Ykspisto Lentualla. Kuva Antti Vanninen

Transkriptio

1 Ykspisto Lentualla. Kuva Antti Vanninen Kamarimusiikin juhlavuoden teemana on satu. Sivu 8 Kalevalaisuus on elävä osa Kuhmon arkea. Sivu Villi luonto tulee Kuhmossa lähelle. Sivu 14

2 2 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 Ihana kesä Kesäkautta kaikki odottavat Kuhmossa suurella innolla. Silloin itäisen Kainuun erämaakaupunki puhkeaa kuin kukkaan ja vihertää sananmukaisesti. Sen huomaa selvimmin Lammasjärven ja Pajakkakosken rantamilla poluilla ja maisemaraitilla. Kauniin kesäpäivän aamunsarastus tai iltarusko ovat luonnon luomaa taidetta, joka vetoaa ihmisen mieleen. Myös muualla hyvin hoidetut viheralueet tervehtivät kesän rohkeissa väreissä silmänsä avoimena pitävää kulkijaa. Aivan omassa luokassaan ovat saloilta vielä löytyvät metsälammet ja pienet purot, jotka saavat suojelualueilla kirkasvetisinä elää omaa elämäänsä. Niistä käyvät hakemassa tervetullutta virkistystä suurpedot ja omalla ajallaan pienemmän metsäneläimet. Ne luovat luonnon oman puutarhan, johon kesäkauden aikana luonnosta kiinnostuneet kuhmolaiset sekä kotimaiset ja ulkomailta tulevat turistit pääsevät tutustumaan. Toivottavasti luonnon ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Kuin vastakohtaisena peilikuva kaupungin keskusta elää omaa vilkasta kesäkautta. Jo toukokuussa halukkaille on tarjolla kaikenlaista mukavaa. Kesäpäivä, Sommelo, Kesämessut, Kamarimusiikki, vanhojen ajoneuvojen näyttely, MM-tason ratavenekilpailut. Siinä vasta osa niistä tapahtumista, jotka houkuttelevat katsomoihinsa tai tapahtumapaikoilleen tuhansia, kymmeniätuhansia vieraita. On hienoa, että Kuhmosta löytyy runsaasti aktiivisia ihmisiä, jotka vapaaehtoisella työpanoksellaan mahdollistavat tapahtumien järjestämisen. Näin he mahdollistavat idearikkaiden kuhmolaisten uusien ajatusten ja kasvattamisen hienoiksi tapahtumiksi. Ota kaikki ilo irti kesästä. Viihdy omalla tavallasi Kuhmossa! Joutsenpari uiskentelemassa Lentuankosken suvannossa. SISÄLTÖ Pääkirjoitus...2 Väinämöinen hieraisisi silmiään...2 Havukka-ahon ajattelija Kuhmon maisemissa...3 Idän Taiga vie seikkailuille rajan saloille...3 Kuhmon kesä tarjoaa runsaasti koettavaa...4 Lapsille on taas tarjolla Hilpeä heinäkuu...4 Tapahtumakalenteri...5 Melonta tarjoaa luontoon uuden näkökulman...6 Kuhmon luonto kutsuu...7 Kamarimusiikkia 40 vuotta...8 Kulttuurikeidas lähellä luontoa - Kuhmo-talo...9 Sommelo entistä laajempi...10 Tule aistimaan kalevalaisuus...11 Kuhmon kosket lumoavat...12 Talvisodan muistot esillä...13 Suurpetojen kuvaus ja katselu houkuttelee...14 Kirjasto valmistautuu kesäkauteen...14 Palveluhakemisto...15 Opaskartta...15 Väinämöinen hieraisisi silmiään On nolompi juttu, kun tapaa sellaisia ihmisiä, jotka elää pakertavat kevään, kesän, syksyn ja talven täysin omissa ympyröissään. He eivät ole kiinnostuneita siitä, mitä on tarjolla. Vaka vanha Väinämöinenkin hieraisi silmiään, jos hän pääsisi tutkailemaan nykyajan Kuhmon elämää. Komeissa pytingeissä Lammasjärven rantamailla soivat kansainväliset sävelet niin, ettei laulukilpailuun olisi Kalevalan kilpaveljistä kellään juuri asiaa. Sen sijaan he voisivat käydä ihmettelemässä, minkälaisia rakennelmia historiaa tutkineet suomalaiset ovat saaneet aikaan Kalevalan kankaalle Pohjolan talon maisemiin. Norjalaistyylinen päärakennus ainakin saisi mahdollisesti aikaan päänpudistuksia. Alueen sepän pajassa palkeet eivät puhalla niin tiuhaan, että siellä saisi Sammon rakennettua hyvinvointia tuomaan. Nahkaessuisen sepän pitää tyytyä arkisten tarve-esineiden ja koristetekeleiden takomiseen. Mutta hyvä niinkin. Näin matkailijat pääsevät näkemään, kuinka vasara paukkuu ja sula rauta kääntyy sepälle mieleiseen muotoon. Kalevalan alueella Pohjolan talon Moni maan elävä viettää erikoista karhun elämää läpi vuoden. Oman kotikolon sokkeloissa aika kuluu, ja elämän menosta ei pahimmillaan ole tietoa tuon taivaallista. naapurissa on muuten oivallinen tilaisuus piipahtaa Petolassa katsomassa, miten luonnon ihmeet on pantu näyttelyyn esille. Siitä voi tulla jolle kulle kimmoke hakeutua ihan aitoon luontoon, jonne Kuhmossa ei ole koskaan pitkä matka. Voihan peura, hirvi, karhu tai susikin tulla vastaan yllätys yllätys lähellä ihmisasutusta. Väinämöiselle metsän eläimet ovat tuttu näky. Niitä hän ei pelkää tai kavahda. Toisin voivat olla räkättävät tai säksättävät moottoripelit, joita näkee ja kuulee Kuhmon erämaita halkovilla metsäautoteillä. Luonnon rauha voi joskus olla kaukana, kun maastossa sujahtaa moottoriohjus. Väinämöisellekin voi olla mieleistä katsella tänä kesänä Lentuan maisemiin asettuvaa Havukka-ahon ajattelijan Konsta Pylkkästä. Konsta seikkailee filmille asti yhdessä etelän maistereiden ja rahvaan kanssa. On mielenkiintoista nähdä, mihin muotoon Konsta on vuosikymmenien odotuksen aikana saatu muovattua. Sitä odottaa koko Kainuun kansa, kunhan vain uusi elokuva ehtii julkaisukuntoon alkutalvesta. Muuten, Konstan maisemiin Lentuan ja Lentuankosken alueella kannattaa kenen tahansa käydä tutustumassa. Kun sinne nykyään pääsee rullatuolinkin kanssa, ei edes jalattomuus ole esteenä. Kauniina kesäiltana Lentuan rauhalliset maisemat tekevät eetvarttia. Ja kalamiehillehän alue on kuin maallinen paratiisi taimenkin voi siellä ottaa kiinni ja valaista sillä tavoin ihmisen elämää. Martti Huusko

3 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA Havukka-ahon ajattelija Kuhmon maisemissa Martti Huusko Kesäkuussa käynnistyvät kirjailija Veikko Huovisen suosikkiteoksen Havukkaahon ajattelijan elokuvaustyöt Kuhmossa ja Puolangalla. Uudet, 2000-luvun kasvot Konsta Pylkkäselle antaa tunnettu näyttelijä ja Kuhmon ystäviin kuuluva Kai Lehtinen. Uuden suomalaisen elokuvan nostajiin kuuluvan MRP Matila Röhr Productions Oy:n tuottaja Marko Röhr kertoo ihailleensa Veikko Huovisen klassikoksi muodostunutta Havukkaahon ajattelija -teosta vuosien ajan. Kirjan televisioinnista on jo neljäkymmentä vuotta, siksi uusi filmatisointi on nyt ajankohtainen. Elokuvan kohderyhmä on pääosin aivan uusi. Valtaosalla elokuvan tulevista katsojista ei ole kokemuksia television tekemästä versiosta, toteaa Röhr. Luonto on suurin lavaste. Itsestään selvänä Marko Röhr pitää elokuvan kuvauksia Kainuussa Kuhmon ja Puolangan aidoissa erämaamaisemissa. Luonto on elokuvalle todella suuri lavaste. Elokuvaan piirtyvät Lentuan järvimaisemat ja kuvat Puolangan vaaroista, selvittää tuottaja. Hänen mukaansa kuvaukset jakautuvat lähes puoleksi molempien kuvauspaikkakuntien kesken. Havukka-ahon ajattelijan tuotantokustannukset ovat Marko Röhrin mukaan noin 1,5 miljoonaa euroa. Kainuuseen jääväksi taloudelliseksi vaikutukseksi hän arvioi hetken kannettavaa tietokonetta näppäiltyään noin euroa. MRP Matila Röhr Productions Oy -tuotantoyhtiön tavoitteena on tehdä Havukka-ahon ajattelijasta elokuva, jossa yhdistyy Veikko Huovisen hykerryttävä kerronta koskettavan kauniiseen suomalaiseen korpimaisemaan. Näyttelijöinä elokuvassa nähdään Kai Lehtisen lisäksi maisteri Kronbergina Tommi Korpela ja maisteri Ojastona Hannu-Pekka Björkman. Elokuvan ohjaa Kari Väänänen, ja se saa ensi-iltansa 15. tammikuuta Havukka-ahon ajattelijan Konstan roolissa esiintyvä Kai Lehtinen Kalle Päätalon maisemissa. Havukka-ahon ajattelijan Konsta tulee kesällä Lentuan maisemiin. Idän Taiga vie seikkailuille rajan saloille Jarno Hiltunen Idän Taiga on noin 60 matkailualalla toimivan yrityksen yhdistys, joka toimii pääasiassa Kuhmossa ja Suomussalmella. Joitakin yrittäjiä on yhdistyksen puheenjohtaja Lea Tainan mukaan mukana myös Pohjois-Karjalasta. Verkostoituneet yrittäjät edustavat kattavasti itäisen Kainuun matkailutarjontaa. Mukana on monipuolinen rypäs yhteistyötä tekeviä matkailuyrittäjiä niin hotelli-, mökki-, ravintolakuin ohjelmapalvelualaltakin. Yhteistä yrittäjille on Itä- Kainuun vetovoimatekijöiden hyödyntäminen matkailussa. Alueen tärkeimmät vetovoimatekijät ovat puhdas luonto, eläimet, värikäs historia talvisodan ajoilta ja kalevalainen kulttuuri. Wild Life -tuotteet edustavat villiä, puhdasta, aitoa ja kaunista luontoa, tiivistää Lea Taina. Nykykaupunkilainen on yhä harvemmin suorassa vuorovaikutuksessa luontoon. Wild Taiga -alueella matkailija voi kokea luonnon muun muassa koskikalastuksen, melonnan, retkeilyn, villieläinten katselun, koiravaljakkoajelujen, hiihdon tai lumikenkäilyn avulla. Kun katsoo yrittäjää tai opasta, joka hakee matkailijaryhmän, niin hänen nenänpäänsä värisee jo siihen malliin, että nyt lähdetään seikkailulle, Taina nauraa. Villien eläinten katselu on perinteisesti kiinnostanut kansainvälisiä asiakkaita, mutta Tainan mukaan myös kotimaisten matkailijoiden innostus on tällä hetkellä kasvussa. Yhä harvempi on päässyt seuraamaan karhun tai suden liikkeitä niille ominaisessa ympäristössä, hän selvittää. Villien eläinten katselu on turvallista, eikä se häiritse eläimiä. Haluamme kunnioittaa ihmistä, eläimiä ja luontoa, korostaa Lea Taina. Karhunkatseluretkillä kuka tahansa voi nähdä luonnossa karhun, suden tai ahman.

4 4 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 Kuhmon kesä tarjoaa runsaasti koettavaa Ensi kesä on Kuhmossa tapahtumien tuplajuhlavuosi: Kamarimusiikki järjestetään 40. kerran ja Kuhmon Kesämessut 20. kerran. Heinäkuun päiville sijoittuva Kuhmon Kesämessut on perinteiseen tapaan näyteikkuna, missä vieraat ja kaupungin omat asukkaat voivat kurkistaa paikallisiin ja maakunnallisenkin tason yrityksiin ja niiden tuotteisiin. Pääsymaksuttomana tapahtumana kesämessuista on myös kehittynyt tuttujen ihmisten kohtaamispaikka. Vuoden ajan eri puolilla Suomea ja kauempanakin asuneet ja työtä tehneet voivat törmätä toisiinsa messuteltassa sovitusti tai sattumalta. Kesämessuilla lähes viisikymmentä näytteilleasettajaa täyttää jälleen suurteltan ja torialueen muut tilat melko tarkkaan. Messuille kannattaakin lähteä iloisin mielin pienet ruuhkat kuuluvat asiaan, siksi ei kannata säikkyä tai menettää malttia. Vanhoja ajoneuvoja Kamarimusiikin väliviikonvaihteeseen sijoittuu messujen tapaan myös harrasteajoneuvojen näyttely ja rompetori. Tänä kesänä näyttelyn ja rompetorin järjestelyistä on ottanut vastuun paikallinen Kuhmon Mobilistit ry. Myös tapahtumapaikka on muuttunut. Mielenkiintoisia vanhoja ajoneuvoja voi tulla katselemaan aivan keskustan tuntumassa sijaitsevalle Tuupalan koulun kenttäalueelle. Syynä siirtoon olivat ympäristösyyt ja Kalevalan alueen käyminen ahtaaksi. Tapahtuman kasvavan suosion takia alueelta on vaikea löytää parkkipaikkoja. Viime vuonna harrasteajoneuvonäyttelyssä kävi maksanutta vierailijaa. Näyttelyn yhteydessä olevalle rompetorille saapuu kauppiaita ympäri Suomea. Myytävänä on vanhaa tavaraa laidasta laitaan. Valikoimaa löytyy autojen osista kirjoihin ja kaikenlaiseen keräilytavaraan. Rataveneiden MM-kisat Kuhmossa pärisevät kesällä myös veneiden moottori. Lammasjärvellä Hotelli Kalevalan ranta-alueella järjestetään elokuuta rataveneiden MM-kisat. Paikalle saapuu noin 80 venekuntaa eri puolilta maailmaa. Järjestäjät odottavat, että pelkästään kilpailutiimeihin kuuluu noin 400 henkilöä. Näin ranta-alueet täyttyvät helposti. Vuonna 2005 Kuhmossa järjestettyihin SM-kisoihin osallistui 20 venekuntaa ja vuoden 2006 EM-kisoihin 40 venekuntaa. Hotelli Kalevalan rannassa järjestetään elokuun alussa rataveneiden MM-kilpailut. Kuva kesän 2005 EM-kilpailuista. Kesämessuilta löytyy aina mielenkiintoisia tuotteita. Olvi-säätiön omistama vuoden 1925 Ford TT kuului viime kesän vanhimpiin harrasteajoneuvonäyttelyn autoihin. Lapsille on taas tarjolla Hilpeä heinäkuu Iloa, unelmia, ääniä, hiljaisuutta hyvää oloa, jännitystä, yhdessäoloa ja yllätyksiä tarjoaa lapsille Kuhmon Hilpeä heinäkuu joka päivä. Lapsellisten tapahtumien vyöryn takana ovat Juminkeko, Kansanmusiikkijuhla Sommelo, Kuhmon Kamarimusiikki, Kuhmo-talo, Luontokeskus Petola ja monet yhteistyökumppanit. Ne tarjoavat monipuolisia tapahtumia lapsille, nuorille, lapsiperheille, isovanhemmille ja kaikille lapsenmielisille koko heinäkuun ajan. Hilpeän heinäkuun avajaisia vietetään lauantaina 27. kesäkuuta Kuhmo-talolla. Järjestäjät lupaavat, että lapset ja lapsenmieliset osanottajat pääsevät pyörimään piiriä, tanssahtelemaan tahdikkaasti, kuuntelemaan musisointia, soittamaan tai laulamaan itse. Katselemaan karhuja, perehtymään petoihin, nauttimaan kesän iloista ja mukavista tapahtumista kavereiden, vanhempien ja isovanhempien kanssa. Tänä kesänä uutta ovat Kuhmon Kalevalaisten Naisten järjestämät luontoaiheiset satutunnit Irma Hannulan johdolla sekä runokaraoket. MLL:n Kuhmon osasto järjestää lasten konsertin. Poimintoja Hilpeän heinäkuun ohjelmistosta Lauantaina 27. kesäkuuta varaslähtönä Hilpeän heinäkuun avajaiset ja kesämuusikoiden lastenkonsertti Kuhmo-talolla, su Luontokeskus Petola Opastettu luontopolkukierros, ti Kuhmon Kalevalaisten Naisten luontoaiheinen satutunti Irma Hannulan johdolla. Ke 1.7. Tuupalan museolla Pikkupiian retki, Talvisotamuseolla Pikkulotan kierros, Juminkeossa Kaunis Nasto, multimediaesitys lapsille, Kuhmon kirkossa Lasten urkutuokio. To 2.7. Luontokeskus Petolan ja Lentua-seuran linturetki Kämärän lintutornille. Pe 3.7. Kontion koululla Sommelon lastenkonsertti Kiekkumaralla, Juminkeossa Musta sorsa, multimediaesitys lapsille. La 4.7. Piilolan koululla MLL Kuhmon lastenkonsertissa Mimi ja Kuku. Ma 6.7. Vartius/Erilampi Taiga Spi- Ilmapallot ovat kuuluneet alusta lähtien Kuhmon Hilpeän heinäkuun kuvaan. ritin koko perheen karhunkatseluretki. To 9.7. Seurakuntakeskuksessa Vauvamuskari 0-2 -vuotiaille, Juminkeossa Valkea koira, multimediaesitys lapsille Su Juminkeossa Kalevalan tarinat, multimediaesitys lapsille ja aikuisille, Kalevala Spiritin Lammaslabyrintti avautuu, Luontokeskus Petolan opastettu luontopolkukierros. Ke 15.7.Kuhmon kirjastossa Pöytäteatteri Helikon esitys. To Urheilukentällä Kuhmolainen yleisurheilucup Lastenkirjanäyttely kirjaston aukioloaikana. Huomioitavaa Juminkeko/multimediaesitykset joka päivä. Kalevalatietoa ja elämyksiä. Näyttelyitä, elokuvia, kirjoja, levyjä. Avoinna heinäkuussa joka päivä klo Kainuun Pirtti Oy Käsityöpajat 16. ja Kainuun Pirtin käsityöpajassa Kamarimusiikkikeskuksessa valmistuu ruusut ja roseet, ritsat, kaarnavene ja luomuonki. Kalevala Spirit. Lammaslabyrintti Lammaslabyrintti on leikkimielinen miniseikkailu Heini-lampaan luo heinistä rakennetun labyrintin läpi. Avaimen labyrinttiin saa Kalevala Spiritin vastaanotosta. Kalevala Spirit elämyspuisto on avoinna heinäkuussa joka päivä klo Kuhmolaisen Tanssin Ystävät ry. Lasten ja nuorten tanssikurssi , loppunäytös Kuhmon Kalevalaiset Naiset ry. Irma Hannulan satutunnit ja lasten runokaraoke 6.7. Kuhmon Kamarimusiikki Lastenkonsertit 14. ja Kuhmon kansalaisopisto/kuvataidepäivä lapsille ja aikuisille Kuhmon kaupunginkirjasto. Pöytäteatteri Helikon esitykset 15. ja ja lastenkirjanäyttely joka päivä. Kuhmo-talo. Kesämuusikoiden konsertit ja , lastenkonsertti Lentua-seura ry/rotikkaretki ja linturetket 2.7. ja Luontokeskus Petola. Pajupillejä ja kaarnalaivoja 4.7., luontopolku- ja näyttelykierrokset. Elämyksiä ja monipuolista tietoa karhusta, sudesta, ilveksestä ja ahmasta. Avoinna heinäkuussa joka päivä klo Talvisotamuseo. Pikkulotan retket keskiviikkoisin avoinna ma pe klo 9 18, la su Tuupalan museo/pikkupiian retket keskiviikkoisin. Avoinna ma pe

5 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA TAPAHTUMIA KUHMOSSA KESÄLLÄ klo Kuhmon XII Kesäpäivä Ohjelmallinen tapahtuma- ja näyttelypäivä kaikille kiinnostuneille Kontion koulun alueella Tiedustelut; Kirsi Kela p School s out RockKelo Kalevala Spirit. Lisätietoja DJ. NITE 70-luvun bileet Hotelli Kainuu. Tiedustelut; Hotelli Kainuu p. (08) Lavatanssit Kelo, Kalevala Spirit. Lisätietoja Antti Tanttu Kalevala-aiheista grafiikkaa Juminkeossa. Avoinna su-to klo Kamarimusiikkifestivaalin aikaan joka päivä /23.7./ Lasten yleisurheilucup klo 18 Urheilukeskuksen yleisurheilukentällä Tiedustelut; Kuhmolainen p. (08) Sankarit Suomirock-ilta Hotelli Kainuu Tiedustelut; Hotelli Kainuu p. (08) Hilpeä Heinäkuu Tasokkaita luonto- ja kulttuuriohjelmia lapsille ja lapsenmielisille. Tarjolla lastenkonsertteja, runokaraoke, rotikka- ja linturetkiä, lammaslabyrintti, vauvamuskari ja monen moista muuta puuhasteltavaa. Lisätiedot; c/o Kuhmon Kamarimusiikki, Torikatu 39, Kuhmo p. (08) , kuhmo.festival@kuhmofestival.fi alk. klo 10 Kansanmusiikkijuhla Kainuussa ja Vienan Karjalassa Sommelo - teemana haitari, laulu ja kulttuurien kohtaaminen - konsertteja - kursseja - seminaareja - kulttuurimatka Täällä Pohjan Tähden Alla -konsertti Kelo, Kalevala Spirit Lisätietoja Pohjolan pidot Pohjolan talo, Kalevala Spirit Lisätietoja Janne Hurme Hotelli Kainuu Tiedustelut; Hotelli Kainuu p. (08) Kuhmolaisteatteri esittää Multikankaan kesäteatterissa näytelmän Tärkeintä elämässä Tiedustelut Jukka Jauhiainen p Kuhmossa Virtaa -päivät Kurssi pidetään Kosken Leirikeskuksessa. Lisätiedot: katarina.sarvela@welho.com; p Kuhmon Kamarimusiikki 40. kesä kamarimusiikkia Kuhmossa. Runsas, rikas, värikylläinen ohjelma johdattaa satujen ja tarinoiden maailmaan. Kahdessa viikossa kuullaan 71 tarinaa, mukana 150 taiteilijaa. Lisätietoja, lipunmyynti: Kuhmon Kamarimusiikki, Torikatu 39, Kuhmo. P. (08) , kuhmo. festival@kuhmofestival.fi, Rosvopaisti-ilta Kalevala Spirit Lisätietoja Redrama Disko Kelo, Kalevala Spirit Lisätietoja Kuhmon XX Kesämessut Kuhmon tori Avoinna pe klo 10-18, la klo 9-17, su klo Lavatanssit/Helmenkalastajat Kelo, Kalevala Spirit Lisätietoja , ja Trubaduuri Jarie irkkumusiikkia Hotelli Kainuun terassilla Tiedustelut; Hotelli Kainuu p. (08) Shiatshu-tuolihierontakurssi Kosken Leirikeskus Lisätiedot: katarina.sarvela@welho.com; p , Lavatanssit/Johanna Piipponen Kelo, Kalevala Spirit Lisätietoja klo 14 Elokuun Kuhja Niva-talo

6 6 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 Myös monet kuhmolaiset nauttivat koskien ja järvien tarjoamista melontamahdollisuuksista. Melonta tarjoaa luontoon uuden näkökulman Martti Huusko Kuhmon yli 600 järveä ja lampea sekä kymmenet joet, jotka virtaavat idästä länteen, tarjoavat ainutlaatuisen hyvät mahdollisuudet nauttia kanootin kyydissä luonnon tarjoamista ainutlaatuisen viehkeistä maisemista ja tunnelmista. Melonta on Suomessa noussut viime vuosina yhdeksi nopeimmin kasvavista liikuntalajeista. Lentiirasta Ouluun jatkunut Suomi Meloo -tapahtuma osoitti kesänä 2007 selkeästi, kuinka melonta saa ihmiset kaikkialla Suomessa liikkeelle. Yli sadan melontajoukkueen ja lähes tuhannen ihmisen karavaani liikkui poikki Suomen viikon ajan. Melonta on eri muodoissaan monipuolista liikuntaa, joka soveltuu lähes kaikille. Koko perheen harrastus Melonta on koko perheelle sopiva, ympäristöystävällinen ja edullinen harrastus. Melottaessa ei synny päästöjä ja vesille voi lähteä lähimmästä rannasta. Ja harrastuksen alkuun pääsee edullisesti vuokraamalla kaiken tarvittavan. Aloittelijan ei tarvitse pistää rahaa kiinni välineisiin. Melonta itsessään on rentouttavaa terveysliikuntaa. Retkimelonta rauhoittaa ja rentouttaa, kun toimistossa tai ruumiillisessa työssä arkisin ahertava pääsee liikkumaan luonnossa. Tutkimusten mukaan melonta on erinomainen terveysliikuntalaji. Se kehittää kokonaisvaltaisesti kuntoa, sillä oikein suoritettu melontaliike lähtee aina varpaista asti. Laji sopii myös erityisesti hartiavaivojen parantamiseen, liikuttaahan se tehokkaasti hartianseudun lihaksia. Lisäksi melonta vahvistaa käsi-, vatsa- ja selkälihaksia sekä hartioita. Kuhmon Melojilta tietoa Kuhmon Melojat ovat uurastaneet harrastuksensa parissa jo pitkään. Jäsenkunta kasvaa vuosi vuodelta. Nyt Urpo Piiraisen johtaman melontaseuran postituslistalla on viitisenkymmentä henkilöä - jäseniä hivenen vähemmän. Paras tilaisuus päästä melomisen makuun on osallistua alkukesästä vuosittain järjestettävälle melontakurssille. Kolmen illan aikana asiantuntijat, kokeneet melojat, opettavat harrastuksesta kiinnostuneille melonnan alkeita sekä turvallista liikkumista vesillä. Kesäkuussa järjestetty ja juuri päättynyt melontakurssi kuului kansalaisopiston kurssiohjelmaan. Kanootti, inkkari tai kajakki, on ihmelaite. Siihen sopivalle istuinpaikalle soluttautuvat muuttuvat kuin taikaiskusta. Mieli kirkastuu iloiseksi ja vekkulimaiseksi, naurua piisaa ja luonnon ihmeet näkee aivan uusin silmin vesirajasta lähes sammakkoperspektiivistä. Se perspektiivi onkin aloittelevalle melojalle paras mahdollinen, sillä turhat luulot karisevat, kun itse kukin harjoittelee melalla kasia, vedon loppujiitä tai virran pyörteissä etenemistä. Mutta ennen muuta, varttuneenkin aloittelijan mielen täyttää riemu, kun hän pääsee vesille ja kokeilemaan taitojaan järvillä, jokiuomissa ja lopulta jopa kosken pyörteissä akanvirtoja ihmetellen. Urbaanille toimistotyöläiselle luonto tarjoaa häpeämättömästi parhaita makupaloja: raikasta ulkoilmaa, virran tuomia huikosia, hienoja maisemia ja fyysisiä haasteita. Kuhmon Melojien Satu Ylönen edessä ja Urpo Piirainen takana laskevat yhdessä Pajakkakoskea Suomi meloo -tapahtuman aikana. Uteliaat katselivat menoa rannalla. Kunnon välineet Pelastus- tai kelluntaliivi, kypärä, silmälasien kiinnittäminen suojalenkillä sekä vedenpitävän kännykkäkotelon käyttö ovat runsaasti vesillä liikkuvalle välttämättömiä apuvälineitä. Kosken kuohuissa myös kypärän käyttö voi pelastaa ikäviltä päävammoilta. Jos melontamatka suuntautuu alueille, missä kännykän kentät ovat riittävät, vedenpitävä kännykkäkotelo voi olla kullan arvoinen apuväline. Se mahdollistaa avun kutsumisen paikalle hätätilanteessa. Toimiva kännykkä toimii myös paikantimena, jos meloja tai muutoin vesillä liikkunut tarvitsee ulkopuolista apua. Kuhmon Melojat Kuhmon Melojat ovat uurastaneet harrastuksensa parissa jo pitkään. Jäsenkunta kasvaa vuosi vuodelta. Nyt Leila Väyrysen johtaman melontaseuran postituslistalla on viitisenkymmentä henkilöä jäseniä hivenen vähemmän. Seura järjestää kesän aikana jäsenilleen muutaman retken sekä joka maanantai melontaillan. Suunnitelmissa on myös esittäytyä Tervansoutajan haminassa Kamarimusiikin toisen viikon aikaan jonain alkuviikon iltana. Tuolloin pääsevät halukkaat kokeilemaan kanoottia tai kajakkia. Paras tilaisuus päästä melomisen makuun on osallistua alkukesästä vuosittain järjestettävälle melontakurssille. Kolmen illan aikana asiantuntijat, kokeneet melojat, opettavat harrastuksesta kiinnostuneille melonnan alkeita sekä turvallista liikkumista vesillä. Tänä vuonna kurssi alkaa heti kesäkuun alussa 1.6. Kurssille voi ilmoittautua Kuhmon kansalaisopistoon tai Urpo Piiraiselle puh

7 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA Kuhmon luonto kutsuu Päivi Maaniitty Kuhmon kaunista ja jylhää luontoa kannattaa saapua ihailemaan kauempaakin. Parhaimman kuvan luonnon moni-ilmeisyydestä saa, kun lähtee jollekin kaupungin useista merkityistä ulkoilureiteistä. Vaikka kaikki reitit ovat yleisesti ottaen helppokulkuisia ja monenikäisille ja - kuntoisille ulkoilijoille soveltuvia, löytyy joukosta vaihtoehtoja myös pidemmästä vaellusmatkasta haaveileville. UKK-reitti mahdollistaa jopa noin kahden ja puolensadan kilometrin yhtenäisen vaelluksen Kuhmon rajojen sisällä, kertoo Kuhmon kaupungin vapaa-aikapalvelujen projektisihteeri Markku Pesonen. Ja lisää perään, että harva moiseen urakkaan kuitenkaan ryhtyy. Muita pidempiä retkeilyreittejä Kuhmossa ovat Petranpolku (44 km) ja Sininen polku (noin 9 16 km). Myös Nivankylän ja Iso Palosen retkeilypolut mahdollistavat eripituisia retkiä. Lyhyitä teemapolkuja löytyy jo kohtuullisen matkan päässä keskustasta. Metsätalouden ja metsänhoidon teemoja esittelevät Kämärän metsäpolku (2,5 km) ja Lauttavaaran polku (2,3 km). Molemmat sijaitsevat noin 10 kilometrin ajomatkan päässä keskustasta. Teemapolkujen sarjaa jatkaa Härmänkylän Geologinen polku, jolla on pituutta 3,8 kilometriä. Kohde on kiinnostava, sillä se kertoo kuhmolaisen kallioperän historiasta ja antaa samalla hyvän kuvan kainuulaisen luonnon moni-ilmeisyydestä. Kuhmolaisen luonnon ehkäpä näyttävimmän luonnonmuodostuman esittelee 4,6 kilometriä pitkä Hiidenpolku Jonkerinsalon luonnonsuojelualueella. Pesonen toivoo, että esimerkiksi UKK-reittiä kiertävät ulkoilijat kirjoittaisivat Retkille on syytä varautua riittävän hyvin kuin puutteellisesti. Markku Pesonen nimensä reitin varressa sijaitsevien nuotiopaikkojen vieraskirjoihin. Niistä lasketaan reittien kävijämääriä ja tieto on tärkeä ylläpitäjille. Muita käyntilaskureita ei ole. Suosituimpien nuotiopaikkojen vieraskirjoista on laskettu vuosittain satojen ihmisten merkintöjä. Vaellusretkellä voi välillä pysähtyä nauttimaan eväistä kesäisen luonnon keskellä. Kuva: Satu Ruotsalainen Merkityillä reiteillä kävelyä helpottavat pitkospuut. Kuva: Outi Hyvönen Makkaranpaisto onnistuu reittien varrella olevilla nuotiopaikoilla. Kuva: Pertti Granqvist Hyvä varustus on luonnossaliikkujalle tärkeä, on sitten lähdössä lyhyelle tai pitkälle vaellusretkelle. Useamman päivän reissulle tulee tietysti ottaa vaellusvarustus, mutta syytä on varautua lyhyemmilläkin mieluummin riittävän hyvin kuin puutteellisesti, ohjeistaa Pesonen. Tärkeintä on muistaa sään mukainen vaatetus ja hyvät kengät. Pesosen mukaan parhaat jalkineet ovat oikeat vaelluskengät, jotka ovat tarpeeksi tukevat vaihtelevaan maastoon. Lenkkarit eivät ole suositeltava jalkine, sillä märkiä paikkoja syntyy pitkostetuillekin poluille. Keskikesällä merkityillä reiteillä pitäisi selvitä ilman kumisaappaita, mutta keväällä ja syksyllä kumikenkä on varma valinta, joskaan ei jalalle paras mahdollinen, hän tietää. Mukaan on hyvä ottaa kartta ja jokin suunnistamisen apuväline kuten kompassi tai GPS-paikannin. Myös kännykkä kannattaa pitää taskun pohjalla. > Kuhmon luonnossa liikkumisesta saa tietoa ja karttoja Luontokeskus Petolasta. Kattava tietolähde karttoineen löytyy myös internetistä osoitteella fi/ulkoilukartta. Sovellus toimii myös mobiililaitteilla.

8 8 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 Kamarimusiikkia 40 vuotta Jarno Hiltunen Neljäkymmentä vuotta täyttävä Kuhmon Kamarimusiikkifestivaali kiinnittää huomiota erityisesti ohjelman taiteelliseen tasoon. Rautainen laatu on ollutkin festivaalin yhtenä kantavana voimana alusta lähtien. Heinäkuisen Kamarimusiikkifestivaalin teemana on tällä kertaa Satu. Kahteen viikkoon sisältyy yli 70 konsertin lisäksi multimediatapahtumia, luentoja, tanssiesityksiä, mestarikursseja, oppilaskonsertteja ja runoiltoja. Nostalgian nälkäiset voivat tapahtuman aikana luoda katsauksen maailmallakin arvostusta nauttivan festivaalin historiaan. Meillä on maailman paras yleisö. Tuulikki Karjalainen Festivaalin ohjelmassa on yli 70 konserttia, joissa esiintyy noin 150 suomalaista ja ulkomaista huippumuusikkoa Pinchas Zukermanista ja Natalia Gutmanista lähtien. Teemaan sopivasti Kamarimusiikkifestivaali alkaa ylväästi 12. heinäkuuta maailman luomisella Darius Milhaudin ( ) sävelin. Ensimmäisessä konsertissa kuljetaan rakkauden ja surun kautta kuolemaan ja taivaaseen, kuvailee Kuhmon Kamarimusiikin toiminnanjohtaja Tuulikki Karjalainen aloitusta. Omiksi suosikeikseen toiminnanjohtaja listaa muun muassa Beethovenin jousikvartetot, jotka kuullaankin heinäkuussa. Olen kiinnostunut myös uudesta musiikista, hän lisää. Uutuudet ovat aina olleet osa Kuhmon Kamarimusiikkia. Musiikillisen matkan aikana Kuhmossa kuljetaan Euroopasta Aasiaan. Samalla konserttiyleisö tutustuu satuihin ja tarinoihin, ja ehkä jopa yllättyy. Luvassa on niin tuttuja klassikoita kuin harvinaisuuksiakin. Konserttiyleisö pääsee kahden viikon aikana Orient Expressin jäljille. Lähtöpaikkana on Lontoo, ja siitä edetään hitaasti itään, päätepisteenä New York. Toisena läpäisevänä teemana ovat Ludvig van Beethovenin ( ) ja Dmitri Šostakovitšin ( ) jousikvartetot sekä Gustav Mahlerin ( ) laulut. Mahler muodostaa ohjelmassa musiikillisen sillan Beethovenin ja Šostakovitšin välille. Ardeo-kvartetti vauhdissa Kamarimusiikkifestivaaleilla Jo alusta lähtien epämuodollinen pukeutuminen on kuulunut Kuhmon Kamarimusiikkiin. Kuva: Jaakko Kilpiäinen Oman jännittävän lisänsä festivaaliin tuo kansainvälisen sävellyskilpailun palkintojen jako ja kilpailussa menestyneiden teosten esittäminen. Kuhmon Kamarimusiikin järjestämään kilpailuun osallistui 198 säveltäjää 38 maasta. Kilpailun kutsu kuului Uutta-Kaledoniaa, Malesiaa, Bangladeshia, Singaporea ja Uruguayta myöten. Tuulikki Karjalainen kertoo, että luvassa on myös mielenkiintoiset Olli Mustosen ja Perttu Haapasen teosten kantaesitykset. Kamarimusiikkijuhla päättyy 25. heinäkuuta Gustav Mahlerin Vaeltavan kisällin lauluihin. Kamarimusiikin juhlavuoden kunniaksi julkistetaan juhlalevy. Päätimme, että emme tee multimediaesitystä tai kirjaa. Juhlalevy sisältää tavallista mittavamman bookletin eli pikku kirjasen, Karjalainen sanoo. Alusta lähtien Kamarimusiikkifestivaalille on ollut ominaista epämuodollinen pukeutuminen. Konserttiasusteeksi kelpaavat vaikka farkut ja T-paita. Vapaus ja innostus kuuluvatkin Kuhmon henkeen, josta Kamarimusiikkikin aatteellisesti ammentaa. Kokonaisvaltaisuus on myös osa Kamarimusiikkia. Kuhmo on kaukana Etelä- Suomesta, joten tänne tullaan pitemmäksi aikaa, sanoo Karjalainen. Kuhmoon saavuttuaan konserttivieraat käyvät useissa esityksissä, ja samalla he aistivat Tuulikki Fakta Kuhmon Kamarimusiikki Karjalaisen sanoin koko Kuhmon. Järjestetty vuodesta 1970 lähtien Suomen suurin kamarimusiikkijuhla kävijämäärältään Suomen viidenneksi suurin festivaali myytyjen lippujen määrässä viime vuonna Pääsylippuja myytiin viime vuonna yli kpl Konserttikäyntejä kirjattiin yli kpl Budjetti: euroa Taiteellinen johtaja: Vladimir Mendelssohn SUOMEN VUODEN 2008 NOUSEVA MATKAILUKOHDE!

9 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA Kulttuurikeidas lähellä luontoa Kuhmo-talo Jarno Hiltunen Kuhmo-talo kätkee aluksi suuruutensa. Kun matkailija saapuu pitkin pientä alamäkeä, näyttää talo ulkoa pienemmältä kuin onkaan. Kun matkailija sitten avaa ovet ja käy peremmälle, avautuu hänen eteensä lämmin ja suuri tila. Kuhmo-talon peruselementtejä ovat sitä ympäröivä vehreä luonto ja vesi. Kahvila Juttuan suurten maisemaikkunoiden kautta saapuva valo muodostaa yhdessä arkkitehtuurin kanssa harmonisen kokonaisuuden. Ikkunoiden kautta luonto muuttuu osaksi ihmisen luomusta. Vuodenajat ja sää maalaavat maalauksen, joka on alati muutoksessa. Kymmenessä metrissä oleva katto tuo avaruuden tuntua. Tila ei kuitenkaan muserra, vaan rauhoittaa. Kuhmo-talon johtaja Matti-Jussi Pollari kertoo, että talo valmistui Kuhmon Kamarimusiikin kodiksi vuonna Kuhmo-talo syntyi, kun luonnonkauneus- ja rauha kohtasivat maailman kauneimman musiikin. Lentua-sali on tehnyt vaikutuksen massiivisella puun määrällään, kertoo Matti-Jussi Pollari. Kauneusarvojensa lisäksi konserttisalissa on hyvä akustiikka. Lentua-sali on Kuhmo-talon sydän. Sen puinen salikoppa on kätketty betonisen kulttuuritalon sisään, ja se on hämmästyttänyt monet massiivisella puun määrällään. Esteettiset arvot puhuttelevat kaikkia, toisia taas puhuttelee puutyön laatu, sanoo Matti-Jussi Pollari. Lentua-salissa näkyy kuhmolaisten kirvesmiesten kädenjälki. Niin kävi oikeastaan vahingossa, kertoo Pollari, sillä aliurakoitsijan konkurssin myötä osa urakasta siirtyi pääurakoitsijalle, ja hän käytti paikallisia ammattimiehiä. Kuhmon Kamarimusiikin perustajiin kuuluva sellisti Seppo Kimanen on kuvaillut Lentua-salia goottilaisen kirkon ja suomalaisen saunan välimuodoksi. Hänen vertauksensa on onnistunut, sillä Kuhmotalo on henkisen kasvun keskus, kuten sauna ja kirkkokin. Akustiikan demokraattisuus on ominaista Lentuasalille. Se tarkoittaa sitä, että konserttisalissa ääni kantautuu samalla tavalla jokaiselle penkkiriville. Meillä ei ole kuuluvuudeltaan huonoja paikkoja. Klassinen musiikki kuuluu joka paikkaan yhtä hyvin. Kevyen musiikin osalta kuuluvuuteen vaikuttaa asianomaisen äänentoiston tekijä.

10 10 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 Sommelo entistä laajempi Antero Komulainen Kansanmusiikkitapahtuma Sommelon kesän 2009 ohjelmisto on laaja. Sommelon tämän vuoden teemat ovat harmonikka ja laulu eri muodoissaan sekä kulttuurien kohtaaminen. Kansanmusiikkijuhla järjestetään päivänä heinäkuuta, joista neljä ensimmäistä päivää on Kuhmossa ja Kainuussa ja neljä viimeistä Vienan Karjalassa, Uhtualla, Kepassa ja Haikolassa. Sommelon yhteydessä järjestetään kulttuurimatka Vienan Karjalaan. Sommelon avajaiset ovat Kuhmon torilla keskiviikkona 1. heinäkuuta. Avauspäivän iltana esiintyy harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi yhdessä kitaristi Olli Variksen kanssa. Koko Sommelossa on kymmeniä konsertteja, useita seminaareja ja lisäksi koulutusta leireillä ja kursseilla. Kainuun lavalle Sommelo kiinnittää kainuulaisen kansanmusiikin esittäjiä ja harrastajaryhmiä. Kasvaneen ohjelmiston uusina artisteina on kymmeniä taiteilijoita ja ryhmiä. Sommelon pääteema on harmonikka, mutta yksi sivuteemoista on romanimusiikki. Avauspäivän iltana esiintyy harmonikkataiteilija Maria Kalaniemi yhdessä kitaristi Olli Variksen kanssa. Kuva: Ilari Nummi. Set Akat on laulutrio, jossa ovat mukana kansanmusiikin huippunimet Sari Kaasinen, Mari Kaasinen sekä Karoliina Kantelinen. Trio esittää herkkiä sooloja ja voimakkaan moniäänisiä tulkintoja. Uusi Sommelon esiintyjäryhmä on tukkaatutisuttava Ilona Korhonen Ensemble, jossa laulaa 17 kansanlaulun ammattilaista ja ammattiopiskelijaa. IK Ensemble esittää juurevaa naislaulua inkeriläis-karjalaiseen tapaan Jo 70-luvun lopulla perinteikkäiden soittimien kanssa vanhaan suomalaiseen musiikkiin keskittynyt Primo esiintyy Sommelossa. Primon kokoonpano on emeritusprofessori Heikki Laitinen, professori Hannu Saha ja musiikin tohtori Rauno Nieminen. Kesän 2009 Sommelon kokoonpanoja ovat myös moldovalainen Albotanka sekä Seesjärvi-lauluyhtye Karjalan Tasavallasta. Albotanka on suuri laulu ja soitinyhtye. Esiintyjiä Sommelossa on paljon. Sommelo kiinnostaa esiintyjiä. Yhteydenottoja on tullut yli sata, sanoo kansanmusiikkijuhlan taiteellinen johtaja Taito Hoffrén. Seminaareissa keskustelevat alansa huiput. Harmonikka-seminaarissa 2. heinäkuuta alustavat Maria Kalaniemi, muusikko Anne-Mari Kivimäki sekä Tampereen yliopiston historian dosentti, FT Marko Tikka, joka kirjoitti henkilöhistorian Viljo Vesterisestä ja kirjoittaa nyt kirjaa Dallapé-yhtyeen historiasta. Lauluista ja kansanlauluista puhuvat muun muassa professori emeritus Heikki Laitinen ja tohtori Anneli Asplund. Sommelon kävijämäärä kasvoi jo viime kesänä 5 000: een. Kuhmon neljän päivän osuuden päätapaus kesällä 2009 on Sommelon pidot perjantaina 3. heinäkuuta Kuhmo-talossa. Kainuulainen kansanmusiikki esittäytyy Sommelon aikana Kainuun kansanmusiikkiyhdistyksen järjestämässä Kainuun lava -tilaisuuksissa. Tapahtuman aikana Juminkeossa on nähtävissä Sommelossa esiintyvän romanilaulaja Hilja Grönforsista kertova dokumentti. Lasten konserttiin Kiekkumaralla on vapaa pääsy ja siinä esiintyy kansanmusiikkiyhtye Freija. > Sommelon koko ohjelmisto osoitteesta www. runolaulu.fi

11 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA Tule aistimaan kalevalaisuus Jarno Hiltunen Kalevalaisuus on elävä osa arkea Kuhmossa. Sitä vaalivat kalevalaisen ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskus Juminkeko ja matkailuyritys Kalevala Spirit. Pelkästään kalevalaisuus ei ole teemana Kalevala Spiritin maailmassa. Se on erottamaton osa sitä, minkä toimitusjohtaja Akke Virtanen nimeää aidoksi suomalaisuudeksi. Sitä voi olla vaikka savusaunasta kantautuva savun aromi. Myös ruoka on tärkeä osa kulttuuria. Siinäkin Virtanen listaa päämääräksi ehdan suomalaisuuden. Kalevalakylässä ei tarjota pizzaa tai Coca Colaa, vaan kuhmolaisia ja kainuulaisia makuja, kuten rönttösiä, mustikoita sekä metsän ja veden riistaa. Luonnon läheisyys kuuluu erottamattomana osana suomalaisuuteen. Kalevalakylä on Akke Virtasen mukaan rakennettu mukailemaan tyypillistä karjalaista pihaa ennenvanhaisilta ajoilta. Kalevalakylän pihapiirissä asuintalon ympärille on ryhmitetty harmaat hirsiaitat ja muut ulkorakennukset. Kokonaisuutta ympäröi aita, jonka tarkoitus oli ennen pitää pedot loitolla. Rakennuksiin on otettu mallia eri karjalaiskylistä. Kun portti pannaan kiinni, niin stressimaailma jää ulkopuolelle, lupaa Virtanen. Juminkeko on Kalevalaan liittyvää perinnettä vaaliva kulttuurikeskus. Kuhmo on Juminkeko säätiön puheenjohtaja Markku Niemisen mukaan merkittävä Kalevala-paikkakunta. Runonkerääjien ja kareliaanien aikoina Kuhmo on ollut portti Vienan Karjalaan, ja vielä tänäänkin tuo yhteys toimii. Tästä käy esimerkiksi Juminkeon yhdessä Arhippa Perttusen säätiön kanssa järjestämät kulttuurimatkat Vienan Karjalan runokyliin. Juminkeko vaalii Kalevalaan liittyvää kulttuuriperinnettä muun muassa multimediaesitysten ja näyttelyiden avulla. Kesäkuun 14. päivänä vuorossa on palkitun taidegraafikko Antti Tantun Kalevala-aiheisen puupiirrosnäyttelyn avajaiset. Juminkeossa voi ihailla myös yhtä maailman laajimmista Kalevalan käännöskokoelmista. Kansanmusiikkijuhla Sommelon ohjelman osana taas ovat itkuvirret ja runonlaulanta, kalevalaista maailmaa nekin. Akke Virtanen raottaa ovea kalevalaiseen maailmaan. J U M I N K E K O - S Ä Ä T I Ö Ohjelma Kuhmossa Keskiviikko klo Kuhmon tori Vapaa pääsy Sommelon avajaiset mm. Taito Hoffrén, Jari Komulainen, Salla Seppä, Minna Seilonen klo Juminkeko Liput 5 / 3 e Eihän tämä maa minun omani ollut romanidokumentti. Elokuvan päähenkilö: Hilja Grönfors, ohjaus Katariina Lillqvist. klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Pieni kahvikonsertti Kesämuusikot klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Kainuu lava kainuulaisia kansanmuusikkoja klo Juminkeko Liput 8 / 5 euroa Lassi Logren viulu, jouhikko, avainviulu klo Kuhmo-talo Liput 12 / 8 e Maria Kalaniemi & Olli Varis - Bellow poetry harmonikka, kitara klo Kuhmo-talo Liput 8 / 5 e Puupiika kansanmusiikkiyhtye Kuhmo-talo, ulkoterassi Vapaa pääsy Iltanuotio Sommelon muusikoita KANSANMUSIIKKIJUHLA KAINUUSSA JA VIENAN KARJALASSA Kuhmo I Sotkamo I Suomussalmi Uhtua I Kepa I Kuusiniemi I Haikola SOMMELO Torstai klo 9.00 Kuhmon tori Vapaa pääsy Torikahvit Sommelon muusikoita klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Haitariseminaari Alustajina Maria Kalaniemi, Anne-Mari Kivimäki, Marko Tikka, Avlentina Voitovich klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Pieni kahvikonsertti Kesämuusikot klo Juminkeko Liput 5 / 3 e Eihän tämä maa minun omani ollut Romanidokumentti klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Kainuu lava Kainuun haitarinsoittajia klo Juminkeko Liput 8 / 5 e Outi Pulkkinen laulu, jouhikko klo Kuhmo-talo Liput 12 / 8 e Maari Kallberg - Minun Vienan Karjalani, osa 2 Konsertissa on väliaika. klo Kuhmo-talo Liput 8 / 5 euroa Freija - Lempilauluja Kuhmo-talo, ulkoterassi Vapaa pääsy Iltanuotio Sommelon muusikoita Perjantai klo 9.00 Kuhmon tori Vapaa pääsy Torikahvit Sommelon muusikoita klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Lauluseminaari Alustajina Anneli Asplund, Galina Karpova, Svetlana Kosyreva, Heikki Laitinen, Pia Rask klo Kontion koulun juhlasali Vapaa pääsy Lastenkonsertti: Freija - Kiekkumaralla klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Pieni kahvikonsertti Kesämuusikot klo Juminkeko Liput 5 / 3 e Eihän tämä maa minun omani ollut Romanidokumentti klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Kainuu lava Kainuun laulu, vierailijoita SOMMELON PIDOT 3.7. KUHMO-TALO klo alkaen Kuhmo-talo Ohjelmassa musiikkia, teatteria, tanssia, jamit. Pitopöytä katettuna - erillinen illalliskortti. Albotanka, Set Akat klo Kuhmo-talo Liput 12 / 8 e Kuu on linttaan kävelty kengänkorko Taisto Reimaluoto, Tomi Rikkola & Tuomo Kuure klo Kuhmo-talo Liput 8 / 5 e mm. Primo, Puhti, Virsukipinä, Taito Hoffrén & Markus Ketola klo Kuhmo-talo Liput 8 / 5 e Jamit Sakari Kukko, Sommelon muusikoita Koko illan konserttien lippupaketti 20 / 15 e Lauantai klo 9.00 Kuhmon tori Vapaa pääsy Torikahvit Sommelon muusikoita klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Kulttuurien kohtaaminen -seminaari Alustajina Risto Blomster, Hilja Grönfors, Marko Jouste, Ljudmila Ivanova, Elena Markovskaja, Valentina Mironova, Jarkko Niemi, Vera Shvetsova klo Kontion koulun juhlasali Vapaa pääsy Lastenkonsertti: Lastenleirin päätöskonsertti klo Kuhmo-talo Vapaa pääsy Pieni kahvikonsertti Kesämuusikot klo Juminkeko Liput 5 / 3 e Eihän tämä maa minun omani ollut Romanidokumentti klo Kuhmo-talo Liput 8 / 5 e Kantelekavalkadi klo Kuhmon kirkko Ohjelma 8 / 5 e Ilona Korhonen Ensemble klo Kuhmo-talo Liput 12 / 8 e Hilja Grönfors trio klo Kuhmo-talo Liput 8 / 5 e Arnold Chiwalala & Co Kuhmo-talo, ulkoterassi Vapaa pääsy Iltanuotio Sommelon muusikoita Päivälippu 20 / 15 e Festivaalipassi 70 / 50 e Alemmalla ohjelman hinnalla tilaisuuteen pääsevät lapset, opiskelijat, työttömät ja eläkeläiset. Ohjelman muutokset ovat mahdollisia. Ennakkolipunmyynti Kuhmon tapahtumiin: Kuhmo-talo, p. (08) SOMMELOSSA teemat haitari, laulu ja kulttuurien kohtaaminen. Ohjelmaa myös Sotkamossa, Suomussalmella ja Vienan Karjalan runokylissä. Monipuolinen koulutustarjonta, katso lisää verkkosivuiltamme Kulttuurimatka Vienan Karjalaan Ilmoittautumiset mennessä puh. (08) , JUMINKEKO-SÄÄTIÖ / Kansanmusiikkiprojektit SOMMELO Kainuuntie KUHMO puh sommelo@runolaulu.fi OULUN LÄÄNINHALLITUS Runolaulu-Akatemian perustamishanke, Runolaulun pottku ja Kainuun kansanmusiikkitoiminnan kehittämishanke

12 12 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 Kuhmon kosket lumoavat Suomen ja Venäjän rajalla vedenjakajan korpimaisemissa järvien ja lampien vedet miettivät, lähteäkö itään vain länteen. Harvaa poikkeusta lukuun ottamatta Kuhmon rajamailla vedet virtaavat idästä länteen. Ne ottavat vauhtia yli 200 metriä meren pinnasta ja ampaisevat liikkeelle kirkkaissa puroissa ja vähitellen laajenevissa vesistöissä. Lopullinen päämäärä on Oulujärven ja Oulujoen kautta Pohjanlahti. Vapaissa valjastamattomissa vesissä tummien lampien ja sinisten järvien vedet virtaavat kiihtyvällä vauhdilla. Ne täyttävät keväällä kosket. Vähitellen suuret järvetkin keräävät vesisäiliönsä pullolleen. Kesällä järvien syvänteissä ja jokien uomissa kalat uiskentelevat omia reittejään. Lentuankoski komeaa katseltavaa Iso Lentuankoski on kalamiehille ja tavallisille turisteillekin komeaa katseltavaa. Kosken niskalla kalastajat kokeilevat usein taitojaan taimenten ja siikojen kanssa. Tosi kalamies voi saada saaliikseen kunnon taimenen. Lentuankosken alla veden meno rauhoittuu. Viime kesän kokemusten mukaan kalamiehen saaliiksi voi tarttua siikaa, taimenta tai suuria haukia. Ei ihme, että moni etelän asukas onkin hankkinut Kuhmosta kesäpaikan, josta pitäen on helppo suunnata kalavesille saalista narraamaan. Kauniina kesäiltana ei olekaan mukavampaa kuin heittää verkot veteen tai soutaa uistinta. Kalapaikka keskustassa Kuhmoon saapuva saa silmiinsä kirkon tuntumassa Lammasjärvestä voimansa saavan Pajakkakosken. Se on maineikas siianongintapaikka. Paikallisten kalastajien mieleen on teleskooppivapa, johon kiinnitetyn siiman päässä on pieni koho ja kalaa vaanimassa eläkeläinen, kolmihaarakoukkuinen siikaperho. Kalamiesten mukaan tällä tavoin on mahdollista napata koskesta harjuksia ja taimeniakin. Taimenen väsytys meneillään Kalliojoella. Kirjolohi on jäänyt kalamiehen saaliiksi. Mikä parasta, muualta kalalle saapuva ei tarvitse koskivesillä omaa venettä. Kun luvat ovat kunnossa, kalastamaan pääsee keskustasta muutaman minuutin kävelymatkan jälkeen. Alemmas Akonkoskelle tai Saarikoskelle taivalta on tehtävä vähän pitempään. Isommille vesille veneellä Oman veneen kanssa tai paikallisilta yrittäjiltä veneen vuokraamalla tarjolla on monia mahdollisuuksia. Ontojärvellä voi käydä uistelureissulla tai kokeilla taitojaan vavan varressa. Parhaimmillaan saalis voi olla yli kymmenkiloinen hauki tai iso kuhanvonkale. Lammasperän Saunakoskella voi saaliiksi tarttua jaloa kalaa, harjusta tai taimenta. Kokeilemassa kannattaa käydä, vaikka saalista ei tulisikaan. Varma saalispaikka Varmin saalispaikka on Syväjärvi. Virkistyskalastuskeskukseen Metsähallitus istuttaa säännöllisesti saaliskalaa. Kun palvelut ovat paikalla ykkösluokkaa, voi sinne lähteä aloittelevakin kalamies tai -nainen yhdessä koko perheen kanssa. Nuotiopaikat ja mukavan mittaiset retkipolut ovat todella houkutteleva vaihtoehto kalareissua miettivälle. Kuhmossa kalastamisesta kiinnostuneille pyritään tarjoamaan jatkuvasti uutta. Parhaillaan on käynnissä hanke, jonka tavoitteena on parantaa kalastusmahdollisuuksia ja vahvistaa kalakantaa. > Luvanmyynti: Urheiluvälineliikkeet Kesport ja Pääkkönen & Piirainen, Kuhmon Neste, Hotelli Kainuu, Petola ja Syväjärvi. Koskilupia: Lentuankosken Leirintä, Koskenmäen ja Lentiiran kaupat, Niva-talo. Nivalla on myös lupa-automaatti.

13 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA Talvisodan muistot esillä Martti Huusko Marraskuun 30. päivänä on kulunut 70 vuotta siitä, kun puna-armeijan joukot ylittivät Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan ja lähtivät hyökkäämään kohti länttä. Siitä alkoi maaliskuun 13. päivään jatkunut verinen taistelu, jonka ansiosta Suomi pysyi itsenäisenä. Kuhmolle ja suomalaisille talvisodan taistelut Kuhmossa olivat raskaat. Evakkoon joutui lähtemään noin naista, lasta ja vanhusta. Miehet jäivät puolustamaan kotitannertaan. Suomalaisjoukoissa taisteli Kuhmossa noin sotilasta. Vaikka Neuvostojoukkojen ylivoima oli suurimmillaan kymmenkertainen, hyökkäävä vihollinen pystyttiin pysäyttämään ja torjumaan lähellä kirkonkylää Jyrkänkosken alueella. Sen jälkeen Hjalmar Siilasvuon johtamat joukot työnsivät maahantunkeutujia taaksepäin ja aloittivat motitettujen vihollisten tuhoamisen motteihin. Rauhan tultua 13. maaliskuuta 1940 noin suomalaistaistelijaa oli antanut isänmaan puolesta kaikkensa. Neuvostoliittolaisten tappiot olivat seitsemänkertaiset. Kuva Kilpelänkankaan muistomerkiltä vuonna 2007 edellisestä Talvisodan Kuhmon taisteluiden muistojuhlasta. Talvisodan historia elää edelleen näkyvästi Kuhmossa. Siitä kertoo myös tänä kesänä elokuuta järjestettävä Talvisodan Kuhmon taisteluiden muistojuhla. Lauantain ohjelma alkaa Kuhmo-talolla ja huipentuu sunnuntaina Kilpelänkankaalla varsinaiseen muistojuhlaan. Se päättyy veteraanien ja kansalaisjärjestöjen yhteiseen ohimarssiin. Sotahistoriasta kiinnostuneet voivat tutustua laajemmin Kuhmon taisteluihin. Talvisotakierros kannattaa aloittaa Talvisotamuseosta. Kalevalan alueella kuin piilossa sijaitsevassa museossa esitellään siviilien, viranomaisten ja sotilaiden toimintaa ja kohtaloita Kuhmossa. Museosta löytyy tietoa myös puna-armeijasta ja sen toiminnasta kertova osasto. Jyrkänkoskella reserviläiset järjestävät heinäkuussa heinäkuuta erikoisnäyttelyn, jossa he esittelevät rintamatapahtumia vajaat 70 vuotta sitten. Päivittäin näyttely on avoinna kello Avajaistapahtuma alkaa 5. heinäkuuta kello 14. Jyrkänkosken alueella on erillinen näyttely, jossa on esillä suomalaisten käyttämiä aseita ja muita sodankäynnissä tarpeellisia välineitä. Jyrkänkoskella on näyttelyn ajan myös Kainuun tykistörykmentin paikalle toimia tykkejä ja kranaatinheittimiä. Näyttelyn erikoisuuksiin kuuluu Panssarimuseosta alueelle siirretty T-26 panssarivaunu. Samaa tyyppiä oli puna-armeijan tukena heidän hyökätessään Kuhmoon. 45 v

14 14 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 Suurpetojen kuvaus ja katselu houkuttelee Antero Komulainen Kuhmossa toimii useampi suurpetojen kuvaus-ja katselutuotteita tarjoava yritys. Kuhmossa Vartiuksessa Erilammella toimiva Wild Brown Bear on alan johtava yritys sekä kapasiteetilla että asiakasmäärillä mitattuna. Wild Brown Bearin kapasiteetti on kasvanut mittavaksi. Sillä on Erilammen läheisyydessä 19 kojua, joista 15 sopii kuvaamiseen ja neljä katseluun. Päätuotteet ovat 3 11 vuorokauden karhunkatselupalvelut. " Katso karhu!" Turisti Wild Brown Bearissa on vilkasta keväästä syksyyn. Luontomatkailuyrittäjä Ari Sääski keskittyy kokonaan karhujen kuvaus- ja katselutuotteiden myyntiin. Luonto-opaspalvelut hän yritys hankkii Sabrina Logeaisilta, ranskasta Suomeen muuttaneelta huippuoppaalta. Alueen erähotelli- ja tilausravintolapalvelut hoitaa paikallinen STK-yhtiöt Tuotteita myy 60 matkanjärjestäjää Euroopassa. Wild Brown Bearin karhujen kuvaus- ja katselutuotteilla on ennätyksellisen vilkas kysyntä toisena vuotena peräkkäin. Saamme asiakkaamme pääasiassa matkanjärjestäjien kautta pääasiassa Euroopasta. Asiakkaista 90 prosenttia tuli ulkomailta ja 10 prosenttia kotimaasta. Viime kesään verrattuna tilanne näyttää nytkin hyvältä, sanoo Ari Sääski tyytyväisenä, sillä kuluvasta vuodesta on tulossa vähintään samanlainen. Ensimmäiset asiakkaat tulivat huhtikuun 20. päivänä ja usein on täyttä yli 20 vuodepaikkaa käytössä, totesi Sääski toukokuussa. Nyt meillä on muun muassa 11 ranskalaisen kuvaajan ryhmä pisimmän myynnissä olevan jakson eli 11 vuorokautta. Ensi vuonna he tulevat 15 kuvaajan ryhmänä, kertoo Sääski. Kausi jatkuu lokakuun alkuun. Näyttää hyvältä. Asiakkaamme ovat ammattikuvaajia ja myös harrastajakuvaajia: osa näistä harrastajistakin tekee lehtijuttuja tai kirjoja. Kauden viimeiset asiakkaat lähtivät viime vuonna kojuilta 10. päivänä lokakuuta. Kun myynnissä on seitsemän vuorokautta viikossa ja kojuja riittävästi, niin aina löytyy matkailijoille, kuhmolaisille ja kainuulaisille kuvaus- ja kasteluöitä. Kysymällä se selviää. Varauksia on nyt syyskuulle asti. Nyt myydään pääasiassa vuotta 2010, kertoo Sääski. Erähotellin ja tilausravintolan osalta Wild Brown Bearin palveluja hoitaa STKyhtiöt, jonka kotipaikka on Kuhmossa. Monelle tulijalle on yllätys, mitä kaikkea Erilammelta löytyy: hienot ravintolapalvelut ja hyvät ruoat. Erähotellissa pystytään järjestämään häitä, perhejuhlia, kokouksia ja muita tiloihin sopivia tapahtumia. Wild Brown Bear sijaitsee Vartiuksessa Erilammella Kuhmossa osoitteessa Kostamustie > Lisätietoja Kuhmon alan yrityksistä: www. wildtaiga.fi - Luontotuotteet Kuhmo on yksi euroopan parhaista karhukuvausalueista. Kuva: Lauri Sääski Valoisat kesäyöt saavat karhut liikkeelle. Kuva: Lauri Sääski Karhujen kuvaus- ja katselusesonki on pitkä. Se alkaa huhtikuulta ja voi jatkua lokakuulle. Kirjasto valmistautuu kesäkauteen Päivi Maaniitty Kuhmossa kirjasto palvelee kesäturisteja kansainvälistä huomiota saaneessa, postmodernissa kirjastotalo Atalantessa Pajakkakosken rannalla. Veistoksellisuus ja dynaamisuus ovat rakennuksen peruselementtejä ja myös suurin osa kalusteista ja lampuista on suunniteltu erityisesti kirjastoa varten. Paitsi ihailemassa kirjastosta avautuvia kauniita koskimaisemia ja sisältä ja ulkoa löytyviä taideteoksia, kesäturistit käyttävät palveluita myös hyötytarkoituksiin. Me lainaamme turisteille kirjoja, lehtiä, cd-levyjä, dvd-levyjä, kielikursseja ja kävelysauvoja, luettelee kirjastotoimenjohtaja Taina Hyvönen. Vierailijat voivat käyttää internetiä, jossa Press- Displayn kautta pääsee lukemaan kansainvälisiä lehtiä näköisversioina eri kielillä. Talossa on mahdollisuus käyttää myös omaa tietokonetta langattoman verkon kautta ja viettää muuten vain aikaa lukuelämyksiä metsästäen. Kuhmon Kamarimusiikin aikaan kirjastolla on poikkeukselliset aukioloajat. Maanantaista perjantaihin lainaajia palvellaan kello 10 19, lauantaina 18. ja ovet ovat auki kello 9 15 ja sunnuntaina kello Kamil Downin arabialaista kalligrafiaa on esillä heinäkuussa kolmen viikon ajan. Näyttely alkaa maanantaina 6.7. ja päättyy sunnuntaina Lasten osastolla on samaan aikaan koko kuukauden kestävä näyttely suomalaisten lastenkirjojen kuvittajista ja heidän kuvittamistaan kirjoista. Kuhmon Helkanuoret järjestävät heinäkuun puolivälissä 15. ja pöytäteatteri Helikon esityksen, johon on kaikille vapaa pääsy. Kuhmon kirjasto on varautunut kesällä kasvavaan kävijämäärään muun muassa pidentämällä aukioloaikoja kamarimusiikkifestivaalien aikaan.

15 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA

16 32 TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 Nuoret ja vanhemmat kalastajat kokeilevat mielellään taitojaan Syväjärvellä. Siellä riittää saalista istutusten ansiosta. Jyrkänkosken entisöidyssä tukikohdassa vieraat pääsevät tutustumaan myös aseiden historiaan. Lentuankosken niskalla sijaitsevassa kodassa voi halutessaan järjestää myös erilaisia tilaisuuksia.