Ei vain ranskalainen tai suomalainen vaan vähän molempia Tarinoita kulttuuri-identiteeteistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ei vain ranskalainen tai suomalainen vaan vähän molempia Tarinoita kulttuuri-identiteeteistä"

Transkriptio

1 Tanja Pesonen Ei vain ranskalainen tai suomalainen vaan vähän molempia Tarinoita kulttuuri-identiteeteistä Opinnäytetyö Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Lokakuu 2008

2 TIIVISTELMÄ Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Tanja Pesonen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kansalaistoiminta ja nuorisotyö Ei vain ranskalainen tai suomalainen vaan vähän molempia tarinoita kulttuuri-identiteeteistä Tiivistelmä Tutkimuksessani pohditaan kuinka Ranskassa asuvat vuotiaat nuoret, joiden äiti on suomalainen ja isä ranskalainen määrittelevät kulttuuri-identiteettinsä. Yhteisöjen merkitys kulttuurisen identiteetin rakentamisessa on tutkimuksessa toisena keskeisenä teemana. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä olen käyttänyt Stuart Hallin identiteetti teoriaa ja Kaipion yhteisökasvatus teoriaa. Henkilökohtainen suhteeni aiheeseen on toiminut innoittajana koko tutkimuksen ajan. Tutkimus on narratiivinen. Tutkimukseen osallistuneet kuusi nuorta kertovat kulttuuri-identiteetistään, joka ei ole ranskalainen eikä suomalainen vaan jotain niiden väliltä. Nuorten tarinoiden esittämisen tavoitteena on toimia samastumiskohteina postmoderneille subjekteille. Postmodernisubjektit eivät määrittele itseään perinteisen yhteisöllisen jaottelun mukaan meihin ja toisiin vaan he siirtävät identiteettinsä kulttuurista toiseen tilanteen mukaan. Subjektien ja sosiaalisen maailman liikkuessa kulttuuri-identiteetit jäävät ikään kuin kellumaan jonnekin. Tutkimuksessa osoitetaan kuinka nuoren ympärillä olevat yhteisöt vaikuttavat positiivisen kulttuuri-identiteetin syntymiseen. Vaikkakaan nuoret eivät voi koskaan täysin samaistua ranskalaisuuteen tai suomalaisuuteen, tarve kuulumisesta johonkin tekee kansalliset yhteisöt tärkeäksi ja niitä ylläpidetään muun muassa kansallisia tarinoita kertomalla. Tarinat elävät ja siksi tutkimukseni pyrkiikin tuomaan esille nuorten tämän hetkisten kulttuuri-identiteetti tarinoiden lähteitä. Asiasanat (avainsanat) Ranska, Suomi, identiteetti, kulttuuri, kansallinen, yhteisö, narratiivi Sivumäärä Kieli URN 49s. + liitteet 2s. Suomi Huomautus (huomautukset liitteistä) URN:NBN:fi:mamkopinn Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Helena Timonen

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Tanja Pesonen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Civic activities and youth work Not just French or Finnish but a little bit of both Stories about culture identities Abstract This study asks how 15 to 18 years old youngsters living in France, mother is Finnish, and father is French define their cultural identities. The importance of community for building up cultural identities is the second major theme of the study. The theoretical frame used is Stuart Hall's concept of identity and Kaipio's theory of community education. The personal experiences of the author in French-Finnish cultural environment gave the inspiration for the study. The study is narrative. Six young persons, who took part to the study, told about their cultural identities. The identities were found to be neither French nor Finnish but something between. The reason for presenting the stories by the youngster's is to give a possibility for postmodern subjects, meaning people with multiple cultural identities, to identify themselves. Post modern subjects do not define themselves to us and others by way of classical communal division. They transfer their identity from one culture to other depending on the situations and circumstances they face. When a subject and his/hers social world are moving, the cultural identity floats without being fixed. The study shows how communities around youngsters affect on building positive cultural identities. Even if interviewed persons could not completely identify themselves as French or Finnish, it seems that they still need to belong somewhere. This makes national communities, being kept alive in their stories, important for them. Stories are living, and my research tries to bring up what is behind these narratives. Subject headings, (keywords) France, Finland, identity, culture, nationality, community, narrative Pages Language URN 49p. + appendices 2p. Finnish Remarks, notes on appendices URN:NBN:fi:mamk-opinn Tutor Bachelor s thesis assigned by Helena Timonen

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA MERKITYS Tutkimuksen kulku Johtolankojen ja vihjeiden kerääminen Narratiivinen tutkimus Tutkimukseni narratiivinen luonne KULTTUURI-IDENTITEETIN MÄÄRITTELY Kulttuuri Identiteetti Kulttuuri-identiteetti Kulttuuri-identiteetti yhteiskunnan muutoksissa Mihin kulttuuri-identiteettiä tarvitaan? Hybridi, muukalainen ja postmodernisubjekti 16 4 YHTEISÖN MERKITYS KULTTUURI-IDENTITEETILLE Ranskansuomalaisten nuorten toiminnalliset yhteisöt Suomi-koulu Perhe ja suku Internet ja media Ranskansuomalaisten nuorten symboliset yhteisöt Minkälaista tukea ranskansuomalainen nuori tarvitsee? Suomen hallituksen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma KERTOMUKSET KANSAKUNNISTA RANSKA JA SUOMI Mitä eroa on ranskalaisella ja suomalaisella eli keitä heistä voi tulla? Kieli Luonto ja kulttuuri Suomi ranskalaisten silmin ja Ranska suomalaisten silmin Miten nuoret määrittelevät, identifioivat ja esittävät itsensä? Traditiot 36

5 5.3.2 Kansallisluonne Miten ranskansuomalainen nuori esittäytyy? Ranskalainen, suomalainen vai postmodernisubjekti? Ranskansuomalaiset nuoret tulevaisuudessa.44 6 LOPUKSI Minä tutkijana..47 LÄHTEET LIITTEET: Liite 1: Kysymyslomake Liite 2: Saatekirje

6 1 1 JOHDANTO Zygmunt Bauman kuvaa modernia aikaamme notkeana. Hänen mielestään moderni aikakautemme vaatii toimimaan nesteiden ja kaasujen tavoin: muutos valmiina ja aina liikkeessä. Juoksevat aineet ovat riippuvaisia ajasta kun taas kiinteä on tilasta ja vastustaa aikaa (Bauman 2002, 8). Stuart Hallin Identiteetti tukee Baumania. Hall näkee, että subjekti ja sosiaalinen maailma ovat jatkuvassa liikkeessä, mikä johtaa identiteettien pirstaloitumiseen. Identifioituminen kulttuurisiin identiteetteihin on aiempaa avoimempi, monipuolisempi ja ongelmallisempi (Hall 2002, 22). Kalevi Kaipio näkee myös aikamme juoksevan hengen ja perään kuuluttaa kirjassaan Kasvattavat yhteisöt kohdistamaan tulevien sukupolvien kasvatus aktiiviseen muutosvalmiuteen. Sosialisaatio ei riitä kannattamaan modernin ajan vaatimuksia kasvatuksen tehtävänä. Notkean moderni ihminen tulisikin kasvattaa yhteiskunnan arvoja, normeja ja yhteisöjen toimintakulttuuria aktiivisesti muuttavaksi yksilöksi yhteiskunnan muutostarpeista käsin. (Kaipio 1999,27.) Suomalaiset juuret omaavia ihmisiä on arveltu olevan maailmalla noin 1,3 miljoonaa (Paasio, 2002,5). Jouni Korkiasaaren vuonna 1987/1988 kartoituksen mukaan Ranskassa asui 1260 suomenkansalaista. EU:n myötä suomalaisten maastamuutto on ollut kasvussa. Suomen siirtolaisinstituutin tilastot vuodelta 1996/1997 osoittaa, että Ranskassa asui jo 1942 suomen kansalaista. Kriteerinä asumiselle oli vähintään vuosi. Maastamuuton myötä kulttuurit sekoittuvat ja sulautuvat toisiinsa. Baumanin kuvaamat juoksevat aineet valloittavat ja kiinteät aineet saavat väistyä. Kuinka aikamme liike näkyy ranskansuomalaisten nuorten kulttuurisen identiteetin määrittelyssä? Identifioivatko he itsensä ranskalaiseksi, suomalaiseksi vai muuttuuko kulttuurisen identiteetin määrittely ajan ja tilan mukaan? Identiteetti nähdään nykykäsityksen mukaan prosessimaiseksi. Kulttuuri, historia ja kieli eivät auta yksilöä representoimaan itseään olevaksi jotakin vaan niiden tehtävä on vastata kysymyksiin keitä meistä voi tulla, kuinka meidät on esitetty ja mitkä kaikki vaikuttavat siihen kuinka mahdollisesti esitämme itsemme (Hall 2002, 250). Ranskansuomalainen nuori elää yhteisöissä, jotka tarjoavat sekä ranskalaisia että suomalaisia arvoja, normeja ja toimintakulttuuria. Monikulttuurinen tausta saa pohtimaan nuoren mahdollisuuksia rakentaa positiivinen kulttuuri-identiteetti tarjolla olevista palasista.

7 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA MERKITYS 2 Tutkimukselleni alku sysäyksen antoi oman lapseni kasvun seuraaminen maahanmuuttaja kotiäitinä Ranskassa. Pohdin, kuinka hän tulee tulevaisuudessa muodostamaan identiteettinsä, sekä Ranskan että Suomen kansalaisena, saatikka sitten maailman kansalaisena. Omista henkilökohtaisista tarpeistani käsin lähdin selvittämään kuinka matkalaukkulapset ovat kasvaneet ympäristön vaihtumisen myötä maailmankansalaisiksi. Tuntevatko he oloaan juurettomiksi, vai onko matkalaukussa elämisessä jotain positiivistakin. Löytämäni Johanna Tervosen 2004 vuonna tekemän pro gradu tutkimuksen: Lähden siis iloisin, mutta samalla haikein ja surullisin mielin takaisin kotiin - Suomeen paluuprosessi matkalaukkulasten kokemana ja Miia Takalan vuonna 2004 tekemä Pro gradu-tutkielma Lähetyslasten sopeutuminen Suomeen Näkökulmina sosiaalinen pääoma, identiteetti, muukalaisuus ja yhteisö antoivat vastaukset kysymyksiini, joten tutkimukselle ei ollut enää tarvetta. Päätin haudata aiheen. Selaillessani Siirtolaisinstituutin www-sivuja ja Työministeriön yhteydessä toimivan Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) raporttia Muuttoliikkeet ja etniset vähemmistöt Suomessa huomasin, että siirtolaisuus ja maastamuutto on ollut hyvin suosittu tutkimusaihe. Kuitenkin raportin mukaan muut EU-maat kuten Ranskaan muuttaneet ja heidän jälkeläisensä olivat jääneet tutkimatta. Henriikka Hoffrén on tutkinut pro gradussaan Suomalaiset Ranskassa Ranskassa asuvia suomalaisia, erityisesti naisten näkökulmasta. Jälkipolvet ovat jääneet tutkimusalueen ulkopuolelle. Kuitenkin esimerkiksi Saksa, Ruotsi ja Venäjä puolestaan ovat hyvin edustettuina siirtolaistutkimuksessa myös lasten ja nuorten näkökulmassa. Löysin internetin sivuilta informaatiota Benelux-maiden vuonna toimivasta projektista, jonka tarkoituksena on kehittää nuorisotyötä belgialais-/luxemburgilais- /hollantilais-suomalaisille nuorille. Projekti kuulosti alkaneen hyvin ja se sai minut pohtimaan onko Ranskalla tarjota ranskansuomalaisille nuorille vastaavaa. Voisiko Beneluxmaiden nuorisotyömallia soveltaa Ranskaankin? Jälleen kerran palasin tyttäreeni, ja mietin tulisiko suomen kulttuurin välittäminen Ranskassa vain minun varassani? Olisiko tyttärelläni mahdollista saada tukea suomalaiselle kulttuuri-identiteetilleen myös Ranskassa olevista yhteisöistä? Tapasin Suomen Ranskan instituutin johtajan Marjatta Levannon helmikuussa Udellessani nuorisotyöstä ranskansuomalaisille Pariisissa, hän kertoi, että sellaista ei ole

8 3 olemassa, koska nuoret ovat vaikea ryhmä tavoittaa. Olin hämilläni. Yhdeksän kuukautiselle tyttärelleni olisi ollut ohjelmaa, mutta entä sitten kun hän kasvaa. Keskustelun jälkeen tunsin, että tutkimukseen olisi aihetta. Millaisia yhteisöjä, joissa suomalaisuus on esillä, ranskansuomalaisille nuorille on tarjolla Ranskassa? Ovatko nuoret ranskistuneita niin, että suomalaisuus ei kiinnosta vaan kaipaavatko he vain yhteisön tukea löytämään suomalaisen kulttuuri-identiteettinsä? Kysymyksiin päätin ottaa selvää kysymällä nuorilta itseltään käyttäen Kalevi Kaipion yhteisökasvatus teoriaa ja Stuart Hallin identiteetti teoriaa teoreettisena viitekehyksenä. 2.1 Tutkimuksen kulku Tutkimuksen tekemisen aloitin tammikuussa 2008 ja se oli valmis lokakuussa Pohjatyötä tein huhtikuulle asti, jonka jälkeen aloitin tiedonantajien keräämisen. Lähetin saatekirjeen ja ohjeet kuvailun kirjoittamiselle avainhenkilöille, jotka sitten lähettivät ne eteenpäin nuorille. Kaikkien nuorten kirjoitukset sain nuorilta kesäkuun alkuun mennessä. Kesäkuussa analysoin kirjoitukset ja tein niiden pohjalta haastattelu kysymykset. Haastattelin kolmea nuorta elokuun ja syyskuun aikana. Syyskuussa ja lokakuussa tein haastattelu analyysit kirjoituksista tullutta teema pohjaa käyttäen Johtolankojen ja vihjeiden kerääminen Kohderyhmäksi valitsin vuotiaat ranskansuomalaiset nuoret, sillä tässä iässä identiteetti kysymykset ovat vahvasti läsnä jo muutoinkin ja nuoret ovat riittävän vanhoja pohtimaan syvällisemmin omaa minuuttaan. Tavoitteenani oli saada vähintään kymmenen vastausta, sillä uskoin sen tuovan riittävästi erilaisia variaatioita tarinoista. Koska tutkimukseni pohjautuu postmodernille tieteenkäsitykselle, yleistämiseen ei ollut näin ollen tarvetta, en nähnyt syytä useammalle informantille (postmodernista tieteenkäsityksestä enemmän kappaleessa Narrattivinen tutkimus). Kuitenkaan en voinut täysin kontrolloida vastausten määrää, sillä lumipallo-otanta, jota käytin aineistonkokoamismenetelmänä pystyi lentämään useammallekin nuorelle. Lumipallo-otannassa yhden avainhenkilön tai useamman kautta viedään tieto tutkimuksesta informanteille. Tutkimuksen kannalta loppujen lopuksi merkittävää ei ollut, oliko vastauksia kymmenen vai kaksikymmentä, sillä postmoderni tieteenkäsitys ei usko yhteen totuuteen vaan se on aina subjektiivista.

9 4 Tavoittaakseni nuoret heitin lumipallon Ranskan Suomi-seuralle, he eivät saaneet sitä kiinni, seuraavaksi heitin Pariisin Suomi-kouluille ja Strasbourgin Suomi-koululle ja Rivieran Suomi-seuran lapsi- ja nuorisoryhmän vetäjälle. Molemmilta kouluilta opettajat ottivat tutkimuksen avoimesti vastaan ja lupasivat laittaa eteenpäin oppilailleen ja tuttavien lapsilleen. Sain myös idean ottaa yhteyttä pastoriin Strasbourgin Suomi-koulun opettajalta. Näiden kontaktien kautta sain vastaukset kuudelta nuorelta, joista kolmea nuorta haastattelin. Tavoitteena oli haastatella näitä kaikkia, mutta kaksi nuorta oli ulkomailla haastattelu ajankohtana. Jokainen nuori ja heidän perheensä oli ennestään minulle tuntematon. Yhteistä näillä nuorilla on se, että kaikilla on suomalainen äiti ja ranskalainen isä. He ovat kaikki syntyneet Ranskassa ja asuneetkin yhtä lukuun ottamatta(joka asui vuoden Suomessa ollessaan seitsemän vuotta), koko ikänsä Ranskassa. Myös Suomi-koulu yhdistää jokaista nuorta. Nämä taustatekijät ovat sattumaa, sillä kriteereinä informanteille oli vain, että toinen vanhemmista täytyy olla suomalainen ja asuinmaana Ranska. Toisaalta käsitteen ranskansuomalainen käyttö rajasi pois sen mahdollisuuden, että esimerkiksi Ranskassa asuva suomalaisnorjalainen ei olisi voinut vastata kyselyyn. Myös Suomikoulun opettajien hyödyntäminen kyselyn levittämisen avainhenkilöinä vaikutti siihen, että nuoret olivat suurella todennäköisyydellä Suomi-koulun nykyisiä tai entisiä oppilaita. Myös kysymykset ja ohje siihen olivat suomeksi, joten siihen vastaaminen vaati riittävää suomenkielentaitoa. En halunnut kirjoittaa kysymyksiä myös ranskaksi, sillä vastassa olisi voinut olla kielimuuri. Rönnholmin mukaan kahden kielen käsitteillä on usein erilainen subjektiivinen sisältö. Näin ollen täydellistä vastinetta ei voi löytää kielestä toiseen muutettaessa (Rönnholm 1999,114). Kuitenkin vastaukset saivat olla ranskaksi sekä suomeksi. Tällä tähtäsin siihen, että kynnys vastaamiselle olisi ollut matalampi Narratiivinen tutkimus Maailma on täynnä kertomuksia, jotka luovat meille merkityksiä ympärillä olevasta maailmastamme. Näissä kertomuksissa toisinaan olemme päähenkilöinä ja toisinaan joku toinen saa nauttia keskiöstä. Se kuka tarinan kertoo, on valta päättää kuka on päähenkilö tarinassamme. Näin kertomuksia voidaan käyttää myös vallan välineenä. Kertoja kertoo vain sen mikä ajaa hänen omaa etuaan ja jättää kertomatta sen mikä voi olla haitallista omien tavoitteiden saavuttamiselle. Kertomukset kansakunnista toimivat usein edellisen perusteella. Hyvä esimerkki on Ranska, joka 1800-luvulla pakotti kaikki vähemmistö kielet opettelemaan Ranskaa ja oppimaan yksi yhteinen menneisyys: Une seule langue,

10 5 un seul passé. Historia siistittiin niin, että kouluissa opetettiin vain asiat jotka tukivat käsitystä puhtaasta kansasta, vähemmistöt siivottiin maton alle (Toivanen 2000,62 66.) Suomi Ranskan tavoin loi myös omaa kansakuntansa unohtamalla vähemmistöt ja luomalla kuvan puhtaasta suomalaisesta kansakunnasta. Päähenkilöiksi eivät päässeet saamelaiset tai romanit suomalaisesta kansakunnasta puhuttaessa ei myöskään Ranskassa flaamit tai baskit. Narratiivinen tutkimus kohdistuu kertomuksiin tiedon välittäjinä ja rakentajina (Heikkinen 2001,116). Kertomusten avulla pyritään tekemään selkoa todellisuudesta (Eskola & Suoranta 1998, 22). Syrjälän (2001,204) mukaan ihmisen koko elämän ja hänen itsensä voidaan nähdä rakentuneen tarinoiden kertomisen kautta. Heikkinen (2001,118) yhtyy Syrjälään ja uskoo, että rakennamme identiteettimme tarinoiden välityksellä, narratiivisesti. Vastaamalla kysymykseen kuka olen joka päivä luomme uutta tietoa itsestämme ja maailmastamme kertomuksen muodossa. Tutkimuksen tavoitteena on saattaa ranskansuomalaisten nuorten kirjoitukset ja haastattelut narrattiiviseen muotoon, niin, että tarinat kertoisivat heidän kulttuuri-identiteetistään. Kun viittamme tiedonprosessiin itseensä, siihen kuinka näemme tiedon olevan ja sen kuinka se syntyy, puhumme sen ontologisesta ja epistologisesta merkityksestä. Narratiivisen tutkimuksen takana voidaan pitää postmodernia tai konstruktivistista tieteenkäsitystä. Konstruktiivisen näkemyksen mukaan ihmiset rakentavat konstruktoivat tietonsa ja identiteettinsä kertomusten välityksellä. (Heikkinen 2001,119). Postmoderni tiedonkäsitys ei usko perinteiseen objektiiviseen todellisuuskäsitykseen, jonka mukaan on olemassa vain yksi todellisuus ja sitä koskeva totuus vaan näkee käsityksen todellisuudesta olevan sidottu aikaan, paikkaan ja sosiaaliseen kenttään. Tietäminen on aina perspektiivi sidonnaista: se muodostuu sen mukaan missä sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä olemme eläneet. (Heikkinen 2001, ) Postmodernissa tutkimuksessa tutkijan tavoite ei ole rakentaa tutkimuskohdettaan uudestaan todellisuuden kuvaksi tai heijastumaksi, sillä kaikki kokemamme ja näkemämme asiat perustuvat jatkuvasti muuttuviin merkityssuhteisiin todellisuudestamme ja pirstaloituneeseen tietoon (Tuomi & Sarajärvi 2002,56). Hallin teoria pirstaloiduista identiteeteistä ja Kaipion ajatus yhteisökasvatuksen mahdollisuudesta kasvattaa näitä identiteettejä tukevat postmodernia tieteenkäsitystä. Kun Hall kysyy identiteeteiltä keitä meistä voi tulla, kuinka meidät on esitetty ja mitkä kaikki vaikuttaa siihen kuinka mahdollisesti esitämme itsemme ja Kaipio kysyy Paolo Freifeä lainaten mistä olen tulossa, missä olen, ja minne olen menossa, voidaan näihin vastata mieles-

11 6 täni parhaiten käyttäen narrattiivista tutkimusotetta. Postmoderni tiedonkäsityksen Heikkinen uskoo rohkaisseen marginaaliryhmiä luomaan omia kertomuksiaan ja asettumaan päähenkilöiksi sen sijaan kuin näyttelisivät sivuroolia suurissa kertomuksissa (Heikkinen 2001,120). Tässä tutkimuksessa ranskansuomalaiset nuoret toimivat päähenkilöinä ja sivuroolia näyttelevät kansakunnat ranska ja suomi. Tutkimuskysymykset ovat: Kuinka nuori määrittelee kansallisen kulttuuriidentiteettinsä, onko hän ranskalainen tai suomalainen vai jotain muuta? Mikä merkitys yhteisöillä on kansallisen kulttuuri-identiteetin rakentamisessa? Nuorten kirjoituksia tai haastatteluja ei voi tiivistää yksiselitteisesti numeroina tai kategorioina vaan ne vaativat tulkintaa. Näin siis tutkimusaineistoa voidaan pitää narratiivisena (Heikkinen 2001, 121). Lähden tekemään analyysiä deduktiivisesti eli aikaisempi tutkimus ja teoria ohjaavat analyysin vaiheita. Aineistolle tulen esittämään kysymykset Hallin postmodernisubjekti teoriaa, Kaipion yhteisökasvatus teoriaa ja Rönnholmin tutkimusta ruotsinsuomalaisten identiteetistä käyttäen. Kysymykset aineistolle ovat: Keitä meistä voi tulla? Kuinka meidät on esitetty? Ja mitkä kaikki vaikuttaa siihen, kuinka me esitämme itsemme? Aluksi etsin tarinoista yhteisiä teemoja ja vastakkaisia teemoja, joista yhdessä muodostuu aineiston yleinen käsite. Narratiivisen analyysin tavoitteena ei ole kuitenkaan luokitella aineistoa vaan luoda uusi kertomus, jossa esiintyy aineiston kannalta keskeiset teemat (Heikkinen 2001,122) Tutkimukseni narratiivinen luonne Heikkinen mukailee Hatchin ja Wisniewskin (1995, ) tarinaa narratiivisen tutkimuksen olemuksesta. Hänen mielestään narratiivisessa tutkimuksessa huomio keskittyy yksilön merkityksen antoon. Tärkeää on mitkä asiat tarinoissaan yksilöt nostavat merkityksellisiksi. (Heikkinen 2001,129.) Tutkimuksessani nuoret kirjoittivat ensin vapaamuotoisen kuvailun itsestään, jonka aihepiiri oli kuitenkin rajattu tutkimukseen liittyvillä kysymyksillä. Kuvailuista pyrin löytämään nuorten antamat merkitykselliset kohdat, jotka olivat myös oleellisia tutkimuskysymysten kanssa. Syvällisempää tietoa ja tarkennusta nuorten kuvailuihin sain haastattelemalla kolmea nuorta. Kaikki haastattelut nauhoitettiin ja litteroin ne viikon sisällä haastattelu ajankohdasta. Haastatteluiden äänenlaatu ei ollut paras mahdollinen, joten osan nuorten sanomisista jäi tutkimusaineiston ulkopuolelle epäselvyyden vuoksi. Haastatteluiden analyysissa noudatin samaa ideaa kuin nuorten kirjoittamien kuvailuidenkin. Tärkeää haastatteluiden onnistumiseksi on, että informantti tuntee haastateltavan aiheen ja ehkä jopa nähnytkin kysymykset etukäteen. Ranskansuo-

12 malaisten nuorten kerronta varaston uskoin avanneeni kuvailun kirjoituttamalla, joten haastattelusta tuli luonnollinen jatkumo jo aiemmin puhutulle. 7 Narrattiivisessa tutkimuksessa on tärkeää henkilökohtainen kosketus tutkittaviin; tieto muodostuu usein dialogissa tutkittavien kanssa. Tutkijan ei tarvitse kuitenkaan välttämättä kohdata tutkittaviaan, jos hän kykenee jollain muulla tavoin tutustumaan tutkittavan elämään. (Heikkinen 2001,129.) Ovi nuorten elämään oli nuorten kirjoitukset, haastattelut ja heidän perheiden tapaaminen, koska haastattelin nuoret heidän omissa kodissaan tai iso-vanhempiensa luona. Yhden nuoren luona jopa yövyinkin perheeni kanssa, joten kosketus tutkittaviin oli hyvin läheinen. Nuoren perheen kanssa keskusteluja käytiin illallisen tai kahvittelun merkeissä haastattelua ennen tai jälkeen. Haastattelu oli dialogisen haastattelun ja syvällisen haastattelun sekoitus. Valmiilla kysymyksillä pyrin pitämään keskustelun aiheessa, mutta haastateltavilla oli täysin vapaus luoda omat merkitykselliset kokonaisuutensa. Vaikka valmiit kysymykset olivat olemassa, keskustelu eteni dialogin ehdoilla. Dialogisessa haastattelussa on tärkeää, että myös haastattelijalla on mahdollisuus ottaa osaa keskusteluun: haastateltava ja haastattelija ovat tasa-arvoisia. Narratiivisessa tutkimuksessa tutkijan tulee antaa arvoa niille käytännöllisille seurauksille, mitä siitä voi olla tutkittavien elämään (Heikkinen 2001,130). Kun pyysin nuoria kertomaan suomalaisuuteen liittyvistä yhteisöistään heidän ympärillään ja heidän tarpeestaan siihen, oli taka-ajatuksenani mahdollisuus nuorten uuden aktiviteetin avaamiselle tai ainakin kimmokkeelle siihen, mikäli siihen olisi tarvetta. Tutkimus voi myös toimia nuorille omia tarinoita kertoessaan persoonallisen kasvun välineenä, sillä oman elämän pohdinnan kautta ihminen rakentaa minuuttaan (Syrjälä 2001,2004). Yksi nuorista kokikin tutkimuksen osallistumisen positiivisena, sillä muutoin hänelle ei olisi tullut mielenkään pohtia kansallisen identiteettinsä merkitystä näin syvällisesti. Narratiivisen tutkimuksen erottaa muusta laadullisesta tutkimuksesta sen pyrkimys paikalliseen, henkilökohtaiseen ja subjektiiviseen tietoon (Heikkinen 2001,130). Näin Heikkistä(2001,130) lainaten: Tieto muodostuu moniäänisempänä ja kerroksellisempana entiteettinä, joukkona pieniä kertomuksia, eikä pelkisty yhteen, universaaliin ja monologiseen suureen kertomukseen, joka toimii usein myös vallan ja manipuloinnin välineenä. Tutkimukseni ei siis pyri puhumaan kaikkien ranskansuomalaisten nuorten suulla, sillä jokaisella heillä on oma tarina kerrottavana. Yksi tutkimukseen osallistunut nuori toteaa: Ihanaa, että joku on kiinnostunut kaksoiskulttuurista ja siitä miltä se meistä tuntuu. Tutkimukseni mahdollistaa nuorten oman äänen kuulumisen.

13 8 3 KULTTUURI-IDENTITEETIN MÄÄRITTELY Hall puhuu kulttuurisesta identiteetistä yläkäsitteenä, jonka alakäsitteenä on kansallinen identiteetti. Kansallinen kulttuuri on moderni ilmiö. Hänen mukaansa synnymme kansallisiin kulttuureihin, jotka toimivat modernissa maailmassa kulttuuri identiteettimme keskeisenä lähteenä. (Hall 2002, 45 46). Kansallinen kulttuuri koskettaa lasta sinä päivänä kun hän syntyy. Kansallinen kulttuuri termin avulla teemme eron kansojen välillä. (Hofstede & Pedersen 2002,18.) Etninen identiteetti kansallisen identiteetin tavoin on osa kulttuurista identiteettiä. Etnisyyteen sisältyy käsitys yhteisistä kulttuurisista piirteistä kuten kieli, uskonto, tavat, traditiot ja kiintyminen paikkoihin. Nämä yhteiset piirteet haluavat todistaa, että on olemassa yhden kansan yhtenäinen kulttuuri (Hall 2002, 54.) Etnisyys on jotain mikä laittaa ihmiset omiin luokkiinsa ja luo ryhmäsuhteet (Eriksen 2002,4). Etnisyys ja kansallisuus käsitteen voi erottaa toisistaan se, että kansallisuus edustaa enemmistön käsitystä kansasta kun taas etnisyys vähemmistön. Esimerkiksi suomalainen Suomessa voi puhua kansallisesta identiteetistään, mutta Ranskassa asuva suomalainen kuuluu etniseen ryhmään. Usein kuitenkin kulttuurinen identiteetti, kansallinen identiteetti, etninen identiteetti käsitteistä puhutaan toistensa synonyymeinä. Rönnholmin mielestä kaikille näille käsitteille on löydettävissä yhteiset nimittäjät. Kulttuurinen, etninen ja kansallinen identiteetin käsitteiden yhteinen keskeinen elementti on sosiaalisen kuulumisen taannehtiva tausta, jälkiorientaatio, ja sukupolvien ketju. (Rönnholm, 1999, 32). Tieteellisessä kielenkäytössä käsitteet kansallisuus ja kulttuuri tavallaan kohtaavat ajatuksessa, että ne ovat yksilön juuret, minuuden viitekehys ja kollektiivinen suhde (Rönnholm 199,33). Tämä ajatus mahdollistaa kulttuurinen identiteetti, kansallinen identiteetti ja etninen identiteetti käsitteiden toisiaan täydentävän käytön. Niitä ei voi erottaa toisistaan, mutta ei myöskään pitää täysin toistensa synonyymeina. Kulttuurinen identiteetti käsitteenä jää liian laajaksi ilman sitä tarkentavaa etnistä tai kansallista identiteetti käsitettä. 3.1 kulttuuri Kulttuuri käsitteenä on hyvin moni merkityksellinen ja sen vuoksi se tuottaa ongelmia arkipuheessa, mutta myös teoreettisella tasolla. Immanuel Wallersteinin jakaa kulttuurin määrittelyt kahteen osaan. Kulttuurista puhuttaessa se käsitetään joko niiden ominaisuuksien joukoksi, jotka erottavat tietyn ryhmän muista. Määrittelynä voivat olla esimerkiksi

14 9 sukupuoli, rotu, kieli, yhteiskuntaluokka, kansallisuus. Kulttuuri voidaan myös määritellä joidenkin sellaisten ilmiöiden joukoksi, jotka ovat tietyn ryhmän piirissä erilaisia ja ylempänä kuin jotkut muut ilmiöt kuten erotamme korkean taiteen kansanomaisesta tai arkisista ilmaisutavoista (Wallerstein 1988,35 36, vrt. Bauman 1999,179). Tukeudun Wallersteinin jakoon ja tulen käyttämään kulttuuri käsitettä ensimmäisen määritelmän mukaisesti, missä kansallisuus toimii erottavana tekijänä. Jokaisen kansan kulttuurista on löydettävissä Hofsteden (2002, 34) mukaan viisi yhteiskunnallista ongelmaa. Kansat erottaa toisistaan se kuinka näihin ongelmiin on vastattu. Ongelmat ovat identiteetti (identity), hierarkia (hierarchy), sukupuoli (gender), totuus (truth) ja hyveet (virtue). Käsitys identiteetistä vaihtelee kollektiivisen ja individualistisen välillä: määritteleekö ryhmä kuka kukin on ja vaatii lojaalisuutta muilta ryhmän jäseniltä vai onko yksilö vapaa harjoittamaan kulttuuriaan omien kiinnostusten mukaan välittämättä muista (Hofstede 2002,35). Ranska ja Suomi länsimaina voidaan nähdä edustavan individualistista käsitystä identiteetistä. Eri maissa vallitsee myös erilainen hierarkia käsitys: tasa-arvo ihmisten välillä. Ison etäisyyden voimaan uskovissa kulttuureissa vanhemmat eivät ole lapsia, johtajat eivät seuraajia ja kuninkaat eivät kansalaisia (Hofstede 2002,36). Ranskassa etäisyys ihmisten välillä voidaan nähdä suurempana kuin Suomessa, vaikkakin erot ovat suhteessa pieniä. Suhtautuminen sukupuoleen on kansoja erottava tekijä. Mitä maskuliinisempi maa, sitä suurempi on miehen sosiaalinen rooli. Kun puolestaan feminiinisissä maissa miehen ja naisen rooli on tasa-arvoinen. Ranska on Suomea maskuliinisempi. Henriikka Hoffrenin tutkimuksessa tuli ilmi kuinka suomalaisen naisen oli välillä vaikea sopeutua maskuliinisiin arvoihin Ranskassa. Maiden välillä on eroja kuinka he suhtautuvat totuuteen, onko olemassa vain yksi totuus vai onko voiko niitä olla useampia. Tuntemattomaan suhtautumien eli kuinka hyvin se sietää erilaisuutta, luo eroja eri maiden välillä. Maat, joissa siedetään hyvin vähän poikkeavuutta, ajattelee, että erilaisuus on vaarallista (Hofstede 2002,38). Ranska on huomattavasti monikulttuurisempi maa kuin Suomi. Ranskassa on totuttu kohtaamaan eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Kuitenkaan se ei merkitse sitä, että poikkeavuuden sieto olisi sen suurempi Ranskassa kuin Suomessa vaan merkittäviä eroja näiden maiden välillä ei ole.

15 10 Jokaisella kansalla on oma myös oma käsitys hyveistä. Vastauksia etsitään miettimällä katsooko kansa tulevaisuuteen pidemmällä aikavälillä vai lyhyellä. Pidemmällä aikavälillä uskova, ajattelee, että meidän täytyy uhrata itsemme tänään, jotta tulevaisuus olisi parempi kuin taas lyhyemmällä aikavälillä ajattelija uskoo tähän hetkeen (Hofstede 2002,38). Ranskan ja Suomen voidaan nähdä tekevän suunnitelmia lyhyemmällä aikavälillä. Hofsted uskoo, että jokainen ihminen on samanlainen biologisesti, mutta jokainen ihminen on kuitenkin yksilö. Olemme sosiaalisia olentoja, joten olemme tekemisissä jatkuvasti näiden viiden sosiaalisen ongelman kanssa siinä maassa, jossa me elämme (Hofstede 2002,39). Ja näistä viidestä tekijästä Hofstedin mukaan muodostuu kulttuuri. Hofstedin määritelmä kulttuurista mielestäni pätee myös Kaipion kuvaamaan yhteisön vuorovaikutukseen. Yhteisön vuorovaikutuksessa määräytyy 1) jäsenten väliset vuorovaikutussuhteet eli hierarkia, sukupuoli, hyveet, 2) yksittäisen jäsenten yksilöllisen käyttäytymisen vapausasteet ja valintavaihtoehdot yhteisössä eli identiteetti ja 3) jäsenten ja ei jäsenten välisen vuorovaikutuksen säännöt eli kuinka paljon poikkeavuutta siedetään (Kaipio 1999,160). Kulttuuri näin ollen voidaan sanoa olevan, jotain mikä muodostuu vuorovaikutuksessa tietyn yhteisön sisällä. 3.2 Identiteetti Hall jakaa käsitykset identiteetistä kolmeen osaan: valistuksen subjekti, sosiologinen subjekti ja postmodernisubjekti. Valistuksen subjektilla Hall tarkoittaa käsitystä identiteetistä, joka on täysin yhtenäinen ja olemukseltaan samanlainen kokoyksilön olemassa olon ajan. Tämä yksilö oli varustettu järjellä, tietoisuudella ja toimintakykyisyydellä ja joiden keskus koostui sisäisestä ytimestä. (Hall 2002, 21.) Idean valistuksen subjektista tiivistää hyvin 1600-luvulla vaikuttanut ranskalainen filosofi Rene Descartes kuuluisalla lauseellaan: Ajattelen, siis olen. Sosiologinen subjekti puolestaan muodostuu minän ja yhteiskunnan välisessä vuorovaikutuksessa. Tällä subjektilla on myös "sisäinen minä" niin kuin valistusajankin subjektilla, mutta se muotoutuu jatkuvassa dialogissa sen ympärillä olevien kulttuuristen maailmojen ja niiden tarjoamien identiteettien kanssa. (Hall 1999,22.) Postmodernisubjekti Hallin mukaan edustaa modernia aikaamme. Postmodernisubjekti on syntynyt kun subjektit ja sosiaaliset maailmamme ovat liikkeessä. Se on subjekti, jolla ei ole kiinteää, olemuksellista tai pysyvää identiteettiä (Hall 2002,22 23).

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo

Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Kuluttaminen ja kulttuuri

Kuluttaminen ja kulttuuri 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Kuluttaminen ja kulttuuri Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Luennon aiheet Kulttuuri käsitteenä mitä se oikein tarkoittaa? Kulttuuri

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO TAKSONOMIATAULUKKO 6.lk. UO 6. luokka arvioitavat tavoitteet Etiikka T4, T8, T9, T10, T11 arvosanalle 5 Muistan yksittäisen kristillisen eettisen periaatteen. minulla

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm

The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm The Caring Ethics, The Caring Teacher Välittäminen on opetuksen kulmakivi, jonka avulla voimme uudistaa koko nykyisen koulujärjestelm rjestelmämme! mme! (Noddings,N., 2005, The Challenge to Care in Schools,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen

Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Ruotsinsuomalaiset ja suomalaiset voimavaroina toisilleen Tutkimusjohtaja Elli Heikkilä Siirtolaisuusinstituutti Dynaaminen ruotsinsuomalaisuus -seminaari Turun Kansainväliset Kirjamessut 4.10.2015 1 Muuttovirrat

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla

Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Taide 2060 Toimijalähtöisellä skenaarioanalyysilla Opinnäytetyöesitelmä Medialaboratorio 23.11.2009 Jukka Liukkonen Tutkimusongelma Millainen taiteen tulevaisuus voisi olla? Miten taiteen tulevaisuutta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen

Lisätiedot

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteet ja sisällöt T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua Oppilas harjoittelee tulemaan toimeen toisten lasten kanssa ja kuuntelemaan

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN.

UUSI AIKA. Sisällys NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. UUSI AIKA NYT ON AIKA VALITA HYVÄ ELÄMÄ JA TULEVAISUUS, JOKA ON MAHDOLLINEN. Me voimme päästä irti nykyisestä kestämättömästä elämäntavastamme ja maailmastamme ja luoda uuden maailman, joka ei ole enää

Lisätiedot

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan

Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan Somalian kieltä puhutaan kartan osoittamilla alueilla. Somalia oli aikaisemmin kolonialismin aikaan jaettuna Eglannin, Italian ja Ranskan siirtomaiksi. Kun Somalia itsenäistyi jäivät somalialaiset usean

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot