LEENA KOIVUSILTA SEINÄJOEN KOULUJEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN TEEMAVUODEN ( ) TUTKIMUS PERUSTIEDOT JA YKSINÄISYYTEEN YHTEYDESSÄ OLEVAT ASIAT

Transkriptio

1 1 LEENA KOIVUSILTA SEINÄJOEN KOULUJEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEN TEEMAVUODEN ( ) TUTKIMUS PERUSTIEDOT JA YKSINÄISYYTEEN YHTEYDESSÄ OLEVAT ASIAT TAMPEREEN YLIOPISTO, SEINÄJOEN YLIOPISTOKESKUS

2 2 Leena Koivusilta Seinäjoen koulujen syrjäytymisen ehkäisemisen teemavuoden ( ) tutkimus perustiedot ja yksinäisyyteen yhteydessä olevat asiat Tampereen yliopisto, Terveystieteiden yksikkö, Seinäjoen yliopistokeskus Kuvat: Leena Koivusilta ja Seinäjoen kaupungin kuvapankki Seinäjoki 2014 ISBN (PDF)

3 3 SISÄLTÖ ESIPUHE JA KIITOKSET. 4 OPPILAIDEN EHDOTUKSIA YKSINÄISYYDEN VÄHENTÄMISEKSI.. 6 JOHDANTO.. 8 RAPORTIN TUTKIMUSTAVOITTEET. 12 KOHDERYHMÄ JA TIEDONKERUU 12 INDIKAATTORIT JA TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. 12 Indikaattorit 12 Tutkimusaineiston analyysi 23 TULOKSET OSA I.. 25 YLEINEN SOSIAALINEN HYVINVOINTI.. 25 Perheiden elinolot. 25 Asuinympäristöön kiinnittyminen.. 27 Toimintaympäristöjen koettu turvallisuus 29 Suhteet perheeseen ja muuhun lähipiiriin 31 Kodin ja koulun yhteistyö. 33 Harrastukset ja ajankäyttö.. 36 SOSIAALINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ. 42 Kiinnittyminen kouluun ja oppilasryhmiin 42 Ystävät, yksinäisyys ja kiusaaminen.. 45 TULEVAISUUDEN VOIMAVARAT.. 49 Sosiaaliset taidot, itsetunto ja tunnetietoisuus. 49 Onnellisuus, vaikutusmahdollisuus ja luottamus. 52 AJATUKSET TULEVAISUUDESTA 54 TULOKSET OSA II. 56 YKSINÄISYYTTÄ MITTAAVIEN MUUTTUJIEN VÄLISET YHTEYDET.. 56 YKSINÄISYYTEEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT 57 Yleinen sosiaalinen hyvinvointi. 57 Sosiaalinen hyvinvointi kouluyhteisössä 63 Tulevaisuuden voimavarat. 65 Ajatukset tulevaisuudesta 68 YHTEENVETO.. 69 LÄHDEKIRJALLISUUS LIITTEET

4 4 ESIPUHE JA KIITOKSET Ajatus tästä tutkimuksesta syntyi vuoden 2013 keväällä keskustellessani perusopetusjohtaja Jari Jaskarin kanssa. Kuulin häneltä siitä tärkeästä työstä, jota Seinäjoella tehdään koulujen teemavuosien muodossa ja että seuraava teemavuosi kohdistuisi syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tulin ajatelleeksi, että syrjäytymiseen yhteydessä olevia tekijöitä voisi tutkia välineillä, joita olin ollut mukana kehittämässä ja testaamassa Turun yliopiston tutkimusryhmässä. Aloitimme vuonna 2006 monen tiedekunnan ja Liedon kunnan yhteistutkimuksen, joka kohdistui sosioemotionaaliseen hyvinvointiin ja oppimiseen yläkoulun oppilaiden keskuudessa. Tutkimuksessamme seurattiin oppilaiden hyvinvoinnin ja vertaissuhteiden kehittymistä koko yläkoulun aikana. Koska tutkimusryhmä oli monitieteinen, jokainen tutkija toi mukanaan omien alojensa maailmalla ja kotimaassa testattuja tiedonkeruuvälineitä ja myös uusia kehitettiin. Siirryttyäni Turusta Etelä-Pohjanmaalle ajattelin kehitetystä tietotaidosta mahdollisesti olevan iloa myös Lounais-Suomen ulkopuolella ja että se palvelisi hyvin nimenomaan syrjäytymisen teemavuotta. Liedon tutkimuksessa on keskeisellä sijalla ollut yksinäisyyden tutkimus, jonka ehdoton asiantuntija on kollegani dosentti Niina Junttila. Koska yksinäisyys aivan oleellisesti liittyy syrjässä olemisen tai ulkopuolisuuden kokemiseen toivoin, että voisimme tehdä yhteistyötä Seinäjoellakin, ja näin ilokseni tapahtui. Niina kanssa laadin kyselylomakkeet ja tulemme raportoimaan havaintoja yksittäisissä artikkeleissa. Niinalle siis suuri kiitos tähänastisesta yhteistyöstä! Yksinäisyyden tutkimuksen tarve onkin Seinäjoen tutkimuksen alkamisen jälkeen usein tuotu esiin mediassa ja hyvinvointitutkijoiden keskuudessa. Tutkimuksesta vastaavan ryhmän muodostavat professori Leena Koivusilta Tampereen yliopiston Terveystieteiden yksiköstä, Seinäjoen yliopistokeskuksesta (Epanet-verkosto), dosentti, Niina Junttila Turun yliopistosta ja perusopetusjohtaja Jari Jaskari Seinäjoen opetustoimesta. Tutkimus osa Lasten ja nuorten terveyden edistämisen tutkimushanketta ( ) Etelä- Pohjanmaan Epanet-korkeakouluverkostossa. Verkosto on luotu kehittämään korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja aluekehitysviranomaisten yhteistyötä ja vahvistamaan maakunnan tutkijoiden ja kehittämisen ammattilaisten yhteisöä. Määräaikaisia professoreita tutkijaverkostoineen on Helsingin yliopiston, Tampereen yliopiston, Vaasan yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston, Sibelius-Akatemian ja Turun yliopiston tehtävissä. Hankkeen ovat suunnitelleet Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikkö (hallinnollinen sijainti), Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys (koordinaatio) ja Kuortaneen urheiluopisto. Muina alueellisina kumppaneina ovat Etappi-ryhmä ry, Kuortaneen urheiluopisto, Foodwest Oy, Seinäjoen teknologiakeskus ja Seinäjoen Ammattikorkeakoulu. Hankkeessa usean tieteenalan näkökulmista tehtävän tutkimuksen pohjalta toivottavasti löydetään keinoja lasten, nuorten ja perheiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä väestöryhmien terveyden eriarvoisuuden vähentämiseksi. Yhteiskunnan polarisaation ja erityisesti syrjäytymisen ja sosioekonomisten hyvinvointierojen ehkäisy sekä koulutukselliseen tasa-arvoon pyrkiminen on Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan yksi kärkiteema (VNK/459/48/2014). Vuonna 2011 Suomessa oli laskettu olevan yhteensä henkilöä (9 prosenttia ikäluokasta), jotka eivät olleet opiskelemassa tai työssä, ja myös Euroopan komissio toteaa nämä nuoret valtavaksi käyttämättömäksi resurssiksi ja

5 5 sosiaaliseksi kriisiksi (KOM( )). Kaikki ne keinot, joilla voidaan antaa lisää tilaa nuorten käyttää lahjojaan, energiaansa ja luovuuttaan vähentävät yksilöiden ja heidän perheidensä kärsimystä ja luonnollisesti samalla hillitsevät yhteiskunnille aiheutuvia kustannuksia. Tutkimus, joka Seinäjoen kouluissa on saatu toteuttaa ja jonka ensimmäisen vaiheen tuloksia nyt esitetään, kohdistui siis hyvin merkittävän yhteiskunnallisen ongelman taustoihin. Selvää on myös, että ennaltaehkäisevien toimien suunnittelemiseksi ja kohdentamiseksi tarvitaan paitsi yleistä, myös paikallista tietoa. Haluan kiittää lämpimästi kaikkia tutkimuksen tiedonkeruuseen osallistuneita. Suurin kiitos menee tietenkin vastaajille ja heidän vanhemmilleen, jotka mahdollistivat tutkimuksen toteutumisen. Kiitos siis teille lapset ja nuoret, että jaksoitte miettiä vastauksia vaikeiltakin tuntuneisiin kysymyksiin ja että todella paneuduitte tiedusteltuihin asioihin! Hyvin iloisia olemme myös niistä vastauksista, joita annoitte sanallisesti. Mainitsemanne asiat antavat tärkeää tietoa, jota jo hieman teitä iäkkäämpi kysyjä ei olisi tullut ajatelleeksikaan. Ajanpuutteen vuoksi näitä vastauksia ei ole käsitelty vielä tässä raportissa. Teille opettajat ja muut tiedonkeruun mahdollistaneet kouluissa työtä tekevät esitän myös mitä suurimmat kiitokseni! Jo yleiskuva vastausten luotettavuudesta ja tasalaatuisuudesta kertoi, että tutkimus oli toteutettu huolella ja että Seinäjoen kouluissa oppilaat voivat luottaa siihen, että saavat tarvitessaan tukea ja rohkaisua. Erityisesti kiitämme vielä opettaja Pirjo kotapakkaa hänen kärsivällisesti antamistaan neuvoista Webropol-järjestelmän käytössä sekä rehtori Margit Orrenmaata välittäjänä toimimisesta tutkijoiden ja yhdysopettajien välillä. Lisäksi haluan kiittää Seinäjoen perusopetusjohtaja Jari Jaskaria tutkimuksen mahdollistamisesta ja siitä, että se on jokaisessa vaiheessaan edennyt ripeästi. Seinäjoella syyskuussa 2014 Leena Koivusilta

6 OPPILAIDEN EHDOTUKSIA YKSINÄISYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 6 aina jos joku on yksin niin täytyy mennä kysymään mikä on ja ottaa mukaan Että joku auttaisi jos joku jäisi yksin niin menisi häneen luokseen ja ottaa leikkeihin mukaan,tai sitten voisi sanoa opettajalle. että oppilaat ottaisivat ne yksinäiset leikkiin ja että opettajat valvoisivat sitä.yksinoliat voisivat myös kysyä rohkeasti että saisivatko tulla leikkiin mukaan.kouluissa voisi järjestää leikkejä niille jotka jäisivät yksin. haluaisin että kaikki otettaisiin leikkiin mukaan koska tulisi parempi itse luottamus He voisivat tarkkailla tai kysellä oppilailta, että onko heillä mitään huolia tai murheita. Ja myös kiinnittää hieman enemmän huomiota yksinäisiin oppilaisiin. Innostaa enemmän yhteisiin leikkeihin kuten purkkiin ja kirkkikseen. Jokainen menisi pyytämään yksinäistä mukaan tekemään jotain. Voit ajatella miltä sinusta tuntuisi jos olisit yksin. järjestää kilpailu jossa pitää ottaa kaikki luokkalaiset mukaan leikkiin kaikki oppilaat huolehtisivat välitunneille että kaikilla on leikki ja juttelu seuraa ja myös oppitunneilla pitää huolehtia ESIM.jos on pari työskentelyä ettei kukaan jää yksin tai ilman paria. Kaikki oppilaat olisivat sen ikäisiä mitä ovat, eivätkä yritä olla vanhempia. Kaikki oppisivat hyväksymään toiset sellaisina kuin he ovat. kaikki otettaisiin mukaan leikkeihin. Ja opettajat puuttuisivat heti asiaan jos joku on yksinäinen tai häntä kiusataan, oppilaat sanovat rehellisesti mitä on käynyt riidoissa jos tulee riitoja. Oppilas saa sopivan rangaistuksen. RIITOIHIN (Jos niitä tulee) on jokin syy aina esim: kiusatulla on hienommat vaatteet kuin muilla, kiusaajaa on ennen kiusattu, kiusaaja tuntee ilkivaltaa kiusattua kohtaan......kiusaajilla ei olisi mitään syytä kiusata toista oppilasta! kaikki otettaisiin mukaan leikkiin eikä ketään pilkattaisi Kaikki voisi suunnitella yhteisiä tapahtumia, joihinka kaikki otetaan mukaan. kaikkien pitäisi olla sinä lukukautena kaikkien eri luokkien sekä tyttöjen että poikien kanssa yksi päivä kavereita. Kun näkee jonkun yksin välitunnilla pyytää häntä mukaan leikkiin ja jos muut eivät huoli häntä silloin kysyn että leikitäänkö sitten kahdestaan jos noilla on muutenkin tarpeeksi porukkaa. leikkikaluja hyvin paljon Mennä sellaisen työ jonka tuntisin ja olisi yksin. Kaikki voisivat tehdä niin, vaikka eivät tuntisi. Siinä saisi uusia ystäviä. minun mielestä olisi hyvä jos kaikki luokalla olevat tutustuisivat toisiinsa hyvin, ettei siksi tulisi kauheasti riitoja, siksi meidänkin luokalla on välkkäparit jotka vaihdetaan viikon jälkeen. No että pyydetään kaikkia mukaan mutta ei pakoteta vaan kysytään mutta jos ei halua niin ei ole pakko mennä. oppilaitten ei tarvitsisi tehdä yli määräistä sähinää esimerkiksi sanomalla toiselle vastaan jotakin nenäkästä niin että toiselle tulee kiivastunut olo. ottaa kaikki huomioon, olla kaikkien kaveri ja olla kaikille ystävällinen ja että opettajat olisivat enemmän mukana kiusaamistilanteissa.

7 7 Pitää ns. "kaveripäivän" että luokassa arvotaan parit kesken kaikkien ja sitten sen parin kanssa ollaan koko päivä:)! Pitää tiukempaa kuria siitä että kukaan ei jää yksin. Ja yrittää saada oppilaat ymmärtämään miltä tuntuu jäädä yksinäiseksi. Yksin jäämisen tunne on kamala mutta jos haluaa itse olla hetken aikaa yksin niin siihen pitää antaa mahdollisuus. selvittettäisiin puhumalla ja kuunneltaisiin myös toista osapuolta Sillä tavalla, että kaikki otettaisiin mukaan leikkiin ja opettajat taas järjestäisivät enemmän HAUSKOJA tapahtumia. :D tehdä joku sääntö jota kaikki noudattaisi tai kaikki yrittäisi tulla toimeen kaikkien kanssa niin kukaan ei jäisi yksin Tehtäisiin sellanen kirjejuttu et kirjotettais oma nimi ja luokka siihen kirjeeseen ja sitte viedään ne kirjeet jonneki mistä jokanen nostaa jostain kopasta jonku kirjeen ja leikis senkaa vaikka viikon välkil ja sit vaihetais Vaikea sanoa, mutta kai voitaisiin järjestää koulussa välkille leikkejä johon kaikkien kuuluisi osallistua, aina vuorotellen päätettäisiin leikkejä, Ja salaisuuksia voisi jakaa vaikka kotimatkalla. Näillä kahdella sivulla on esitetty melko satunnaisesti koottu valikoima nuorimpien eli neljänsien luokkien oppilaiden vastauksia kysymykseen Mitä sinä itse voisit tehdä tai muut oppilaat, opettajat tai joku muu voisivat tehdä, jotta koulussanne kukaan ei jäisi yksinäiseksi? Vaikka vasta vain osa vastauksista on tässä vaiheessa tuotu näkyviin, ne on kuitenkin pyritty valitsemaan niin, että ne kattaisivat mahdollisimman suuren valikoiman ehdotettuja yksinäisyyden torjumiseen ehdotettuja keinoja. Mainitut keinot paljastivat vahvasti jaetun tunteen siitä, että oppilaat todella paljon kaipaavat ryhmään kuulumista ja tulevat surullisiksi, jos jäävät kaveripiirin ulkopuolelle. Selvää on, että myös mukaan yhteisiin juttuihin päässeet hyvin tuntevat ryhmässä olemisen merkityksen. Ymmärrystä oli myös siitä, että yksin jäämisen taustalla saattoi olla ongelmia, joita voisi hienovaraisesti tiedustella ja pyrkiä ratkaisemaan. Vastaukset kuvastivat usein myötätuntoista suhtautumista ja toivottiin muiden oppilaiden osaavan asettua yksin jääneen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan. Tuotiin myös esiin yhteiseen toimintaan mukaan pääsemisen merkitystä esimerkiksi itseluottamukselle. Muistettiin myös, että saattaa olla kuitenkin tilanteita, jolloin oppilas haluaakin olla vähän aikaa yksikseen, ja että tämä on muiden syytä ottaa huomioon. Opettajilta toivottiin myös uusia ratkaisuja ja varsinkin kiusaamistilanteisiin puuttumista. Kaikkiaan vastaukset vaihtelevat yleisemmistä asenteista ja suhtautumistavoista aivan konkreettisiin ehdotuksiin koulupäivän, ja varsinkin välituntien, puuhista yhteisleikkeineen ja leikkivälineineen. Vaikka vastausten kirjo oli laaja, sivulle mahtui vain pieni osa ehdotuksien teemoista ja seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisilla niitä oli vielä lisää. Vastaukset analysoidaan myöhemmin erillisissä osatutkimuksissa, mutta jo tämä luettelo osoittaa, että yksinäisyyden, kiusaamisen ja syrjinnän estäminen koetaan selkeästi sekä oppilaiden että opettajien yhteiseksi tehtäväksi ja että oppilailla on paljon hyviä ehdotuksia, joita voi ottaa heti käyttöön.

8 8 JOHDANTO Suomalaislasten loistavat oppimistulokset on maailmanlaajuisesti tunnustettu, opettajankoulutus on huippuluokkaa ja lasten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden edistäminen on tavoitteena useissa valtakunnallisissa hyvinvointiohjelmissa (mm. Terveys 2015; Sosiaali- ja terveysministeriö 2001). Silti kasvavaa huolta aiheuttaa lasten ja nuorten keskuudessa havaittava jakautuminen toisaalta hyväosaisiin menestyjiin ja toisaalta hyvinvoinnista monella tavalla osattomiksi jääviin ja erityisesti niin sanottuihin syrjäytyjiin (Notkola ym. 2013). Vaikka syrjäytymisen käsitteestä ja määrittelystä on monia mielipiteitä, on tullut tavaksi pitää syrjäytyneinä ulkopuolella olevina - henkilöitä, joilla on vain perusasteen koulutus ja jotka eivät tilastojen mukaan ole työssä tai opiskelemassa. Erityisen huolestuttavassa asemassa oleviksi on yhteiskunnallisessa keskustelussa katsottu ne nuoret, joita ei tavoiteta edes tilastoista. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 syrjäytyneiden lukumääräksi vuotiaiden joukossa katsottiin henkilöä. Näiden nuorten joukossa näkyy riskiin vaikuttavina tekijöinä perhetausta, ulkomaalaisuus, vanhempien matala koulutustaso, huostassa oleminen ja asunnottomuus. (Myrskylä 2012.) Perheiden osattomuus näkyy syrjäytymisen ylisukupolvisuutena ja lapsiköyhyyden sekä lastensuojelun tarpeen kasvuna, joiden kautta kasvavalle osalle lapsista kasautuu vaikeita pahoinvointiongelmia (Karvonen ja Koivusilta 2010). Näistä ongelmista kertoo mm. koulussa viihtymättömyys, opiskelu-uran lopettaminen peruskouluun, terveysongelmat, päihteiden käyttö, toivottomuus ja tulevaisuuden näköalojen puuttuminen, jotka sittemmin johtavat toimintakyvyn puuttumiseen monilla elämän alueilla. Aivan syrjäytymiskehityksen ytimessä on yksinäisyyden kokeminen (Junttila 2010). Lapsista ja nuorista lähes joka viides kokee jossakin vaiheessa elämäänsä yksinäisyyttä. Heistä noin puolella yksinäisyys jatkuu vuodesta, tilanteesta ja kontekstista toiseen. Yksinäisyystutkimuksia on viime vuosina julkaistu enenevässä määrin, ja vaikutuksista lasten ja nuorten psykososiaaliseen huonovointisuuteen tiedetään jo paljon. Sekä suomalaiset että kansainväliset tulokset ovat sangen yksimielisiä yksinäisyys linkittyy muun muassa pelkoihin, ahdistuneisuuteen, sosiaaliseen fobiaan, masennukseen, itsetuhoisuuteen ja toteutuneisiin itsemurhiin (esim. Junttila 2010, Junttila ym. 2010, Junttila, Vauras 2009, Niemi ym. 2013, Virta ym. 2012). Puhuttaessa syrjäytymisen vastaisesta taistelusta tuodaan esiin se keskeinen merkitys, joka on koululla ja sen kyvyllä edistää lasten ja nuorten sosioemotionaalista kehitystä ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Koko kouluyhteisö kaikkine sen muodostavine ihmisineen voi merkittävällä vaikuttaa hyvinvointiin ja puskuroida kehityksen riskitekijöiden (esim. kodin ongelmat, koulukiusaaminen) kielteisiä vaikutuksia (mm. Weare 2000, 2004, Zins ym. 2004, Barrett 2005). Tutkimusten mukaan ratkaisevaa on se, miten vahvasti oppilaat tuntevat kuuluvansa koulun yhteisöön ja millaisia tukea antavia, myönteisiä ihmissuhteita ja ryhmään kuuluvuutta se tarjoaa. Myös tämä Seinäjoella toteutettava tutkimus antaa tietoa tekijöistä, jotka ovat yhteydessä erityisesti yksinäisyyden kokemuksiin, mutta myös muihin syrjäytymiskehityksen osatekijöihin. Aikaisemmin aloitettu hieman samankaltaisella näkökulmalla tehty tutkimus on Liedon kunnan oppilaita koko yläkoulun ajan seurannut tutkimus (vuonsina 2006 ja 2007 yläkoulun aloittaneet kohortit), jossa on tuotettu tietoa lasten ja nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia

9 9 edistävistä ympäristöistä, toimintamalleista ja tavoista, joilla niitä voidaan kouluyhteisössä rakentaa. Hankkeeseen sisältyneessä interventiossa oppilaat jaettiin pysyviin pienryhmiin eli ns. väriryhmiin ja niiden avulla on pystytty tutkimaan ryhmiin kuulumisen merkitystä oppilaiden välisille suhteille. Useat Seinäjoen tutkimuksessa käytetyt mittarit on testattu Liedon monialaisessa tutkimuksessa. Seinäjoen kouluissa lukuvuotena toteutetun syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävän teemavuoden aikana oppilaiden välisten suhteiden vahvistamiseen tähdättiin useilla toimintamuodoilla. Kehitettävinä toiminta-alueina erotettiin syrjäytymisteeman koordinaattoreiden (Pirjo Rajala, Eveliina Kallio, Heidi Joensuu, Minna Rytylä ja Kirsi Tuomi) suunnittelemina kokonaisuuksina ryhmäytyminen (alkusyksystä syyslomaan), kodin ja koulun yhteistyö (syyslomasta joululomaan), itsen ja muiden arvostaminen (tammikuusta hiihtolomaan) sekä tunnetaidot (maaliskuulta toukokuulle). Kaikilla näillä teemoilla voidaan olettaa olevan yhteys yksinäisyyteen sekä kaverisuhteita ja ystävyyttä koskeviin käsityksiin. Lisäksi niillä voidaan ajatella olevan merkitystä myös sellaiselle vertaisryhmän taholta tulleelle torjunnalle, joka ilmenee koulukiusaamisena (ks. Salmivalli 2003, 2005) ja johon koulussa vallitsevilla ryhmärakenteilla on suuri vaikutus. Teemoja toteutettiin kouluissa vapaamuotoisesti ja koordinaattorit laativat jokaisesta materiaalia, josta jokainen toimija saattoi valita mieleisensä. Ryhmäytymisen alueeseen sisältyi mm. tiedotteiden sekä ryhmäytymisoppaan jakaminen sekä nuorten laatimien julisteiden esittely. Kodin ja koulun yhteistyöosiossa pidettiin vanhempainvartteja ja iltoja, järjestettiin huomaa mut teemaviikko ja jaettiin tietoa vanhemmuudesta. Kouluissa pohdittiin, mistä jokainen on tullut ja luokassa saatettiin toteuttaa viikon päähenkilön valinta. Teemaviikkona oli esimerkiksi kehuviikko. Tunnetaitojen alueella käytettiin draamamenetelmiä (esim. draamalaukku, draamakortit). Toimintakokonaisuudet pyritään liittämään luontevaksi osaksi kouluvuotta niin, että ne eivät liikaa kuormittaneet oppilaista tai henkilökuntaa. Jokaisella koululla oli yhteyshenkilö, joka toimi linkkinä ja jakoi teemavuoden materiaalia omalle koululleen. Tässä tutkimuksessa oppilaiden hyvinvointia tarkastellaan toisaalta yleisenä sosiaalisena hyvinvointina ja toisaalta sosiaalisena hyvinvointina kouluyhteisössä (kuvio 1). Edellinen esiintyy esimerkiksi perheen ja suvun tai asuinympäristön puitteissa ja se luo edellytyksiä jälkimmäiselle, koulun arkipäivässä näkyviin tulevalle hyvinvoinnille. Yleisen sosiaalisen hyvinvoinnin hahmottaminen perustuu Erik Allardtin (1976, 1993) teoriaan hyvinvoinnin kolmesta ulottuvuudesta, elintasosta (having), yhteisyyssuhteista (loving) ja itsensä toteuttamisesta (being). Elintaso sisältää ihmisen usein ns. objektiivisilla mittareilla mitatun (esim. koulutus, työllisyys, varallisuus) mahdollisuuden noudattaa yhteisössä tavoiteltavana pidettävää elämäntapaa. Koska yksinhuoltajaperheissä taloudellinen toimeentulo on keskimäärin heikompi kuin kahden huoltajan perheissä, tässä tutkimuksessa perherakenne sijoitetaan elintalokomponenttiin, vaikka se kuvastaa myös ihmissuhteita. Allardt sijoittaa myös asuinympäristön laadun ja luontoarvot tähän ulottuvuuteen (Allardt 1996). Tässä tutkimuksessa ne kuitenkin nähdään tärkeinä puitteina yhteisyyssuhteille eli tunteille kuulumisesta erilaisiin verkostoihin ja yhteisöihin, kuten perheeseen, sukuun, naapurustoon ja ystävien joukkoon. Johanna Kiili onkin kehittäessään Allardtin teoriaa erityisesti lasten ja nuorten tutkimiseen soveltuvaksi kutsunut tätä ulottuvuutta kuulumiseksi (belonging) (Kiili 1998). Tässä tutkimuksessa kodin ja koulun välisen

10 10 vuorovaikutuksen paikka mallissa ei ole helposti ratkaistavissa. Sen on kuitenkin tulkittu heijastavan perheyhteisyyttä. Huomion kiinnittäminen asuinalueen ja elinympäristöjen merkitykseen liittyy viimeaikaiseen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen kehitykseen. Niissä on viime aikoina yhä enemmän alettu kiinnittää huomiota tapoihin, joilla alueelliset tekijät, kuten ympäristön paikat ja kulttuurit vaikuttavat hyvinvoinnin muodostumiseen (Karvonen 2011, Stafford ja McCarthy 2006, Bond Huie 2001). Paikat ja alueet, joissa ihmiset liikkuvat luovat maaperää kuulumisen mahdollistavalle vuorovaikutukselle (Clark ym. 2007) ja tätä kautta hyvinvointia lisäävälle turvallisuuden ja luottamuksen tunteelle tai sosiaaliselle pääomalle (Beenackers ym. 2011, Komu ja Hellsten 2010). Paikallisyhteisyyttä voidaan mitata kysymällä esimerkiksi tunnepitoisesta juurtumisesta asuinpaikkakunnalle, asumisajan pituudesta tai naapurien keskinäisestä avuliaisuudesta. (Allardt 1976.) Lasten kokemuksia kotiseudustaan ja muusta lähiympäristöstään ei kuitenkaan ole vielä juuri käytetty osana hyvinvoinnin rakentumisen tutkimusta; perustutkimusta kotiseutukokemuksesta on kuitenkin tehty Etelä-Pohjanmaan alueella (ks. Riukulehto ja Suutari 2012, Riukulehto 2013). Tässä tutkimuksessa kokemuksia alueen ominaisuuksista tiedustellaan. Kolmanteen hyvinvoinnin ulottuvuuteen eli itsensä toteuttamiseen kuuluvat mm. mielekäs vapaaajan toiminta ja arvonannon kokemus ja myös toiminta luonnossa ja muussa merkityksellisessä ympäristössä (Allardt 1976, 1996). Luonnollisesti harrastukset ja monet vapaa-ajan viettotavat ovat tärkeitä myös yhteisyyssuhteiden muodostumiselle, mutta tässä tutkimuksessa ne on erotettu omaksi itsensä toteuttamisen ulottuvuudekseen. Varsinkin lapsilla ja nuorilla suuri osa omaa itseä näkyväksi tekevästä ja tärkeitä merkityksiä sisältävää toimintaan tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja sen eri muotoja on tiedusteltu muusta harrastamisesta erillään. Edellä kuvattujen ja jopa keinotekoisesti toisistaan eroteltujen ulottuvuuksien välillä vallitsee syy- ja seuraussuhde kaikkien ulottuvuuksien ja niiden sisältämien osatekijöiden vaikuttaessa kaikkiin muihin. Niiden, eli yleisen sosiaalisen hyvinvoinnin, kokonaisuuden oletetaan rakentavan sosiaalista hyvinvointia kouluyhteisössä, mikä ratkaisevalla tavalla vaikuttaa mahdollisuuksiin rakentaa voimavaroja tulevaisuuden rakentamiseksi ja syrjäytymiseltä välttymiseksi. Syrjäytymisen ja sen ytimessä olevan yksinäisyyden kokemuksen kannalta merkitystä on siis kaikilla hyvinvoinnin ulottuvuuksilla, mutta tämän tutkimuksen kannalta erityisen tärkeitä ovat yhteisyyssuhteet, kokemukset kuulumisesta yhteen muiden ihmisten ja lähiyhteisöjen kanssa ja yhteisten sosiaalisten identiteettien luomisesta (Allardt 1993). Kuvion 1 keskimmäisenä ympyränä ovat siksi koulussa koetut ihmissuhteet ja niiden ongelmat, joiden oletetaan läheisesti liittyvän tulevaisuuden voimavaroihin ja sitä kautta niihin ajatuksiin, joita lapsi tai nuori uskaltaa tulevaisuudestaan ajatella.

11 11 Kuvio 1. Yksilön yleisen hyvinvoinnin osatekijät ja niiden yhteydet sosiaaliseen hyvinvointiin kouluyhteisössä, tulevaisuuden voimavaroihin ja ajatuksiin tulevaisuudesta

12 12 PERUSRAPORTIN TUTKIMUSTAVOITTEET Tutkimuskysymykset, joihin tässä raportissa vastataan olivat 1. Minkälaisia olivat yksilöiden hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi kouluyhteisössä, tulevaisuuden voimavarat ja tulevaisuutta koskevat ajatukset tammikuussa 2014? 2. Minkälaisia eroja näissä oli oppilaiden luokka-asteen ja sukupuolen osalta? 3. Mitkä tekijät ryhmittelivät oppilaita niihin, jotka olivat enemmän tai vähemmän yksinäisiä kyselyhetkellä? KOHDERYHMÄ JA TIEDONKERUU Ensimmäinen tutkimusaineisto kerättiin maaliskuussa 2014 osana koulupäivää toteutetulla Internet-pohjaisella Webropol-kyselyllä. Alakoiluista osallistuiva Tiedot tallentuivat kyselystä suoraan datatiedostoksi ilman tunnistetietoja. Kyselyyn vastasi 399 nelosluokkalaista (poikia 47 %, tyttöjä 53 %), 415 seitsemäsluokkalaista (49 %, 51 %) ja 448 kahdeksasluokkalaista (48 %, 52 %). Vastausprosentit laskettuna kunkin luokka-asteen koulujen kokonaisoppilasmääristä olivat neljäsluokkalaisilla 49 % (N=811), seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisilla (yhteenlaskettuna) 64 % (N=1351). Pojat olivat aineistossa edustettuina seuraavasti: neljäsluokkalaisista pojista vastasi 45 %, seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisista 63 %. Tytöillä vastaavat osuudet olivat 54 % ja 65 %. Tutkimukselle on lupa Seinäjoen kaupungin opetustoimelta ja puoltava lausunto Tampereen yliopiston Ihmistieteiden eettiseltä toimikunnalta. Kukin tutkimusotokseen kuuluva oppilas ja hänen vanhempansa täyttivät ja allekirjoittivat paperin, jossa ilmoittivat joko lupautumisesta tai kieltäytymisestä tutkimukseen osallistumiseen. Lupaan liittyvästä tutkimuksen kuvaavasta koteihin koulujen välityksellä lähetetystä tiedotteesta selvisivät tutkimuksen toteuttamistapa ja tarkoitus sekä vastaamisen luottamuksellisuus, osallistumisen vapaaehtoisuus ja mahdollisuus keskeyttää osallistuminen missä vaiheessa tahansa ilman, että syytä on kerrottava. Vain molempien allekirjoittaman luvan antaneet osallistuivat vastaamiseen. INDIKAATTORIT, MUODOSTETUT MUUTTUJAT JA TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI Indikaattorit Kysymykset kohdistuivat pääasiassa lasten ja nuorten arkielämään ja vertaissuhteisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omalla kohdallaan joitakin henkilökohtaisia ominaisuuksiaan, kuten yksinäisyyden kokemista, itsetuntoa, sosiaalisia taitoja (eli sosiaalista kyvykkyyttä) sekä omien tunteiden tunnistamista. Osa kysymyksistä oli tätä kyselyä varten kehitettyjä ja muissa tutkimuksissa käytettyjä, mutta osa oli joko Suomessa tai kansainvälisesti testattuja ja validoituja kysymyssarjoja. Tutkimuksessa käytetyt indikaattorit ja niistä muodostetut muuttujat on kuvattu

13 13 taulukossa 1, mutta tässä luvussa kerrotaan joidenkin keskeisten kysymyssarjojen luonteesta ja taustasta. Yksi käytetyistä mittareista oli perheen materiaalisen varakkuuden mittari (Family Affluence Scale, FAS), joka on kehitetty WHO-Koululaistutkimuksessa eli Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavassa kansainvälisestä Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) tutkimuksessa (Currie ym. 2008). Mittari tuottaa perheen sosioekonomisesta asemasta luotettavampaa tietoa kuin perinteiset vanhempien ammattiin perustuvat mittarit, joita koskeviin kysymyksiin vastaaminen on vaikeaa varsinkin nuoremmille lapsille. FAS myös helpottaa maiden ja yhteiskuntien välisen vertailun tekemistä. Mittari koostetaan neljästä osiokysymyksestä, jotka koskevat perheen autojen lukumäärää, sitä onko nuorella oma makuuhuone, perheen yhteisten lomamatkojen määrää kuluneen vuoden aikana sekä perheen tietokoneiden lukumäärää. Varallisuusindeksi saatiin laskemalla yhteen arvot, joiksi vastausvaihtoehdot oli koodattu. Mitä suurempi oli summamuuttujan arvo, sitä enemmän perheellä oli tässä mitattua varallisuutta. Summamuuttujan arvot luokiteltiin matalaksi, keskitasoiseksi ja korkeaksi (ks. Kämppi ym. 2012). Koska varakkuuden osoittimet muuttuvat nopeasti, tiedusteltiin lisäksi perheen Internetyhteydestä. Tämä kysymys ei kuitenkaan erotellut vastaajia, joten sitä ei sisällytetty kokonaismittarin laskemiseen; Internet-yhteyden omaavien perheiden osuudet vaihtelivat luokkaaste- ja sukupuoliryhmissä välillä 96 % %. Koulun ja luokan ihmissuhteiden laatua mitattiin koulun hyvinvointiprofiilin osioilla. Suomen kouluissa yleisesti käytössä oleva ( hyvinvointiprofiili on kehitetty Anne Konun väitöstutkimukseen perustuvan koulun hyvinvointimallin pohjalta (Konu 2002). Hyvinvoinnin neljästä osa-alueesta (olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet, terveydentila) tähän tutkimukseen sisällytettiin oppilaiden välisiä sosiaalisia suhteita ja sellaisia itsensä toteuttamista kuvaavia osioita, jotka kertovat oppilaan koulutoverien parissa kokemasta arvostuksesta ja merkityksestä. Lisäksi mittariin kuului koulussa viihtymistä, joukkoon kuulumista ja turvallisuuden tunnetta koulussa kuvaavia osioita. Sosiaalisten taitojen mittaamiseksi käytettiin mittaria MASK (Monitahoarviointi lasten sosiaalisesta kompetenssista; Multisource Assessment of Children s Social Competence). Se on validoitu suomalaisilla ala- ja yläkoulun sekä toisen asteen oppilaitosten oppilailla (Junttila ym. 2006, 2012, Holopainen ym. 2012) ja sitä käytetään useassa suomalaisessa koulussa tai kunnassa. Myös Tampereen yliopiston on ostanut käyttöönsä mittarin käyttölisenssin. Erityisesti oppimisvaikeuksien, motivaatioon liittyvien ongelmien, häiriökäyttäytymisen ja myöhempien psyykkisten ongelmien, kuten yksinäisyyden, sosiaalisen ahdistuneisuuden, sosiaalisen fobian, masennuksen ja koulu-uupumuksen ennustamisessa ja selittämisessä MASK on todettu nopeaksi ja luotettavaksi mittariksi. Sen käytöstä ovat järjestäneet koulutusta mm. Opetusministeriö ja Opetushallitus ja se on käytössä mm. Hyvän kasvun avaimet pitkittäishankkeessa, Alkuportaat huippututkimushankkeessa, Kiva-koulussa ja THL:n suuressa Yhteispeli-hankkeessa. Itsetuntoa mitattiin mittarilla RSE (Rosenberg Self-esteem Scale), joka on kehitetty mittaamaan yksilön suhtautumista itseensä, omaa itseä kohtaan koettua tyytyväisyyttä ja arvostusta tai niiden puutetta (Rosenberg 1964). Mittari on yleisesti käytetty ja luotettavana pidetty ja se ottaa

14 14 huomioon sen, miten itsetunto muovautuu yksilön vuorovaikutuksessa elinympäristöjensä ihmisten kanssa esimerkiksi sosiaalisten vertailujen kautta. (Rosenberg 1964, 1989.) Hyvä itsetunto mahdollistaa uskon omiin mahdollisuuksiin sekä kykyjen ja taipumusten käytön koulutyössä sekä muiden arvostamisen ja huomioon ottamisen ryhmätilanteissa (ks. Keltikangas-Järvinen 1994). Kykyä tunnistaa omia tunteita eli tunnetietoisuutta mitattiin TAS-mittarilla (Toronto Alexithymia Scale). Alexitymia viittaa ihmisten vaikeuksiin tunnistaa ja kuvata tunteitaan. refers to people who have trouble identifying and describing emotions and who tend to minimise emotional experience and focus attention externally. (Bagby ym ) Mittarin alkuperäisistä 20 osiosta (Bagby ym. 1994) käytettiin suppeaa 11 osion versiota, jota on aikaisemmin käytetty tutkimuksessa Sosioemotionaalinen oppiminen ja hyvinvointi yläkouluyhteisössä ( (ks. Junttila 2010.) Yksinäisyyttä kouluyhteisössä mitattiin sekä läheisiä ystäviä ja yksin jätetyksi tulemista koskeneilla kysymyksillä että Suomessa viimeisten kymmenen vuoden ajan kehitellyllä mittarilla, joka kysyy lasten ja nuorten sekä sosiaalista että emotionaalista yksinäisyyttä käyttäen konkreettisia tilanteita ja ajatuksia, joissa yksinäisyyttä yleensä ilmenee. Usein kysytään Oletko yksinäinen?, jolloin oletuksena on, että lapsi ymmärtäisi yksinäisyyden luonteen, eri aspektit, tilanteellisuuden, yksinäisyyden ja yksin olemisen eron, oman yksinäisyytensä voimakkuuden ja intensiteetin suhteessa muihin lapsiin, jne. Tällä tavoin saatujen vastausten validiteetti ei täytä tutkimukselle asetettuja kriteereitä. Myös vastaamisen sosiaalisen suotavuuden ongelma on ratkaistu ulkoistamalla ilmiö erityyppisiin oppilaisiin, joista vastaaja valitsee itseensä sopivimman ryhmän. Mittari on validoitu tieteellisesti ja tilastollisesti pätevien menetelmien mukaisesti sekä ala- että yläkoululaisten oppilaiden ryhmillä (Junttila ja Vauras 2009, Junttila ym. 2010, Junttila 2010). Tässä tutkimuksessa sekä Internet-kyselyn rajoitusten että lomakkeen laajuuden vuoksi yksinäisyyskyselystä käytettiin yksinkertaistettua versiota. Mukana oli myös ns. avovastauskysymyksiä, joihin vastaajat saattoivat vastata omin sanoin. Nämä koskivat tapoja, joilla yksinäisyyttä voitaisiin koulussa vähentää, niitä asioita, joita vastaajat mielellään tekevät ollessaan vapaaehtoisesti yksin, käsityksiä siitä, mitä kuuluu todella hyvään ystävyyteen sekä toiveita tulevaisuudelle.

15 Taulukko 1. Indikaattorit ja muuttujien muodostaminen (Raportin osassa II käytetyt muuttujat on merkitty vaalean keltaisella värillä) 15 INDIKAATTORI KYSYMYS, MUUTTUJIEN ARVOT, UUSIEN MUUTTUJIEN MUODOSTAMINEN Perheiden elinolot Perherakenne Keiden aikuisten kanssa asut? Arvot: 1=äidin ja isän kanssa, 2=äidin ja isän kanssa vuorotellen, sillä vanhempani eivät asu yhdessä, 3=vain äidin kanssa, 4=vain isän kanssa, 5=äidin tai isän ja hänen kumppaninsa kanssa, 6=muun aikuisen tai aikuisten kanssa, 7=asun muulla tavoin Perherakenne Muodostettu 7-luokkaisesta: (uudelleen luokiteltu) Arvot: 1=ydinperhe (luokka 1); 2=muu (luokat 2-7) Sisarusten lukumäärä Kuinka monta sisarusta kotonasi asuu SUURIMMAN OSAN AJASTA? Perheen varallisuusindeksin osiomuuttujat (family affluence scale, FAS) Ei mukana raportissa Onko perheelläsi auto tai autoja? Arvot: 1=ei (koodi 0), 2= kyllä, yksi (1), 3=kyllä, kaksi tai enemmän (2) Onko sinulla oma makuuhuone? Arvot: 1=ei (koodi 0), 2=kyllä (1) Kuinka monta kertaa kävit perheenjäseniesi kanssa lomamatkalla viimeisen 12 kuukauden aikana? Arvot: 1=ei yhtään (koodi 0), 2=yhden (1), 3=kahdesti tai useammin (2) Perheen varallisuusindeksi (luokiteltu) Vanhempien työttömyys Vanhempien työttömyys (uudelleen luokiteltu) Isän koulutus (7. ja 8. luokka) Äidin koulutus (7. ja 8. luokka) Kuinka monta tietokonetta perheesi omistaa? Arvot: 1=ei yhtään (koodi 0), 2=yhden (1), 2=kaksi (2), 3=kolme tai enemmän (3) Muodostettu osiomuuttujien koodien summana: Arvot: 1=matala (0-4), 2=keskitasoinen (5), 3=korkea (6-7) Ovatko vanhempasi olleet viimeksi kuluneen VUODEN AIKANA työttöminä tai pakkolomalla? Arvot: 1=ei kumpikaan, 2=toinen vanhemmistani, 3=molemmat vanhempani Muodostettu 2-luokkaisesta: Arvot: 1= ei kumpikaan (luokka 1); 2=toinen tai molemmat (luokat 2-3) Mikä on korkein koulutus, jonka isäsi on suorittanut? Arvot: 1=peruskoulu, kansa- tai kansalaiskoulu, 2=ammattikoulutus, 3=lukio, mutta ei ammattikoulutusta, 4=yliopisto- tai korkeakoulututkinto Mikä on korkein koulutus, jonka äitisi on suorittanut? Arvot: 1=peruskoulu, kansa- tai kansalaiskoulu, 2=ammattikoulutus, 3=lukio, mutta ei ammattikoulutusta, 4=yliopisto- tai korkeakoulututkinto

16 16 Jatkuu Asuinympäristöön kiinnittyminen Alueella asuttu aika Asuinaluetta koskevat väitteet Asuinaluetta koskevat väitteet (luokiteltu) Kuinka kauan olet asunut Seinäjoella (tai Ylistarossa, peräseinäjoella tai Nurmossa)? Arvot: 1=koko ikäni, 2=en koko ikääni, sillä olen joskus asunut muualla Mitä mieltä olet seuraavista asuinaluettasi koskevista väitteistä? (Puhun usein naapureilleni; Tervehdin yleensä naapureitani; Asuinalueeni ihmiset ovat luotettavia ja rehellisiä; Asuinalueeni on turvallinen; Asuinalueeni on luonnonläheinen; Alueella on riittävästi harrastusmahdollisuuksia; Alueella on riittävästi virkistyspaikkoja (esim. retkeilyyn tai urheiluun); Ympäristö on kaunis; Kavereita tai sukulaisia asuu lähellä; Naapurini tarjoavat apua toisilleen (esim. kuljetusapua, neuvoja)); Tunnen kuuluvani omalle alueelleni Arvot: 1=olen samaa mieltä, 2=en osaa sanoa, 3=olen eri mieltä Muodostettu 3-luokkaisista: Arvot: 1=samaa mieltä, 2=en osaa sanoa tai eri mieltä (luokat 2ja 3) Toimintaympäristöjen koettu turvallisuus Turvallisuudentunne Tunnetko olosi turvalliseksi seuraavissa paikoissa? (Asuinalueella; Kaduilla ja teillä tai keskustassa; Yleisissä paikoissa (esim. harrastuksissa, nuorisotalolla); Matkalla kouluun tai koulusta; Luokassa; Välitunneilla; Kotona; Luonnossa liikkuessa) Arvot: 1=en koskaan, 2=en kovin usein, 3=usein, 4=aina Turvallisuudentunne (luokiteltu) Muodostettu 4-luokkaisista: Arvot: 1=en (luokat 1 ja 2), 2=kyllä (luokat 3 ja 4) Suhteet perheeseen ja muuhun lähipiiriin Perheen keskusteluilmapiiri Perheen keskusteluilmapiiri (luokiteltu) Perheenjäsenten nimija syntymäpäivät Perheenjäsenten nimija syntymäpäivät (luokiteltu) Valitse mielipidettäsi parhaiten vastaava vaihtoehto seuraavista väittämistä, jotka koskevat perhettäsi. (Puhumme kotona kaikenlaisista asioista; Minusta on mukavaa jutella vanhempieni kanssa, vaikka olisimme jostakin eri mieltä; Emme kotona paljoakaan keskustele erilaisista asioista; Jos olen jostakin eri mieltä kuin vanhempani, on paras, etten kerro sitä heille) Arvot: 1=olen täysin eri mieltä, 2=olen jonkin verran eri mieltä, 3=en ole samaa enkä eri mieltä, 4=olen jonkin verran eri mieltä, 5=olen täysin samaa mieltä Muodostettu 5-luokkaisesta: Arvot: 1=ei samaa mieltä (luokat 1-3), 2=samaa mieltä (luokat 4 ja 5) Onko teillä tapana viettää perheenjäsenten nimi- tai syntymäpäiviä? Arvot: 1=usein, 2=joskus, 3=ei Muodostettu 3-luokkaisesta: Arvot: 1=usein (luokka 1), 2=kyllä (luokat 2 ja 3)

17 17 Jatkuu Syöminen tai muu ajan viettäminen sukulaisten ja tuttavien kanssa Syöminen tai muu ajan viettäminen sukulaisten ja tuttavien kanssa Onko perheelläsi tapana syödä tai muuten viettää aikaa yhdessä sukulaisten tai tuttavien kanssa? Arvot: 1=usein, 2=joskus, 3=ei Muodostettu 3-luokkaisesta: Arvot: 1=usein (luokka 1), 2=kyllä (luokat 2 ja 3) (luokiteltu) Perheen lemmikit Onko kotonasi lemmikki tai lemmikkejä? Arvot: 1=kyllä, koira tai koiria, 2=kyllä, kissa tai kissoja, 3=kyllä, muu lemmikki tai muita lemmikkejä, 4=ei ole lemmikkejä [Luokat eivät ole toisensa poissulkevat] Perheen lemmikit (luokiteltu) Muodostettu 4-luokkaisesta: Arvot: 1=kyllä (yhdistetty luokat 1-3), 2=ei (luokka 4) Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteydenpito Kodin ja koulun yhteistyö (luokiteltu) Yhteydenpitotapojen lukumäärä Valitse kunkin väitteen kohdalla se, vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa mielipidettäsi siitä, miten paljon VANHEMPASI (TAI AINAKIN TOINEN HEISTÄ) pitää yhteyttä koulun kanssa (Kyselevät koulupäivästä ja kavereista; Seuraavat olenko tehnyt läksyni; Kyselevät mitä koulussa on opetettu; Kyselevät opettajistani; Kyselevät koenumeroistani; Ottavat yhteyttä kouluun (esim. luokanvalvojaan); Osallistuvat koulussa järjestettäviin tapahtumiin (esim. vanhempainillat, juhlat); Keskustelevat kanssani kurssivalinnoista; Lukevat Internetissä tai sähköpostilla opettajien viestejä;lukevat koulusta tuomiani tiedotteita; Osallistuvat vanhempien yhteiseen toimintaan; Osallistuvat koulussa järjestettävien tapahtumien valmisteluun (esim. myyjäisten); Tukevat ja auttavat läksyissä ja muissa kouluasioissa; Sanovat olevansa tyytyväisiä koulunkäyntiini; Rohkaisevat ja kannustavat minua koulunkäynnissä; Kuuntelevat jos luen heille jotakin mitä olen kirjoittanut koulua varten; Rajoittavat netin tai TV:n äärellä viettämääni aikaa koulupäivinä; Rajoittavat kaverien kanssa viettämääni aikaa koulupäivinä) Arvot: 1=usein, 2=joskus, 3=harvoin, 4=ei koskaan Muodostettu 4-luokkaisesta: Arvot: 1=usein/joskus (luokat 1-2), 2=harvoin/ei koskaan (luokat 3-4) Niiden yhteydenpitotapojen kokonaismäärä, kokonaismäärä, joita esiintyi usein tai joskus. Laskettu niiden osioiden summana, joilla muuttujan arvo oli 1 tai 2. Harrastukset ja ajankäyttö Onko harrastus Onko sinulla jokin harrastus, aivan mikä tahansa? Arvot: 1=kyllä, 2=ei Mitä harrastuksia Mitä harrastat? Voit mainita useita. Ei mukana raportissa.

18 18 Jatkuu Vapaa-ajan toiminta Kuinka usein teet seuraavia asioita vapaa-ajallasi? (Urheilen tai harrastan liikuntaa; Harrastan luovaa toimintaa (esim. piirtämistä, kirjoittamista, soittamista tai laulamista, teatteria, valokuvausta); Teen käsitöitä tai harrastan teknisiä asioita (esim. kudon tai teen puutöitä, korjaan mopoja tai tietokoneita);käyn elokuvissa, teatterissa, museoissa, näyttelyissä; Ulkoilen luonnossa (esim. kalastan, retkeilen); Autan kotona (esim. tyhjennän tiskikoneen, ulkoilen koiran kanssa, teen lumitöitä); Vietän aikaa kavereiden kanssa (muuten kuin netissä tai puhelimessa); Osallistun seura- tai yhdistystoimintaan (esim. partio, 4H); Teen työtä, josta maksetaan palkkaa; Shoppailen; Käyn kirjastossa; Käyn nuorisotalolla, nuorisokahvilassa tai vastaavassa; Kuuntelen musiikkia) Arvot: 1=lähes joka päivä, 2=muutaman kerran viikossa, 3=noin kerran viikossa, 4=harvemmin Vapaa-ajan toiminta (luokiteltu) Vapaa-ajan toimintoja päivittäin (luokiteltu) Vapaa-ajan toimintoja muutaman kerran viikossa tai useammin (luokiteltu) Vapaa-ajan toimintoja kerran viikossa tai useammin (luokiteltu) Yhdistys- ja seuraosallistuminen (7. ja 8. luokka) Yhdistysten tai seurojen lukumäärä (7. ja 8. luokka) Informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan (IKT) käytetty aika Kokonais_IKT Kaveriyhteydenpito- IKT Muodostettu 4-luokkaisesta: Arvot: 1=vähintään muutaman kerran viikossa (luokat 1 ja 2), 2= kerran viikossa tai harvemmin (luokat 3 ja 4) Niiden vapaa-ajan toimintojen kokonaismäärä, joita harrasti lähes joka päivä Arvot: 1=korkeintaan mediaanin verran, 2=yli mediaanin verran Niiden vapaa-ajan toimintojen kokonaismäärä, joita harrasti vähintään muutaman kerran viikossa Arvot: 1=korkeintaan mediaanin verran, 2=yli mediaanin verran Niiden vapaa-ajan toimintojen kokonaismäärä, joita harrasti vähintään kerran viikossa Arvot: 1=korkeintaan mediaanin verran, 2=yli mediaanin verran Kuulutko TÄLLÄ HETKELLÄ johonkin seuraavista yhdistyksistä tai seuroista? (Urheiluseura tai kerho; Nuorisoyhdistys tai järjestö (esim. 4H); Retkeily-yhdistys (esim. partio); Uskonnollinen toiminta (esim. seurakunnan lapsiryhmä); Kulttuuriyhdistys (esim. musiikki, tanssi, teatteri); Verkosto tai yhdistys internetissä; Harrastusyhdistys (esim. moottoriseura, käsityökerho); Ihmisten tai eläinten oikeuksia puolustava yhdistys; Poliittinen järjestö tai yhdistys; Luonnonsuojeluyhdistys (esim. Luontoliitto, WWF); Olen yhdistyksessä tai järjestössä, mutta mikään edellisistä vaihtoehdoista ei sovellu; En ole missään yhdistyksessä) Arvot: 1=kyllä, 2=ei Niiden yhdistysten tai seurojen lukumäärä, joihin vastaaja ilmoitti kuuluvansa Ei mukana raportissa Jos ajattelet tavallista päivääsi, kuinka paljon teet seuraavia asioita? (IKT:n muodot: Pelaan pelejä tietokoneella tai muulla laitteella (esim. Play Station, tietokone, tabletti); Etsin tietoa netistä (esim. koulua tai harrastuksia varten) tai hoidan asioita netissä; Olen yhteydessä kavereiden kanssa tietokoneella tai tabletilla, jossa on netti (esim. FACEBOOK, WhatsApp, Skype); Olen yhteydessä kavereiden kanssa älypuhelimella, jossa on netti (esim. FACEBOOK, WhatsApp, Skype, tekstiviestit); Puhun puhelimessa kavereiden kanssa) Arvot: 1=en joka päivä (koodi 0), 2=tunnin tai alle (koodi 1), 3=1-2 h (koodi 1.5), 4=2-3 h (koodi 2.5), 5=4-5 h (koodi 4.5), 6=yli 5 h (koodi 5.5) Arvio ns. ruutuajalle: kaikkien osioiden summa Arvio kavereiden kanssa yhteydenpitoon käytetylle ajalle: summa kolmesta viimeisestä osiosta

19 19 Jatkuu Kiinnittyminen kouluun ja oppilasryhmiin Suhteet luokassa ja koulussa Suhteet luokassa ja koulussa (luokiteltu) Suhteet luokassa ja koulussa (summamuuttuja) Oppilaiden koettu ystävällisyys ja avuliaisuus Oppilaiden koettu ystävällisyys ja avuliaisuus (luokiteltu) Mieti syyslukukautta. Valitse se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa KOKEMUKSIASI JA NÄKEMYKSIÄSI KULUNEESTA SYYSLUKUKAUDESTA. (Luokassani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä; Ryhmissä työskentely sujuu hyvin luokassani; Luokkakaverit auttavat toisiaan koulutehtävissä; Luokkakaverit auttavat toisiaan ongelmatilanteissa; Luokkakaverit tulevat väliin, jos jotain oppilasta kiusataan; Koulukavereiden kanssa on helppo tulla toimeen; Koulukaverit hyväksyvät minut sellaisena kuin olen; Minulla on ystäviä tässä koulussa; Minun työtäni arvostetaan koulussa; Minua pidetään koulussa henkilönä, jolla on merkitystä; Viihdyn hyvin tässä koulussa; Tunnen kuuluvani tähän joukkoon; Tunnen oloni turvalliseksi koulussani) Arvot: 1=täysin samaa mieltä, 2=samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=eri mieltä, 5=täysin eri mieltä. Muodostettu 5-luokkaisesta: Arvot: 1=samaa mieltä (luokat 1-2), 2=ei samaa mieltä (luokat 3-5) Summa kaikista suhteita luokassa ja koulussa kuvaavista väitteistä (pääkomponenttianalyysi; α(4.)= 0.911; α(7.)= 0.945; α(8.)= 0.931) Kuinka monet koulusi oppilaat ovat mielestäsi ystävällisiä ja avuliaita? Arvot: 1=ei kukaan, 2=hyvin harvat, 3=alle puolet, 4=noin puolet, 5=yli puolet, 6=melkein kaikki, 7=kaikki Muodostettu 7-luokkaisesta: Arvot: 1=korkeintaan puolet (luokat 1-4), 2=enemmän kuin puolet (luokat 5-7) Läheinen ystävä Läheinen ystävä (luokiteltu) Läheiset ystävät netissä Ystävät, yksinäisyys ja kiusaaminen Onko sinulla tällä hetkellä todella läheinen ystävä, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi? Arvot: 1=ei läheisiä ystäviä, 2=yksi läheinen ystävä, 3=kaksi läheistä ystävää, 4=useampia läheisiä ystäviä Muodostettu 4-luokkaisesta: Arvot: 1=ei, 2=kyllä (luokat 2-4) Onko sinulla läheisiä ystäviä? Arvot: 1=vain muualla kuin netissä, 2=sekä netissä että muualla, 3=pelkästään netissä Yksin jääminen Kuinka usein SINUT ON JÄTETTY YKSIN kuluneen SYYSLUKUKAUDEN aikana? Arvot: 1=useita kertoja viikossa, 2=noin kerran viikossa, 3=harvemmin, 4=ei lainkaan Yksin jääminen Muodostettu 4-luokkaisesta: (luokiteltu) Arvot: 1=vähintään kerran viikossa (luokat 1-2), 2=harvemmin tai ei (luokat 3-4) Kiusatuksi tuleminen Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa kuluneen SYYSLUKUKAUDEN aikana? Arvot: 1=useita kertoja viikossa, 2=noin kerran viikossa, 3=harvemmin, 4=ei lainkaan Kiusatuksi tuleminen (luokiteltu) Muodostettu 4-luokkaisesta: Arvot: 1=vähintään kerran viikossa (luokat 1-2), 2=harvemmin tai ei (luokat 3-4)

20 20 Jatkuu Kiusaamiseen osallistuminen Kiusaamiseen osallistuminen (luokiteltu) Mitä kukin voisi tehdä yksinäisyyden estämiseksi Yksin olemisesta joskus nauttiminen Mitä haluaa tehdä yksin ollessaan? Mitä kuuluu hyvään ystävyyteen? Yksinäisyys kouluyhteisössä [PNDL, Peer Network Dyadic Loneliness Scale] kysymyksen muoto ja vastaamistapa on yksinkertaistettu Yksinäisyyssumma Luokiteltu yksinäisyyssumma Sosiaalinen yksinäisyys Emotionaalinen yksinäisyys Seurustelu (7. ja 8. luokka) Kuinka usein sinä olet osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen SYYS- LUKUKAUDEN aikana? Arvot: 1=useita kertoja viikossa, 2=noin kerran viikossa, 3=harvemmin, 4=ei lainkaan Muodostettu 4-luokkaisesta: Arvot: 1=vähintään kerran viikossa (luokat 1-2), 2=harvemmin tai ei (luokat 3-4) Mitä sinä itse voisit tehdä tai muut oppilaat, opettajat tai joku muu voisivat tehdä, jotta koulussanne kukaan ei jäisi yksinäiseksi? Ei mukana raportissa Onko sinulla joskus sellaisia hetkiä, jolloin nautit yksin olemisesta? Arvot: 1=ei, 2=kyllä Jos vastasit edelliseen kysymykseen myöntävästi, mitä haluat tehdä silloin, kun nautit yksin olemisesta? Ei mukana raportissa Mitä mielestäsi kuuluu hyvään ystävyyteen? Voit mainita kaikki asiat, jotka tulevat mieleesi. Ei mukana raportissa Alla on kuvattu toiminnaltaan ja tunteiltaan erilaisia oppilaita. Mieti tarkasti JOKAISELLA RIVILLÄ, miten kuvaus sopii sinuun. Mieti siis, minkälainen oppilas olet ja muista vastata JOKAISELLE RIVILLE. (Jotkut oppilaat tuntevat sopivansa hyvin muiden joukkoon; Jotkut oppilaat tuntevat itsensä harvoin hyväksytyiksi; Joillakin oppilailla on melkein aina kavereita, joiden kanssa olla; Jotkut oppilaat tuntevat monien oppilaiden pitävän heistä; Jotkut oppilaat ovat yksinäisiä, koska haluaisivat muiden ottavan heidät useammin mukaan; Joillakin oppilailla on tosi läheinen oma ystävä; Joillakin oppilailla ei ole ystävää, jolle he voisivat puhua kaikista asioistaan; Joillakin oppilailla on ystävä, jonka he tietävät aina välittävän heistä; Jotkut oppilaat toivovat, että joku kaveri pitäisi heitä hyvin tärkeinä; Jotkut oppilaat ovat hyvin harvoin yksinäisiä, koska heillä on oma paras kaveri) Arvot: 1=sopii hyvin, 2=sopii jonkin verran, 3=ei oikeastaan sovi, 4=ei sovi ollenkaan Summa kaikista em. osioista (α(4.)=0.742; α(7.)= α(8.)=0.823) Osio 9 (Jotkut oppilaat toivovat, että joku kaveri pitäisi heitä hyvin tärkeinä) on jätetty pois ja osiot 2, 5 ja 7 on käännetty. Mitä suurempi arvo, sitä suurempaa on yksinäisyys. Summamuuttuja luokiteltiin kahteen yhtä suureen osaan: 1= vähemmän yksinäinen (ylärajana mediaani), 2=enemmän yksinäinen (arvo suurempi kuin mediaani). Jako tehtiin jokaisella luokka-asteella erikseen. Summamuuttuja osioista 1-5 (osiot 2 ja 5 on käännetty) (α(4.)=0.633; α(7.)=0.666; α(8.)=0.701) Mitä suurempi arvo, sitä suurempaa on yksinäisyys. Summamuuttuja osioista 6-8 ja 10 (osio 7 on käännetty) (α(4.)= 0.598; α(7.)=0.674; α(8.)=0.743) Mitä suurempi arvo, sitä suurempaa on yksinäisyys. Seurusteletko nykyisin vakituisesti? Arvot : 1=kyllä, 2=en

21 21 Jatkuu Sosiaaliset taidot, itsetunto ja tunnetietoisuus Sosiaaliset taidot Kuinka usein nämä väittämät sopivat sinuun? (sosiaalinen (Tarjoan apuani muille oppilaille; Osallistun innokkaasti ryhmän toimintaan; kompetenssi) Kutsun muita oppilaita mukaan toimintaan; Osaan aloittaa taitavasti keskustelun kavereiden kanssa; Teen yhteistyötä muiden oppilaiden kanssa; Osaan olla [MASK, Multisource hyvä kaveri; Otan huomioon muiden oppilaiden tunteet; Osoitan muille oppilaille, että hyväksyn heidät; Minulla on lyhyt pinna; Saan raivokohtauksia ja kiukun- Assessment of Children s Social puuskia; Ärsyynnyn helposti; Härnään ja teen pilaa muista oppilaista; Väittelen Competence] ja riitelen kavereiden kanssa; Häiritsen ja ärsytän muita oppilaita; Toimin ajattelematta) Arvot: 1=en koskaan, 2=harvoin, 3=usein, 4=erittäin usein Yhteistyö Summa MASK-osioista 1-5 (α(4.)=0.785; α(7.)= 0.860; α(8.)= 0.867) Empatia Impulsiivisuus Häiritsevyys Itsetunto [RSES, Rosenberg Selfesteem Scale] Summa MASK-osioista 6-8 (α(4.)=0.668; α(7.)=0.925; α(8.)=0.838) Summa MASK-osioista 9-11 (α(4.)=0.822; α(7.)=0.843; α(8.)=0.843) Summa MASK-osioista 12-15(α(4.)=0.737; α(7.)=0.884; α(8.)=0.884) Miltä sinusta tuntuu? Valitse jokaisesta väittämästä omia tuntemuksiasi tai ajatuksiasi parhaiten vastaava vaihtoehto) (Tunnen, että minulla on arvoa ihmisenä vähintään yhtä paljon kuin muillakin; Uskon, että minulla on monia hyviä ominaisuuksia; Aina silloin tällöin ajattelen, ettei minussa ole mitään hyvää; Kaiken kaikkiaan on tunnustettava, että olen epäonnistunut monessa asiassa; Pystyn tekemään asioita yhtä hyvin kuin muutkin ihmiset; Minulla ei ole paljonkaan, josta voisin olla ylpeä; Minulla on myönteinen käsitys itsestäni; Olen kaiken kaikkiaan tyytyväinen itseeni; Toivoisin voivani kunnioittaa itseäni enemmän; Tietysti tunnen itseni hyödyttömäksi ajoittain) Arvot: 1=ei lainkaan samaa mieltä, 2=ei samaa mieltä, 3=ei samaa eikä eri mieltä, 4=samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä (alkuperäisessä 7-portainen) Tunnetietoisuus [TAS, Toronto Alexithymia Scale] Kaikista osioista laskettiin summamuuttuja (osiot 3, 4, 6, 9 ja 10 käännettiin). (α(4.)=0.779; α(7.)=0.834; α(8.)=0.824). Mitä suurempi arvo, sitä parempi itsetunto. Valitse seuraavien toteamusten kohdalla jokin seuraavista vaihtoehdoista sen mukaan, MITEN HYVIN KUKIN TUNTEMUS SOPII KUVAAMAAN SINUA (Suppea versio alkuperäisistä 20 osiosta): Olen usein epävarma siitä, mitä milloinkin tunnen; Minun on vaikea löytää oikeita sanoja kuvatakseni tunteitani; Minulla on fyysisiä tuntemuksia, joita lääkäritkään eivät ymmärrä; Minun on helppo kuvailla tunteitani; Kun olen poissa tolaltani, en tiedä, olenko surullinen, peloissani vai vihainen; Olen usein ymmälläni kehoni tuntemuksista; Minun on vaikea kuvailla tunteita, joista toiset ihmiset minussa herättävät; Ihmiset ovat kehottaneet minua kertomaan enemmän tunteistani; En tiedä, mitä sisimmässäni oikein tapahtuu; En aina tiedä, miksi olen vihainen; Minun on vaikea paljastaa sisimpiä tuntojani edes läheisille ystäville) Arvot: 1=ei lainkaan pidä paikkaansa, 2=ei juuri pidä paikkaansa, 3=en osaa sanoa, 4=pitää melko lailla paikkansa, 5=pitää täysin paikkansa. Kaikista osioista laskettiin summamuuttuja (osio 4 käännettiin). (α(4.)=0.844; α(7.)= 0.883; α(8.)= Mitä suurempi arvo, sitä suurempia vaikeuksia tunteiden tunnistamisessa.

22 22 Onnellisuus, vaikutusmahdollisuus ja luottamus Onnellisuus Kuinka onnellinen koet olevasi tällä hetkellä? Arvot: 1=erittäin onnellinen, 2=melko onnellinen, 3=en onnellinen enkä onneton, 4=melko onneton, 5=erittäin onneton Onnellisuus Muodostettu 5-luokkaisesta: (luokiteltu) Vaikutusmahdollisuus Arvot: 1=erittäin tai melko onnellinen (luokat 1-2), 2=ei onnellinen (luokat 3-5) Tuntuuko sinusta siltä, että sinulla on mahdollisuus vaikuttaa moniin itseäsi ja elämääsi koskeviin asioihin? Arvot: 1=kyllä, 2=ei, 3=en osaa sanoa Vaikutusmahdollisuus Muodostettu 3-luokkaisesta: (luokiteltu) Arvot: 1=kyllä (luokka 1), 2=ei/en osaa sanoa (luokat 2 ja 3) Luottamus Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä? (Minulla on ystäviä tai omaisia, joilta voin pyytää apua tai neuvoa; Suuri osa ihmisistä on avuliaita; Suuri osa ihmisistä ajattelee vain omaa etuaan; Ihmiset kohtelevat minua yleensä reilusti) Arvot: 1=olen samaa mieltä, 2=en ole samaa enkä eri mieltä, 3=olen eri mieltä Luottamus (luokiteltu) Muodostettu 3-luokkaisesta: Arvot: 1=samaa mieltä (luokka 1), 2=ei samaa mieltä (luokat 2 ja 3) Ajatukset tulevaisuudesta Suunnitelmat peruskoulun jälkeen Jatkoväyläsuunnitelma Onko jatkoväyläsuunnitelmaa Elantoa koskeva suunnitelma Elantotoive (7. ja 8. luokka) Asioiden kehitys tulevaisuudessa (7. ja 8. luokka) Odotukset tulevaisuudelta Mitä aiot tehdä peruskoulun jälkeen? Arvot: 1=mennä lukioon, 2=mennä ammattikouluun, 3=suorittaa kaksoistutkinto (lukio + ammattitutkinto), 4=mennä kansalaisopistoon, 5=mennä töihin, 6=muuta (esim. lähteä ulkomaille), 7=elää avustuksilla, 8=en tiedä [Kohdassa 4 oli virhe, sillä tarkoitus oli kysyä kansanopistoon menemistä] Muodostettu 8-luokkaisesta: Arvot: 1=lukio (luokat 1 ja 3), 2=ammattikoulu, 3=muu (luokat 4-8) Muodostettu 8-luokkaisesta: Arvot: 1=on suunnitelma (luokat 1-7), 2=ei suunnitelmaa (luokka 8) Millä tavalla haluat elättää itsesi tulevaisuudessa, kun olet aikuinen? Arvot: 1=haluan oman yrityksen, 2=haluan palkkatyötä, 3=haluan elää avustuksilla, 4=ei merkitystä, onko kyseessä työ vai avustus, 5=en tiedä Muodostettu 5-luokkaisesta: Arvot: 1=oma yritys (luokka 1), 2=palkkatyö (luokka 2), 3=muu (luokat 3-5) Kun ajattelet OMAA TULEVAISUUTTASI, mihin suuntaan asiat mahtavat mennä? Arvot: 1=pysyvät ennallaan, 2=parempaan suuntaan, 3=huonompaan suuntaan Mitä toivot tai odotat tulevaisuudelta? Voit mainita niin monta asiaa kuin haluat. Ei mukana raportissa.

23 23 Tutkimusaineiston analysointi Tutkimustulosten esittely tässä perusraportissa jakautuu kahteen osaan. Raportin ensimmäisessä osassa on kuvattu ja tulkittu kyselylomakkeella kerätty tieto sekä alkuperäisten muuttujien perusteella että tiivistäen uusia muuttujia luomalla. Tällaisia on tehty esimerkiksi yhdistämällä alkuperäisiä luokkia yhdistämällä tai muodostamalla summamuuttujia. Useita ilmiöitä (esim. itsetunto) koskevat kysymykset muodostuivat osiokysymyksistä, joista laskettiin ominaisuutta kuvaava kokonaissumma aikaisemman teoriaa koskevan tiedon perusteella (esim. yksinäisyyden erottaminen sosiaaliseksi ja emotionaaliseksi ulottuvuudeksi). Niille osioista koostuville mittareille, joista ei ole olemassa aikaisemmalla tutkimusaineistolla testattua teoriaa (esim. asuinalueen koetut ominaisuudet), muodostettiin summamuuttujat pääkomponenttianalyysin perusteella. Käytettävät alkuperäiset ja muodostetut muuttujat on esitetty taulukossa 1. Summamuuttujille ovat taulukossa näkyvissä Cronbach n alfakertoimet luokka-asteittain. Kertoimet ovat sisäisen konsistenssin (reliabiliteetti) mitta-arvoja jotka kertovat, miten hyvin summan laskemisessa käytettävät yksittäiset osiot yhdessä mittaavat samaa taustalla olevaa ilmiötä, esimerkiksi itsetuntoa. Suurempia arvoja kuin 0.7 pidetään hyvinä ja suurempia kuin 0.9 erinomaisina. Välille sijoittuvia arvoja pidetään kohtalaisina mutta hyväksyttävinä (George ja Mallery 2003). Tulokset on useimmille muuttujille esitetty taulukkoina, joissa näkyvät kunkin vastausvaihtoehdon valinneiden prosenttiosuudet. Niillä muuttujille, jotka oli mitattu viisiluokkaisella Likert-asteikolla (esim. täysin samaa mieltä, samaa mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, eri mieltä, täysin eri mieltä) tulokset on esitetty arvoista laskettuina keskiarvoina. Koska tiedon tiivistäminen peittää alleen esimerkiksi muuttujien äärimmäisiä arvoja, myös näitä on voitu lyhyesti kuvata. Jokaisen kysytyn asian kohdalla on tutkittu, esiintyykö siinä eroa luokka-asteiden välillä. Lisäksi koko aineiston sisällä eli luokka-asteita erottelematta on tarkasteltu, esiintyykö tiedustelluissa asioissa tilastollisesti merkitseviä eroja tyttöjen ja poikien välillä. Luonnollisesti luokka-asteiden sisällä sukupuolierot voivat poiketa huomattavasti, mutta tiedon runsauden vuoksi tällaisiin yksityiskohtiin ei tässä raportissa ole menty. Ryhmien väliset erot on testattu perinteisillä tilastollisilla menetelmillä, kuten ristiintaulukoinnilla Khin neliö testeineen sekä vertaamalla ryhmäkeskiarvoja t-testillä tai varianssianalyysilla. Esiin on nostettu vain ne ryhmien väliset erot, joissa on kyseessä tilastollisesti merkitsevä ero viiden prosentin riskitasolla (p<0.05). Tarkkoja tilastollisen merkitsevyyden p-arvoja ei ole kirjoitettu näkyviin, vaan on käytetty vakiintuneita tähtisymboleja symboleja niitä osoittamaan. Yksi tähti merkitsee, että p<0.05 ( melkein merkitsevä ero ), kaksi tähteä merkitsee, että p<0.01 ( merkitsevä ero ) ja kolme tähteä merkitsee, että p<0.001 ( erittäin merkitsevä ero ). Raportin toisessa osassa on tarkasteltavaksi otettu yksinäisyyden kokemista kuvaava summamuuttuja, jonka voidaan ajatella heijastavan oppilaiden hyvin- tai pahoinvointia ja olevan tutkimuksen ensivaiheen tietona kiinnostava oppilaiden välisten ihmissuhteiden kehittämisen kannalta. Kokonaissumma vaihteli koko aineistossa välillä Koska suuret arvot merkitsivät suurempaa yksinäisyyttä, vastanneet jaettiin kahteen ryhmään, joita kuvaava uusi muuttuja sai arvot 1=vähemmän yksinäinen (ylärajana mediaani) ja 2=enemmän yksinäinen. Jako tehtiin jokaisella luokka-asteella erikseen (ks. taulukko 1).

24 24 Analysointimenetelmänä käytettiin ns. puuanalyysia (Decision Tree Analysis, DTA) tai AnswerTreeanalyysia (ATA) siten, että jokaisen muuttujien pääryhmän sisällä laskettiin, miten yksittäiset muuttujat erottelivat vastaajia yksinäisyyden dikotomisoidun summamuuttujan luokkiin eli enemmän tai vähemmän yksinäisiin. Selitettävää muuttujaa kutsutaan tässä menetelmässä juurinoodiksi (root node) tai äitinoodiksi ja analyysi löytää siihen läheisessä yhteydessä olevia puun haarautumiskohtia eli lapsinoodeja (chilnode) tai solmuja. (ks. Metsämuuronen 2003, Breiman ym. 1984, AnswerTree ). SPSS-ohjelman oletusarvona on, että juurinoodin minimikoko on 100 tapausta ja lapsinoodin 50 tapausta, mutta aineiston pienuuden vuoksi lapsinoodin kooksi määriteltiin 30. Laskenta suoritettiin CHAID-algoritmilla (Kass 1980). Proseduuri käsittelee muuttujien puuttuvia arvoja (missing) ns. kelluvana (floating) luokkana, jonka sallitaan sisältyä puun noodeihin. Jotta tuloksia kuvaavat puukuviot olisivat selkeästi tulkittavia, luokittelutai järjestysasteikolla mitatut selittävät muuttujatkin dikotomisoitiin. Summamuuttujat tai muuten jatkuvasti mitatuiksi tulkittavat muuttujat käsiteltiin jatkuva-asteikollisina (informaatio- ja kommunikaatioteknologian eri muotoihin käytetty aika). Tuloksina ei esitetä suoraan analyysista saatavia kuvioita, vaan on tehty uudet selitettävän muuttujan luokkaa 2 korostava kuviot. Kuvioista on myös jätetty pois tilastolliset tunnusluvut.

25 25 TULOKSET OSA I YLEINEN SOSIAALINEN HYVINVOINTI Perheiden elinolot Perherakenne. Eri luokka-asteilla olevien oppilaiden perherakenteet poikkesivat hieman toisistaan (taulukko 2 *). Perinteisessä ydinperheessä eli suurempi osa neljäsluokkalaisista kuin muista ikäluokista. Taulukko 2. Perherakenne luokka-asteen mukaan (%) Keiden aikuisten kanssa asut? Äidin ja isän kanssa Äidin ja isän kanssa vuorotellen, sillä vanhempani eivät asu yhdessä Vain äidin kanssa Vain isän kanssa Äidin tai isän ja hänen kumppaninsa kanssa Muun aikuisen tai aikuisten kanssa Asun muulla tavoin Neljäs luokka 77 Seitsemäs luokka 71 Kahdeksas luokka Yhteensä % (n) 100 (396) 100 (404) 100 (441) Perheen materiaalinen varakkuus. Luokka-asteiden välinen ero varallisuudessa oli tilastollisesti merkitsevä (taulukko 3 *). Korkeaan varallisuusluokkaan kuuluvia oli vähiten nuorimpien oppilaiden keskuudessa. Taulukko 3. Perheiden materiaalisen varakkuuden jakautuminen luokka-asteen mukaan (%) Perheen materiaalinen varallisuus (summa osioista) Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Matala Keskitasoinen Korkea Yhteensä % (n) 100 (391) 100 (403) 100 (438)

26 26 Vanhempien työttömyys. Noin kolmessa neljäsosassa perheistä kumpikaan vanhemmista ei ollut kokenut työttömyyttä viimeksi kuluneen vuoden aikana (taulukko 4). Luokka-asteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Taulukko 4. Vanhempien viimeksi kuluneen vuoden aikana kokema työttömyys oppilaan luokkaasteen mukaan (%) Ovatko vanhempasi olleet viimeksi kuluneen VUODEN AIKANA työttöminä tai pakkolomalla? Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Ei kumpikaan Toinen vanhemmistani Molemmat vanhempani Yhteensä % (n) 100 (397) 100 (405) 100 (441) Isän ja äidin koulutus. Kahden ylimmän luokka-asteen oppilaiden arveltiin nuorempia paremmin tietävän isänsä ja äitinsä koulutusasteen ja siksi sitä kysyttiin vain heiltä (taulukko 5). Äitien koulutus oli hieman isien koulutusta korkeampi, mutta luokka-asteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Taulukko 5. Isän ja äidin koulutus oppilaan luokka-asteen mukaan (%) Mikä on korkein koulutus, jonka isäsi on suorittanut?/ Mikä on korkein koulutus, jonka äitisi on suorittanut? Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Isän koulutus Peruskoulu, kansa- tai kansalaiskoulu Ammattikoulutus Lukio, mutta ei ammattikoulutusta Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Yhteensä % (n) 100 (365) 100 (414) Äidin koulutus Peruskoulu, kansa- tai kansalaiskoulu Ammattikoulutus Lukio, mutta ei ammattikoulutusta Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Yhteensä % (n) 100 (370) 100 (420) Poikien ja tyttöjen perheiden elinolot eivät poikenneet merkittävällä tavalla (asetelma 1). Asetelma 1. Perheiden elinolojen yhteys oppilaan sukupuoleen Muuttuja Sukupuoliero Perherakenne pojat hieman tyttöjä useammin ydinperheissä (76 % vs. 71 % *) Perheen materiaalinen varakkuus ei tilastollisesti merkitsevää eroa Vanhempien työttömyys ero lievä (*) ja suunta ei selkeä Isän koulutus ei tilastollisesti merkitsevää eroa Äidin koulutus poikien äideillä hieman tyttöjen äitien koulutusta korkeampi (*)

27 27 Asuinympäristöön kiinnittyminen Alueella asuttu aika. Luokka-asteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa alueella asutussa ajassa. Neljäsluokkalaisista 72 % oli asunut Seinäjoella (tai Ylistarossa, Peräseinäjoella tai Nurmossa) koko ikänsä, seitsemäsluokkalaisista 70 % ja kahdeksasluokkalaisista 67 %. Taulukko 6. Mielipiteet asuinalueen ominaisuuksista luokka-asteen mukaan (%) Mitä mieltä olet seuraavista asuinaluettasi koskevista väitteistä? Vastausvaihtoehdot Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Puhun usein naapureilleni Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Tervehdin yleensä naapureitani Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Asuinalueeni ihmiset ovat luotettavia ja rehellisiä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Asuinalueeni on turvallinen Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Asuinalueeni on luonnonläheinen Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Alueella on riittävästi harrastusmahdollisuuksia Alueella on riittävästi virkistyspaikkoja (esim. retkeilyyn tai urheiluun) Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Ympäristö on kaunis Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Kavereita tai sukulaisia asuu lähellä Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Naapurini tarjoavat apua toisilleen (esim. kuljetusapua, neuvoja) Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Tunnen kuuluvani omalle alueelleni Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä 2 5 8

28 28 Mielipiteet asuinalueen ominaisuuksista. Neljäsluokkalaisilla kolme eniten samaa mieltä -ääniä saanutta väitettä liittyivät alueelle kuulumisen tunteeseen, alueen koettuun turvallisuuteen ja naapurien tervehtimiseen (taulukko 6). Seitsemäsluokkalaisilla ne olivat alueen turvallisuus, naapurien tervehtiminen ja kavereiden tai sukulaisten asuminen lähellä. Kahdeksannella luokalla olevilla kolme väitettä, joista useimmin oltiin samaa mieltä olivat naapurien tervehtiminen, tunne kuuluvuudesta alueelle ja alueen pitäminen turvallisena. Kaikilla luokka-asteilla useimmin oltiin eri mieltä väitteestä, joka koski naapureille usein puhumista. Eri luokka-asteilla olevat oppilaat kokivat asuinympäristönsä eri tavoilla ja eroja esiintyi useiden väittämien kohdalla. Neljäsluokkalaiset olivat yleisesti ottaen tyytyväisempiä kuin kriittisemmin suhtautuvat seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset. Tilastollisesti merkitseviä eroja esiintyi siten, että verrattuna seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisiin useammat neljäsluokkalaiset puhuivat naapureilleen (***), olivat tyytyväisiä alueen harrastusmahdollisuuksiin (***) ja virkistyspaikkoihin (***), pitivät ympäristöä kauniina (***) ja kokivat kuuluvansa alueelleen (***). Seitsemäsluokkalaiset sanoivat muita harvemmin tervehtivänsä naapureita (*), ja kahdeksasluokkalaiset olivat muita useammin eri mieltä väitteestä, että alueella tarjotaan naapuriapua (*). Asetelma 2. Asuinympäristöön kiinnittymisen yhteys oppilaan sukupuoleen Muuttuja Alueella asuttu aika Puhun usein naapureilleni Tervehdin yleensä naapureitani Asuinalueeni ihmiset ovat luotettavia ja rehellisiä Asuinalueeni on turvallinen Asuinalueeni on luonnonläheinen Alueella on riittävästi harrastusmahdollisuuksia Alueella on riittävästi virkistyspaikkoja Ympäristö on kaunis Kavereita tai sukulaisia asuu lähellä Naapurini tarjoavat apua toisilleen Tunnen kuuluvani omalle alueelleni Sukupuoliero ei tilastollisesti merkitsevää eroa ei tilastollisesti merkitsevää eroa tytöt (81 %) poikia (75 %) useammin (*) tätä mieltä pojat (61 %) tyttöjä (51 %) useammin (**) tätä mieltä ei tilastollisesti merkitsevää eroa pojat (69 %) tyttöjä (64 %) useammin (*) tätä mieltä pojat (66 %) tyttöjä (54 %) useammin (***) tätä mieltä pojat (63 %) tyttöjä (55 %) useammin (***) tätä mieltä ei tilastollisesti merkitsevää eroa ei tilastollisesti merkitsevää eroa ei tilastollisesti merkitsevää eroa pojat (80 %) tyttöjä (73 %) useammin (*) tätä mieltä Milloin tilastollisesti merkitseviä eroja esiintyi, pojat olivat tyttöjä useammin asuinalueisiinsa tyytyväisiä (asetelma 2). He luottivat hieman useammin alueen ihmisiin, tunsivat kuuluvansa alueelle ja olivat tyytyväisiä luonnonläheisyyteen ja virkistyspaikkoihin. Tytöillä oli hieman poikia useammin tervehtimisenä ilmenevää kontaktin ottamista alueen muihin asukkaisiin.

29 Toimintaympäristöjen koettu turvallisuus 29 Koti ja luokka koettiin kaikilla luokka-asteilla usein turvalliseksi; vastausvaihtoehdon aina valinneita oli eniten näiden ympäristöjen kohdalla (taulukko 7). Minkään ympäristön kohdalla en koskaan vaihtoehdon valinneita ei ollut yli neljä prosenttia vastaajista. Kuitenkin en kovin usein - tai en koskaan vastanneiden osuudet vaihtelivat välillä 4 %-14 %. Harvimmin turvallisuutta koettiin kaduilla, teillä ja keskustassa ja luonnossa. Neljäsluokkalaiset kokivat kadut, tiet ja keskustan muita oppilaita harvemmin turvallisiksi (*), samoin luonnossa kulkemisen (***). Kun tarkastellaan vain kouluympäristöä, vähäisempää turvallisuutta (jompikumpi kahdesta ensimmäisestä luokasta) koulumatkoilla tai luokassa tunsi 5 %-6 % ja välitunneilla 5 %-7 %. Taulukko 7. Toimintaympäristöjen koettu turvallisuus luokka-asteen mukaan (%) Tunnetko olosi turvalliseksi Neljäs Seitsemäs Kahdeksas Vastausvaihtoehdot seuraavissa paikoissa? luokka luokka luokka Asuinalueellasi En koskaan En kovin usein Usein Aina Liikkuessasi kaduilla ja teillä tai keskustassa Yleisissä paikoissa (esim. harrastuksissa, nuorisotalolla) En koskaan En kovin usein Usein Aina En koskaan En kovin usein Usein Aina Matkalla kouluun tai koulusta En koskaan En kovin usein Usein Aina Luokassa En koskaan En kovin usein Usein Aina Välitunneilla En koskaan En kovin usein Usein Aina Kotona En koskaan En kovin usein Usein Aina Luonnossa liikkuessasi En koskaan En kovin usein Usein Aina

30 30 Pojat kokivat turvallisuutta useammin kuin tytöt (asetelma 3). Näin tapahtui asuinalueella, kaduilla, teillä tai keskustassa, koulumatkoilla ja luonnossa liikuttaessa. Asetelma 3. Toimintaympäristöjen koetun turvallisuuden yhteys oppilaan sukupuoleen Muuttuja Asuinalueella koettu turvallisuus Kaduilla, teillä ja keskustassa koettu turvallisuus Yleisissä paikoissa koettu turvallisuus Matkalla kouluun tai koulusta koettu turvallisuus Luokassa koettu turvallisuus Välitunneilla koettu turvallisuus Kotona koettu turvallisuus Luonnossa liikkuessa koettu turvallisuus Sukupuoliero pojista (63 %) suurempi osa (**) kuin tytöistä (56 %) koki aina olonsa turvalliseksi pojista (38 %) suurempi osa (***) kuin tytöistä (26 %) koki aina olonsa turvalliseksi ei tilastollisesti merkitsevää eroa pojista (68 %) suurempi osa (***) kuin tytöistä (59 %) koki aina olonsa turvalliseksi ei tilastollisesti merkitsevää eroa ei tilastollisesti merkitsevää eroa ei tilastollisesti merkitsevää eroa pojista (52 %) suurempi osa (***) kuin tytöistä (39 %) koki aina olonsa turvalliseksi

31 Suhteet perheeseen ja muuhun lähipiiriin 31 Perheen keskusteluilmapiiri. Kaksi ensimmäistä väitettä kertoivat keskustelun helppoudesta ja kaksi jälkimmäistä päinvastaisesta (taulukko 8). Mielipide sai arvon 1 vastaajan ollessa sen kanssa täysin eri mieltä ja arvon 5, jos hän oli täysin samaa mieltä, joten suuri vastausten keskiarvo kahdella ensimmäisellä osiolla merkitsi keskustelun helppoutta ja jälkimmäisillä sen vaikeutta. Luokka-asteet erosivat kolmen ensimmäisen osion kohdalla (kaikilla ***): mitä nuorempi oppilas, sitä helpommaksi hän koki keskustelemisen. Vastausten vaihtelu (kh) ei juuri poikennut osioittain tai luokka-asteittain. Koska vastausten ääripäät jäävät keskiarvotarkastelussa näkymättömiin, näitä tarkasteltiin erikseen. Kahden ensimmäisen osion kohdalla näkyi kahdeksasluokkalaisten kokema keskustelun vaikeus; 10 % heistä oli täysin eri mieltä väitteestä Puhumme kotona kaikenlaisista asioista ja 13 % väitteestä, että vanhempien kanssa on mukava jutella, vaikka oltaisiin eri mieltä. Taulukko 8. Perheen keskusteluilmapiirin avoimuuden ja keskustelun helppouden tai sen puutteen keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh) luokka-asteen mukaan Valitse mielipidettäsi parhaiten vastaava vaihtoehto Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka seuraavista väittämistä, jotka koskevat perhettäsi. ka (kh) ka (kh) ka (kh) Puhumme kotona kaikenlaisista asioista 4.11 (1.06) 3.85 (1.30) 3.68 (1.36) Minusta on mukavaa jutella vanhempieni kanssa, vaikka olisimme jostakin eri mieltä 4.10 (1.13) 3.64 (1.26) 3.47 (1.33) Emme kotona paljoakaan keskustele erilaisista asioista 2.06 (1.16) 2.28 (1.22) 2.43 (1.28) Jos olen jostakin eri mieltä kuin vanhempani, on paras, etten kerro sitä heille 2.52 (1.35) 2.57 (1.27) 2.56 (1.27) Perheen ja suvun sosiaaliset suhteet. Lähipiirin vuorovaikutusta tarkasteltiin vielä kysymällä yhteisen ajan viettämisestä nimi- tai syntymäpäivinä sekä kokoontumisesta sukulaisten kanssa ruokailemaan tai muuhun yhdessäoloon (taulukko 9). Juhlapäivien viettäminen oli hyvin yleistä, mutta sitä harvinaisempaa, mitä ylemmällä luokka-asteella oppilas oli (***). Muutenkin harvinaisempi yhdessä syöminen tai muuta ajanvietto väheni luokka-asteen mukaisesti (**).

32 32 Taulukko 9. Perheenjäsenten nimi- tai syntymäpäivien viettäminen, yhdessä ruokaileminen tai muu ajanvietto sukulaisten tai tuttavien kanssa luokka-asteen mukaan (%) Onko teillä tapana viettää perheenjäsenten nimi- tai syntymäpäiviä? / Onko perheelläsi tapana syödä tai muuten viettää aikaa yhdessä sukulaisten tai tuttavien kanssa? Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Nimi- tai syntymäpäivät Usein Joskus Ei Yhteensä % (n) 100 (393) 100 (402) 100 (444) Syöminen tai muu ajan vietto Usein Joskus Ei Yhteensä % (n) 100 (394) 100 (401) 100 (445) Perheen lemmikit. Lemmikit ovat usein tärkeitä läheissuhteina ja myös niistä kysyttiin (taulukko 10). Lemmikkien pitäminen lisääntyi hieman luokka-asteen mukana ei tilastollisesti merkitsevästi. Taulukko 10. Perheessä lemmikkieläin luokka-asteen mukaan (%) Onko kotonasi lemmikki tai Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka lemmikkejä? Kyllä Ei Yhteensä % (n) 100 (397) 100 (402) 100 (441) Tytöt kokivat perheen sisäisen keskusteluilmapiirin lievästi avoimemmaksi kuin pojat (asetelma 4), mutta pojista hieman suurempi osa kuin tytöistä kertoi yhteisen ajan viettämisestä sukulaisten tai tuttavien kanssa. Tyttöjen perheissä oli lemmikki hieman useammin kuin poikien. Asetelma 4. Suhteet perheeseen ja muuhun lähipiiriin yhteydessä oppilaan sukupuoleen Muuttuja Puhumme kotona kaikenlaisista asioista Minusta on mukavaa jutella vanhempieni kanssa, vaikka olisimme jostakin eri mieltä Emme kotona paljoakaan keskustele erilaisista asioista Jos olen jostakin eri mieltä kuin vanhempani, on paras, etten kerro sitä heille Sukupuoliero ks. osiomuuttuja neljä ks. osiomuuttuja neljä ks. osiomuuttuja neljä tyttöjen helpommaksi ja avoimemmaksi kokema keskusteluilmapiiri näkyi kaikissa neljässä osiossa, mutta tilastollisesti merkitsevänä (*) vain tässä Perheen jäsenten nimi- tai syntymäpäivät ei tilastollisesti merkitsevää eroa Syöminen tai muu ajan vietto pojista 46 %:lla usein ja tytöistä 38 %:lla (*); kuitenkin niiden poikien (5 %) ja tyttöjen (6 %) osuudet, joiden perheissä näin ei tehdä olivat melko samansuuruiset Perheen lemmikit tyttöjen (68 %) perheissä lemmikki hieman poikien (60 %) perheitä useammin (**)

33 33 Kodin ja koulun yhteistyö Kodin ja koulun yhteistyöstä tiedusteltiin kysymällä, miten paljon vastaajien käsityksen mukaan yhteyttä pidettiin luetelluilla tavoilla (taulukko 11). Usein toteutettuina yhteydenpitotapoina neljäsluokkalaisten viisi kärjessä olivat: koulusta tuotujen tiedotteiden lukeminen, koenumeroista kyseleminen, läksyissä ja muissa kouluasioissa tukeminen ja auttaminen, koulunkäynnissä rohkaiseminen ja kannustaminen sekä koulussa järjestettäviin tapahtumiin osallistuminen. Seitsemäsluokkalaisilla ne olivat: koulusta tuotujen tiedotteiden lukeminen, koenumeroista kyseleminen, koulunkäynnissä rohkaiseminen ja kannustaminen, opettajien viestien lukeminen sähköpostissa tai Internetissä sekä tyytyväisyyden ilmaiseminen lapsen koulunkäyntiin. Kahdeksasluokkalaisilla nämä olivat: koulusta tuotujen tiedotteiden lukeminen, koenumeroiden kyseleminen, opettajien viestien lukeminen sähköpostissa tai Internetissä, koulunkäynnissä rohkaiseminen ja kannustaminen sekä koulupäivästä ja kavereista kyseleminen. Taulukko 11. Koulun ja kodin välistä yhteistyötä koskevat väittämät luokka-asteen mukaan (%) Miten paljon vanhempasi (tai ainakin toinen heistä). Vastausvaihtoehto Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka kyselevät koulupäivästä ja kavereista Usein Joskus Harvoin Ei koskaan seuraavat olenko tehnyt läksyni Usein Joskus Harvoin Ei koskaan kyselevät mitä koulussa on opetettu Usein Joskus Harvoin Ei koskaan kyselevät opettajistani Usein Joskus Harvoin Ei koskaan kyselevät koenumeroistani Usein Joskus Harvoin Ei koskaan ottavat yhteyttä kouluun (esim. luokanvalvojaan) Usein Joskus Harvoin Ei koskaan osallistuvat koulussa järjestettäviin tapahtumiin (esim. vanhempainillat, juhlat) Usein Joskus Harvoin Ei koskaan 2 3 6

34 34 Jatkuu keskustelevat kanssani kurssivalinnoista Usein Joskus Harvoin Ei koskaan lukevat Internetissä tai sähköpostilla opettajien viestejä Usein Joskus Harvoin Ei koskaan lukevat koulusta tuomiani tiedotteita Usein Joskus Harvoin Ei koskaan osallistuvat vanhempien yhteiseen toimintaan Usein Joskus Harvoin Ei koskaan osallistuvat koulussa järjestettävien tapahtumien valmisteluun (esim. myyjäisten) tukevat ja auttavat läksyissä ja muissa kouluasioissa Usein Joskus Harvoin Ei koskaan Usein Joskus Harvoin Ei koskaan sanovat olevansa tyytyväisiä koulunkäyntiini Usein Joskus Harvoin Ei koskaan rohkaisevat ja kannustavat minua koulunkäynnissä kuuntelevat jos luen heille jotakin mitä olen kirjoittanut koulua varten rajoittavat netin tai TV:n äärellä viettämääni aikaa koulupäivinä rajoittavat kaverien kanssa viettämääni aikaa koulupäivinä Usein Joskus Harvoin Ei koskaan Usein Joskus Harvoin Ei koskaan Usein Joskus Harvoin Ei koskaan Usein Joskus Harvoin Ei koskaan

35 35 Kun katsottiin toista ääripäätä, eli vastausvaihtoa ei koskaan, harvinaisinta kaikilla luokilla oli kavereiden kanssa koulupäivinä vietetyn ajan rajoittaminen. Monet yhteydenpitotavat vähenivät selvästi luokka-asteen mukana (***), mutta ero oli pienempi opettajista kyselemisen (*) ja tiedotteiden lukemisen (**) kohdalla. Opettajista kyselivät eniten seitsemäsluokkalaisten vanhemmat ja yhteyttä kouluun ottivat harvimmin neljäsluokkalaisten vanhemmat. Luonnollisesti kurssivalinnoista keskusteleminen koski eniten seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisia. Luokkaasteiden välistä eroa ei ollut koulupäivästä kyselemisessä, opettajien Internet-viestien lukemisessa ja kavereiden kanssa vietetyn ajan rajoittamisessa koulupäivinä. Vielä laskettiin yhteen sellaisten yhteydenpitotapojen lukumäärä, joita oli ilmoitettu esiintyvän usein tai joskus. Yhteismäärät poikkesivat siten (***), että yhteydenpito oli sitä yleisempää, mitä nuorempi oli oppilas. Muuttujien keskiarvot ja keskihajonnat olivat (3.17) neljäsluokkalaisilla, (4.40) seitsemäsluokkalaisilla ja (4.77) kahdeksasluokkalaisilla. Asetelma 6. Kodin ja koulun yhteydenpitomuotojen yhteydet oppilaan sukupuoleen Muuttuja Sukupuoliero Kyselevät koulupäivästä ja kavereistani ei tilastollisesti merkitsevää eroa Seuraavat olenko tehnyt läksyni pojat ilmoittivat useammin kuin tytöt (*) Kyselevät mitä koulussa on opetettu ei tilastollisesti merkitsevää eroa Kyselevät opettajistani pojat ilmoittivat useammin kuin tytöt (*) Kyselevät koenumeroistani ei tilastollisesti merkitsevää eroa Ottavat yhteyttä kouluun ei tilastollisesti merkitsevää eroa Osallistuvat koulussa järjestettäviin tapahtumiin ei tilastollisesti merkitsevää eroa Keskustelevat kanssani kurssivalinnoista ei tilastollisesti merkitsevää eroa Lukevat Internetissä tai sähköpostilla opettajien viestejä tytöt ilmoittivat useammin kuin pojat (*) Lukevat koulusta tuomiani tiedotteita tytöt ilmoittivat useammin kuin pojat (**) Osallistuvat vanhempien yhteiseen toimintaan pojat ilmoittivat useammin kuin tytöt (**) Osallistuvat koulussa järjestettävien tapahtumien valmisteluun ei tilastollisesti merkitsevää eroa Tulevat ja auttavat läksyissä ja muissa kouluasioissa ei tilastollisesti merkitsevää eroa Sanovat olevansa tyytyväisiä koulunkäyntiini ei tilastollisesti merkitsevää eroa Rohkaisevat ja kannustavat minua koulunkäynnissä ei tilastollisesti merkitsevää eroa Kuuntelevat jos luen heille jotakin mitä olen kirjoittanut koulua varten ei tilastollisesti merkitsevää eroa Rajoittavat netin tai TV:n äärellä viettämääni aikaa koulupäivinä ei tilastollisesti merkitsevää eroa Rajoittavat kaverien kanssa viettämääni aikaa koulupäivinä pojat ilmoittivat useammin kuin tytöt (***) Yhteydenpitotapojen lukumäärä (summamuuttuja) ei tilastollisesti merkitsevää eroa Poikien ja tyttöjen välillä ei ollut eroa useiden yhteydenpitotapojen kohdalla (asetelma 6). Kuitenkin pojilta kysellään hieman useammin läksyjen tekemisestä ja opettajista. Omien vanhempien osallistuminen vanhempien yhteiseen toimintaan oli poikien mielestä yleisempää kuin tyttöjen ja poikien mielestä vanhemmat useammin rajoittavat aikaa, jonka he koulupäivinä viettäisivät kaverien kanssa. Tytöt sanoivat poikia hieman useammin, että vanhemmat lukevat koulusta tulevia viestejä ja tiedotteita, joko sähköisiä tai muulla tavalla välitettyjä.

36 36 Harrastukset ja ajankäyttö Harrastaminen. Kysyttäessä onko vastaajalla jokin harrastus, joka sai olla mikä tahansa, myöntävästi vastasi 90 % neljännen luokan oppilaista, 89 % seitsemännen ja 83 % kahdeksannen luokan oppilaista. Vaikka erot eivät olleet suuria, ne olivat tilastollisesti merkitseviä (**). Vapaa-ajan toiminta. Yksittäisten lueteltujen vapaa-ajan toimintojen useutta selvittävän kysymyksen perusteella urheilu- tai liikuntaharrastus ja ajan viettäminen kavereiden kanssa olivat useimmin harrastettuja (taulukko 12). Myös musiikin kuuntelulla oli tärkeä sija lasten ja nuorten elämässä. Luokka-asteiden välillä esiintyi tilastollisesti merkitsevä ero urheilussa ja liikunnassa (**) siten, että oli sitä vähäisempää, mitä ylemmällä luokka-asteella oppilas oli. Luovalle toiminnalle näin kävi vielä selvemmin, samoin kuin käsitöiden tai teknisten asioiden harrastamiselle, luonnossa ulkoilulle ja kirjastossa käymiselle (kaikilla ***). Kahdeksasluokkalaisista kolme neljäsosaa ei käynyt kirjastossa edes viikoittain. Musiikin kuuntelu sen sijaan oli kahdella vanhemmalla ikäluokalla paljon yleisempää kuin neljäsluokkalaisilla (***). Taulukko 12. Tiedustelluilla tavoilla vapaa-aikaa viettävien osuudet luokka-asteen mukaan (%) Kuinka usein teet seuraavia asioita Neljäs Seitsemäs Kahdeksas Vastausvaihtoehto vapaa-ajallasi? luokka luokka luokka Urheilen tai harrastan liikuntaa Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Harrastan luovaa toimintaa (esim. piirtämistä, kirjoittamista, soittamista tai laulamista, teatteria, valokuvausta) Teen käsitöitä tai harrastan teknisiä asioita (esim. kudon tai teen puutöitä, korjaan mopoja tai tietokoneita) Käyn elokuvissa, teatterissa, museoissa, näyttelyissä Ulkoilen luonnossa (esim. kalastan, retkeilen) Autan kotona (esim. tyhjennän tiskikoneen, ulkoilen koiran kanssa, teen lumitöitä) Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin 8 7 9

37 37 Jatkuu. Vietän aikaa kavereiden kanssa (muuten kuin netissä tai puhelimessa) Osallistun seura- tai yhdistystoimintaan (esim. partio, 4H) Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Teen työtä, josta maksetaan palkkaa Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Shoppailen Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Käyn kirjastossa Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Käyn nuorisotalolla, nuorisokahvilassa tai vastaavassa Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Kuuntelen musiikkia Lähes joka päivä Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Luokka-asteet poikkesivat toisistaan, kun tarkasteltiin niiden vapaa-ajan toimintojen kokonaismääriä, joita vastaajat harrastivat lähes joka päivä, vähintään muutaman kerran viikossa tai vähintään kerran viikossa (taulukko 13). Päivittäin (**) ja vähintään muutaman kerran viikossa harrastettujen asioiden (**) osalta neljäsluokkalaiset poikkesivat kummastakin vanhemmasta ikäluokasta vähäisemmällä harrastusmäärällään. Vähintään kerran viikossa harrastettujen kohdalla (***) eroa oli vain neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten välillä.

38 38 Taulukko 13. Vähintään päivittäin, muutaman kerran viikossa ja kerran viikossa harrastettujen vapaa-ajan toimintojen keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh) luokka-asteen mukaan Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Vähintään tietyllä useudella harrastetut asiat ka (kh) ka (kh) ka (kh) Vähintään päivittäin harrastetut 3.54 (2.25) 5.82 (2.25) 7.75 (2.25) Vähintään muutaman kerran viikossa harrastetut 3.06 (2.25) 5.42 (2.36) 7.44 (2.43) Vähintään kerran viikossa harrastetut 3.13 (2.25) 5.18 (2.25) 7.04 (2.68) Osallistuminen. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisilta kysyttiin vielä osallistumista yhdistyksien ja seurojen toimintaan, ja mahdollista oli mainita useita luetelluista (taulukko 14). Useimmin kuuluttiin urheiluseuraan tai kerhoon, mutta myös internetissä toimivat verkostot tai yhdistykset olivat suosittuja. Samoin erilaiset harrastusyhdistykset ja kulttuuriyhdistykset olivat keränneet harrastajia. Kuitenkin noin viidesosa seitsemäsluokkalaisista ja neljäsosa kahdeksasluokkalaisista ilmoitti olevansa yhdistys- tai seuratoiminnan ulkopuolella. Urheiluseuroihin tai kerhoihin osallistuminen väheni luokka-asteiden välillä (*) ja samoin harrastusyhdistyksiin kuuluminen (*). Taulukko 14. Yhdistyksiin tai seuroihin kuuluminen luokka-asteen mukaan (%) Kuulutko TÄLLÄ HETKELLÄ johonkin seuraavista yhdistyksistä tai seuroista? Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Urheiluseura tai -kerho Nuorisoyhdistys tai järjestö (esim. 4H) 5 4 Retkeily-yhdistys (esim. partio) 3 3 Uskonnollinen toiminta (esim. seurakunnan lapsiryhmä) 6 9 Kulttuuriyhdistys (esim. musiikki, tanssi, teatteri) Verkosto tai yhdistys internetissä Harrastusyhdistys (esim. moottoriseura, käsityökerho) Ihmisten tai eläinten oikeuksia puolustava yhdistys 3 2 Poliittinen järjestö tai yhdistys 2 3 Luonnonsuojeluyhdistys (esim. Luontoliitto, WWF) 2 3 Olen yhdistyksessä tai järjestössä, mutta mikään edellisistä vaihtoehdoista ei sovellu 7 7 En ole missään yhdistyksessä Informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan (IKT) käytetty aika. Oppilailta kysyttiin, miten paljon he tavallisesti käyttävät päivittäin aikaa IKT:n eri muotoihin. Vastausvaihtoehdot koodattiin sitten uudelleen (ks. taulukko 1), jotta ne alkuperäisiä koodeja paremmin vastaisivat vuorokauden tunteja. Luokka-asteiden välinen ero oli tilastollisesti erittäin merkitsevä (***), paitsi puhelimen käytössä hieman pienempi (**) (kuvio 2). Kunkin käyttömuodon määrä kasvoi luokka-asteen myötä. Erot esiintyivät vain verrattaessa neljäsluokkalaisia jompaankumpaan vanhemmista

39 39 ikäluokista. Ainoastaan yhteydenpito älypuhelimella erotteli myös kahta vanhinta ikäluokkaa. Tarkasteltiin vielä myös jakauman ääripäätä eli yli viisi tuntia IKT:n eri muotoja käyttäneitä. Luonnollisesti heitä oli eniten vanhimmissa oppilaissa, joista 26 % kuului tähän luokkaan älypuhelimella tapahtuvan kaveriyhteydenpidon osalta ja 11 % tietokoneella tai tabletilla tapahtuvan. Pelejä pelasi näin paljon 10 % vanhimmista oppilaista. Neljäsluokkalaisista 3 % sanoi pelaavansa pelejä yli viisi tuntia, 1 % olevansa niin paljon yhteydessä kavereiden kanssa tietokoneella tai tabletilla ja 3 % olevansa kavereihin yhteydessä älypuhelimella. Tiedon etsimisen tai puhelimella soittamisen osalta tähän ryhmään ei nuorimpia kuulunut lainkaan. Puhelimessa puhuminen Pelien pelaaminen tietokoneella tai muulla laitteella 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Tiedon hakeminen netistä 4. luokka 7. luokka 8. luokka Yhteyden pitäminen älypuhelimella Yhteyden pitäminen tietokoneella tai tabletilla Kuvio 2. Informaatio- ja kommunikaatioteknologian eri muotojen käyttö likimääräisesti tuntikeskiarvoina arvioituna luokka-asteen mukaan Ns. kokonaisruutuajan arvioimiseksi laskettiin kaikkien osioiden summa. Lisäksi laskettiin kolmen viimeisen osion summa arvioksi kavereiden kanssa yhteydenpitoon käytetyn ajan määrästä (kuvio 3). Kumpikin aikamäärä kasvoi luokka-asteen myötä. Kokonaisruutuajan keskiarvot ja keskihajonnat olivat luokka-asteittain: 3.81 (3.13), 6.91 (4.92) ja 7.61 (524). Kavereiden kanssa käytetyn ajan vastaavat arvot olivat: 2.17 (2.25), 4.48 (3.64) ja 5.17 (3.78). Kummankin osalta luokka-asteiden ero oli tilastollisesti merkitsevä (***), mutta kokonaisruutuajan osalta vain neljäsluokkalaiset poikkesivat kummastakin vanhemmasta ikäryhmästä. Kaveriyhteydenpitoa kuvaavan muuttujan kohdalla sen sijaan kaikki ryhmät poikkesivat toisistaan.

40 40 4. luokka "Ruutuaika" Yhteydenpitoon käytetty aika 8. luokka 7. luokka Kuvio 3. Kokonaisruutuaika sekä kaveriyhteydenpitoon käytetty informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttöaika likimääräisesti tuntikeskiarvoina arvioituna luokka-asteen mukaan Tytöt ja pojat eivät poikenneet toisistaan sen mukaan, oliko heillä harrastuksia vai ei tai miten usein he harrastivat. Eroa oli kuitenkin siinä, mitä nimenomaisia asioita harrastettiin (asetelma 7). Pojille yleisempää oli urheileminen ja liikunta, käsitöiden tai teknisten asioiden harrastaminen, elokuvissa, teatterissa, museoissa, näyttelyissä käyminen, luonnossa ulkoilu, palkkatyö sekä nuorisotalolla, nuorisokahvilassa tai vastaavassa käyminen. Tytöt sen sijaan useammin kuin pojat harrastivat jotakin luovaa toimintaa, auttoivat kotona, shoppailivat ja kuuntelivat musiikkia. Myös kirjastossa käymisessä oli sukupuoliero, mutta sen suunta ei ollut selkeä. Pojissa näytti kuitenkin olevan kumpaakin ääripäätä edustavia eli sekä kirjaston palveluja usein käyttäviä että niitä erityisen harvoin käyttäviä. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset pojat ja tytöt poikkesivat toisistaan sen osalta, millaisiin seuroihin ja yhdistyksiin he kuuluivat. Pojilla suosittuja olivat retkeily-yhdistykset, Internetissä toimivat verkostot tai yhdistykset, poliittiset järjestöt tai yhdistykset sekä luonnonsuojeluyhdistykset ja lisäksi vielä jotkin sellaiset, joita kysymyksissä ei ollut mainittu. Tytöt puolestaan suosivat enemmän kulttuuriin keskittyvää toimintaa. Kaikkien vastaajien keskuudessa IKT-muodoista pelaaminen tietokoneella tai muulla laitteella, tiedon etsiminen Internetistä ja tietokoneella tai tabletilla tapahtuva yhteydenpito kavereiden kanssa olivat enemmän ominaisia pojille kuin tytöille. Tytöt sen sijaan suosivat älypuhelimella tapahtuvaa kaveriyhteydenpitoa. Kaikkiaan pojat käyttivät IKT:a enemmän kuin tytöt, mutta sukupuolieroa ei ollut kaveriyhteydenpidon kokonaismäärässä.

41 Asetelma 7. Harrastusten ja vapaa-ajan viettotapojen yhteydet oppilaan sukupuoleen Muuttuja Sukupuoliero Onko jokin harrastus ei tilastollisesti merkitsevää eroa Urheilen tai harrastan liikuntaa lähes päivittäisenä yleisempää pojilla kuin tytöillä (*) Harrastan luovaa toimintaa lähes päivittäisenä yleisempää tytöillä kuin pojilla (***) Teen käsitöitä tai harrastan teknisiä asioita lähes päivittäisenä yleisempää pojilla kuin tytöillä (***) Käyn elokuvissa, teatterissa, museoissa, lähes päivittäisenä yleisempää pojilla kuin tytöillä (**) näyttelyissä Ulkoilen luonnossa lähes päivittäisenä yleisempää pojilla kuin tytöillä (**) Autan kotona lähes päivittäisenä yleisempää tytöillä kuin pojilla (***) Vietän aikaa kavereiden kanssa ei tilastollisesti merkitsevää eroa Osallistun seura- tai yhdistystoimintaan ei tilastollisesti merkitsevää eroa Teen työtä, josta maksetaan palkkaa lähes päivittäisenä yleisempää pojilla kuin tytöillä (***) Shoppailen lähes päivittäisenä yleisempää tytöillä kuin pojilla (***) Käyn kirjastossa eron suunta ei selkeä; pojissa eniten sekä usein käyviä että harvemmin kuin viikoittain käyviä Käyn nuorisotalolla, nuorisokahvilassa tai lähes päivittäisenä yleisempää pojilla kuin tytöillä (***) vastaavassa Kuuntelen musiikkia lähes päivittäisenä yleisempää tytöillä kuin pojilla (***) Vähintään päivittäin harrastetut ei tilastollisesti merkitsevää eroa Vähintään muutaman kerran viikossa ei tilastollisesti merkitsevää eroa harrastetut Vähintään kerran viikossa harrastetut ei tilastollisesti merkitsevää eroa Urheiluseura tai -kerho ei tilastollisesti merkitsevää eroa Nuorisoyhdistys tai -järjestö ei tilastollisesti merkitsevää eroa Retkeily-yhdistys pojista hieman suurempi osuus (5 %) kuin tytöistä (1 %, **) Uskonnollinen toiminta ei tilastollisesti merkitsevää eroa Kulttuuriyhdistys tytöistä hieman suurempi osuus (16 %) kuin pojista (7 %, ***) Verkosto tai yhdistys Internetissä pojista hieman suurempi osuus (30 %) kuin tytöistä (21 %, **) Harrastusyhdistys ei tilastollisesti merkitsevää eroa Ihmisten tai eläinten oikeuksia puolustava ei tilastollisesti merkitsevää eroa yhdistys Poliittinen järjestö tai yhdistys pojista hieman suurempi osuus (4 %) kuin tytöistä (1 %, **) Luonnonsuojeluyhdistys pojista hieman suurempi osuus (3 %) kuin tytöistä (1 %, *) Jokin muu kuin mikään mainituista pojista hieman suurempi osuus (9 %) kuin tytöistä (5 %, *) En ole missään yhdistyksessä ei tilastollisesti merkitsevää eroa Pelaan pelejä tietokoneella tai muulla pojat enemmän kuin tytöt (***) laitteella Etsin tietoa netistä pojat enemmän kuin tytöt (***) Olen yhteydessä kavereiden kanssa pojat enemmän kuin tytöt (***) tietokoneella tai tabletilla, jossa on netti Olen yhteydessä kavereiden kanssa tytöt enemmän kuin pojat (***) älypuhelimella, jossa on netti Puhun puhelimessa kavereiden kanssa ei tilastollisesti merkitsevää eroa Kokonais-IKT pojilla suurempi kuin tytöillä (***) Kaveri-IKT ei tilastollisesti merkitsevää eroa 41

42 42 SOSIAALINEN HYVINVOINTI KOULUYHTEISÖSSÄ Kiinnittyminen kouluun ja oppilasryhmiin Oppilaiden väliset suhteet luokassa ja koulussa. Oppilailta kysyttiin kokemuksia viihtymisestä ja oman paikan löytämisestä luokassa, ryhmissä ja koulussa edellisen lukukauden aikana. Koska osiomuuttujien arvot vaihtelivat Likert-asteikolla välillä 1 (täysin samaa mieltä) 5 (täysin eri mieltä), niistä laskettiin keskiarvot (kuvio 4). Pienet arvot kertovat myönteisistä arvioista eli viihtymisestä ja kiinnittymisestä oppilaiden muodostamaan yhteisöön. Kahta ensimmäistä osiota lukuun ottamatta luokka-asteiden välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero (*** muuten paitsi osiolla 3 **). Yleisesti ottaen neljäsluokkalaiset erosivat sekä seitsemäs- että kahdeksasluokkalaisista tai vain kahdeksasluokkalaisista (osio 3) arvioidensa suuremmalla myönteisyydellä. Myös kahden vanhimman ikäluokan välillä oli tilastollisesti merkitsevää eroa (osiot 5, 11 ja 12). Paras asia oli, että yleisesti koettiin koulussa olevan ystäviä. Myös turvallisuuden tunnetta, viihtymistä ja tunnetta joukkoon kuulumisesta koettiin usein. Negatiivisimmat arviot koskivat suhtautumista kiusaamistilanteisiin; usein oltiin sitä mieltä, että muut oppilaat eivät tule väliin ja puutu asiaan. Vastauksissa erottui myös puuttuva tunne siitä, että tulisi koulussa pidetyksi henkilönä, jolla on merkitystä. Millään osiolla ei näkynyt suuria negatiivisia arvioita, mutta koska keskiarvolla mitattaessa äärimmäiset vastausvaihtoehdot jäävät näkymättömiin, tarkasteltiin vielä väitteistä eri mieltä tai täysin eri mieltä olevien osuuksia. Väitteestä luokkakaverien väliintulosta kiusaamistilanteissa 22 % kahdeksasluokkalaisista oli eri mieltä tai täysin eri mieltä. Seitsemäsluokkalaisista näin ilmoitti 13 % ja neljäsluokkalaisista 10 %. Kun väitteenä oli Minua pidetään koulussa henkilönä, jolla on merkitystä, eri mieltä tai täysin eri mieltä olevia oli 11 % kahdeksasluokkalaisista, 12 % seitsemäsluokkalaisista ja 7 % neljäsluokkalaisista. Vielä erottuivat ne 9 % kahdeksasluokkalaisista, jotka valitsivat jommankumman eri mieltä olemista kuvaavista vaihtoehdoista kysyttäessä kouluun kuulumisen tunnetta. Kaikista osioista lasketun summamuuttujan keskiarvo ja keskihajonta olivat neljäsluokkalaisilla (7.73), kahdeksasluokkalaisilla (9.19) ja kahdeksasluokkalaisilla (9.05). luokkaasteiden ero oli tilastollisesti merkitsevä (***); neljäsluokkalaiset poikkesivat kummastakin vanhemmasta ikäluokasta suuremman kokonaistyytyväisyytensä perusteella.

43 43 Luokassani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä Ryhmissä työskentely sujuu hyvin luokassani Luokkakaverit auttavat toisiaan koulutehtävissä Luokkakaverit auttavat toisiaan ongelmatilanteissa Luokkakaverit tulevat väliin, jos jotain oppilasta kiusataan Koulukavereiden kanssa on helppo tulla toimeen Koulukaverit hyväksyvät minut sellaisena kuin olen Minulla on ystäviä tässä koulussa 8. luokka 7. luokka 4. luokka Minun työtäni arvostetaan koulussa Minua pidetään koulussa henkilönä, jolla on merkitystä Viihdyn hyvin tässä koulussa Tunnen kuuluvani tähän joukkoon Tunnen oloni turvalliseksi koulussani 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 Kuvio 4. Keskiarvot laskettuna oppilaiden arvoista oppilaiden välisistä suhteista koulussa ja luokassa luokka-asteen mukaan Oppilaiden ystävällisyys ja avuliaisuus. Kysyttäessä vastaajan kokemusta siitä kuinka monet koulun oppilaat ovat hänen mielestään ystävällisiä ja avuliaita neljäsluokkalaisten vastaukset painottuivat kokemaan useampia oppilaita ystävällisiksi verrattuna vanhempien oppilaiden kokemuksiin (***) (kuvio 5). Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisten vastausten jakaumat olivat keskenään hyvin samanlaiset.

44 Ei kukaan Hyvin harvat Alle puolet Noin puolet Yli puolet Melkein kaikki Kaikki 4. luokka 7. luokka 8. luokka Kuvio 5. Vastaajien jakautuminen (%) sen mukaan, kuinka suurta osaa koulun oppilaista heidän mielestään olivat ystävällisiä ja avuliaita Kokemuksia oppilaiden yhdessä viihtymisestä, luokkatyöskentelyn sujuvuudesta, kaverien auttamisesta koulutehtävissä, kaverien kanssa toimeen tulemisesta, omana itsenään hyväksytyksi tulemisesta, koulussa viihtymisestä, joukkoon kuulumisesta ja olon turvalliseksi tuntemista oli tytöillä harvemmin kuin pojilla (asetelma 5). Tämä vaikutti kokonaisarvioon oppilaiden keskinäisistä suhteista. Muiden oppilaiden koetun ystävällisyyden ja avuliaisuuden osalta tulos ei ollut selkeä. Asetelma 5. Kokemukset koulun ja oppilasryhmien ihmissuhteista yhteydessä oppilaan sukupuoleen Muuttuja Sukupuoliero Luokassani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä tyttöjen arvio poikien arviota negatiivisempi (***) Ryhmissä työskentely sujuu hyvin luokassani tyttöjen arvio poikien arviota negatiivisempi (***) Luokkakaverit auttavat toisiaan koulutehtävissä tyttöjen arvio poikien arviota negatiivisempi (*) Luokkakaverit auttavat toisiaan ongelmatilanteissa ei tilastollisesti merkitsevää eroa Luokkakaverit tulevat väliin, jos jotain oppilasta ei tilastollisesti merkitsevää eroa kiusataan Koulukavereiden kanssa on helppo tulla toimeen tyttöjen arvio poikien arviota negatiivisempi (**) Koulukaverit hyväksyvät minut sellaisena kuin olen tyttöjen arvio poikien arviota negatiivisempi (***) Minulla on ystäviä tässä koulussa ei tilastollisesti merkitsevää eroa Minun työtäni arvostetaan koulussa ei tilastollisesti merkitsevää eroa Minua pidetään koulussa henkilönä, jolla on ei tilastollisesti merkitsevää eroa merkitystä Viihdyn hyvin tässä koulussa tyttöjen arvio poikien arviota negatiivisempi (*) Tunnen kuuluvani tähän joukkoon tyttöjen arvio poikien arviota negatiivisempi (**) Tunnen oloni turvalliseksi koulussani tyttöjen arvio poikien arviota negatiivisempi (*) Koulun sosiaaliset suhteet (summamuuttuja) tytöillä hieman negatiivisemmat arvioinnit kuin pojilla (**) Oppilaiden ystävällisyys ja avuliaisuus ero erittäin merkitsevä (***), mutta ei sen suunta; pojista 60 % ja tytöistä 54 % piti vähintään yli puolta oppilaista ystävällisinä ja avuliaina, mutta toisaalta pojista 17 % ja tytöistä 20 % alle puolta

45 45 Ystävyys, yksinäisyys ja kiusaaminen Ystävät ja yksin jääminen. Vastaajilta tiedusteltiin usealla kysymyksellä ystäviin, yksinäisyyteen ja ulkopuolelle tai kiusatuksi tulemista. Kysyttiin läheisistä ystävistä, ystävistä Internetissä, yksin jätetyksi tulemisesta, muiden kiusaamaksi joutumisesta sekä oppilaan omasta muihin kohdistuneesta kiusaamisesta. Niiden oppilaiden osuus kaikista vastanneista, jotka sanoivat, ettei heillä ole lainkaan läheisiä ystäviä oli luokka-asteesta riippumatta noin viiden prosentin suuruinen (taulukko 15). Luokka-asteen mukana kasvoi niiden oppilaiden osuus, joilla oli ystäviä netissä (**), ja melko vähän oli niitä, jotka sanoivat, että heillä oli ystäviä vain netissä (kahdeksasluokkalaisista 13 henkilöä). Useita kertoja viikossa yksin jätettyjen osuudet vaihtelivat välillä 4 % - 6 % ja vähintään kerran viikossa yksin jätettyjen osuudet olivat jo suuruudeltaan 14 % nuorimmilla, seitsemäsluokkalaisilla 9 % ja kahdeksasluokkalaisilla 10 % (**). Luokka-asteen mukana kasvoi niiden oppilaiden osuus, jotka sanoivat, että heitä ei ole jätetty yksin lainkaan. Taulukko 15. Läheinen ystävä, ystävät netissä ja yksin jätetyksi tuleminen luokka-asteen mukaan (%) Onko sinulla tällä hetkellä todella läheinen ystävä, jonka kanssa voit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi? /Onko sinulla läheisiä ystäviä? / Kuinka usein Neljäs Seitsemäs Kahdeksas SINUT ON JÄTETTY YKSIN kuluneen SYYSLUKUKAUDEN aikana? luokka luokka luokka Läheinen ystävä Ei läheisiä ystäviä Yksi läheinen ystävä Kaksi läheistä ystävää Useampia läheisiä ystäviä Yhteensä % (n) 100 (399) 100 (411) 100 (444) Ystävät netissä Vain muualla kuin netissä Sekä netissä että muualla Pelkästään netissä Yhteensä % (n) 100 (398) 100 (405) 100 (439) Jätetty yksin Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Ei lainkaan Yhteensä % (n) 100 (398) 100 (410) 100 (446) Useita kertoja viikossa kiusatuksi tulleiden osuudet vaihtelivat välillä 3 %-4 %, mikä henkilöiden määränä tässä aineistossa oli Vähintään kerran viikossa oli kiusatuksi tullut 11 % neljäsluokkalaisista, 8 % seitsemäs- ja 7 % kahdeksasluokkalaisista (ihmisinä 43, 31 ja 33 kappaletta) (taulukko 16). Luokka-asteiden neljä ja seitsemän välillä oli ero siten, että harvemmin kuin kerran viikossa kiusattujen osuus oli pienentynyt ja ei lainkaan -kiusattujen osuus oli huomattavasti kasvanut (***). Muiden kiusaamiseen osallistumisen myöntäneiden määrät olivat jokaisella luokka-asteella pienet ja pysyivät samanlaisina.

46 46 Taulukko 16. Kiusaamisen kohteena oleminen ja muiden kiusaamiseen osallistuminen luokkaasteen mukaan (%) Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa kuluneen SYYSLUKU- KAUDEN aikana?/ Kuinka usein sinä olet osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen SYYSLUKUKAUDEN aikana? Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Kiusattu Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Ei lainkaan Yhteensä % (n) 100 (398) 100 (411) 100 (445) Kiusannut Useita kertoja viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin Ei lainkaan Yhteensä % (n) 100 (398) 100 (412) 100 (442) Yksinäisyys kouluyhteisössä. Vastaajilta tiedusteltiin yksinäisyyden kokemuksia PNDL-mittarilla (Peer Network Dyadic Loneliness Scale). Kysymys on tähän asti esitetty paperilomakkeella ja sen saattaminen Webropol-järjestelmään täydellisesti tai edes riittävästi alkuperäistä muistuttavassa muodossa osoittautui hyvin vaikeaksi. Siksi kysymys yksinkertaistettiin, jolloin jouduttiin luopumaan joistakin sen tärkeimmistä perusperiaatteista, ja silti kysymys osoittautui hankalasti vastattavaksi varsinkin nuorimmille oppilaille. Viiden ensimmäisen osion on tarkoitus mitata ns. sosiaalista yksinäisyyttä ja viiden jälkimmäisen ns. emotionaalista yksinäisyyttä. Osiomuuttujista onkin tehty kolme uutta summamuuttujaa, kaikkien osioiden muodostama yksinäisyyssumma sekä sosiaalinen yksinäisyys (osioiden 1-5 summa) ja emotionaalinen yksinäisyys (osioiden 6-8 ja 10 summa). Sosiaalinen yksinäisyys merkitsee sosiaalisen verkoston puuttumista tai tunnetta, että ei kuulu mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys johtuu läheisen ystävän puuttumisesta tai menettämisestä (mm. Junttila ja Vauras 2009). Yhdeksäs osiomuuttuja ( Jotkut oppilaat toivovat, että joku kaveri pitäisi heitä hyvin tärkeinä ) jätettiin pois tarkasteluista, sillä pääkomponenttianalyysissa sen kommunaliteetti oli huomattavasti muiden muuttujien kommunaliteetteja pienempi. Jakaumien tarvittavien kääntämisten ja summien laskemisten jälkeen (ks. taulukko 1) muuttujien suuret arvot merkitsevät suurempaa koettua yksinäisyyttä. Taulukko 17. Yksinäisyyttä koskevan kysymyksen osioista lasketun kokonaissumman sekä sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä kuvaavien summamuuttujien keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh) luokka-asteen mukaan Yksinäisyyden kokonaissumma ja Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka sen ulottuvuudet ka (kh) ka (kh) ka (kh) Yksinäisyyssumma (4.23) (4.38) (4.96) Sosiaalinen yksinäisyys 9.03 (2.65) 9.38 (2.71) 9.79 (2.89) Emotionaalinen yksinäisyys 6.27 (2.18) 6.58 (2.32) 6.85 (2.61)

47 47 Luokka-asteiden välillä oli ero kaikissa summamuuttujissa (*** kahdelle ensimmäiselle ja * kolmannelle) (taulukko 17). Yksinäisyys oli sitä yleisempää, mitä korkeampi oli luokka-aste. Kuvion 6 perusteella voidaan kunkin summamuuttujan kohdalla verrata luokka-asteita. Koska summat on laskettu eri määristä osioita, pylvässarjojen korkeuksia ei voi verrata keskenään. Kuvio 6. Yksinäisyyden ulottuvuuksia kuvaavien summamuuttujien keskiarvot luokka-asteen mukaan Seurustelu. Seitsemäsluokkalaisista 10 % ja kahdeksasluokkalaisista 17 % sanoi seurustelevansa vakituisesti kyselyhetkellä (**). Omaehtoinen yksinolo. Haluttiin myös lähestyä yksioloa positiiviselta kannalta kysymällä, onko oppilaalla mahdollisesti hetkiä, jolloin hän nauttii yksi olemisesta (kuvio 7). Näin ilmoittaneiden osuus kasvoi luokka-asteen mukana (***). Kuitenkin niitä, jotka eivät nauti yksi olemisesta oli neljäsluokkalaisista 17 %, seitsemäsluokkalaisista 10 % ja kahdeksasluokkalaisista 8 % luokka 7. luokka 8. luokka Kuvio 7. Yksin olemisen hetkistä joskus nauttivien osuus (%) vastanneista luokka-asteen mukaan (%)

48 48 Pojat ja tytöt eivät eronneet läheisen ystävän puuttumisen osalta, mutta kylläkin ystävien määrän osalta; pojat ilmoittivat useammasta ystävästä kuin tytöt (asetelma 8). Pojilla oli hieman tyttöjä useammin ystäviä Internetissä. Sukupuolieroa ei juuri ollut niiden osuuksissa, jotka olivat jääneet useita kertoja viikossa yksin, mutta pojilla yksin jätetyksi tuleminen oli vähäisempää kuin tytöillä. Kiusatuksi tulemisessa sukupuolieroa ei ollut, mutta tytöistä huomattavasti suurempi osa kuin pojista ilmoitti, ettei ollut lainkaan osallistunut muiden kiusaamiseen. Yksinäisyyden kokonaissummassa ei sukupuolieroa ollut, mutta sosiaalinen yksinäisyys oli ominaisempaa tytöille ja emotionaalinen pojille. Muissa muuttujissa tilastollisesti merkitseviä sukupuolieroja ei ollut. Asetelma 8. Yksinäisyyden, ystävyyden ja kiusaamisen yhteydet vastaajan sukupuoleen Muuttuja Onko läheinen ystävä Ystävät netissä Onko jätetty yksin Kiusatuksi tuleminen Muiden kiusaamiseen osallistuminen Yksinäisyyssumma Sosiaalinen yksinäisyys Emotionaalinen yksinäisyys Seurustelu Omaehtoinen yksinäisyys Sukupuoliero sukupuoliero (*) ei selkeästi näkynyt niiden osuuksissa, joilla ei ollut lainkaan ystävää (pojista 7 % eli 39 poikaa ja tytöistä 4 % eli 27 tyttöä); eroa aiheutti poikien vastausjakauman painottuminen usean läheisen ystävän ilmoittamiseen (60 % vs. 55 %) pojat ilmoittivat hieman tyttöjä useammin (2 % vs. 1 %) vain netissä olevia ystäviä (*) ja muutenkin pojilla oli hieman useammin ystäviä netissä kuin tytöillä useita kertoja viikossa yksin jätettyjen osuudet olivat samankaltaiset (molemmilla 5 %), mutta ero oli tilastollisesti merkitsevä (*); pojista 58 % ja tytöistä 49 % ilmoitti, että ei ollut lainkaan tullut yksin jätetyksi ei tilastollisesti merkitsevää eroa pojista 4 % ja tytöistä 2 % ilmoitti osallistuneensa kiusaamiseen vähintään noin kerran viikossa; pojista 68 % ja tytöistä 86 % sanoi, että ei ollut lainkaan osallistunut muiden kiusaamiseen (***) ei tilastollisesti merkitsevää eroa tytöillä suurempi yksinäisyyspistemäärä (*) pojilla suurempi yksinäisyyspistemäärä (***) ei tilastollisesti merkitsevää eroa ei tilastollisesti merkitsevää eroa

49 49 TULEVAISUUDEN VOIMAVARAT Sosiaaliset taidot, itsetunto ja tunnetietoisuus Sosiaaliset taidot. Sosiaalisia taitoja eli sosiaalista kompetenssia mitattiin MASK-mittarilla (Multisource Assessment of Children s Social Competence), jonka osiomuuttujista laskettiin neljää ulottuvuutta kuvaavat summamuuttujat. Niiden keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh) luokkaasteilla on kuvattu taulukossa 18. Taulukko 18. Sosiaalisten taitojen ulottuvuuksien keskiarvot ja keskihajonnat luokka-asteen mukaan 1) Sosiaalisten taitojen ulottuvuudet Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka ka (kh) ka (kh) ka (kh) Yhteistyö (2.22) (2.51) (2.82) Empatia (1.35) 9.78(1.62) 9.71 (1.59) Impulsiivisuus 5.68 (2.01) 5.80 (2.02) 6.37 (2.16) Häiritsevyys 5.96 (1.87) 6.63 (2.44) 7.28 (2.72) 1) Eri ulottuvuuksien arvojen suuruutta ei voi verrata keskenään, vaan vertailu on tehtävä vain kunkin ulottuvuuden sisällä. Luokka-asteet erosivat (kaikille ulottuvuuksille ***) siten, että neljäsluokkalaisilla yhteistyö- ja empatiakyky oli suurempaa kuin vanhemmilla oppilailla (kuvio 8). Impulsiivisuus lisääntyi luokkaasteen myötä ja oli suurinta kahdeksasluokkalaisilla muihin luokka-asteisiin verrattuna. Myös häiritsevyys kasvoi iän myötä ja kaikkien luokka-asteiden välillä oli eroa. Kuvio 8. Sosiaalisten taitojen ulottuvuuksien arvot luokka-asteen mukaan

50 50 Itsetunto. Mittaamiseen käytettiin RSES-mittaria (Rosenberg Self-esteem Scale), jonka kaikista osioista laskettiin summamuuttuja siten, että suuri arvo merkitsi parempaa itsetuntoa. Itsetunto oli keskimäärin sitä heikompi, mitä korkeampi oli luokka-aste (***) ja myös arvojen vaihtelu kävi suuremmaksi (kuvio 9). Luokka-asteittain itsetunnon keskiarvo ja keskihajonta olivat: neljäsluokkalaisilla (6.15), seitsemäsluokkalaisilla (6.92) ja kahdeksasluokkalaisilla (6.96). 36, , , , , luokka 7. luokka 8. luokka Kuvio x. Itsetuntoa kuvaava summamuuttuja luokka-asteen mukaan Tunnetietoisuus. TAS-mittarilla (Toronto Alexitymia Scale) tiedustellut oppilaiden arviot kyvystään tunnistaa eri tilanteissa omia tunteitaan (11 osiota) laskettiin yhteen summamuuttujaksi, jonka suuret arvot merkitsivät suurempia vaikeuksia tunteiden tunnistamisessa. Luokka-asteiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa (kuvio 10). Keskiarvot ja keskihajonnat olivat: neljäsluokkalaisilla (7.96), seitsemäsluokkalaisilla (8.23) ja kahdeksasluokkalaisilla (8.71). 27,8 27,6 27,4 27, ,8 26,6 26,4 26, ,8 4. luokka 7. luokka 8. luokka Kuvio 10. Tunnetietoisuutta kuvaava summamuuttuja luokka-asteen mukaan

51 51 Poikien ja tyttöjen välillä esiintyi tilastollisesti merkitseviä eroja sosiaalisissa taidoissa siten, että tytöt olivat empaattisempia ja pojat häiritsevämpiä (asetelma 7). Poikien itsetunto oli parempi kuin tyttöjen ja tytöt arvioivat poikia useammin heikoiksi kykynsä tunnistaa omia tunteitaan. Asetelma 7. Sosiaalisten taitojen, itsetunnon ja tunnetietoisuuden yhteydet vastaajan sukupuoleen Muuttuja Sukupuoliero Sosiaaliset taidot: yhteistyö ei tilastollisesti merkitsevää eroa Sosiaaliset taidot: empatia tyttöjen empatiapistemäärä korkeampi kuin poikien (***) Sosiaaliset taidot: impulsiivisuus ei tilastollisesti merkitsevää eroa Sosiaaliset taidot: häiritsevyys poikien häiritsevyyspistemäärä korkeampi kuin tyttöjen (***) Itsetunto poikien itsetunto vahvempi kuin tyttöjen (***) Tunnetietoisuus tytöillä yleisempää tunne siitä, että omia tunteita on vaikea tunnistaa (**)

52 52 Onnellisuus, vaikutusmahdollisuus ja luottamus Onnellisuus. Tiedusteltaessa kyselyhetkistä onnellisuutta suuri osa kaikilla luokka-asteilla valitsi vastausvaihtoehdon melko onnellinen, ja näin ilmoittaneiden osuus kasvoi luokka-asteen mukana erittäin onnellisten osuuden hieman pienentyessä (**) (kuvio 11). Melko tai erittäin onnettomien osuus oli neljäsluokkalaisilla 3 % ja seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisilla 4 % luokka Erittäin onnellinenmelko onnellinen En onnellinen enkä onneton Melko onneton Erittäin onneton 7. luokka 8. luokka Kuvio 11. Onnellisuustasojen osuudet (%) kaikista vastanneista luokka-asteen mukaan Vaikutusmahdollisuus. Kysymykseen siitä, tuntuuko oppilaalla olevan mahdollisuus vaikuttaa moniin häntä itseään ja omaa elämää koskeviin asioihin vanhemmat oppilaat vastasivat neljäsluokkalaisia varmemmin ja useammin myöntävästi (***) (kuvio 12) Kyllä Ei En osaa sanoa 4. luokka 7. luokka 8. luokka Kuvio 12. Käsitys mahdollisuudesta vaikuttaa moniin itseä ja omaa elämää koskeviin asioihin luokka-asteen mukaan (%)

53 4. luokka 7. luokka 8. luokka 4. luokka 7. luokka 8. luokka 4. luokka 7. luokka 8. luokka 4. luokka 7. luokka 8. luokka 53 Luottamus. Tulevaisuuteen suuntautumisen kannalta merkityksellistä arveltiin olevan luottamuksen, jota lapsi tai nuori kokee muita ihmisiä kohtaan (kuvio 13). Luokka-asteiden eroa esiintyi vain kolmannen, luottamuksen puutetta tai kyynisyyttä kuvaavan, väitteen kohdalla; käsitys siitä, että suuri osa ihmisistä ajattelee vain omaa etuaan lisääntyi iän mukana (***). Tämän väitteen kohdalla myös esiintyi eniten epävarmuutta vastauksen löytämisessä. Muiden väitteiden vastausvaihtoehtojen jakaumat olivat samankaltaiset luokka-asteesta toiseen. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä Minulla on ystäviä tai omaisia, joilta voin pyytää apua tai neuvoa Suuri osa ihmisistä on avuliaita Suuri osa ihmisistä ajattelee vain omaa etuaan Ihmiset kohtelevat minua yleensä reilusti Kuvio 13. Muita ihmisiä kohtaan koettua luottamusta kuvaavien osioiden jakaumat luokkaasteen mukaan (%) Kyselyhetkellä koettu onnellisuus oli yleisempi pojille kuin tytöille samoin kuin koettu vaikutusmahdollisuus omaa elämää koskeviin asioihin (asetelma 9). Pojat sekä miettivät suurimman osan ihmisistä ajattelevan vain itseään, mutta myös uskoivat tulevansa reilusti kohdelluiksi muiden ihmisten taholta. Asetelma 9. Tulevaisuuden voimavarojen yhteydet vastaajan sukupuoleen Onnellisuus Muuttuja Vaikutusmahdollisuus Luottamus: Minulla on ystäviä tai omaisia, joilta voin pyytää apua tai neuvoa Luottamus: Suuri osa ihmisistä on rehellisiä ja avuliaita Luottamus: Suuri osa ihmisistä ajattelee vain omaa etuaan Luottamus: Ihmiset kohtelevat minua yleensä reilusti Sukupuoliero pojat (86 %) ilmoittivat tyttöjä (77 %) useammin) olevansa melko tai erittäin onnellisia (**); melko tai erittäin onneton ilmoitti olevansa 2 % pojista ja 5 % tytöistä pojat (73 %) kokivat omaavansa vaikutusmahdollisuuksia moniin itseä koskeviin asioihin useammin (***) kuin tytöt (64 %) ei tilastollisesti merkitsevää eroa ei tilastollisesti merkitsevää eroa pojista 20 % ja tytöistä 13 % ajatteli näin (*) pojista 78 % ja tytöistä 72 % ajatteli näin (*)

54 54 AJATUKSET TULEVAISUUDESTA Suunnitelmat peruskoulun jälkeen. Kysymykseen siitä, minkälaisia suunnitelmia oppilailla oli peruskoulun jälkeiselle elämänvaiheelle vastattiin luonnollisesti varmemmin myöhemmillä luokkaasteilla (***) ja varsinkin kasvoi lukiovaihtoehdon ilmoittaminen (taulukko 19). Taulukko 19. Suunnitelmat peruskoulun jälkeen luokka-asteen mukaan (%) Mitä aiot tehdä peruskoulun jälkeen? Neljäs luokka Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka Mennä lukioon Mennä ammattikouluun Suorittaa kaksoistutkinto (lukio+ammattitutkinto) Mennä kansalaisopistoon Mennä töihin Muuta (esim. lähteä ulkomaille) Elää avustuksilla En tiedä Yhteensä % (n) 100 (397) 100 (404) 100 (438) 1) Virhe: Lomakkeessa piti lukea kansanopisto Elantoa koskeva suunnitelma. Seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaisilta kysyttiin vielä myös ajatuksia aikuisiän elannon hankkimistavasta (taulukko 20). Omaa yritystä toivoi hieman alle neljäsosa seitsemäsluokkalaisista ja viidesosa kahdeksasluokkalaisista. Seitsemäsluokkalaisista 3 % ja kahdeksasluokkalaisista 4 % voisi tässä vaiheessa kuvitella elävänsä avustuksilla. Taulukko 20. Toive tavasta, jolla elättää itsensä aikuisiässä luokka-asteen mukaan (%) Millä tavalla haluat elättää itsesi tulevaisuudessa, Seitsemäs luokka Kahdeksas luokka kun olet aikuinen? Haluan oman yrityksen Haluan palkkatyötä Haluan elää avustuksilla Ei merkitystä, onko kyseessä työ vai avustus En tiedä Yhteensä % (n) 100 (403) 100 (436)

55 55 Mihin suuntaan asiat menevät. Kun seitsemäs ja kahdeksasluokkalaisilta kysyttiin vielä käsitystä siitä, mihin suuntaan he odottavat asioiden menevän tulevaisuudessa omalla kohdallaan, kolmasosa (37 % ja 31 %) ajatteli niiden pysyvän ennallaan (kuvio 14). Kaikkiaan 62 % ja 64 % luotti asioiden menevän parempaan suuntaan. Seitsemäsluokkalaisista 2 % ja kahdeksasluokkalaisista 6 % arveli asioiden menevän huonompaan suuntaan (**) luokka luokka 0 Pysyvät ennallaan Parempaan suuntaan Huonompaan suuntaan Kuvio 14. Käsitys siitä mihin suuntaan asiat menevät tulevaisuudessa vastaajan omalla kohdalla luokka-asteen mukaan (%) Peruskoulun jälkeen tytöistä huomattavan suuri osa ajatteli menevänsä lukioon (asetelma 10). Pojilla oli tyttöjä useammin ammattikoulusuunnitelmia. Omaa yritystä pitivät pojat mahdollisena useammin kuin tytöt. Asioiden kehittymisestä tulevaisuudessa pojat ja tytöt ajattelivat suunnilleen samalla tavalla. Asetelma 10. Peruskoulun jälkeistä aikaa koskevien suunnitelmien yhteydet vastaajan sukupuoleen Muuttuja Suunnitelmat peruskoulun jälkeen Elantoa koskeva suunnitelma Asioiden kehitys tulevaisuudessa Sukupuoliero suurin tyttöjen ja poikien välinen ero (***) esiintyi tyttöjen poikia useammin suunnitellessa lukioon menoa (58 %) ja harvemmin ammattikouluun menoa (13 %); pojilla nämä osuudet olivat 43 % ja 26 pojista suurempi osuus (26 %) kuin tytöistä (18 %) piti mahdollisena omaa yritystä (**);avustuksilla elämisen, ei merkitystä- tai ei tiedävaihtoehdon valitsi 12 % sekä pojista että tytöistä ei tilastollisesti merkitsevää eroa

56 56 TULOKSET OSA II YKSINÄISYYTTÄ MITTAAVIEN MUUTTUJIEN VÄLISET YHTEYDET Seuraavaksi tarkastellaan ns. puuanalyysilla oppilaan kokemaan yksinäisyyteen läheisimmin liittyviä muuttujia. Selitettävä muuttuja on PNDL-mittarin osioista laskettu yksinäisyyttä kuvaava kokonaissummamuuttuja luokiteltuna kahteen ryhmään (ks. taulukko 1): 1=vähemmän yksinäinen (ylärajana mediaani) ja 2=enemmän yksinäinen (mediaania suuremmat arvot). Koko aineistossa mediaani eli vastaajat kahteen yhtä suureen ryhmään jakava keskiluku oli 16.0, mutta luokittelu tehtiin erikseen jokaisella luokka-asteella. Jako on karkea ja peittää vaihtelua, mutta se mahdollistaa tulosten selkeän havainnollistamisen. Puuanalyysin kuvioissa näkyvät muuttujat, jotka ovat läheisimmin yhteydessä suuremman yksinäisyyden (tekstissä yksinkertaisesti yksinäisyyden ) kokemiseen. Kuvioita ei esitetä sellaisina kuin ne ohjelmasta tulostuvat, vaan on tehty uudet kuviot kertomaan, miten suuri on enemmän yksinäisten oppilaiden osuus ja lukumäärä noodeissa eli muuttujien kombinaatioissa. Ennen analyysia tarkasteltiin, miten hyvin kokonaissummamuuttuja osui yhteen muiden yksinäisyyttä mittaavien muuttujien kanssa. Tämä tehtiin t-testeillä siten, että ko. muuttujaa selitettiin kaksiluokkaisiksi ryhmitellyillä läheistä ystävää ja yksin jätetyksi tulemista kuvaavilla muuttujilla (kuvio 15). Yhteydet olivat vahvat (molemmille ***): paljon yksinäisyyttä kokevilta oppilailta puuttui ystävä useammin kuin vähemmän yksinäisyyttä kokevilta ja he myös muita useammin olivat kokeneet tulleensa yksin jätetyiksi. Yksinäisyyden kokonaissummamuuttuja näyttää siis käyttökelpoiselta. Kuvio 15. Yksinäisyyden kokonaissumman kvartiilit (laatikko-ja-viikset kuvio) läheisen ystävän ja yksin jätetyksi tulemisen mukaan (ympyrät osoittavat muista poikkeavia havaintoja)