Tyttöryhmä. Ohjelmarunko
|
|
- Juha Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tyttöryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Kehonkuva/Millainen olen? 3. Pelko 4. Tytöstä naiseksi 5. Oma hyvinvointi 6. Netti-etiketti, turvaohjeita 7. Yhteiset päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan teetuokiolla ja fiiliskierroksella. Kaikkia tehtäviä ei välttämättä ehdi tehdä yhdellä ryhmäkerralla, joten niitä voidaan oman tarpeen mukaan jakaa eri kerroille. 1. Kokoontuminen: Tutustuminen Tällä kerralla - tutustutaan toisiimme - luodaan turvallista ja luotettavaa ilmapiiriä - päätetään ryhmän nimi ja tehdään säännöt Aloitetaan: Välipalalla (mehua ja pikkupurtavaa ym.), tavoitteena tutustumisen aloittaminen rennosti jutustellen. Kysellään kuulumisia ja harjoitellaan vuorovaikutusta. Tutustumisleikki: Istutaan piiriin ja esitellään ensiksi itsemme. Tutustumisleikkinä voi käyttää esimerkiksi lankakerää. Vetäjä heittää lankakerän jollekin piirissä istuvalle sanoen tämän nimen ja pitää samalla langan päästä kiinni. Kiinniottaja ottaa langasta kiinni ja heittää sen edelleen sanoen seuraavan henkilön nimen. Kun kaikki ovat saaneet kerän käteensä ja pitävät langasta kiinni, muodostuu verkko, jota lähdetään purkamaan päinvastaisessa järjestyksessä taaksepäin. Ryhmäläisten ja ryhmän vetäjien nimiä kerrataan, jotta ne jäävät mieleen. Fiilisjana: Janan toisessa päässä on esim. iloisten kasvojen kuva (tosi hyvä fiilis) ja toisessa päässä vihaiset/ surulliset kasvot (huono fiilis/ei kiinnosta). Ääripäiden välille voi asettaa lievempiä ilmeitä, kuten vähän hymyilevät kasvot, hämmästyneet, epävarmat tai apeat kasvot. Jana voi olla esimerkiksi seinällä kuvina tai myös konkreettisesti voidaan mennä janalle lattialle. Fiilisjanan voi muodostaa myös esimerkiksi numeroasteikolla 1-10 (1=huono fiilis, 10=erittäin hyvä fiilis). Tarkoituksena on katsoa senhetkisiä tuntemuksia ja vaihtaa niistä muutama sana, kuten miksi valitsi kyseisen fiiliksen ja millaisella fiiliksellä tuli ryhmäkerralle? Ryhmälle nimi ja säännöt: Keksitään yhdessä ryhmälle nimi, ja sovitaan yhteiset säännöt. Jos ehdotuksia tulee paljon, voidaan nimi ratkaista esimerkiksi äänestämällä tai arpomalla. Piirretään ryhmän nimikyltti. Jokainen saa tehdä oman osansa nimikyltin värittämisestä. Laaditaan ryhmälle säännöt. Keksiminen voi olla vaikeaakin, joten sääntöjä saa jatkaa seuraavilla kerroilla. Valmis kerhokyltti laitetaan seinälle.
2 Ohjattu leikki/peli: Jonka jälkeen vapaata leikkiä. Postilaatikon käyttöönotto: Kerrotaan tytöille, että postilaatikkoon saa tuoda kysymyksiä, joita ei uskalla tai muuten kehtaa kysyä. Nimeä ei tarvitse laittaa näkyviin. Saa laittaa myös kerhokavereille postia, jos haluaa. Yhdessä avataan postilaatikko jokaisen kerhokerran lopuksi ja vastataan kysymyksiin. Lopetus. Päätteeksi mennään uudestaan fiilisjanalle ja jutellaan vapaasti tyttöjen omia asioita. Kerrotaan seuraavan kerran teemasta. - teetä/mehua, keksejä tms. kivaa välipalaa - lankakerä (tai pallo) tutustumisleikkiä varten - tunnekortit fiilisjanaa varten - kartonkia, värikynät ja lankaa kyltin valmistukseen (+ kysymyslaatikoksi soveltuva laatikko, johon ryhmäläiset voivat pistää toisilleen tai ohjaajille kysymyksiä, palautetta, kehuja ym.) 2. Kokoontuminen: Kehon kuva Tällä kerralla - mietitään erilaisia kosketuksia - mitkä ovat hyviä ja pahoja kosketuksia Aloitetaan: Yhteisellä välipalalla. Tarkoituksena rupatella kotoisasti kaikista ryhmäläisten esille tuomista asioista; kysellään kuulumisia ja harjoitellaan vastavuoroisuutta. Ryhmän vetäjien tehtävänä on herätellä keskustelua ja kannustaa kaikkia osallistumaan tasa-arvoisena keskusteluun. Ajatuksena on saada mukava yhteinen hetki, jossa on turvallista jakaa niin pieniä kuin isojakin iloja ja suruja. Muistellaan myös, mitä edellisellä kerralla tehtiin. Fiiliskierros: Esimerkiksi tunnematolla tai korteilla. Tunnematto asetetaan lattialle, ja etsitään siitä omaa senhetkistä tunnetta parhaiten kuvaava paikka. (Myös tunnekortteja voi asetella lattialle ja mennä kortin kohtaan seisomaan valitessaan tunnetta.) Keskustellaan tunteista esim. niiden nimeämisestä, hyväksymisestä, mistä niitä voi nähdä toisessa ihmisessä? Oma keho tehtävä: Piirretään lattialla maaten kaverin avustamana oma kuva kehon ääriviivoilla. Kuvat laitetaan seinälle, ja nimetään kehon osia. Väritetään kuvista ne kehon kohdat, joihin toiset eivät saa koskea. Keskustellaan hyvältä tuntuvista ja pahalta tuntuvista kosketuksista. (Esim. Millaiset kosketukset ovat kivoja? Millaisesta kosketuksesta pitää? Miten pahalta tuntuvia kosketuksia voi välttää? Voiko niistä kieltäytyä?) Vastataan kysymyslaatikkoon jätettyihin kysymyksiin pohtimalla yhdessä vastauksia. Voidaan muistuttaa, että laatikkoon voi jättää muutakin viestiä kuin vain kysymyksiä. Lopetus: Lopuksi vielä valitaan tunnematosta/tunnekorteista tämän hetkistä omaa tunnetta parhaiten kuvaava kohta. Kerrotaan seuraavan kerran teemasta. - teetä/mehua, keksejä tms. kivaa välipalaa - tunnematto (tai tunnekortit)
3 - riittävän isoja paperiarkkeja omaa kuvaa varten (pienempiä papereita voi myös teipata yhteen), tussikyniä ja värikynät - teippiä/sinitarraa 3. Kokoontuminen: Millainen olen? - pohditaan omaa perhettä - mietitään positiivisia asioita toisistamme Aloitetaan: Rupattelemalla teekupin tai mehulasin äärellä viikon kuulumisista. Muistellaan edellisellä kerralla käsiteltyä teemaa kosketuksista: millaiset ovat hyviä ja huonoja kosketuksia. Ryhmän vetäjät muistavat kannustaa kaikkia osallistumaan keskusteluun. Fiiliskierros: Mietitään tunnekuvien avulla, miltä nyt tuntuu, millä fiiliksellä tuli ryhmään tänään? (Tunnekuvat, -kortit, -matto ym..) Minun perheeni tehtävä: Piirretään isolle paperille oma sukupuu ja nimetään siihen omia, itselle tärkeitä ihmisiä. Vetäjät huolehtivat, että kaikki tekevät ja kannustavat muistelemaan esim. sukulaisten nimiä, jos se tuntuu vaikealta. Voi myös kirjoittaa vain serkku, isomummo tms., jos ei muista nimiä. (Voidaan käyttää myös valmiita pohjia sukupuille, jos on.) Adjektiivi-tehtävä: Ollaan esimerkiksi pöydän ääressä tai lattialla. Kirjoitetaan paperille pystysuoraan oma nimi isoilla kirjaimilla. Jokaisen kirjaimen kohdalle mietitään yhdessä sillä kirjaimella alkavia kivoja asioita kyseisestä tytöstä (H=hauska, I=iloinen, S=sisukas, ). Eri väreillä saadaan aikaiseksi hienoja kuvia. Lautas-tehtävä: Teipataan paperilautanen maalarinteipillä jokaisen tytön selkään. Lautasen keskelle voi kirjoittaa myös oman nimen. Laitetaan musiikki soimaan, ja kierrellään huoneessa vapaasti, kirjoittaen toisten lautasiin mukavia asioita heistä. Lautasen saa itselleen muistoksi. Kysymyslaatikko avataan, luetaan viestejä ja etsitään kysymyksiin vastauksia. Lopuksi vielä fiiliskierros, tuntuuko nyt samalta kuin kokoontumisen alussa vai ovatko tunteet muuttuneet johonkin suuntaan? Kuvia/kortteja käytetään apuna tunteiden tunnistamiseen. - tunnekuvat/-kortit/-matto - reilun kokoisia papereita, tusseja, kyniä - kertakäyttölautasia, maalarinteippiä - musiikkia 4. Kokoontuminen: Pelko - keskustellaan peloista ja turvallisuudesta - mietitään jokaiselle turvapaikka ja -henkilö
4 Aloitetaan: välipalalla jutellen kuulumisia. Kerrataan edellisen kerran asioita. Varmistetaan, että jokainen saa kuulla itsestään hyvää. Fiiliskierros: Tunnekorteista valitaan omaan tunteeseen parhaiten sopiva kortti. Keskustellaan siitä, mistä tunteet johtuvat. Pelko-maalaus: Maalataan vesiväreillä isolle paperille mielikuvia pelosta, sekä omasta turvallisesta paikasta musiikkia kuunnellen. Ryhmäläiset kertovat piirustuksistaan toisilleen. Keskustellaan pelosta. (Esim. Jokainen pelkää joskus eikä pelkääminen ole heikkoutta. Joskus pelko voi olla turhaa, mutta joskus ihan syystäkin pelottaa.) Omia kertomuksia: Ryhmäläiset kertovat kertomuksia pelottavista tilanteista, joihin ovat joutuneet. Silloin pelkäsin kamalasti, kun Turvahenkilö: Mietitään, mistä tietää, että olo on turvallinen ja miltä silloin tuntuu? Pohditaan kuka on kenenkin turvahenkilö. Vetäjien tehtävänä on yrittää yhdessä tyttöjen kanssa pyrkiä löytämään ja nimeämään jokaiselle oma turvallinen henkilö. Kysymyslaatikon kysymyksiin etsitään vastauksia. Lopuksi arvioidaan tunnekorttien avulla, onko ryhmäkerran loppuessa tunne samanlainen/erilainen kuin sen alussa. - välipalatarpeet - tunnekortit tai kuvat - isoja paperiarkkeja, vesivärit - musiikkia 5. kokoontuminen: Tytöstä naiseksi ja hyvän ystävän piirteet - keskustellaan murrosiästä ja ystävistä - mietitään omia rajoja Aloitetaan: Teetuokiolla ja kuulumisten vaihtamisella. Samalla mietitään, tapahtuiko kuluneen viikon aikana jotain, mikä tuntui pelottavalta, ja jos jotain pelottavaa oli tapahtunut, niin mikä siinä silloin auttanut. Miten tilanteessa oli toimittu? Fiiliskierros: Mietitään, miltä tuntuu tällä hetkellä? Tunteen voi niin halutessaan piirtää paperille. Keskustellaan: Murrosiästä, ja siitä, mitä tytön kehossa tapahtuu naiseksi kasvamisen aikana. (Kehon muuttumisesta, kuukautisten alkamisesta ja kuukautishygieniasta.) Hyvä ja huono ystävä: Pohditaan, millainen on hyvä/huono ystävä, ja mistä ystäviä löytää. Iso EI, pieni ei: Palataan hyvien ja huonojen kosketusten tunnistamiseen, ja jutellaan kehon itsemääräämisoikeudesta. Harjoitellaan sanomaan iso EI, pieni ei, - pohditaan vielä kuka saa
5 koskettaa, kuka ei. Omien rajakohtien tunteminen. Laitetaan käsi suoraksi eteenpäin ja voi pyörähtää ympäri, katsoa kuinka lähelle toinen saa itseä tulla. 112: Keskustellaan mikä on 112 ja missä tilanteissa sinne soitetaan. Keskustellaan siitä, mitä tietoja hätäkeskus tarvitsee. Lopuksi harjoitellaan hätänumeroon 112 soittamista. Vastaillaan kysymyslaatikon kysymyksiin ja pohditaan niitä. Lopuksi oman tunteen voi sanoa tai piirtää sen paperille. - välipala - piirustuspaperia, kyniä - aiemmin piirretyt omat isot kehon kuvat 6. kokoontuminen: Oma hyvinvointi - keskustellaan pukeutumisesta, hygieniasta ja ulkonäöstä Aloitetaan: Välipalalla ja jutustelulla kuulumisia vaihdellen. Kysellään, mitä tytöt muistavat edellisestä kerrasta naiseksi kasvamiseen liittyvistä asioista. Fiiliskierros: Keskustellaan, miltä nyt tuntuu. Kuvia tai kortteja voi käyttää apuna. Pukeutuminen ja ulkonäkö: Leikellään vanhoista lehdistä kuvia pukeutumiseen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista, joita liimataan paperiarkille. Keskustellaan kuvista. (Lisäksi voidaan jutella myös meikkauksesta arkeen/juhlaan, jos se on tytöillä ajankohtaista.) (Hygienia. Keskustellaan ihon ja hygienian hoidosta. Mitä tytöt jo tietävät hygieniasta? Mitkä asiat on tärkeää muistaa esim. aamuin/illoin?) Kysymyslaatikon sisältö käydään yhdessä läpi. Lopuksi jutellaan kierros kaikkien tunteista. (Voi käyttää myös janaa, kortteja, kuvia ) - välipala - tunnekortit tms., jos haluaa - vanhoja naistenlehtiä, saksia - paperiarkkeja, liima, kyniä, tusseja (- meikkinäytteitä kokeiluun) 7. kokoontuminen: Netti-etiketti, turvaohjeita - keskustellaan toimintamalleista hätätilanteessa - pohditaan nettikäyttäytymistä
6 Aloitetaan: Välipalalla ja kuulumisten vaihtamisella. Kerrataan edellisen kerran asioita. Miten on huolehdittu hygieniasta tänään/eilen/kuluneella viikolla? Fiiliskierros: Pieni keskustelu siitä, miltä kenestäkin tuntuu. Toimintamallit: Mitä tekisit, jos keskustelua ja toimintamalleja arjen eri tilanteisiin. (..olet yksin kotona ja joku soittaa ovikelloa? tuntematon pyytää sinua mukaansa? joku uhkaa sinua?) Tärkeiden puhelinnumerojen opettelu? Hätänumero 112: Kerrataan hätänumeroon soittaminen, hätäilmoituksen teko ja harjoitus. Internet: Nettikäyttäytyminen, netin turvaohjeet. (Tuntemattoman nettikaverin tapaaminen, kuvien julkaisu ym.) Leikkiä/ peliä. Kysymyslaatikon vastaustuokio ja laatikon sulkeminen. Mikäli lähdette viimeisellä kerralla ryhmän kanssa kaupungille ruokailevaan, kerro siitä ryhmäläisille ja infoa myös koteihin. Lopuksi jutellaan tunteista - välipalatarpeet - tunnekortit ym., jos haluaa - mahdollisuus käyttää tietokonetta 8. kokoontuminen: Päättäjäiset/Yhteinen ruokailu kaupungilla - harjoitellaan hyviä tapoja - päätetään ryhmä Valmistelut kuinka pukeudun, meikkaan, käyttäydyn? Harjoitellaan huolehtimaan omista tavaroista. Harjoitellaan hyviä tapoja. Ryhmän lopetus: Päätetään kokoontumiset keskustelemalla siitä, miltä on tuntunut olla mukana Turvis-ryhmässä, mikä on ollut mukavinta, mikä tylsintä Valmistelut: - ruokailupaikan varaus - perheen osallistuminen ruokailun kuluihin?
7 kuva Heikki Pekkarinen
Poikaryhmä. Ohjelmarunko
Poikaryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Kuka minä olen? 3. Kaverit 4. Tunteet 5. Pojasta mieheksi 6. Onnistumiset ja epäonnistumiset 7. Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa.
LisätiedotHyvinvointiryhmä. Ohjelmarunko. 1. Tutustumiskerta 2. Hygienia 3. Liikunta 4. Ravitsemus 5. Lepo ja uni 6. Yhteenveto/ Päättäjäiset
Hyvinvointiryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Hygienia 3. Liikunta 4. Ravitsemus 5. Lepo ja uni 6. Yhteenveto/ Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan
LisätiedotTurvataidon nettimateriaali
Turvataidon nettimateriaali TuTa hanke 3.12.2014 Pirjo Lahtinen, Elina Ristimäki, Helvi, Iines Hemmilä, Marjo Kokko, Eveliina Loijas, Anna Boman, Iiris Aalto Taustaa Onerva Mäen koulussa turvataitokasvatusta
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotEskariryhmä. Ohjelmarunko. 1. Tutustuminen 2. Omat rajat, toisen koskettaminen 3. Suuttuminen 4. Kaverit ja ystävät 5.
Eskariryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustuminen 2. Omat rajat, toisen koskettaminen 3. Suuttuminen 4. Kaverit ja ystävät 5. Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotOMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.
OMAN VUORON ODOTTAMINEN Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus www.viitotturakkaus.fi Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.com OMAN VUORON ODOTTAMINEN OMAN VUORON ODOTTAMINEN Oman vuoron odottaminen
LisätiedotTervetuloa selkoryhmään!
Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko
LisätiedotNOSTALGIA PROJEKTI PIIRUSTUS & MAALAUS. Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93. Maalausohje s. 95. Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s.
PIIRUSTUS & MAALAUS Viivan tekoa luovuuden aktivointiin s. 93 Maalausohje s. 95 Lapsuudenkodin/kodin pohjapiirros s. 97 Oman elämän maalaus s. 99 Maalaa lemmikkisi s. 101 Liitteet Viivan tekoa luovuuden
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotTURVATAIDOT PUHEEKSI
TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen
LisätiedotSosiaalisen median ryhmä
Sosiaalisen median ryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Mitä sosiaalinen media on? 3. Nettikäyttäytyminen 4. Tietoturva ja kuvien käyttö 5. Nettiystävyys, luotettavuus ja uhkaavat tilanteet 6. Ryhmän
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotMiten tukea lasta vanhempien erossa
Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin
LisätiedotTekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi
MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
LisätiedotOmat rajat ja turvaohjeet
Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
LisätiedotOtetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa
Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun
LisätiedotOsallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?
Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,
LisätiedotHELLUREI JA HELKKARIN TUNTEET -TUNNEKORTIT
HELLUREI JA HELKKARIN TUNTEET -TUNNEKORTIT Hellurei ja helkkarin tunteet kortit Omat avaimet-projekti (2017 2019/STM) on Aspa-säätiön ja Mielenterveyden keskusliiton yhteinen kehittämishanke. Projekti
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotMISSÄ JA MILTÄ MINUN TUNTEENI TUNTUVAT?
MISSÄ JA MILTÄ MINUN TUNTEENI TUNTUVAT? MATERIAALISSA KÄSITELLÄÄN PERUSTUNTEET: suru, pelko, viha, ILO Tunnemateriaalissa mukana myös positiivisina tunteina: rauhallisuus ja odotus (Miltä tuntuu odottaa
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotFANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY
NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
Lisätiedot1. Helppo ja hauska pöytäteatteri
1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän
LisätiedotMAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.
MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten
LisätiedotSIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA
SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA KUN NÄET NÄITÄ KUVIA KIRJASSA, NIIN TIEDÄT MISTÄ ON KYSE: Pilviin voit kirjoittaa vastauksia kysymyksiin Huom! Tärkeää tietoa Onneksi olkoon uudesta sisaruksesta, jonka
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
LisätiedotVANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012
VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia
LisätiedotMiten minä voisin ansaita rahaa
Miten minä voisin ansaita rahaa Aloitetaan vaikka sillä että kerron mitä osaan ja harrastan. Harrastan uintia, pianonsoittoa, kuorolaulua, tanssia ja tykkään myös piirtää paljon. Osaan myös askarrella
LisätiedotJuhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta!
Juhlitaan yhdessä lapsen oikeuksien sopimusta! Tänä vuonna YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta, joten Liikkuva koulu -ohjelma kutsuu kaikki koulut tekemään tunnetuksi ja juhlimaan yhdessä
LisätiedotKuuloaisti: Kävijät saivat kuunnella pieniä Peppi-tarinoita tabletilta.
Valmistelu: Peppi Pitkätossun aistihuone toteutettiin Tuusulassa Mattilan päiväkodissa satuhuoneena, jonka tarkoituksena oli luoda siellä kävijöille rento ja miellyttävä olo sekä rikastuttaa mielikuvitusta
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin
LisätiedotMyönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura
Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotVIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013
VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin Tukiryhmä-malli Toimintatapa ristiriitatilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Ristiriitatilanteilla tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotRyhmien ideoimia harjoitteita Kepeli-ohjaajakoulutuksessa
Ryhmien ideoimia harjoitteita Kepeli-ohjaajakoulutuksessa 7.11.2017 Rytmirinkula rullaa (1 chili) Tarvikkeet: rytmirinkula Ryhmä (noin 4-7 hlöä) menee rytmirinkulan sisään. Yksi saa vuorollaan olla rinkulan
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu
52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotTunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto
Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
Lisätiedot4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma
4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 1 vko aihe toteutustapa tammikuu 1 oman kehon minun kehoni hahmottaminen peilin edessä oman kehon koskettaminen, oman selän katsominen pikkupeilin avulla (siellä se
LisätiedotKehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela
Tukeva2 Rovaseudun pilotti Kehittäjäsosiaalityöntekijä Marja Leena Nurmela Koulukuraattorien kehittämispäivä 6.6.2012 Ryhmä on tarkoitettu vanhempiensa eron kokeneille 12-15 vuotiaille, yläkouluikäisille
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotAnni sydäntutkimuksissa
Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotVastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%
Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotAlakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho
Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...
LisätiedotKOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.
KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
LisätiedotNäin käytät GROW-kortteja
Mikä on GROW? GROW-korttipeli perustuu Graham Alexanderin, Alan Finen ja John Whitmoren kehittämään GROWmalliin, jossa erilaisia pulmatilanteita ja haasteita käsitellään valmentajan kysymysten avulla ratkaisukeskeisesti.
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotLAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ KYSYMYKSET KOULULAISILLE 1. Millaisissa ympäristöissä on helppo ja kiva oppia? (Koulu, luokka, piha, lähiympäristö, retket) 2. Millaisissa
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu
61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotOPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt
OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.
LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona
LisätiedotOpiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
LisätiedotTOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU
TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä
LisätiedotLapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry
Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
Lisätiedot1) Käytä valmiita kommunikointikuvastojen sanastoja ja tulosta ne kaksin kappalein. Laminoi ja leikkaa esimerkiksi muistipelikorteiksi
Ideoita kuvallisten kommunikointisanastojen harjoitteluun Muistipeli Maistiaiset Kuka - tekee - mitä? Vastakohtaisuudet ja yhteen liittyvät asiat Kuvasuunnistus Toimintaohjeet Tarrakuvakansio Tähän on
LisätiedotTiedän mitä minun pitää tehdä, että pääsen toisten lasten leikkiin mukaan
Viitottu Rakkaus on muokannut joitakin tämän tarinan kuvia yhdistämällä kuvia sivustoilta mycutegraphics.com ja papunet.net Tarina: 2017 Viitottu Rakkaus Muokatut kuvat on merkitty tällä tunnuksella: Kuvat:
LisätiedotKeitä me olemme, miksi taidetuokio on järjestetty ja mitä taidetuokiossa tehdään? Mitä menetelmiä ja välineitä tuokiossa käytetään?
TAITEESTA ELINVOIMAA Taiteesta elinvoimaa kurssi järjestettiin Vantaan Niceheartsin WahvaNainen-toiminnassa mukana olevien afgaaninaisten ryhmässä kesäkuussa 2018. Kurssin tavoitteena oli kokeilla seksuaalisuuden
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotTUNTEIDEN TUNNISTAMINEN
TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut
LisätiedotHyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI
Hyvinvoinnin TUKIRYHMÄ-MALLI Tapauskohtainen Lähestymistapa ristiriitatilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Tieto vanhemmille Diat koteihin Ratkaisukeskeinen tapa tukea hyvinvointia Ritaharjussa Vaikeiden
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotHYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja
HYVÄ MINÄ! Tutkimusretki itsetuntoon - työpaja Mervi Juusola Tietokirjailija, kuvataideterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja www.mielenvoimaa.net Varhaiskasvatuspäivät 6.11.2015 Sosiaalisten taitojen
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotVAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!
Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa
LisätiedotHaasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja
Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotViinijärven päiväkoti
Viinijärven päiväkoti Viherrystä Viinijärvellä Viime vuonna meidän päiväkotimme pihalle istutettiin kaksi omenapuuta ja kaksi kirsikkapuuta. Meillä oli kevätjuhla, jossa vanhemmatkin lapioivat kuoppia
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotTurvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.
Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,
LisätiedotMINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle
MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
Lisätiedot