Kunnallisvaalit Ennakkoäänestäjistä enemmistö eläkeläisiä. Katsaus äänestämiseen kuntavaaleissa

Transkriptio

1 Vaalit 2017 Kunnallisvaalit 2017 Katsaus äänestämiseen kuntavaaleissa Ennakkoäänestäjistä enemmistö eläkeläisiä Kuntavaalien 2017 äänestysprosentti oli 58,9 prosenttia. vaaleissa äänesti äänioikeutettua, eli 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista eläkeläisistä äänesti ennakkoon 42,0 prosenttia, työllisistä 21,5 ja työttömistä 18,9 prosenttia. Kaikista ennakkoon äänestäneistä eläkeläisten osuus oli 46,7 prosenttia, työllisten 41,0 ja työttömien 6,0 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoon kuntavaaleista äänestäneiden osuus äänioikeutetuista pääasiallisen toiminnan ryhmissä kuntavaaleissa 2017, % Tilastokeskus julkaisee vuoden 2017 kuntavaalien yhteydessä ensimmäistä kertaa tietoa myös vaalipäivänä äänestäneistä. Tietoa vaalipäivänä äänestäneistä saatiin yhteensä 116 kunnasta, joista 59 kunnasta kaikilta äänestysalueilta. Tieto saatiin yhteensä 509 äänestysalueelta. Nämä äänestysalueet kattoivat 31,4 prosenttia vuoden 2017 kuntavaalien äänioikeutetuista. Alle 80-vuotiaasta väestöstä äänestivät ssa aktiivisimmin ennakkoon 73-vuotiaat (49,8 %), suhteellisesti vähiten 18- ja 19-vuotiaat (12,0 %). Niillä äänestys, joista tieto oli saatavilla, vaalipäivänä äänestivät aktiivisimmin 41-vuotiaat (40,6 %), matalin vaalipäivän äänestysprosentti oli 22-vuotiailla (18,6 %). Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 äänestäneet ssa sekä ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet iän mukaan Kuntavaaleissa 2017, % Tarkemmat tiedot kuntavaaleissa äänestäneistä löytyvät katsauksesta: Äänestäneet kuntavaaleissa Tilastokeskuksen vaalitulospalvelut Tarkemmat vaalitulostiedot löytyvät Tilastokeskuksen PX-Web tietokantapalvelusta. Vaalikarttapalvelu Tietokantataulukot 2

3 Sisällys 1. Äänestäneet kuntavaaleissa Analyysin aineisto4 Aineiston kattavuus5 Ikä ja sukupuoli5 Pääasiallinen toiminta, koulutus ja perheasema.7 Tulotaso11 Ulkomaalaistausta13 Taulukot Taulukko 1. äänestäneiden ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja iän mukaan kuntavaaleissa 2017, %6 Taulukko 2. ja kaikkien äänestäneiden osuus iän ja koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2017, %.9 Taulukko 3. ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %11 Taulukko 4. Äänioikeutettujen tulodesiilien alarajat kuntavaaleissa 2017, euroa.12 Taulukko 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja kielen mukaan kuntavaaleissa 2017, %.13 Taulukko 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista syntyperän ja iän mukaan kuntavaaleissa 2017, %.15 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vaalipäivän äänestystiedot: äänioikeutettujen ja äänestysalueiden osuudet kuntavaaleissa 2017, %16 Liitetaulukko 2. Äänioikeutettujen taustatekijöitä kuntavaaleissa Liitetaulukko 3. Äänestysaktiivisuus sukupuolen mukaan vaalipiireittäin kuntavaaleissa , %.21 Liitetaulukko 4. Äänioikeutetut ja äänestäneet kansalaisuuden mukaan kuntavaaleissa Kuviot Kuvio 1. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan kuntavaaleissa 2017, %6 Kuvio 2. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2017, %7 Kuvio 3. Äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2017, %.8 Kuvio 4. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, %10 Kuvio 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin kuntavaaleissa 2017, %13 Kuvio 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kieliryhmän mukaan kuntavaaleissa 2017, %14 Kuntavaalit, laatuseloste23 3

4 1. Äänestäneet kuntavaaleissa 2017 Tässä katsauksessa tarkastellaan kuntavaaleissa 2017 äänioikeutettuja ja äänestäneitä eri taustatekijöiden mukaan. Tiedot äänioikeutetuista ja äänestäneistä on saatu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän äänioikeusrekisteristä. Yksilötason taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoihin, muun muassa väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin. Tarkastelun kohteena olevat ryhmät ovat yhtäältä kaikki kuntavaaleissa 2017 äänioikeutetut ja ennakkoon toisaalta äänioikeutetut sellaisilla äänestys, joilla oli kuntavaaleissa 2017 käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri ja tällaisilla ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet. Sähköinen äänioikeusrekisteri mahdollistaa äänestysaktiivisuuden tarkastelun myös vaalipäivän äänien osalta. Sellaisilta alueilta, joissa oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri saadaan siten kaikki sekä ennakkoon että vaalipäivänä, äänestäneet sisältävä äänestystieto. äänestäneet sisältävä tieto antaa täydellisen kuvan äänestysaktiivisuudesta, sillä sen avulla voidaan huomioida luotettavasti myös äänestämättä jättäneet. Tämä ei ole mahdollista ennakkoon äänestäneiden kohdalla. Tässä katsauksessa viitataan ennakkoon äänestäneillä kaikkiin ssa ennakkoon äänestäneisiin ja kaikilla äänestäneillä em. vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneisiin. On tärkeää huomioida, että katsauksessa esitetyt tiedot kaikista äänestäneistä eivät kata ta tai kaikkia äänioikeutettuja. Kaikilla äänestäneillä viitataan tässä katsauksessa äänestystapahtumaan, ts. kaikki äänestäneet sisältävät käytettävissä olevan tiedon vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneistä rajatuilla. Tässä katsauksessa esitettyjä tietoja ei ole muokattu mitenkään, esim. painottamalla aineistoa taustatekijöiden perusteella, vaan jakaumat esitetään sellaisena kuin ne aineistossa ovat. Toisin sanoen, kaikista äänestäneistä esitetyt tiedot koskevat niitä kuntia, äänestysalueita ja äänioikeutettuja, joista tieto on saatavilla. Analyysin aineisto Tarkasteltaessa tässä katsauksessa esitettyjä analyysejä on tärkeä huomata, että analyysissä tarkastellaan kahta toisistaan erillistä, mutta osittain päällekkäistä äänestäjäryhmää. Katsauksen tekstissä, taulukoissa ja kuvioissa käytetään näistä äänestäjäryhmistä seuraavia termejä: 1. joka kattaa kaikki vaaleissa ennakolta äänestäneet ja 2. äänestäneet, joka kattaa ennakkoon ja vaalipäivänä äänestäneet niillä äänestys, joilla oli käytössä sähköinen äänioikeusrekisteri. Katsauksessa käytetyt äänestäjäryhmät eivät ole toisensa poissulkevia. Koko maan ennakkoon äänestäneet sisältää myös em. ennakkoon äänestäneet äänioikeutetut. äänestäneet puolestaan kattaa myös kaikki ko. ennakolta äänestäneet. Näin ollen ryhmä ennakkoon äänestäneet kuvaa nimensä mukaisesti ennakkoon äänestäneitä äänioikeutettuja ssa, ryhmä kaikki äänestäneet kattaa vaalipäivänä ja ennakkoon äänestäneet rajatussa määrässä äänestysalueita. Kuntavaaleissa 2017 oli yhteensä äänioikeutettua. Näistä äänioikeutetuista äänesti ennakolta , eli 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Äänestys, joista saadaan tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, oli yhteensä äänioikeutettua. Täydellinen äänestystieto saadaan siis 31,4 prosentista äänioikeutetuista. in äänioikeutettuihin ei pystytty yhdistämään lainkaan yksilötason taustatekijöitä ja tällaiset tapaukset pudotettiin aineistosta pois. Näin ollen käytetyssä aineistossa on n osalta yhteensä ja tarkasteltujen alueiden osalta äänioikeutettua. On huomattava, että yksittäisten analyysissä käytettyjen taustamuuttujien kohdalla nämä lukumäärät saattavat olla em. lukuja pienempiä, riippuen kuinka kattavasti taustekijöitä pystyttiin yhdistämään äänioikeutettuihin. Käytännössä tämä näkyy mm. siinä, että kuvioissa ja taulukoissa esitetyt tietyt jakaumat saattavat vaihdella hieman muuttujittain. 4

5 Aineiston kattavuus Äänestysalueet ja kunnat, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, eivät jakaudu täysin tasaisesti n tasolla. Tietoa myös vaalipäivän äänestämisestä saatiin yhteensä 116 kunnasta, 59 kunnasta saatiin tieto kaikilta äänestysalueilta, osasta äänestysalueita tieto saatiin 57 kunnasta. Vaalipäivän äänestystietoa saatiin kaikista vaalipiireistä. Tietojen kattavuus kuitenkin vaihtelee vaalipiireittäin. Kattavin tieto saatiin Keski-Suomen vaalipiiristä, 75,0 prosentista vaalipiirin äänioikeutetuista. Koko maan tasoa kattavampaa tietoa saatiin myös Lapin (63,2 % äänioikeutetuista), Uudenmaan (45,1 %), Satakunnan (38,9 %), Pirkanmaan (32,7 %), Varsinais-Suomen (32,5 %) ja Vaasan (31,6 %) vaalipiireistä. Pienin kattavuus vaalipäivän äänestystiedoissa oli Helsingin vaalipiirissä, josta tieto saatiin vain kahdelta äänestysalueelta ja 0,9 prosentista äänioikeutettuja. Toisin sanoen käytettävissä olevassa aineistossa Helsingin vaalipiiri on selvästi aliedustettu. (ks. Liitetaulukko 1.) Liitetaulukossa 2 tarkastellaan äänioikeutettujen taustatekijöitä ssa ja, joista saatiin täydellinen äänestystieto. Kuntavaaleissa 2017 äänioikeutetut olivat keskimäärin 50,2-vuotiaita. Tältä osin alueiden äänioikeutetut eivät eroa kaikista äänioikeutetuista. Äänioikeutetuista miehiä oli ssa 48,8 prosenttia, suhteellisesti yhtä paljon kuin. Koko maan äänioikeutettujen mediaanitulo on hieman alueiden äänioikeutettuja suurempi. Ero on 231 euroa vuodessa. Selkein ero kaikkien äänioikeutettujen ja sähköisen äänioikeusrekisterin kuntavaalien 2017 aikaan asuneiden äänioikeutettujen taustoissa löytyy koulutusasteesta. Koko maassa äänioikeutetut olivat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin. Ero näkyy erityisesti korkeimmassa tarkastellussa koulutusryhmässä, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneissa, joita ssa oli 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin. Pääasiallisen toiminnan luokissa on pieniä eroja kaikkien äänioikeutettujen ja asuneiden äänioikeutettujen välillä. Koko maassa työllisiä oli hieman (0,5 prosenttiyksikköä) alueita enemmän, vastaavasti oli enemmän opiskelijoita (0,3 prosenttiyksikköä) ja eläkeläisiä (0,4 prosenttiyksikköä). Alueilla oli hieman (0,9 prosenttiyksikköä) ta enemmän suomenkielisiä. Suomalaistaustaisten osuus oli 0,4 prosenttiyksikköä ta suurempi. Kaikilla, josta saatiin myös vaalipäivän äänestystieto, keskustan kannatus oli n vaalituloksen tasolla. Kokoomuksen kannatus oli sähköisen äänioikeusrekisterin n tulosta hieman pienempi, eroa 1,3 prosenttiyksikköä. Perussuomalaisten kannatus sen sijaan oli hieman ta suurempaa. Suurin ero alueiden ja vaaleissa toteutuneen puoluekannatuksen välillä oli SDP:n kohdalla, puolueen kannatus oli 2,1 prosenttiyksikköä n vaalitulosta suurempaa. Tässä luvussa ja liitetaulukoissa 1. ja 2. esitetyt seikat on syytä ottaa huomioon, mikäli halutaan yleistää kaikkien sähköisen äänioikeusrekisterin äänestäneistä saatuja tietoja kaikkiin äänioikeutettuihin. Ikä ja sukupuoli Vuoden 2017 kuntavaaleissa äänesti ennakkoon äänioikeutettua, mikä on 26,6 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Tilastokeskuksen ilmoittama ennakkoäänestysprosentti on 45,2. Ennakkoäänestysprosentti saadaan laskemalla ennakkoon äänestäneiden osuus äänestäneistä. Tässä katsauksessa äänestäneitä tarkastellaan suhteessa äänioikeutettuihin, joten ilmoitetut prosenttiluvut ovat ennakkoäänestysprosenttia pienempiä. Äänestys, joilta saatiin kaikki äänestystiedot, äänensä vaaleissa antoi yhteensä äänioikeutettua, eli 57,6 prosenttia alueiden äänioikeutetuista. näillä äänesti 27,0 ja vaalipäivänä 30,6 prosenttia äänioikeutetuista. Ikä vaikuttaa selvästi äänestämiseen. äänestäneiden osuus äänioikeutetuista ylittää 20 prosentin osuuden 49 ikävuoden kohdalla, jonka jälkeen osuus kasvaa aiempaa nopeammin. äänestäminen oli yleisintä 73-vuotiaiden joukossa, joista 49,8 prosenttia äänesti ennakkoon. äänestäneiden osuus alkaa laskea 73 ikävuoden jälkeen, 96-vuotiaista äänesti ennakkoon 20,9 prosenttia äänioikeutetuista. (Kuvio 1.) 5

6 Kuvio 1. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista iän mukaan kuntavaaleissa 2017, % en äänestäneiden osuus äänioikeutetuista antaa ilmiöstä pelkkää ennakkoon äänestämistä tarkemman kuvan. Äänioikeusiän vuonna 2017 saavuttaneiden 18-vuotiaiden äänestysprosentti oli 42,5, jonka jälkeen se putoaa 33,0 prosenttiin 20-vuotiaiden ryhmässä. Tämän jälkeen äänestysprosentti kasvaa verrattain tasaisesti 42-vuotiaiden ikäryhmän 57,6 prosenttiin. Äänestysprosentti kasvaa 42-vuotiaiden ikäryhmän jälkeen ikävuosittain, mutta aiempaa hitaammin ja on korkeimmillaan 73-vuotiaiden ryhmässä (76,7 %). Yli 73-vuotiailla äänestysprosentti laskee verrattain nopeasti, 20-vuotiaiden taso alittuu kuitenkin vasta 93-vuotiaiden ikäryhmässä. (Kuvio 1.) äänestivät miehiä aktiivisemmin 2017 kuntavaaleissa niin ennakkoon kuin kin, lukuun ottamatta kaikkein vanhinta tarkasteltua ikäryhmää. äänesti ssa äänioikeutetuista naisista 28,7 prosenttia, 4,2 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Tarkastelluilla kaikki äänestäneet huomioiva äänestysprosentti on niin ikään naisilla suurempi. Alueilla naisista äänesti 59,3 prosenttia, 3,6 prosenttiyksikköä miehiä enemmän. Ikäryhmittäin tarkasteltuna naiset äänestivät miehiä aktiivisemmin kaikissa, paitsi 75-vuotta täyttäneiden ikäryhmässä. (Taulukko 1.) Taulukko 1. äänestäneiden ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja iän mukaan kuntavaaleissa 2017, % Ikäluokka Yhteensä Yhteensä ,6 13,3 15,3 16,6 21,0 32,6 46,2 41,1 57,6 35,0 42,9 55,3 60,4 67,5 74,6 60,3 24,5 11,1 13,7 15,1 19,3 30,2 44,3 44,0 55,7 31,6 39,7 52,1 58,3 66,2 74,2 66,5 28,7 15,6 17,0 18,2 22,8 34,9 48,0 39,3 59,3 38,5 46,5 58,6 62,5 68,7 74,9 56,5 6

7 Pääasiallinen toiminta, koulutus ja perheasema Kuntavaaleissa 2017 pääasiallisen toiminnan ryhmistä suhteessa eniten ennakkoon äänestäneissä oli eläkeläisiä, 46,7 prosenttia kaikista ennakkoon äänestäneistä. Eläkeläiset olivatkin selvästi suhteellisesti yliedustettuja ennakkoon äänestäneiden joukossa. en muiden pääasiallisen toiminnan ryhmien osuus ennakkoon äänestäneistä oli suhteellisesti pienempi kuin äänioikeutettujen joukosta. (Kuvio 2.) Kun tarkastellaan kaikkia äänestäneitä, voidaan havaita että kahdessa ryhmässä, työllisissä ja eläkeläisissä ryhmän osuus äänestäneistä on suurempi kuin vastaava osuus kaikista äänioikeutetuista. Sen sijaan tarkastelluilla työttömien, opiskelijoiden ja muun pääasiallisen toiminnan ryhmään kuuluvien osuus äänestäneistä jäi alle ryhmien suhteellisen koon kaikista äänioikeutetuista. (Kuvio 3.) Kuvio 2. Äänioikeutetut ja ennakkoon äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2017, % 7

8 Kuvio 3. Äänioikeutetut ja kaikki äänestäneet pääasiallisen toiminnan mukaan kuntavaaleissa 2017, % Korkea koulutus lisää äänestämisen todennäköisyyttä. Kuntavaaleissa keskimääräistä useammin ennakkoon äänestivät keskiasteen tai sitä korkeamman koulutusasteen suorittaneet äänioikeutetut. Ilmiö näkyy myös kaikkien äänestäneiden kohdalla, ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneet äänestivät 23,4 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja aktiivisemmin. Aiemmin (Kuvio 1.) on huomattu, että iällä on selvä yhteys äänestysaktiivisuuteen. Tämä näkyy myös koulutusryhmissä, joissa käytännössä kaikissa äänestysaktiivisuus kasvaa iän myötä, lukuun ottamatta kaikkein vanhinta ikäryhmää, eli 75 vuotta täyttäneitä. Ilmiö näkyy niin ennakkoon äänestäneiden kuin kaikkien äänestäneidenkin kohdalla. (Taulukko 3.) 8

9 Taulukko 2. ja kaikkien äänestäneiden osuus iän ja koulutusasteen mukaan kuntavaaleissa 2017, % Yhteensä Yhteensä Perusaste 26,6 57,5 13,3 35,0 15,3 42,9 16,6 55,3 21,0 60,4 32,6 67,5 46,2 74,6 41,1 60,3 24,5 45,6 10,4 32,1 7,7 19,6 9,8 27,5 13,3 36,2 25,2 51,4 39,9 66,0 35,7 53,5 Keskiaste 23,8 53,2 15,3 36,7 12,8 38,4 14,4 48,7 19,8 55,1 31,6 64,7 45,8 74,5 44,5 65,6 Alin korkea aste 37,1 75,2 11,5 25,1 18,7 64,5 24,2 69,9 37,7 77,3 54,2 84,2 53,5 75,9 Alempi korkeakouluaste 27,6 69,6 27,8 58,2 21,3 60,6 19,3 67,1 23,2 72,1 37,7 80,3 55,2 87,8 Ylempi korkeakouluaste, tutkijakoulutus Taulukkoa 3. tulkitessa on syytä huomata, että alimman korkea-asteen tutkinnot vähentyvät väestössä, eikä koulutusryhmään tule Suomesta enää uusia tutkintoja, joten koulutusryhmän ikärakenne poikkeaa selvästi muista ryhmistä. Alimman korkea-asteen koulutus kattaa keskiasteen yläpuolella olevat tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Alimman korkea-asteen suorittaneet ovat kaikkien 56,5 78,9 32,7 80,9 27,0 72,1 23,2 77,7 26,9 81,8 38,8 85,8 56,5 89,8 58,9 84,0 9

10 äänioikeutettujen joukossa keskimäärin 59-vuotiaita, kun esimerkiksi keskiasteen suorittaneiden keskimääräinen ikä oli 46,5 ja alemman korkea-asteen suorittaneiden 44,3 vuotta. Perheaseman mukaan tarkasteltuna aktiivisimpia ennakkoon äänestäneitä olivat perheettömät (28,4 %) ja avio- tai avoliitossa elävät (28,1 %). Yksinhuoltaja viittaa tässä analyysissä yhden vanhemman perheiden vanhempiin. Tässä ryhmässä ennakolta äänestäminen oli kahta ensin mainittua vähäisempää (20,4 %). Kotona asuvien lasten ryhmässä, jolla tarkoitetaan vanhempansa kanssa asuvia aikuisia lapsia, ennakolta äänesti 15,0 prosenttia äänioikeutetuista. en äänestäneiden tarkastelu perheaseman mukaan ei juuri muuta kuvaa ryhmien äänestysaktiivisuudesta. Avio- tai avoliitossa elävät olivat perheasemalla mitattuna aktiivisin äänestäjäryhmä, heistä 65,6 prosenttia antoi äänensä 2017 kuntavaaleissa. Muiden ryhmien äänestysprosentti jää alle kaikkien äänioikeutettujen tason, perheettömistä, yksinhuoltajista ja kotona asuvista lapsista äänesti vaaleissa alle 50 % äänioikeutetuista. Äänestäneiden ikäryhmittäinen tarkastelu ei oleellisesti muuta kuvaa perheaseman vaikutuksesta äänestysaktiivisuuteen. Pääsääntöisesti äänestysprosentti kasvaa kaikissa perheaseman ryhmissä iän myötä, lukuun ottamatta vanhinta, 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmää. (Kuvio 4., Taulukko 3.) Kuvio 4. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, % 10

11 Taulukko 3. ja kaikkien äänestäneiden osuus äänioikeutetuista perheaseman mukaan kuntavaaleissa 2017, % Yhteensä Yhteensä Avio- tai avoliitossa 26,6 57,5 13,3 35,0 15,3 42,9 16,6 55,3 21,0 60,4 32,6 67,5 46,2 74,6 41,1 60,3 28,1 65,6 12,2 33,6 14,8 48,7 16,1 60,8 20,5 66,2 33,3 73,3 48,2 79,7 47,1 71,0 Yksinhuoltaja 20,4 47,9 6,8 16,0 10,7 28,1 15,8 45,5 20,6 54,3 28,6 60,7 37,3 63,4 28,9 44,4 Perheetön Kotona asuva lapsi 28,4 49,2 15,2 31,4 16,9 37,3 19,1 43,1 23,0 47,3 32,1 56,5 43,3 65,5 37,6 52,9 15,0 39,1 12,9 38,3 16,2 36,6 20,2 40,9 25,9 47,8 30,9 54,4 36,9 59,1 Tuntematon 13,3 21,6 9,7 18,1 10,1 19,1 10,4 20,4 12,8 23,3 19,9 28,6 25,1 32,5 12,6 14,6 Tulotaso Äänestäneiden ja äänioikeutettujen tulotasoa tarkastellaan valtionveronalaisten rahatulojen avulla. Vuoden 2017 tulotiedot on saatu viimeksi vahvistetusta verotuksesta vuodelta Valtionveronalaiset tulot muodostuvat palkkatuloista, yrittäjätuloista ja muista valtionveronalaisista tuloista, jotka sisältävät muut ansiotulot, eläketulot, työttömyysturvaetuudet sekä muut sosiaaliturvaetuudet. Valtionveronalaisia tuloja 11

12 eivät ole muun muassa julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat, ulkomailta saadut palkkatulot tietyin edellytyksin, osa julkiselta sektorilta saaduista sosiaaliturvaetuuksista sekä verovapaat korkotulot. Katsauksen aineistossa äänioikeutettujen tulot on jaettu desiileihin. Tulojen desiilit saadaan järjestämällä äänioikeutetut tulojen mukaan ja jakamalla joukko kymmeneen yhtä suureen osaan. Tällä tavalla muodostetuissa ryhmissä on jokaisessa kaikkien äänioikeutettujen () kohdalla noin äänioikeutettua. Alueilla, joilta saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä, sijoittuu näin muodostettuihin ryhmiin noin äänioikeutettua kuhunkin. Koko maan tasolla aineistosta puuttuu tulotieto äänioikeutetulta. Myös vaalipäivän äänet sisältävien alueiden aineistosta tulotieto puuttui äänioikeutetulta. en äänioikeutettujen valtionveronalaisten tulojen mediaani oli euroa, tarkastelluilla rajatuilla vastaava mediaanitulo oli euroa. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen ssa kuuluneiden äänioikeutettujen valtionveronalaiset tulot olivat vähintään euroa, tarkastelluilla vastaavasti euroa vuodessa. Alimpaan tulokymmenykseen kuuluneiden tulot olivat n äänioikeutettujen kohdalla enintään euroa ja euroa vuodessa. (Taulukko 4.) Taulukko 4. Äänioikeutettujen tulodesiilien alarajat kuntavaaleissa 2017, euroa Desiili 1. desiili 2. desiili 3. desiili 4. desiili 5. desiili 6. desiili 7. desiili 8. desiili 9. desiili 10. desiili äänioikeutetut Äänioikeutetut äänestämiseen tulojen vaikutus ei kokonaisuudessaan ole kovin suuri. Kahdessa alimmassa tulodesiilissä ennakkoon äänestäminen on suhteellisesti vähäisempää kuin korkeammissa tuloluokissa. Kolmannesta tulodesiilistä alkaen ennakkoon äänestämisen asteessa ei tapahdu suuria muutoksia, ennakkoon äänestäneiden osuus vaihtelee näissä luokissa 26,5 ja 31,7 prosentin äänioikeutetuista välillä. (Kuvio 5.) Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä joilta saatiin täydellinen äänestystieto, tulojen vaikutus äänestysaktiivisuuteen on huomattavasti selvempi. Korkeammissa tuloluokissa äänestäminen on säännönmukaisesti pienituloisempia tuloluokkia yleisempää. Ylimpään tulodesiiliin kuuluneista äänesti kaikkiaan 75,7 prosenttia, alimmassa tulodesiilissä äänestysaktiivisuus jäi 38,8 prosentin tasolle. (Kuvio 5.) 12

13 Kuvio 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista tulodesiileittäin kuntavaaleissa 2017, % Ulkomaalaistausta Äänioikeutettujen ja äänestäneiden taustaa tarkastellaan tässä katsauksessa kielen ja syntyperän avulla. Kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien äänestysaktiivisuus oli sekä ennakkoon äänestäneiden että kaikkien äänestäneiden kohdalla kaikkien äänioikeutettujen tasoa korkeampaa. Koko maassa suomen- ja saamenkielisistä äänesti ennakkoon 1,1 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 0,6 prosenttiyksikköä kaikkien äänioikeutettujen tasoa enemmän. Tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä, suomen- ja saamenkielisistä äänesti 1,4 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisistä 13,4 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja enemmän. Taulukko 5. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista sukupuolen ja kielen mukaan kuntavaaleissa 2017, % Sukupuoli Yhteensä Yhteensä 26,6 24,5 28,7 57,5 55,7 59,3 Suomi, saame 27,7 25,5 29,8 58,9 57,0 60,6 Ruotsi 27,2 24,6 29,7 70,9 69,3 72,4 Muu kieli 10,3 10,3 10,2 Vieraskielisten äänestysaktiivisuus jäi selvästi alle kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien tason. kaikista äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 10,3 prosenttia, 16,3 prosenttiyksikköä alle kaikkien äänioikeutettujen tason. Vastaavasti kaikista äänioikeutetuista vieraskielisistä äänesti 23,9 prosenttia, eli 33,6 prosenttiyksikköä kaikkia äänioikeutettuja vähemmän. (Taulukko 5.) 23,9 22,8 25,1 13

14 Kieliryhmien äänestysaktiivisuuden tarkempi tarkastelu osoittaa, että korkein kaikista annetuista äänistä laskettu äänestysprosentti oli ruotsia äidinkielenään puhuvilla (70,9 %). Suomen- ja saamenkielisten äänestysprosentti oli vastaavasti 58,9 prosenttia. Kuvioon 6. on valittu lukumääräisesti suurimmat kieliryhmät niillä, joista saatiin tieto myös vaalipäivän äänestämisestä. Tällä tavalla rajattuna suurin äänestysprosentti vieraskielisistä oli somalinkielisillä, 53,0 prosenttia äänioikeutetuista. Myös ennakkoon äänestäminen ssa oli tässä kieliryhmässä poikkeuksellisen aktiivista. Alueilla kieliryhmään kuuluvista äänesti ennakkoon 46,6 ja vaalipäivänä 6,4 prosenttia äänioikeutetuista. Muista vieraskielisten ryhmistä ainoastaan saksankielisten äänestysaktiivisuus yltää 50 prosentin tasolle. (Kuvio 6.) Kuvio 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista kieliryhmän mukaan kuntavaaleissa 2017, % Ikäryhmittäin ja syntyperän mukaan tarkasteltuna nuorten äänestysaktiivisuus jäi vanhempia ikäryhmiä matalammaksi sekä suomalaistaustaisten että ulkomaalaistaustaisten joukossa. Tämä näkyy niin ennakkoon äänestäneiden kuin kaikkien äänestäneidenkin kohdalla. Suomalaistaustaisista äänesti ennakkoon 27,6 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista 11,0 prosenttia. Vielä suurempi ero voidaan havaita tarkasteltaessa kaikkia äänestäneitä. Alueilla ero suomalaistaustaisten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuudessa oli 34,5 prosenttiyksikköä. (Taulukko 6.) 14

15 Taulukko 6. Äänestäneiden osuus äänioikeutetuista syntyperän ja iän mukaan kuntavaaleissa 2017, % Ikäluokka Koko väestö Yhteensä ,7 13,3 15,3 16,7 21,1 32,6 46,3 41,2 57,6 35,0 43,0 55,3 60,4 67,5 74,6 60,3 Suomalaistaustaiset 27,6 13,5 16,1 17,5 21,8 33,4 46,7 41,4 59,4 35,9 45,5 58,5 62,5 68,8 75,1 60,6 Ulkomaalaistaustaiset 11,0 10,7 8,9 9,4 10,8 12,9 21,4 24,2 24,9 17,9 19,3 24,6 27,9 30,7 43,1 40,7 15

16 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vaalipäivän äänestystiedot: äänioikeutettujen ja äänestysalueiden osuudet kuntavaaleissa 2017, % Osuus äänestys- alueista (%) Osuus ääni- oikeutetuista (%) 1,2 0,9 Vaalipiiri yhteensä Helsingin vaalipiiri 1,2 0,9 Helsinki 40,9 45,1 Vaalipiiri yhteensä Uudenmaan vaalipiiri 4,2 4,1 Espoo Vantaa 7,6 10,1 Kerava Kirkkonummi Lohja 68,7 84,3 Nurmijärvi 50,0 68,4 Porvoo Sipoo 33,3 38,1 Tuusula Vihti 26,4 32,5 Vaalipiiri yhteensä Varsinais-Suomen vaalipiiri Kaarina Kustavi Kemiönsaari 60,0 14,6 Parainen 33,3 35,2 Masku 66,6 77,3 Naantali Paimio Raisio 57,1 84,0 Salo 25,0 44,9 Somero Taivassalo 50,0 69,7 Uusikaupunki 31,6 38,9 Vaalipiiri yhteensä Satakunnan vaalipiiri 66,6 83,9 Eurajoki Harjavalta Karvia Pomarkku 61,2 77,9 Pori 16

17 Osuus äänestys- alueista (%) Osuus ääni- oikeutetuista (%) 27,0 26,9 Vaalipiiri yhteensä Hämeen vaalipiiri 25,0 67,8 Asikkala 85,7 81,1 Forssa Hausjärvi 37,5 43,6 Hollola 14,2 18,3 Hämeenlinna 50,0 64,1 Janakkala Jokioinen 29,0 21,1 Lahti Sysmä 50,0 79,4 Tammela 26,5 32,7 Vaalipiiri yhteensä Pirkanmaan vaalipiiri Hämeenkyrö 7,1 12,9 Kangasala 16,6 25,5 Orivesi Parkano 83,3 95,0 Pälkäne 30,0 51,6 Sastamala 44,1 44,4 Tampere 83,3 87,3 Valkeakoski 11,2 13,9 Vaalipiiri yhteensä Kaakkois-Suomen vaalipiiri 4,3 3,3 Kouvola Luumäki 28,5 45,7 Mikkeli Pertunmaa Pieksämäki Pyhtää 50,0 87,9 Sulkava 66,6 85,3 Virolahti 23,3 30,0 Vaalipiiri yhteensä Savo-Karjalan vaalipiiri Ilomantsi 88,4 97,5 Joensuu Keitele 18,1 47,1 Kontiolahti Outokumpu 33,3 53,4 Lapinlahti 80,0 97,8 Lieksa 33,3 32,5 Liperi 33,3 66,5 Pielavesi 11,1 18,1 Siilinjärvi 17

18 Osuus äänestys- alueista (%) Osuus ääni- oikeutetuista (%) 19,9 31,6 Vaalipiiri yhteensä Vaasan vaalipiiri Alajärvi Alavus Halsua Isojoki Kaskinen 20,0 66,1 Kristiinankaupunki Kuortane 33,3 64,7 Lappajärvi 50,0 82,9 Maalahti 30,4 66,1 Mustasaari 7,6 17,7 Närpiö Perho 6,6 8,8 Seinäjoki Soini 50,0 83,9 Toholampi Vaasa 33,3 28,5 Vöyri 56,1 75,0 Vaalipiiri yhteensä Keski-Suomen vaalipiiri 93,3 99,2 Jyväskylä Jämsä Karstula Kivijärvi Konnevesi Laukaa 50,0 76,2 Petäjävesi Saarijärvi Toivakka 66,6 84,9 Viitasaari 18

19 Osuus äänestys- alueista (%) Osuus ääni- oikeutetuista (%) 14,8 23,9 Vaalipiiri yhteensä Oulun vaalipiiri Alavieska Haapajärvi 14,2 33,2 Haapavesi Hailuoto 40,0 61,0 Kajaani 50,0 52,0 Kempele 25,0 11,2 Kuusamo Liminka Lumijoki Nivala 16,6 66,3 Pudasjärvi Puolanka Pyhäjärvi Reisjärvi Sotkamo Vaala Utajärvi Ylivieska 39,5 63,2 Vaalipiiri yhteensä Lapin vaalipiiri 16,6 59,0 Inari 90,9 98,4 Kemi Posio Ranua Rovaniemi Tervola 55,5 78,5 Tornio 19

20 Liitetaulukko 2. Äänioikeutettujen taustatekijöitä kuntavaaleissa 2017 Ikä k/a Sukup., miehiä (%) tulot, mediaani (e) Koulutustaso perusaste (%) keskiaste (%) alin korkea-aste (%) alempi korkea-aste (%) ylempi korkeak., tutk. (%) Pääasiallinen toiminta työllisiä (%) työttömiä (%) opiskelijoita (%) eläkeläisiä (%) muut työvoiman ulkopuolella (%) Kieli suomenkielisiä (%) ruotsinkielisiä (%) muun kielisiä (%) Taustamaa suomalaistausta (%) ulkomaalaistausta (%) Puoluekannatus KESK (%) KOK, (%) PS, (%) SDP, (%) VIHR, (%) VAS, (%) RKP, (%) KD, (%) Muut, (%) Äänioikeutetut/ 50,2 48, ,0 27,2 41,9 10,0 10,9 10,0 51,0 8,4 7,0 29,7 3,9 89,4 4,7 5,8 94,2 5,8 17,5 20,7 8,8 19,4 12,5 8,8 4,9 4,1 3,3 Äänestysalueet, joilta kaikki äänestystieto 50,3 48, ,0 27,5 42,8 10,3 10,8 8,6 50,5 8,6 7,3 30,1 3,6 90,3 4,4 5,2 94,6 5,4 17,8 19,4 9,4 21,5 11,4 8,6 5,0 4,1 2,9 Kunnat, joista äänestystieto kaikilta äänestysalueilta 50,4 49, ,0 29,0 42,1 10,3 10,4 8,2 52,7 8,0 6,3 29,3 3,6 88,3 5,3 6,4 93,5 6,5 19,8 19,2 10,3 20,1 10,5 8,0 6,3 3,5 2,3 Äänestysalueet niissä kunnissa, joista äänestystieto vain osasta äänestysalueilta 50,1 48, ,0 26,1 43,4 10,3 11,1 9,0 48,4 9,2 8,1 30,8 3,5 92,1 3,5 4,4 95,6 4,4 15,9 19,6 8,6 22,7 12,3 9,1 3,8 4,7 3,4 20

21 Liitetaulukko 3. Äänestysaktiivisuus sukupuolen mukaan vaalipiireittäin kuntavaaleissa , % Vaalipiiri 58,9 58,3 61,2 58,6 55,9 61,3 70,9 70,5 74,0 78,1 78,5 MANNER- SUOMI 60,7 59,8 63,0 60,7 57,7 62,8 72,1 71,9 74,3 78,0 78,5 56,9 56,7 59,3 56,4 53,9 59,8 69,6 69,0 73,7 78,2 78,6 61,8 57,4 58,9 57,1 50,9 58,1 66,4 63,3 66,3 72,1 74,6 HELSINKI 63,7 59,3 60,6 59,5 53,3 59,8 68,0 64,9 67,1 72,8 75,0 59,6 55,2 56,8 54,2 48,1 55,9 64,3 61,2 65,2 71,1 73,9 57,8 57,1 59,4 57,7 53,3 59,9 69,5 67,3 71,6 76,6 77,4 UUSIMAA 60,2 58,9 61,3 59,8 55,3 61,4 71,2 69,3 72,0 76,7 77,6 55,4 55,1 57,5 55,3 51,1 58,2 67,7 65,2 71,2 76,4 77,3 60,1 59,1 62,5 60,0 56,9 63,4 73,4 73,3 75,4 79,2 78,8 VARSINAIS- SUOMI 61,7 60,1 64,1 61,5 58,1 64,4 74,6 75,1 75,3 79,1 78,8 58,3 58,0 60,9 58,5 55,5 62,3 72,1 71,4 75,6 79,3 78,8 59,9 61,1 64,9 61,3 59,8 64,0 75,0 75,0 78,3 81,7 81,1 SATAKUNTA 61,5 62,3 66,1 63,1 61,2 65,1 76,2 76,0 78,1 81,2 81,0 58,3 59,9 63,6 59,4 58,2 62,8 73,7 73,9 78,4 82,1 81,2 57,9 57,4 59,9 57,7 55,4 60,8 70,9 70,2 74,4 79,1 78,9 HÄME 59,6 58,7 61,7 59,5 57,2 62,3 72,2 73,2 75,3 79,3 78,8 56,0 55,9 58,1 55,6 53,5 59,1 69,5 66,8 73,4 79,0 79,1 60,1 59,1 62,4 59,2 57,3 61,7 72,7 70,7 75,3 79,5 80,3 PIRKANMAA 62,0 60,5 64,3 60,9 59,1 63,0 73,8 72,0 75,7 79,4 80,2 58,0 57,7 60,4 57,3 55,2 60,2 71,5 69,3 74,9 79,5 80,5 56,4 KAAKKOIS-SUOMI 58,1 54,7 57,2 60,9 57,7 54,9 60,0 70,3 69,9 73,1 77,0 77,6 KYMI 58,6 63,1 59,8 56,9 61,6 71,2 71,2 73,6 76,9 77,7 55,8 58,7 55,6 52,8 58,3 69,4 68,6 72,7 77,1 77,4 59,6 62,8 58,3 56,5 59,9 68,7 69,9 73,1 76,4 76,8 ETELÄ- SAVO 61,3 64,7 60,2 58,2 61,2 70,1 71,2 73,0 76,5 77,1 57,7 60,8 56,2 54,7 58,4 67,1 68,6 73,2 76,3 76,5 54,8 SAVO-KARJALA 56,4 53,2 55,6 59,9 56,0 53,8 58,3 67,5 69,0 72,8 76,0 76,8 POHJOIS- SAVO 57,1 61,8 58,3 55,8 59,7 68,8 68,7 73,6 75,7 76,9 54,0 57,9 53,6 51,7 56,8 66,1 69,2 71,9 76,4 76,7 55,4 57,1 55,4 53,5 57,9 68,9 68,6 71,3 75,5 75,8 POHJOIS- KARJALA 56,8 59,2 57,5 55,1 59,3 69,8 68,8 71,4 74,2 75,2 54,0 55,0 53,2 51,8 56,4 67,8 68,3 71,2 76,9 76,4 63,8 63,3 67,5 65,6 64,4 69,0 75,9 77,3 79,5 80,9 80,9 VAASA 65,2 64,5 68,9 67,3 66,0 70,2 76,6 78,0 79,8 80,5 80,9 62,3 62,2 66,1 63,9 62,7 67,7 75,0 76,6 79,3 81,3 81,0 58,0 58,3 62,3 57,7 56,3 60,9 70,3 72,6 75,9 80,3 80,8 KESKI-SUOMI 21

22 Vaalipiiri OULU LAPPI ,5 81,0 80,1 80,0 80,1 83,4 83,1 83,6 80,1 80,4 80,7 80,4 81,0 83,5 83,5 83,4 76,5 75,3 75,8 76,2 75,4 79,3 80,1 78,5 75,0 70,0 71,2 72,4 70,0 75,4 77,0 73,8 71,8 68,7 70,4 71,3 69,4 73,9 75,4 72,5 62,6 59,1 60,1 61,7 58,6 65,2 66,8 63,6 58,2 54,2 55,1 57,1 53,0 59,8 61,8 57,8 59,8 55,6 56,0 58,8 53,3 60,9 63,2 58,5 64,2 60,4 58,7 60,8 56,6 62,8 64,8 60,8 59,9 56,6 56,5 57,9 55,0 60,6 62,1 59,1 59,8 56,1 56,9 58,5 55,3 58,0 59,5 56,4 Liitetaulukko 4. Äänioikeutetut ja äänestäneet kansalaisuuden mukaan kuntavaaleissa Manner-Suomi Yhteensä Äänioikeutetut Äänestäneet 1996 % 2000 % 2004 % 2008 % 2012 % 2017 % , , , , , ,9 Suomen kansalaiset , , , , , ,5 Muut EU:n sekä Islannin ja Norjan kansalaiset , , , , , ,8 Muut ulkomaalaiset , , , , , ,0 22

23 Kuntavaalit, laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä Tilastokeskus tuottaa kuntavaaleista viralliset tilastot, jotka sisältävät keskeiset tiedot ehdokkaista, valituista, äänioikeutetuista, äänestäneistä ja puolueiden kannatuksesta. Kunnallisvaalit - tilastosivulla on myös esitetty analyysejä ehdokkaiden ja valittujen taustoista, ennakolta äänestäneistä sekä erillisinä palveluina vaalikarttapalvelu ja StatFin-palvelu (tietokantataulukot / tarkin taso on äänestysalue). 1.2 Olennaiset käsitteet Yleistä Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Vuoden 2017 alussa on kuntien lukumäärä Manner-Suomessa 295 ja Ahvenanmaan maakunnassa 16. Kuntavaalit toimitetaan vaalivuoden (2017) alussa voimaan astuvan kuntajaon mukaisena (äänestysaluejako on tullut voimaan ). *Jos kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitetaan kuntavaalit, ne on toimitettava muutoksen kohteena olevissa kunnissa uutta kuntajakoa noudattaen. Kunnassa valittavien valtuutettujen määrästä päättää valtuusto (Kuntalaki 410/ ). Asukasluku määräytyy väestötietojärjestelmässä vaalivuotta edeltävän marraskuun 30 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. Vaalilain muutos (563/2015) tuli voimaan , jolloin vaalien nimi muutettiin muotoon kuntavaalit, vaalien toimitusaika muuttui (2012 lokakuun neljännestä sunnuntaista joka neljäs vuosi). Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina ( ). Jos kolmas sunnuntai osuu pääsiäispäiväksi tai sen jälkeiseksi sunnuntaiksi, vaalipäivä siirtyy pääsiäispäivää edeltäväksi sunnuntaiksi (Vaalilaki 563/ ). Ahvenanmaan maakunnan kunnissa vaalit ( toimitetaan myös joka neljäs vuosi, mutta eri aikaan kuin Manner-Suomessa, seuraavaksi lokakuussa 2019 ( Vaalit toimitetaan voimassa olevan vaalilain mukaisesti (ajantasainen vaalilaki tarkemmin Oikeusministeriön verkkosivuilla (=> vaalitietoa => vaalilainsäädäntö) ja vaalilaki (714/1998). Mahdollisuus äänestää ennakkoon ulkomailla kunnallisvaaleissa oli ensimmäistä kertaa vuonna Vaalilainsäädäntö Ensimmäinen kunnallisvaaleja koskeva laki annettiin vuonna Vuonna 1998 tehdyllä vaalilainsäädännön muutoksella koottiin kaikkia vaaleja koskevat säännökset yhteen lakiin, vaalilakiin (714/1998), joka tuli voimaan Kunnallisvaaleja koskevat säännökset sisältyvät tähän ja kuntalakiin 410/2015. Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteet Suomen vaalit toimitetaan noudattaen seuraavia periaatteita: Vaalit ovat välittömät. Valitsijat (äänioikeutetut) äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi. Vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän valittuja edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää (ei presidentinvaalit). Suomessa suhteellisen vaalitavan laskentamenetelmänä sovelletaan nk. d Hondtin menetelmää. Vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät vaaliviranomaiset eivätkä muutkaan saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt, vai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sensijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan eli käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin. Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisella yleensä on. Yhtäläisellä 23

24 äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen äänioikeus vaikuttaa vaalin tulokseen. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni. Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta. Sen sijaan äänestystilanteessa voidaan tietyin edellytyksin käyttää avustajaa. Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Tällä pyritään turvaamaan vaalien yleinen luotettavuus, äänestäjän oikeus ja mahdollisuus ilmaista vapaa tahtonsa sekä varmistamaan vaalisalaisuuden toteutuminen. Vaaliviranomaisten valinnasta sekä toimimisessa tehtävässään säädetään vaalilaissa. Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa samalla yhdellä numerolla äänestetään sekä puoluetta että henkilöä (ei presidentinvaalit). Äänioikeus ja äänioikeusrekisteri, äänestäminen ja vaalituloksen laskeminen Äänioikeus Kuntavaaleissa äänioikeutettu on: jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on 1. Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen taikka Islannin ja Norjan kansalainen ja jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai 2. muun valtion kansalainen, jonka kotikunta kyseinen kunta on 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä alkaen ennen vaalipäivää:. 3. EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla ja tällaisen henkilön perheenjäsenellä ja jolla on asuinpaikka kyseisessä kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja kirjallisesti ilmoittanut maistraatille viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaankuntavaaleissa. Äänioikeusrekisteri Väestörekisterikeskus laatii äänioikeutetuista rekisterin (äänioikeusrekisteri) 46. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri perustetaan niiden tietojen perusteella, jotka olivat väestötietojärjestelmässä Äänioikeusrekisteri on julkisesti nähtävillä maistraateissa 41. päivästä ennen vaalipäivää alkaen (eli lukien). Jokaiselle rekisteriin otetulle postitetaan lisäksi viimeistään 24. päivänä ennen vaalipäivää ( ) ilmoitus äänioikeudesta (ilmoituskortti), jossa mainitaan mm. vaalipäivä, ennakkoäänestyspäivät, äänioikeutetun äänestyspaikan osoite sekä vaaliviranomaisen yhteystiedot. Äänioikeusrekisteristä tulostetaan myöhemmin vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille. Äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset tulee tehdä maistraateille viimeistään 16. päivänä ( ) ennen vaalipäivää, maistraatti ratkaisee oikaisuvaatimukset viimeistään 13. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää eli tiistaina kello 12. Äänestäminen Äänioikeutettu voi äänestää joko 1) ennakkoäänestysaikana tai 2) vaalipäivänä sunnuntaina ( ). 24

25 Kotimaan ennakkoäänestys toimitetaan ( ) yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, laitoksissa ja kotiäänestyksenä tietyin edellytyksin. Kotimaan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat kunnan määräämät virastot, postikonttorit ja muut paikat. Ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan ( ) Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa sekä suomalaisissa laivoissa. Ulkomaan yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina ovat valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Edustustoissa voi äänestää kuka tahansa kuntavaaleissa äänioikeutettu riippumatta siitä. missä maassa tai missä kunnassa hän asuu. Edustustoissa voivat siten äänestää esimerkiksi lomamatkalla tai työkomennuksella ulkomailla olevat äänioikeutetut. Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä. Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää ( ) sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä ( ) ja kotimaassa 5. päivänä ( ) ennen vaalipäivää. Äänestysprosentti = äänestäneiden osuus äänioikeutetuista Kunnallisvaalien tuloksen laskenta Ennakkoäänten laskenta Kuntien keskusvaalilautakunnat aloittavat ennakkoäänten laskennan vaalipäivänä sunnuntaina aikaisintaan klo 15 (tai erityisestä syystä aikaisemminkin, kuitenkin aikaisintaan kello 12). Tällöin ruskeat kirjekuoret avataan ja niiden sisällä olevat äänestysliput lasketaan. Ennakkoäänet pyritään laskemaan niin, että ennakkoäänestyksen tulos olisi valmis samana iltana kello 20:een mennessä. Tätä ennen keskusvaalilautakunnat eivät saa antaa mitään tietoja laskentapaikan ulkopuolelle laskennan edistymisestä. Vaalipäivän äänten laskenta Heti kun vaalihuoneistot kello 20 ovat sulkeutuneet, vaalilautakunnat aloittavat vaalipäivänä annettujen äänten alustavan laskennan. Vaalilautakunta avaa vaaliuurnan, laskee siinä olevat äänestysliput ja merkitsee kullekin ehdokkaalle annetut äänimäärät erityiseen vaalipöytäkirjaan. Heti tämän jälkeen vaalilautakunta ilmoittaa kunnan keskusvaalilautakunnalle ehdokkaiden saamat äänimäärät eli vaalien tuloksen kyseisessä äänestysalueessa. Kunnan keskusvaalilautakunta puolestaan välittää tulokset oikeusministeriön vaalitietojärjestelmän keskitettyyn laskentajärjestelmään. Lopuksi vaalilautakunta sinetöi äänestysliput pakettiin ja toimittaa ne ennen maanantaiaamua kello 9 keskusvaalilautakunnalle. Vaalien tuloksen määräytyminen Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'hondt'n laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen, vaaliliiton, yhteislistan sekä yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuulumattomia valitsijayhdistyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella. Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen. Lopuksi kunnan kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan valtuutetuksi niin monta ehdokasta kuin kunnassa valitaan valtuutettuja. Vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu Vaalikelpoisuus Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi kuntavaaleissa on henkilö, 25

26 1. jonka kotikunta kyseinen kunta on, 2. jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa ja 3. jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään kuntalain 72 :ssä. Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti samassa aikataulussa kuin henkilön äänioikeuskuntakin eli väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää (vuoden 2017 kuntavaaleissa perjantaina ) olevien tietojen mukaan. Jos henkilö kuitenkin muuttaa kotikuntaansa kyseisen päivämäärän jälkeen, hänen vaalikelpoisuutensa seuraa mukana. Ehdokkaan vaalikelpoisuuden määräytymiselle ei ole lainsäädännössä säädetty selvää ajankohtaa, mutta käytännössä ehdokkaan kotikunnan tulee olla selvä viimeistään 32. päivänä ennen vaalipäivää (vuoden 2017 kunnallisvaaleissa keskiviikkona ), jolloin keskusvaalilautakunnat käsittelevät ja ratkaisevat ehdokashakemuksiin tehdyt täydennykset. Ehdokkaiden kotikuntaa koskevat ratkaisut tehdään väestötietojärjestelmässä olevin tietojen perusteella. Ehdokasasettelu Ehdokkaita kuntavaaleissa voivat asettaa 1. puoluerekisterissä olevat puolueet 2. äänioikeutettujen perustamat valitsijayhdistykset Kukin puolue voi asettaa kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrän ehdokkaita. Jos kunnassa valitaan esimerkiksi 27 valtuutettua, puolueella voi olla enintään 40 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä. Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 10 asianomaisessa kunnassa äänioikeutettua henkilöä. Kunnassa, jossa asukasluku on vaalivuotta edeltävän marraskuun lopussa enintään 1 500, valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään kolme äänioikeutettua. Jos kunnan asukasluku on , valitsijayhdistyksen voi perustaa vähintään viisi äänioikeutettua. Valitsijayhdistykset voivat puolestaan muodostaa yhteislistoja, joissa kussakin voi olla enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä ehdokkaita. Puolueen ja valitsijayhdistyksen tulee toimittaa ehdokaslistansa (ehdokashakemuksensa) kunnan keskusvaalilautakunnalle 40. päivänä ennen vaaleja (viimeistään ennen kello 16.) Samaan määräaikaan mennessä keskusvaalilautakunnalle on toimitettava myös ilmoitukset vaaliliitoista ja yhteislistoista. Kunnan keskusvaalilautakunta tutkii ehdokaslistat, erityisesti sen, että ehdokkaat ovat vaalikelpoisia ja vahvistaa ehdokasettelun 31. päivänä ennen vaalipäivää ( ). Keskusvaalilautakunta laatii ehdokaslistojen yhdistelmän, johon otetaan arvotussa järjestyksessä kaikkien puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen ehdokkaat. Jokaisesta ehdokkaasta on yhdistelmässä seuraavat tiedot: järjestysnumero (alkaen numerosta 2), nimi sekä arvo, ammatti tai toimi. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärä vaihtelee kunnan asukasluvun mukaan (vaalivuotta edeltävän vuoden marraskuun 30 päivän päättyessä oleva tieto). Kuntalaki 410/ Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtuuston päätös valtuutettujen määrästä voidaan panna täytäntöön ennen kuin sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos hallintotuomioistuin kieltää täytäntöönpanon. Kuntalain 410/ :n mukaan valtuutettuja on valittava kuitenkin vähintään seuraavasti: 26

27 Valtuutettujen lukumäärä kunnan asukasluvun mukaan Asukasluku enintään yli Valtuutettuja vähintään Vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitokset Eri vuosien vaaleja koskevat vaalipiiri- ja kuntamuutokset sekä kuntaliitokset on esitetty internetissä Luokitukset osiossa (Kunnallisvaalit kotisivulla). Kunnat on sijoitettu vaalipiireihin voimassa olevan vaalipiirijaon mukaan. Vuoden 2017 alussa kuntien lukumäärä on Manner-Suomessa 295 ja Ahvenanmaalla 16. Tilastossa on käytetty voimassa olevaa tilastollista kuntaryhmitystä (Tilastokeskus, kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot). Kuntavaalit toimitetaan vaalivuoden (2017) alussa voimaan astuvan kuntajaon mukaisena (äänestysaluejako on tullut voimaan ). *Kuntarakennelain (1698/2009) 23 :n 1 momentin mukaan kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitettavat kuntavaalit toimitetaan uutta kuntajakoa noudattaen. Koska kuntavaalit toimitetaan nyt siis huhtikuussa 2017, sanottu sääntely koskee niitä kuntajaon muutoksia, jotka tulevat voimaan Hallituksen esityksen /HE 268/2014 v.p.) perusteluiden mukaan valtioneuvoston tulee näissä tapauksissa tehdä kuntajaon muutosta koskeva päätös viimeistään vaalivuotta edeltävän vuoden (siis vuoden 2016) loppuun mennessä. (tiedossa ei ole sellaisia kuntajaonmuutoksia, jotka tulisivat voimaan ) Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin. Luokitus perustuu vuonna 2016 tehtyyn taajamarajaukseen ja kunnan väkilukutietoon vuodelta Taajamarajaus tuotetaan Suomen ympäristökeskuksessa vuosittain. 1. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään mutta alle Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle , sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle Käytetyt luokitukset Tilastokeskuksen kuntaluokitus, vaalipiiri, kunta, äänestysalue, puolue (puoluerekisteriin merkityt), ehdokkaiden ja valittujen ikä, asuinmaa. Kuntavaaleissa 2017 asettivat ehdokkaita seuraavat rekisteröidyt puolueet (15/16): ( puoluerekisteriin merkittyjen puolueiden ilmoittaminen keskusvaalilautakunnille) 27

28 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Suomen Keskusta (KESK) Kansallinen Kokoomus (KOK) Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Vihreä liitto (VIHR) Vasemmistoliitto (VAS) Perussuomalaiset (PS) Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta (KTP) Liberaalipuolue Vapaus valita (LIBE) Piraattipuolue (Piraattip.) Suomen Eläinoikeuspuolue (EOP) Feministinen puolue (Femin.p.) Itsenäisyyspuolue (IP) Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde Tilastokeskus saa vaalien perusaineiston oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä, jonka teknisen toteuttamisen hoitaa Tieto Oyj. 1.3 Lait, asetukset ja suositukset Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (laki Tilastokeskuksesta /48). Näihin kuuluvat myös vaalitilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Väestö- ja elinolotilastot vaalitilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK ). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, joka koostuu kuudesta osajärjestelmästä. Näitä ovat: 1. Pohjatietojärjestelmä, jossa ovat tiedot mm. vaalipiiri-, kunta-, äänestysaluejaoista sekä vaaliviranomaisista; 2. Äänestyspaikkajärjestelmä (äänestyspaikkarekisteri), jossa ovat tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista; 3. Äänioikeusjärjestelmä (äänioikeusrekisteri), johon Väestörekisterikeskus poimii tiedot äänioikeutetuista 46. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, vaalipiiri, kotikunta ja äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää kello 12; 4. Ehdokasjärjestelmä (ehdokasrekisteri), johon merkitään ehdokkaasta seuraavat tiedot: nimi, ehdokasnumero, ammatti, kotikunta, puolue/valitsijayhdistys (jonka ehdokkaana hän on), henkilötunnus; 5. Keskitetty laskentajärjestelmä, johon vaalipiirilautakunnat ja kuntien keskusvaalilautakunnat toimittavat vaalien tulostiedot; 6. Tilasto- ja tietopalvelujärjestelmä, jonka avulla vaalien tulostiedot ja muut tilastotiedot välitetään tiedotusvälineille ja Tilastokeskukselle. Tilastokeskuksen vaalitietojärjestelmä koostuu neljästä vaalitiedostosta, joita ovat: aluetiedosto, puoluetiedosto, ehdokastiedosto ja ehdokasrekisteri. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi Vaalitilastojen yhteydessä tuotetaan myös tausta-analyysi äänioikeutettujen, puolueiden asettamien ehdokkaiden ja valittujen osalta. Äänioikeutettujen henkilöperusjoukko perustuu perustettuun äänioikeusrekisteriin ja ehdokkaat Oikeusministeriön ehdokasrekisteriin. Näihin rekistereihin yhdistetyt henkilöiden taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, perhe- ja 28