Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvät viittaukset perustuvat palvelutuotannon tavoiteltavaan rakenteeseen, joka voi toteutua jo ohjelmakauden lopulla. Jyväskylän seudun nuorehko ikärakenne vanhenee suhteellisesti nopeimmin Keski-Suomessa, jonka vuoksi väestön ikääntymiseen liittyvät kunnallistalouden kustannukset myös kasvavat maakunnan keskusseudulla nopeimmin. Konkreettisten hankkeiden toteuttamiseen tai toteuttamisjärjestykseen ei luonnoksessa ole voitu ottaa kantaa ohjelmarahoitustietojen puutteellisuuden vuoksi. Asia korjaantuu syksyn aikana ja lopullisessa maakuntaohjelmassa. Pylkönmäen kunta Keski-Suomen maakuntaohjelman luonnos vuosille on valmistunut. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjan kokouksessaan 21, ja päätti pyytää luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta lausunnot. Lausunnoissa pyydetään kiinnittämään huomiota ohjelman sisällisiin kysymyksiin, erityisesti oman toimintakentän näkökulmasta. Ohjelman viimeistely kokonaisuudessaan suoritetaan syksyn aikana ja Maakuntaohjelma käsitellään maakuntavaltuustossa marraskuussa Maakuntaohjelmassa kehittämistoimet sisältyvät kolmeen klusteriin: elinkeinot, osaaminen ja hyvinvointi. Toimintaympäristön kehittäminen on klustereita tukeva oma kokonaisuus. Ohjelmakauden aikana toteuttaviksi suunnitellut toimenpiteet kuvataan kunkin klusterin yhteydessä. Aiemmin maakuntaohjelman arvioinnin perusteella uuden ohjelman strategisia painoksia on tiivistetty, resursseja keskitetty ja sisältöä selkeytetty. Ohjelmaluonnokseen ei ole vielä voitu liittää rahoitustietoja. Joka tapauk-

20 sessa uuden EU:n ohjelmakauden rahoitus vähenee, ia se suunnataan harvempiin sekä entistä vaikuttavampiin kohteisiin. Maakuntaohjelman laadinnassa on otettu huomioon maakuntasuunnitelma, valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu sekä muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut maakuntaa koskevat ohjelmat ja suunnitelmat. Aluekehittämisen lähtökohtia ovat maakunnallisuus, kehittämisorientoituneisuus, yhdessä toiminimien sekä tuloshakuinen vuorovaikutus maakunnan eri alueiden jo muiden maakuntien välillä, Koko ohjelmatyössä huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, jotka antavat vankan pohjan ohjelmatyön vaikuttavuudelle myös tulevaisuudessa Maakuntaohjelmaan liitetään kuntien alueen oma seutustrategia. Kunnanhallitus korostaa seutukunnan erityisasemaa, katsoen, että Saarijärven-Viitasaaren seudulla tulee olla oma erillinen rahoituskehys ja sen seuranta. Tulevissa rahoituspäätöksissä tulee olla seudun vaikutusmahdollisuudet. Seutukunnan pienet yritykset ja niiden kehittäminen ohjelmien kautta ja rakennerahastovaroin koetaan tärkeänä. Hyvinvoinnin vision kuusi teemaa toteutuessaan antavat maakunnassa hyvät edellytykset väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi, Vastine: Kunnan esittämät asiat sisällytetään maakuntaohjelman lopulliseen versioon. Saarijärven kaupunki Ohjelmaluonnos kuvaa maakunnan tilannetta hyvin suurina kokonaisuuksina, mutta samalla jäävät mm. Saarijärven-Viitasaaren suuren seutukunnan sisäiset erot näkemättä. Seutukunta kokonaisuudessaan on menettänyt asukkaita ja työpaikkoja, osin myös palveluita, mutta seutukunnan sisällä on suuria kehityseroja. Vaikka Saarijärven kaupunki on edelleen, erityisesti Eforen irtisanomisten takia kaiken mahdollisen tuen tarpeessa, on sillä myös erinomaiset edellytykset kehittyä tulevalla ohjelmakaudella merkittäväksi teollisuusseuduksi Jämsän ja Äänekosken tavoin. Samalla Saarijärven asema kaupallisena keskuksena vahvistuu selvästi jo käynnissä olevien investointien ja lähivuosina käynnistyvien investointien myötä. Työpaikkamäärien kehitys vaihtelee Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa huomattavasti kunnittain. Vuosien aikana on osa kunnista menettänyt osa lisännyt työpaikkoja. Kokonaiskasvu koko seutukunnalla on 634 työpaikkaa, josta yksin Saarijärven kaupungin osuus on noin puolet (310 työpaikan lisäys). Sama ilmiö toistuu asukaslukukehityksessä. Saarijärvenkin väkiluku on ollut selvässä laskussa vuodesta 1996 lähtien (keskimäärin 100 henkeä / vuosi). Kehittämistoimien vaikutus näkyy siinä, että vuonna 2005 menetys lähes puolittui (-55 henkeä). Vuoden 2006 seitsemän kuukauden menetys on vain 2 henkeä (muuttoliike plussalla kuolleisuus isompaa kuin syntyminen). Käynnissä olevat ennätyksellisen suuret teollisuuden, kaupan ja julkishallinnon investoinnit varmistanevat sen, että työpaikkojen ohella myös asukasluku kääntyy kasvuun poiketen selkeästi tilastokeskuksen vanhoista ennusteista. Pullonkaulana Saarijärven kehitykselle ovat tällä hetkellä vanhentuneet kaavat ja kaavoitusprosessien hitaus, suurien yritystukihakemusten käsittelyn hitaus ja osaavan työvoiman puute erityisesti metalliteollisuudessa. Ennätyksellinen investointikausi näyttää vireillä olevien suunnitelmien mukaan jatkuvan myös lähivuosina. Maakuntaohjelman täytyy kaikilta osiltaan olla mahdollistava ja tukea Saarijärven kehitystä seutukunnan keskuspaikkana. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain velvoitteet voidaan seudulla toteuttaa vain Saarijärvi vetoisesti.