VARELYn rakennerahastohankkeiden tulokset ja vaikutukset

Transkriptio

1 VARELYn rakennerahastohankkeiden tulokset ja vaikutukset Ohjelmakausi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (VARELY) Strategiayksikkö / johtava EU-koordinaattori Teija Nokka

2 Rakennerahastovarojen sidonta- ja maksatustiedot : Ohjelma Etelä-Suomen EAKR Sidottu valtuus ( ) Sidottu (%) Sitomaton valtuus ( ) Sidottu ja sitomaton valtuus yhteensä ( ) Maksettu ( ) Maksettu (%) Rahoitetut hankkeet (kpl) , , Suljetut hankkeet (kpl) Länsi-Suomen EAKR , , Central Baltic Interreg IV A , , Manner- Suomen ESR (ao) , , Manner- Suomen ESR (vk) , , YHT , , Em. lisäksi yritystukea myönnetty 10,98 M yhteensä 123 hankkeelle

3 Selvitystyöstä: Käynnistyi keskikesällä 2013 Tekijät Tempo Economics Oy ja Owal Group Oy Ohjausryhmä: Kirsi Kärpijoki, Teija Nokka, Esa Lindqvist, Timo Mäkelä, Harri Haarikko, Pekka Puurunen, Jyrki Lammila, Carola Bryggman, Anne Savola, Ilona Malo ja Jaana Hernelahti sekä Minna Koivukangas, Pekka Stenfors ja Mika Villa Selvitettäviä asioita: Ovatko hankkeet saavuttaneet asetettuja yleisiä ja erityisiä tavoitteita: projektisuunnitelmat, ohjelmat, ELYn strategia, maakuntaohjelmat? Minkälaisia tuloksia / vaikutuksia hankkeilla on saatu aikaan ja minkälaiset kehittämistoimenpiteet ovat tarpeellisia? Minkälaiset hankkeet ovat onnistuneet hyvin (ml. OT-hankkeet)? Ovatko tulokset järkevässä suhteessa käytettyihin panostuksiin? Tuottaako raportointi ja seuranta riittävästi ja luotettavaa tietoa hankkeiden tuloksista ja vaikutuksista? Loppuraportti valmistui helmikuussa

4 Hankkeiden rahoituksen jakautuminen rakennerahastoohjelmittain sekä hanketoteuttajien mukaan: EAKR Etelä- Suomen suuralueosio 4 % EAKR Länsi- Suomen suuralueosio 7 % Yritystuet (EAKR Etelä-Suomen suuralueosio) 14 % ESR Etelä- Suomen alueosio 35 % Yhdistykset ja säätiöt 7 % Yliopistot ja ammattikorkea -koulut 11 % Muu valtionhallinto 1 % Varsinais- Suomen ELYkeskus 10 % Varsinais- Suomen liitto 1 % Central Baltic Interreg IV A 2 % ESR Valtakunnallinen osio 38 % Kaupungit, kunnat, kuntayhtymät 26 % Yritykset 44 % Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

5 Selvitystyön hankekorit: Työllisyyden edistäminen (10+3) Maahanmuuttajien työllistyminen (10) Nuorten työllistyminen (14) Työhyvinvointi (10) Uudet työpaikat 209 Uudet yritykset 7 Suorat tulokset ja vaikutukset Välilliset vaikutukset Yrittäjyys (8) Yritysten kehittäminen ja kansainvälistyminen (15) Meriteollisuus 4 Uudet työpaikat 4069 Uudet yritykset 3027 Suorat tulokset ja vaikutukset Välilliset vaikutukset Työllisyysperusteiset investoinnit (15) Uudet työpaikat 31 Uudet yritykset 1 Suorat tulokset ja vaikutukset Välilliset vaikutukset Koulutuksen kehittä-inen (12) Uudet työpaikat 0 Uudet yritykset 0 Suorat tulokset ja vaikutukset Välilliset vaikutukset Kulttuuri - ja luovat alat (5) (11) Uudet työpaikat 0 Uudet yritykset 0 Uudet työpaikat 12 Uudet yritykset 8 Suorat tulokset ja vaikutukset Välilliset vaikutukset Kulttuuriympäristöt (7) Luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelu (7) Luontomatkailu ja luonnon virkistyskäyttö (7) Uudet työpaikat 26 Uudet yritykset 0 Suorat tulokset ja vaikutukset Välilliset vaikutukset Vesien hoito ja vesien suojelu (19) Ympäristökasvat us (6) Ympäristön suojelu (6) Uudet työpaikat 6 Uudet yritykset 0 Suorat tulokset ja vaikutukset Välilliset vaikutukset tl1: yritystuet (108) tl2:toimintaympäristötuki (17) Suorat tulokset ja vaikutukset Välilliset vaikutukset Rakennerahastotoiminnan kokonaismerkitys merkitys ja lisäarvo alueille Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

6 Keskeisiä vaikutuksia hankekoreittain: Kori 1: Työllisyys ja työhyvinvointi Työllistymistä ja työhyvinvointia edistävien tuki- ja ohjaustoimintojen prosessien tehostuminen Työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamisen kehittyminen, aktivoituminen ja työllistymismahdollisuuksien paraneminen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivoituminen sekä koulutuksen / työpaikan löytyminen ja tulevaisuuden suunnitelman muotoutuminen Koulutuksen, valmennuksen ja siihen liittyvän osaamisen kehittyminen työelämälähtöisemmäksi sekä työmarkkinoiden tarpeita vastaavaksi

7 Keskeisiä vaikutuksia hankekoreittain: Kori 2: Elinkeinot Liiketoimintaosaamisen paraneminen Uudet kumppanuusverkostot ja yrityksen parantunut asema verkostossa Yritysten uudistumiskyvyn ja innovointiaktiivisuuden lisääntyminen Uudet yritykset (noin yritystä)* Uudet työpaikat (noin uutta työpaikkaa)* Kori 3: Työllisyysperusteiset investoinnit Alueiden saavutettavuuden turvaaminen ja paraneminen Alueiden elinvoimaisuuden lisääntyminen Työllisyysvaikutuksia vasta pidemmällä aikajänteellä * EURA 2007 järjestelmän seurantatietojen mukaan

8 Keskeisiä vaikutuksia hankekoreittain: Kori 4: Koulutus Työelämän osaamistarpeita vastaavan koulutuksen kehittyminen opetuksessa Opettajien, viranomaisten ja työantajien tiiviimpi verkostoituminen ja tiedon vaihto Kori 5: Kulttuuri ja luovat alat Luovien alojen koulutuksen muovautuminen lähemmin työelämän tarpeita vastaavaksi Kori 6: Energiatehokkuus Uusien energiamuotojen osaamisen lisääntyminen ja aktivoituminen Jätteiden ja materiaalien hyöty- ja uusiokäytön uudet tavat

9 Keskeisiä vaikutuksia hankekoreittain: Kori 7: Ympäristön käyttö Ympäristön tilan parantuminen Luonnonsuojelun suunnitelmallisuuden lisääntyminen Tietoisuus tarvittavista toimenpiteistä lisääntyy Kori 8: Ympäristön suojelu Käytännön muutokset fyysisessä toimintaympäristössä Luonnonsuojelun suunnitelmallisuuden lisääntyminen Luontoon ja vesistöihin liittyvän osaamisen kehittyminen Kori 9: Yritystuet ja yritysten toimintaympäristön kehittäminen Yritysten tuotantoprosessien tehostuminen Yritysten oman investointihalukkuuden kasvu Uudet ja säilytetyt yritykset ja työpaikat

10 Selvitystyön johtopäätöksiä: Hyviä hanketason tuloksia: työllisyyden hoidossa yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttämisessä koulutuksen kehittämisessä ympäristön suojelussa Kehittämishankkeiden rahoituksen additionaliteetti* on suuri (noin 80 %) Yritystuilla on ollut positiivinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan, mutta rahoituksen vuotovaikutus** on suuri Rahoituksella vaikutusta hankkeiden toteutusaikatauluun ja/tai laatuun *Hanketta ei olisi toteutettu ilman EU-rahoitusta. ** Hanke olisi toteutettu ilmankin EU-rahoitusta

11 Selvitystyön johtopäätöksiä: Oman tuotannon hankkeiden etuina: Kehittämistyön pitkäjänteisyys ja laaja-alaisuus Alueelliset erityistarpeet Dynaaminen reagointi, esim. rakennemuutos Kestävää kehitystä ei hankkeissa useinkaan tunnisteta Hankkeissa toteutettu vahvasti kestävään kehitykseen liittyviä tavoitteita Rakennemuutokseen sopeutumista on tuettu monipuolisesti Rakennerahastotoiminnalla alueellisesti lisäarvoa tuottava vaikutus: kehittämistyön lisäresurssi ja/tai uudentyyppisten menetelmien, palveluiden ja ratkaisujen mahdollistaminen Hyvien hankkeiden tunnuspiirteitä: Asiakaslähtöisyys => Tarpeiden kartoitus ennalta Oikea ajoitus => Ennakointitieto toimintaympäristöstä, proaktiivisuus, joustavuus Projektiorganisaation sitoutuminen => projektiosaaminen, verkostosuhteet, sitoutuminen sekä toteutukseen että tulosten levittämiseen Vertaisoppiminen => Toiset hankkeet, katto- tai koordinaatiohankkeet 11

12 Selvitystyön johtopäätöksiä: Suuressa osassa rakennerahasto-ohjelmien toimintalinjoista hankkeiden tulokset tukivat painotetusti tiettyjä toimintalinjojen tavoitteita Rakennerahastotoiminta on tukenut maakuntaohjelmien toteutusta varsin hyvin Rakennerahastotoiminta on tukenut vahvasti VARELYn strategista tulossopimusta

13 Hankkeilla edistetty maakuntaohjelmien tavoitteita: Varsinais-Suomen maakuntaohjelma (ohjelman käynnistysvaihe) Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tarkistus Varsinais-Suomen maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma ( ja ) Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen Tarkistuksen yhteydessä täydennettiin maakuntaohjelmaa vuosina toteutettujen konkreettisempien toimenpiteiden kautta. Maakuntaohjelma jakautuu kolmeen toimintalinjaan: 1. Osaaminen ja elinkeinot, 2. Vetovoimainen toimintaympäristö ja hallittu ilmastonmuutos maakuntaohjelman painopisteet olivat: 1. Osaava satakunta 2. Saavutettava Satakunta 3. Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Varsinais-Suomesta merkittävä Itämeren keskus 3. Hyvinvointi ja turvallisuus. Vuoden painopisteitä olivat: Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Edellä mainittujen painopistealueiden lisäksi ohjelmalla on yli 50 yksilöidympää tavoitetta/toimenpidettä. Edellä esitetyissä toimintalinjoissa ohjelmassa on määritelty 48 yksilöityä tavoitetta. Yritystoiminta, innovaatiot ja osaaminen ja kilpailukykyisen elinja toimintaympäristön kehittäminen.

14 Hankkeilla edistetty VARELYn strategioita: Tulossopimus Tulossopimus Hankekorit kpl/ % /hankekori Alueellisen kilpailukyvyn ja väestön hyvinvoinnin kehittäminen 25,30 % Alueen elinvoimaisuus 23,50 % Työllisyys ja työhyvinvointi 47/47 (100 %) Elinkeinot 27/28 (96,4 %) Työllisyysperusteiset investoinnit 14/15 (93,3 %) Ilmaston muutoksen hillintä ja kestävän kehityksen edistäminen 13,50 % Elinkeinoelämän menestystekijät 55,30 % Koulutus 11/12 (91,6 %) Energiatehokkuus 8/11 (72,7 %) ELY-keskuksen toiminnan käynnistäminen N/A Väestön hyvinvointi 38,80 % Kulttuuri ja luovat alat 5/5 (100 %) Ympäristön käyttö 20/21 (95,2 %) Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

15 Selvitystyön suosituksia: Alueen aluekehittäjien välistä yhteistä hankkeiden aktivoinnin, painopisteiden määrittämisen ja tulosten levittämisen mallia tulisi vahvistaa tulevalla ohjelmakaudella olemassa olevia tai suunniteltuja yhteistyörakenteita hyödyntäen. Tämä tarkoittaa yhtenäisen alueen kehittämisen mallin luomista sekä alueen olemassa olevien verkostorakenteiden ja kumppanuusalustojen entistä parempaa huomioimista. Tulosten käyttöönoton ja leviämisen edistämiseksi hankevalinnoissa tulee suosia hankkeita, jotka perustuvat tunnistettuihin asiakastarpeisiin ja joissa hankkeen tavoitteet ja toimenpiteet on määritelty yhdessä asiakkaiden kanssa. Asiakkaiden tai hyödynsaajien mukaan ottaminen hankesuunnitteluvaiheessa tule olla minimivaatimus. Osan suositus 1:n toteuttamista tulisi alueen rahoittajien laatia yhteinen hankkeiden keskeisten tulosten seuranta- ja arviointikäytäntö, joka helpottaa hankekokonaisuuden tuloksista keskustelua ja rahoituksen suuntaamista

16 Selvitystyön suosituksia: Tulevan ohjelmakauden erityispiirteitä, kuten vähähiilisyys-tavoitetta, tulee avata alueen maakuntien toimijoiden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa vähähiilisyys-tavoitteen auki kirjoittamista sekä tulevalla ohjelmakaudella maakunnallisesti tärkeiden hankkeiden kirjoittamista vähähiilisyys-tavoitteen näkökulmasta. Yritystukien osalta tulisi jatkossa keskittyä yritysten kehittämisavustusten osalta erityisesti aloittavien yritysten sekä kasvua hakevien yritysten tukemiseen. Painopistettä tulisi keskittää yhä enemmän aineettomiin investointeihin, kuten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin, investointiavustusten sijaan. Hankkeiden suunnitteluvaiheen sekä hankkeiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen tulisi panostaa enemmän tulevalla ohjelmakaudella. Tämä tarkoittaa asiakkaiden mukaan ottamista hankesuunnitteluun sekä rahoittajan toteuttamaa tietoista työtä hankkeiden verkottamiseksi

17 Selvitystyön suosituksia: Kestävän kehityksen teemaa tulee painottaa tulevalla ohjelmakaudella hankkeiden suunnittelussa ja raportoinnissa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kestävän kehityksen tavoitteiden avaamisen edellyttämistä hankesuunnittelu- ja raportointivaiheissa sekä näihin tavoitteisiin liittyvän tietoisuuden lisäämistä hankkeille kohdennetulla viestinnällä

18 Tulosten levittäminen: Selvitystyön loppuraportti löytyy ELY-keskuksen www-sivuilta (viikolla 12): > Julkaisut tai EUrahoitus Laaditaan tiedote, ppt.-esitys ja juttu uutiskirjeeseen 2/2014 Kerrotaan tuloksista ja jaetaan painettua raporttia: V-S hankeryhmä Satakunnan MYRS ja MYR 9.4. Varsinais-Suomen MYRS ja MYR VARELYn esimiesfoorumi 5.5. Lähetetään em. aineistot myös VARELYn hanketoteuttajille sekä keskeisille sidosryhmille sähköisesti Kiitos!!! Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto