KONTIOLAHDEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA 2014-

Transkriptio

1 KONTIOLAHDEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2014

2 KOTOUTTAMISOHJELMA NYKYTILANTEEN KUVAUS 3 2. Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila 4 3. KOTOUTTAMISPROSESSI Yleistä Uusien pakolaisten vastaanotto Lainsäädäntö Mitä kotouttaminen ja kotouttamisen tavoitteet ovat Kotoutumissuunnitelmat 6 4. VISIO 7 5. KOTOUTTAMISPALVELUT Hallinto-osasto Sosiaalipalvelut Varhaiskasvatus Koulutus Lukio Joensuun seudun kansalaisopisto Terveydenhuolto MUUT PALVELUT Asumispalvelut Kelan palvelut Kotoutumistuki Maahanmuuttajien erityistuki Poliisin palvelut ulkomaalaisille VAPAA-AIKAPALVELUT Kulttuuripalvelut Kirjasto Museot Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut TYÖVOIMAPALVELUT Työ- ja elinkeinotoimisto Kotoutumissuunnitelma Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla Kontiolahden kunnan työllistämistoimet Kotouttamisohjelman seuranta ja palveluiden kehittäminen 19 LIITTEET 2

3 1. NYKYTILANTEEN KUVAUS Kontiolahden kunnassa asuu tällä hetkellä n. 210 maahanmuuttajaa edustaen 33 eri kansalaisuutta (Itä- Suomen Maistraatti ). Maahanmuuttajista suurin osa on tullut Kontiolahdelle Somaliasta, Venäjältä ja Thaimaasta. Yksittäisiä maahanmuuttajia on monista maista ympäri maailmaa. Vaikka maahanmuutto Kontiolahdelle on perustunut moniin eri tekijöihin kuten työnteko ja perheside, pääasiallisena syynä on ollut vastaanottokeskusten sijainti paikkakunnalla. Kontiolahteen muuttaneiden pakolaisten määrä on vähentynyt Kontioniemen ja Paiholan vastaanottokeskusten toiminnan lakattua kesällä Kontiolahden kunnassa sijaitseva Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Oy on erikoistunut yksin maahan tulleiden ala-ikäisten pakolaislasten hoitoon ja huolenpitoon. Myös yksin saapuvien lasten ja nuorten turvapaikanhakeminen on vähentynyt viime vuosina. Kontiolahden Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarilan työntekijöillä on erityisosaamista pakolaistaustaisten, eri kulttuureista saapuvien lasten ja nuorten vastaanottamisesta ja kotouttamisesta. Kontiolahden kunta ja Pohjois-Karjalan elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskus on päivittänyt aikaisempaa sopimustaan koskien pakolaisten vastaanottoa talvella Sopimuksessa määritellään kiintiöpakolaisten kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Kontiolahden kunta on järjestänyt sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelunsa lähtien yhteistoiminta-alueena yhdessä Joensuun kaupungin kanssa. Maahanmuuttajien tarvitsemat sosiaalija terveydenhuollot palvelut on haettavissa pääsääntöisesti edelleen kunnan tiloissa työskenteleviltä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta. Kontiolahden kunnan ensimmäinen kotouttamisohjelma on hyväksytty ja se on päivitetty vuonna Kontiolahden kunnanhallituksen nimeämä maahanmuuttaja-asioiden työryhmä päivitti Kontiolahden kunnan kotouttamisohjelman talven 2014 aikana. Työryhmän muodostivat tilaajajohtaja Katriina Päivinen, sosiaaliohjaaja Marko Mikkonen, työvoima-neuvoja Kaija Turunen, talousjohtaja Pauliina Pietikäinen, asuntosihteeri Lahja Hiltunen, osastonhoitaja Johanna Ahvalo, päivähoidon päällikkö Tarja Tormulainen, opettaja Aija Vartiainen, nuoriso-ohjaaja Jani Loponen ja maahanmuuttajien edustaja Abdirahman Goole. Työryhmä pyysi myös kunnan eri hallintokunnilta lausuntoa päivitettynä olevasta kotouttamisohjelmasta, järjestöiltä sekä yhteistyökumppaneilta huomioiden ne ohjelmassa. Nyt päivitetyssä Kontiolahden kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelmassa on lyhyesti kuvattu maahanmuuttajien nykytilanne, eri tahojen tavoitteet, toimenpiteet, voimavarat ja yhteistyö maahanmuuttajien kotouttamiseksi kuntaan. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen eivät riitä pelkästään viranomaistoimenpiteet, vaan kotoutumiseen tarvitaan vuorovaikutusta tavallisten kontiolahtelaisten kanssa. Tärkeään rooliin nousevat myös eri mediat, järjestöt ja seurakunnat. 3

4 Kontiolahden kunnan strategian arvoja ovat hyvinvointi, luottamus ja vastuullisuus. Nämä arvot tukevat suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksymistä, jokaisen oman kulttuurin arvostamista sekä yhteisvastuullista toimintaa. Alueella toimivat järjestöt järjestävät erilaista toimintaa, johon maahanmuuttajilla on mahdollisuus osallistua. Liikuntajärjestöistä mm. Kajastus jääkiekossa ja luistelussa, Lehmon Balls 96 salibandyssä ja Lehmon Pallo jalkapallossa sekä Kontiolahden Urheilijat ampumahiihdossa ovat mahdollistaneet sujuvan yhteistoiminnan kaikkien lasten ja nuorten osallistumisessa liikuntaan. Lehmon Pallon tavoitteena on tutustuttaa nuoria toisiinsa harrastuksen piirissä niin, että ystävyyssuhteet jatkuisivat myös harrastuksen ulkopuolella. Pohjois-Karjalan Marttapiirillä on oma MAMU -ohjelma. Martoilla on ollut ruokakursseja yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Martat tekevät mielellään yhteistyötä erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä, joissa kohdataan eri kulttuureista saapuvia ihmisiä. Työväen Sivistysliitto ja Kontiolahden Työväenyhdistys järjestävät vuosittain Lasten ja nuorten kulttuurit kohtaavat -tapahtuman Kontiolahdessa, jossa on monenlaista yhteistä tekemistä maahanmuuttajille ja kontiolahtelaisille. 2. Kuntoutus- ja hoivapalvelut Lukkarila Vuonna 1998 toimintansa aloittanut Lukkarilan ryhmä- ja perheryhmäkoti oli alkuun tarkoitettu sekä alaikäisille ilman huoltajaa Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille että oleskeluluvan saaneille pakolaislapsille ja nuorille. Vuonna 2014 Lukkarila toimii perheryhmäkotina, jossa asuvilla lapsilla ja nuorilla on oleskeluluvat. Lukkarilassa on kaksi yksikköä, joista nk. päärakennuksessa asuvat alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret. Yli 16-vuotiaat asuvat tukiasuntoyksikössä 18 ikävuoteen saakka. Tukiasuntoyksikön nuorille tarkoitetuista asunnoista kolme sijaitsee Lukkarilan päärakennuksen vieressä olevassa rivitalossa ja neljä asuntoa on vuokrattu Mestarinikkareilta osoitteesta Sairaalatie 5. Lukkarilassa asuvalla nuorella on mahdollisuus jäädä nk. jälkiseurantaan enintään 21 ikävuoteen saakka vuotias nuori asuu omassa asunnossaan ja hän saa tukea mm. elämänhallintaan, asumiseen, opiskeluun, arkeen ja viranomaisessa asioimiseen liittyen. Tavoitteena jälkiseurannassa on nuoren integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Jälkiseurannassa käytetään pohjana Suuntaviittoja itsenäiseen elämään - hanketta, joka toimi Lukkarilassa sisäasiainministeriön osa rahoittamana hankkeena vuonna Lukkarilassa asuvia nuoria kannustetaan harrastamaan ja osallistumaan erilaisiin harrasteisiin. Harrastuksia ovat mm. jalkapallo, luistelu, tanssi, teatteri, kuntosali sekä erilaiset kuntoliikuntamuodot. Tavoitteena on, että nuoret luovat ystävyyssuhteita suomalaisiin myös harrastusten ulkopuolella. Kontiolahden koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on toimivaa. Lukkarila tekee yhteistyötä alueen monikulttuuristen toimijoiden ja järjestöjen kanssa. 4

5 3. KOTOUTTAMISPROSESSI 3.1. Yleistä Kontaktit maahanmuuttajiin ja suomalaisiin ovat vasta ensimmäinen askel kansainvälistymisprosessia. Aito kansainvälistyminen tarkoittaa myös yksilön halua kohdata avoimesti erilaisista kulttuuritaustoista tulevat ihmiset. Kulttuurien väliset konfliktit ovat mahdollisia, joten kulttuurien välistä vuoropuhelua tulee edistää monin eri tavoin, mm. tiedotuksella Uusien pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten maahanmuuttoa säätelevät kansainväliset sopimukset ja niiden kanssa yhteneväinen Suomen lainsäädäntö. Hallitusmuodossa taatut perusoikeudet ulottuvat myös ulkomaan kansalaisiin. Hallitusmuodon 5 :n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Valtionhallinnon lähtökohtana on, että maahanmuuttajien palvelut järjestetään pääosin normaalipalveluina, joten jokainen hallinnonala vastaa oman toimialansa osalta myös maahanmuuttajien palveluista. Kunnat ovat maahanmuuttajien vastaanotossa keskeisessä asemassa, koska jokainen Suomessa asuva henkilö on jonkin kunnan jäsen. Kiintiöpakolaisia sijoitetaan kuntiin suoraan heidän saavuttuaan Suomeen. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu palvelujen järjestämisestä maahanmuuttajille ja maahanmuuttajien kotoutumisessa. Kontiolahden kunta on tehnyt Pohjois-Karjalan elinkeino, - liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sopimuksen, jossa kunta on sitoutunut vastaanottamaan myönteisen turvapaikkapäätöksen tai oleskeluluvan saaneita ilman huoltajaa olevia ala-ikäisiä pakolaisia. Samalla kunta sitoutuu vastaanottamaan lapsen perheenjäsenet, mikäli näille myöhemmin myönnetään oleskelulupa perhesiteen perusteella. Päävastuu kuntaan tulevien maahanmuuttajien vastaanotosta, perustoimeentulon turvaamisesta ja kotouttamisen alkuvaiheesta on sosiaali- ja asuntoviranomaisilla sekä työvoimaviranomaisilla Lainsäädäntö Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) tuli voimaan ja korvasi aiemman lain maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999). 5

6 Lain tarkoituksena on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi lain tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken. Laissa määritellyt keskeiset käsitteet ovat kotoutuminen, kotouttaminen, maahanmuuttaja, sosiaalinen vahvistaminen, monialainen yhteistyö ja erityisiä toimenpiteitä tarvitseva maahanmuuttaja. Laissa säädetään maahanmuuttajan kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, kotoutumisen edistämisestä paikallistasolla, valtion kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, pakolaisten kuntaan osoittamisesta, pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja ilman huoltajaa olevan lapsen edustamisesta Mitä kotouttaminen ja kotouttamisen tavoitteet ovat Laissa kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla. Kotoutuminen määritellään puolestaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteiseksi kehitykseksi, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen; Lain 32 :ssä säädetään kunnan velvollisuudesta laatia kotouttamisohjelma. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja jota tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, työ- ja elinkeinotoimiston, Kansaneläkelaitoksen ja muiden kunnan alueella toimivien viranomaisten on kunnan aloitteesta osallistuttava oman toimialansa osalta ohjelman laadintaan, toteutukseen ja toimeenpanon seurantaan. Paikalliset maahanmuuttaja-, kansalais-, työntekijä- ja työnantajajärjestöt sekä uskonnolliset yhteisöt voivat tarvittavassa laajuudessa osallistua kotouttamisohjelman laadintaan, toteutukseen ja sen toimeenpanon seurantaan. Valtion maksat korvaukset pakolaisten vastaanotosta edellyttävät myös kotouttamisohjelman laatimista Kotoutumissuunnitelmat Kotouttamissuunnitelman maahanmuuttajan kanssa laatii joko työ- ja elinkeinotoimisto tai kunta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hän on työtön ja rekisteröity 6

7 työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetyllä tavalla tai jos hän saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Kotoutumissuunnitelma voidaan laatia myös muulle maahanmuuttajalle, jos hänen arvioidaan alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Maahanmuuttaja ohjataan TE - toimiston asiakkaaksi sosiaalihuollon ammattilaisen tekemän palvelutarvearvion pohjalta. Ohjattavan työllistymiseen ja koulutukseen liittyvät mielipiteet ja toiveet selvitetään erillisessä alkuhaastattelussa, joka on osa palvelutarvearviota. Maahanmuuttajan kotoutumiskoulutuksen järjestämiseksi tarvittavat syvemmät alkukartoitukset tehdään TE- toimiston järjestämänä. Mikäli maahanmuuttajan ohjaaminen TE- toimiston asiakkuuteen ei ole tarkoituksenmukaista, vastaa kotouttamisesta maahanmuuttajan kotikunta. 4. VISIO Kontiolahden kunnassa maahanmuuttajien kotouttamistoiminnassa edistetään etnisiä suhteita ja tasa-arvoisuutta niin, että maahanmuuttajat kiinnittyvät yhteisön jäseniksi. 5. KOTOUTTAMISPALVELUT 5.1. Hallinto-osasto Hallinto-osastoon kuuluvalla sosiaali- ja terveystoimen tilaus tehtävällä on koordinointivastuu kuntaa koskevissa maahanmuuttaja-asioissa. Tehtävän johtajana toimii tilaajajohtaja, jolla on yhteistyössä maahanmuuttaja-asioiden työryhmän kanssa päävastuu kotouttamisohjelman laadinnasta ja sen toteuttamisen seurannasta Sosiaalipalvelut Sosiaalitoimiston asiakkaaksi tuleville ulkomaalaisille toimeentulotukiasiakkaille tehdään alkuhaastattelut. Asiakkaat ohjataan rekisteröitymään väestötietojärjestelmään ja hakemaan asumisperusteista sosiaaliturvaa milloin heillä siihen oleskeluluvan luonne huomioiden on mahdollisuus. Asiakkaat perehdytetään suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään ja heitä opastetaan etuuksien hakemisessa. Alkuhaastattelun perusteella asiakkaat ohjataan joko työ- ja elinkeinotoimiston asiakkuuteen tai kotoutumista tukeviin kunnan peruspalveluihin. Asiakkaan tarvitsemat sosiaalihuollon palvelut (aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut ja vanhuspalvelut) järjestetään kotoutumislain 6 :ssä säädetyllä tavalla osana kunnallisia 7

8 peruspalveluita. Sosiaalipalvelut Kontiolahden kunnalle tuottaa Joensuun kaupunki Joensuun, Kontiolahden ja Outokummun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueena. Vastaanottovaiheen työn tavoitteena on ehkäistä maahanmuuttajien syrjäytymistä ja edistää heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää monien eri tahojen yhteistyötä. Sosiaalitoimisto tekee yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa Varhaiskasvatus Kunnassa asuvien maahanmuuttajaperheiden lapsilla on päivähoitolain mukainen subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan. Päivähoitolain (1973/36) mukaan päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Päivähoitoa ja esiopetusta järjestetään kunnassa tarjolla olevien varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä. Kaikille päivähoidossa oleville lapsille tehdään lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Maahanmuuttajataustaisen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on samalla osa lapsen kotoutumissuunnitelmaa. Maahanmuuttajataustaisen lapsen varhaiskasvatuksen tavoittei ta ovat mm. lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen lapsen oman identiteetin vahvistaminen lapsen sopeutuminen omaan päivähoito paikkaan suomen kielen oppiminen oppimis- ja kouluvalmiuksien kehittämi nen perheen tukeminen lapsen oman äidin kielen ja kulttuurin säilyttämisessä suomalaisen kulttuurin välittäminen Tarvittaessa vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä käytetään tulkkia. Lapsen sopeutumista päivähoitoon voidaan tukea avustajan avulla. Henkilökunnan työn tueksi on käytössä varhaiskasvatusta varten laadittu opas Monikulttuurisia kohtaamisia. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tukee perheiden vanhemmuutta ja samalla tarjoaa maahanmuuttajaperheille tilaisuuksia kohdata suomalaisia lapsiperheitä ja toimii siten perheiden kotoutumisen tukijana Koulutus Kunta järjestää peruskouluopetusta kaikille oppivelvollisuusikäisille kunnan asukkaille. Jos maahanmuuttajataustaisen lapsen/nuoren suomen kielen taito ei ole riittävä peruskouluopetukseen, järjestetään hänen opetuksensa peruskouluopetukseen valmistavassa ryhmässä. 8

9 Peruskouluopetukseen valmistavia ryhmiä perustetaan tarvittaessa erikseen alakoulu- ja yläkouluikäisille. Kuntaan muuttavan maahanmuuttajataustaisen oppilaan koulupaikasta päättää sivistysjohtaja. Peruskouluopetukseen valmistavan opetuksen laajuus vastaa noin vuoden oppimäärää, jolta ajalta valtio korvaa kunnalle koituvat kulut jälkikäteen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on suomen kielen alkeiden oppimisen lisäksi edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet peruskouluopetukseen tai jatko-opintoihin siirtymiseen. Opetusta annetaan peruskouluopetuksen oppiaineissa siten, että pääpaino on suomen kielen opetuksessa. Valmistavassa opetuksessa ei opeteta uskontoa. Viikkotuntimäärät noudattavat peruskoulun vastaavan ikäisten oppilaiden tuntimääriä. Valmistavan opetuksen aikana opettaja tekee oppilaalle pedagogisen arvion. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilas siirtyy joko oman lähikoulunsa yleisopetuksen ryhmään tai maahanmuuttajien pienryhmään, josta integrointia eri oppiaineisiin toteutetaan vähitellen. Oppilas siirtyy maahanmuuttajien pienryhmään, jos kokoaikainen opiskelu yleisopetuksen ryhmässä ei ole mahdollista vielä puutteellisen suomen kielen taidon tai muiden oppimisvaikeuksien vuoksi. Oppilaan siirtyessä maahanmuuttajien pienryhmään, tehdään hänelle oppimissuunnitelma, johon kirjataan ne oppiaineet, joissa hän tarvitsee tehostettua tukea pienryhmässä. Oppimissuunnitelmasta keskustellaan oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja se hyväksytään oppilashuoltoryhmässä. Oppilaalle pyritään järjestämään suomi toisena kielenä -opetusta niin kauan, kunnes hänen kielitaitonsa on äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Maahanmuuttajataustaisille oppilaille pyritään järjestämään myös oman äidinkielen ja oman uskonnon opetusta. Maahanmuuttajien tukiopetus ja oman äidinkielen opetus, jotka valtio korvaa kunnalle, järjestetään opetushallituksen ohjeiden mukaisesti. Tarkemmin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetusjärjestelyistä kerrotaan kunnan opetussuunnitelmassa, jota päivitetään vuosien aikana. Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja syrjimättömyyden edistämiseksi järjestetään koulujen henkilökunnalle koulutusta monikulttuurisuuteen liittyen. Lisäksi maahanmuuttajaoppilaille järjestetään vapaavalintaisia opintoja yhdessä muiden oppilaiden kanssa. Maahanmuuttajataustaisia oppilaita kannustetaan erityisesti osallistumaan myös koulujen kerhotoimintaan kotoutumisen edistämiseksi. Koulun kerhotoiminnan yhtenä tavoitteena on ehkäistä kiusaamista ja oppilaiden syrjäytymistä sekä tarjota myönteisiä kokemuksia erilaisten oppilaiden yhteistoiminnasta. Koulu omalta osaltaan voi edistää myös ystäväperheiden hankkimista maahanmuuttajaoppilaille niin, että ystäväperheissä olisi myös samaa koulua käyviä lapsia Lukio Oppilas voi siirtyä perusopetuksesta lukiokoulutukseen suoraan, mikäli hänellä on peruskoulun päättötodistus tai vastaavat tiedot ja oppimisen taidot sekä lukio-opiskeluun vaadittava riittävä suomen kielen taito. Mikäli opiskelijan suomen kielen taito on äidinkielen taitoa vastaava, hän opiskelee normaalin opetussuunnitelman mukaisesti. Äidinkielen opinnot voidaan korvata suomi 9

10 toisena kielenä kursseilla. Opiskelija voidaan hänen sitä pyytäessään rehtorin päätöksellä vapauttaa toisen kotimaisen kielen opiskelusta. Päätöksen opiskelijan ottamisesta lukiokoulutukseen tekee lukion rehtori. Maahanmuuttajataustaiselle opiskelijalle pyritään järjestämään opiskelujen kannalta riittävät tukitoimet (suomi toisena kielenä opetus, tukiopetus, erityisopetus, kohdistettu ryhmänohjaus, opiskelijahuollon tukitoimet), että hän integroituisi lukioyhteisöön ja kiinnittyisi opintoihin Joensuun seudun kansalaisopisto Kansalaisopiston toiminta järjestetään seudullisesti Joensuun seudun kansalaisopiston ostopalveluna. Kielikursseja ym. kiinnostavia kursseja voi tiedustella suoraan opiston kansliasta Joensuusta tai netissä Kansalaisopistolle voi tehdä myös esityksiä tarpeellisista kursseista Terveydenhuolto Maahanmuuttajien terveystarkastukset perusterveydenhuollossa Jokainen terveyspalvelun toimija kohtaa viikoittain maahanmuuttaja-asiakkaita. Perheenyhdistämisien kautta on tullut paljon nuoria ja lapsia neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakkaiksi. Kotouttamisen perusperiaate on ohjata maahanmuuttajat tasavertaisiksi kunnallisten terveyspalveluiden käyttäjiksi. Terveydenhuollon ensisijainen tehtävä on infektiotautien seulonta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, seuraavaksi tärkeintä on sairauksien hoito ja terveyden edistäminen. Infektiotautien seulonnan tavoitteena on suojata maahanmuuttajien omaa terveyttä ja katkaista tartuntaketjut, jolloin myös kantaväestöä suojellaan tartunnoilta. Seulonta ja terveystarkastukset ovat asiakkaille vapaaehtoisia. Jos kyseessä on perusteltu epäily tartuntataudista, esimerkiksi tuberkuloosi, tartuntatautilaki mahdollistaa tahdonvastaisen tutkimuksen ja hoidon. Maahanmuuttajien opastaminen palveluiden käyttäjiksi tulee olla tehokasta, yksilöllisesti suunnattua ja suunniteltua. Lisähaastetta tuovat kieliongelmat, kulttuurierot ja työntekijäresurssit. Perheenyhdistämisen kautta tulevat maahanmuuttajat 10

11 Terveyspalvelut tulevat mukaan perheenyhdistämisprosessiin siinä vaiheessa, kun perhe saapuu. Etukäteen, mahdollisuuksien mukaan, maahanmuuttajien sosiaalityöntekijä toimittaa tiedot saapuvista perheistä maahanmuuttajien terveydenhuollosta vastaavalle terveydenhoitajalle. Kun perhe saapuu kuntaan, sosiaalityöntekijä ottaa heidät vastaan. Samalla hän ilmoittaa terveyspuolelle, jos perheessä on akuuttia terveysongelmaa. Maahanmuuttajien terveydenhuollosta vastaava terveydenhoitaja tekee lähetteen laboratoriotutkimuksiin, pyytää lääkäriä tekemään lähetteen keuhkokuvaan, tuberkuloosin toteamiseksi ja varaa ajan terveystarkastukseen. Terveystarkastuksessa aloitetaan rokotukset ja suunnitellaan jatkohoito neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Infektioiden seulonta Infektioiden seulonnan pohjana käytetään Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja , Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien seulonta- opasta. Kaikille maahanmuuttajille tehdään verikokeet ja röntgentutkimukset, jotka perustuvat Terveydenhuoltolaitoksen (THL) maakohtaisen tartuntatautirekisterin pohjalta annettuun ohjeistukseen. Laboratoriokokeet henkilötiedot maahanmuuttajien terveydenhuollosta vastaavalle terveydenhoitajalle th tekee lähetteen laboratoriokokeisiin sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja tai tulkki ohjaa perheen käymään laboratoriossa jos tuloksissa poikkeavaa, terveydenhoitaja konsultoi lääkäriä jatkohoidosta Tuberkuloosirokotus jos calmetointiarpea ei löydy terveydenhoitaja konsultoi lääkäriä lähete PKSSK lastenpoliklinikalle Mantoux/IGRA negatiivinen tulos calmetointi 11

12 Röntgen henkilötiedot maahanmuuttajien terveydenhuollosta vastaavalle terveydenhoitajalle lääkäri tekee lähetteen keuhkokuvaan terveydenhoitaja tarkastaa rtg-lausunnon jos lausunnossa poikkeavaa, lääkärin konsultointi jatkohoidosta Mikäli seulonnoista löytyy poikkeavia tuloksia, asia hoidetaan eteenpäin tapauskohtaisesti. Jatkohoidosta ja tarkkailusta vastaa sen alueen terveydenhoitaja ja lääkäri, jonka palveluja asiakas käyttää esim. lastenneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, äitiysneuvolassa, opiskeluterveydenhuollossa tai terveydenhoitajan/sairaanhoitajan vastaanotolla. Rokotukset Rokotusohjelma pyritään aloittamaan mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen, esim. koululaiset ennen koulun aloittamista, lapset ennen päivähoitoon menoa. Rokotusohjelma noudattaa kansallista rokotusohjelmaa ja saatavat rokotteet määräytyvät rokotettavan iän mukaan. Rokotusohjelma löytyy THL:n internetsivuilta ja rokotusoppaasta. Aikataulu Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti hoitajan alkuhaastattelu tulisi järjestää 2 viikon kuluessa maahan tulosta. Päivystysasiat tulee hoitaa välittömästi ja akuuteissa asioissa (ripuli, korkea kuume) lääkärin vastaanotolle tulisi päästä viikon sisällä. Muutoin lääkärin tarkastukseen ohjataan kaikki alle 7-vuotiaat lapset 1 kk kuluessa, samoin raskaana olevat, vammaiset ja muut hoitoa tarvitsevat ohjataan lääkärille. Kahden viikon kuluessa tulee ottaa keuhkokuva ja alle 7-vuotiaille Mantoux/IGRA, jos tuberkuloosirokotuksesta syntynyttä arpea ei löydy eikä rokotustietoja ole saatavilla. Verikokeet ja ulostenäytteet tulee ottaa 1 kk kuluessa maahan tulosta. Akuuteissa tilanteissa voidaan asia hoitaa aiemmin. Kouluikäisen aloitettua koulun kouluterveydenhoitaja tarkastaa heidät asetuksen mukaisesti ja jatkaa rokotusohjelmaa. Tarkoituksena on ohjata perheet mahdollisimman pian peruspalveluiden piiriin (esim. lastenneuvola, äitiysneuvola, kouluterveydenhuolto). 12

13 6. MUUT PALVELUT 6.1. Asumispalvelut Asunnot järjestetään pääosin Kiinteistö Oy Kontiolahden Vuokratalojen vapautuvasta vuokra-asuntokannasta. Asunnon haku hoidetaan kunnan asuntotoimiston kautta. Sosiaalityöntekijät auttavat asumiseen liittyvien tukien hakemisessa, sekä muissa asumisen käytännön järjestelyissä. Maahanmuuttajille tarvitaan enimmäkseen pienasuntoja, kun taas perheiden yhdistämisien myötä isot perheasunnot ovat kysyttyjä Kelan palvelut Kela hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, opintotuki ja vähimmäiseläkkeet. Lisäksi Kela huolehtii vammaisetuuksista ja sotilasavustuksista. Kun henkilö muuttaa Suomeen, hänen tulee muuttaa maahan vakinaisesti, jotta hän voi saada Kelan etuuksia. Vakinaista asumista osoittavat esimerkiksi vähintään kahden vuoden työskentely, paluumuutto tai perhesyistä johtuva muutto Suomeen. Suomeen pakolaisena tullut ja täältä oleskeluluvan tai turvapaikan saanut henkilö pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin, mikäli hänen tarkoituksenaan on jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja hänellä on lisäksi vuoden oleskeluun oikeuttava lupa. Lisätietoja Kelan palveluista saa osoitteesta Kotoutumistuki Kela maksaa kotouttamissuunnitelman ajalta myönnettävää työmarkkinatukea, jota kutsutaan kotouttamistueksi. Se on tarkoitettu nimenomaan kotouttamissuunnitelman toteuttamisen aikaiseksi tueksi. Kela saa asiasta sitovan lausunnon työ- ja elinkeinotoimistolta. Kotouttamistuki ei sinänsä ole etuuslaji, sitä ei voi saada yksinomaan taloudellisen tuen tarpeen perusteella. Se laajentaa työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä työvoimaviranomaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi siten, että maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumistukeen kunnan ja maahanmuuttajan itsensä järjestämien työvoimapoliittisiin rinnastettavien toimenpiteiden aikana. Toisaalta kotoutumistuki kaventaa työmarkkinatuen saamisen edellytyksiä siten, että tuen saamisen edellytyksenä on aina kotoutumissuunnitelman aktiivitoimenpiteisiin osallistuminen. Työmarkkinatukea voidaan tarvittaessa täydentää toimeentulotukilain mukaisella toimeentulotuella, jota haetaan sosiaalitoimistosta. Työvoimatoimisto antaa lausunnon kotoutumistuen maksamisesta työmarkkinatuen sijasta rajatun kolmen vuoden aikana. Jos henkilö ei täytä työmarkkinatukilain mukaan määräytyvän työmarkkinatuen edellytyksiä, sosiaalitoimisto voi myöntää hänelle 13

14 toimeentulotukea kotoutumistukena. Kelasta ei automaattisesti toimiteta tietoja sosiaaliviranomaisille kotoutumistuen saajista. Tuen saamisen edellytyksinä on, että hakijalla on taloudellisen tuen tarvetta. Tarveharkinta määritellään siten kuin työmarkkinatukilaissa on säädetty. Kuten työmarkkinatuessa, ei myöskään kotoutumistuessa sovelleta tarveharkintaa silloin kun hakija osallistuu työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, joiden ajalta maksetaan normaalisti ylläpito- ja majoituskorvausta sekä ulkomaan päivärahaa. Tuen saaminen edellyttää myös kotoutumissuunnitelman noudattamista. Tuki myönnetään kerralla enintään yhdeksi vuodeksi. Kela hoitaa viran puolesta toimenpiteet tuen edelleen jatkamiseksi vuodelle eteenpäin sen jälkeen kun työvoimatoimisto on lähettänyt sitovan lausunnon tuen jatkamiseksi. Tuen saajalla on ilmoitusvelvollisuus perhesuhteissaan ja taloudellisessa tilanteessaan tapahtuneissa muutoksissa. Tukeen sovelletaan työmarkkinatukilain normaaleja karenssiaikoja ja työssäolovelvoiteaikoja. Kotoutumistukeen on samalla tavalla oikeus hakea muutosta kuin työmarkkinatuesta annetussa laissa on säädetty Maahanmuuttajien erityistuki Laki maahanmuuttajien erityistuesta tuli voimaan (1192/2002) ja sitä täydentävä asetus (194/2003). Maahanmuuttajien erityistuki on taloudellinen tukimuoto, jolla turvataan täysimääräisen kansaneläkkeen tasoinen toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden ajalta sellaiselle Suomessa asuvalle maahanmuuttajalle, joka muutoin olisi pitkäaikaisesti toimeentulotuen tarpeessa. Inkerinsuomalaiset ovat suurin ryhmä, jota uudistus koskee. Tuen saamisen edellytyksenä on vähintään 65 vuoden ikä tai työkyvyttömyys. Lisäksi edellytetään, että maahanmuuttaja on asunut Suomessa vähintään viiden vuoden yhdenjaksoisen ajan ennen erityistuen alkamista ja hän on taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Työkyvyttömyys määritellään samoin kuin kansaneläkkeessä ja sitä varten tarvitaan lääkärinlausunto Poliisin palvelut ulkomaalaisille Poliisin lupakanslian kautta hoidetaan ulkomaalaisasioita seuraavasti: oleskeluluvat ja oleskelulupien voimassaolon jatkaminen kun luvan perusteena avioliitto, opiskelu, työnteko, paluumuutto, pakolaisuus tai turvapaikan hakeminen EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnit muukalaispassien hakeminen, sormenjälkien ottaminen, valmiiden passien luovutus perheenyhdistämiset eli oleskeluluvan myöntäminen ulkomaalaiselle perheenjäsenelle: hakemusten vastaanotto, kuuleminen, kielteisen päätöksen tiedoksianto Suomen kansalaisuuden hakeminen ajokortit, ulkomaalaisen ajokortin vaihtaminen suomalaiseen henkilökortit 14

15 7. VAPAA-AIKAPALVELUT 7.1. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut palvelevat monipuolisesti kuntalaisia. Toiminnan painopistealueina ovat kulttuurin välittäminen, tuottaminen ja markkinointi sekä omatoimisen ja monimuotoisen kulttuuritoiminnan edistäminen. Järjestämällä ja tukemalla erilaisia tapahtumia, lyhytkursseja, elokuvatoimintaa sekä perinne- ja kotiseututyötä edistetään monipuolista kulttuuritoimintaa ja vaikutetaan asukkaiden viihtyvyyteen kunnassa. Kulttuuripalveluiden tuottamat palvelut ovat kaikille avoimia Kirjasto Kontiolahden kirjastopalveluista vastaa Joensuun seutukirjasto, johon kuuluvat Kontiolahden ja Joensuun lisäksi Liperin, Outokummun ja Polvijärven kirjastot. Seutukirjaston kokoelmat ja palvelut ovat kaikkien alueen asukkaiden käytettävissä myös verkossa osoitteessa vaarakirjastot.fi. Toimipisteillä on yhteinen maksuton kirjastokortti. Kontiolahden alueella seutukirjastolla on kaksi kiinteää toimipistettä, Kontiolahden kirjasto kirkonkylällä ja Lehmon kirjasto. Kirjastoauto liikennöi Kontiolahdessa ja Enossa Museot Kontiolahden kunnassa on kaksi museota, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua paikalliseen historiaan. Kontiolahden kanavamuseo Jakokoskella on avoinna kesäisin ja Kontiolahden kotiseutumuseo kirkonkylällä tilauksesta Nuorisopalvelut Nuorisopalveluiden toiminta on kaikille avointa. Nuorisopalvelut tekevät yhteistyötä maahanmuuttajien valmistavien luokkien kanssa ja maahanmuuttajanuorten erityistarpeet otetaan huomioon. Kansainvälisiä nuorisovaihtoja järjestämällä edistetään tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. Nuorisotilat ja -tapahtumat sekä kerhot ovat rasismivapaita, eikä niissä hyväksytä rasismia tai siihen viittaavaa käytöstä. Tapahtumia voidaan järjestää erilaisten etnisten teemojen ympärille, ja niihin pyritään saamaan maahanmuuttajataustainen asiantuntija. Työvoiman rekrytoinnissa huomioidaan yhdenvertaisuuslain vaatimukset työnhakijoiden tasavertaisesta kohtelusta. Nuorisopalvelut jakavat vuosittain nuorisotyön kohdeavustuksia paikallisille järjestöille, toimijoille ja vapaille toimintaryhmille. Lisäksi nuorisopalveluille on vuosittain tehtäviä ostopalvelusopimuksia mm. 4H:n ja Joensuun nuorisoverstas ry:n kanssa, joiden avulla nuorisotyön palveluiden laatu pyritään pitämään korkealla tasolla. Nuorisopalvelut tekee yhteistyötä monikulttuurisessa nuorisotyössä Joensuun seudun monikulttuurisuusyhdistys JOMONI: n kanssa mm. vuosittain järjestettävän jalkapalloturnauksen organisoinnissa. 15

16 Nuorisopalveluiden erityisnuorisotyön palveluihin kuuluu etsivä nuorisotyö ja TANE (Tukea arkeen nuoren elämässä) yksilövalmennuspalvelut. Erityisnuorisotyön palveluissa otetaan huomioon asiakkaiden mahdolliset etniset taustat toimintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Maahanmuuttajien osallistumiskynnystä nuorisopalveluiden toimintoihin pyritään madaltamaan pitämällä palvelut lähes maksuttomina sekä niistä tiedotetaan laajasti. Ohjaajia pyritään mahdollisuuksien mukaan myös kouluttamaan monikulttuurisen nuorisotyön asiantuntemuksen lisäämiseksi Liikuntapalvelut Kaikki kunnan ja seurojen liikuntapaikat ovat kaikille avoimia. Urheiluseurojen tarjoamat ohjatut palvelut ovat myös kaikille maahanmuuttajille tarkoitettuja. Seuroissa on käytössä Valo ry:n ohjeet suvaitsevaisuudesta. Urheiluseuroille järjestetään tiedotusta ja koulutusta hyvien etnisten suhteiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. 8. TYÖVOIMAPALVELUT 8.1. Työ- ja elinkeinotoimisto Työ- ja elinkeinotoimisto (TE- toimisto) on kunnan lisäksi toinen kotouttamislain toteuttaja. TEtoimisto huolehtii yhdessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY- keskus) kanssa työvoimapoliittisten toimenpiteiden sekä työvoimapalvelujen järjestämisestä. Maahanmuuttajien käytettävissä ovat kaikki työ- ja elinkeinotoimiston palvelut. Työ- ja elinkeinotoimisto tarjoaa maahanmuuttajille kaikkia samoja palveluja kuin suomalaisillekin. Kotouttamisohjelmalla on seuraavat tavoitteet työ- ja elinkeinotoimiston kannalta: Parantaa työikäisten maahanmuuttajien valmiuksia päästä työmarkkinoille tai koulutukseen tarjoamalla suomen kielen koulutusta luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ammatillista koulutusta 16

17 tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, työelämästä, koulutusmahdollisuuksista ja kulttuurista Syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy. Eri kulttuureista tulevien työntekijöiden tieto-taidon hyödyntäminen työmarkkinoilla Kotoutumissuunnitelma Kun maahanmuuttaja on tullut työnhakijaksi, laaditaan hänen kanssaan kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluessa ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröinnistä. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajalle henkilökohtaisesti laadittu toimintasuunnitelma, jossa sovitaan niistä toimenpiteistä, joihin maahanmuuttaja sitoutuu hankkiessaan Suomessa itsenäisen elämän edellyttämiä tietoja ja taitoja. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma tehdään enintään yhden vuoden ajaksi ja sitä voidaan tarkistaa tarpeen mukaan. Kotoutumissuunnitelmaan oikeuttava enimmäisaika on kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman allekirjoittamisesta. Kotoutumissuunnitelma on yksilöllinen. Suunnitelman toimenpiteet perustuvat maahanmuuttajan taustaan, toiveisiin ja tarpeisiin, jotka on selvitetty alkukartoituksessa ja joita voidaan täydentää kotoutumissuunnitelmaa laadittaessa. Erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla maahanmuuttajalla kolmen vuoden enimmäisaikaa voidaan pidentää kahdella vuodella. Erityisiä toimenpiteitä tarvitsevia ovat maahanmuuttajat, jotka tarvitsevat tehostettuja kotoutumistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen (esim. odottamattomat muutokset perhetilanteessa), luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavan syyn perusteella. Jos kotoutumissuunnitelman toteuttamiseen on tullut tilapäinen tauko vamman, sairauden, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muista näihin verrattavista syistä, kotoutumissuunnitelmaan oikeuttavaa enimmäisaikaa voidaan pidentää vastaavasti. Eli kotoutumisajan ei katsota kuluvan edellä mainituista syistä tapahtuvan keskeytymisen vuoksi. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske kotoutumissuunnitelma-ajan pidentämistä hoitovapaaseen oikeuttavalla ajalla. Kotoutumissuunnitelma voi sisältää seuraavia toimenpiteitä: Kotoutumiskoulutusta: suomen (tai ruotsin) kielen koulutus työelämä- ja yhteiskuntatietouden koulutus 17

18 luku- ja kirjoitustaidon opetus ammatilliseen koulutukseen ohjaava koulutus ammatillinen koulutus maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla Työkokeilua työpaikoilla. Järjestöjen järjestämään vapaaehtoistoimintaan osallistumista. Toimimista projektien ja kansalaistalon järjestämissä toiminnoissa. Palkkatuki työnantajalle: Tuki myönnetään yleensä enintään kuudeksi kuukaudeksi. Korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeutettujen kohdalla palkkatuki työnantajalle on mahdollinen 1 vuosi korotettuna + 1 vuosi perustukena. Oppisopimuskoulutus: Yhteistyö oppisopimustoimiston, työnantajien ja työnhakijan kanssa. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää harkinnan mukaan palkkatuen myöntämisestä työnantajalle Omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla Edellytykset: Koulutustarve on todettu työ- ja elinkeinotoimistossa. Opiskelu tukee kotoutumista ja työllistymistä. Opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa. Opiskelua on oltava pääsääntöisesti vähintään 20 tuntia viikossa, paikalliset olosuhteet koulutuksen tarjonnassa voidaan huomioida, samoin erityisiä toimenpiteitä tarvitsevien maahanmuuttajien kohdalla voidaan poiketa tuntimääräsuosituksesta. Opiskeluun voi opintojen lisäksi sisältyä työharjoittelua tai vapaaehtoistoimintaa esimerkiksi kansalaisjärjestöissä, opiskelua ja niihin liittyvien tehtävien suorittamista on kuitenkin oltava vähintään puolet opiskelun viikkotuntimäärästä. 18

19 8.4. Kontiolahden kunnan työllistämistoimet Kontiolahden kunta toteuttaa oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kohdalla samanlaista järjestelmää kuin muiden kontiolahtelaisten työttömien työllistämisessä. Työtehtäviä on kunnan eri työpisteissä ja eri toimialojen mukaisesti. Työllistäminen tapahtuu työvoimatoimistosta työhön osoituksella. Henkilön työosaaminen ja kielitaito ovat ratkaisevia tekijöitä työhön sijoittumisessa. Kontiolahden kunnan työllistämisohjelman ja määrärahat hyväksyy kunnanvaltuusto vuosittain. Kunnan johtoryhmä vahvistaa vuosittain päätulosalueittain kiintiöt työllistettävistä. Kunkin päätulosalueen johtoryhmä jakaa työllistettävien määrät työyksiköille. Päätöksen työllistetyn valinnasta tekee työyksikön esimies. Nuoret maahanmuuttajat voivat työllistyä kunnan kautta kesätöihin. 9. Kotouttamisohjelman seuranta ja palveluiden kehittäminen Kotouttamislain toimenpiteet ja niiden toteutuminen ovat viranomaisyhteistyötä. Palveluiden kehittämiseksi tehdään kyselytutkimuksia asiakkaille ja palveluiden käyttäjille. Kotouttamisohjelman seurannasta ja palveluiden kehittämisestä vastaa kunnanhallitus ja valtuusto. Ohjelman perustavoite on maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen ja edistäminen sekä etnisten suhteiden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Kotouttamisohjelman toteutumisen seurannasta päävastuu on kunnanhallituksen nimeämällä maahanmuuttaja- asioiden työryhmällä. 19

20 Liite1 Sanastoa ja käsitteitä: Ulkomaalainen Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Ulkomaalainen voi siis olla jonkin toisen maan kansalainen tai kansalaisuutta vailla oleva. Siirtolainen Henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulonsa. Siirtolaisia eivät ole esim. opiskelijat tai turistit. Siirtolaisella tarkoitetaan sekä maahanmuuttajaa että maastamuuttajaa. Ulkosuomalainen Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen henkilö, joka pitää itseään suomalaisena. Paluumuuttaja Henkilö, joka on asunut pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson synnyinmaansa rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin synnyinmaahansa. Suomessa paluumuuttaja -käsitettä käytetään entisistä ja nykyisistä 20

21 Suomen kansalaisista sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä eli inkerinsuomalaisista, joilla on suomalainen syntyperä. Vapaaehtoinen paluu Turvapaikan hakijan paluumuutto omaan kotimaahansa, kun olosuhteet siellä sen sallivat. Suomi voi tietyin edellytyksin tukea vapaaehtoista paluuta kotimaahan. Tukea voi saada henkilö, joka on saanut turvapaikan tai oleskeluluvan toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella. Matkajärjestelyissä voi auttaa Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM. Perheenkokoaja Suomessa oleskeleva henkilö, joko Suomen kansalainen tai ulkomaalainen, jonka Suomessa oleskelun perusteella ulkomailla olevalle perheenjäsenelle haetaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Humanitaarinen suojelu Oleskeluluvan peruste. Myönnetään, kun turvapaikan tai toissijaisen suojelun edellytykset eivät täyty, mutta hakija ei voi palata kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa siellä tapahtuneen ympäristökatastrofin takia taikka siellä vallitsevan huonon turvallisuustilanteen vuoksi, joka voi johtua aseellisesta selkkauksesta tai vaikeasta ihmisoikeustilanteesta. Oleskelulupakortti Maahanmuuttoviraston tai poliisin myöntämä kortti, jolla muut kuin EU-kansalaiset todistavat oleskelulupansa Suomessa. Kortin sirulle tallennetaan biometrisinä tunnisteina muun muassa kasvokuva ja kaksi sormenjälkeä. Oleskelulupakortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus Maahanmuuttaja/maahanmuuttajataustainen ovat yleisnimikkeitä, joita käytetään kuvaamaan syystä tai toisesta Suomeen muuttaneista henkilöistä. Heitä ovat pakolaiset, paluumuuttajat, turvapaikanhakijat, perheenyhdistämisohjelman kautta maahan tulleet, mutta myös työn, opiskelun tai avioliiton kautta maa han tulleet henkilöt. Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty kansainvälistä suoje lua kotimaansa ulkopuolella. Hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteis kunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mie lipiteen johdosta. Kiintiöpakolainen on henkilö, jolle on myönnetty pakolaisen asema ja maahantulolupa niin kutsutun vuosittaisen pakolais kiintiön puitteissa. 21

22 Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vie raasta maasta. Suomesta turvapaikkaa hakeva voi ha kea sitä heti rajalta tai mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen poliisilta. Kotouttaminen Kotouttamisen tavoitteena on edistää maahanmuut tajien kotoutumista, yhdenvertaisuutta ja valinnanva pautta viranomaisten toimenpiteillä. Kuntien on teh tävä kotouttamissuunnitelmat. Maahanmuuttajalle tehdään henkilökohtainen kotouttamissuunnitelma. Kotoutuminen Kotoutuminen tarkoittaa maahanmuuttajan yk silöllistä kehitystä yhteiskunnan tasavertaisek si jäseneksi vuorovaikutuksessa yhteiskunnan muiden jäsenten kanssa. Kotoutuminen on aina kaksisuuntainen prosessi, eli siinä kaikki osapuolet jou tuvat muuttamaan asenteitaan ja käyttäytymistään. Kuntapaikka Pakolaisella on oikeus saada kotikunta. Kuntapaikka voidaan antaa mistä päin Suomea tahansa. Kunnat saavat itse päättää montako paikkaa on annettavissa. Valtio korvaa kolmen vuoden ajan kuntapaikalla olevan henkilön tarvitsemien palveluiden kulut. Rasismi tarkoittaa aatetta tai toimintaa, joka asettaa ihmiset epätasa-arvoiseen asemaan etnisen perimän perus teella. Rasistisen ajattelutavan mukaan ihmiset tai ihmisryhmät voidaan laittaa paremmuusjärjestyk seen esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etni sen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismi voi ilmetä monella tapaa: se voi olla selkeästi näkyvää ja järjestäytynyttä tai pii lossa tapahtuvaa toimintaa, jota on vaikea havaita. Suvaitsevaisuus Unescon yleiskokouksessa 1995 hyväksytys sä Suvaitsevaisuuden periaatteiden julistukses sa todetaan, että suvaitsevaisuus ei ole myön tyväisyyttä, alentuvaisuutta eikä suopeutta. Suvaitsevaisuus on sitä, että tunnustetaan toisten yleismaailmalliset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Äidinkieli Äidinkieleksi määritellään ensimmäisenä opittu kieli tai parhaiten osattu kieli tai eniten käytetty kieli tai se kieli, jonka puhuja tuntee äidinkielekseen. Kotikieli Kieli, jota kotona käytetään perheen kesken. Toinen kieli Toisella kielellä tarkoitetaan kieltä, jota opitaan kohde kielisessä ympäristössä, mutta se ei ole puhujan äidin kieli. Toinen kieli on lapselle paitsi oppimisen kohde, myös väline, jonka avulla hän oppii uusia asioita. 22

23 Suomi toisena kielenä -opetus (S2 -opetus) Suomi toisena kielenä tarkoittaa maahanmuuttajille ja muille ei-äidinkielisille opetettavaa suomen kieltä. Termiä toisen kielen oppiminen voidaan käyttää yläkäsitteenä. Tällöin termi kuvaa kaikkea kielenoppimista, joka tapahtuu ensikielen eli äidinkielen omaksumisen jälkeen. Tämä tarkoittaa, että toinen kieli voi olla todellisuudessa oppijan neljäs tai viides opittu kieli. Terveydenhuollon palveluprosessi Liite 2 23

24 24