Climate Leadership Council ry c/o Sitra, PL 160 (Itämerenkatu 11-13), Helsinki

Transkriptio

1 LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030 (VNS 7/2016 vp) Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Climate Leadership Councililta (CLC) kirjallista lausuntoa valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 ja asiantuntijamme on kutsuttu kuultavaksi Kiitämme mahdollisuudesta tulla kuulluksi asiassa. Liitteissä 1 ja 2 on aiemmat lausuntomme selonteosta. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohtana on EU:n Suomelle sekä Sipilän hallituksen hallitusohjelman asettamat tavoitteet vuodelle Strategiassa esitetyn arvion mukaan uudet toimet hidastaisivat kansantalouden kasvua -0,59 % vuodesta 2015 vuoteen Vaikutus on pieni, kun nykymenolla toteutuvasta kasvusta jäätäisiin runsaat prosenttiyksikköä per vuosi. Ilmastopolitiikan globaali kiristyminen sen sijaan tulee tarjoamaan Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia, jos niitä haluamme ja osaamme hyödyntää. CLC ehdottaa, että strategiaa täydennetään kolmella jatkohankkeella: - Ilmastoneutraaliuteen johtavan transformaation vienti- ja investointihankkeiden tunnistaminen ja edistäminen. Pariisin sopimuksen toteutuminen avaa valtavat markkinat energiatehokkuudelle ja vähähiilisille ratkaisuille. Globaalien investointien arvioidaan nousevan $300 miljardin vuositasolta $1 biljoonan tasolle. CLC ehdottaa kartoitusta ja sen pohjalta toimenpideohjelmaa, jonka tuloksena tehdään Suomi entistä houkuttelevammaksi uusille sekä koti- että ulkomaisille työllisyyttä ja vientiä edistäville cleantech-investoinneille. - Suomen ilmastoneutraalius-tiekartta osana pohjoismaita yhteiset ratkaisut, standardit ja mekanismit joilla luodaan pohjoismainen kotimarkkina. Energia- ja ilmastostrategia linjaa tavoitteita vuodelle Energiainvestointien kannalta 15 vuoden aikaväli on liian lyhyt. Vuonna 2014 laadittu Energia- ja Ilmastotiekartta 2050 olisi syytä päivittää. Uusiutuva energia ja sähköinen liikenne ovat ottaneet viime vuosina valtavan kehitysloikan. CO2-talteenotto ja varastointi (CCS) eivät puolestaan ole edennyt siinä määrin kuin aiemmin ennustettiin ja toivottiin. Ruotsin hallitus julkaisi helmikuussa 2017 ilmastostrategiaehdotuksen ( ), jossa tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteena on 85%n päästövähennys (vrt taso) ja 15% kompensointi hiilinieluilla ja kansainvälisillä kompensointitavoilla. Keskeisiä vähennyskeinoja ovat mm. biotalous; materiaalit ja polttoaineet, kiertotalous, teräksen vetypohjainen valmistus sekä yhdyskuntasuunnittelu. Norja tähtää ilmastoneutraaliuteen 2050 ja tietojemme mukaan myös Tanska tekee omaa tiekarttaansa. Tiekartta tulisi laatia osana pohjoismaisia markkinoita ja tehdä se yhteistyössä naapurimaittemme kanssa. Pohjoismaiden tulisi kehittää yhteisiä ratkaisuja sähkömarkkinoitten lisäksi mm. puhtaan liikenteen, joustavan energiajärjestelmän sekä biomateriaalien suhteen. Kannatamme maatalousja ympäristöministeri Tiilikaisen esille tuomaa ajatusta asettaa hiilineutraaliustavoite Ruotsin tavoin vuoteen 2045 ( FI/Ajankohtaista/Tiedotteet/Ministeri_Tiilikainen_Suomesta_hiilineut(42208) ). Tavoite nostaisi Suomen kärkimaaksi Ruotsin rinnalle ja mahdollistaisi myös entistä tehokkaamman yhteistyön. - Kansalaisten aktivointi - toimenpideohjelma kansalaisten valistuneiden valintojen edistämiseen. Yksittäisten kansalaisten tekemien valintojen merkitys markkinoiden muokkaajina kasvaa koko ajan. Suomen kulutusperäisestä hiilijalanjäljestä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa. Climate Leadership Council ry c/o Sitra, PL 160 (Itämerenkatu 11-13), Helsinki

2 Tärkeimpiä kansalaisten vaikutusalueita ovat asumiseen, energiankäyttöön, liikkumiseen ja ruokailuun liittyvät valinnat. Taloudelliset kannustimet ovat tärkeitä, mutta on syytä muistaa, etteivät kansalaiset tee valintoja yksinomaan kustannuksiin perustuen. Tarvitaan laajempaa keinovalikoimaa. Puhtaat valinnat on tehtävä mahdollisimman helpoiksi. Lisäksi tarvitaan selkeämpää tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä sekä vähähiilisisiin valintoihin liittyviä kannusteita, koulutusta sekä mahdollisuuksia helppoon tiedon ja kokemusten vaihtoon. Ehdotamme toimenpideohjelmaa kansalaisten akstivoimiseksi. Pysyvä hallintomalli Transformaatio ilmastoneutraaliuteen on kymmeniä vuosia kestävä yhteiskuntaan laajalti vaikuttava projekti, joka edellyttää jatkuvaa, johdonmukaista ja pitkäjännitteistä työtä kantaen vaalikausien ja hallituskokoonpanojen yli. Siksi ehdotamme ilmastoneutraaliustiekartan toimeenpanon varmistamiseksi Ruotsin ja Ison-Britannian mallin mukaisesta säännöllistä toimenpiteiden nelivuotistarkastelua sekä itsenäisen, korkean tason ohjausryhmän perustamista. Ohjausryhmässä tulisi olla laajasti ilmastonmuutoksen hillinnän eri osa-alueiden asiantuntijoita. Ohjausryhmän ensimmäinen hanke voisi olla Suomen ilmastoneutraaliustiekartan laatiminen. Lisäksi pidämme tärkeänä nykyistä tehokkaampaa hallinnonalojen välistä koordinaatiota pitkäjännitteisen, laaja-alaisen ja tuloksellisen ilmastoneutraaliustransformaation varmistamiseksi. Ilmastonmuutoksen vastainen työ edellyttää laajaa yhteiskunnallista muutosta ja kattaa useiden ministeriöiden hallinnonaloja, minkä vuoksi tehostettu koordinaatio on tarpeen. Helsingissä Jouni Keronen Toiminnanjohtaja Climate Leadership Council p

3 LIITE 1: Lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle CLC:N LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030 (VNS 7/2016 vp) Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on pyytänyt Climate Leadership Councililta (CLC) kirjallista lausuntoa valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen Kiitämme mahdollisuudesta lausua asiassa. Lausuntomme valtiovarainvaliokunnalle käsittelee ehdotetun Energia- ja ilmastostrategian taloudellisia vaikutuksia. Liitteenä on aiemmin ympäristövaliokunnalle tehty lausunto, jossa asiaa käsitellään laajemmin. Strategiassa tarkastellaan linjattujen toimien vaikutusta kansantalouteen. Käytetty malli laskee vaikutuksia lähihistoriassa vallinneiden rakenteiden perusteella. Ilmastonmuutos johtaa kuitenkin huomattaviin rakenteellisiin muutoksiin taloudessa. Aikainen muutosten ymmärtäminen ja niihin proaktiivinen reagointi luo merkittävästi uutta liiketoimintaa. CLC ehdottaa toimenpideohjelmaa, jonka tuloksena tehdään Suomi entistä houkuttelevammaksi uusille sekä koti- että ulkomaisille työllisyyttä ja vientiä edistäville cleantech-investoinneille. Ehdotus on kuvattu liitteen kohdassa 1. Energia- ja ilmastostrategian kansantaloudelliset vaikutukset Strategian luvussa 4.3 tarkastellaan strategiassa linjattujen toimien vaikutusta kansantalouteen (taulukko 6, s. 92). Raportoitu negatiivinen kasvuvaikutus koostuu näistä osista: Kun energiakustannusten nousu supistaa ostovoimaa, yksityinen kulutus vähenee -0.4 prosenttia ja se vähentää BKT:n kasvua prosenttiyksikköä. Kun kotitalouksien reaalitulo ja yritysten kannattavuus heikkenevät, investoinnit supistuvat prosenttia, ja se vähentää kasvua -0.1 prosenttiyksikköä. Sekä Suomessa että muissa maissa jo tehdyt ilmastopäätökset ovat sisällä WEMperusurassa. Nettovientiä koskevaan malliarvioon vaikuttaa se oletus, että Suomessa tehdään lisää päätöksiä, mutta muualla ei. Kun Suomen uudet päätökset heikentävät kilpailukykyä, nettoviennin heikkeneminen syö talouskasvusta prosenttiyksikköä. Kuten aiemmin ympäristövaliokunnalle tehdyssä lausunnossamme toteamme, Pariisin sopimuksen tavoitteisiin pääseminen edellyttää suuria investointeja kaikkialla maailmassa. Suomen kansantalouteen kohdistuvia vaikutuksia arvioitaessa on siis tärkeää huomioida uusien ulkomaisten investointien mahdolliset positiiviset vaikutukset suomalaisten yritysten liikevaihdon kasvuun ja vientiin sekä pidemmässä juoksussa myös investointeihin. Kaikissa päästöjen supistumista tavoittelevissa maissa on paine saman suuntaisiin lisäpäätöksiin kuin Suomessa. Vientimaissamme tapahtuva ympäristömääräysten kiristyminen voi merkitä sitä, että vientimme kilpailukyky ei itse asiassa heikkene. Joiltakin osin se voi jopa parantua, sillä monilla suomalaisilla yrityksillä on tarjota maailmanmarkkinoille kilpailijoita puhtaampia tuotteita, teknologiaa ja liiketaloudellisia ratkaisuja. Ympäristönormien globaali kiristyminen parantaa näiden yritysten kilpailukykyä ja lisää niiden tuotteisiin kohdistuvaa kysyntää. Mitä useampi suomalaisyritys kehittää puhtaampia ratkaisuja globaalien edelläkävijöiden joukossa, sitä todennäköisemmin nettoviennin BKT-vaikutukset kääntyvät negatiivisista positiivisiksi globaalien ilmastotoimien edetessä. Kokonaistaloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on pakko ottaa huomioon, että hiilivero tai siihen verrattava toimi vaikuttaa erityyppisiin yrityksiin hyvin erilaisin tavoin ja saattaa käynnistää

4 yksittäisten yritysten sisällä nopeaakin rakenteellista sopeutumista, joka voi edellyttää investointien kasvua myös kannattavuuden heikkenemisestä kärsivissä yrityksissä. Myös kotitalouksien investointien ja yksityisen kulutuksen kehitys saattaa osoittautua malliennustetta suotuisammaksi tarkastelujakson aikana. Näin tapahtuu, jos kotitaloudet odottavat fossiilisiin polttoaineisiin kohdistuvien rasitusten nousun jatkuvan systemaattisesti ja pitkäkestoisesti. Jo nyt on nähty sijoittajien kasvava halu irrottautua hiiliriskeistä. Kun kuluttajien ilmastotietoisuus on vielä lisääntymässä ja uusiutuvan energian kustannukset ovat painumassa fossiilienergiaa alemmalle tasolle, rahoittajat ovat jatkossa entistä kiinnostuneempi hiiliriskejä pienentävistä investoinneista, joiden kautta tuotantorakenteet muuttuvat tavalla, joka parantaa Suomen kilpailukykyä vähähiilisyyteen siirtyvässä maailmantaloudessa. Kansallisella politiikalla voidaan ohjata yrityksiä ja kotitalouksia asettumaan globaaliin eturintamaan luomaan ratkaisuja ja ottamaan käyttöön teknologioita, joita muut kansakunnat tarvitsevat ilmastoprosessin edetessä. Mitä enemmän voimme tarjota puhtaita ratkaisuja ja mitä paremmin pystymme viestimään sen maailmalle, sitä parempi on vientimme kasvupotentiaali ja kansakunnan vaurastumisen mahdollisuus. Strategian toimien talousvaikutusten arvioinnissa tuleekin näkemyksemme mukaan soveltaa myös positiivisia vaikutuksia mallintavia skenaarioita. Esimerkki tästä olisi parhaillaan Suomeen tavoiteltavan Tesla Gigafactory 1 -investoinnin toteutuminen. Yksi tällainen hanke tai muutama pienempi hanke saattaisi helposti kumota strategiaraportissa esitetyn, uusista päätöksistä johtuvan (pienen) negatiivisen BKT-vaikutuksen. Tesla Gigafactory -skenaariotarkastelussa kysymys ei silti ole yhtä toimijaa koskevasta analyysista. Fokus on sellaisten toimintatapojen kehittämisessä, joilla Suomeen saataisiin puhtaan teknologian ja tuotannon suoria sijoituksia ulkomailta. Suomalaisen teollisuuden näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää kehittää tavoitteellista toimintaa, jonka tuloksena globaalin ilmastoinvestointiaallon hyödyt tuloutuisivat myös Suomen hyväksi. Helsingissä Jouni Keronen Toiminnanjohtaja Climate Leadership Council 1 Nevadaan rakenteilla oleva Tesla Gigafactory 1 on mittava investointihanke, jonka kokonaiskustannukseksi arvioitiin 2014 noin 5 mrd USD. Panasonic on hankkeessa mukana 1.6 mrd USD panoksella. Nyt tehdasta ollaan kasvattamassa, mikä merkitsee epäilemättä myös kokonaiskustannuksen nousua. Lokakuussa 2016 Tesla ilmoitti, että tehtaassa tullaan tuottamaan akkujen lisäksi myös moottoreita ja ajoneuvoja. Akkujen tuotantokapasiteetti 2020 mahdollistaa 1,5 miljoonan sähköauton valmistamisen. Rakennusaikana työntekijöiden määrä on vaihdellut haarukassa Valmiin tehtaan odotetaan työllistävän 6500 henkeä Julkisuudessa olevien tietojen mukaan Gigafactoryn saaminen Nevadaan vaati merkittäviä veroetuja Teslalle ja ilmaisen rakennusmaan, jonka laajentamiseen Teslalla oli optio. Marraskuussa 2016 toimitusjohtaja Elon Musk ilmoitti, että Gigafactory 2 rakennetaan Eurooppaan ja, että siellä tullaan tuottamaan sekä akkuja että autoja. Huomionarvoinen on myös Muskin ennustus, jonka mukaan muut yritykset alkavat pian rakentaa omia gigafactoryja. Suomessa teollisuuden investoinnit vaihtelivat 9-10 mrd euron haarukassa Investointiprojekti, joka kasvattaisi 5 vuoden aikana teollisuuden investointeja yhteensä 5 mrd eurolla, eli 1 mrd p.a., lisäisi vuotuisia investointeja noin 10 prosentilla. Työllisten määrää 6500 hengen lisäys kasvattaisi 0.3 %.

5 LIITE 2: Lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA KANSALLISESTA ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIASTA VUOTEEN 2030 (VNS 7/2016 vp) Eduskunnan ympäristövaliokunta on pyytänyt Climate Leadership Councililta (CLC) kirjallista lausuntoa valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 ja asiantuntijamme on kutsuttu ympäristövaliokuntaan kuultavaksi Kiitämme mahdollisuudesta lausua ja tulla kuulluksi asiassa. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohtana on EU:n Suomelle sekä Sipilän hallituksen hallitusohjelman asettamat tavoitteet ja strategiassa on tunnistettu niiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia. Vaikka tavoitteet ovat haastavat, ovat niihin pääsemiseksi tarvittavat ratkaisutkin kehittymässä vauhdilla. Strategiassa esitetyn arvion mukaan uudet toimet hidastaisivat kansantalouden kasvua -0,59 % vuodesta 2015 vuoteen Vaikutus on pieni, kun nykymenolla toteutuvasta kasvusta jäätäisiin runsaat prosenttiyksikköä per vuosi. Tuloksen voi tulkita niin, että esitetyt lisätoimet eivät juurikaan vaikuta kasvuun. Ilmastopolitiikan globaali kiristyminen sen sijaan tulee tarjoamaan Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia, jos niitä haluamme ja osaamme hyödyntää. Esitämme, että strategiaa täydennetään kolmella jatkohankkeella: 1) Ilmastoneutraaliuteen johtavan transformaation vienti- ja investointihankkeiden tunnistaminen ja edistäminen, 2) Suomen ilmastoneutraalius-tiekartta osana pohjoismaita yhteiset ratkaisut, standardit ja mekanismit joilla luodaan pohjoismainen kotimarkkina ja 3) Kansalaisten aktivointi - toimenpideohjelma kansalaisten valistuneiden valintojen edistämiseen. 1) Ilmastoneutraaliuteen johtavan transformaation vienti- ja investointihankkeiden tunnistaminen ja edistäminen Pariisin sopimuksen tavoitteitten toteuttaminen edellyttää, että vähennämme globaalisti päästöjä nykytavoitteiden perusteella ennustetusta vuoden 2030 tasosta gigatonnia CO2e joka vastaa noin neljännestä nykyisestä päästötasosta eli noin 1 gigatonnin vuosivauhtia. Tämä edellyttää myös, että energiatehokkuuteen ja vähähiilisiin ratkaisuihin suunnatut investoinnit nousevat globaalisti nykyiseltä $300 miljardin vuositasolta $1 biljoonan tasolle. Ratkaisut perustuvat paljolti teknologian nopeaan kehitykseen. Suomessa cleantech-alalla toimii yritystä, joille ilmastonmuutos tarjoaa merkittävän kasvumahdollisuuden. On tärkeätä, että energia- ja ilmastostrategiaa syvennetään ja täydennetään myös vienti- ja investointinäkökulmien suhteen. CLC ehdottaa kartoitusta ja sen pohjalta toimenpideohjelmaa, jonka tuloksena tehdään Suomi entistä houkuttelevammaksi uusille sekä koti- että ulkomaisille työllisyyttä ja vientiä edistäville cleantech-investoinneille. Osana toimenpideohjelmaa tulisi luoda suunnitelma merkittäville pilotti kokonaisuuksille sekä kasvattaa alueen T&K-toimintaa. Yksi työväline on EU:n päästökauppatulojen asteittainen kohdistaminen vähähiilisyystransformaation tueksi. Vienti- ja investointipotentiaaliltaan kiinnostavia alueita ovat mm. älykäs ja joustava energiajärjestelmä ja sen integraatio kokonaisvaltaisten liikenneratkaisujen kanssa, kausi- ja

6 lyhyemmän aikavälin energiavarastoratkaisut, hukkalämpöjen hyödyntäminen ja suuren hiilijalanjäljen omaavien materiaalien korvaaminen ympäristötehokkaimmilla vaihtoehdoilla, mm. biomateriaaleilla. 2) Suomen ilmastoneutraalius-tiekartta osana pohjoismaisia markkinoita Energia- ja ilmastostrategiassa linjataan päästövähennystavoitteita vuoteen 2030 asti. Investoijan kannalta 15 vuoden aikaväli on kuitenkin liian lyhyt, energia-alan investointisyklit ovat kymmeniä vuosia. Laitos- ja verkkoinvestointien suhteen tehdään arvioita vuoteen 2050 saakka ja joissakin tapauksissa, mm. ydinvoima sitäkin pidemmälle. Jotta osattaisiin tehdä pitkän aikavälin kannalta järkeviä investointeja, olisi näkymää kirkastettava vuoteen 2050 asti ja ilmastoneutraaliuteen asti. Suomi teki pitkän aikavälin Energia- ja Ilmastotiekartta 2050 suunnitelman vuonna 2014, mutta se olisi nyt syytä päivittää. Uusiutuva energia, ennen kaikkea tuuli- ja aurinkoenergia sekä sähköinen liikenne ja sen tarvitsevat varastot ovat ottaneet viime vuosina valtavan kehitysloikan. CO2-talteenotto ja varastointi (CCS) ei puolestaan ole edennyt siinä määrin kuin aiemmin ennustettiin ja toivottiin. Johtuen CCSn ( carbon capture and storage) teknologian hitaasta kehityksestä kasvaa metsien ja maatalouden rooli hiilinieluina. Tarvitaan selkeä käsitys biotalouden, bioenergian merkityksestä etenkin pohjoismaissa. Metsien ja maatalouden biomassojen roolia energiaintensiivisten materiaalivirtojen korvaajina, niiden biologista potentiaalia CO2-nieluina sekä hiilivarastoina tulee kehittää. Tässä yhteydessä myös kansainvälisien sopimuksien metsien ja maatalouden hiilikiertoa kuvaavia laskentasääntöjä tulee päivittää ja Suomen olla mukana tässä työssä. Tiekartta tulisi laatia osana pohjoismaisia markkinoita ja tehdä se yhteistyössä naapurimaittemme kanssa. Ruotsi julkaisi helmikuussa 2017 tavoitteen olla ilmastoneutraali vuoteen 2045 mennessä, Norja tähtää vuoteen 2050 ja tietojemme mukaan Tanska tekee parhaillaan omaa tiekarttaansa. Pohjoismaiden tulisi kehittää yhteistuumin jo pitkälle integroitujen sähkömarkkinoitten lisäksi mm. puhtaan liikenteen, joustavan energiajärjestelmän sekä biomateriaalien suhteen. Tähän sopisi luontevasti Pohjoismaisten myös yhteinen, kunnianhimoinen biopolttoainetavoite. Yhtenäistä liikettä tähän suuntaan onkin tapahtunut hallituksen strategian julkaisun jälkeen: Norjan suurkäräjät asetti joulukuussa 40 prosentin tavoitteen liikenteen biopolttoaineille vuonna 2030, ja Ruotsin laajamittaisen parlamentaarisen, syksyllä 2016 julkaistun ympäristöselvityksen ja edellä mainitun ilmastoneutraalisuustavoitteen valossa näyttää siltä, että Ruotsi tähdännee vähintään samalle tasolle. 3) Kansalaisten aktivointi - toimenpideohjelma kansalaisten valistuneiden valintojen edistämiseen Yksittäisten kansalaisten tekemien valintojen merkitys markkinoiden muokkaajina kasvaa koko ajan. Suomen kulutusperäisestä hiilijalanjäljestä 68 prosenttia syntyy kotitalouksissa. Tärkeimpiä kansalaisten vaikutusalueita ovat asumiseen, energiankäyttöön, liikkumiseen ja ruokailuun liittyvät valinnat. Selvitysten mukaan kourallisella kuluttajien tekemillä energiaan ja liikenteeseen liittyvillä valinnoilla ja investoinneilla saataisiin aikaan vähennys, joka vastaa suuruusluokaltaan kolmasosaa Suomen 2030 päästövähennysmäärästä. Taloudelliset kannustimet ovat tärkeitä, mutta on syytä muistaa, etteivät kansalaiset tee valintoja yksinomaan kustannuksiin perustuen. Tarvitaan laajempaa keinovalikoimaa. Puhtaat valinnat on

7 tehtävä mahdollisimman helpoiksi. Ilmastolupaus-kampanja, SYKE:n laatima Ilmastodieetti-laskuri sekä YK:n Agenda 2030 luovat hyvän pohjan kansalaisten ilmastoystävällisten valintojen edistämiselle. Lisäksi tarvitaan selkeämpää tietoa tuotteiden hiilijalanjäljestä sekä vähähiilisisiin valintoihin liittyviä kannusteita, koulutusta sekä mahdollisuuksia helppoon tiedon ja kokemusten vaihtoon. Muita jäsentemme esille tuomia yksityiskohtaisia kommentteja ja ehdotuksia Uusiutuvan energian ja energiavarastojen hinnat ovat edelleen voimakkaassa laskussa ja olemme esityksen julkaisupäivän jälkeenkin saaneet useita hyvin hyvä uutisia siitä miten mm. sähköisen liikenteen ratkaisut ovat kehittymässä nopeaan tahtiin. Myös maa- ja biokaasun käyttö saattaa tarjota enemmän mahdollisuuksia kuin strategiassa on esitetty, mm. nesteytetyn maa- ja biokaasun käytössä raskaassa liikenteessä sekä kaasuverkoston ulkopuolisessa teollisuudessa. Strategiassa esitetään melko runsasta biomassan käytön kasvua sekä teollisuuden, energian tuotannon ja liikenteen tarpeisiin ja tämä kasvu vähentää tarkastelujaksolla metsiemme hiilinieluja, ainakin väliaikaisesti. Valtioneuvoston helmikuussa 2017 julkaistussa Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportissa arvioidaan, että vuoteen 2030 mennessä Suomen nettopäästöjen arvioidaan pysyvän suurin piirtein vuoden 2014 tasolla. Tämä johtuu bioenergian käytön kasvusta. Päästökauppasektorin päästöjen arvioidaan WAM-skenariossa vähentyvän reilut 25 % ja taakanjakosektorin päästöjen noin 30 %. Metsämaan hiilinielu strategiassa pienenisi tavoitellulla kotimaisen puun käytön tasolla % vuoden 2014 tasosta. Mikäli kotimaisen puunkäytön taso pysyisi vuoden 2030 jälkeen suurin piirtein vuoden 2030 tasolla, kasvaisi metsämaan nielu Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuosina tasolle 20 Mt CO2-ekv. Puun käyttöä tulee suunnata voimakkaasti sellaiseen käyttöön, jolla voidaan lisätä puuta pitkäaikaisena hiilivarastona rakentamisessa sekä muiden suuremman hiilijalanjäljen omaavien materiaalien, kuten sementin ja muovin korvaamisessa. Taloudellisia kannustimia uusien metsien istuttamiseen sekä metsävarannon kasvattamiseen tulee kehittää. Myös kestävän ruuantuottoketjun ja maatalouden suhteen CLC näkee aiempaa enemmän kehitysmahdollisuuksia kulutustottumusten muutosten sekä viljelyä tehostavan halpenevan uusiutuvan energian myötä. Bioenergian käytöllä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita niin lämmityksessä, jäähdytyksessä, sähköntuotannossa kuin liikenteessäkin. Näemme, että liikenteen suhteen biopolttoaineiden ja - kaasujen käyttö ja tarve tulee olemaan suurinta sellaisilla aloilla, joita on hankalaa tulevina vuosikymmeninä sähköistää, kuten lentoliikenne, laivaliikenne ja pitkän matkan rahtiliikenne. Liikenteen biopolttoaineiden energiasisällön fyysisen osuuden nostaminen kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä on haastavaa, mutta mahdollista, kunhan biopolttoaineiden raaka-aine pohja pidetään riittävän laajana. Toteutus ajoittaa EU:n uusiutuvan energian direktiivin voimaan astumisen jälkeiseen aikaan. EU komission ehdottama ns. talvipaketti sisältää biopolttoaineiden käytölle joukon osittain epäselviä - rajoitteita, jotka voisivat toteutuessaan hankaloittaa vaikeuttavat kansallisten tavoitteiden saavuttamista jo 2020-luvun alkupuolella. Sähköisen liikenteen kannustamiseen tarvitaan toimenpiteitä liittyen latausinfraan ja penetraation kasvattamiseen kunnes ratkaisut ovat saavuttaneet kilpailuneutraalin aseman. Strategiassa esitetään EU:n päästökaupan kanssa päällekkäisiä kansallisia ohjauskeinoja. Yhdistyksemme priorisoi markkinapohjaisia ratkaisuja ja päästökaupan kanssa päällekkäistä

8 ohjausta tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää. Päästökaupan ohjaavaa vaikutusta tulisi kasvattaa. Suomen ja Pohjoismaiden tulisi lähteä yhteisessä rintamassa aktiivisesti tukemaan päästökaupan vahvistamista. Helsingissä Jouni Keronen Toiminnanjohtaja Climate Leadership Council