TUTA-OPAS MUIDEN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE JA ERILLISOPISKELIJOILLE

Transkriptio

1 TEKNILLINEN KORKEAKOULU TUOTANTOTALOUDEN OSASTO TUTA-OPAS MUIDEN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJOILLE JA ERILLISOPISKELIJOILLE Toimittaneet: Tuotantotalouden osaston kanslia Opintotoimisto Espoo 2007

2 Hyvä Tuotantotalouden Opiskelija, Tuotantotalouden opinnot palvelevat kolmea tavoitteiltaan erilaista opiskelijaryhmää: pääaineopiskelijat, sivuaineopiskelijat ja täydentäjät. Tuotantotalouteen syventyy kultakin TKK:n vuosikurssilta pari sataa opiskelijaa suorittaen pää- tai sivuaineen Tutalla. Valtaosalla tuotantotaloutta opiskelevista on kuitenkin pää- tai sivuaineet muualla. Tehtävämme on palvella kaikkia teitä, noin tuhatta opiskelijaa siten, että kukin mahdollisimman hyvin pääsee tavoitteisiinsa. Tätä varten meillä on opintojaksojen portfolio, josta voitte valita sekä syvyyttä että laajuutta. Syvyyssuunnassa osa opintojaksoista on rakennettu kaksitasoisiksi - laaja ja suppeampi versio, toinen erikoistujille ja toinen perustietojen hakijoille. Samoin useimmista teemoista tarjotaan perus- ja jatko-opintojaksoa. Laajuussuunnassa tuotantotalouden tietämystä tarjotaan kolmentoista professorin ja vielä laajemman muun opettajajoukon voimin. Tiedeyliopiston periaatteiden mukaisesti opetamme mitä olemme tutkineet. Perustamme opetuksen omaan, kansainvälistä huipputasoa edustavaan tutkimukseemme, jota harjoitetaan noin 200 tutkijaopettajan voimin. Opetuksemme on elävästi yhteydessä elinkeinoelämään. Useimmilla opintojaksoillamme tehdään harjoitustöitä yritysten ja organisaatioiden todellisista ongelmista ja haasteista, useimmiten suoraan yritysten toimeksiannoista. Tällaisesta opetuksesta on tullut erittäin positiivista palautetta sekä opiskelijoilta että yrityksiltä. Harjoitamme tiivistä opetusyhteistyötä maailman johtavien alan opetusyksiköiden kanssa sekä tutkinto-opetuksessa että yritysjohdon kompetenssien kehitysohjelmissa. Teekkareille tämä yhteistyö näkyy parhaiten uusien, ajankohtaisten teemojen nopeana esille tuomisena opintojaksoillamme. Elinkeinoelämä kehittyy nopeasti ja sen mukana oppimistarpeet muuttuvat jatkuvasti. Suhtaudumme nöyrästi oppimisen ja opettamisen haasteisiin. Pyrimme pysymään muutoksen tahdissa mieluummin sen edellä. Onnistumisesta toivomme saavamme edelleenkin jatkuvaa palautetta teiltä ja teidän tulevilta työnantajiltanne. Tervetuloa tuotantotalouden opiskelijaksi! Teemme parhaamme, että oppisit huippuammattilaiseksi ja pystyisit tehokkaasti ja viisaasti kartuttamaan varallisuutta, missä roolissa sitten jatkossa toimitkaan! Paul Lillrank Tuotantotalouden osastonjohtaja

3 1 OPINTOASIOISTA VASTAAVIEN HENKILÖIDEN YHTEYSTIEDOT TUOTANTOTALOUDEN OSASTON ESITTELY Osaston hallinto tuotantotalouden osaston yksiköt Muut yksiköt Henkilökunta ja opiskelijat Kirjastot Miten opiskelija saa lainausoikeudet Osaston ja tutkinto-ohjelman tiedotus ERILLISOPISKELIJAT Erillisopintojen suorittamisoikeus Valtakunnallinen JOO-sopimus Erillisopinto-oikeuden hakeminen Tuotantotalouden osastolle Ilmoittautuminen Opintosuoritukset ja niiden hyväksyminen tutkintoon MUIDEN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJAT Tuotantotalouden alan opintojen suorittamisen vaihtoehdot Tutkinto-ohjelman vaihtaminen (sisäiset siirtyjät) Rakenteen hyväksyttäminen Muutoksien anominen Kansainväliset opinnot OPINTOJEN OHJAUS Tuotantotalouden osastolla tapahtuva opintoneuvonta Kuka neuvoo missäkin asiassa Avoin yliopisto-opetus Tietoa opinnoista OPISKELU JA TUOTANTOTALOUDEN OPINNOT Kurssit Tentti- ja lukujärjestykset Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Tentissä käytettävät apuvälineet Opetusmateriaali Opintosuoritusten rekisteröinti SIVUAINEMODUULIT B1 JA B Tuotantotalouden Perusmoduuli B B2-moduulit TU-22 Teollisuustalous...17

4 7.2.2 TU-53 Työpsykologia ja johtaminen TU-91 Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta TU-91 Kansantaloustiede International Design Business Management...25

5 1 OPINTOASIOISTA VASTAAVIEN HENKILÖIDEN YHTEYSTIEDOT TUAS-talo, Otaniementie 17, Espoo (PL 5500, TKK) Tuotantotalouden opintoneuvoja Lauri Tolvas Osoite TUAS-talo, huone 1173 Puhelinnumero (09) Sähköposti Tuotantotalouden KV-neuvoja Jarno Lappalainen Osoite TUAS-talo, huone 1173 Puhelinnumero (09) Sähköposti Tuotantotalouden kanslia Avoinna ma-to klo ja Opintosihteeri Johanna Bovellán Osoite TUAS-talo, huone 1157 Puhelinnumero (09) Sähköposti Opintosihteeri Mari Riihiaho Osoite TUAS-talo, huone 1161 Puhelinnumero (09) Sähköposti Suunnittelija Tarja Timonen Osoite TUAS-talo, huone 1156 Puhelinnumero (09) Sähköposti Hallintopäällikkö Paula Enström (vv ) Vs. Minna Tevä Osoite TUAS-talo, huone 1163 Puhelinnumero (09) Sähköposti minna.teva@tkk.fi Kurssiassistentit ja professorit Opintoyhdyshenkilöt Kurssin assistentti tai vastaava professori selviää kurssin kotisivulta. ( Kunkin laboratorion opintoyhdyshenkilö selviää esim. kysymällä asiaa kansliasta tai opintoneuvojalta 1

6 2 TUOTANTOTALOUDEN OSASTON ESITTELY 1 Tuotantotalouden osasto on yksi Teknillisen korkeakoulun kahdestatoista osastosta. Osasto suorittaa tutkimusta ja antaa opetusta tuotantotalouden alalla. Osasto vastaa tuotantotalouden tutkinto-ohjelmasta sekä informaatioverkostojen tutkintoohjelmasta yhdessä tietotekniikan osaston sekä automaatio- ja systeemitekniikan osaston kanssa. Osasto on jaettu neljä vastuualueeseen, joista kukin muodostaa oman yksikkönsä. Osaston yksiköt ovat: Teollisuustalouden laboratorio, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio, Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio ja Teollisuuden kehittämisen ja johtamisen laboratorio. Tuotantotalouden osasto toimii läheisessä yhteistyössä BIT-Tutkimuskeskuksen. Tuotantotalouden osaston visiona on kuulua globaalisti johtavien akateemisten asiantuntijaorganisaatioiden joukkoon osaamisalueellaan. Osaston missiona on myötävaikuttaa siihen, että Suomi kehittyy varallisuuden luontiyhteiskuntana globaalisti menestyvän elinkeinoelämän siivittämänä. Tuotantotalouden osaston strategiana on tutkia arvoa tuottavia prosesseja ja organisaatioita erityisesti tekniseen, taloudelliseen, yksilölliseen ja sosiaaliseen käyttäytymiseen paneutuen. Arvoa tuottavat prosessit voivat olla teollista tuotantoa, palveluja ja erilaisia arvoa lisääviä tukitoimia, kuten suunnittelua, kuljetusta ja hallintoa. Tuotantotalouden tieteenala on laaja. TKK:n tuotantotalouden osaston toiminta täsmentyykin sen yksiköiden tutkimus- ja opetusalojen ympärille. Asiakkaita ovat elinkeinoelämä ja opiskelijat. Asiakkaiden tarpeita tyydytetään opetus- ja tutkimuspalveluilla. Osaston kotisivu on: OSASTON HALLINTO Tuotantotalouden osaston osastojohtajana toimii professori Paul Lillrank ja varajohtajana Hannele Wallenius. Osastoneuvosto on osaston ylin päätöksiä tekevä elin, jonka puheenjohtajana toimii osastonjohtaja. Osastolla toimii neljä toimikuntaa, joiden tehtävänä on valmistella asioita osastoneuvostolle ja osastonjohtajalle päätettäväksi sekä kehittää osaston toimintaa. Toimikunnat ovat seuraavat Osaston johtoryhmä puheenjohtajana osastonjohtaja Paul Lillrank Jatko-opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Markku Maula Opintotoimikunta - puheenjohtaja professori Kari Tanskanen Osaston kv-toimikunta 1 Lähde: Tuotantotalouden opinto-opas

7 2.2 TUOTANTOTALOUDEN OSASTON YKSIKÖT Teollisuustalouden laboratorio Teollisuustalouden laboratorion missiona on suomalaisten organisaatioiden tehokkuuden, laadun, tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Organisaatiot voivat olla teollisia yrityksiä, palveluyrityksiä tai julkisorganisaatioita. Teollisuustalouden laboratorio tähtää sekä opetuksessaan että tutkimuksessaan organisaatioiden johtamisen, prosessien ja toimintatapojen kehittämiseen yhdistämällä talouden, tekniikan ja johtamisen näkökulmat. Teollisuustalouden laboratoriolla on neljä professuuria: teollisuustalous, logistiikka, laadunohjaus ja projektiliiketoiminta. Laboratorion strategian mukaisesti painopiste on nykyisillä kansan-taloudelle tärkeillä toimialoilla sekä tulevaisuuden kasvualoilla. Laboratorion professuurit katsovat eri näkökulmista painopistealojen keskeisiä haasteita: miten kehitetään kilpailukykyisesti toimivia globaaleja yritysverkostoja, miten näiden verkostojen kysyntä- ja toimitusketjuja johdetaan ja ohjataan, ja miten liiketoimintaa ja tuotteita kehitetään tällaisissa verkostoissa. Vastaisuudessa palveluliiketoiminnan ja erilaisten teollisten palveluiden merkitys korostuu. Teollisuustalouden laboratorion tutkimustoiminta kanavoidaan yleensä BIT- Tutkimuskeskuksen kautta. BIT:n tutkimus rahoitetaan ulkopuolisella, pääosin projektikohtaisella rahoituksella. Tutkimusprojektit tuottavat uutta tietoa tärkeiltä toimialoilta myös opetuksen käyttöön. Yritysten ongelmiin liittyvät harjoitustyöt syventävät teollisuustalouden opetusta. Lisäksi projektien tarjoamat työpaikat antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yritysmaailmaan. Teollisuustalouden laboratoriossa on neljä professoria, kolme opettavaa tutkijaa, assistentti, toimistosihteeri sekä noin 60 tutkijaa. Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Työpsykologian ja johtamisen laboratorion opetus- ja tutkimustoiminta keskittyy tarkastelemaan organisaatioiden toiminnan inhimillisiä ja sosiaalisia piirteitä. Johtamistyössä yritysten tekniset, taloudelliset ja inhimilliset osajärjestelmät ovat voimakkaasti kytkeytyneitä toisiinsa, eikä niitä voi erottaa tai johtaa toisistaan irrallisina. Laboratoriossa tutkitaan tätä systeemien kokonaisuutta ja sitä kuinka inhimilliset tekijät vaikuttavat organisaatioissa. Tärkeä osa laboratoriossa tehtävää työtä on myös tutkimuksen ja käytännön kokemusten kautta syntyneen tiedon hyödyntäminen ja soveltaminen organisaatioiden kehittämisessä ja johtamisessa. Tällä hetkellä Työpsykologian ja johtamisen laboratorion keskeisiä tutkimusaiheita ovat inhimillinen pääoma, palkitseminen, tietojohtaminen, yhteistoiminta organisaatioissa ja niiden verkostoissa, muutos organisaatioissa, strategian toteuttaminen organisaatioissa sekä hajautuneet organisaatio- ja tiimiratkaisut ja niiden johtaminen. Laboratorion tutkimus- ja opetustoiminnan välillä on vahva yhteys: useat laboratorion tutkijat osallistuvat opetustyöhön ja laboratorion perus- ja jatko-opiskelijat kytkeytyvät laboratoriossa tehtävään tutkimukseen harjoitustöiden, opinnäytetöiden ja tutkimusprojektitehtävien kautta. 3

8 Laboratoriossa on kolme professuuria, joiden opetusaloja ovat johtajuus ja organisaation kehittäminen, tiedon ja osaamisen johtaminen sekä sosiotekniset työjärjestelmät. Kolmen professorin lisäksi laboratoriossa työskentelee lehtori, kaksi assistenttia, kaksi puolipäiväistä toimistosihteeriä sekä noin 60 projektitutkijaa. Osa laboratorion tutkimushankkeista on organisoitu TKK:n BIT-Tutkimuskeskuksen kautta. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio keskittyy strategian, yrittäjyyden ja kansainvälisen liiketoiminnan ohella teknologian hallinnan, uuden liiketoiminnan kehittämisen, pääomasijoittamisen, kansantaloustieteen ja markkinoinnin opetukseen sekä tutkimukseen. Kansainvälisen ulottuvuuden ohella yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorion toiminnassa tulee vahvasti esille vuorovaikutus opiskelijoiden ja yritysmaailman välillä. Yritysedustajien osallistuminen opetukseen sekä yrityksille tehtävät käytännön harjoitustyöt uudistavat opetusta jatkuvasti yritysten strategisen suunnittelun ja kansainvälisten toimintojen tarpeiden mukaisesti. Toisaalta korkeakoulun puolelta tuleva asioiden syvällisempi systemaattinen tarkastelu on arvokasta yrityksille. Opetuksessa strategisen suunnittelun puolella yritysten teknologisten osaamisalueiden dynaamisen kehittämisen tutkimus kytkee laboratorion toiminnan tiiviisti Teknillisen korkeakoulun vahvimpiin osaamisalueisiin. Tutkimuksessaan laboratorio pyrkii kansainväliseen huippulaatuun, ja tekee tutkimusta yhteistyössä tutkimus-painopistealueiden johtavien tutkimusinstituutioiden ja tutkijoiden kanssa. Laboratorion tutkimusalojen uusimmat löydökset otetaan myös mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan opetukseen. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriossa työskentelee kuusi professoria, kaksi opettavaa tutkijaa, assistentti, suunnittelija, toimistosihteeri sekä muuta tutkimus- ja opetushenkilökuntaa. 2.3 MUUT YKSIKÖT BIT-Tutkimuskeskus Osaston kanssa läheisessä yhteistyössä toimii vuonna 1987 perustettu BIT- Tutkimuskeskus (entinen TAI tutkimuslaitos), joka on TKK:n suurin tutkimusyksikkö. Se toteuttaa suuren osan Tuotantotalouden ja Tietotekniikan osastojen tutkimusprojekteista. BIT:n toimitilat ovat pääosin yhdessä Tuotantotalouden osaston kanssa TUAS-talossa, mutta osa projekteista toimii Tietotekniikan talossa ja Lahdessa. BIT-Tutkimuskeskus kehittää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja tuottavuutta parantavia toimintamalleja, menetelmiä ja teknologiaa. Kehitystyön kohteena ovat tuotantojärjestelmät, joissa inhimillinen toiminta yhdistyy tietotekniikkaan ja tuotantotalouteen. BIT toimii pääosin ulkoisen rahoituksen varassa. Suurimmat rahoittajat ovat TEKES, Suomen Akatemia, yritykset sekä EU-komissio, ESR, Työministeriö ja Työsuojelurahasto. BIT- Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 130 tutkimushenkilöstöön kuuluvaa, johtaja, sekä 4 talous- ja henkilöstöhallinnon hoitajaa. 4

9 2.4 HENKILÖKUNTA JA OPISKELIJAT Tuotantotalouden osastolla on 19 professuuria, joista 15 on täytetty. Osaston hallintohenkilökuntaan kuuluvat hallintopäällikkö, opintojen suunnittelija, kaksi opintosihteeriä, taloussihteeri, opinto-, harjoittelu- ja kv-neuvoja, laboratorioiden sihteerit ja erikoislaboratoriomestari. Henkilökunnan yhteystiedot löytyvät tuotantotalouden osaston kotisivuilta: Tuotantotalouden koulutusohjelmassa on perusopiskelijoita noin 480, joiden lisäksi noin 300 jatko-opiskelijaa. Lisäksi osastolla opiskelee ulkomaalaisia opiskelijoita sekä JOO-opiskelijoita erityisesti Helsingin yliopistosta. Tuotantotalouden alan opinnot ovat suosittuja myös muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden keskuudessa. Vuonna 2006 tuotantotalouden osastolta valmistui seitsemän tohtoria, kuusi tekniikan lisensiaattia ja 70 diplomi-insinööriä. Lisäksi vuoden 2006 aikana diplomitöitä valvottiin muille osastolle yhteensä 28 kappaletta. 2.5 KIRJASTOT Teknillisen korkeakoulun pääkirjasto on koko maan teknillinen keskuskirjasto. Se on avoinna lukukausien aikana ma-pe 8-21, la 9-16 ja kesäaikaan ma 8-18, ti-pe Lainaustoimiston puhelinnumero on Teemu-tietokanta sisältää tiedot myös eri osastojen ja laboratorioiden kirjoista ( Tuotantotalouden osaston kirjasto sijaitsee TUAS-talossa, Otaniementie 17, (PL 5500), TKK. Kirjasto on avoinna lukukausien aikana ma-to 9-16 ja pe 9-15 ja kesäaikana ma-pe Miten opiskelija saa lainausoikeudet Tuotantotalouden kirjastossa on voimassa rajoitettu lainausoikeus, mikä tarkoittaa sitä, että vain osaston henkilökunnalla ja opiskelijoilla (myös jatko- ja sivuaineopiskelijoilla) on oikeus lainata tuotantotalouden kirjastosta. Opiskeluoikeudesta vaaditaan todistus, esim. opintosuoritusote, josta näkyy sivuaineoikeutesi tai JOO- /erillisopiskelijaoikeutesi. Lukuoikeus on kaikilla. Samoin tuotantotalouden omia raportteja ja väitöskirjoja lainataan kuitti-lainana kaikille. Diplomitöitä ja lehtiä ei lainata. Tuotantotalouden kirjastoon tulevien paperilehtien lista löytyy kirjaston kotisivuilta Pääkirjasto pitää yllä e-lehtiä. Tuotantotalouteen liittyvää kirjallisuutta on näiden kirjastojen lisäksi Helsingin yliopistolla ja Helsingin kauppakorkeakoululla. Niistä saa tietoa Linda-tietokannasta, TKK:n pääkirjaston henkilökunnalta ja teekkarikalenterista. 2.6 OSASTON JA TUTKINTO-OHJELMAN TIEDOTUS Tuotantotalouden osaston tiedotus toimii yhä enemmän sähköisesti. Tuotantotalouden osaston kotisivuilta löytyy laajasti tietoa tuotantotalouden osastosta, henkilökunnasta ja opinnoista. Erillis- ja JOO-opiskelijoille tarkoitettua tietoa löytyy osoitteesta 5

10 3 ERILLISOPISKELIJAT Tässä kappaleessa on tietoa TKK:ssa erillis- tai JOO-opiskelijan statuksella opiskeleville opiskelijoille. 3.1 ERILLISOPINTOJEN SUORITTAMISOIKEUS Erillisopintojen suorittamisoikeus koskee työelämän palveluksessa olevia täydentäviä opintoja suorittavia henkilöitä. Suoritusoikeutta haettaessa hakijan tulee ottaa huomioon opintojen maksullisuus. Hinnat ovat alkaen 40e/ opintopiste. 3.2 VALTAKUNNALLINEN JOO-SOPIMUS Elokuun 2004 alusta voimaan tulleella valtakunnallisella joustavan opinto-oikeuden (JOO) sopimuksella pyritään laajentamaan kotiyliopiston opetustarjontaa ja edistämään tutkintojen suorittamista. Sopimus antaa perus- ja jatkotutkintoopiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa sivuaineopintoja tai opintokokonaisuuksia muiden yliopistojen opetustarjonnasta. Sopimuksen piiriin kuuluvat Suomen kaikki yliopistot. Verkkopalvelussa on hakulomakkeen lisäksi tietoa JOO-sopimuksesta, sen soveltamisesta ja opinto-oikeuden hakemiseen liittyvistä käytännön asioista. Lukuvuoden aikana siirryttiin JOO-opinto-oikeuden hakemisessa käyttämään sähköistä hakujärjestelmää. Tällä hetkellä ko. järjestelmän piirissä Teknillisen korkeakoulun lisäksi seuraavat yliopistot: Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto Jyväskylän yliopisto (keväästä 2008 lähtien) Kuopion yliopisto Svenska handelshögskolan Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen yliopisto Turun yliopisto Vaasan yliopisto ( lähtien) Åbo Akademi Turun kauppakorkeakoulu ( lähtien) Lisätietoja JOO-opiskelusta, hakulomake sekä TKK:n yhteyshenkilöluettelo löytyvät myös osoitteesta: #JoustavaOpOik 3.3 ERILLISOPINTO-OIKEUDEN HAKEMINEN TUOTANTOTALOUDEN OSASTOLLE Hakulomakkeessa tulee olla kotiyliopiston puoltomerkintä tai sähköisesti hakiessa puolto omasta tutkinto-ohjelmasta sekä yksittäiset opintojaksot, joille opinto-oikeutta haetaan. Hakemus toimitetaan Teknillisen korkeakoulun opintotoimistoon, Otakaari 6

11 1, PL 1100, TKK ja sähköinen hakemus siirtyy omassa portaalissaan seuraavalle taholle. Päätöksen opinto-oikeudesta tekee aina kohdeyliopisto. 3.4 ILMOITTAUTUMINEN Opiskelijan on ilmoittauduttava läsnä olevaksi joka vuosi omaan yliopistoon sekä Teknilliseen korkeakouluun. Kaikki maksut suoritetaan omalle yliopistolle ja ylioppilaskunnalle. 3.5 OPINTOSUORITUKSET JA NIIDEN HYVÄKSYMINEN TUTKINTOON Muissa koulutusyksiköissä suoritettujen opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää opiskelijan oma yliopisto. Suoritukset merkitään alkuperäisinä eli muualla suoritettuina opintojaksoina tuotantotalouden osaston kansliasta annettavan virallisen opintorekisteriotteen perusteella. Opiskelija vie TKK:n virallisen opintosuoritusotteen oman tutkinto-ohjelmansa kansliaan rekisteröitäväksi opintoihinsa omassa kotiyliopistossa. Tuotantotalouden osastolla erillisopiskelijoita neuvoo Mari Riihiaho, Otaniementie 17, Espoo, (09)

12 4 MUIDEN TUTKINTO-OHJELMIEN OPISKELIJAT 4.1 TUOTANTOTALOUDEN ALAN OPINTOJEN SUORITTAMISEN VAIHTOEHDOT TKK:n muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoilla on monia mahdollisuuksia sisällyttää tuotantotalouden alan opintoja tutkintoonsa. yksittäisten opintojaksojen sisällyttäminen tutkintoon (tutkinnossa vaadittavat talousopinnot tai vapaavalintaiset opinnot) moduulit tuotantotalouden osastolta ja mahdollinen diplomityö. Diplomityön suorittaminen tuotantotalouden osastolle riippuu sekä vastaavasta professorista että opiskelijan oman tutkinto-ohjelman päätöksistä. Opiskelijan on syytä selvittää oman tutkinto-ohjelmansa opintoneuvojalta, opintojen suunnittelijalta tai kansliasta, onko tämä mahdollista. 4.2 TUTKINTO-OHJELMAN VAIHTAMINEN (SISÄISET SIIRTYJÄT) Yleistä Uuden tutkintosäännön mukaisesti opiskelevat opiskelijat voivat hakea siirtoa toiseen ylempään tutkinto-ohjelmaan. Siirtyminen tapahtuu kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen, mutta siirron hakeminen voi tapahtua jo aiemmin. Hallituksen päätös vuoden 2007 valintaperusteista: Sisällä siirtyjillä tarkoitetaan niitä opiskelijoita, joilla on jo tutkinnonsuoritusoikeus johonkin TKK:n alempaan tutkinto-ohjelmaan ja jotka hakevat siirtymistä johonkin muuhun TKK:n ylempään ohjelmaan kuin siihen, johon he alun perin ensimmäisen vaiheen opiskelijavalinnassa ovat saaneet oikeuden. TKK:n omia opiskelijoita käsitellään omina opiskelijoina myös silloin, kun heillä lisäksi on tutkinnonsuoritusoikeus jossakin muussa yliopistossa. TKK:n hallitus päättää vuosittain osastojen esityksestä kunkin tutkinto-ohjelman kiintiöt sisäisille siirtyjille. Oikeus siirtyä toiseen ylempään tutkinto-ohjelmaan on ehdollinen ja toteutuu, mikäli hakija saa kandidaatintutkintonsa valmiiksi (alkuperäisessä tutkinto-ohjelmassa) tietyn määräajan kuluessa hakemuksen hyväksymisestä. Muussa tapauksessa siirtymisoikeus ylemmän tutkinto-ohjelman suorittamiseen palautuu alkuperäiseen ohjelmaan. Sisäisten siirtyjien haku toteutetaan kahdesti vuodessa. Hakuajat ovat syksyllä ja keväällä. Valinta perustuu opintomenestyksen ja läsnäololukukausien perusteella laskettavaan vertailulukuun. Lisäksi osastot voivat määrätä sisäiselle siirtymiselle omia kynnysehtoja. Tutkinto-ohjelman vaihtoa voi hakea ensimmäisen kerran pääsääntöisesti 3. vuoden syyslukukauden alkaessa, jolloin kahden edeltävän opiskeluvuoden kaikki suoritukset ovat kirjautuneet Oodiin. 4.3 RAKENTEEN HYVÄKSYTTÄMINEN Jotkut osastot saattavat vaatia, mikäli sivuainemoduuli on joltain muulta kuin opiskelijan omalta osastolta, että sivuainemoduulin rakenne hyväksytään erikseen. 8

13 Mikäli rakenne vastaa suoraan TUTA-opasta, ei siihen tarvitse erikseen hakea professorin puoltoa, koska professorit ovat hyväksyneet rakenteet jo opasta toimitettaessa. Mikäli rakenne poikkeaa oppaissa esitetyistä katso seuraava kappale. 4.4 MUUTOKSIEN ANOMINEN Jos opiskelet tuotantotalouden osaston tarjoamia moduuleja tai kursseja ja haluat anoa niihin muutoksia esim: 1. Ota yhteyttä oman osastosi opintoneuvontaan, josta saat tarvittavat lomakkeet haluamallesi muutokselle ja ohjeet siitä, mitä liitteitä anomukseen tulee liittää ja kenen puollot siihen tarvitaan 2. Täytä tarvittavat lomakkeet ja jätä hakemus oman tutkinto-ohjelmasi opintoneuvojalle, joka lähettää ne eteenpäin ja hankkii hakemuksiin tarvittavat puollot. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä tuotantotalouden osaston opintoneuvojaan. Lyhyesti sanottuna opiskelijan oma osasto päättää muutoksien hyväksymisestä ja anomukset tehdään aina opiskelijan oman osaston lomakkeille ja palautetaan opiskelijan omalle osastolle. Anomusprosessi on lyhyesti kuvattu alla olevassa kaaviossa. Oman osaston opintoneuvoja ( Huom! Myöslomakeetaina omalta osastolta!) Sivuaineen rakenteen vertaus tuta-oppaaseen Rakenne oppaan mukainen (rakenne hyväksytty) Rakenne poikkeaa oppaasta Ongelmatapaus Oman osaston opintoneuvojan kommentit Tutanopintoneuvojan kommentit Palautus Professorin puolto Professorin puolto 9

14 4.5 KANSAINVÄLISET OPINNOT Tuotantotalouden pää/sivuainemoduuleihin voi hyväksyttää ulkomailla tehtyjä kursseja ja tuotantotalouden kursseja on mahdollista korvata ulkomailla tehdyillä kursseilla. Jokaisella osastolla on omat menettelytapansa ulkomaalaisten opintojen käsittelystä, joten kysy lisäneuvoja omalta osastoltasi. Aineen vastaava opettaja yleensä päättää kurssien soveltuvuudesta pää/sivuainemoduuliin tai korvaamaan jotain kurssia. Tuotantotalouden alan kansainvälisistä opinnoista ja yhteistyösopimuksista kerrotaan tuotantotalouden opinto-oppaassa kappaleessa 8.2. * Opas löytyy tuotantotalouden osaston ja opintoneuvojan www-sivulta. * Tämä koskee ainoastaan sivuaineopiskelijoita TKK:n muilta osastoilta. 10

15 5 OPINTOJEN OHJAUS Opiskelija voi halutessaan saada opinto-ohjausta monelta eri taholta. Korkeakoulussa opinto-ohjauksessa korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan ja niiden suunnittelusta. Opiskelijan on itse aktiivisesti etsittävä ohjausta. Mikäli opiskelija on toisen tutkinto-ohjelman opiskelija, neuvotaan häntä käytännön asioissa hänen omalla osastollaan (esim. muutosten anominen). 5.1 TUOTANTOTALOUDEN OSASTOLLA TAPAHTUVA OPINTONEUVONTA Kuka neuvoo missäkin asiassa Alla olevassa taulukossa on lyhyesti käsitelty eri henkilöiden vastuualueet liittyen erillisopiskelijoihin ja muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoihin. Muiden tutkintoohjelmien opiskelijoita kehotetaan katsomaan kappaletta 4.4, jossa neuvotaan miten anotaan muutoksia opintoihin. Tuotantotalouden opintoneuvoja puh. (09) Tuotantotalouden kanslia Tuta-oppaat opintoneuvolasta Ongelmatapauksissa muiden koulutusohjelmien opiskelijoiden opintoneuvonta Mari Riihiaho puh. (09) JOO- ja erillisopiskelijat, opintorekisteriotteet ja todistukset Johanna Bovellán puh. (09) Kurssiassistentit ja professorit Yksittäisissä kursseissa neuvonta Professori DI-työn sisällöllinen neuvonta Opintoyhdyshenkilö Laboratorion opetukseen liittyvät asiat Suunnittelija Tarja Timonen puh. (09) Opintoneuvonta, toisen vaiheen valintaan liittyvät kysymykset 11

16 5.2 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS Avoimen korkeakoulun opinnoissa neuvoo Avoin Korkeakoulu ( 5.3 TIETOA OPINNOISTA Seuraavassa on lueteltu tapoja saada lisätietoa tuotantotalouden opinnoista: 1. Katso ensin kuka vastaa mistäkin asioista edellisistä kappaleista 2. Tuta-opas (vastaukset useimpiin kysymyksiin) 3. Tuotantotalouden osaston ja opintoneuvojan kotisivut: (mm. kurssikorvaavuudet ja oppaat) 4. TKK:n opetusohjelma (sisältää tutkintoa koskevat yleiset säännökset, koko korkeakoulun opetusja tutkimusalat, kaikkien TKK:n kurssien kuvaukset, professorien ja muun henkilökunnan yhteystiedot, tutkintorakenteet jne.) 5. WebOodi: (kurssien tiedot netissä sekä tenttiilmoittautumiset) 6. Kurssien WWW-sivut. Tuta-kurssien kotisivuille pääsee osaston kotisivun kautta ( 7. Opintoneuvojan ilmoitustaulut. Opintoneuvojan ilmoitustaulu sijaitsee TUAS-talon ensimmäisessä kerroksessa opintoneuvolan vieressä 8. Käytännön ohjeita opinnoissa antaa opiskelijan oman osaston opintoneuvonnan henkilökunta 9. Ongelmatapauksissa voit ottaa yhteyttä tuotantotalouden opintoneuvojaan. 12

17 6 OPISKELU JA TUOTANTOTALOUDEN OPINNOT 6.1 KURSSIT Tentti- ja lukujärjestykset Tuotantotalouden osaston luku- ja tenttijärjestys löytyy tuotantotalouden osaston kotisivuilta: Myös muiden osastojen luku- ja tenttijärjestykset ovat www-sivuilla ja niiden etsiminen kannattaa aloittaa korkeakoulun opintosivulta: Tuotantotalouden osaston kurssien luento- ja tenttiaikoja on saatavissa myös WebOodi-järjestelmästä Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin Pääsääntöisesti tuotantotalouden osaston kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta tai lukukausien alussa ensimmäisellä luentokerralla. Kaikkiin teollisuustalouden (TU-22) ja työpsykologian ja johtamisen (TU-53) opintojaksojen tentteihin on ilmoittauduttava ennakkoon edellisviikon perjantaihin klo mennessä, muutoin tenttijän koepaperia ei tarkasteta. Ilmoittautuminen on toteutettu WebOodi-järjestelmällä ( Ilmoittautuminen on pakollista, jotta koetilaisuuteen pystytään varaamaan riittävät tilat ja tarpeeksi tenttikysymyspapereita. Ohjeet WebOodi tunnuksien hakemiseen löytyy verkkosivulta TKK:n eri osastoilla ja jopa eri opintojaksoilla voi olla erilaiset tentteihin ilmoittautumiskäytännöt. Opiskelijan on syytä varmistaa ilmoittautumissäännöt hyvissä ajoin etukäteen Tentissä käytettävät apuvälineet Konseptipaperit jaetaan tenttitilaisuudessa. Mukana on aina oltava kirjoitusvälineet sekä henkilöllisyystodistus. Ohjelmoitavan laskimen muisti tulee mahdollisesti tyhjentää ennen tenttiä. Joidenkin opintojaksojen tenteissä ei saa ohjelmoitavia laskimia käyttää lainkaan. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa tentin nimellisestä alkamisajasta ja tenteistä saa poistua 65 minuutin kuluttua tentin nimellisestä alkamisajasta. Kurinpito Tenttivilppi- ja plagiointitapaukset käsitellään osastonjohtajan ja tarvittaessa opintoasioista vastaavan lakimiehen avustuksella. Vakavat rikkeet johtavat yliopistolain (645/1997) mukaisiin kurinpitotoimiin. Opiskelijaa, joka on yliopiston piirissä syyllistynyt opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen, voidaan kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Edellä mainitusta rikkomuksesta opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian käsittelyä on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. 13

18 6.1.4 Opetusmateriaali Opetusmateriaalina käytetään kurssikirjojen ohessa niin sanottuja opetusmonisteita. Opetusmonisteita on kahden tyyppisiä. Jotkut opetusmonisteista voi ostaa päärakennuksen kirjakaupasta ja jotkut voi hankkia Editan kautta. Editan yhteystiedot: p. (09) ja sähköposti Opetusmateriaalista saat enemmän tietoa kurssin ensimmäisellä luennolla ja kurssin kotisivulta. 6.2 OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI Opettaja on velvollinen kuukauden kuluessa ilmoittamaan kuulustelun tulokset opintosuoritusrekisteriin. Lisäksi tulokset toimitetaan www-sivuille. Opintosuoritukset syötetään opintorekisteriin pääsääntöisesti sen osaston kansliassa, johon opintojakson tuottanut laboratorio kuuluu. Otteita opintorekisteristä saa tilattua sähköpostiinsa Teknillisen korkeakoulun opintotoimiston sivujen kautta (huolehdithan, että opintorekisterissä on sähköpostiosoitteesi) sekä koulutusohjelman kansliasta aukioloaikoina. Lisäksi opiskelija voi seurata suorituksiaan WebOodista. Tuotantotalouden tutkinto-ohjelmassa oikeaksi todistettuja opintorekisteriotteita saa tilata myös postitse kotiin. Tilaus tehdään joko sähköpostitse tai puhelimitse (puh tai ). Opintojaksoja suorittaessasi on välttämätöntä, että ilmoitat nimesi lisäksi opiskelijanumeron ja kirjaintunnuksen! 14

19 7 SIVUAINEMODUULIT B1 JA B2 Tässä luvussa on esitelty Tuotantotalouden osaston tarjoamat sivuainemoduulit muiden tutkinto-ohjelmien opiskelijoille. B1-MODUULI: Tuotantotalouden perusmoduuli B2-MODUULIT: TU-22 TU-53 TU-91 Teollisuustalous Työpsykologia ja johtaminen (suuntautumisvaihtoehdot Organisaation kehittäminen ja johtajuus, Tiedon ja osaaminen johtaminen ja Sosiotekniset työjärjestelmät) Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta Kansantaloustiede MUUT International Design Business Management Uuden tutkintosäännön 26 :n mukaan diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu ja opiskelija keskenään sopivat. Perustelluista syystä osasto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. 15

20 7.1 TUOTANTOTALOUDEN PERUSMODUULI B1 Tuotantotalouden osasto tarjoaa sivuaineopiskelijoille yhden yhteisen B1-moduulin. Suoritettuaan B1-moduulin opiskelija voi valita B2-moduulin osaston eri laboratorioiden tarjoamista B2-moduuli vaihtoehdoista. Tuotantotalouden perusmoduuli B1: TU200-1 Kurssi Laajuus (op) TU Tuotantotalouden peruskurssi 4 TU Työpsykologian ja johtamisen perusteet 4 TU Laskentatoimi ja kannattavuus 3 TU Projektien suunnittelu ja ohjaus 3 TU Markkinointi 3 TU Logistiikka 3 Yhteensä 20 op Mikäli kurssi TU sisältyy opiskelijan pakollisiin opintoihin, tilalla voi suorittaa kurssin TU Kansantaloustieteen perusteet 5 op. 16

21 7.2 B2-MODUULIT TU-22 Teollisuustalous Vastuuprofessorit: Karlos Artto, Eero Eloranta, Paul Lillrank, Kari Tanskanen Teollisuustalouden sivuaineopinnot tukevat opiskelijan valmiuksia organisaatioiden tehokkuuden, laadukkuuden, tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämiseen. Opinnot antavat valmiuksia toimia suunnittelu-, kehittämis- ja johtotehtävissä yrityksen eri päätoiminnoissa, kuten tuotannossa tai tuotekehityksessä, sekä päätoimintojen rajat ylittävissä liiketoiminnan kehittämistoiminnoissa. Opinnoissa yhdistyvät yritystaloudellinen kokonaisnäkemys ja liiketoimintaprosessien perusteellinen hallinta. Yhdessä pääaineensa teknologisen osaamisen kanssa opiskelija oppii ymmärtämään yrityksen toimintaa operaatioiden tasolta aina niitä ohjaaviin strategioihin asti. Diplomi-insinöörin on kyettävä viemään läpi muutoksia; niin laatimalla laadukkaita suunnitelmia kuin sitoutumalla hyväksyttyjen suunnitelmien toimeenpanoon. Menestyksellinen liiketoiminta vaatii asiakkaiden, kilpailijoiden ja toimittajien toiminnan ymmärtämistä ja oman yrityksen toiminnan sovittamista tähän yritysverkkoon. Opetuksessa korostetaan erityisesti käytännön valmiuksia ymmärtää yrityksen ja yritysten muodostamien arvoketjujen toimintaa, arvoa tuottavia liiketoimintaprosesseja ja erilaisia toiminnan organisointitapoja. Vankan käytännön kokemuksen turvin nuoren diplomi-insinöörin on mahdollista siirtyä kohtuullisen nopeasti vaativiin johto- tai asiantuntijatehtäviin. Kurssien keskeisiä painopistealueita ovat tuotanto ja logistiikka sekä projektiliiketoiminta. Tuotannon ja logistiikan opetus keskittyy yrityksen operaatioihin kattaen kaikki arvoketjun osa-alueet: hankinnat, tuotannon sekä toimitusketjun aina loppuasiakkaalle asti. Projektiliiketoiminnan opetus taas keskittyy projektimuotoiseen toimintaan yrityksissä ja projektiorientoituneen yrityksen liiketoimintaan. Muut teollisuustalouden jatkomoduulin opinnot luovat poikkitieteellisen ja monipuolisen kokonaiskuvan yrityksen toiminnasta, mikä on olennaista tuotannon ja logistiikan sekä projektiliiketoiminnan kontekstin ymmärtämiseksi. TU222-2 Teollisuustalouden jatkomoduuli B2 (20 op) Kurssi Laajuus (op) TU Design of Production Systems B 4 TU Quality Management 3 TU Advanced Project-based Management 3 TU Yrityksen rahoitus 3 TU Business Game 1 TU Johtaminen organisaatiossa 3 TU Principles of Strategic Management 3 Yhteensä 20 op 17

22 Halutessasi voit ottaa kurssien TU , TU , TU ja TU tilalle jonkin tai jotkin seuraavista kursseista: TU Hankintojen johtaminen (5 op), TU Production and Operations Manaement (5 op), TU Project Marketing and Customer Management II (5 cr), TU Management of Uncertainty (5 cr), TU Project Finance (6 cr). Kokonaislaajuuden tulee kuitenkin olla vähintään 20 op. 18

23 7.2.2 TU-53 Työpsykologia ja johtaminen Vastuu professorit Eila Järvenpää, Matti Vartiainen, N.N. Yhteiskunta järjestää toimintansa organisoituen verkostoiksi, yksittäisiksi organisaatioiksi, projekteiksi ja tiimeiksi. Toimimme kaikki lukuisissa organisaatioissa ja niiden virallisissa ja epävirallisissa ryhmissä. Olemme niiden asiakkaita ja jäseniä, teemme niissä ja niille työtä, ne muuttavat toimintaamme ja me kehitämme niitä. Organisaatioiden toiminnan ja yksilöiden käyttäytymisen perusteiden ymmärtäminen on välttämätöntä yhteiskunnan jäsenelle. Työpsykologian ja johtamisen oppiaine lisää opiskelijan ymmärrystä organisaatioista, niiden johtamisesta ja niissä toimimisesta. Työpsykologia ja johtaminen tarkastelee yksilöitä ja sosiaalisia järjestelmiä - ryhmiä ja organisaatioita - erilaisissa toimintaympäristöissä monista näkökulmista. Opetuksessa näitä ilmiöitä jäsennetään sekä yksilöllisestä ja sosiaalisesta että liiketaloudellisesta ja teknisestä näkökulmasta. Insinööriopiskelijalle monet näkökulmat antavat ajattelun välineitä, joilla hän paremmin ymmärtää yritystoiminnan ja sen johtamisen käytännön haasteita ja joita hän voi soveltaa tulevassa työssään sen toimialasta riippumatta. Työpsykologian ja johtamisen kursseilla käsitellään useita organisaatiokäyttäytymisen teemoja. Näistä keskeisimpiä ovat johtaminen (management) ja johtajuus (leadership), organisaation muutos ja kehittäminen, henkilöstön kehittäminen, verkosto- ja organisaatiomallit sekä ryhmien toiminta, tieto ja osaaminen aineettomana varallisuutena, uuden tiedon tuottaminen ja innovaatiot, kommunikaatio, työprosessit ja niiden mallintaminen erilaisissa toimintaympäristöissä sekä kommunikaatio- ja yhteistyöteknologian soveltaminen tiedon muodostuksen ja osaamisen tukena. Sivuaineen opintoja on myös mahdollista täydentää Helsingin yliopiston Sosiaalipsykologian laitoksen tarjoamalla opetuksella Hermes-yhteistyöverkoston kautta. Työpsykologian opiskelu tutustuttaa insinööriopiskelijan organisaatio- ja johtamistutkimuksen tärkeimpiin oppeihin ja lisää opiskelijan teoreettista ymmärrystä ja käytännön taitoja organisaatioissa toimimisesta sekä niiden johtamisesta ja kehittämisestä. Sivuaineen suorittaminen lisää opiskelijan valmiuksia toimia monipuolisissa johto-, esimies- ja asiantuntijatehtävissä, konsulttina ja tutkijana. TU253-2 Työpsykologian ja johtamisen jatkomoduuli B2 (20 op) Työpsykologian ja johtamisen sivuainemoduulissa on kolme painotusvaihtoehtoa: Työpsykologia ja johtaminen, Organisaation kehittäminen ja johtajuus Työpsykologia ja johtaminen, Tiedon ja osaamisen johtaminen Työpsykologia ja johtaminen, Sosiotekniset työjärjestelmät Seuraavassa esitellään näitä painotusalueita yksityiskohtaisemmin 19

24 Työpsykologia ja johtaminen, Organisaation kehittäminen ja johtajuus Vastaava opettaja: prof. N.N. Organisaation kehittäminen ja johtajuus painotus syventää opiskelijan ymmärrystä organisaatioanalyysien, ryhmätyöskentelyn, johtajuuden ja kehittämisinterventioiden teorioista ja käytännöistä. Organisaatioita ja johtamista tarkastellaan tutkivan oppimisen metodeja hyödyntäen: opiskelijoita ohjataan itsereflektioon ja jäsentämään opetettavia asioita myös kriittisestä näkökulmasta. Kurssit antavat opiskelijalle lisävalmiuksia toimia esimiehenä, konsulttina ja kehittäjänä. Työpsykologia ja johtaminen, organisaation kehittäminen ja johtajuus Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU Johtaminen organisaatiossa 3 TU Organisaation kehittäminen 4 TU Johtamisen jatkokurssi 4 TU Yhteistoiminnallinen asiantuntijatyö ja 3 konsultointi Valitse pakollisten kurssien lisäksi seuraavista kursseista vähintään 6 op:n edestä opintoja. TU Henkilökohtainen johtajuus 3 TU Johdatus yhteistoiminnan dynamiikkaan 3 TU Dialogiset menetelmät asiantuntijatyössä ja 3 konsultoinnissa TU Ryhmä- ja yhteisödynamiikka asiantuntijan 4 oppimisen kohteena TU Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatioissa 3 TU Organisaatioiden palkitsemisjärjestelmät 5 TU Organisaatioteoria 3 TU Cross-Cultural Management 3 Työpsykologia ja johtaminen, Tiedon ja osaamisen johtaminen Vastaavat opettajat: prof. Eila Järvenpää, prof. Matti Vartiainen Tieto ja osaaminen on tunnistettu organisaatioiden tärkeimmäksi pääomaksi ja voimavaraksi. Uuden tiedon luominen ja tiedon jakaminen ovat edellytyksiä innovaatioiden syntymiselle ja oppimiselle. Tiedon ja osaamisen johtaminen painotus antaa yleiskuvan tiedon ja osaamisen merkityksestä organisaatioiden toiminnassa, uuden tiedon luomisesta ja tiedon jakamisesta, osaamisresurssien kehittämisestä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Painotuksen opinnot antavat lisävalmiuksia analysoida ja kehittää yrityksiä ja muita organisaatioita tiedon johtamisen, organisaation ydinosaamisten ja henkilöstön osaamisen näkökulmista. Samoin annetaan valmiuksia johtaa organisaatioiden kehittämistoimintaa, toimia osaamisen kehittämiskonsulttina sekä käyttää henkilöstön ja organisaation oppimista jatkuvan kehittämisen ja muutosvalmiuden välineenä. 20

25 Tiedon ja osaamisen johtamisen painotus voi suorittaa joko suomen tai englannin kielellä. The Knowledge and Competence Management module can be studied in Finnish or in English. Työpsykologia ja johtaminen, tiedon ja osaamisen johtaminen Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU Knowledge and Competence Management 3 TU Advanced Course on Knowledge and Competence 4 Management TU Organizations and Networks 4 TU Osaaminen ja innovaatiot 4 Valitse pakollisten kurssien lisäksi seuraavista kursseista vähintään 5 op:n edestä opintoja. TU Johtaminen organisaatiossa 3 TU Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatioissa 3 TU Organisaatioteoria 3 TU Organisaatioiden palkitsemisjärjestelmät 5 TU Oppiminen ja oppimisympäristöt 3-6 TU Yhteistyö, kommunikaatio ja ryhmät 3 TU Cross-Cultural Management 3 TU Contemporary Topics on Knowledge and Competence Management

26 Työpsykologia ja johtaminen, Sosiotekniset työjärjestelmät Vastaava opettaja: prof. Matti Vartiainen Sosiotekniset työjärjestelmät painotus tarjoaa opiskelijalle valmiuksia ihmisten, tiimien ja organisaatioiden sekä kommunikaatio- ja yhteistyöteknologian yhteensovittamiseen ja kehittämiseen työtoiminnan tarpeista käsin. Moduulin kurssit perustuvat psykologiseen työtoimintojen ja säätelyn ja sosioteknisten järjestelmien teorioihin sekä systeemiajatteluun. Yritykset ja muut organisaatiot nähdään monitekijäisinä järjestelminä, jotka toimivat usein turbulenteissa ympäristöissä. Sosiotekniikka antaa valmiuksia tunnistaa toimintaympäristön vaateita, järjestelmän eri osatekijöitä ja niiden välisiä yhteyksiä sekä kehittämiskohtia. Opetuksessa käsitellään ihmisen ja tietojärjestelmän, tiimien ja teknisten järjestelmien sekä organisaatioiden ja verkotettujen tieto- ja tietoliikennejärjestelmien yhteensovittamista lähtemällä liikkeelle työn ja toiminnan vaatimuksista. Haasteena ovat hajautettujen, virtuaalisten ja usein monilla paikkakunnilla ja maissa toimivien organisaatioiden ja niiden yhteistyöympäristöjen suunnittelu, kehittäminen ja käyttöönotto. Työpsykologia ja johtaminen, sosiotekniset työjärjestelmät Koodi Kurssin nimi Opintopisteet TU Johtaminen organisaatiossa 3 TU Sosioteknisten järjestelmien perusteet 4 Valitse pakollisten kurssien lisäksi seuraavista kursseista vähintään 13 op:n edestä opintoja. TU Hyvinvointi ja kuormittuminen työorganisaatioissa 3 TU Oppiminen ja oppimisympäristöt 3-6 TU Yhteistyö, kommunikaatio ja ryhmät 3 TU Contemporary Topics on Knowledge and 3-6 Competence Management TU Virtuaalinen työympäristöopetus 2 TU Työn ja työpaikan ergonominen suunnittelu 3 TU Turvallisuusjohtaminen 3-6 TU Monimutkaisten sosioteknisten järjestelmien 4 hallinta ja suunnittelu TU Liikennepsykologia 3 TU Liikennepsykologian jatko-opintojakso 3 22

27 7.2.3 TU-91 Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta Vastuuprofessorit: Thomas Keil, Tomi Laamanen, Juha-Antti Lamberg, Markku Maula, Annaleena Parhankangas, Hannele Wallenius Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan moduuleista vastaa yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratorio. Moduulien tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään talouselämän, teollisuuden tai muun organisaation syvin olemus, rakenne ja toimintatapa. Yrityksen ja sen sidosryhmien menestyminen pitkällä aikavälillä on mahdollista vain ymmärtämällä liiketoiminnan dynamiikka kokonaisvaltaisesti. Aine valmistaa yrityksen strategista suunnittelua, kansainvälisiä liiketoimintoja ja liiketoiminnan johtamista koskeviin suunnittelutehtäviin ja johtotehtäviin. Työtehtävinä voivat olla tehtävät yrityksen yrityssuunnitteluyksikössä, tehtävät yrityksen ulkomailla toimivissa yksikössä, markkinointi, kansainvälinen liiketoiminta, oman yrityksen perustaminen ja johtaminen, tuotekehitys- ja tuotesuunnittelutehtävät, teknistaloudelliset tutkimustehtävät, projektinjohtotehtävät, konsulttitehtävät, investointipankki- ja pääomasijoitusalan tehtävät, opetustehtävät ja ylemmän liikkeenjohdon tehtävät. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan moduulin valitsevien toivotaan kiinnittävän huomiota kielitaitonsa kehittämiseen. Opiskelijoiden suositellaankin suorittavan osa opinnoistaan ulkomailla. Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan laboratoriolla on hyvä kontaktiverkosto teollisuuteen ja talouselämään, yritysten johtoon, strategiayksiköihin, kansainvälisten liiketoimintojen johtoon ja kansainvälisiin konsulttiyrityksiin ja pääomasijoitusyhtiöihin. Laboratorio toteuttaa opetuksen tiiviissä vuorovaikutuksessa teollisuuden ja talouselämän kanssa. Tällä tavoin pyritään varmistamaan, että laboratorion opiskelijat pääsevät toiveittensa mukaan strategisen suunnittelun, teknologian hallinnan, kansainvälisten liiketoiminnan tai uusien liiketoimintojen kehittämisen aloille sijoittuviin tehtäviin. TU291-2 Yritysstrategian ja kansainvälisen liiketoiminnan jatkomoduuli B2 (20 op) Kurssi Laajuus (op) TU Yrityksen rahoitus 3 TU Principles of Strategic Management 3 TU New Venture Development I 3 TU Strategic Management of Technology and 5 Innovation TU International Economics 3 TU Managing Growth 3 Yhteensä 20 op 23

28 7.2.4 TU-91 Kansantaloustiede Vastuuprofessori: Hannele Wallenius Kansantaloustiede muodostaa muiden taloustieteiden perustan. Se antaa kokonaiskuvan taloustieteen teoriasta, talouselämästä ja ympäristöstä, jossa liikeyritykset toimivat. Kansantaloustiede tarjoaa valmiuksia, joille nopeasti muuttuvassa talouselämässä löytyy kysyntää. Sivuaine tarjoaa pohjan yleistä taloudellista asiantuntemusta ja monipuolista analysointikykyä vaativiin tehtäviin kotimaisten ja ulkomaisten liikeyritysten, rahalaitosten, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja julkisen vallan palveluksessa. Kansantaloustieteen sivuaineen voi suorittaa joko kokonaan Teknillisessä korkeakoulussa suoritettavina opintoina tai siihen voi sisällyttää jonkin toisen korkeakoulun tarjoamaa kansantaloustieteen/taloustieteen opetusta. Sivuaineen sisällöstä on aina sovittava vastaavan opettajan kanssa. Sivuaineen painopisteenä voi olla muun muassa: Kansainvälinen talous Talouspolitiikka Euroopan integraatio Ympäristötaloustiede Taloudellinen ennustaminen TU391-2 Kansantaloustieteen jatkomoduuli (20 op) Välttämättömät esitiedot tuotantotalouden perusmoduuli B1:n lisäksi: TU Kansantaloustieteen perusteet 5 Jatkomoduulin opinnot (20 op) Kurssi Laajuus (op) TU Managerial Economics 5 TU International Economics 3-5 TU Kansantaloustieteen vaihtuvasisältöisiä 1-8 opintojaksoja TU Economics of European Integration 3 Valinnaisia kansantaloustieteen / taloustieteen opintojaksoja toisesta korkeakoulusta 1-8 op Yhteensä 20 op 24

29 7.2.5 International Design Business Management Vastuuprofessori: Karlos Artto International Design Business Management (IDBM) -ohjelma on Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen opetus- ja tutkimusohjelma, jonka tarkoituksena on tuoda muotoilun, kaupallisen alan ja tekniikan opiskelijat yhteen jo opiskeluvaiheessa. Ohjelmassa pyritään tehostamaan tieteidenvälistä tiimityöskentelyä ja tarjoamaan opiskelijoille kokonaisvaltaisempi näkemys tuotekehitykseen ja design-liiketoimintaan. Design on merkittävä kansallinen voimavara Suomessa. Mm. Nokian, Koneen ja Metson (Valmetin) menestys on osaltaan pohjautunut designin oikeanlaiseen käyttöön kilpailutekijänä. Menestyvät yritykset ja tehty tutkimus ovat osoittaneet, että myös perinteistä design-alaa edustava suomalaisyritys voi saavuttaa merkittävän aseman kansainvälisillä markkinoilla. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat mm. Honkarakenne ja Tulikivi, jotka omilla alueillaan ovat maailman johtavia yrityksiä. Tarvitaan oikeita strategiavalintoja, osaavia ja motivoituneita ihmisiä ja riittäviä resursseja. Yritykset tarvitsevat kuitenkin tutkittua tietoa päätöksentekonsa tueksi ja ennakkoluulottomia, osaavia, kansainvälisiä nuoria ihmisiä toteuttamaan päätetyt strategiat. Menestyvä tuotekonsepti on kokonaisuus, jossa täytyy hallita tasapainoisesti design, tuotesuunnittelu, brändi ja markkinointi, tuotanto-, kysyntä- ja toimittajaketjut. International Design Business Management -ohjelma (IDBM) on kolmen korkeakoulun: Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun yhteinen, teollisuuden tarpeista syntynyt opetus- ja tutkimusohjelma, jonka tavoitteena on suomalaisten design-yritysten kansainvälistymisen tukeminen. Ohjelmassa designin, tuotannon ja logistiikan, kansainvälisen liiketoiminnan ja markkinoinnin tulevat taitajat opiskelevat yhdessä eikä erikseen, kuten tähän asti. IDBM-ohjelman johtajana toimii DI, KTT Markku Salimäki ja koordinaattorina Laura Laaksonen HSE:sta. Heidän tukenaan on korkeakoulujen professoreista koostuva johtokunta sekä korkeakoulujen rehtorien muodostama ohjausryhmä, joka vastaa ohjelman ylimmästä päätöksenteosta. IDBM on tieteidenvälinen tutkimus- ja koulutusohjelma, jonka tunnusmerkkejä ovat: Yritysyhteistyö teollisuusprojektin muodossa Eri korkeakoulujen välinen yhteistyö, opinnot muissa korkeakouluissa Kansainvälisyys (ulkomaiset opiskelijat ohjelmassa) Yhteiset seminaari-, harjoitus- ja lopputyöt ryhmätöinä Koordinoitu tutkimusohjelma Ohjelma on tarkoitettu mukana olevien korkeakoulujen opiskelijoille, jotka ovat aloittamassa opintojensa syventävää vaihetta. Edellytyksinä ovat voimakas henkilökohtainen mielenkiinto design-liiketoimintaan ja kansainvälisiin työtehtäviin, hyvä opintomenestys ja valmius vaativan, intensiivityyppisen ohjelman läpivientiin. 25