LEHTONIEMEN ETELÄOSA RAKENTAMISTAPAOHJE. 8-kaupunginosa, Lehtoniemi Korttelit 859, 860, 861 ja 862

Transkriptio

1 LEHTONIEMEN ETELÄOSA RAKENTAMISTAPAOHJE -kaupunginosa, Lehtoniemi Korttelit, 0, ja VARKAUDEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO Maankäyttö / Kaavoitus

2 Nämä rakentamistapaohjeet täydentävät Varkauden kaupungin Lehtoniemen eteläosan asemakaavaa, kaavamääräyksiä ja havainnekuvaa sekä selventävät asemakaavan tavoitteita. Nämä rakentamistapaohjeet korvaavat 0.0. päivätyn rakentamistapaohjeen kortteleiden, 0 ja osalta. Rakentamistapaohje on tehty ensimmäisen asemakaavan yhteydessä, joka on vahvistettu Pohjois- Savon ympäristökeskuksessa Alueen määrittely Nämä ohjeet koskevat -kaupunginosan, Lehtoniemen kortteleita, 0 ja sekä tontteja - ja -. Alueen sijainti ja pinta-ala Alue sijaitsee n. km:n päässä keskustasta lähellä Lehtoniemen eteläkärkeä. Alueen pinta-ala on,0 ha. Alueen sijainti opaskartalla on esitetty kannessa. Työryhmän yhteystiedot Varkauden kaupunki, Tekninen virasto, Maankäyttö / Kaavoitus PL 0, Ahlströminkatu, 0 Varkaus Sähköposti: etunimi.sukunimi@varkaus.fi Va. kaupunginarkkitehti Virve Wright, 00 Kaavasuunnittelija Satu Reisko, 00 0 Suunnitteluohjeiden hyväksyminen Tekninen lautakunta..00 0

3 Luettelo rakentamistapaohjeen liiteasiakirjoista.... YLEISTÄ..... Ohjeiden tausta ja tarkoitus..... Ohjeiden sisältö ja vaikutukset.... PERUSTIEDOT..... Historia..... Nykytilanne..... Suunnittelutilanne.... TONTTIEN SUUNNITTELU..... Yleistä..... Rakennusten sijoittelu..... Maaston käsittely..... Hule- ja kuivatusvedet..... Istutukset.... RAKENNUSTEN SUUNNITTELU..... Yleistä..... Massoittelu ja pohjaratkaisu..... Rinne- ja tasamaaratkaisu..... Kattomuoto ja kaltevuus..... Julkisivut, materiaalit ja värit..... Vesi- ja viemärijärjestelmät...0. MUUT RAKENNELMAT Aitaaminen Jätehuolto..... Oleskelu- ja grillikatokset, leikkimökit ym Postilaatikot... Luettelo rakentamistapaohjeen liiteasiakirjoista Liite : Asemakaava määräyksineen Liite : Havainnekuva

4 . YLEISTÄ.. Ohjeiden tausta ja tarkoitus Rakentamistapaohjeet kohdistuvat tonttiin ja sillä olevien rakennusten suunnitteluun. Ohjeilla pyritään edistämään riittävän yhtenäistä, hyvää ja korkeatasoista asuinympäristöä sekä kaupunkikuvaa. Alueen asemakaava on hyväksytty..00. Kaavamuutoksella on osa korttelista sekä kortteleiden 0 ja käyttötarkoitus muutettu asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueesta erillispientalojen korttelialueiksi, koska alueella ei ole ollut kysyntää rivitalo- ja asuinkerrostalokortteleille. Korttelia on laajennettu koilliseen kahdella erillispientalotontilla. Rakentamisen ohjeistaminen on tarpeen, koska asemakaavassa ei ole annettu yksityiskohtaisia määräyksiä rakentamistavasta ja Lehtoniemen alueelle on aikaisemmin laadittu yleissuunnitteluohjeet kaikille erillispientalojen korttelialueille. Rakentamistapaohjeet perustuvat pääosin 0.. laadittuun rakentamistapaohjeeseen, joka koskee kortteleita 0 ja. Lisäksi ohjeissa on huomioitu alueella olemassa oleva rakennettu ympäristö... Ohjeiden sisältö ja vaikutukset Alueen perusrakenne on määrätty asemakaavassa. Korttelien ja tonttien rajojen lisäksi siinä on määrätty mm. kerrosluku, rakennusoikeus ja rakennusala. Kerrosluku ilmoittaa suurimman sallitun kerrosluvun ja rakennusoikeus määrän, jonka enintään tontille saa rakentaa. Rakennusalalla on osoitettu tontin osa, jolle rakennukset saa sijoittaa. Lisäksi kaavassa on määräyksiä mm. istutettavista tontin osista ja vaadittavista autopaikoista. Rakentamistapaohjeet sisältävät täydentäviä suosituksia rakennusten sijoittamisesta tontille, maaston käsittelystä ja rakennusten suunnittelusta, kuten massoittelusta, julkisivumateriaaleista ja väreistä sekä tontille istutettavista kasveista. Rakentamisen ohjauksesta vastaa kaupungin rakennusvalvonta. Rakennusvalvonnan suostumuksella ohjeista voidaan poiketa perustelluista syistä. Poikkeaminen ei saa kuitenkaan oleellisesti muuttaa korttelin tai taloryhmän yleisvaikutelmaa. Ennen rakennushankeen suunnittelun aloittamista tulee huolellisesti tutustua: alueen asemakaavaan ja sen määräyksiin sekä havainnekuvaan tähän alueen rakentamistapaohjeeseen Varkauden kaupungin voimassa olevaan rakennusjärjestykseen alueen katu- ja vesihuoltosuunnitelmiin

5 . PERUSTIEDOT alueen rakennettuun ympäristöön. Lisätietoja ja neuvoja edellisiin liittyen saa Varkauden kaupungin toimistoista... Historia Lehtoniemen yhdyskuntarakenne perustuu 00 luvun lopun entisen teollisuusyhdyskunnan syntyyn. Tehdasyhdyskunnan aikainen rakenne oli nykyistä tiheämpi. Rakenne on viimeisten vuosikymmenten aikana muuttunut siten, että tehdas, koulu sekä suurin osa alueella olleista työntekijöiden asunnoista on purettu... Nykytilanne Suunnittelualue on Lehtoniemen eteläkärjessä ja alueen kaikki vanhat rakennukset on purettu. Lähiympäristössä on vielä jäljellä entinen Lehtoniemen sauna sekä tehtaan työntekijöiden vuoakasarmi Isotalo. Vanhoilta pihoilta löytyy villiintyneitä hyöty- ja koristekasveja. Korttelin 0 pohjoispuolella oleva lähivirkistysalue on eri kuusilajeja kasvavaa metsikköä... Suunnittelutilanne Vuonna Ympäristöministeriön ja Museoviraston yhteisesti tekemässä, koko maata käsittävässä kartoituksessa Lehtoniemi ja Käärmeniemen asuinalue arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi esimerkkinä ilman asemakaavaa vapaasti syntyneistä työväen asuntoalueista. Museovirasto on päivittämässä valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen luetteloa. lehtoniemen aluetta esitetään poistettavaksi luettelosta, koska museoviraston mukaan alue ei enää vastaa alkuperäistä luettelointiperustetta voimakkaan lisärakentamisen vuoksi. Alueella ei ole muinaismuistoja. Lehtoniemen maisemarakenne muodostuu pääasiassa luode-kaakkoissuuntaisista kallio- ja moreenikumpareista, jotka nousevat esiin saarimaisina alavan luhdan ja läheisen vesistön välillä. Suunnittelualueen maaperä on moreenia ja osalla aluetta savea/saraturvetta. Pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa, eli vain noin 0, -, metrin syvyydessä maanpinnasta. Lehtoniemen lehtomaiset metsät, laajat ruovikkoalueet ja luhtaniityt tarjoavat hyvän elinympäristön monelle eläin- ja lintulajille. Suunnittelualueen läheisyydessä pesii harvinaisia lajeja, kuten valtakunnallisesti uhanalaiset pikkutikka ja liito-orava, jotka viihtyvät yleisesti vanhoissa lehtomaisissa metsissä, joita Lehtoniemessä edustaa mm. entisen tehtaan alue. Vuonna 000 vahvistetussa asemakaavassa pesintäalueiden metsiköt on merkitty säilytettäviksi tai vaiheittain uusittaviksi lähivirkistysalueiksi. Asemakaavassa alue on erillispientalojen korttelialuetta (AO-) sekä asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AKR-). AO- korttelialueella tontille saa rakentaa enintään yhden kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja talousrakennuksia. AKR- korttelialueelle saa rakentaa pienkerrostaloja ja

6 rivitaloja. AKR- korttelissa rakennuksen yhtenäinen julkisivun pituus saa olla enintään metriä ja tätä pidemmät julkisivut on rakennettava porrastettuna. Porrastuksen tulee olla vähintään yksi metri. Lehtoniemi sijaitsee Haukiveden vesistön, Siitinselän rannalla. Siitinselän vedenpinnan korkeus vaihtelee suuresti, enimmillään lähes metriä. Pohjois- Savon ympäristökeskuksen suosituksen mukaan alin rakentamiskorkeus Haukiveden alueella on +,0, jonka lisäksi on huomioitava aaltoiluvara. Tästä syystä alavilla tonteilla sallitaan maanpinnan tasaaminen korkeuteen +.0 rakennusalan rajaan asti. Tontin rakentamattomasta osasta saa päällystää liikenteelle ja pihamaan toiminnoille välttämättömän osan. Muu osa tontista tulee varustaa istutuksin, jotka on pidettävä hoidettuina. Alueella oleva puusto ja muu kasvillisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä tai uusittava vaiheittain. Autojen säilytystilat on sijoitettava erilliseen talousrakennukseen, jonne voi sijoittaa myös talous- ja varastotiloja. Tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden oleskeluun sopivaa yhtenäistä piha-aluetta vähintään 0 % asuntojen yhteenlasketusta kerrosalasta. Autopaikkoja on varattava AKR- kortteleissa autopaikka asuntoa kohti ja AO- kortteleissa autopaikkaa asuntoa kohti.. TONTTIEN SUUNNITTELU.. Yleistä Rakennusten sijoittelussa ja pihojen suunnittelussa on huomioitava: kaupunkikuva ja katutilan näkymä rakennusten ja pihatilojen ilmansuunnat, auringonvalo, tuulisuus ja ympäristön näkymät. ympäristön olemassa oleva rakennuskanta ja kasvillisuus naapurirakennusten sijainti sekä rakennusten ja piha-alueiden korkeusasemat.. Rakennusten sijoittelu Rakennukset tulee sijoittaa asemakaavassa osoitetulle rakennusalalle. Asemakaavan mukaan tonteilla - ja - rakennukset tulee sijoittaa Lehtoniementien puoleiseen rajaan kiinni. Myös muilla tonteilla rakennukset suositellaan sijoitettavaksi siten, että asuinrakennus tai autosuoja- /varastorakennus tulee kadun puoleiseen rakennusalan rajaan kiinni. Tällöin rakennukset muodostavat katutilaa rajaavaa yhtenäistä kaupunkikuvaa. Autotalliin ajoa ei suositella suoraan kadulta. Suojan eteen tulisi jättää vapaata tilaa vähintään metriä turvallisuuden takia sekä auton kääntämistä ja pysäköintiä varten. Rakennukset suositellaan sijoitettavaksi siten, että muodostuu suojaisia pihoja auringon kannalta edullisimpaan ilmansuuntaan. Oleskelupiha on hyvä avautua lämpimiin ilmansuuntiin eli välille etelä-länsi ja rakennusten on hyvä suojata pihaa

7 kylmiltä pohjois- ja luoteistuulilta. Pienilmastoa voidaan parantaa ja pihapiiriä rajata sijoittamalla pohjois- ja itäsivuille täydentäviä keveämpiä rakennelmia kuten autotalli tai katos, muu talousrakennus, jätekatos, huvimaja yms... Maaston käsittely Tontille pyritään suunnitteluvaiheessa valitsemaan maastoon sopiva ratkaisu. Läheisen vesistön tulvariskin ja alueen korkean pohjavesitason vuoksi kortteleissa, ja sallitaan asemakaavamerkintöjen mukaan suoritettavan maanpinnan täyttöjä. Asemakaavassa on osoitettu rakennusalan rajalle maanpinnan likimääräistä korkeusasemaa tarkoittava luku +.0. Muilla tonteilla tontin osia voi muokata ja raivata ja niille voi tehdä pengerryksiä, mikäli näistä toimenpiteistä ei ole haittaa naapureille tai toimenpiteet eivät oleellisesti muuta maanpinnan tasoa. Kaavamääräyksen mukaisesti se osa tontista, jota ei käytetä liikenteelle tai pihamaan toiminnoille, tulee varustaa istutuksin ja pitää hoidettuna. Lisäksi alueella oleva kasvillisuus tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää tai uusia vaiheittain. Määräyksen tavoitteena on säilyttää alueen vehreä yleisilme. Lehtoniemen alueen nykyiset pihatiet on päällystetty pääasiassa soralla ja soran käyttöä suositellaan jatkossakin mm. sen hyvän vedenläpäisykyvyn vuoksi ja alueen yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi. Vaihtoehtoisia materiaaleja ovat mm. kivituhka tai sepeli. Ulko-oleskelualueiden päällystämiseen voi käyttää betonisia sidekiviä, tiili- tai betonilaattoja tai mukulakiviä. Myös erilaiset puiset ritilät ovat suositeltavia... Hule- ja kuivatusvedet Perustusten kuivatusvedet, katoilta tulevat rännivedet sekä pintasadevedet on mahdollisuuksien mukaan johdettava sadevesiviemäriin. Mikäli vesiä ei voi johtaa sadevesiviemäriin, ne tulee johtaa avo-ojiin tai imeyttää maastoon omalla tontilla... Istutukset Vesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin eikä kadulle. Vesien johtaminen tai imeyttäminen ei saa aiheuttaa haittaa viereisten tonttien omistajille tai yleisille alueille. Piha-alueiden pintakuivatus järjestetään kallistamalla pihapinnat pintavesiä johtaviin kouruihin, avo-ojiin tai alueille, joilta vesi imeytyy maaperään. Järjestely pinta- ja kuivatusvesien johtamisesta tulee esittää rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Neuvoja ja tarkempia tietoja antavat kunnallistekninen osasto ja rakennusvalvonta. Tontilla olevaa kasvillisuutta ja erityisesti kookkaat puut tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää, koska niiden kasvu on hidasta. Asemakaavassa osoitettu istutettava alueen osa on jätettävä rakentamisesta vapaaksi.

8 Täydennysistutuksia tulisi tehdä myös muille tontin osille mm. oleskelualueiden suojaistutuksiksi. Piha-alueen istutuksia suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon viereisten tonttien pihasuunnitelmat (oletetut pihajärjestelyt tonteilla, joissa suunnittelua ei ole aloitettu), jotta istutuksilla ei haitata naapurien pihan käyttöä. Pihaistutuksissa tulisi suosia menestymisvyöhykkeelle III IV ja kasvupaikalle sopivia lajeja. Suositeltavia istutuslajeja ovat tutut, alueella jo kasvavat kotimaiset puulajit koivu, mänty, metsävaahtera ja pihlaja. Sopivia pensaslajeja ovat erilaiset ruusu-, pensasangervo- ja pajulajikkeet. Paikalla olevia kiviä suositellaan käytettäväksi erilaisiin maastorakenteisiin kuten kivikkoryhmiin, kivimuureihin, vesikouruina, rakennuksen vierikiveyksinä sekä laakeita kiviä pihan laatoitukseen. Asemakaava-alueella vähäistä merkittävimpien puiden kaatoon tarvitaan aina rakennusvalvontaviranomaisen lupa. Suunniteltaessa puiden kaatoa tulee olla yhteydessä rakennusvalvontaan.. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU.. Yleistä Julkisivujen materiaaleja, muotokieltä ja väritystä valittaessa tulee ottaa huomioon nämä ohjeet, olemassa olevat naapurirakennukset sekä suunnitteilla oleva muu rakennuskanta. Rakennusten tyyli on oltava yhtenäinen Lehtoniemen muun rakennuskannan kanssa. Rakennussuunnittelussa arvostetaan perinteiselle suomalaiselle pientalolle ominaista muotojen ja materiaalien vähälukuisuutta. Ulkomaisia tyylilainoja, lavastevaikutelmia ja ns. uusvanhoja yksityiskohtia tulee välttää. Yksityiskohtien tulee sopia rakennuksen luonteeseen ja tyyliin sekä sopeutua ympäristöön. Vanhoista rakennuksista voi ottaa mallia, mutta uusien rakennusten ei tarvitse olla vanhojen kopioita... Massoittelu ja pohjaratkaisu Rakennusten massoittelussa on otettava huomioon rakennuksen suhde katutilaan ja muihin rakennuksiin. Suurin sallittu kerrosluku on ilmoitettu asemakaavassa. Selkeä ja yksinkertainen perusmassa antaa hyvät lähtökohdat suunnittelulle. Vaihtelua saadaan täydentävillä kuisteilla, katoksilla ja ulokkeilla. Harjan suunnaksi suositellaan havainnekuvassa esitettyä. Rakennusten huonejärjestelyssä on otettava huomioon ilmansuunnat, tonttiliittymän sijainti, olemassa oleva kasvillisuus, maaston kaltevuus ja viettosuunta.

9 AKR- korttelialueella rakennuksen yhtenäinen julkisivu ei asemakaavamääräyksen mukaan saa olla metriä pidempi. Tätä pidemmät on porrastettava vähintään yhdellä metrillä. Autonsäilytystilat suositellaan sijoitettavaksi erilliseen yksikerroksiseen rakennukseen... Rinne- ja tasamaaratkaisu Alue on maastonmuodoiltaan melko tasaista ja täytettävillä tonteilla maaston muoto tasoittuu. Rakennukset voidaan toteuttaa tasamaaratkaisuina. Alueella ei sallita rinnemaastoon tarkoitettuja pohjaratkaisuja... Kattomuoto ja kaltevuus Kattomuodoksi suositellaan harjakattoa, koska valtaosa Lehtoniemen alueen rakennuksista on harjakattoisia. Myös taitekatto soveltuu alueen ilmeeseen. Harjakattoisessa rakennuksessa voidaan täydentävissä osissa, kuten katoksissa, kuisteissa ym. rakennelmissa käyttää myös pulpettikattoa. Asuinrakennuksen päämassan kattokaltevuuden tulee olla :, tai jyrkempi. Asuinrakennukseen liittyvien katosten, kuistien ym. kevyiden rakennelmien ja erillisten talousrakennusten kattokaltevuus voi olla päämassaa loivempi. Kaltevuudeksi suositellaan kuitenkin vähintään :. Kattokaltevuuden tulee noudattaa yhtenäistä linjaa alueella... Julkisivut, materiaalit ja värit Asuinrakennuksen ja talousrakennusten materiaalit ja väritys tulee olla yhtenäiset. Ulkoseinät Erillispientaloissa tulee julkisivumateriaalina käyttää peittomaalattua puuta. Puuverhous voi olla joko pysty- tai vaakasuuntainen panelointi tai niiden yhdistelmä. Materiaalina voi käyttää myös höylähirttä lyhyillä ns. lukko- tai ristinurkilla (tasanurkilla), joissa hirrenpäät tulee peittää nurkkalaudoilla. Pyöröhirttä ja pitkiä ristinurkkia ei sallita. Asuinkerros- ja rivitaloissa suositellaan käytettäväksi alueen luonteeseen parhaiten soveltuvia pintamateriaaleja, kuten lautaverhousta ja kivirakenteiseen sileää rappausta. Suurissa seinäpinnoissa suositellaan käytettäväksi vaaleita värisävyjä. Tummia ja räikeitä värejä tulee välttää. Listoitukset, ovet, ikkunat ym. tulee maalata ulkoseinän väriin sopivalla värisävyllä. Päätykolmion korostaminen seinäväristä poikkeavalla värillä ei ole sallittua.

10 Vesikate Suositeltavia katemateriaaleja ovat sileä pelti, kattohuopa tai matalaprofiiliset betonikattotiilet. Peltikatteita, joissa profiilina on tiilijäljitelmä, ei sallita. Katon väriksi suositellaan tummia värejä. Sokkeli Sokkeli tulisi olla sileäksi tasoitettu tai rapattu. Värin tulee olla ulkoseinien väritykseen sopiva... Vesi- ja viemärijärjestelmät Alueella on Varkauden kaupungin vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkko. Rakennukset tulee liittää Varkauden kaupungin vesi- ja viemäriverkostoon. Rakennussuunnittelun käynnistyessä on tarpeellista hankkia käyttöönsä tonttia koskevat katu-, vesi- ja viemärisuunnitelmat, joissa on mm. tieto alimmasta viemäröitävissä olevasta lattiatason korkeudesta. Mikäli rakennus sijoitettaan alimman viemäröitävissä olevan lattiapinnan tason alapuolelle, eli jätevesiä ei voi johtaa suoraan viettoviemäriin, on rakentajan toteutettava viemäröinti omalla kiinteistökohtaisella tai naapurin kanssa yhdessä toteuttamalla pumppaamolla omilla kustannuksillaan.. MUUT RAKENNELMAT.. Aitaaminen Tontit suositellaan aidattavaksi joko pensas- tai puuistutuksin tai perinteisellä matalalla läpinäkyvällä puisella säleaidalla. Pystysuuntaisen säleaidan korkeus saa olla enintään,0 metriä maanpinnasta. Pensasaidan voi istuttaa myös puisen aidan viereen tai osan tontista voi aidata säleaidalla ja osan pensasaidalla. Tällöin kokonaisuus on vehreämpi. Katualueeseen tai muuhun yleiseen alueeseen rajoittuvat aidat tulee sijoittaa kokonaan tontin puolelle. Pensasaidat tulee sijoittaa siten, että täysikasvuisenakin ne ovat tontin puolella ja niiden hoito sekä leikkaus on mahdollista. Puuaidat tulee sijoittaa siten, että niiden huolto on mahdollista. Tonttien väliset aidat voidaan rakentaa tai istuttaa yhteiselle rajalinjalle, elleivät naapurukset erikseen sovi muusta menettelystä. Puuaidat tulee käsitellä peittomaalilla. Suositeltavia ovat tontin rakennuksien väritykseen sopivat sävyt kuten vaaleasävyiset öljymaalit tai muut peittomaalit. Tummia ja kuultavia lahonsuoja-aineita ei saa käyttää. Alueelle sopivia aitapensas lajikkeita ovat esimerkiksi orapihlaja, Siperian hernepensas tai eri angervolajit. Pensasaidan voi vuosittain leikata muotoon, mutta myös vapaasti kasvava pensasrivi soveltuu hyvin Lehtoniemeen. 0

11 Mikäli rakennetaan ajo- ja/tai käyntiportti, sen materiaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta. Portit voidaan tehdä yksilöllisiksi ja niihin saa tehdä koristeellisia, persoonallisia yksityiskohtia. Portin avautuminen tulee järjestää tontin puolelle... Jätehuolto Jäteastiat tulee sijoittaa katokseen tai aitaukseen tai ne tulee vähintään suojata istutuksilla. Jätekatoksen voi toteuttaa myös yhteisinä ratkaisuina vierekkäisten tonttien kesken. Aitaus/ katos -rakennelmassa noudatetaan talousrakennuksen sävyjä. Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy vähintään 0 metrin päähän jäteastioista. Jätekeräystilaan tulee olla sisäänkäynti ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä... Oleskelu- ja grillikatokset, leikkimökit ym. Tontille voidaan sijoittaa myös oleskelu- ja grillikatoksia, leikkimökkejä ja muita pienempiä rakennuksia. Lupamenettelyn asemasta näihin rakennuksiin sovelletaan ilmoitusmenettelyä, mikäli ne ovat enintään 0 m :n suuruisia. Tulisijalliseen rakennukseen tarvitaan rakennuslupa, jonka mukaan rakennus sijoitetaan riittävälle etäisyydelle naapurin rakennuksista. Katokset tulee rakentaa asuinrakennuksen tyyliin sopivana puurakenteisena. Hirsirakenteita ei suositella... Postilaatikot Postilaatikot sijoittuvat katujen varsille. Laatikon värin tulee olla hillitty, esim. vihreä, harmaa tai musta. Postilaatikoiden suojaksi tehtäviä erillisiä rakennelmia ei sallita. Varkaus..00 Va. kaupunginarkkitehti Virve Wright Kaavasuunnittelija Satu Reisko

12 Pohjakartta Varkauden kaupunki, Maa ja mittaus /00 P P L P P P L P 0 0 Ruokolahti Siitinselkä,, rp rp rp : : :0 : : : : : : : : : : : : : : : : K K : Poronsarvenkuja Jukolankuja Lehtoniemenraitti Lehtoniitynkuja Lehtoniementie Isotalonkuja Saunakuja Lehtoniementie Puurtila at at kj at kh at at m lev.ras.tie johtoras c II s II II II II LEHTONIEMENTIE ISOTALONKUJA Liite LEHTONIEMI VK AO- AO- AO- AO- VL-/s AKR- AKR-/s AKR-/s AO-/s AO- VL-/s AO-/s VL VL-/s

13 V A R K A U S LEHTONIEMEN ETELÄOSA Liite a ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: -KAUPUNGINOSAN, LEHTONIEMEN, KORTTELEITA, 0, SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUEITA JA KATUA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: -KAUPUNGINOSAN, LEHTONIEMEN, KORTTELIT, 0, (OSA) JA SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUE, LEIKKIPUISTO JA KATUA TÄMÄN ASEMAKAAVAN ALUEELLE TULEE LAATIA ERILLINEN SITOVA TONTTIJAKO MERKINTÖJEN SELITYKSET JA ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: AKR- ASUINKERROSTALOJEN JA RIVITALOJEN KORTTELIALUE. KORTTELIALUEELLE SAA RAKENTAA PIENKERROSTALOJA JA RIVITALOJA. RAKENNUKSEN YHTENÄINEN JULKISIVUPITUUS SAA OLLA ENINTÄÄN METRIÄ. TÄTÄ PIDEMMÄT JULKISIVUT ON RAKENNETTAVA PORRASTETTUNA. PORRASTUKSEN TULEE OLLA VÄHINTÄÄN YKSI METRI. YLEISET MÄÄRÄYKSET: TONTIN RAKENTAMATTOMASTA OSASTA SAA PÄÄLLYSTÄÄ LIIKENTEELLE JA PIHAMAAN TOIMINNOILLE VÄLTTÄMÄTTÖMÄN OSAN. MUU OSA TONTISTA TULEE VARUSTAA ISTUTUKSIN, JOTKA ON PIDETTÄVÄ HOIDETTUINA. ALUEELLA OLEVA PUUSTO JA MUU KASVILLISUUS ON MAHDOLLISUUKSIEN MUKAAN SÄILYTETTÄVÄ TAI UUSITTAVA VAIHEITTAIN. AO- VL-/s VK KORTTELIALUEELLE RAKENNETTAVIEN UUDISRAKENNUSTEN SUUNNITTELUSSA TULEE ERITYISESTI OTTAA HUOMIOON, ETTÄ NE KORKEUDEN, KATTOMUODON, JULKISIVUJEN MITTASUHTEIDEN, RAKENNUSMATERIAALIEN JA YKSITYISKOHTIEN PUOLESTA SOVELTUVAT LÄHIYMPÄRISTÖN PIENIMITTAKAAVAISEEN KAUPUNKIKUVAAN. ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. KULLEKIN TONTILLE SAA RAKENTAA YHDEN, ENINTÄÄN KAKSI ASUNTOA SISÄLTÄVÄN ASUINRAKENNUKSEN. LÄHIVIRKISTYSALUE, JOLLA OLEMASSA OLEVA PUUSTO JA MUU KASVILLISUUS ON SÄILYTETTÄVÄ TAI VAIHEITTAIN UUSITTAVA ERILLISEN, ALUEELLE LAADITTAVAN MAISEMANHOIDOLLISEN SUUNNITELMAN MUKAISESTI. LEIKKIPUISTO. M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. MIKÄLI TONTEILLE RAKENNETAAN AUTOJEN SÄILYTYSTILOJA, TULEE NE SIJOITTAA ERILLISEEN TALOUSRAKENNUKSEEN, JOHON VOIDAAN SIJOITTAA MYÖS TALOUS- JA VARASTOTILOJA. ASUNTOJA SISÄLTÄVÄN RAKENNUKSEN TONTILLA ON VARATTAVA LEIKKIIN JA ASUKKAIDEN OLESKELUUN SOPIVAA YHTENÄISTÄ PIHA-ALUETTA VÄHINTÄÄN 0 % ASUNTOJEN YHTEEN- LASKETUSTA KERROSALASTA. AUTOPAIKAT: AKR--KORTTELIALUEET AO--KORTTELIALUEET AP / ASUNTO AP / ASUNTO KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. LEH OHJEELLINEN TONTIN RAJA. KAUPUNGINOSAN NUMERO. KAUPUNGINOSAN NIMI. KORTTELIN NUMERO. OHJEELLISEN TONTIN NUMERO. LEHTONIEMEN KADUN NIMI. 00 II RAKENNUSOIKEUS KERROSALANELIÖMETREINÄ. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. +.0 MAANPINNAN LIKIMÄÄRÄINEN KORKEUSASEMA RAJAN KOHDALLA (N-JÄRJESTELMÄ). RAKENNUSALA. t RAKENNUSALA, JOLLE SAA SIJOITTAA TALOUSRAKENNUKSEN. NUOLI OSOITTAA RAKENNUSALAN SIVUN, JOHON RAKENNUS ON RAKENNETTAVA KIINNI. ISTUTETTAVA ALUEEN OSA. s- MAISEMAN TAI KAUPUNKIKUVAN KANNALTA MERKITTÄVÄ PUUSTO, JOKA ON SÄILYTETTÄVÄ TAI VAIHEITTAIN UUSITTAVA. KATU. OHJEELLINEN POLUN PAIKKA. JOHTOA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA. KATUALUEEN RAJAN OSA, JONKA KOHDALTA EI SAA JÄRJESTÄÄ AJONEUVOLIITTYMÄÄ. VARKAUDEN KAUPUNKI; LEHTONIEMEN ETELÄOSA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: -KAUPUNGINOSAN, LEHTONIEMEN, KORTTELIT, 0, (OSA) JA SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUE, LEIKKIPUISTO JA KATUA Käsittely: Nähtävillä Tela Kh Kv TEKNINEN VIRASTO PL 0 0 VARKAUS MAANKÄYTTÖ/KAAVOITUSTOIMISTO PUH Päiväys Vs. kaupunginarkkitehti Virve Wright Pohjakartta hyväksytty..00 Kaupungingeodeetti Jari Kyllönen ARi/KjP/VW Suunn. Avust. UPu Mk. :000 Arkistotunnus

14 kh :. 0.. oniemenraitti 0 Puurtila : : Jukolankuja.. 00 : : kj :.:. 0 0 P Poronsarvenkuja. m lev.ras.tie.. 0. : rp. rp at.. Siitinselkä Liite htoniementie 0. : : : at : :0 johtoras. Lehtoniitynkuja.. 0 Lehtoniementie 0 Saunakuja 0.. :. 0 Lehtoniementie Katisenlahti : :.. Isotalonkuja : : :.0 Katisenlahti Pohjakartta c Varkauden kaupunki, Maa ja mittaus /00 00 VARKAUDEN KAUPUNKI Maankäyttö/Kaavoitustoimisto Ahlströminkatu, PL 0, 0 Varkaus puh (0), fax (0) Yhteyshenkilö Ulla Puustinen, Virve Wright Päiväys.0.00 Mittakaava :000.. : Lehtoniemen eteläosan asemakaava Havainnekuva.