Hyvinvointiryhmä. Ohjelmarunko. 1. Tutustumiskerta 2. Hygienia 3. Liikunta 4. Ravitsemus 5. Lepo ja uni 6. Yhteenveto/ Päättäjäiset

Transkriptio

1 Hyvinvointiryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Hygienia 3. Liikunta 4. Ravitsemus 5. Lepo ja uni 6. Yhteenveto/ Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa. Jokainen kerta aloitetaan teetuokiolla ja fiiliskierroksella. Kaikkia tehtäviä ei välttämättä ehdi tehdä yhdellä ryhmäkerralla, joten niitä voidaan oman tarpeen mukaan jakaa eri kerroille. Voit myös valita teemoista vain muutamia ryhmän kannalta tärkeimmiksi kokemiasi aiheita ja keskittyä niihin. Kertojen teemoja käsiteltiin keskustellen ja niistä heränneitä ajatuksia koottiin taululle sekä oppilaiden omille kartongeille. Aiheisiin voi paneutua myös esimerkiksi piirtäen tai askarrellen. Varaa jokaiselle kerralle jotakin välipalaa, paperia sekä kyniä. 1. Kokoontuminen: Tutustuminen - tutustutaan toisiimme - luodaan turvallista ja luotettavaa ilmapiiriä - päätetään ryhmän nimi ja tehdään säännöt Aloitetaan: Välipalalla (mehua ja pikkupurtavaa ym.), tavoitteena tutustumisen aloittaminen rennosti jutustellen. Kysellään kuulumisia ja harjoitellaan vuorovaikutusta. Tutustumisleikki: Istutaan piiriin ja esitellään ensiksi itsemme. Tutustumisleikkinä voi käyttää esimerkiksi lankakerää. Vetäjä heittää lankakerän jollekin piirissä istuvalle sanoen tämän nimen ja pitää samalla langan päästä kiinni. Kiinniottaja ottaa langasta kiinni ja heittää sen edelleen sanoen seuraavan henkilön nimen. Kun kaikki ovat saaneet kerän käteensä ja pitävät langasta kiinni, muodostuu verkko, jota lähdetään purkamaan päinvastaisessa järjestyksessä taaksepäin. Ryhmäläisten ja ryhmän vetäjien nimiä kerrataan, jotta ne jäävät mieleen. Fiiliskierros: Janan toisessa päässä on esim. iloisten kasvojen kuva (tosi hyvä fiilis) ja toisessa päässä vihaiset/ surulliset kasvot (huono fiilis/ei kiinnosta). Ääripäiden välille voi asettaa lievempiä ilmeitä, kuten vähän hymyilevät kasvot, hämmästyneet, epävarmat tai apeat kasvot. Jana voi olla esimerkiksi seinällä kuvina tai myös konkreettisesti voidaan mennä janalle lattialle. Fiilisjanan voi muodostaa myös esimerkiksi numeroasteikolla 1-10 (1=huono fiilis, 10=erittäin hyvä fiilis). Tarkoituksena on katsoa senhetkisiä tuntemuksia ja vaihtaa niistä muutama sana, kuten miksi valitsi kyseisen fiiliksen ja millaisella fiiliksellä tuli ryhmäkerralle? Ryhmälle nimi ja säännöt: Keksitään yhdessä ryhmälle nimi, ja sovitaan yhteiset säännöt. Jos ehdotuksia tulee paljon, voidaan nimi ratkaista esimerkiksi äänestämällä tai arpomalla.

2 Piirretään ryhmän nimikyltti. Jokainen saa tehdä oman osansa nimikyltin värittämisestä. Laaditaan ryhmälle säännöt. Keksiminen voi olla vaikeaakin, joten sääntöjä saa jatkaa seuraavilla kerroilla. Valmis kerhokyltti laitetaan seinälle. Ohjattu leikki/peli: Jonka jälkeen vapaata leikkiä. Lopetus. Päätteeksi mennään uudestaan fiilisjanalle ja jutellaan vapaasti osallistujien omia asioita. Kerrotaan seuraavan kerran teemasta. 2. Kokoontuminen: Hygienia - käydään läpi henkilökohtaisen hygienian käsitettä - keskustellaan, miksi hygienia on tärkeää Aloitetaan: Yhteisellä välipalalla. Tarkoituksena rupatella kotoisasti kaikista ryhmäläisten esille tuomista asioista; kysellään kuulumisia ja harjoitellaan vastavuoroisuutta. Ryhmän vetäjien tehtävänä on herätellä keskustelua ja kannustaa kaikkia osallistumaan tasa-arvoisena keskusteluun. Muistellaan myös, mitä edellisellä kerralla tehtiin. Fiiliskierros: Esimerkiksi tunnematolla tai korteilla. Tunnematto asetetaan lattialle, ja etsitään siitä omaa senhetkistä tunnetta parhaiten kuvaava paikka. (Myös tunnekortteja voi asetella lattialle ja mennä kortin kohtaan seisomaan valitessaan tunnetta.) - Puhtaus (Esim. Mistä tunnistat puhtaan ihmisen? Miksi omasta puhtaudesta huolehtiminen on tärkeää? Mitä tarvikkeita oman hygienian hoitoon tarvitaan? ), peseytyminen (Mitä peseytyminen on? Mistä tietää, että pitäisi peseytyä? Missä järjestyksessä suihkussa tulee peseytyä?) - Hampaiden hoito (Kuinka usein hampaat pitää pestä? Miten hampaat pestään? Miten muuten hampaita voi hoitaa kuin pesemällä?) - Puhtaat vaatteet (Kuinka usein vaatteet pitää vaihtaa? Mistä tunnistaa likaiset ja puhtaat vaatteet? Mitä likaisille vaatteille tehdään? Miten puhtaita vaatteita säilytetään?) - Ympäristön siisteys (oman huoneen siisteys, oman pulpetin ja repun siisteys, roskien siivoaminen ja lajittelu). Kotitehtävänä: Hyvinvointipassin ensimmäinen passipähkinä: Miksi omasta puhtaudesta huolehtiminen on tärkeää? Lopetus: Yhteinen peli/ leikki

3 3. Kokoontuminen: Liikunta - keskustellaan liikunnasta, sen määrästä, vaikutuksista sekä eri muodoista Aloitetaan: Yhteisellä välipalalla ja vaihdetaan kuulumisia. Ryhmän vetäjien tehtävänä on herätellä keskustelua ja kannustaa kaikkia osallistumaan tasa-arvoisena keskusteluun. Muistellaan myös, mitä edellisellä kerralla tehtiin ja käydään läpi kotitehtävä. Fiiliskierros: Esimerkiksi säätilakorteilla, miltä tänään tuntui tulla ryhmään? - Miksi pitäisi liikkua? (mihin liikunta vaikuttaa? Keskittymiskykyyn, fyysiseen olotilaan. Uneen, itsetuntoon, oman kehon tuntemukseen, terveyteen, lihaskuntoon ) - Kuinka paljon pitäisi liikkua? (Päivässä/ viikossa? Ukk-instituutin suositukset.) - Mikä on liikuntaa? (hyötyliikunta, terveysliikunta, kuntoliikunta) - Kenen kanssa voi liikkua? (perheen tai kavereiden kanssa, eläinten kanssa, yksin, ryhmässä ) - Miten huolehditaan turvallisuudesta liikunnan yhteydessä? (liikennesäännöt, miten hälytetään apua, turvallinen ympäristö, oikeat välineet ja ilmoitus aikuiselle, mihin olet menossa, kenen kanssa ja milloin palaat!) Keskustelun välissä: Voi pitää yhden tai useamman taukojumpan. Jumpan voi toteuttaa seuraa johtaja -menetelmällä, eli jokainen ryhmäläinen saa vuorollaan keksiä jumppaliikkeen, jota muut toistavat. Taustalla voi soida musiikki. Jumpan kautta voi myös demonstroida oman kehontuntemuksen harjoittelua ja tunnustellaan miltä tuntuu esimerkiksi sormissa ja halataan itseämme. Kotitehtävä: Hyvinvointipassin toinen passipähkinä: ryhmäläiset merkitsevät taulukkoon, miten he liikkuvat viikon aikana sekä ympyröivät sellaiset liikuntasuoritukset, joiden aikana tulee hiki. Tavoitteena on saada taulukkoon ainakin kolme ympyrää. Lopetus: Yhteinen peli/ leikki

4 4. Kokoontuminen: Ravitsemus - keskustellaan ravitsemuksesta ja energian tarpeesta - mietitään, mitä tarkoittaa lautasmalli ja ruokailurytmi, mikä on sopiva annoskoko Aloitetaan: Yhteisellä välipalalla ja vaihdetaan kuulumisia. Ryhmän vetäjien tehtävänä on herätellä keskustelua ja kannustaa kaikkia osallistumaan tasa-arvoisena keskusteluun. Muistellaan myös, mitä edellisellä kerralla tehtiin ja käydään läpi kotitehtävä. Fiiliskierros: Esimerkiksi säätilakorteilla, miltä tänään tuntui tulla ryhmään? - Lautasmalli, jota konkretisoitiin ohjaajan askartelemalla lautasella, jolle liitettiin pahvisia kuvia eri ruoista, esim. Salaatti, lisäke ja pääruoka. (Mistä lautasmalli koostuu? Miksi pitää syödä monipuolisesti? Millainen on sopiva annoskoko?) - Ruokailurytmi, jota konkretisoitiin kellotaulun avulla, johon sijoitettiin pahvisilla kylteillä eri ateriat. (Kuinka usein pitää päivittäin syödä? Miksi pitää syödä säännöllisesti?) - Terveellinen ruoka, jota konkretisoitiin Leipätiedotuksen opetusmateriaalilla, jossa on erilaisia välipalavaihtoehtoja ja niiden energiamääriä. Pohdittiin esimerkiksi sitä, että yksi sipsipussi sisältää koko päivän energiatarpeen, mutta ei pidä nälkää loitolla koko päivää. Samalla pohdittiin mihin ylimääräinen energia menee. (Mikä on terveellistä ruokaa? Kuinka paljon tarvitsemme energiaa ja mitä tapahtuu jos saamme sitä ruoasta liian paljon tai liian vähän?) - Juomasuositukset (Eviran juomasuositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi juoda 1-1½ litraa nestettä päivässä. Suositeltavimmat juomat ovat vesi tai rasvaton maito.) Kotitehtävä: Hyvinvointipassin kolmas passipähkinä: ryhmäläiset pitävät kahden päivän ajan ruokapäiväkirjaa omista ruokailuistaan. Lopetus: Ryhmäkerran lopuksi voi pitää maisteluvertailun. Tarjolla on kermaviilidippiä ja sen kanssa on sekä perunalastuja että kasviksia, kuten kurkkua ja porkkanaa. Maistelun ohella voidaan yhdessä pohtia, kuinka usein voi herkutella ja mitkä ruoat ovat epäterveellisiä ja mitkä terveellisiä ruokia.

5 5. Kokoontuminen: Lepo ja uni - aiheena on uni ja lepo - mietitään, miksi nukkuminen on tärkeää, millainen on hyvä nukkumisympäristö - keskustellaan, mitkä asiat voivat aiheuttaa unettomuutta Aloitetaan: Yhteisellä välipalalla ja vaihdetaan kuulumisia. Muistellaan myös, mitä edellisellä kerralla tehtiin ja käydään läpi kotitehtävä. Fiiliskierros: Esimerkiksi fiilisjanalla tai säätilakorteilla, miltä tänään tuntui tulla ryhmään? - Miksi pitää nukkua? (oppimiskyky paranee, aineenvaihdunnan ja vastustuskyvyn tukeminen, kasvuhormonit, jaksaminen, lihassäryn ja väsymyksen aiheuttavien vaaratilanteiden ennaltaehkäisy ) - Mikä on lepoa? (rentoutumiskeinot, kuten musiikki, päiväunet, ulkoilu, lukeminen, riittävä levon määrä ) - Hyvä nukkumisympäristö (raitis, viileä, rauhallisuus, puhtaat petivaatteet ) - Mikä voi aiheuttaa unettomuutta? (kofeiinipitoiset juomat, päihteet, televisio, tietokone, stressi ) Keskustelun lomassa tai sen päätteeksi: Pieni rentoutumishetki. Apuna voit käyttää rentouttavaa musiikkia tai rentoutumiskasetteja, joita voi lainata esimerkiksi kirjastosta. Kirjallisia ohjeita rentoutumisharjoituksiin löydät Internetistä. Kotitehtävä: Hyvinvointipassin neljäs passipähkinä: ryhmäläiset merkitsevät viikon ajan kellotauluihin nukkumaanmeno ja heräämisajat sekä laskevat, ovatko he saaneet suosituksen mukaisen määrän yöunta. Lopetus: Yhteinen peli/ leikki 6. Kokoontuminen: Yhteenveto/ Päättäjäiset

6 - pohditaan, mitä ryhmässä on opittu - kootaan yhdessä hyvinvointiympyrä luokan seinälle - päätetään ryhmä Aloitetaan: Yhteisellä välipalalla ja vaihdetaan kuulumisia. Viimeisen päätöskerran kunniaksi voi järjestää jotakin mukavaa naposteltavaa. Muistellaan, mitä edellisellä kerralla tehtiin ja käydään läpi kotitehtävä. Fiiliskierros: Esimerkiksi fiilisjanalla, miltä tänään tuntui tulla viimeiselle ryhmäkerralle? Tehtävä: Ohjaaja on valmistellut hyvinvointiympyrän pohjan valmiiksi. Oppilaiden tehtävänä on leikata lehdistä kuhunkin teemaan sopivia kuvia ja liimata ne hyvinvointiympyrään. Jokainen oppilas perustelee kuvavalintansa ohjaajille. Tehtävää tehdessä tärkeää on oppilaiden ja ohjaajien välinen avoin vuorovaikutus ja rento, keskusteleva ilmapiiri. Samalla voi käydä läpi myös sitä, mitä oppilaat ovat eri teemoista oppineet. Lopuksi: Valmiille hyvinvointiympyrälle etsitään paikka luokan seinältä ja kiitetään oppilaita ryhmään osallistumisesta ja siinä toimimisesta.

7 kuva Heikki Pekkarainen