Kadun ylläpito. Anna Tienvieri

Transkriptio

1 Kadun ylläpito Anna Tienvieri

2 Luennon tavoitteet Opiskelija saa kokonaiskuvan kadun ylläpidosta ja ymmärtää, miten kadun ylläpito eroaa tienpidosta Opiskelija ymmärtää toimivuusvaatimukset ja osaa perusasiat ylläpitotuotteiden laatuvaatimuksista Opiskelija ymmärtää kaupunkiympäristön haasteet ylläpidolle

3 Luennon sisältö Lähtökohta katujen ylläpidolle Tuotantotapa ja ylläpidon tunnusluvut Helsingissä Toimivuus- ja laatuvaatimukset Ylläpidon tuotteet (toimivuus- ja laatuvaatimukset) Talvihoito Puhtaanapito Rakenteellinen kunnossapito Tulevaisuuden näkymiä

4 Lähtökohdat katujen ylläpidolle

5 Kadunpidon perusvaade Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta: Kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Puhtaanapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu siistinä ja terveydellisesti tyydyttävänä, kuten kadulle kerääntyneen lian, lehtien, roskien ja irtonaisten esineiden sekä rikkaruohon poistamisen ajoradalta ja jalkakäytävältä. Kunta voi antaa tarkempia määräyksiä hoitovaatimuksista (suoritustapa, laitteet, aineet, aika, jne.) Lisäksi tontinomistajalla on velvoitteita, jotka kaupunki voi ottaa hoitaakseen hoitomaksua vastaan.

6 Lain vastuualueet

7 Kadunpidon asiakkaat Väylillä kulkijat Työpaikka, vapaa-aika, tavaraliikenne, esteettömyys, turistit Palveluntuottajat Urakoitsijat (mm. auraajat), kaivajat (Vesi, Energia, jne. Pelastustoimi ja poliisit Kadunpito on aina kompromissia kaikkien vaatimusten suhteen

8 Kadunpidon määrittelyt ovat erilaiset kuin tienpidossa Esityksen / Esittäjän nimi

9 Ylläpito Käsitteet kadunpidossa Hoito Kunnossapito Ylläpito Ylläpito on säännöllistä toimintaa, jolla säilytetään olemassa olevien yleisten alueiden käytettävyys ja toimivuus. Ylläpito jakaantuu kunnossapitoon ja hoitoon. Ylläpitoon ei sisälly korvausinvestointi, mikä tarkoittaa laajalti vaurioituneen kohteen kunnostamista. Hoito Hoito on säännöllistä toimintaa, jolla säilytetään kohteen käytettävyyteen ja toimivuuteen vaikuttavat olosuhteet. Hoitoa on pinnan käsittely sekä kohteen kunnossapito- ja hoitotarpeen seuranta. Hoidossa kohteen rakennetta ei muuteta. Kunnossapito Kunnossapito on säännöllistä toimintaa, jolla säilytetään kohteen ominaisuudet ja laatutaso. Kunnossapitoa on kohteen tai sen osan korjaus tai kunnostus sekä kohteen osan vaihto tai poisto.

10 Infra 2017 Kunnossapitonimikkeistö Kunnossapito Hoito Korjaus Käyttö

11

12 Tuotantotapa ja ylläpidon tunnusluvut Helsingissä

13 Tuotantotapamalleja; tilaaja ja tuottaja Perinteinen malli Oma sisäinen tuottaja ilman alihankintaa Oma sisäinen tuottaja aliurakoitsijoilla Osin ulkoistettu malli Oma tuottaja ja urakat alueellisina tai töiden jaotteluna Täysin ulkoistettu malli Ei omaa tuottajaa, vaan kaikki kilpailutetaan kokonaan tai paloina Kumppanuusmalli ; tuotanto on yhtiöitetty ja omistus jaettu kaupungin ja yritysten kesken. Allianssimalli ym. yhteistoimintamallit

14 TILAAJA TUOTTAJAT / URAKOITSIJAT &

15 Kaupungin oma tuotanto Tuotantotapa Helsingissä Kilpailutetut alueet Harmaalla alueella kiinteistöillä kunnossapito -vastuut

16 Pidämme kunnossa ja rakennamme uutta Yleisten alueiden ylläpito ja valvonta Hoitokulut yhteensä Katujen talvihoito Katujen puhtaanapito Katujen muu ylläpito Viheralueiden ylläpito Ulkovalaistus (2015) M 79,7 23,7 13,4 12,8 21,9 7,9 Katujen ja puistojen kulut/asukas Ylläpito 115 Rakentaminen 168 Investoinnit yht. Kadut Puistot Irtain M 106,3 94,2 11,1 1,0 (2015)

17 Toimintaa kuvaavia lukuja ylläpidossa Helsingissä Kunnossapidettävä katu-ala ha, km Kunnossapidettävä puistoala n. 900 ha Rakennettuja puistoja, leikkipaikkoja, koira-aitauksia, luonnonmetsiä, niittyjä, puroja, jne. Talvipuutarha, siirtolapuutarhoja, Suomenlinna, Seurasaari, jne. Lisäksi julkisia WC:tä, hissejä, patsaita, vesialtaita, turvakameroita, pumppaamoita, tulvaluukkuja, hiekkasiiloja (11kpl), lumenvastaanottopaikkoja (8 kpl) Siltoja yli 400 kpl. Portaita, tukimuureja, tunneleita, jne.

18 Toimivuus- ja laatuvaatimukset

19 Toiminnalliset laatuvaatimukset Tilaaja määrittelee lopputuloksen laadun, ei toteutustapaa. Palveluntuottajalla on vapaat kädet innovoida kustannustehokas ja tarkoituksen mukainen työskentelytapa. Miten sitten urakat hinnoitellaan? (Vaatii merkittävää aluetuntemusta) Miten sopimuksissa hallitaan yllättävät tilanteet, jotka aiheuttaa kustannuksia (kaljakellunta, konsertit, jne.)? Kilpailutetussa työssä tehtävät työt on eriteltävä melko tarkasti. Paljon vielä kehitettävää: sekä oma tuotanto että urakoitsijat käyttävät yhä paljon perinteisiä keinoja.

20 Toimivuus- ja laatuvaatimukset Toimivuusvaatimukset = käytön aikaiset vaatimukset Turvallisuus ja terveys Käytettävyys Viihtyisyys Menetelmät Liukkauden torjunta Katupölyn torjunta Esteettömyys Yhtenäiset reitit Roskat Melu Rakenteiden vaurioituminen Laatuvaatimukset = miten saavutetaan tuotteen toimivuusvaatimukset (sanallinen, numeerinen, aikaan sidottu..)

21 Miten toiminnallisuutta nykyisin pääasiassa arvioidaan? Palveluntuottajan keinot Tuottajan laatusuunnitelma ja turvallisuus suunnitelma Työmaapäiväkirja Tilaajan keinot Yleinen laadunseuranta ja rakennuttaja valvonta Pistokokeet & kuntomittaukset / kuntoarvioinnit + asiakaspalaute Silmämääräisen valvonnan haaste: Silmämääräisyys vaatii pitkäjänteistä kokemusta Miten silmämääräisyys toimii erilaisissa paikoissa? (aluetuntemus) Mitä tarkoittaa oikeusturva tällä alalla? Entä miten urakoitsijoiden tarjouksia arvioidaan laatuperusteisesti?

22 Talvihoito

23 Talvihoitoon kuuluvat työt Lumen ja sohjon poisto Lumen siirto ja kuljetus Liikennemerkkien puhdistus lumesta Polanteen poisto ja pinnan tasaus Liukkauden torjunta Hiekoitusmateriaalin pölynsidonta ja poisto Jääkenttien hoitotyöt Erityiskohteiden hoitotyöt Talvivaurioiden korjaaminen

24 Katujen kunnossapitoluokitus 3 luokkaa I-luokka: Talvihoito ennen klo 07 II-luokka Talvihoito ennen klo 07 Käytävät klo 10 mennessä III-luokka Ajoradat 3 vrk Käytävät 12:00 mennessä.

25 Lumen ja sohjon poisto, vaatimukset Ajoratojen auraus ulotetaan kadun reunaan asti ja mahdollisen reunakivilinjan tulee erottua työn jälkeen. Työ vaatii huolellisuutta, ettei liikenneväylän varusteita ja laitteita (kaiteet, kaivonkannet, reunakivet jne.) turhaan vaurioiteta. Jalkakäytävillä ja muilla kevyen liikenteen väylillä on pääasiallisesti käytettävä kulkuväylän pintaa karhentavia aurausmenetelmiä. Poikkeuksellisesti tasaterää tms. käytettäessä on varmistettava, että aurausjälki ei jää liukkaaksi. Kevyen liikenteen väylien kiinteät ajoesteet voidaan poistaa talvikauden ajaksi. Esteet asetetaan takaisin välittömästi hiekoitushiekan poistamisen jälkeen. Tarvittava aurausviitoitus tehdään syksyisin yliaurauksen estämiseksi. Aurausviittoja asennetaan tarpeen mukaan myös viheralueiden reunaan. Viitoitusta ei tarvita reunapaalujen, kaiteiden ja reunakivien kohdalla lukuun ottamatta liikenteen jakajia. Auraus on aloitettava viimeistään, kun lähtökynnyksen mukainen lumi- tai sohjokerroksen paksuus ylittyy kulkuväylän jollain osalla. Ei koske yöaikaa (seuraavan kuvan tummat osuudet). Lumen ja sohjon poiston toimenpideaika tarkoittaa aikaa sateen päättymisestä aurauksen loppuun saattamiseen. Vilkasliikenteisillä väylillä toimenpideaika alkaa kuitenkin vasta siitä, kun auraus ei enää haittaa kohtuuttomasti liikenteen sujuvuutta. Sitä ennen polanteen muodostumista voidaan ajoradoilla estää suolaamalla. Kalusto on mitoitettava niin, että I ja II luokan ajoradat pystytään pitämään kulkukelpoisina jatkuvankin lumisateen aikana.

26 Toimenpideajat auraukselle Aurauksen lähtökynnys ja toimenpideajat (jatkuvan lumisateen aikana I ja II luokan ajoradat pidettävä kulkukelpoisina) Ajoradat I lk Ajoradat II lk Ajoradat III lk Kevyt liikenne Lumisateen päättymisen kellonaika, lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm (sohjo 3 cm) Työn enimmäiskesto 3 h Klo 7 mennessä Lumisateen päättymisen kellonaika, lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm (sohjo 3 cm) Työn enimmäiskesto 4 h Klo 7 mennessä Lumisateen päättymisen kellonaika, lumikerroksen paksuus on ylittänyt 7 cm (sohjo 5 cm) Työn enimmäiskesto 3 vuorokautta (la-su ei tarvitse aloittaa) Lumisateen päättymisen kellonaika, lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm (sohjo 3 cm) A lk Työn enimmäiskesto 4 h Klo 7 mennessä Kevyt liikenne Lumisateen päättymisen kellonaika, lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm (sohjo 3 cm) B lk Klo 10 m. Työn enimmäiskesto 4 h Klo 10 mennessä Kevyt liikenne Lumisateen päättymisen kellonaika, lumikerroksen paksuus on ylittänyt 5 cm (sohjo 5 cm) C lk Työn enimmäiskesto 8 h Klo 12 mennessä

27 Polanteen poisto ja pinnan tasaus Urautuneet ja epätasaiset liikenneväylien polanteet tasataan soveltuvalla menetelmällä. Polannetta voidaan myös karhentaa, jolloin vähennetään liukkauden torjunnan tarvetta Polanne poistetaan reunatukia myöten niitä vaurioittamatta. Kaivonkansien, venttiilien, reunatukien ym. läheisyydessä työskenneltäessä tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Välittömästi polanteen poiston jälkeen liikenneväylän tulee olla tasainen ja polanteen paksuus saa olla enintään 25 % sen enimmäispaksuudesta. Sadevesikaivojen kansistot ja reunakivilinjat tulee olla näkyvissä, sekä ajoradan ja jalkakäytävän tulee selvästi erottua toisistaan.

28 Polanteen poisto ja pinnan tasaus Talvihoidolla ei saa muuttaa kulkupinnan suunnitelman mukaista sivukaltevuutta. Terästä johtuva epätasaisuus saa olla enintään 2 cm. Portaiden askelmien pinnalle polkeutuneen lumen paksuus ei saa ylittää 30 mm ja siinä ei saa olla yli 10 mm syviä syöpymäreikiä ja on varmistettava, että polanne ei ole liukas. Tonteille avataan pääajoreitti. Polanteen enimmäis-paksuus Enimmäisurasyvyys / epätasaisuus Toimenpide-aika, arkivuorokautta Ajoradat I lk Ajoradat II lk Ajoradat III lk Kevyen liikenteen väylät A lk Kevyen liikenteen väylät B lk Kevyen liikenteen väylät C lk 40 mm 40 mm 60 mm 30 mm 40 mm 60 mm 30 mm 30 mm 40 mm 20 mm 25 mm 25 mm 1 vrk 3 vrk 6 vrk 2 vrk 3 vrk 6 vrk

29 Asiakaspalautekuvia Esityksen / Esittäjän nimi

30 Liukkaudentorjunta Liukkauden syntymistä ennakoidaan seuraamalla liikenneväyliltä saatavaa mittaustietoa sekä sää- ja keliennusteita. Näiden lisäksi tarvitaan erillistä kelin tarkkailua erityisesti jalankulkuväylien liukkauden havaitsemiseksi. Ajoratojen liukkaus torjutaan joko hiekoittamalla tai suolaamalla. Suolamäärien pitämiseksi mahdollisimman pieninä suolaamisessa käytetään joko kostutettua suolaa tai liuossuolaa. Kuivaa suolaa ei saa käyttää. Kävelyn ja pyöräilyn väylät hoidetaan hiekoittamalla tai suolaamalla. Pölyämisen vähentämiseksi liukkaudentorjuntaan käytetään pestyä hiekkaa tai sepeliä. Etenkin avokasoissa varastoitavaan hiekkaan voidaan sen jäätymisen estämiseksi sekoittaa noin 2 % suolaa. Ajoratojen liukkautta torjutaan erittäin liukkailla keleillä, jolloin esiintyy musta jäätä ja märkää jäätä. Lumipinta hiekoitetaan paikoissa, joissa se liikenteen johdosta hioutuu tai on vaarassa hioutua erittäin liukkaaksi, kuten pysäkeillä, jyrkissä mäissä ja risteysalueilla.

31 Liukkaudentorjunta Jäiset tai liukkaaksi tamppaantuneet jalkakäytävät ja muut kevyenliikenteen väylät hiekoitetaan koko pituudeltaan ja käytettävissä olevalta leveydeltään. Suojateiden liukkaus on torjuttava jalankulun tarpeen mukaan. Ennalta tiedossa oleviin säätilan ja kelin muutoksiin on varauduttava ennakkosuolauksella ja/tai -hiekoituksella. Pääasiallisesti I ja II luokan ajoratojen liukkaus torjutaan suolaamalla tai hiekoittamalla ja III luokan ajoratojen sekä kevyen liikenteen väylien liukkaus torjutaan hiekoittamalla. Mikäli kadulla ei ole jalkakäytävää, on sen toinen reuna hoidettava saman ylläpitoluokan kevyen liikenteen väylän vaatimusten mukaan. Lämmittämättömät portaat hiekoitetaan välittömästi lumen- ja sohjonpoiston jälkeen. Lämmitetyt portaan hiekoitetaan tarvittaessa (kova pakkanen tai lämmitys ei toimi). Liukkaudentorjunnassa käytettävän suolan ja hiekoitusmateriaalin määrät on pyrittävä minimoimaan.

32 Liukkauden torjunnan toimenpideajat Liukkaudentorjunnan lähtökynnys ja toimenpideajat Ajoradat I lk Ajoradat II lk Ajoradat III lk Kevyt liikenne Erittäin liukas keli: esim. musta jää, märkä jää, hioutunut jää (kitka-arvo n. 0,15) Työn enimmäiskesto 3 h Klo 7 mennessä Erittäin liukas keli: musta jää, märkä jää, hioutunut jää (kitka-arvo n. 0,15) Työn enimmäiskesto 3 h Klo 7 mennessä Erittäin liukas keli: musta jää, märkä jää, hioutunut jää (kitka-arvo n. 0,15) Klo 13 menn. Työn enimmäiskesto 6 h Klo 13 mennessä Liukas keli: jäinen tai liukkaaksi tamppautunut pinta (kitka-arvo n. 0,30) A lk Työn enimmäiskesto 3 h Klo 7 mennessä Kevyt liikenne Liukas keli: jäinen tai liukkaaksi tamppautunut pinta (kitka-arvo n. 0,30) B lk Klo 10 m. Työn enimmäiskesto 4 h Klo 10 mennessä Kevyt liikenne Liukas keli: jäinen tai liukkaaksi tamppautunut pinta (kitka-arvo n. 0,30) C lk Klo 12 menn. Työn enimmäiskesto 5 h Klo 12 mennessä

33 Keli Riittävä hiekoitus g/m² Auttaako jalankulkijaa kyllä / ei Auttaako pyöräilijää kyllä / ei Mikä auttaisi? Musta jää 150 kyllä ei Vastasatanut irtolumi ei hiekoitusta ei ei Auraus tai harjaus Aurattu pinta pakkaslumella Painautunut / Kiillottunut luminen pinta pakkaslumella ei hiekoitusta ei ei 150 kyllä ei Jäinen pinta 150 kyllä ei Verkkoterällä saadaan riittävä kitka-arvo aikaan Hiekoitusmateriaali tulisi saada kiinnittymään pintaan esim. lämmittämällä sepeli Hiekoitusmateriaalin lämmittämisellä saadaan pitkäkestoisempi hyöty ja parempi kitka-arvo Sohjo ei hiekoitusta ei ei Auraus tai harjaus Pyöräkuormaimen kauhasta lumenpoistossa syntyvä kiilloittunut jälki 150 kyllä ei Hiekoitusmateriaali tulisi saada kiinnittymään pintaan esim. lämmittämällä sepeli

34 Esityksen / Esittäjän nimi

35

36

37 Lumen siirto ja pois kuljetus Aurausvallien leikkaamiseen tai poistamiseen on ryhdyttävä viimeistään silloin, kun seuraavan tavanomaisen lumisateen (alle 15 cm) jälkeen aurattu lumi kaventaisi liikaa väylän poikkileikkausta haittaamalla liikenneväylien käyttöä ja turvallisuutta, pysäköintiä tai lumivallien korkeus estäisi riittävän näkyvyyden. Liikennettä haittaavat lumikasat on poistettava jalkakäytäviltä ja muilta kevyen liikenteen väyliltä mahdollisimman pian lumisateen jälkeisen aurauksen päättymisestä. Yleisten alueiden pysäköintipaikkoja voidaan käyttää tarvittaessa lumen varastointipaikkana (ei kaikki paikat yhden kadun varressa). Seuraavan sivun kuvassa on lumivallien enimmäiskorkeudet. Mikäli näkemäaluetta ei ole erikseen mitoitettu, alkaa näkemäalue I ja II luokan kaduilla 40 metriä ennen risteystä ja III luokan kaduilla 20 metriä ennen risteystä. Pyörätien näkemäalue alkaa 10 metriä ennen risteystä.

38 Lumivallin sijainti liittymäalueella

39 Lumen siirto ja pois kuljetus Sulamisveden valumista ajoradoille estetään pitämällä sivuojat, pintavesikourut ja hulevesikaivojen ritiläkannet ja aukot avoimina, sekä avaamalla lumivalleihin aukkoja veden johtamiseksi avo-ojiin, rumpuihin yms. Lunta käsitellessä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei rakenteita, kalusteita ja varusteita tai kasvillisuutta vahingoiteta. Sähköpylväiden, pysäköintimittareiden, korokkeiden, suojateiden, liikennemerkkien ym. ympäristöjen viimeistely ja pysäköintikatosten puhdistaminen on tehtävä tarvittaessa käsityönä. Viheralueilla tulee puiden ympärille jättää halkaisijaltaan metrin levyinen alue, jolta lunta ei poisteta. Myös nurmialueille pyritään jättämään suojaava lumikerros. Liikennettä vaarantavat jääpuikot ja muut putoavat jää- ja lumimassat pyritään poistamaan niiltä osin kuin alue/rakenne kuuluu urakkaan. Lumen taivuttamat liikenneväylien käyttöä vaarantavat puut ja oksat on raivattava ja niistä on ilmoitettava kiinteistön omistajalle. Liikenneväylien käyttöä haittaavista puista ja oksista on ilmoitettava kiinteistön omistajalle ja tilaajalle. Pölyn vähentämiseksi kuljetetaan keskusta-alueelta kaikki lumikasat pois keväällä ennen niiden sulamista.

40 Lumenvastaanottopaikat Helsingissä 5 maavastaanottopaikkaa 1 merivastaanottopaikka 40

41 Kyläsaaren ja Viikin sulattamot Sulatus tapahtuu puhdistetulla jätevedellä 41

42 Lumenvastaanottopaikat 8 virallista lumenvastaanottopaikkaa + n. 20 varalumenvastaanottopaikkaa

43 Luminen aika vuodessa Amsterdam, Netherlands Dublin, Ireland Brussels, Belgium Zurich, Switzerland Vienna, Austria Copenhagen, Denmark Prague, Czech Republic Oslo, Norway Stockholm, Sweden Helsinki, Finland % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

44 Talvet Helsingissä Haasteena erilaisiin talviin varautuminen Tietty määrä lumenkuljetusta sisältyy sopimuksiin Runsaslumisina talvina kuljetukset lisätyötä

45 Talven rankkuutta kuvaavat indeksit Auraustarveindeksi Auraustarveindeksi on suoraan verrannollinen talven kokonaislumenkertymään sekä niiden päivien lukumäärään, jolloin lumikerroksen syvyys lisääntyy vähintään kolme senttimetriä. Kumpaakin ominaisuutta painotetaan yhtä paljon. Lumen kuljetustarveindeksi Lumenkuljetustarveindeksi on suoraan verrannollinen lumikerroksen syvyyden lisääntymiseen talven aikana. Kutakin lumensyvyyden lisääntymistä painotetaan sen hetkisellä lumikerroksen syvyydellä eli mitä korkeampaan hankeen lumi sataa, sen todennäköisemmin se joudutaan kuljettamaan pois. Indeksi on myös suoraan verrannollinen niiden päivien lukumäärään, joina lumikerros ohentuu eli mitä hitaammin lumi sulaa, sitä enemmän on tarvetta kuljettaa sitä pois.

46 350 Talvi hoidon kannalta HKI-KAISANIEMI Talven rankkuutta kuvaavat indeksit Lumenkuljetustarve Auraustarve

47 Kuljetetut lumikuormat Helsingissä

48 Tässä on kuvakalvon otsikko pt 48

49 Talvihoidon varautumissuunnitelma 1. Varautuminen talveen 1) Varautumisen jatkuva prosessi 2) Talvihoitoon varautumisen tehtävät 3) Kaupungin sisäinen tiedottaminen 2. Varautuminen erityisolosuhteisiin 1) Lumenpaksuuden seuraaminen ja erityistoimien käynnistäminen 2) Erityistoimien johtaminen ja viestintä 3) Erityistoimet poikkeuksellisessa lumitilanteessa 4) Erityistoimien kohdistus 1) Pysäköintijärjestelyt ja pysäköintikieltojen asettaminen 2) Siirtokehotukset ja ajoneuvojen siirto 3) Lumen auraus ja poistaminen 4) Ylityöt ja lisäresurssit

50 Hiekoitusmateriaalin pölynsidonta ja poisto Hiekoitushiekan poisto on aloitettava heti, kun sää- ja keliolot antavat siihen mahdollisuuden. Tämä tapahtuu yleensä huhtikuun puolen välin aikoihin. Mikäli kevään sää on poikkeuksellisen kylmä, aloitusaika voi siirtyä. Hiekan poisto aloitetaan keskeisimmiltä alueilta ja työn tulee olla kokonaisuudessaan viimeistelyineen tehty kuuden viikon kuluttua työn aloittamisesta. Hiekoitushiekka poistetaan myös viheralueilta (kasvillisuutta vaurioittamatta), jonne se on kulkeutunut lumen mukana. Hiekoitushiekan poiston jälkeen liikenneväylän pinta pestään. Hiekoitushiekka on poistettava niin hyvin, että varoitus- ja ohjauskuviot ja niiden värikontrastit ovat tunnistettavissa. Hiekoitushiekan pölyäminen poiston yhteydessä on estettävä kastelulla ja tarvittaessa suolaliuoksella. Hiekoitushiekan pölyäminen on estettävä suolaliuoksella myös pitkinä pakkasjaksoina. Kastelu ei kuitenkaan saa aiheuttaa liukkautta.

51 Hiekoitusmateriaalin pölynsidonta ja poisto Tilaajan määrittelemiltä keskeisiltä paikoilta on hiekoitushiekka poistettava myös talven lumettomina aikoina. Alueiden lopullinen puhdistaminen tulee pyrkiä tekemään tehokkaasti ja yhtäjaksoisesti. Alueiden puhdistaminen kerralla on keskeinen tavoite pölyn vähentämisessä. Ennen hiekan poistoa liikenneväylän pinta on kostutettava pölyämisen estämiseksi. Työ viimeistellään pesuauton painehuuhtelulla. Yöpakkaset vaikeuttavat ja viivästyttävät työn valmistumista. Tätä ongelmaa voidaan ratkaista käyttämällä kostutukseen laimeaa (n %) suolaliuosta (CaCl2). Myös talvella pitkien pakkaskausien aikana esiintyvää pölyämistä voidaan vähentää sitomalla pölyä kalsiumkloridiliuoksella.

52 Katupölyn (PM10) torjunta osana talvihoitoa PM10 = hengitettävät hiukkaset (alle 10µm halkasijaltaan) Katupölystä huomattava osa on peräisin autojen renkaiden alla jauhautuneesta asfaltista ja hiekoitushiekasta. HSY ja YMK valvoo mittarein Sallitaan 35 raja-arvotason (vrk-keskiarvo yli 50µg/m3) ylitystä vuodessa (EU:n ilmanlaatudirektiivi). Tilanne : Mannerheimintie 4 ylitystä, Mechelininkadulla 1, Mäkelänkatu 14, Leppävaara 4 Helsingin keskustassa ongelma keskittyy katukuiluihin

53 Ilmanlaadun mittausasemat

54 Katupölyä torjutaan Liukkaudentorjuntamateriaalin valinnalla Pölynsidonnalla (kalsiumkloridi-liuos) Katujen pesulla ja puhdistuksella Pitoisuudet ovat korkeita ja ilmanlaatu huono, kun tuntiarvo on yli 100 µg/m 3. Lähde: HSY

55 Keväisin hiekannostossa siirretään n ajoneuvoa.

56 Katujen puhdistussuunnitelmat Ilmainen tekstiviesti

57

58 Talvihoidon haasteita

59 Kadunvarsipysäköinti Pysäköiminen vaikeutuu huomattavasti, kun aurat eivät mahtuneet/ehtineet vapaita paikkoja puhdistamaan. Kiinteistöt eivät myöskään hoitaneet kunnolla lumen poiskuljettamista Kaupunki auraa jalkakäytävän reunaan, mutta ajoneuvot pitää siirtää. Jos kiinteistö ei heti vie lunta pois, on autot uudelleen parkissa ja jalankulku kärsii. Autovaurioita aiheutui lumenpoiston yhteydessä 59

60 Tarvitaanko lumitiloja Helsingissä? Miltä tämä näyttää talvella?

61 Mihinkäs lumet?

62 Esimerkkejä ongelmista: Lumitilojen puute Lumitilojen puutteen vuoksi lumi joudutaan kuljettamaan lumenvastaanottopaikoille, mistä aiheutuu vähälumisenakin talvena noin 4,6 miljoonan euron kustannukset DI-työ Linda Kolehmainen 2010

63 Esimerkkejä ongelmista: Kadun kapea poikkileikkaus Vaikeuttaa auraus- ja puhtaanapitotyötä, tai jopa estää tavanomaisella koneella operoimisen Tällöin kohteeseen on tuotava pienempää kalustoa, jolla työskenteleminen on hitaampaa ja kalliimpaa. DI-työ Linda Kolehmainen 2010 Saattaa aiheuttaa vahinkovaurioita rakenteille sekä ajoneuvoille

64 Asuntokatu 1 Kokoojakatu 1 Asuntokatu 2 Kokoojakatu2 Asuntokatu 1 Asuntokatu 2 Asuntokatu 3 Kokoojakatu 1 Lumiylijäämä (m3) Laskennallinen lumiylijäämä Helsinki Jyväskylä Runsasluminen talvi Normaali talvi Vähäluminen talvi DI-työ Keskinen

65 CO2-Päästösäästöt Kustannussäästöt 70% 60% 64% 50% 40% 30% 20% 19% 12% 20% 32% 28% 45% 40% 10% 0% VE1 VE2 VE3 VE4 VE0: Kaikki ylijäämälumi kuljetetaan lumenvastaanottopaikalle VE1: 30 % lumesta lähisiirretään, 70 % kuljetetaan lumenvastaanottopaikalle VE2: 50 % lumesta lähisiirretään, 50 % kuljetetaan lumenvastaanottopaikalle VE3: 70 % lumesta lähisiirretään, 30 % kuljetetaan lumenvastaanottopaikalle VE4: 100 % lumesta lähisiirretään DI-työ Keskinen

66 Lumenvastaanottopaikkojen tulevaisuus??

67 Lumiteesit Talvi ei ole ongelma se on yksi vuodenaika Kaupunkia ei voi suunnitella aura edellä mutta toisaalta kuinka käytettävä kaupunkiympäristö on, jos kunnossapitokalusto mahdu toimimaan? Jos lumi ei mahdu katualueelle, tulee sille varata tilaa lähellä Kaupunginosien tulisi olla lumen suhteen omavaraisia, ei ole järkevää kuljettaa lunta kaupunginosasta toiseen

68 Puhtaanapito

69

70 Puhtaanapitovyöhykkeet Eroteltu laatuvaatimukset Ydinkeskusta kävelyalueella pieniä roskia (tumpit, korkit) erittäin vähän, ei havaittavasti likaa, eikä pölyämistä Isompia roskia (tupakka-askia suuremmat) ainoastaan satunnaisesti Kantakaupunki ja aluekeskukset Asuinalueet Teollisuus ja yritysalueet Pieniä roskia ei häiritsevän paljon Lika sallitaan, hiekoitushiekka poistetaan keväisin

71 Roskaantuminen Tapahtumat kaupunkiympäristössä lisääntyvät Kaljakellunta Siivous- ja ravintolapäivät Ulkona / puistoissa syöminen lisääntyy Kantakaupungissa puhtaanapitovelvoite tontin omistajalla Roskien siivouksen kustannukset vuodessa n. 10 M - pelkästään HKR:ssä

72 Toimivuusvaatimukset Turvallisuus ja terveys: Kevyen liikenteen väylien käytön turvallisuutta ylläpidetään pitämällä väylät puhtaana kiviaineksesta ja liukkautta aiheuttavasta kasvillisuusjätteestä. Puhtaanapidolla huolehditaan alueiden hygieniasta ja vähennetään ilman pölypitoisuutta. Vesiliikenteen ja uimisen turvallisuutta parannetaan poistamalla vedessä olevat roskat ja jätteet. Vaaraa aiheuttavat roskat (lasi, huumeneulat, eläinten raadot yms.) pyritään poistamaan välittömästi. Käytettävyys: Yleisten alueiden tulee olla niin siistejä ja puhteita, että niitä voidaan käyttää tarkoituksensa mukaisesti.

73 Toimivuusvaatimukset Viihtyisyys: Yleisten alueiden puhtaanapidolla edistetään niillä liikkumisen ja oleskelun viihtyisyyttä. Puhtaanapidolla minimoidaan roskien ja jätteiden hajuhaitat. Häiritsevää melua aiheuttavia töitä on vältettävä klo 22 ja 07 välisenä aikana. Menetelmät: Roskat ja jätteet kuljetetaan niille varatuille paikoille. Puhtaanapito toteutetaan niin, että rakennettu ympäristö ei vaurioidu (rakenteet, laitteet, varusteet, kalusteet, kasvillisuus) sekä niin, ettei liikenneväylien käyttäjien ajoneuvoja vahingoiteta.

74

75 Katujen pesua

76 Miten roskat poistetaan tehokkaasti hankalista paikoista? Mikä on roska-astian toiminnallinen laatuvaatimus?

77 Tulevaisuuden ratkaisu? 77

78 Puhtaanapidon laatu erot alueiden roskamäärissä Aiemmin laatuvaatimus: AINA SIISTI Anniina Lehikoisen diplomityöstä

79 Rakenteet

80 Rakenteet ja esteettömyys Rakenteet (ja esteettömyys) Sidotut päällysteet Paikkaustyöt (Asfalttinormit) Soratien pintaus, sirotepintaus Uudelleenpäällystykset Sitomattomat päällysteet Sorastus Reunatuet Ajoratamerkinnät, erotteluraita, päällystemaalaus Kuivatusrakenteet Muurit ja meluesteet Sillat ja portaat (lämmitettyjä), laiturit Leikkipuistot ja paikat, koirapuistot, jne. Kuntoarviointia ja mittauksia

81 Epätasaisuus

82 Normien mukainen paikkaus vs. kaupunkikuva?

83 Ja vesi menee

84 Kuntovaatimukset Pääkaduilla uraisuus ei saa ylittää 20 mm Yleisillä teillä 17 mm. Asuntokaduilla ei oikeastaan selkeää vaatimusta. Omia luokituksia luotu vauriorajoihin Tehdään PTM-uramittauksia Tasaisuus ja urat Pääkadut joka vuosi APVM-vauriomittaukset Koko kaupunki mitattu 3 vuoden aikana

85 Päällystysohjelmointi vuosittain Uudelleen päällystetään noin 2 % katuverkosta vuosittain 5,5 M Kommenteilla Energialla, Vedellä, investoinneissa, teleoperaattoreilla, jne.

86 Miksi melua vaimentava päällyste? Rengasmelu on dominoiva, kun nopeus ~40-80 km/h. Alemmissa nopeuksissa moottori, ylemmissä ilmanvastus. Soveltuu juurikin katuympäristöön. Melusta kärsivistä noin 90 % asuu kunnallisen väylän varressa. Helsingissä ihmistä (yli kolmasosa) asuu yli 55 db:n melualueella! Ongelmana hinta ja nopea kuluminen

87 Entä meluesteet, kuten seinät? Perinteinen ja tehokas keino Kalliita, vievät paljon tilaa, eivät aina sovellu ympäristöönsä, sekundäärinen ratkaisu (ei vaikuta lähteeseen), alttiina ilkivallalle. Vaimentavat vain maanpinnalla. 0dB? -10dB

88 Varusteet ja kalusteet

89 Varusteet ja kalusteet Varusteet Ajoradan kaiteet Kevyen liikenteen kaiteet Aidat ja johteet Ajoesteet Liikennemerkit Kyltit ja opasteet Pelastusrenkaat Lipputangot Pylväät ja portaalit Kalusteet Penkit, istuimet pöydät Roska-astiat Istutusastiat Informaatiotaulut Pyörätelineet Grillit Toimintavälineet Hoitoon & kunnossapitoon liittyvät työt

90 Kuntomittaukset

91 Esityksen / Esittäjän nimi

92 Laitteet ja järjestelmät

93 Laitteet ja järjestelmät Sade- ja merivesipumppaamot Nopeusnäytöt Erikoisvalaistus Hissit Sulanapitojärjestelmät Altaat ja vesiaiheet Yleisökäymälät Lumenvastaanottopaikat Tunnelijärjestelmät Kamerajärjestelmät Nostosillat Patsaat ja jalustat Kastelujärjestelmät ja kaivot Tulvaluukut

94 Katujen ylläpitokustannuksia lisäävät suunnitteluratkaisut

95 DI-työ Linda Kolehmainen 2010

96 DI-työ Linda Kolehmainen 2010

97 Rakenteellisen kunnossapidon ongelmat 7 Vastausten lukumäärä Nurmikko (kapeakaista) kapeat kaistat/ saarekkeet/ ritiläkourut ajoesteet luonnonkivipäällysteet huono materiaali-valinta liikennemerk-kien vauriot hidasteet (kivistä rakennetut) kitakaivot/ kuivatus erikoispäällysteen materiaali kantavuus muut (postilaatikot, tukimuurit) Ongelmat DI-työ Linda Kolehmainen 2010

98 Esimerkkejä ongelmista: Lumitilojen puute Lumitilojen puutteen vuoksi lumi joudutaan kuljettamaan lumenvastaanottopaikoille, mistä aiheutuu vähälumisenakin talvena noin 4,6 miljoonan euron kustannukset

99 Esimerkkejä ongelmista: Kadun kapea poikkileikkaus Vaikeuttaa auraus- ja puhtaanapitotyötä, tai jopa estää tavanomaisella koneella operoimisen Tällöin kohteeseen on tuotava pienempää kalustoa, jolla työskenteleminen on hitaampaa ja kalliimpaa. Saattaa aiheuttaa vahinkovaurioita rakenteille sekä ajoneuvoille

100 Esimerkkejä ongelmista: Kadunvarsipysäköinti Hankala aurata ja pitää puhtaana, nostavat kustannuksia merkittävästi Hämeentien pysäköintimalli, huono auran kannalta Esimerkkikuva taskupysäköinnistä, joka on helpompi aurata Kantavalle kasvualustalle sijoitettuja paikkoja liian tiiviisti puiden kanssa Peräkkäisten paikkojen määrä olisi hyvä olla vähintään 3

101 Mihinkäs lumet? Huomaa hiekoituksen jatkuvuus!

102 Lumi kannettava pitkälle tai kuljetettava pois. Ekoasumisesta aiheutuu 4 5-kertainen lisäpäästö kunnossapidossa

103 Auran leveys ei saa olla mitoitusperuste, vaan lumelle ja karheelle pitää olla oma tila

104 Miten tässä pääsee koneella ja mihin lumi?

105 Kun pakettiautotkaan eivät mahdu, miten auralla pitäisi hoitaa?

106 Pitääkö penkkien olla myös talvella käytössä? Pitääkö niiden kestää talvea?

107 Esimerkkejä ongelmista: Materiaalivalinnat Materiaalivalinnat vaikuttavat huomattavasti ylläpitokustannuksiin Päällystemateriaalia valittaessa tulisi varmistua, että sitä on myöhemminkin saatavilla helposti sekä kohtuullisin kustannuksin Joskus esteettiseksi tarkoitetut päällysteet muuttuvat ajan mittaan ikävän näköisiksi tilkkutäkiksi, kun alkuperäistä materiaalia ei ole ollut saatavilla

108 Tulevaisuuden näkymiä

109 Uudenlaiset urakointimallit ylläpidon puolelle Allianssiurakka (HKR ) Muut yhteistoimintamallit kaupungin oman tuottajan kanssa (HKR ) Projektinjohtourakointi (Ely-keskus ) Tuottavuusvaatimukset = samalla/vähemmällä rahalla enemmän

110 Lumen käsittely tulevaisuudessa Miten lumen käsittely hoidetaan kantakaupungissa? Lumen sulatus? Millä energialla? Merivastaanoton kehittäminen Miten puhdistetaan roskat? Entä esikaupunkialueilla?

111 Tulevaisuuden haasteet kuntapuolella Taloustilanne Kiinteistöjen vastuut kaupungille myös keskusta-alueella Suurten ikäluokkien eläköityminen Osaajien löytäminen Asukkaiden vaatimusten kasvu Asiakaspalautteiden määrän kasvu, sosiaalinen media Kuntaliitokset? Metropoli-hallinto? Mitä muuta?

112 Suomen Kuntatekniikan Yhdistys

113 Kiitos! Kysyttävää aiheista?