RAKENTAMISTAPAOHJEET

Transkriptio

1 (0) RAKENTAMISTAPAOHJEET Teerimäki ja Vanha Kangaslammintie. kaupunginosa, Veljeskylä, korttelit 00-0 ja. kaupunginosa, Taipale, korttelit 0- VARKAUDEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO Maankäyttö

2 Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät Varkauden kaupungin Teerimäen asemakaavaa, kaavamääräyksiä ja havainnekuvaa sekä selventävät asemakaavan tavoitteita. Rakentamistapaohjeet korvaav.. hyväksytyn yleissuunnitelmaohjeen. Alueen määrittely Nämä ohjeet koskev. kaupunginosan, Veljeskylän, kortteleita 00-0 sekä. kaupunginosan, Taipaleen, kortteleita 0-. Alueen sijainti ja pinta-ala Alue sijaitsee Könönpellon Teerimäessä, noin km keskustasta kaakkoon, Harjurannantien molemmilla puolilla. Alueen pinta-ala on noin, hehtaaria. Alueen sijainti on merkitty alla olevaan opaskarttaan likimääräisesti punaisella. Työryhmän yhteystiedot Varkauden kaupunki, Tekninen toimiala, Maankäyttö PL 0, Ahlströminku, 0 Varkaus Sähköposti: etunimi.sukunimi@varkaus.fi Kaupunginarkkitehti Su Reisko 00 0 Kaavasuunnittelija Laura Heinonen 0 0 Rakentamistapaohjeiden hyväksyminen Tekninen lautakunta.0.0

3 (0) SISÄLLYSLUETTELO. Yleistä.. Ohjeiden tausta ja tarkoitus.. Ohjeen sisältö ja vaikutukset. Perustiedot.. Nykytilanne.. Suunnittelutilanne. Tonttien suunnittelu.. Yleistä.. Rakennusten sijoittelu.. Maaston käsittely.. Hule- ja kuivusvedet.. Istutukset. Rakennusten suunnittelu.. Yleistä.. Massoittelu ja pohjarkaisu.. Rinne- ja tasamaarkaisu.. Ktomuoto ja -kaltevuus.. Julkisivut, meriaalit ja värit.. Vesi- ja viemärijärjestelmät 0. Muut rakennelm 0.. Aitaaminen 0.. Jätehuolto 0.. Oleskelu- ja grillikokset, leikkimökit ym. 0.. Postilaikot 0

4 . Yleistä.. Ohjeiden tausta ja tarkoitus Rakentamistapaohjeet kohdistuv tonttiin ja sillä olevien rakennusten suunnitteluun. Ohjeilla pyritään edistämään riittävän yhtenäistä, hyvää ja korkeasoista asuinympäristöä sekä kaupunkikuvaa. Harjurannantien itäpuolelle, Teerimäen alueelle on laadittu asemakaavamuutos, jonka tavoitteena oli alueen toteuttamisen edistäminen siten, että tutkittiin tonttien laajentamista, liikenneväylien kehittämistä sekä rakentamtomien tonttien käyttötarkoituksen muuttamista. Vanhan Kangaslammintien alue sijoittuu Harjurannantien länsipuolelle. Alueella on voimassa.. vahvistettu asemakaava. Koko alueelle on laadittu vuonna yleissuunnitteluohje, jonka tämä rakentamistapaohje korvaa... Ohjeen sisältö ja vaikutukset Alueen perusrakenne on määrätty asemakaavassa. Korttelien ja tonttien rajojen lisäksi siinä on määrätty mm. kerrosluku, rakennusoikeus ja rakennusala. Kerrosluku ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun ja rakennusoikeus määrän, jonka enintään tontille saa rakentaa. Rakennusalalla on osoitettu tontin osa, jolle rakennukset saa sijoittaa. Lisäksi kaavassa on määräyksiä mm. vaadittavista autopaikoista. Rakentamistapaohjeet sisältävät täydentäviä suosituksia rakennusten sijoittamisesta tontille, maaston käsittelystä ja rakennusten suunnittelusta, kuten massoittelusta, julkisivumeriaaleista ja -väreistä sekä tontille istutettavista kasveista. Rakentamisen ohjauksesta vastaa kaupungin rakennusvalvonta. Rakennusvalvonnan suostumuksella ohjeista voidaan poiketa perustelluista syistä. Poikkeaminen ei saa kuitenkaan oleellisesti muuttaa korttelin tai taloryhmän yleisvaikutelmaa. Rakentamisen sopivuutta ympäristöön arvioidaan kaupunkikuvyöryhmässä, joka antaa tarvittaessa lausuntonsa rakennusvalvonnan päätöksen tekoa varten. Työryhmän ennakkolausunnon mahdollisuudesta ennen varsinaisen lupahakemuksen jättämistä voi tarvittaessa keskustella rakennusvalvonnan kanssa. Ennen rakennushankkeen aloittamista tulee huolella tutustua asemakaavaan ja määräyksiin sekä havainnekuvaan, tähän rakentamistapaohjeeseen sekä Varkauden kaupungin voimassa olevaan rakennusjärjestykseen. Lisäksi tulee tutustua alueen ku- ja vesihuoltosuunnitelmiin ja alueen rakennettuun ympäristöön. Suunnittelun alkuvaiheessa tulee olla yhteydessä kaupungin rakennusvalvontaan.

5 (0). Perustiedot.. Nykytilanne Teerimäen asemakaava-alue ja Vanhan Kangaslammintien omakotitaloalue sijaitsev Harjurannantien molemmin puolin, ensimmäinen Veljeskylän ja toinen Taipaleen kaupunginosassa. Teerimäen asemakaava-alue liittyy Harjurannantiehen Teerimäenkadun ja Juoksevansuontien kautta ja Vanha Kangaslammintie liittyy siihen suoraan. Koko alueen liikenne kulkee kaupungin keskustaan Harjurannantietä ja sen jälkeen valtietä pitkin. Harjurannantien länsipuolella sijaitseva Vanhan Kangaslammintien omakotitaloalue on rakennettu pääosin 0-luvulla. Siellä on tonttia, joista on rakennettu. Kaikki rakennetut tontit sijaitsev Vanhan Kangaslammintien länsipuolella. Alue on metsäistä ja Vanhan Kangaslammin tieltä ksottuna asuinrakennukset jäävät pääosin puuston taakse. Harjurannantien itäpuolella sijaitsee Teerimäen asemakaava-alue, missä on rakennettuna tonttia. Niistä viisi on Teerimäenkadulla, kaksi Sauvakadulla ja loput kymmenen Suksikadulla. Ensimmäiset rakennukset alueelle valmistuiv vuonna ja viimeisin valmistui vuonna 0. Alue on rakentunut vajaasti, mistä johtuen Teerimäen yleisilme on hajanainen. Alueen kaakkoispuolella on kaksi rakennettua kiinteistöä, jotka eivät kuulu Teerimäen asemakaava-alueeseen. Teerimäen asemakaava-alueen ja Harjunrannantien väliin on jätetty leveä suojaviheralue ja myös Harjunrannantien toisella puolella kasvillisuus suojaa olemassa olevaa asutusta. Alue onkin kokonaan havupuuvaltaisen sekametsän suojassa. Korkeusvaihtelut alueella eivät ole suuria; maasto viettää loivasti lounaaseen. Maaperä on moreenia eli se soveltuu rakentamiseen... Suunnittelutilanne Vanhan Kangaslammintien alueella on voimassa asemakaava, jossa korttelissa 0 on ja korttelissa erillispientalojen tonttia (AO-). Korttelissa on rakentamonta erillispientalojen tonttia. Erillispientalojen korttelialueella kullekin tontille saa rakentaa yhden enintään kaksi asuntoa sisältävän asuinrakennuksen. Autojen säilytyspaik tulee sijoittaa erilliseen talousrakennukseen, johon voidaan rakentaa myös talous- ja varastotiloja. Talousrakennuksen etäisyys naapuritontin rajasta tulee olla vähintään m, ellei rakennusta rakenneta rajaan kiinni. Rajaan kiinni rakentamiseen on saava naapurin suostumus. Tonttien tehokkuusluku on e=0, ja suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja on vartava ap / asunto. Asuntoja sisältävän rakennuksen tontilla on vartava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä piha-aluetta vähintään 0 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Korttelissa tonttien ja välissä on maanalaista johtoa varten vartu alueen osa.

6 (0) Teerimäen alueella on erillispientalotonttia, joiden koko vaihtelee n m². Muodostuvista tonteista on rakennettu omakotitalotonttia. Lisäksi alueella on asemakaavassa asuinpientalojen ohjeellista tonttia, jotka ov rakentamtomia. Korttelit 0, 0, 0, 0 ja 0 ov erillispientalojen korttelialuetta (AO). Korttelialueelle saa rakentaa enintään kaksiasuntoisia pientaloja ts. omakotitaloja asumistarkoituksiin. Rakennusoikeus on 0 % tontin pinta-alasta ja enintään 00 k-m² tonttia kohti. Sallittu kerrosluku on II. Korttelissa 0 on ohjeellista tonttia, joista on rakennettu. Tonttien ja välisellä rajalla on ohjeellinen ojaa varten vartu alueen osa. Ojan voi myös korva maanalaisella putkella. Korttelissa 0 on 0 ohjeellista tonttia, joista viiteen on rakennettu omakotitalo. Kortteliin 0 on rakennettu yksi omakotitalo ja yhteensä korttelissa on ohjeellista tonttia. Korttelissa 0 on 0 erillispientalotonttia, joista kolme on rakennettu. Korttelissa 0 on ohjeellista tonttia, joista kolmeen on rakennettu omakotitalo. Autopaikkoja tulee rakentaa ap /asunto. Korttelit 0, 0 ja 0 ov asuinpientalojen korttelialuetta AP-. Alueelle saa rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja. Rakennusoikeus on 0 % tontin pinta-alasta, kuitenkin enintään 0 k-m² asuntoa kohti. Suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelissa 0 on ohjeellista tonttia, korttelissa 0 ohjeellista tonttia ja korttelissa 0 ohjeellista tonttia. Kaikki tontit ov rakentamtomia. Autopaikkoja tulee rakentaa ap/ k-m kuitenkin vähintään ap / rivitaloasunto, ap / erillispientaloasunto ja ap / kulloinkin paikalla olevaa pienyrityksen työntekijää. Korttelit 00 ja 0 ov asuinpientalojen korttelialuetta (AP-). Alueelle saa rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja. Tontille voidaan sijoittaa myös asumisen yhteyteen sopivaa ympäristöhäiriötä aiheuttamonta pienyritystoimintaa enintään 0 % kerrosalasta. Tontit on aidtava läpinäkymättömällä aidalla. Suurin sallittu kerrosluku on II. Korttelit ov rakentamtomia ja niissä on yhteensä ohjeellista tonttia. Autopaikkoja tulee rakentaa ap/ k-m² kuitenkin vähintään ap / rivitaloasunto, ap / erillispientaloasunto ja ap / kulloinkin paikalla olevaa pienyrityksen työntekijää. Korttelissa 0 tontille ulottuu osaksi aluevaraus, jolle saa sijoittaa pylväsmuuntamon. Lisäksi asemakaavan yleisissä määräyksissä on mainittu, että asuntoja sisältävän rakennuksen tontilla on vartava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa yhtenäistä piha-aluetta vähintään 0 % asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Harjurannantien ja asuinkortteleiden väliin on jätetty suojaviheralue (EV). Se on noin 0 0 metriä leveä ja se on pääosin hoidettua havupuuvaltaista metsää. Kaavaan on merkitty Harjurannantien liikenteen aiheuttama melualue. Melualueen rajan sisällä melutaso ylittää asuinalueilla sallitun päivämelun ohjearvon ( db). Kortteleiden 00, 0 sekä 0 rakennussuunnittelussa on otettava huomioon liikenteestä aiheutuva melu. Melualueet on huomioitu rakennusalaa määriteltäessä. Korttelien 0 ja 0 välissä lähivirkistysalueella on ohjeellinen leikkikenttä.

7 (0). Tonttien suunnittelu.. Yleistä Rakennusten sijoittelussa ja pihojen suunnittelussa on huomioitava kaupunkikuva, maisema, rakennusten ja pihilojen ilmansuunn, auringonvalo, tuulisuus, liikennemelulta suojautuminen sekä ympäristön ja kutilan näkymät. Lisäksi on huomioitava naapurirakennusten sijainti sekä rakennusten ja piha-alueiden korkeusasem... Rakennusten sijoittelu Rakennukset tulee sijoittaa asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Rakennusten sijoittelussa on huomioitava riittävä auringonvalon tulo oleskelupihalle ja asuinrakennukseen sekä omalla että naapurin tontilla. Oleskelupiha kanntaa sijoittaa tontin aurinkoisimpaan osaan eli etelä-länsi-suuntaan. Teerimäen havainnekuvassa on esitetty yksi vaihtoehto rakennuksen sijoittamisesta tontille. Korttelissa 0 tonteilla - ja korttelissa 0 asuinrakennukset suositellaan sijoitettavan kadun varteen kadun linjan suuntaisesti. AP--korttelialueilla asuinrakennus ja siihen liittyvät talousrakennukset suositellaan sijoitettavaksi tontin etuosaan ja varsinaiset pienteollisuus- tai varastorakennukset tontin takaosaan. Tällä tavalla kukuva säilyy asuinalueelle tyypillisenä pientalomaisena. Pienteollisuus- ja varastorakennusten sijoittelussa on huomioitava tonteille tuleva valo sekä asuinrakennuksista avautuv näkymät. Kortteleissa 00-0 autosuojan voi sijoittaa päärakennuksen yhteyteen tai erillisenä rakennuksena. Suojan eteen on jätettävä riittävästi vapaa tilaa auton kääntämistä ja pysäköintiä varten... Maaston käsittely Tontille pyritään suunnitteluvaiheessa valitsemaan maastoon sopiva rkaisu. Tontin osia voi kuitenkin muoka ja raiva ja niille voi tehdä pengerryksiä, mikäli näistä toimenpiteistä ei ole haittaa naapureille taikka toimenpiteet eivät oleellisesti muuta maanpinnan tasoa... Hule- ja kuivusvedet Perustusten kuivusvedet, koilta tulev rännivedet sekä pintasadevedet on mahdollisuuksien mukaan johdettava sadevesiviemäriin. Mikäli vesiä ei voi johtaa sadevesiviemäriin, tulee ne imeyttää tai johtaa kadun sivuojiin. Vesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin eikä kadulle. Vesien johtaminen tai imeyttäminen ei saa aiheuttaa haittaa viereisten tonttien omistajille tai yleisille alueille.

8 (0) Piha-alueiden pintakuivus järjestetään kallistamalla pihapinn pintavesiä johtaviin kouruihin, avo-ojiin tai alueille, joilta vesi imeytyy maaperään. Kapeilta tonttiteiltä ja käytäviltä vedet johdetaan yleensä suoraan istutusalueille. Järjestely pinta- ja kuivusvesien johtamisesta tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Neuvoja ja tarkempia tietoja antav kunnallistekninen osasto ja rakennusvalvonta... Istutukset Olemassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Istutettavan kasvillisuuden tulee sopeutua alueella olemassa olevaan kasvillisuuteen. Piha-alueen istutuksia suunniteltaessa tulee huomioida naapuritonttien pihajärjestelyt, ettei istutuksilla haita naapurien pihan käyttöä.. Rakennusten suunnittelu.. Yleistä Julkisivujen meriaaleja, muotokieltä ja väritystä valittaessa tulee ottaa huomioon nämä ohjeet, olemassa olev naapurirakennukset sekä suunnitteilla oleva muu rakennuskanta. Rakennussuunnittelussa arvostetaan perinteiselle suomalaiselle pientalolle ominaista muotojen ja meriaalien vähälukuisuutta. Ulkomaisia tyylilainoja, lavastevaikutelmia ja ns. uusvanhoja yksityiskohtia tulee välttää. Alueelle ei ole laadittu rakennettavuusselvitystä, joten maaperä on tutkittava ennen perustamistavan valitsemista ja suunnittelun aloittamista... Massoittelu ja pohjarkaisu Rakennusten massoittelussa on otettava huomioon rakennuksen suhde kutilaan ja muihin rakennuksiin. Suurin sallittu kerrosluku on ilmoitettu asemakaavassa. Selkeä ja yksinkertainen perusmassa antaa hyvät lähtökohd suunnittelulle. Vaihtelua saadaan täydentävillä kuisteilla, koksilla ja ulokkeilla. Rakennuksen nelinurkkainen muoto toimii parhaiten energialoudelliselta kannalta. Valoisuuden kannalta on suositeltavaa rakentaa asuinrakennukset kapearunkoisiksi. Teerimäen alueella harjan suunnaksi suositellaan havainnekuvassa esitettyä. Rakennusten huonejärjestelyssä on otettava huomioon ilmansuunn, tonttiliittymän sijainti, olemassa oleva kasvillisuus, maaston kaltevuus ja viettosuunta. AP- -korttelialueella on erityisesti huomioitava, ettei pääikkunoiden eteen rakenneta näkymän tai valoisuuden peittävää pienteollisuus- tai varastorakennusta.

9 (0).. Rinne- ja tasamaarkaisu Alue on maastonmuodoiltaan pääosin melko tasaista, jolloin osa rakennuksista voidaan toteuttaa tasamaarkaisuna. Loiviin rinteisiin, joissa maaston korkeustaso muuttuu talon kohdalla alle metriä, suositellaan talon osan tai ltiason porrastamista maaston mukaisesti. Jyrkkiin rinteisiin, joissa korkeustaso muuttuu yli metriä, ei saa sijoittaa tasamaalle suunniteltua taloa eikä tasamaonttia saa pengertää rinnetalorkaisua varten... Ktomuoto ja -kaltevuus Ktomuotona alueella tulee käyttää harjaktoa, pulpettiktoa tai harja- ja pulpettikon yhdistelmää. Harjaktoa voi myös porrastaa. Auma-, mansardi- ja tasaktoisia rakennuksia ei suositella. Asuinrakennuksen päämassan ktokaltevuudeksi suositellaan olevan :-:. Ktokaltevuuden tulee noudtaa yhtenäistä linjaa alueella. Asuinrakennukseen liittyvien kosten, kuistien ym. kevyiden rakennelmien sekä erillisten talousrakennusten ktokaltevuus voi olla päämassan ktokaltevuutta loivempi... Julkisivut, meriaalit ja värit Rakennusten julkisivumeriaalina suositellaan käytettäväksi puuta, tiiltä tai rappausta. Julkisivuissa tulisi käyttää yhtä selkeää meriaalia. Julkisivuissa suositellaan käytettäväksi lämpimiä ja murrettuja värisävyjä. Kirkkaita tai tummia värisävyjä julkisivuissa ei suositella. Rakennuslupahakemuksen yhteydessä tulee esittää rakennuskohtainen värisuunnitelma. Korttelissa 0 rakennusten julkisivuväri tulee olla valkoinen. Ulkoseinissä voi käyttää useampaa kuin yhtä väriä. Suosituksena on, että valitaan yksi tai korkeintaan kaksi pääväriä. Päävärien tulee olla sävyltään lähellä toisiaan. Päävärin lisäksi voidaan täydentäviä rakennusosia kuten ikkunan puitteita yms. korostaa eri värillä. Alueella ei sallita koristeellisia rakennusosia ja torniaiheita. Ktomeriaaliksi suositellaan konesaumtua peltiä, tiiltä tai huopaa. Myös muotolevyke käy. Sokkelin pinta tulee olla maaltu, raptu tai kivirouhepinnoitettu. Kteen ja sokkelin värien tulisi olla ulkoseinien väritystä tummempia murrettuja värejä ja niiden tulee sopia ulkoseinien väritykseen. Väriksi suositellaan tummaa harmaa. Erillisen autosuojan ja talousrakennuksen meriaalien, värisävyjen ja tyylin tulee olla yhteneväiset päärakennuksen kanssa. Eri rakennusosien värien tulee sopia toisiinsa.

10 0 (0).. Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennukset tulee liittää Keski-Savon Vesi Oy:n vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennussuunnittelun käynnistyessä on tarpeellista hankkia käyttöönsä tonttia koskev ku-, vesi- ja viemärisuunnitelm ja vesihuollon liittymispisteen tiedot padotuskorkeuksineen, joissa on mm. tieto alimmasta viemäröitävissä olevasta ltiason korkeudesta. Mikäli rakennuksen alin viemäröitävä taso sijoitettaan padotuskorkeuden alapuolelle, on rakentajan toteutettava viemäröinti itse omalla kiinteistökohtaisella pumppaamolla tai naapurin kanssa yhteisellä pumppaamolla. Kiinteistökohtaiset pumppaamot toteutetaan ja ylläpidetään kiinteistöjen kustannuksella.. Muut rakennelm.. Aitaaminen Tonttien kadunpuoleiset raj suositellaan aidtavaksi ympäristöön soveltuvalla tavalla. Aityypeiksi suositellaan pensasaitoja tai pensasryhmäistutuksia. Kadun puoleisessa aitaamisessa suositellaan valitsemaan yhtenäinen rkaisu muiden korttelin tonttien kanssa. Istutettaessa aidan taimia on otettava huomioon, että aita ei saa ulottua kualueelle täyteen mittaan kasvettuaan. Naapurien väliset raj saa aida pensasaidalla tai pensasryhmäistutuksilla tarpeen mukaan sopimalla naapurin kanssa. AP--korttelialueen tontit tulee aida riittävän korkealla läpinäkymättömällä aidalla... Jätehuolto Jäteasti tulee sijoittaa kokseen tai aitaukseen tai ne tulee vähintään suoja istutuksilla. Jätekoksen voi toteuttaa myös yhteisinä rkaisuina vierekkäisten tonttien kesken. Aitaus/ kos -rakennelmassa noudetaan talousrakennuksen sävyjä... Oleskelu- ja grillikokset, leikkimökit ym. Tontille voidaan sijoittaa myös oleskelu- ja grillikoksia, leikkimökkejä ja muita pienempiä rakennuksia... Postilaikot Postilaikot sijoittuv pääosin - laikon ryhmiin kujen varsille Itella Oyj:n antamien ohjeiden mukaisesti. Postilaikkoryhmien sijoittamispaik on esitetty liitteessä. Itella Oyj hoitaa pyydettäessä laikkoryhmien oikeiden paikkojen merkitsemisen maastoon. Liitteessä on opas laikkoryhmän teosta. Laikoiden värin tulee olla hillitty (esim. vihreä, harmaa tai musta) ja yhtenäinen naapureiden postilaikoiden kanssa. Varkaus.0.0 Kaupunginarkkitehti Kaavasuunnittelija Su Reisko Laura Heinonen

11 . 0 Liite. P 0. EV E. P. K Postilaikkoryhmä Poistuva postilaikko P ö 0. yt ä ka n ka a ti Vesi-, viem äri- ja sadev esijoh toras. L k a tu 0 0 äen : r im : 0 Tee AP-. 00 AP- : 0. e : 0 0 n Pmo P K 0 E.. : : 0 r ij Ha. 0 ärv e n ti 0 e 0 0. P.. L. :0 0 E kr... P.0 0 AP ojaras 0 0 AO. V. 0. Te er im äe nk u Suksik 0 0 AO EV.. vr vr 0 AO P E Van... 0 E vr ha.0. Kan gas 0.. ti e 0. m in 0 0. la m K.. u. Sa uv aka 0 0. tu K 0. :. K : : : AO. AP- K....0 P o rk tu.. :.0 0. Pmo Juokse.0.0 vansuo ntie.00.0 K.0 L 0 E Copyright c Varkauden kaupunki, Maankäyttö / :0 EV : ja AP- P puku K Kum 0 : 0 0. VARKAUDEN KAUPUNKI Maankäyttö Ahlströminku, PL 0, 0 Varkaus puh (0), fax (0) 0 Yhteyshenkilö Su Reisko Teerimäen asemakaava Havainnekuva POSTILAATIKKORYHMÄT Päiväys kuja.0 kaka ahon 0. s. : Pöytä 0 eu Tieoik 0 iku Suks L 0 AO : : P Mittakaava

12