Toimintakertomus 2016

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2016

2 Ykkösakseli ry:n toimintakertomus 2016 Yleistä Ykkösakseli ry on perustettu tammikuussa Yhdistyksen kotipaikka on Lohja. Se on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Toiminta-alue Yhdistyksen toiminta-alue on Länsi-Uusimaa ja Salon seutu. tehdään Karkkilan, Lohjan, Salon javihdin alueilla. Paikallista kehittämistoimintaa Tehtävä Yhdistyksen tehtävänä on kehittää paikallista, seutukuntien välistä ja kansainvälistä yhteistyötä sekä yrittäjyyden edellytyksiä alueellaan; vahvistaa paikallista ja seudullista, alueiden välistä ja kansainvälistä aloitteellisuutta ja yhteistyöhön perustuvaa kehittämistyötä sekä edistää kylien ja alueen asukkaiden omatoimisuutta. Kehittämisstrategia Toimintaa ohjaa yhteistyössä alueen asukkaiden ja paikallisten toimijoiden kanssa laadittu kehittämisstrategia. Ykkösakselin strategia ohjelmakaudelle on Lisää kierroksia! Siinä on kuvattu alueen kehittämistarpeet, kehittämistoiminnan tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Strategia määrittelee minkä tyyppisiin kehittämistoimiin Leaderrahoitusta alueella annetaan. Ykkösakseli on saanut kehittämisstrategian toteuttamiseen Maaseuturahaston kautta ohjelmakaudella julkista rahoitusta 5,57 miljoonaa euroa. Maaseutuohjelman kautta toteutetun Leader-toiminnan ulkopuolelle on rajattava Lohjan ja Salon keskusta-alueet. Näille keskusta-alueille on saatu kehittämisrahoitusta Euroopan Sosiaalirahastosta (ESR). Ykkösakselin strategian painopisteet ovat Vahvistuva paikallisuus, Toimivat yhdyskunnat ja huolenpitoympäristöstä sekä Alueen elinkeinoelämä japaikallinen yrittäjyys. Visio: Toiminta-alue vuonna 2020 Toiminta-alue on vetovoimainen, viihtyisä, aktiivinen sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti tasapainoinen. Palveluita tuotetaan paikallisesti monin eri tavoin. Yhteistyötä tehdään sekä alueen sisällä että sen ulkopuolelle. Alueella on runsaasti uusia yrittäjiä onnistuneiden sukupolvenvaihdosten sekä uusien ja kannattavien pienyritysten myötä. Ympäristön merkitys on tiedostettu ja luonnon tarjoamia mahdollisuuksia alueen kehittämisessä on opittu hyödyntämään. Paikallisidentiteettiä hyödyntävät ja vahvistavat kylät, taajamat ja kaupunginosat ovat elinvoimaisia ja toimivat aktiivisesti oman alueensa kehittämiseksi. Kansalaistoiminnan ja kunnan yhteistyö on järjestetty tulokselliseksi suoraan demokratiaan tukeutuen. Vapaa-ajan asukkaat ja syrjäytyneet on vedetty mukaan oman alueensa kehittämistyöhön. 2

3 Strategian toteuttaminen vuonna 2016 Strategian tavoitteiden toteumatilanne Ykkösakselin strategian, Lisää kierroksia!, tavoitteeksi on asetettu mm. 270 rahoitettua hanketta, 450 aktivointitilaisuuteen osallistunutta, uusista tai parannetuista palveluista/ infrastruktuurista hyötyvää maaseutualueen asukasta, 90 uutta palvelua ja 25 uutta työpaikkaa. Strategian tavoitteet ja niiden toteumatilanne vuoden 2016 lopussa on esitetty liitteen taulukossa 1. Toteuma-arvio perustuu hanketoteuttajien omiin ilmoituksiin vuosittaisten seurantatietojen keruun yhteydessä. Arvion ovat antaneet ELY-keskuksen päätöksen saaneet hankkeet, joiden toiminta on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Strategian tavoitteiden toteutuminen etenee pääsääntöisesti hyvin mutta yritystoimintaan kohdistuvien tavoitteiden (esim. syntyneiden työpaikkojen määrä, uusien yritysten lukumäärä) kohdalla kehitystä tapahtuu hyvin hitaasti. Toiminta Leader-rahoituksella Aktivointia ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottamista on jatkettu vuoden 2016 aikana. Keväällä järjestettiin infotilaisuudet Vihdissä, Lohjalla ja Salossa. Näistä Uudenmaan tilaisuudet sisältyivät Uudenmaan Leader-ryhmien yhteiseen viestintähankkeeseen. Hanke- ja yritystuista on käyty kertomassa eri tahojen, mm. Yritys-Salon, Lohjan kaupungin ja Vihdin kunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Kyläpäällikkö-koulutuksen neljä tilaisuutta Salossa järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen kylät ry:n ja Salon kaupungin Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo hankkeen kanssa. Lisäksi olemme osallistuneet paikallisiin tapahtumiin, kuten Salon Iltatorin Yhdistystori tai Karkkilan Rautapäivät, omalla tai yhteisosastolla jonkun paikallisen yhteistyökumppanin kanssa. Liitteen taulukossa 2 luettelo vuoden 2016 tilaisuuksista. Ykkösakselin www-sivuja päivitetään säännöllisesti. Ykkösakseli ensimmäiset uutiskirjeet julkaistiin vuonna Uutiskirje on vuoden 2016 aikana vakiintunut osaksi aktiivista tiedonvälitystä ja tilaajien määrä kasvaa pikkuhiljaa. Tilaajia oli vuoden 2016 lopulla 326 kappaletta. Myös some-näkyvyyttä on parannettu. Facebook on aktiivisessa käytössä ja Instagramin käyttöä harjoitellaan. Aktivointia varten on tehty erilaista jaettavaa materiaalia niin toimintarahalla kuin viestintähankkeessakin. Hakijoita opastetaan hankeidean jalostamisessa sekä toteutuskelpoisen hankesuunnitelman ja realistisen kustannusarvion laatimisessa. Erityisesti uusille hakijoille on tarpeen kertoa hankkeiden toteutukseen ja rahoitukseen liittyviä asioita hyvin varhain jo ennen hankkeen vireille tuloa, jotta hankkeen varsinainen toteutus sujuu ongelmitta. Ykkösakseli on järjestänyt hakijoiden kanssa aloituspalavereja, kun hanke on saanut virallisen päätöksen ELY-keskuksesta. Omalla riskillä hankkeensa aloittaneiden hakijoiden kanssa käydään hankkeiden toteuttamiseen liittyviä asioita tarvittaessa läpi jo ennen päätöstä. Hankekyselyitä ja hakemuksia on tullut edelleen vuonna 2016 tasaiseen tahtiin. Vuoden aikana tuli vireille 36 hakemusta. Ohjelmakauden alusta hakemuksia on tullut vireille 59. Hallitus käsitteli vuoden aikana 38 (ohjelmakaudella 57 hakemusta). Myönteisen rahoitusesityksen sai 36 (ohjelmakaudella 54 hanketta). Kolmen hankkeen rahoittamista ei puollettu. Tukea päätettiin myöntää myös kahteen, toisessa Leader-ryhmässä vireille tulleeseen, alueiden väliseen hankkeeseen. 3

4 Hallitus päätti hakea yhdessä kuuden muun Etelä-Suomen Leader-ryhmän kanssa oman alueiden välisen hankkeen. Käynnissä on myös Sepran kanssa toteutettava alueiden välinen Perinnematkaillen vuoteen 2020 hanke. Hallitus päätti myöntää tukea myös ohjelmakauden ensimmäiselle kansainväliselle hankkeelle. Myös yhdistysten pienet yleishyödylliset investoinnit mahdollistava LIVE - lisää elämää kylille pienillä investoinneilla -teemahanke käynnistyi. Teemahankkeeseen tuli 27 toimenpidehakemusta. Hankkeille myönnettiin yhteensä (ohjelmakaudella ) euroa tukea. Hakemuksista 32 kappaletta, 84% (ohjelmakaudella 44 kpl, 75%) oli yleishyödyllisiä ja 6 kappaletta, 16% (ohjelmakaudella 15 kappaletta, 25%) oli 2 elinkeinollisia hankkeita. Hankkeille myönnetystä tuesta 93% (ohjelmakaudella 86%) kohdistui yleishyödyllisille ja 7% (ohjelmakaudella 14%) elinkeinollisille hankkeille. Vuonna 2016 hankehakijoista 26 kappaletta, 72% (ohjelmakaudella 36 kpl, 61%) haki ensimmäistä Leader-hanketta. Vuoden loppuun mennessä 47 hanketta oli saanut tukipäätöksen. Yhteenveto vuoden 2016 hankkeista liitteen taulukossa 3. Vuonna 2016 saapuneista hankkeista kohdistui strategian painopisteelle A, Vahvistuva paikallisuus, 15 kappaletta, 44% (koko ohjelmakausi 24 kappaletta, 44%), painopisteelle B, Toimivat yhdyskunnat ja huolenpito ympäristöstä, 13 kappaletta, 39% (koko ohjelmakausi 18 kappaletta, 33%) ja painopisteelle C, Alueen elinkeinoelämä ja paikallinen yrittäjyys, 6 kappaletta, 17% (koko ohjelmakausi 12 kappaletta, 22%). Strategian painopisteelle A, Vahvistuva paikallisuus, kohdistui 42% (tavoitetaso 40%) myönnetystä rahoituksesta, painopisteelle B, Toimivat yhdyskunnat ja huolenpito ympäristöstä, 45% (25%) ja painopisteelle C, Alueen elinkeinoelämä ja paikallinen yrittäjyys, 12% (35%). Kahden ensimmäisen vuoden aikana hankkeita kohdistui liian vähän elinkeinojen kehittämiseen; erityisesti suoria yritystukia oli hyvin vähän. Toisaalta painopiste B korostui liikaa. Hankemäärä on kuitenkin vielä niin pieni ja todennäköisesti tilanne tasoittuu jatkossa. Mikroyritysten aktivoimiseen on kuitenkin jatkossa syytä kiinnittää huomiota. Hakijoita kyllä olisi mutta hyvin monelle yritystukihakijalle on jouduttu sanomaan, että suunniteltu investointi ei ole tukikelpoinen, koska se on liian pieni tai kohdistuisi käytetyn koneen tai laitteen hankintaan. Toisaalta isommat yritystoiminnan investointihankkeet on ohjattu ELYn kanssa tehdyn linjauksen mukaisesti suoraan ELYyn. Koska yritystukia on edelleen vuonna 2016 ollut odotettua vähemmän, on myös yksityisen rahoituksen kertymä vuoden 2016 lopussa hieman tavoiteltua 35% pienempi, noin 32%. Toiminta muulla rahoituksella Ykkösakseli on mukana Uudenmaan Leader-ryhmien yhteisessä viestintähankkeessa, johon rahoitusta haettiin suoraan Uudenmaan ELY-keskuksesta. Koska Varsinais-Suomen ELY-keskus ei lähtenyt hankkeen rahoituksen mukaan rajattiin Salo pois hankkeen toteutusalueesta ja toimenpiteet kohdistetaan Ykkösakselin Uudenmaan puoleiseen osaan. Hankkeessa on vuonna 2016 Ykkösakselin alueella toteutettu kaksi maaseutuohjelman infotilaisuutta. Lisäksi on tuotettu Uudenmaan Leader-ryhmien kanssa yhteisiä esitteitä ja muuta viestintämateriaalia. Hanke päättyy Raportissa hanke-esimerkkejä on kuvattuna näissä laatikoissa. 4

5 Ykkösakseli haki helmikuussa 2015 ESR-rahoitusta sekä Lohjan että Salon kaupunkien keskusta-alueiden paikalliseen kehittämiseen. Hankkeita jouduttiin hakemaan erikseen, koska Lohja ja Salo kuuluvat eri ESR-suuralueisiin. Molempien hankkeiden päätökset on saatu vuoden 2016 aikana ja hanketoiminta on käynnistynyt. Paikal-Salo -hanke käynnistyi kesäkuussa 2016 ja Paikal-Lohja-hanke elokuussa Hankkeisiin palkattiin hankeneuvojaksi määräaikaiseen työsuhteeseen Sari Pesonen alkaen. Ykkösakselissa ei ole aiemmin toteutettu Nuoriso-Leaderiä. Vuoden 2016 aikana toiminnan käynnistämistä valmisteltiin, rahoituksen ehdoista ja haun käynnistämisestä päätettiin Ykkösakselin hallituksessa. Ykkösakselin alueella nuoriso-leaderistä käytetään Ykkösmassinimeä. Hakuohjeet julkistetaan ja haku käynnistyy tammikuussa Ykkösakselin 10- vuotisseminaarin yhteydessä. Nuoriso-Leaderin rahoitus tulee edellisellä ohjelmakaudella vapautuneista kuntarahoista. Ykkösakselille myönnettiin Opetus- ja kulttuuriministeriö valtionavustus käytettäväksi Taideja kulttuurifestivaalit Kuninkaantiellä kartoitukseen. Hanke tukee Kuninkaantie uuteen kukoistukseen hanketta. Avustus on 5000 euroa, lisäksi hankkeeseen sisältyy kuntarahoitusta 1100 euroa. Hanke toteutetaan keväällä Toimintaympäristön muutos ja vaikutukset strategian toteuttamiseen Ykkösakselin alueella erityisesti Salo ja Karkkila kärsivät edelleen voimakkaasti alueen teollisuuden rakennemuutoksesta. Tämä on pyritty ottamaan huomioon jo strategian laadintavaiheessa. Ykkösakselin toiminta-alueella Karkkila ja Salo ovat äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Yritykset myös hyödyntävät enemmin korkeampaa ÄRM-tukea ja yritystukihakemuksia on maaseutuohjelmaan tullut hyvin vähän. Edellisvuoden tapaan hankekyselyissä näkyy alueen kaupunkien ja kuntien kasvava halu ulkoistaa erityisesti erilaisten vapaa-ajan palveluiden tuottaminen ja esim. liikuntapaikkojen ylläpito keskusta-alueiden ulkopuolella paikallisille yhdistyksille. Vuonna 2016 on lisäksi tullut kyselyitä hyvin suurista liikuntapaikkainvestoinneista. Taustalla on alueen kuntien taloustilanne, jolloin ei-lakisääteisiä 4 palveluita helposti karsitaan. Hallituksessa on keskusteltu asiasta mutta yksiselitteistä linjaa ei ole otettu vaan toistaiseksi tällaisten kohteiden hankerahoitus harkitaan tapauskohtaisesti. Sote-uudistus tulee vaikuttamaan Leader-ryhmän toimintaympäristöön tulevaisuudessa. Tähän muutokseen valmistaudutaan olemalla mukana maakunnallisissa uudistusprosesseissa mikäli mahdollista. Lähtövarmuus 2016, kehittämishanke, ammatillinen koulutus ja tietojen hankkiminen, hanke 28814, kustannusarvio 9000 euroa Vihtijärven VPK:n haasteena oli hälytysosastolaisten paloauton kuljettamiseen vaadittava pätevyys. Hankkeessa koulutettiin Vihtijärven ja Vihdin VPK:n nuoria, jotka olivat valmiita sitoutumaan palokunnan toimintaan. Hankkeen ansiosta hälytysosaston lähtövalmius on parantunut, mikä lisää kylien turvallisuutta ja parantaa palvelua. Hanke toteutti strategiamme painopistettä vahvistuva paikallisuus ja toimivat yhdyskunnat. Hanke oli palokuntatyöhön osallistava, vahvisti paikallista yhteisöä ja kehitti VPK:n ammattimaista osaamista. Hanke lisäsi kylien turvallisuutta merkittävästi. 5

6 Tavoitteet seuraavalle vuodelle Ykkösakseli jatkaa Lisää kierroksia! strategian laaja-alaista toteuttamista vuonna Aktiivista tiedottamista strategian mahdollisuuksista tarvitaan edelleen. Edelleen tulee erityisesti huomioida maaseudun mikroyritysten aktivointi. Tätä tiedotustyötä on tarkoitus tehdä yhdessä alueen kehittämisyhtiöiden ja yrittäjäyhdistysten sekä Uudenmaan ja Varsinais- Suomen maaseutuohjelman viestintähankkeiden kanssa. Kun maaseutuohjelman toteutus etenee ja Leader-ryhmien toiminta käynnistyy myös muissa, on tarpeen panostaa myös kansainvälisyyteen. Alueiden välisten aktivointihankkeiden käynnistämistä sekä yrittäjien että kansainvälisen hanketoiminnan edistämiseksi on suunniteltu yhdessä naapuriryhmien kanssa. Leader-ryhmän oma toiminta ja laatutyö Katso-palvelun ja tunnusten hakemisen opastukseen sekä Hyrrän käytön neuvontaan kuluu aikaa, samoin, Hyrrän ongelmatapausten selvittelyyn. Hakijat tarvitsevat neuvontaa maksuhakemusten laatimisessa. Lisäksi ELYn maksuhakemusten käsittelijät toivovat että Leader-ryhmä käy hakemukset alustavasti läpi ja pyytää hakijoita täydentämään esim. puuttuvat liitteet. Tätä työmäärää ei alun perin ole osattu huomioida toiminnan suunnittelussa. Se vie resursseja aktivoinnista ja alueellisesta kehittämistyöstä. Suunnitelmassa esitetty arvio työajan jakautumisesta aktivointiin ja toimintaan ei tule toteutumaan. Toiminnan haasteena vuonna 2016 ovat lisäksi olleet pitkittyneet sairauslomat sekä henkilöstövaihdokset. Vuonna 2016 maaseudun kehittämistyöhön ja hanketoimintaan saatiin mukaan uusia toimijoita edellisvuotta paremmin: Vuonna 2016 hankehakijoista 26 kappaletta, 72% (ohjelmakaudella 36 kpl, 61%) haki ensimmäistä Leader-hanketta. Myös Live-teemahankkeen toimenpidehakijoista lähes puolet oli uusia hanketoimijoita. Yleisesti ottaen aktivoinnissa ja tiedottamisessa on onnistuttu; uusia toimijoita on tavoitettu. Yrittäjien aktivointiin ja yritysten tukimahdollisuuksista tiedottamiseen on panostettava. Nuorten saaminen mukaan toimintaan on ollut haaste. Vuoden 2016 aikana suunniteltiin nuoriso-leader toiminnan pelisäännöt ja päätettiin toiminnan käynnistämisestä vuoden 2017 alkupuolella. Toive on, että nuoriso- Leader olisi nuorille matalan kynnyksen mahdollisuus tutustua Leader-toimintaan ja oppia hanketoiminnan pelisääntöjä sekä osallistua pienellä panoksella oman alueensa kehittämiseen. Uusista yhteistyökumppaneista voidaan mainita mm. Suomen luonnonsuojeluliiton Varsinais- Suomen piiri, Suomen riistakeskus - Varsinais-Suomi sekä Lounais-Suomen liikunta ja urheilu ry, Etelä-Suomen liikunta ja urheilu ry ja Taitoa Varsinais-Suomi. Paikallisten seurakuntien kanssa on oltu yhteydessä ja esim. Salon lukion kanssa pohdittu mahdollisuuksia Leader- ja hanketoiminnan esittelyyn oppilaille. Ykkösakseli on osallistunut Opetus- ja kulttuuriministeriön matkailutie- ja kulttuurireittiverkoston toimintaan, jossa on mukana matkailu- ja kulttuurireittien edustajien lisäksi valtakunnallisia ja alueellisia matkailun kehittäjiä. Laatukäsikirjaa on päivitetty vuoden 2016 aikana. Laajempi käsikirjan päivitys ja prosessikuvausten päivittäminen toteutetaan vuoden 2017 syksyllä. 6

7 Henkilökunta ja hallituksen jäseniä on osallistunut mm. Maa- ja metsätalousministeriön, Mavin ja maaseutuohjelman viestintäverkoston järjestämiin koulutuksiin. Videokoulutukset ovat olleet kustannustehokkaita; tulisi kuitenkin huolehtia siitä että oikealle keskustelulle ja ajatustenvaihdolle varataan myös aikaa. Toiminnanjohtaja on hankkinut lisäosaamista henkilöstö-, prosessi- ja laatujohtamisessa. Oppimissuunnitelman toteuttamiseksi on järjestetty suunnitelman mukaisia tilaisuuksia: infotilaisuuksia, koulutuksia, kokouksia ja palavereja sekä osallistuttu muiden järjestämiin tilaisuuksiin, jotka tukevat Ykkösakselin oppimissuunnitelmaa. Hyviä käytäntöjä on levitetty uutiskirjeen ja Facebookin avulla. Alueperustaisia tilaisuuksia ja neuvotteluja kehittämistarpeista ja yhteistyöstä on alueella järjestetty. Järjestävänä tahona on voinut Ykkösakselin lisäksi olla paikallinen toimija tai tilaisuus on ollut jonkin Leader-hankkeen toteuttama. Uudenmaan ELY-keskus järjestää säännöllisesti, noin neljä kertaa vuodessa, yhteisiä tapaamisia alueen Leader-ryhmien kanssa joissa asioita on voitu keskustella tarkemmin. Myös Varsinais-Suomen ELYn kanssa yhteydenpito on säännöllistä. Uudenmaan ELY-keskuksen ja Leader-ryhmän välisiä neuvotteluja on käyty vuosittain. Vuoden 2016 neuvottelu käytiin lokakuussa. Neuvotteluun osallistui ELY-keskuksesta sekä yritys-, hanketuki- että maksatuskäsittelijöitä ja Ykkösakselista toiminnanjohtaja ja hankeneuvojat. Vaikka puolin ja toisin oltiin yhteistyön nykytilaan tyytyväisiä ja prosessit sujuvat hyvin, todettiin että erityisesti yritysten aktivointia ja tietoa yritystukimahdollisuuksista tiedottamista jatkaa aktiivisesti yhdessä. Yhdistykset omat Leader-ohjelman hankkeet, alueiden väliset Perinnematkaillen vuoteen sekä Kuninkaantie uuteen kukoistukseen hankkeet, ovat tukeneet Ykkösakselin strategian toteutumista. Perinnematkaillen vuoteen hanke tukee alueiden perinteen ja kulttuurin vahvuuksien hyödyntämistä. Kuninkaantie uuteen kukoistukseen hankkeen tavoitteena on mm. käynnistää uudelleen matkailutien ympärillä toimivien yritysten ja yhdistysten yhteistyö. Leader-ryhmä alueensa kehittäjänä Sekä Uudenmaan että Varsinais-Suomen maakuntaliittojen kanssa tapaamisia järjestetään säännöllisesti. Luonteva yhteistyö- ja tiedonvälitysfoorumi alueellisten toimijoiden kanssa ovat maaseutujaostot. Ykkösakseli on mukana sekä Uudenmaan että Varsinais-Suomen maaseutujaostossa. Varsinais-Suomen Leader-ryhmillä on kiertävä edustus maakunnan yhteistyöryhmässä (MYR), vuonna varsinaisena edustajana on Ykkösakselin toiminnanjohtaja. Tavoitteena on saada edustus myös Uudenmaan MYRriin. Tiivistä yhteistyötä tehdään ELY-keskusten Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen kanssa. Yhteistyöstä on kehittynyt Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa, erityisesti Varsinais-Suomessa. Ykkösakseli on kutsuttu mm. ELYn Ykkösakselin alueelle kohdistuvien hankkeiden ohjausryhmiin. ProAgria Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen kanssa yhteistyötä on tehty mm. hankkeiden kautta esim. tiedottamisessa ja yrittäjien aktivoinnissa. Ykkösakselin edustaja on pyydetty myös joidenkin ProAgrian hankkeiden ohjausryhmiin. 7

8 Maakuntauudistuksessa on yritetty olla mahdollisuuksien mukaan olla mukana. Varsinais- Suomessa vaikuttaminen on helpompaa mm. MYR-jäsenyyden myötä. Uudenmaan puolella Leader-ryhmien rooli ja vaikutusmahdollisuudet tuntuvat ainakin tällä hetkellä kovin heikoilta. Alueen elinkeinoyhtiöiden, Novagon, Keuken ja Yrityssalon, kanssa on sovittu yhteistyöstä ja työnjaosta yrittäjien aktivoinnissa, tiedottamisessa ja neuvonnassa. Leader-ryhmä vastaa varsinaisesta yritystukiin liittyvästä neuvonnasta. Elinkeinoyhtiö vastaavat puolestaan perinteisestä yritysneuvonnasta. Paikalliset yrittäjäyhdistykset ovat tärkeä aktivointi- ja tiedonvälityskanava. Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat myös Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kyläasiamiehet sekä seudulliset ja kuntakohtaiset kylä- tai yhdistyskoordinaattorit erityisesti paikallisten toimijoiden aktivoinnissa oman alueen kehittämistyöhön. Yhteistyötapaamisia on säännöllisesti. Mahdolliset sääntömuutokset Vuonna 2016 ei tehty sääntömuutoksia. Voimassaolevia sääntöjä muutettiin viimeksi vuonna Jäsenistö Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö ja säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Joulukuun lopussa 2016 yhdistyksen jäsenrekisterissä oli 242 jäsentä, joista maksaneita 82. Maksaneiden jäsenten määrä on pudonnut edellisestä vuodesta. Liitteen taulukko 4. Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä ja syyskokous syys-joulukuussa. Vuonna 2016 kevätkokous pidettiin Lohjalla Pusulan Ahjolassa ja syyskokous Salon Vaskiolla Seurantalo Pukkilassa. Lisäksi pidettiin yhdistyksen ylimääräinen kokous Suomusjärvellä. LIVE- Lisää elämää kylille pienillä investoinneilla teemahanke käynnistyi heinäkuussa Hanke mahdollistaa yhdistysten pienet, kylien ja yhdistysten toimintaa kehittävät, investoinnit. Hankkeeseen sisältyy koordinointiosa, jolla toimenpiteiden toteuttajien aktivointia ja neuvontaa toteutetaan. Ykkösakselin kokemuksen mukaan tämä hanketyyppi ei ole Leader-ryhmälle tai hakijallekaan hallinnollisesti kevyempi. Hakijat ovat usein toteuttamassa ensimmäistä Leader-hanketta ja tukea ja neuvontaa kaivataan eri vaiheissa. Teemahanke edellyttää sopimusmenettelyä Ykkösakselin ja toimenpiteen toteuttajan välillä; tätä työtä ei ns. normaaleissa hankkeissa ole. Lisäksi Ykkösakseli vastaa myös toimenpiteiden toteutuksesta; toteutuksen aikaista seurantaa ja neuvontaa on enemmän kuin normaalissa hankkeessa. Ykkösakseli huolehtii myös toimenpiteiden maksatuksista ja laatii koko hankkeen maksuhakemukset; tätä työtä ei Leader-ryhmällä ole lainkaan normaaleissa hankkeissa. Live -teemahankkeen toimenpiteiden haku toteutettiin syksyllä Hakuaikana toimenpidehakemuksia vastaanotettiin 27 kappaletta, jotka hallitus hyväksyi Toimenpiteistä 13 toteutetaan Salossa, seitsemän Vihdissä, neljä Karkkilassa ja Lohjalla kolme. Hakijoista uusia hanketoimijoita oli 13. 8

9 Hallituksen kokoonpano ja toiminta Ykkösakselin toimeenpanevana elimenä toimii ja yhdistyksen toimintaa johtaa hallitus. Hallitus noudattaa kolmikantaperiaatetta: 1/3 osa on maaseudun asukkaita, 1/3-osa yhdistysten ja pienten yritysten edustajia ja 1/3-osa on paikallisen julkisen sektorin edustajia. Hallitukseen kuului 12 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Sekä varsinaiset että varajäsenet voivat osallistua kaikkiin kokouksiin ja koulutuksiin. Ykkösakselin puheenjohtajaksi vuodelle 2016 valittiin marraskuussa 2015 Eero Uusitalo Salon Perniöstä. Hän menehtyi äkillisesti joulukuussa Tammikuun ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Kotilainen Lohjalta. Hallitus valitsi varapuheenjohtajaksi Markku Koskisen Salon Perniöstä. Kimmo Kotilainen menehtyi helmikuussa Yhdistyksen kevätkokouksessa toukokuussa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin lohjalainen PirjoSjögren. Hallitus vuonna 2016 kolmikantaperiaatteen mukaisesti jaoteltuna: Maaseudun asukkaita edustivat (varajäsen suluissa) Ulla Kommonen (Kai Nousiainen), Tommi Manninen (Juha Hillebrandt), Sini Laakkio (Maarit Haavisto) ja Teuvo Järvenpää (Kimmo Lahtiranta). Yhteisöjä edustivat Markku Koskinen (Hannele Ruponen), Johannes Alaranta (Pentti Saastamoinen) ja Anu Nilsson (Hannu Rahikainen) sekä varajäsen Jenna Härmä. Paikallista julkista hallintoa edustivat Pirjo Sjögren ( alkaen), Lassi Huhtala (Ulla Huittinen), Erkki Ollakka (Risto Sintonen), Heikki Liede (Janne Hyvärinen) ja Asko Autelo (Tuija Piekka). Hallituksesta erosivat vuoden aikana Ykkösakselin alueelta poismuuton vuoksi Tommi Manninen ja Sini Laakkio. Hallitus kokoontui vuonna kertaa, joista yksikokous järjestettiin sähköpostikokouksena. Puheenjohtaja Pirjo Sjögren osallistui marraskuussa Leader-ryhmien puheenjohtajien tapaamiseen Hämeenlinnassa sekä Tartossa järjestettyyn kansainväliseen Leader-ryhmien tapaamiseen. Ykkösakseli järjesti hallituksen oman koulutustilaisuuden. Hallituksen jäseniä osallistui tammikuussa järjestetylle Leader-hallitusristeilylle. Lisäksi hallituksen jäseniä on osallistunut Ykkösakselin edustajina erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Ykkösakselin strategiassa on määritelty hallituksen alaisuudessa toimivista työryhmistä ja jaostoista seuraavasti: Hallituksen alaisuudessa toimivat yleishyödyllisiä hankkeita käsittelevä hankejalostamo ja yrityshankejalostamo. Hallitus asettaa tarvittavat työryhmät vuosittain. Hallitus on toistaiseksi päättänyt olla nimittämättä hankejalostamoa ja yrityshankejalostamoa. Vuonna 2016 toimi kaupunkialueiden paikallista kehittämistoimintaa tukemaan perustettu kaupunkijaosto. Kaupunkijaostot toteutetaan kolmikannan mukaisesti niin, että edustajista 1/3 on yhdistysten edustajia, 1/3 paikallisen julkisen sektorin edustajia ja 1/3 yksittäisiä aktiivisia asukkaita tai pienten yritysten edustajia. Kaupunkijaostoon valitaan 6 jäsentä ja kolme varajäsentä, siten että kolmikanta ja alueellinen tasapuolisuus toteutuvat mahdollisimman hyvin. Paikalliset toimijat voivat esittää jäseniä jaostoon Leader-ryhmän pyynnöstä. Jaoston toimikausi on kolme vuotta. Sama jäsen voidaan valita jaostoon enintään kahdeksi kaudeksi (max. 3+3 vuotta). Liitteen taulukko 5. 9

10 Henkilöstö Hallituksen alaisena toimii yhdistyksen työntekijöitä. Työntekijöiden tehtävänä on toteuttaa yhdistyksen toimintasuunnitelmaa hallituksen antamien ohjeiden mukaan. Työntekijöiden esimiehenä toimii toiminnanjohtaja. Ykkösakselilla oli Leader-toiminnassa vuonna 2016 neljä työntekijää, joista yksi määräaikaisessa työsuhteessa. Työsuhteista kertyy yhteensä 3,03 henkilötyövuotta. Toiminnanjohtaja ja kaksi hankeneuvojaa on työskennellyt kokoaikaisena ja yksi hankeneuvojista osa-aikaisena. Henkilökunta osallistui varsinaisen toimintarahalla toteutettavan Leader-työn lisäksi yhdistyksen oman alueiden välisen hankkeen sekä Uudenmaan Leader-ryhmien yhteisen viestintähankkeen toteutukseen. Lisäksi omissa hankkeissa työskenteli vuonna 2016 kaksi määräaikaista hanketyöntekijää. Liitteen taulukko 6. Ykkösakselin toimisto sijaitsee Salon Suomusjärvellä Kitulan taajamassa. Toimiston osoite on Kitulantie 5, Suomusjärvi. Uutta toimistotilaa on etsitty toiminta-alueen keskeltä vuoden 2015 aikana. Koska sopivaa tilaa ei ole löytynyt, on nykyisen tilan kehittämistarpeista keskusteltu ja sovittu vuokranantajan kanssa. Toimistohuoneiston vuokraan on ollut sama vuodesta 2009 asti. Muutostöiden jälkeen vuokraa tarkistetaan. Yhdistyksen työterveyshuollosta vastaa Lääkäriasema Sallab Salosta. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys on päivitetty joulukuussa Samalla fysioterapeutti on arvioinut toimiston ergonomian. Työterveyshuolto on laatinut työn psyykkisen kuormituksen arvion keväällä Aluehallintoviranomainen suositteli arviointia keväällä 2014 suoritetun työsuojelutarkastuksen yhteydessä. Maarit Teurilla on voimassa oleva ensiapukoulutus työsuojelutarkastusten suositusten mukaisesti. Aluehallintoviranomainen suoritti uusintatarkastuksen kesällä 2016 ja varmisti että edellisessä tarkastuksessa annettuihin suosituksiin on reagoitu. Taloustilanne Yhdistyksen taloutta on hoidettu yhdistyksen hallituksen ja Leader ohjelman toteuttamisesta annettujen viranomaisohjeiden mukaisesti. Yhdistyksen rahoitus muodostuu Leadertoimintaan ja hankkeisiin saatavasta EU-, valtio- ja kuntarahoituksesta. Yhdistys kerää myös jäsenmaksutuottoja. Yhdistyksen toiminnan rahoitus perustuu Leader-toimintaan saatavaan toimintarahaan sekä muuhun hankerahoitukseen. Yhdistys ei saa toimintaansa yleisavustuksia eikä muutakaan perusrahoitusta ole käytössä. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan osuus on pieni ja sitä kautta kertyvä varainhankinta on pientä; jäsenmaksut ja mahdolliset korkotuotot. Ykkösakselin tavoitteena on toimia alueensa kokonaisvaltaisena kehittäjänä; ei pelkkänä hankerahoittajana. Kehittämistoiminta tapahtuu käytännössä omien ja rahoitettujen hankkeiden avulla. Leader-toimintaa saatu toimintaraha riittää keskimäärin 2,2 htv palkkaamiseen, tämä työ kuluu varsinaisen Leader-toiminnan toteutukseen; mm. aktivointiin, neuvontaan, viestintään, hankkeisiin liittyvään työhön. Yhdistyksen strategian toteuttaminen ja aktiivisen kehittäjän roolin ottamiseen edellyttää omien hankkeiden toteuttamista ja rahoituksen hakemista näihin hankkeisiin Maaseuturahaston lisäksi muista rahastoista. 10

11 Yhteenveto 2016 euroa Tuotot ,80 Kulut ,44 Kate ,64 Varainhankinnan tuotot 1 680,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut -26,37 Tilikauden tulos ,01 Yhdistyksen kirjanpito Yhdistyksen kirjanpidon hoitaa Arol Finance Oy. Tilintarkastus Varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin HTM/KTM Eva Packalén ja toiminnantarkastaja Juha Mielikäinen. Varatilintarkastajiksi valittiin HTM Matti Koivisto ja varatoiminnantarkastajaksi Pirjo Sjögren. Entinen kunnantalo aktiiviseksi kyläkeskukseksi, yleishyödyllinen investointihanke, hanke 29788, kustannusarvio euroa Karjalohjan Taidetalo ry osti 2016 entisen kunnantalon, josta kehitetään aktiivinen kyläkeskus. Kylätalo Kehräksi nimetty talo tarjoaa asukkaille matalan kynnyksen kohtaamis-, harrastus-, kurssi- ja kokouspaikan. Hanke toteuttaa hyvin strategiamme kahta painopistettä: Vahvistuva paikallisuus ja Toimivat yhdyskunnat. Hanke luo lisäksi mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Hanke on uutta luova, osallistava ja erityisryhmät huomioiva. Hankkeen vahvuus on siinä, että kuntaliitoksen jälkeisessä tilanteessa asukkailla säilyy mahdollisuudet asukaslähtöiseen toimintaan. SusiAita, kehittämishanke, tiedonvälitys ja esittelytoimet, hanke 27219, kustannusarvio ,67 euroa Hankkeen tavoitteena oli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kehittää ja jakaa puolueetonta ja tosiasioihin perustuvaa tietoa ja neuvoja susien ekologiasta sekä tuotanto- ja kotieläimien suojaamisesta susivahingoilta. Hankkeessa luotiin toimintamalli, joka edistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja jota voidaan toteuttaa muuallakin. Hankkeen vahvuuksia oli avoimuus ja yhteistyö toimijoiden välillä konfliktien välttämiseksi sekä hyvien käytäntöjen jakaminen videoiden ja demonstraatioiden avulla. Hanke toteutti Ykkösakselin jokaista strategian painopistettä, mutta erityisesti painottui huolenpito ja vastuu ympäristöstä uudella luovalla tavalla. 11

12 12

13 Taulukko 2. Tilaisuudet vuonna 2016 Tilaisuus Paikka Aika Järjestäjänä Yhdistyskoulutus, Veera-hanke Märynummi, Salo Varsinais-Suomen kylät/veera-hanke Yrityssalo on the road-talvikiertue I Pertteli Yrityssalo Yrityssalo on the road-talvikiertue II Halikko Yrityssalo Yrityssalo on the road-talvikiertue IV Perniö Yrityssalo Info-ilta Vanjärvi, Vihti Ykkösakseli Kyläpäällikkö-koulutus, talous Vaskio, Salo VSkylät/Ykkösakseli/Salon kaupunki Info-ilta Virkkala, Lohja Ykkösakseli Kyläpäällikkö-koulutus, vetovoimainen kylä Kuusjoki, Salo VSkylät/Ykkösakseli/Salon kaupunki Kyläpäällikkö-koulutus, uudet haasteet Muurla, Salo VSkylät/Ykkösakseli/Salon kaupunki Kyläpäällikkö-koulutus, kylätaloilta Vartsala, Salo VSkylät/Ykkösakseli/Salon kaupunki Rahoitusseminaari Lohja Lohjan kaupunki Maaseudun rahoitusinfo Salo Yrityssalo Rautapäivät Karkkila Karkkilan kaupunki Tiedotustilaisuus Lohjalla, LIVE-hanke ja ESR-hanke Lohja Ykkösakseli Tiedotustilaisuus Salossa LIVE- ja ESR-hankkeet Salo Ykkösakseli Salon yhdistysten esittäytyminen/iltatori Salo Suvisalo Ry Salon kaupungin ja yhdistysten tapaaminen, hankeinfoa Salo Salon kaupunki Särkisalon hankeinfo Särkisalo, Salo Heikki Liede, Särfin ry Masovian Leader-vierailu toimistolla Suomusjärvi, Vihti Ykkösakseli Yrittäjien aamukahvit Vihti Vihdin kunta Yhteisneuvottelu, tilat uuteen käyttöön Toija, Salo Ykkösakseli OKRA-messut Oripää Jokivarsikumppanit 13

14 14

15 Ykkösakseli ry on Leader-ryhmä, joka rahoittaa maaseudun kehittämishankkeita ja myöntää yritystukia. Rahoitettavien hankkeiden tulee nojautua yhdistyksen laatimaan strategiaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan. Hankerahoitus koostuu EU:n, Suomen valtion ja alueen kuntien rahoitusosuuksista. Lisäksi hankkeissa tulee olla omaa rahaa. Osa rahasta voi olla talkootyötä. Ykkösakseli on toiminut kahdeksan vuoden ajan. Yhdistys on aloittanut toisen kehittämisohjelman toteuttamisen. Yhdistyksen kotipaikka on Lohja ja toiminta-alueena Länsi-Uusimaa sekä Salon seutu. Leader tulee ranskan kielisistä sanoista Liaison Entre Actions de Développement de l Économie Rural. Ykkösakseli ry Kitulantie SUOMUSJÄRVI toimisto@ykkosakseli.fi