Nakkilan kunnan tiedotuslehti Marraskuu Nakkila tiedottaa. - Nakkila tiedottaa - 1

Transkriptio

1 Nakkilan kunnan tiedotuslehti Marraskuu 2006 Nakkila tiedottaa 1 - Nakkila tiedottaa - 1

2 Kunnanjohtajan mietteitä 2 Nakkilan Yrittäjät ry ja Lions Club Nakkila ovat jälleen valinneet nahkiaisparonin. Vuoden 2007 nahkiaisparoniksi nimettiin Nakkilan Pyörä ja Mopon Oy:n toimitusjohtaja Seppo Kankeri. Seppo Kankeria on kutsuttu Italiassa mister Nakkilaksi. Nakkilassa häntä voisi nahkiaisparoni-nimen lisäksi kutsua mister Italiaksi, sillä sen verran usein hän käy Italiassa, että tuntee hyvin maan ja sen tavat. Siteet Italiaan ovat vahvat, sillä Kankerin yhtiö tuo maahan Aprilia-skoottereita ja moottoripyöriä sekä varaosia. Kankerin yritysryppääseen kuuluu useita yrityksiä ympäri Suomea. Onnea ja menestystä uudelle nahkiaisparonille ja hänen yrityksilleen. Seppo Kankeri on pitänyt Nakkilaa esillä erinomaisesti. Vihdoin ja viimein valtatie 2:n korjaustyöt ovat vauhdissa. Yhteysvälihanke Pori - Vihti käsittää Nakkilassa useita parannuskohteita, mutta siihen kuuluu myös koko yhteysvälillä esimerkiksi Huittisissa, Forssassa ja Vihdissä tehtäviä parannuksia. Nakkilassa tehdään Masian ja Tattara-Soinila -risteysten kanavointeja. Tieviranomainen pyrkii näillä ratkaisuilla parantamaan kyseisten risteysten turvallisuutta ja välityskykyä. Jo aikaisemmin Ruskilassa ohituskaistojen rakentamisen yhteydessä parannettiin Ruskilan risteyksen turvallisuutta. Nyt meneillä olevaan yhteysvälihankkeeseen kuuluu myös Nakkilassa ohituskaistojen rakentaminen Kurkelan suon kohdalta Harjavaltaan päin. Kyseessä on siten todella isot tieinvestoinnit. Nakkilan yrityselämä on hyvin mukana kilpailussa. Yritykset tekevät investointeja, mm. Temal Oy:n laajennus valtatie 2:n eritasoliittymän läheisyydessä on nähtävissä, kuten myös Nakkilan Metalli Oy:n iso laajennus Viikkalassa. Työttömyysaste onkin laskenut ilahduttavasti viime kuukausina. Työttömyysaste on syyskuun tilaston mukaan nyt 8,7%. Nakkilassa on työpaikkoja runsaat Omassa kunnassa käy töissä noin 1100 nakkilalaista vastaavasti Nakkilaan tulee töihin noin 700 henkeä. Porista Nakkilaan tulee töihin vajaat 300 henkeä, Ulvilasta n. 150, Harjavallasta ja Kokemäen suunnasta runsaat 150. Nakkilalaisista Poriin ja Ulvilaan lähtee töihin n. 700 henkeä ja Harjavaltaan ja Kokemäelle vajaa 300. Työssä käydään myös muissa kunnissa ja niistä tullaan Nakkilaankin töihin. Työssäkäyntiliikenne, kuten luvuista voi päätellä, on melkoista erityisesti nauhakaupunkitaajamassa Pori- Ulvila-Nakkila-Harjavalta. Nakkilan kunta vastasi Parashankkeen kysymyksiin. Vastauksissa lähdettiin siitä, että Nakkila strategiansa mukaisesti on itsenäinen kunta, mutta tekee yhteistyötä naapurikuntien, erityisesti nauhakuntien kanssa. Suurin muutos Parashankkeesta johtuen Nakkilassa on toisen asteen ammatillisen koulutuksen siirtyminen Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymälle. Nakkilan kunta on ollut Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen ylläpitäjä n. 20 vuotta. Parhaillaan kunnat ovat hyväksymässä kuntayhtymälle tarkistettua perussopimusta ja työryhmä valmistelee ylläpitoluvan siirtämisestä johtuvia käytännön asioita. Vuoden 2009 alusta tapahtuva muutos tarkoittaa hallinnollista muutosta. Koulutus Nakkilassa jatkuu edelleen. Omasta ja Nakkilan kunnan luottamushenkilöiden sekä henkilökunnan puolesta toivotan kaikille nakkilalaisille hyvää loppuvuotta ja Onnellista Uutta Vuotta Kunnanjohtaja Kalevi Viren 2 - Nakkila tiedottaa -

3 Pekka Töpöhäntä seikkailee Nakkilassa tammi-helmikuussa Nakkilan Napakoiden lastenteatteriryhmä on aloittanut syksyiset harjoituksensa Kirkonseudun ala-asteella. Harjoituspäivinä ovat alussa lauantait ja myöhemmin harjoitustahdin kiihtyessä myös mahdollisesti sunnuntait ja keskiviikotkin. Tänä vuonna ryhmä valmistaa esitettäväksi iki-ihanan Pekka Töpöhäntä -näytelmän. Näytelmässä Pekan kanssa kisailevat tietenkin ilkeä Monni apureittensa Pillin ja Pullan kanssa. Monia ilkeyksiä on siis luvassa, mutta taitaapa Monni jälleen saada pitkän nenän. Vai miten käy? Se selviää sitten kevätkaudella. Harjoituskausi kestää aina tammikuun loppupuolelle asti, jolloin näytelmän ensi-ilta koittaa. Näytelmän ensi-iltapäiväksi on sovittu ja esityksiä pidetään 6-8 aina 3. päivä helmikuuta asti. Näytelmän ohjaa tuttuun tapaan Anne Ketola. 3 Nakkilan kunnan tiedotuslehti Käyntiosoite: Porintie Nakkila Internet: Toimitus: Tuula Lähdekorpi Sirkka Kankaanpää Postiosoite: PL Nakkila Puhelin: (02) Fax: (02) Sähköpostiosoite: kirjaamo@nakkila.fi nakkilan.kunta@nakkila.fi etunimi.sukunimi@nakkila.fi Kannen kuva: Ritva Raivio Ulkoasu ja sivunvalmistus: Insinööritoimisto Kustannussalpa Painopaikka: Ai-Ri Offset Ky - Nakkila tiedottaa - 3

4 Zemppi-projekti 4 Yhdistysten ja seurojen työllistämispalvelutoiminta Kaakkois-Satakunnan työvoimatoimiston alueella jatkuu. Työllistävät Järjestöt ry:n ZEMPPI Työllistämispalvelu on aloittanut toimintansa syyskuun alussa ja jatkaa aikaisempien työllistämisprojektien palvelutoimintaa. Projektin rahoittavat Satakunnan TE-keskuksen työvoimaosasto ja alueen kunnat. Työllistämispalvelun tarkoituksena on 1) yhdistyksiin ja seuroihin työllistettyjen henkilöiden henkilökohtainen zemppaus ja kannustus edelleen kouluttautumiseen tai työllistäytymiseen ja 2) työllistävien yhdistysten ja seurojen avustaminen palkkatukityöllistämisessä sekä tukeminen työnantajuudessa. Projekti neuvoo ja avustaa yhdistystyönantajia palkkatukityöllistämiseen liittyvissä asioissa, mm. palkanmaksussa, työnantajavelvoitteissa ja palkkatukitilitysten hoitamisessa yms. Työllistämispalvelusta peritään projektin alusta lähtien myös pientä maksua yhdistyksiltä. Projekti järjestää koulutusta työllistettäville henkilöille ja työllistäville järjestöille. Koulutuksen aiheina on oman työkunnon hoitaminen, haastattelut, tutkimukset ja palaute sekä työsuhdeasioiden hoito, työantajan vastuut ja velvollisuudet. Koulutusjaksot ovat muutaman päivän mittaisia ja ne toteutetaan yhdistysten työllistämisjaksojen aikana. Työllistävät Järjestöt ry Keskustie 5 A HARJAVALTA Puh. (02) Kuvassa vasemmalta henkilöstöasiainhoitaja Tuula Luhtanen, zemppari Minna Vallila,Työllistyvät Järjestöt ry pj. Matti Numminen ja projektivastaava Eija Helminen. 4 - Nakkila tiedottaa -

5 Tattaran koulu luontoretkellä Hienot maisemat ja alkusyksyn ruska olivat pääosissa Eurajoen Pinkjärven luontopolulla. Oppaamme Reima Laajan johdolla tutustuimme Pinkjärven luontoon; kasveihin, sieniin ja eläimiin. Polku mutkitteli metsän siimeksessä ja järven rannalla. Erilaiset metsätyypit erottuivat selkeästi Metsähallituksen ylläpitämällä reitillä. Välillä pidimme taukoja ja napostelimme eväitä. Kylläpä ne maistuivatkin! Polku johdatteli joukkoa yli kaatuneiden puiden, kivien ja juurien. Kosteat sammaleiset kivet olivat välillä liukkaita. Tarkkana sai olla. Kuulostelimme lintuja ja nimesimme oppaamme avulla pieniä hyönteisiä sekä sieniä. Isoja eläimiä ei jostakin syystä näkynyt matkamme varrella. Olimmekohan liian äänekäs joukko... Määränpäänämme oli Vuotavan kaksoislaavu. Mainio oppaamme sytytti nuotion ja laittoi nokipannukahvit tulemaan. Nälkä kurni jo vatsojamme ja kuuma makkara sekä sämpylät maistuivat. Laavujen seutu oli myös mielenkiintoinen leikkipaikka. Suuret kivet, rantavesi, rinnemaasto ja puut innostivat oppilaita suuriin seikkailuihin. Kotimatkalle lähti nuotiosavun tuoksuinen joukko yhtä kokemusta rikkaampana. Laavulla retkieväät maistuivat. Teksti: Tattaran koulun opettajat 5 Reima Laaja kertoo Pinkjärven luonnosta. - Nakkila tiedottaa - 5

6 6 Palvelukeskus Hyppinki Vanhainkoti Hyppingin nimi jäi historiaan keväällä Uusi virallinen nimi on ollut alkaen Palvelukeskus Hyppinki. Nimenmuutos perustui toiminnan muutoksiin, jolloin vanhainkoti eli laitoshoito (pitkä- ja lyhytaikainen) on vain osa Hyppingin toimintaa. Palvelukeskus Hyppinki: - 26-paikkainen hoito-osasto; vanhainkoti Iltarusko - 18-asukaspaikan tehostetun palveluasumisen yksikkö Palvelukoti Aamurusko (liikuntarajoitteisille) - 16-asukaspaikan tehostetun palveluasumisen Dementiayksikkö Suvantokoti -16 vuokra-asuntoa; Ruskilankoti (13), Hyppingin alakerran asunnot (3), jotka ovat entisiä henkilökunnan asuntoja. Asukkaiden palvelusta huolehtii avohuollon hoitaja arkipäivinä ja Palvelukoti Aamuruskon henkilöstö iltaisin ja viikonloppuisin. Avohuollon tehostetun palveluasumisen dementiatiayksikkö Suvantokoti aloitti toimintansa Palvelukoti Aamuruskon toiminta alkoi Suvantokoti ja Aamurusko sijaitsevat vuonna 1990 valmistuneessa Hyppinki-rakennuksen uusimmassa osassa, Nakkilan kirkonkylän puoleisessa päässä: Suvantokoti alakerrassa ja Aamurusko yläkerrassa. Tehostettu palveluasuminen Seuraavana oleva määritelmä perustuu pääsääntöisesti lääninhallituksen käyttämään ohjeistukseen. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat päivittäiseen selviytymiseen yhden hoitajan, satunnaisesti useamman, apua, tukea ja ohjausta joissakin tai kaikissa seuraavista alueista: elämän hallinnassa ja vuorovaikutuksessa ravitsemuksessa hoitotoimenpiteissä henkilökohtaisen hygienian hoidossa liikkumisessa Maksut: Ateriapalvelu 265 /kk, johon sisältyvät aamiainen, lounas, päiväkahvi, päivällinen ja iltapalavaraus. Hygieniapaketti 90 /kk, joka sisältää mm. siivouksen, saunotuksen/kylvetyksen, pesulapalvelut sekä alus- että vuodevaatteet. Vuokra 12 /m². Vuokran hintaan sisältyy lämmitys, vesi, sähkö yms. kiinteistön hoitomenot sekä yhteisen tilojen käyttö. Asukkaalle laaditaan vuokrasopimus. Palvelumaksu määräytyy asiakasmaksuasetuksen 3 :n perusteella asiakkaan tulojen mukaan siten, että henkilön yhteenlaskettujen bruttotulojen 445 euron ylittävästä osasta palvelumaksu on 35 %. Asiakasmaksulain 11 :n perusteella palvelumaksua voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Asiakkaan kuukausittaiseksi käyttövaraksi jää palvelumaksujen ja vuokran jälkeen vähintään 100. Asukkaat maksavat itse lääkkeet sekä terveydenhoidon kustannukset matkoineen saaden niihin Kelan korvauksen. Asukkaat käyttävät omia vaatteitaan. Omia tärkeitä tavaroita voi tuoda asumisviihtyvyyttä luomaan. Lyhytaikaisen asumisen maksu on 24 /vrk, joka sisältää ateriapalvelun, hygieniapaketin, lyhytaikaisen asumisen, hoivan ja huolenpidon.itse maksettavaksi jäävät lääkkeet ja terveydenhoidon kustannukset. Asukas käyttää omia vaatteitaan lyhytaikaisjakson aikana. Vanhainkotihoidon maksu: Pitkäaikaishoidossa (yhtäjaksoinen hoitojakso yli 3 kuukautta) kuukausimaksu määräytyy asukkaan nettotulojen mukaan, joista hoidon korvauksena voidaan periä enintään 80 %. Asukkaalle on kuitenkin jäätävä käyttövaraa 80 /kk. Lyhytaikaishoidosta peritään 26 / vrk. Sirpa Järvistö 6 - Nakkila tiedottaa -

7 Aleksis Kiven päivä Matomäen koulussa Tänään vietimme keskiviikko aamua tavallisesta poikkeavissa merkeissä. Kokoonnuimme koko koulun väki samaan tilaan muistelemaan omaa kansalliskirjailijaamme Aleksis Kiveä hänen muistopäivänään. Ohjelmista ensimmäisenä vuorossa oli 4-luokkalaisten, Laura Ruohonevan ja Tuuliina Viinamäen aamunavaus, mikä käsitteli Aleksis Kiveä ja hänen elämäänsä. Tyttöjen puheenvuoron jälkeen vuorossa oli esioppilaiden ja 5-6 -luokkalaisten yhdessä toteuttama polviteatteri esitys tutusta lukkarin oppikoulussa tapahtuvasta kohtauksesta Aleksis Kiven tunnetuimmasta kirjasta Seitsemän Veljestä. Esioppilaiden polviin oli maalattu veljeksien kasvot ja näytteleminen tapahtuikin pelkkiä polvia käyttäen, koska muuta oppilaista ei salaperäisen kankaan takaa näkynytkään. Lukkaria ansiokkaasti näytellyt Niilo Puosi sekä piikana toiminut Katri Ruohoneva olivat esityksen ainoat näkyvät näyttelijät luokkalaiset toimivat tarinan kertojina ja hahmojen ääninä sekä mainioina taustalaulajina myös Kiven sanoittamaa musiikkia sisältäneelle esitykselle. Seuraavaksi oli minun vuoroni pitää lyhyt elämänkerta ja historiikki osuus Kiven elämästä ruusuineen ja risuineen. Tämän jälkeen vielä koulun henkilökunnasta jokainen esitteli ja luki vuorollaan muille oman lempirunonsa. Koulunkäyntiavustaja Emma Aro 7 Hurjistunut lukkari (Niilo Puosi) antaa kyyytiä seitsemälle veljekselle. - Nakkila tiedottaa - 7

8 Kuulumisia Villilästä 8 Villilän kesä oli mukavan vilkas, vaikka pitkiä elokuvia ei tänä vuonna tehtykään. Kaksi elokuvatuotantoa kuitenkin toteutettiin. Ensin oli vuorossa valtakunnallisesta Popjazz-leiristä kertova dokumentti ja sen jälkeen lapsille ja nuorille suunnattu lyhytelokuva Aavikko meren alla. Molemmat toteutettiin hyvässä yhteistyössä Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen kanssa. Jälkimmäisen ohjasi pitkän linjan tv-mies Taavi Vartia, jonka meriittilistalta löytyy mm. Pertsa ja Kilu, Big Brother ja Käenpesä. Koko muu työryhmä koostui paikallisista, ja jälleen kerran on ollut hienoa huomata kuinka osaavia tekijöitä SKTO:n opiskelijoista ja koulusta valmistuneista löytyy. Mutta Villilässä ja sen studiossa voi tehdä paljon muutakin kuin elokuvia. Niinä aikoina kun studiossa ei ole kuvauksia, on siellä mahdollisuus järjestää erilaisia tilaisuuksia häistä ja syntymäpäivistä seminaareihin ja kokouksiin. Varauksia onkin syksylle jo useita. Studiotila on kuitenkin niin suuri, että parhaiten sinne soveltuvat isot, yli sadan hengen tilaisuudet. Sinänsä koko on valtti, sillä ruokailemaan mahtuu hyvin noin 300 henkilöä. Ja muitakin hyviä puolia on; studiotilaa on mahdollisuus lavastaa ja somistaa monella tavoin ja myös valaista näyttävästi. Studioon voi myös ajaa autolla sisään, mitä varsinkin bändien roudarit ovat arvostaneet. Lisäksi vieressä on hotellitasoinen asuntola, jonne kaukaa tulevat vieraat on mahdollisuus majoittaa. Käytännössä kaikesta anniskelutoiminnasta studion ja kartanon alueella vastaa Villilän Kartanonrouvat. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä, ja Villilä Studioiden osana on huolehtia studion järjestelyistä sekä mahdollisesta elokuva-aiheisesta ohjelmasta. Kaikki tiedustelut ja varaukset hoituvat yhdestä paikasta eli Villilän Kartanonrouvilta. Kesän aikana Villilän tiloissa on aloittanut myös uusi yritys Pipazzu, joka on erikoistunut sisustus- ja tekstiilisuunnitteluun. Parhaassa tapauksessa voi morsian lyödä kolmekin kärpästä samalla iskulla, eli tarkastella yhdellä käynnillä sekä juhlatiloja ja menu ta että suunnitella Pipazzun omistajan Pirjo Tukiaisen kanssa hääpukua. Pipazzu löytyy studiorakennuksen Harjavallan puoleisesta päästä. Kannattaa poiketa katsomaan. Villilän ensi vuosi on elokuvantäyteinen. Sen takaa Artista Filmi, joka aloittaa jo talvella suururakan, Täällä Pohjantähden alla -elokuvan filmaukset. Ei siis tarvitse hämmästyä jos ensi kesänä vieras mies tulee kuokka olalla kylänraitilla vastaan. Koskelan Jussihan se vain on. Timo Savunen Tuotantokoordinaattori Villilä Studiot Oy 8 - Nakkila tiedottaa -

9 Villilän kartano Nakkilan kirkon vaiheilla Tilausravintola Villilän Kartano sijaitsee ainutlaatuisessa kartanomiljöössä. Kartano tarjoaa upeat ja samalla lämminhenkiset puitteet yritys- ja perheasiakkaille. Kokoustaville asiakkaille löytyy tiloja pienistä kamareista aina 34 hengen kokoustilaan asti. Majoitus onnistuu kartanon pihapiirissä sijaitsevassa vanhan karjanhoitokoulun remontoidussa oppilasasuntola Villa Emmassa. Yöpymään idyllisiin huoneisiin mahtuu 25 henkeä. Ruokavaihtoehtoja löytyy useita niin kokoustarjoiluihin kuin vaativimpiin juhlaillallisiin sekä tietysti perhejuhliin. Villilän Kartanon ruoka on lähituottajien raaka-aineista itse valmistettua, vanhanajan kartanohengen mukaista. Ruokailun lisäksi kartanolla on valittavana useita oheisohjelmia. Viinituvassa voi maistella ohjatusti viinejä tai tutustua Villilä Studioihin vaikkapa elokuvavisailujen merkeissä sekä tietysti saunoa lempeän lämpimissä löylyissä wanhanajan perinnesauna Uunossa. Perinnesauna lämpiää puilla ja on oivallinen paikka pienimuotoisille saunailloille (n henkeä). Lähiaikoina on vielä tulossa kylpytynnyrikin saunomisen rinnalle. Löylyttelyn ja kylpemisen jälkeen illan kruunaa Uunon sauna-ateria. Kesällä kahvikupillisen maittavien leivonnaisten kera voi nautiskella kartanon kesäkaffilassa ja samalla tutustua uudistettuun puutarhaan ja taidenäyttelyihin. Tänä vuonna avataan myös kartanon joulupuoti, josta voi ostaa kaikkea ihanaa vanhanajan jouluun liittyvää somistetta ja syötävää. Joulupuoti on avoinna kolmena viikonloppuna alkaen ja loppuen Villilän Kartano Villiläntie 1 p. (02) Nakkila tiedottaa - 9

10 Asiaa nuohouksesta 10 Satakunnan pelastuslaitos tiedottaa muutamista nuohoukseen liittyvistä asioista: - nuohoussopimuksen ovat allekirjoittaneet n. kaksi vuotta sitten Satakunnan pelastuslaitos ja Satakunnan Nuohoojat ry. - nuohousyksikön hinnan päättää nykyään pelastuslaitoksen ylintä valtaa käyttävä neuvottelukunta, v päätös oli 0,73 /nuohousyksikkö. - nykyisin, jos nuohouksesta syntyy erimielisyyttä, asian ratkaisee Porin käräjäoikeus. Pelastuslain 39 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Alueen pelastustoimi voi alueellaan tai osassa sitä 1) tuottaa nuohouspalvelut itse, 2) hankkia nuohouspalvelut muulta palvelujen tuottajalta, taikka 3) sallia rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta palvelujen tuottajan kanssa. Satakunnassa noudatetaan piirinuohousjärjestelmää. Piirinuohoojan velvollisuus on sopimuksensa perusteella huolehtia omassa nuohouspiirissään lakisääteisen nuohouksen suorittamisesta oma-aloitteisesti ilman kiinteistön omistajan pyyntöä. Rakennuksen omistaja tai haltija on kuitenkin viime kädessä vastuussa, että tulisijat ja hormit tulevat nuohotuksi (Pelastuslaki 22 ). Nuohouskerrat (SM:n asetus N:o 539, 2005) Käytössä oleva kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Suuluukuttoman tulisijan (avotakka) tulipesää ei nuohota, ellei siitä erikseen sovita. Yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen on nuohottava vuoden välein. Tämän momentin mukainen määräväli ei koske keskuskattilan tulipesää ja tulipintoja. Omaan yksityisen käyttöön pääasiassa tarkoiten vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava kolmen vuoden välein.muuhun kuin omaan yksityisen käyttöön tarkoitetun, säännöllisessä käytössä olevan vapaa-ajan asunnon ja sen saunan tulisijat ja hormit on nuohottava vuoden välein. Jos rakennuksen tulisijat ja hormit ovat olleet käyttämättä yli kolme vuotta tai niiden käyttötarkoitus muuttuu, on nuohoojan tarkistettava ja tarvittaessa nuohottava ne ennen niiden käyttöönottoa. Muutoin itse nuohoustapahtuma suoritetaan kuten ennenkin: Nuohoustyö Valmistelutoimet 1) Kiinteistön omistajan tai haltijan tulee huolehtia siitä, että tulisija voidaan esteettä nuohota, että savuhormille on esteetön ja turvallinen pääsy ja että rakennuksessa tai sen välittömässä läheisyydessä on palamisjätettä varten paloturvallisessa paikassa palamaton astia. 2) Nuohoojan tulee nuohouksen mahdollistamiseksi ja nuohouksen aiheuttamien haittojen estämiseksi mm. poistaa nuohousta haittaavat laitteet, avata savupellit ja tiivistää ne auki-asentoon, tarkistaa liitinhormien ja nuohousluukkujen tiiviys ja tarvittaessa tiivistää ne työn ajaksi, sulkea tarvittaessa painovoimaiset ilmanvaihtoventtiilit ja pysäyttää koneellinen ilmanvaihtolaitos, sulkea ja tiivistää tulisijan aukot, suorittaa muut suojaustoimenpiteet, kuten liesitason ja kiuskivien suojaus sekä tarkistaa, että öljypoltin on irrotettu toiminnasta. Nuohous Nuohoojan tulee nuohota savuhormi lisälaitteineen sekä liitin ja yhdyshormi, poistaa nuohouksesta kertynyt jäte ja tuhka ja varmistua, ettei hormiin jää haitallista määrää nokipalon vaaraa aiheuttavia palavia aineita, nuohota tulisija, puhdistaa savupellit ja tarkistaa niiden toiminta, tarkastaa nuohoustyön yhteydessä tulisijojen,savuhormien,tikkaiden ja nuohoustelineiden kunto, avata tukkeutunut savuhormi ja tutkia hormivuodot tarpeen mukaan Nakkila tiedottaa -

11 Toimenpiteet nuohouksen jälkeen Nuohoojan tulee poistaa kertynyt palamisjäte ja viedä se kiinteistössä tai sen välittömässä läheisyydessä olevaan kiinteistön omistajan tai haltijan osoittamaan paloturvalliseen paikkaan, palauttaa tulisija savuhormeineen sekä ilmanvaihto siihen käyttövalmiuteen,jossa ne olivat nuohousta aloitettaessa, antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle todistus tekemästään työstä ja tarvittaessa opastaa tulisijan käyttäjää tulisijan oikeasta käytöstä. Lisätyöt Nuohoojan tulee tarvittaessa ja kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa erikseen sovittuaan kuljettaa palamisjäte pois kiinteistön alueelta paloturvalliseen ja ympäristön kannalta turvalliseen paikkaan, suorittaa noenpoltto ja tehdä muut vastaavanlaiset henkilö-ja paloturvallisuuden vaatimat lisätyöt. Noenpoltosta on etukäteen ilmoitettava hätäkeskukseen ja tarvittaessa sovittava varotoimenpiteistä kunnan pelastusviranomaisen kanssa. Nuohousluettelo Nuohouksesta on pidettävä luetteloa. Luettelosta tulee selvitä: kiinteistön sijainti, tulisijat hormeineen sekä kullakin kerralla suoritetut nuohoukset. Nuohoojan on asianomaisen kunnan pelastusviranomaisen kanssa sovittavin väliajoin lähetettävä kooste pitämästään nuohousluettelosta kyseisen kunnan pelastusvirainomaiselle. Luetteloa pitää nuohooja. Kiinteistön omistaja pitää omatoimisesta nuohouksesta päiväkirjaa. Todistus suoritetusta nuohouksesta Nuohoojan tulee antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle todistus tekemästään työstä. Annettavasta todistuksesta tulee ilmetä: nuohouskohde, nuohouksen suorittaja, nuohouspäivä, nuohotut tulisijat ja hormit, havaitut viat ja puutteet, jotka on ilmoitettava myös palotarkastuksesta vastaavalle pelastusvirainomaiselle, mahdolliset muut työt, nuohoojan allekirjoitus ja mahdollisuuksien mukaan kiinteistön omistajan tai hänen edustajansa kuittaus tehdystä nuohoustyöstä. Erinäisiä määräyksiä nuohouksesta Milloin syntyy erimielisyyksiä, asian ratkaisee Porin käräjäoikeus. Lisätietoa nuohouksesta löytyy osoitteista ja ja niitä saa myös aluepalomestari Markku Ahosmäeltä, puh Turvallinen ulkoilualue Turvallinen ulkoilualue Palvelukeskus Hyppingin Dementiayksikkö Suvantokodin yhteyteen. Rakentaminen alkanut syksyllä. Suunnitelmissa on saada alueelle terapiapuutarha asukkaille tuttuine kasveineen. Vuonna 2004 Hyppingin väellä oli mahdollisuus osallistua puutarhaterapiaan sosiaalipsykologi, puutarhateknikko- ja terapeutti Kalervo Nikkilän johdolla. Tuolloin osallistujat olivat osaltaan osallistumassa Puutarhaterapia-videokasetin tekemiseen. Opetusvideomuotoon saatettu tietopaketti puutarhaterapiasta on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja on tarkoitettu työvälineeksi oppilaitoksiin ja erilaisiin työyhteisöihin ym. Kosketus puutarhaterapiaan on Hyppingillä säilynyt ja sitä saatanee toteuttaa nykyistä enemmän rakennettavan piha-alueen turvallisessa ympäristössä. - Nakkila tiedottaa - 11

12 SOSIAALIOSASTON TIEDOTUKSIA Sijaisena sosiaalitoimistossa Aloitin tässä työssä syksyllä 2007, sairaanhoitaja Minna Mikkolan jäädessä virkavapaalle. Aiemmin toimin sairaanhoitajana Satakunnan sairaanhoitopiirissä Harjavallan sairaalassa ja psykiatrian poliklinikalla vuodesta 1996 alkaen. 3. Mikä on työnkuvasi ja minkälaisissa asioissa kuntalaiset voivat ottaa yhteyttä sinuun? 12 Työnkuvaani kuuluu keskusteluhoito, kotikäynnit ja konsultaatio. Keskustelen mielelläni vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyvistä tai itseä muuten huolestuttavista asioista ja koetan yhteistuumin löytää keinoja selviytyä pulmatilanteista. Lähetettä ei tarvitse, ajan voi varata itse ja keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Toivoisin, että kuntalaiset ottaisivat yhteyttä niistäkin huolistaan, jotka kokevat pieninäkin murheina. Toisinaan pienistäkin murheista voi tulla jokapäiväistä elämää haittaava asia. 4. Miksi hait tätä paikkaa ja mitä odotat uudelta työltäsi? Nakkilan sosiaalitoimessa on aloittanut vs. erikoissairaanhoitaja Katariina Korhonen. Katariina Korhonen toimii Minna Mikkolan opintovapaan sijaisena. Esitin Katariinalle samat kysymykset kuin Minnallekin hänen tullessa Nakkilan kuntaan töihin. 1. Kerro vähän itsestäsi Olen 40-vuotias, Nakkilassa asuva erikoissairaanhoitaja. Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi lasta. Vapaa-ajalla harrastan erilaista liikuntaa ja laulan kuorossa. Luonnossa liikkuminen varsinkin ratsain on mieluisaa ja rentouttavaa. 2. Milloin olet aloittanut Nakkilassa ja millaisesta työstä siirryit tänne? Olen aiemmin toiminut terveydenhuollossa ja tehnyt lähinnä korjaavaa ja kuntouttavaa psykiatrista hoitotyötä ja nyt ajattelin kokeilla toimimista ennaltaehkäisevällä työotteella. Odotan työssäni hedelmällistä yhteistyötä kunnan eri toimijoiden kanssa ja toivon, että kuntalaiset löytävät minut ja uskaltaisivat rohkeasti ottaa yhteyttä. 5. Oletko viihtynyt uudessa työpaikassasi? Tällä hetkellä olen ollut työssä kolme viikkoa. Olen tutustunut asiakkaisiin, yhteistyökumppaneihin ja saanut hyvän vastaanoton työyhteisössä. Kokemukseni on se, että tämä työ tuntuu mielekkäältä, kiinnostavalta ja positiivisessa mielessä haasteelliselta. Eli kyllä, olen viihtynyt. Katariinan tavoittaa sosiaalitoimistosta ja hänen suora numero on Nakkila tiedottaa -

13 Tiedote kuljetuspalveluista Nakkilan sosiaalitoimeen on tullut yhteydenottoja koskien kuljetuspalvelua. Kuljetuspalvelua voidaan myöntää kahdella eri perusteella. 1. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu on lakisääteinen ja sitä saa jos täyttää Vammaispalvelulain kriteerit. 2. Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on tulosidonnainen. Yhden hengen taloudessa tuloraja on nettona 773,71 ja perheen nettotulot Nämä nousevat indeksikorotuksien yhteydessä. Myös sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ovat sidoksissa asiakkaan toimintakykyyn. Käytäntö Nakkilassa nykyisin on, että hakija ottaa yhteyttä sosiaalitoimistoon ja kertoo palvelutarpeestaan. Tämän jälkeen sovitaan aina kotikäynti, jolloin asiakkaan luokse saapuvat sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti. Kotona täytetään kuljetuspalveluhakemus ja liitteeksi tarvitaan Nakkilan terveyskeskuksen lääkärinlausunto. Lääkärinlausunto on suuntaa antava ja päätöksen tekee kuitenkin sosiaalityöntekijä yhdessä fysioterapeutin kanssa asiakkaan kokonaistilanne huomioiden. Vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalvelumatkoja voi olla vähintään 18 oman tai naapurikunnan alueelle kohdistuvaan matkaan ja Sosiaalihuoltolain mukaisia matkoja voi olla enintään 10 Nakkilan alueella. Näitä myönnettyjä matkoja ei saa käyttää Kelan korvaamiin matkoihin. Lisätietoja kuljetuspalvelusta antavat vt. sosiaalityöntekijä Anne Hakkarainen, puh ja fysioterapeutti Mari Pensas, puh Tiedotuksia kirjastosta 13 Kirjasto on avoinna: maanantaina, tiistaina, torstaina ja perjantaina klo keskiviikkona ja aattopäivinä klo 9-15 Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan kirjaston Internet-sivuilla ja tiedotusvälineissä. Muista Internet-sivumme osoitteessa /kirjasto. Sieltä voit lähettää meille viestejä, varauspyyntöjä ja osoitteenmuutokset. Osoitteesta pääset myös Web-kirjastoomme, jossa voit tarkastella kirjaston aineistotietokantaa. Sieltä näet myös omat lainaus- ym. tietosi ja voit tehdä varauksia lainassa olevaan aineistoon, jos olet hakenut kirjastosta sitä varten salasanan. Kirjaston poistomyyntipisteessä on myytävänä runsaasti edullisia kirjoja. Käypä penkomassa hyllyjä ja laatikoita! Kirjastossa on kotiseutukokoelma, johon kerätään Nakkilaa käsittelevää ja nakkilalaisten kirjoittamaa aineistoa. Pyydämme kaikkia yksityisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä myymään tai lahjoittamaan meille julkaisunsa. Meiltä ne löytyvät sitten aina tarvitsevien käyttöön. KÄY KIRJASTOSSA, SIELTÄ LÖYTYY TIETOJA JA ELÄMYKSIÄ. Internet-sivulla julkaistaan kirjaston uutuusluettelo kuukausittain. Kirjasto ei saa osoitteenmuutoksia väestörekisteristä, joten muista ilmoittaa myös kirjastoon, jos osoitteesi, nimesi tai puhelinnumerosi muuttuu! Kom paljom puhhuu, ni tullee joskus väkisinki hiukan tott joukkoo. - Nakkila tiedottaa - 13

14 Junnu-survival 14 Nakkilan lukion ekaluokkalaiset eli juniorit vauhdissa Säkylän harjulla. Maanantaina klo 9.00 normaalin kouluaamun jälkeen joukko Nakkilan Lukion tuliteriä junioreita ryhmänohjaajineen astui vaelluskamppeet päällä pihalla odottaneeseen bussiin. Kyseessä oli meille suunniteltu arkea virkistävä patikkaretki luontoon Säkylän harjureitin komeille maisemille. Retki ei ollut tuulesta temmattu ajatus, vaan jo pitkään suunnittelun alla ollut idea. Uusi rehtorimme Pasi Rantala oli keväällä tutustumiskäynneillään ehdottanut, että hänen mielestään olisi hienoa järjestää uusille junioreille jonkinlainen yhteinen tempaus, selviytymiskamppailu. Toki taustalla oli myös yhteishengen korottamisen halu. Asia otettiin syksyllä uudelleen käsittelyyn ja Junnu-survivaliksi nimetty reissu sai tuulta siipiensä alle. Retkeä edeltävänä päivänä oli toinen ryhmänohjaajamme Anne Laato käynyt tarkistamassa reitin soveltuvuuden. Vaellusmatka sujuikin mukavasti, sillä reitin pituus, seitsemän kilometriä, oli arvioitu hyvin. Se ei tuntunut puuduttavan pitkältä eikä jäänyt liian lyhyeksi. Polun varrella saimme nauttia kauniista luontomaisemista ja vastapainoksi täytyi hieman jännittää, ettei ajautuisi armeijan ampuma-alueelle, jota reittimme sivusi. Yhteishenkeä tuli kasvatettua erinäisin pelein ja lauluin. Hetkeksi pysähdyttiin syömään koulun tarjoamia eväitä. Lenkin kuljettuamme saavuimme vihdoin päätepisteeseemme. Siellä saimme koko porukan kasaan, sillä bussi toi patikoimaan kykenemättömät retkeilijät suoraan perille. Hieman levättyämme alkoikin ensimmäinen luottamusopiskelijoiden suunnittelema yhteinen ohjelmanumero. Pienen tietovisan aikana ryhmänohjaajamme alkoivat linja-autonkuljettajan avustuksella sytyttää nuotiota, jolla myöhemmin paistettiin makkaroita. Tiukan kilpailun voittaja saatiin selville ja sitten päästiinkin jo makkaran makuun. Grillauksen jälkeen oli taas vuorossa toimintaa. Erilaisin joukkuepelein saatiin hikeä pintaan ja tunnelmaa kohoamaan. Saimme myös toisen ryhmänohjaajamme Hanna-Leena Korhosen mukaan leikkeihin, kun ryhmästämme ei syntynyt tasajoukkueita. Suuremmilta haavereilta kisailun lomassa vältyttiin, pieniä tukkihumalan seurauksia lukuun ottamatta. Hauskaa oli ja aika riensikin sen mukaisesti, joten tuli kotiinlähdön aika. Bussi lähti kaartamaan takaisin kohti Nakkilan lukiota uupuneet opiskelijat mukanaan. Tämän kaiken mahdollisti koulumme pieni koko. Retken järjestäminen ei käynyt ylitsepääsemättömän hankalaksi, sillä opiskelijoita oli vähän, sekä ryhmänohjaajat saatiin vaivatta mukaan. Oli myös mukavaa, että meille pystyttiin antamaan eväät koululta mukaan. Ohjelmakin oli kätevämpi järjestää pienelle porukalle. Tutustuminen ihmisiin käy vaivatta, kaikki tuntevat toisensa. Ryhmänohjaajienkaan ei tarvitse kantaa huolta siitä, että joku opiskelija jäisi vähemmälle huomiolle. Kaiken kaikkiaan olemme onnekkaita, että saamme opiskella pienessä koulussa. Kumoamme siis väitteen, että pieni koulu olisi aina suurta opinahjoa huonompi. Teksti: luottamusopiskelijat Tea Mustajärvi ja Anna-Liisa Tarmo 14 - Nakkila tiedottaa -

15 Mikä kirja mullisti maailmaa sinun mielestäsi? Kaunokirjallisuuden lukemista on aika ajoin pidetty hyödyttömänä ajanvietteenä. Toisaalta jo Aleksis Kivi aikoinaan suositteli lukemista sanoen: Tutki parhaita kirjailijoita laajentaaksesi mielikuvituksesi piiriä. Lukemiseen kielteisestikin suhtautuvan näkemyksen takana on usein ajatus siitä, että kaunokirjallisuuden lukeminen vaikuttaa lukijaan, saa hänet ajattelemaan - kenties toisin kuin kulloisetkin vallassaolijat haluavat. Kaunokirjallisuuden avulla voidaan kertoa ajasta, yhteiskunnasta, ympäröivästä todellisuudesta eri tavalla kuin tietokirjassa. Nykyään ajatellaan myös, että ollakseen hyvä ammatissaan, asiantuntija tarvitsee syvällistä ihmisen ja elämän eri ilmiöiden ymmärrystä. Kaunokirjallisuus tarjoaa mahdollisuuden pysähtyä miettimään, mistä tässä kaikessa on kysymys, mihin maailma on menossa. Presidentti Kekkoselta kysyttiin aikoinaan, ehtiikö hän lukea uutta kaunokirjallisuutta, kun työhön liittyvien asiakirjojen lukeminen jo vie paljon aikaa. Hän vastasi, että totta kai hän lukee kaunokirjallisuutta. Miten muuten tietäisin, mitä ihmiset tässä maassa todella ajattelevat. Kaunokirjallisuus voi myös muuttaa maailmaa. Setä Tuomon tupa -kirjan on sanottu jopa vaikuttaneen Amerikan sisällissodan syttymiseen, kun siinä tuotiin esille orjien todellista kohtelua realistisesti. Minna Canthin kirjat vaikuttivat naisten aseman muutokseen tuomalla esille monia epäkohtia. Yrjö Kokon kirja Laulujoutsen sai aikaan sen, että Suomessa on tällä hetkellä hyvin elinvoimainen laulujoutsenkanta. Esimerkkejä löytyy monia, monelta eri elämänalalta. Järjestämme kirjastossa näyttelyn maailmaa tavalla tai toisella asiakkaidemme mielestä muuttaneista kirjoista Lainanpäivästä ( ) alkaen. Laitamme esille kirjat ja niihin liittyvät perustelut. Jos haluat osallistua näyttelyyn, valitse kaunokirjallinen teos, joka sinun mielestäsi on muuttanut maailmaa - tavalla tai toisella, enemmän tai vähemmän. Perustele valintasi lyhyesti. Tuo tekstisi kirjastoon tai lähetä se postitse osoitteella: Nakkilan kunnankirjasto, Porintie 9, Nakkila tai sähköpostitse osoitteeseen leena.purhonen@nakkila.fi. Teksti Leena Purhonen Kuva Hilkka Toivanen Kuvassa Sari Hietala tutkii näyttelyä kirjoista, joista valitsijat ovat saaneet elämäänsä pysyvää pääomaa. 15 Kuka hullu fiilii talvel söis, vilu siit suvellakin tullee!. - Nakkila tiedottaa - 15

16 VIIKKALAN KOULU YLÄNEELLÄ 16 Luontokapinetissa Olimme Luontokapinetissa Yläneellä Meille annettiin tehtävälaput ja jaettiin kolmen ryhmiin. Sitten lähdettiin kiertämään paikkaa. Siellä oli maapallo, joka pyöri. Tähdet tuikkivat maapallon yläpuolella. Siellä oli myös talo, jossa oli lajiteltu jätettä. Talon vieressä oli kiviä näytteillä. Olenkohan kertonut jo kaikki? Ai niin, olihan siellä puuosasto. Siellä oli katosta lattiaan puita. Yhdessä puussa oli aukko. Sinne sai pistää käden sisään ja tunnustella, mikä eläin siellä oli. Matelijaosastolla oli kyy, rantakäärme, vaskitsa ja muita sammakkolajeja. Suosittelen kaikille, että käykää ihmeessä Yläneen Luontokapinetissa. Emilia Viljanen 4. lk. Näkoalatornissa. Luontokapinetissa Nakkila tiedottaa -

17 Patikoimassa suolla Lähdimme patikoimaan, onneksi ilma oli lämmin. Menimme kohti Savojärveä pientä metsäpolkua pitkin. Pysähdyimme katsomaan karttaa, jonka luota lähdimme suolle. Polun varrella oli kylttejä, joissa oli kuvia ja tietoa linnuista. Suolla kävelimme kahta kapeaa lankkua pitkin. Siellä oli kauniit maisemat ja vähän käkkyräisiä puita, myös karpaloita löytyi. Jotkut maistoivat karpaloita ensimmäistä kertaa. Suon jälkeen käännyimme takaisin päin. Saavuimme pian ruokapaikalle, jossa meitä odotti kinkkukiusaus, mehu, leipä ja banaani. Ruoka oli ihan hyvää. Kun kaikki olivat syöneet, lähdimme bussille. Muistoksi meille jäi hyvä mieli ja märät sukat. Veera Tienhaara 5. lk. Sara Heinänen 6. lk. Karoliina Niittumäki 6. lk. Anni-Mari Rintamaa 6. lk. Säkylän varuskunnan SOTKU:ssa Menimme linja-autolla ensin Yläneelle. Patikoimisen ja ruokailun jälkeen ajoimme Säkylän varuskuntaan. Portilla sotilasvartija pysäytti linja-auton. Saimme luvan mennä sotilaskotiin. Se ei ollutkaan koti, vaan kahvila, pelipaikka, ruokala, kirjasto... Me ostimme Patikoimassa Kurjenrahkan suolla. munkkeja, limsaa, karkkeja ja suklaata. Ne olivat halpoja ja herkullisia. Kentällä sotilaat harjoittelivat marssimista. Sitten lähdimme, herkuttelusta vatsat pullollaan, kohti Nakkilaa ja Viikkalan koulua. Alaluokkalaiset 17 Ruokailemassa Savojärven rantamaisemissa. - Nakkila tiedottaa - 17

18 IloNa - Iloa Nakkilaan 18 IloNa on Otsolan kansalaisopiston vuonna 2007 toteuttama hanke, jolla kartoitetaan ja kehitetään Nakkilan reuna-alueiden opinto- ja harrastustoimintaa. Tavoitteena on tuoda iloa Nakkilaan luomalla kohdealueille kansalaisopiston toimintaa - opintoryhmiä, lyhytkursseja, työpajoja, luentoja, kyläiltoja ym. Hanke kohdistuu Järvikylän, Kukonharjan, Matomäen, Ruskilan ja Tervasmäen alueille. Hanke toteutetaan EU:n Leader+ -ohjelman tuella. IloNan kartoitustyö kohdealueilla Tammikuussa toimintansa aloittanut IloNa kartoitti keväällä opinto- ja harrastustoimintaa Ruskilan, Järvikylän sekä Pyssykankaan-Hormiston-Matomäen alueilla. Kylissä vierailtiin ja tiedusteltiin asukkaiden toiveita alueelliseen harrastustoimintaan. Kevään kartoitustyön perusteella Otsola aloitti opintotoimintansa näissä kylissä tänä syksynä. Toiminnan suunnittelussa huomioitiin kohdealueittain toimitilat, nykyinen harrastustoiminta sekä harrastustoiminnan toiveita kartoittavan kyselyn tulos. Kylissä syksyllä tarjottava toiminta löytyy joka talouteen jaetusta Otsolan opetusohjelmaesitteestä sekä Internetistä osoitteesta Ruskilassa Otsola osallistui järjestettyyn Laskiaisriehaan. Ruskilan koulussa järjestetyssä tapahtumassa Otsolan kädentaitoilta tarjosi mahdollisuuden tutustua neulahuovutustekniikkaan Maija Metsäpalon ohjaamana sekä vaikuttaa syyskauden alueelliseen opintotoimintaan. Alueellisen harrastustoiminnan kehittämistyön kyselyssä eniten ääniä saivat neulahuovutus, helmityö, paperimassa ja puutarhan syyskunnostus Nakkila tiedottaa -

19 Järvikylässä järjestettiin pajutyön kurssi Kurssi toteutettiin uudella kylätalolla Järvenpään tilalla Katri Matomäen ohjaamana. Järvikylässä alueellisen harrastustoiminnan kehittämistyön kyselyssä eniten ääniä saivat neulahuovutus, kuorolaulu ja kokkikoulu. Matomäen-Pyssykankaan-Hormiston alueen kehittämistyö aloitettiin vierailemalla Pyssykankaan entisellä koululla järjestetyssä Laulajaisissa. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Kylätoimikunta ja Otsola. Otsolasta tapahtumaan osallistuivat työnäytöksin Pirjo Huttunen ja Marja Salén-Uusi-Kraapo sekä lasten puuhanurkkaa ohjannut Katri Matomäki. Alueella järjestetyssä harrastustoiminnan kehittämistyön kyselyssä eniten ääniä saivat jumppa, sienten poiminta ja valmistaminen sekä pajutyöt. 19 Syksyllä IloNa on käynnistynyt Tervasmäellä ja Kukonharjassa. Kylien asukkaiden toiveita ja ajatuksia alueen opinto- ja harrastustoiminnan kehittämistyön perustaksi on kartoitettu kylissä järjestetyissä kädentaitoilloissa. Tervasmäellä tavattiin metallilankapunonnan merkeissä Ampumaradantiellä ja Kukonharjassa huovutettiin Kukonharjan koululla. Kädentaitoilloissa on ollut mahdollisuus tutustua Otsolan tarjoamiin moninaisiin mahdollisuuksiin sekä vaikuttaa kevätkaudella 2008 järjestettävään alueelliseen opintotoimintaan. Opintotoiminta suunnitellaan syksyn kartoitustyön perusteella. IloNan kohdealueiden kevätkauden opetusohjelma löytyy vuoden vaihteessa joka talouteen jaettavasta Otsolan opetusohjelmaesitteestä tai Internetistä osoitteesta Tervetuloa harrastustoiminnan kehitystyöhön! Otsolan henkilökunta kiittää vuoden 2007 aikana IloNan toimintaan osallistuneita yhteistyötahoja! IloNan toiminta jatkuu edelleen syksyllä. Tervetuloa alueellisen harrastustoiminnan kehitystyöhön. Lisätietoja Otsolan toimistolta, puh. (02) tai Siin om miäst kahtee rekkee ja kontit kolmantee. - Nakkila tiedottaa - 19

20 Viikkalan koulussa 80 kirjailijaa Koulu juhlistaa Suomen 90-vuotisjuhlavuotta julkaisemalla kirjan. VIIKKALAN VEIJARIT Itu, Jekku, Aku on kirjoitettu Suomen 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kirjoittajina ovat Viikkalan koulun oppilaat. Yläluokkalaiset ovat saduttaneet alaluokkalaisia. Kirjassa seikkailevat oppilaiden luomat, muotoaan muuttavat fantasiahahmot: luokkalaisten Itu Nakkilassa, luokkalaisten Jekku Satakunnassa ja luokkalaisten Aku koko Suomessa. Oppilaat ovat itse kuvittaneet kertomuksensa. Kirjan tekoa ovat olleet tukemassa useat nakkilalaiset yritykset, Lions Club sekä kirjasto-kulttuurilautakunta. Kirjan julkistamistilaisuus on Viikkalan koululla Sillai ihmisen ellää tarttis, et syödes olis ain hiuka hiki ja tyänteos vähä vilu. Paris, je t aime Aika ennen matkaa Lukiotaipaleemme alussa, 2005 syksyllä, muistutimme opettajaamme Marika Kasankoa vuonna 2000 antamastaan lupauksesta: Lukiossa, jos vielä opiskelette ranskaa, voidaan harkita matkaa Pariisiin. Ajatus matkasta saikin nopeasti tuulta alleen ja muutaman kuukauden koulunkäynnin jälkeen koko ryhmän mietteet pyörivät erilaisissa rahankeruutavoissa. Meitä A2-ranskan lukijoita on vain kuusi, joten matkavarojen kerääminen rajoittui myyjäisiin, ovelta ovelle kaupusteluun ja kahvituksien järjestämiseen. Luulenpa, että jokaisen meidän leipomistaidot ovat ainakin parantuneet... Matkan häämöttäessä enää muutaman kuukauden päässä, laitoimme postiin muutamia anomuksia Nakkilalaisille yhdistyksille ja yrityksille. Nakkilan Lions Club, Konepaja ja Rotary Club vastasivat positiivisesti tukemalla matkaamme muutamilla kymmenillä euroilla Päiväunet ainoastaan nukuttuina, jännitys ja innostus lähes huipussaan, kellon ollessa vain 1.20 taksimme lähti kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Taksimatkalla nukkuminen osoittautui mahdottomaksi muutamastakin eri syystä... Lentokentällä saimme kuulla lentomme peruuntuneen SAS:n lakon vuoksi. Marikan ja hänen miehensä Mikaelin, joka oli toinen valvojamme, tiukkuuden ja vaatimuksien vuoksi onnistuimme saamaan Finnairin suoran lennon Pariisiin Nakkila tiedottaa -