Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja Pohjois-Savon maakuntaohjelma Maakuntaohjelman ympäristöselostus

Transkriptio

1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja Pohjois-Savon maakuntaohjelma sekä Maakuntaohjelman ympäristöselostus Yhteenveto saapuneista lausunnoista (38 kpl) ja sekä annetut vastineet Nähtävillä mennessä tulleet lausunnot on huomioitu NÄHTÄVILLÄOLOPALAUTE: Yleisöltä ei tullut palautetta nähtävillä olon aikana.

2 2

3 3 POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA 2030 ja MAAKUNTAOHJELMA (luonnos) sekä YMPÄRISTÖSELOSTUS (luonnos) nähtävillä Lausuntopyynnöt lähetetty seuraaville tahoille, bold=lausunto on tullut (YS= lausunto pyydetty myös ympäristöselostuksesta) POHJOIS-SAVON KUNNAT Iisalmi (+YS) Juankoski (+YS) Kaavi (+YS) Keitele (+YS) Kiuruvesi (+YS) Kuopio (+YS) Lapinlahti (+YS) Leppävirta (+YS) Maaninka (+YS) Pielavesi (+YS) Rautalampi (+YS) Rautavaara (+YS) Siilinjärvi (+YS) Sonkajärvi (+YS) Suonenjoki (+YS) Tervo (+YS) Tuusniemi (+YS) Varkaus (+YS) Vesanto (+YS) Vieremä (+YS) NAAPURIMAAKUNTIEN LIITOT Etelä-Savon maakuntaliitto Kainuun liitto Keski-Suomen liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto MUUT VIRANOMAISET JA YHTEISÖT Akava Pohjois-Savo EVIRA Kuopio Finavia/Kuopion lentoasema Finnvera Oyj, Kuopion aluekonttori Fimea, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Finpro ry Pohjois-Savon toimisto Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö (+ YS) Ilmatieteen laitos, Kuopio Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Itä-Suomen aluehallintovirasto (+ YS) Itä-Suomen yliopisto (+ YS) Kela, Kuopion palvelupiste Keskustan Pohjois-Savon piiri ry Koillis-Savon Kehitys Oy Kriisinhallintakeskus CMC Kristillisdemokraattien Pohjois-Savon piiri ry Kuopion Energia Kuopio Innovation Oy Kuopion Kauppakamari Kuopion Talouskoulu Kuopion kaupunki, Yrityspalvelu Liikennevirasto, Helsinki... 24

4 4 48. METLA Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi ry MTK Pohjois-Savo (+ YS) MTT (+ YS) Navitas Kehitys Oy, Varkaus Palvelualojen ammattiliitto PAM, Kuopion aluetoimisto Pelastusopisto Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry Pohjois-Savon ELY-keskus (+ YS) Pohjois-Savon Kokoomus ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri (+ YS) Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Pohjois-Savon sosialidemokraatit ry Pohjois-Savon Vasemmisto ry Pohjois-Savon Vihreät ry Pro Agria Pohjois-Savo ry RKTL Tervo SAK:n Kuopion toimipiste Savon koulutuskuntayhtymä Savon Voima Oyj Savon Yrittäjät ry Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä Sisä-Savon seutuyhtymä STTK Pohjois-Savo Suomen metsäkeskus, Pohjois-Savon alueyksikkö (+ YS) Taiteen edistämiskeskus, Itä-Suomen toimipiste (Kuopio) Technopolis Oyj Teknologian tutkimuskeskus VTT, Kuopion toimipiste Teknologiateollisuus ry, Itä-Suomen alueyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuopion toimipiste Työterveyslaitos, Kuopion toimipiste Vapo VR Track Oy, Helsinki Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Ylä-Savon Kehitys Oy... 39

5 5 POHJOIS-SAVON KUNNAT 1. Iisalmi (+YS) Kaupunginhallitus Vastineet Iisalmen kaupungin kehittämisen painopisteet vastaavat maakuntasuunnitelman painotuksia. Maakuntaohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet antavat mahdollisuuksia kaupungille tärkeiden hankkeiden toteuttamiseen. Elinkeinoelämän kärkien, ml. kansainvälistäminen, tukemisen lisäksi maakuntaohjelma mahdollistaa myös kunnille tärkeät hyvinvointipalvelujen kehittämishankkeet. OK. Iisalmen ja maakunnan kehittämisen linjaukset ovat yhdensuuntaiset. Kaupunginhallitus korostaa ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen kehittämistä, ml. tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä paikkojen säilyttäminen Iisalmessa. Savon radan perusparantaminen, 5-tien tason nosto ja turvallisuuden parantaminen, lentoyhteyksien parantaminen ja liitäntäyhteydet Iisalmeen, vähäliikenteisen tieverkon kehittäminen, nopeat laajakaistayhteydet, Varkaus-Kuopio-Iisalmi kehityskäytävän kehittäminen ja maankäytön suunnittelu sekä Itä-Suomen yhteistyö liikennejärjestelmän kehittämisessä ovat Iisalmen kannalta keskeisimpiä infrastruktuurihankkeita. Kaupunginhallitus yhtyy Ylä-Savon Kehitys Oy:n valmistelemaan maakuntasuunnitelmaa ja ohjelmaa koskevaan lausuntoluonnokseen. 2. Juankoski (+YS) Vastineet 3. Kaavi (+YS) Vastineet 4. Keitele (+YS) Kunnanhallitus Vastineet Ks. Ylä-Savon Kehitys Oy:n lausuntp 5. Kiuruvesi (+YS) Kaupunginhallitus Vastineet Ansio, että valmisteltu laajassa yhteistyössä yrittäjien kanssa. Toimialojen kärjet ja niihin kohdistuvat toimenpiteet on avattu ansiokkaasti. Myös kokonaan uusia avauksia ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Hyvä linjaus haja-asutusalueiden kannalta, että TL4:ssä voidaan varoja Huoli kuntarahoituksen riittävyydestä on aiheellinen. Ei tarvetta ohjelman muutoksiin.

6 6 käyttää myös väylähankkeisiin, joukkoliikenteeseen ja yksityisteihin. Erityinen haaste on kuntarahan löytyminen kehittämishankkeisiin, jolloin vaarana on ohjelman toteutumisen ontuminen tästä syystä. Kiuruveden kaupungin näkökulmasta potentiaaliset toimintalinjat ovat elintarviketuotanto ja biojalostus, erityisesti metsäenergia ja biojalostuksen edellyttämän raaka-ainetuotanto. Kaupunginhallitus korostaa, että ohjelmasta päältä valtakunnallisiin hankkeisiin varattava määräraha kohdennetaan maakunnan kannalta tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin. Ympäristöselostus: Kuvatut ympäristön ominaispiirteet ovat täyttä faktaa. EI huomautettavaa niihin, kuten ei myöskään hyviin ympäristötavoitteisiin. Maakuntaohjelman vaikutukset ympäristöön kuvattu varsin perusteellisesti. 6. Kuopio (+YS) talous- ja strategiapalvelu, yrityspalvelu Vastineet Lausunto on valmisteltu yhdessä yrityspalvelun kanssa. Lausunnolla olevat asiakirjat tukevat Kuopion strategian ja Kuopion kasvuohjelman 2020 tavoitteita ja aiheista on järjestetty myös useita yhteisiä keskustelutilaisuuksia. Kuopion kärkihankekokonaisuudet kuten Kampus 2020 ja Matkakeskus ovat selkeästi esillä. Päällimmäisiä huomioita tekstistä sekä uutta rakennerahastokautta sivuavista asioista: 1) Kunnilla on hyvin rajalliset mahdollisuuden kantaa rahoitusvastuita tulevan rakennerahastokauden hankkeista Tekstissä listataan toimenpiteiden rahoittajatahoja. Kuntien odotetaan toimivan rahoittajina ohjelmassa käytännössä kautta linjan. Kuntien rahoitusmahdollisuudet ovat voimakkaasti kaventuneet ja lisähaastetta tuo myös uuden rakennerahastokauden tuntuvasti kasvavat kuntarahoitusosuudet. Edunvalvonnassa tulisi toimia siihen suuntaan, että valtiolta saataisiin vakiintuneille organisaatioille lisää peruskehittämisrahoitusta lyhytjänteisen projektirahoituksen sijaan. 2) Yritysrahoituksen ja rakennerahoituksen päätöksenteko lähelle asiakkaita Alueen tulisi työskennellä sen eteen, että päätöksenteko v alkavan rakennerahastokauden yritysrahoituksesta ja rakennerahastorahoituksesta säilyisivät Pohjois-Savon alueella. 3) Yritysten kansainvälistymisen tueksi pysyvä resurssi ELYkeskukseen Kuopiossa pidetään tärkeänä, että yritysten kansainvälistymisen rahoittamista ja aktivointia (kuten koulutus, konsultointi ja markkinatutkimusten teko) varten olisi pysyvä resurssi toimintarahoineen ELY- Huoli kuntarahoituksen riittävyydestä on aiheellinen ja maakuntaliitto edunvalvonnassaan puolustaa Kuopion toivomalla tavalla maakuntaan valtion tulo- ja menoarviossa ohjattavaa rahoitusta. Julkisen talouden kireys kuitenkin vaikeuttavat tilannetta. Maakuntaliitto on yhdessä ELY-keskuksen kanssa perustellut yritysrahoituksen ja rakennerahastojen päätösvallan säilyttämistä Pohjois-Savossa, kuten Kuopio näkee tarpeellisena. Maakuntaohjelmassa korostetaan tarvetta kehittää yritysten kansainvälistymisen palveluja, ELY on tietoinen tästä palvelutarpeesta ja maininta tästä on lisätty maakuntaohjelmaan. Maakuntaliitto on perustellut yritysalueiden ja toimitilojen rahoituksen jatkamista myös uudella EU:n ohjelmakaudella. TEM ja EU:n komissio edellyttävät maakunnan kehittämisen innovaatiokärkien nimeämistä, keväällä 2013 Pohjois-Savoa ohjeistettiin valitsemaan yksi kehittämisen innovaatiokärki. Näin kapea kehittämisen rajaaminen nähtiin mahdottomaksi ja maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa esitetään viittä innovaatiokärkeä, mitkä kattavat merkittävän osan maakunnan kehittämistoiminnasta. Kaksi kärjistä on uusia nousevia aloja ja kolme taloudellisesti suuria kokonaisuuksia, mitä kehittämistoimin voidaan uudistaa. Innovaatiokärkien välillä on paljon vuorovaikutusta, mistä voi nousta uusia, nyt vielä arvaamattomia uusia mahdollisuuksia, mitä myös Kuopio lausunnossaan toivoo. Innovaatiokärkien valintaa tarkastellaan uudelleen viimeistään neljän vuoden kuluttua. Maakuntaohjelmalla halutaan ohjata alueen kehittämisrahoitusta, missä

7 7 keskuksessa. 4) Toimitilainvestointien toteuttamiseksi tarvitaan myös yritysalueiden käyttöönottoinvestointeja s. 38 (vetovoimainen aluerakenne) ja A4 (kestävä aluerakenne) käsitellään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Toimitilainvestoinnit ovat tärkeitä. Niiden toteuttamiseksi tukisi rakennerahastovaroja suunnata yritysalueiden käyttöönottoinvestointeihin, mikä on ollut nykyisellä kaudella tuloksellista. 5) Innovaatiokärkien rinnalla tilaa myös uusille avauksille Jatkuvassa muutoksessa olevan globaalitalouden aikana tulisi antaa mahdollisuuksia myös aivan uusille avauksille, jotka eivät vielä ole näkyvillä. Innovaatiokärkiin liittyvässä kehittämistoiminnassa olisi tarpeen pohtia myös kehittämisrahoituksen riittävyyttä esimerkiksi yritystoiminnan riskirahoituksen näkökulmasta. 6) Kampus 2020-kärkihankekokonaisuus jäsentää innovaatiotoimintojen sisältöjä sekä vahvistaa Kampusta elinkeinoalueena, mutta myös asuinalueena Kampus 2020 kärkihankekokonaisuus näkyy hyvin asiakirjoissa. Sen toimintakonseptia toivotaan tarkistettavan. Tarkistuksen sisältöä on mm. Inka-ohjelmassa ja Kuopion kasvuohjelmassa. Kampuksesta ollaan muodostamassa yli työntekijän, opiskelijan ja asukkaan monipuolista osaamisen, asumisen ja palvelujen smart city - keskittymää ja alueelle rakennetaan asuntoja 6000 ihmisen tarpeisiin. 7).Kuopiolla on valtakunnallista vaikuttavuutta Kuopion asemaa, roolia ja vaikuttavuutta voisi tekstissä avata enemmän. Kuopio tarjoaa työtä, näkyvyyttä ja suuren suomalaisen kaupungin palveluja paitsi Pohjois-Savon maakunnalle niin myös huomattavasti maakuntaa laajemmalle maantieteelliselle alueelle. Kasvusopimusmenettelyllä valtio on nostanut Kuopion suurten ja valtakunnallisesti merkittävien kehittäjäkaupunkien kategoriaan. 8).Kuopio on monipuolinen matkailukaupunki Kuopion matkailullista roolia toivotaan täsmennettäväksi. Tekstissä korostuu kokousmatkailu, mutta Nilsiän kuntaliitoksen myötä Kuopioon saapuvien matkailijoiden profiili on monipuolistunut. Venäläismatkailun painoarvo on kasvanut. Kuopio on myös perhematkailun, ostosmatkailun, kulttuuri- ja vesistömatkailun kaupunki. 9).Nuorten näkökulma esiin työvoimatarjonnassa Työvoiman tarjontaa käsittelevässä kokonaisuuksissa toivottaisiin nuorison roolin ja nuorisotakuun tavoitteiden vahvistamista tekstissä ja koko maakunnan elinvoiman kannalta keskeisenä teemana. Tämä voisi olla omana kappaleenaan. Lausunnossa on ehdotusta, miten tekstiä voitaisiin täydentää. 10.) Hoiva-alan osaajien saatavuus on kriittinen koko maakunnan kanriittävä yksityiskohtaisuus on tarpeen. Tämän ohjausvaikutuksen merkitys kasvaa, mikäli ELY:jen rakennerahastojen ja yritysrahoituksen päätöksenteko keskitetään koko maassa neljään ELY-keskukseen ja samalla pois Pohjois-Savosta Kuopion Kampus 2020 tavoitteita on maakuntaohjelmassa täydennetty Kuopion toivomalla tavalla. Maakuntaohjelmassa Kuopion ja Tahkovuoren matkailullinen painoarvo on suuri eikä tarvitse muutoksia. Nuorisotakuu on ohjelmassa vahvassa roolissa.

8 8 nalta Kriittinen teema on myös hoiva-alan ammattilaisten saatavuus ja tähän liittyvät täydennyskoulutusratkaisut. Myös etätyöskentelyn teema voisi näkyä asiakirjoissa vahvemmin. 11) Alueella jo olevien maahanmuuttajien osaaminen tulee saada käyttöön Työperusteista maahanmuuttoa tapahtuu alueellemme kaiken aikaa. Kuopioon muuttaa noin 20 ulkomaan kansalaista kuukaudessa, heistä iso osa nuorehkoja melko korkeasti koulutettuja henkilöitä. Tämän lisäksi Kuopiossa on lähes tuhatkunta ulkomaalaista vaihto- ja tutkinto-opiskelijaa. Kriittinen asia on työnantajien asenteisiin vaikuttaminen sekä työyhteisöjen esteiden poistaminen ulkomaalaistaustaisten osaajien työllistämisessä. 12) Tekstien yhteismitallisuus, yhtenäinen linja yksityiskohtaisissa maininnoissa Yleishuomiona on kommentti tekstien yhteismitallisuudesta esim. koskien toimenpiteitä ja toteuttajia. Onko toimenpiteiden tarkoitus olla näkyvissä? Jossakin kohtaa se ovat näkyvillä ja jossakin kohtaa eivät. Onko lainkaan tarpeen mainita toteuttajatahoja? Voisiko linja olla yhteneväinen? Ovatko aihealueet Työurien pidentäminen (s. 32) sekä Elämäntavat ja kansainsairauksien ehkäisy (s.34) tyypillisesti maakuntasuunnitelman alaan kuuluvia teemoja? 13.)Kommentti omatoimisista ympäristöhankkeista S. 37 laatikkoon A2 ehdotetaan lisäystä: Omatoimisten ympäristöhankkeiden (esim. vesistöjen kunnostus) tukeminen. Tekstissä asiaa voisi avata kuvaamalla, että tuettaisiin myös omaehtoisia ympäristön parantamishankkeita. Muista yksityiskohtaisemmista tekstikohtien muutosehdotuksista annamme tarvittaessa lähempää tietoa. 7. Lapinlahti (+YS) Kunnanhallitus Vastineet Yhtyy Ylä-Savon Kehitys Oy:n laatimaan lausuntoon. Ylä-Savon kehityksen lausunnon yhteydessä. 8. Leppävirta (+YS) Kunnanhallitus Vastineet Hyvä, että korostetaan ylikunnallista suunnittelua ja maakunnan laajuista yhteistyötä ja että on huomioitu tärkeimmät liikennehankkeet, joihin kuuluu Leppävirralla VT 5 Palokangas-Humalajoki. OK

9 Leppävirran kunnalla ei ole huomautettavaa Maakuntasuunnitelma 2030 ja Maakuntaohjelma luonnoksiin. 9. Maaninka (+YS) Kunnanhallitus Vastineet 9 Ei huomautettavaa maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman luonnoksesta. OK Ympäristöselostus: Ei huomautettavaa ympäristöselostusluonnoksesta. 10. Pielavesi (+YS) Kunnanhallitus Vastineet Ks. Ylä-Savon Kehitys Oy:n lausunto 11. Rautalampi (+YS) Kunnanhallitus Vastineet Ei huomautettavaa suunnitelmista. 12. Rautavaara (+YS) Kunnanhallitus Vastineet 1.) Kunta katsoo, että Maakuntaohjelma on hyvin valmisteltu laajassa yhteistyössä yrittäjien kanssa. Ohjelma sisältää kehittyvien toimialojen kärjet ja niihin kohdistuvat toimenpiteet ovat oikeita. Ohjelma sisältää myös kokonaan uusia avauksia ja osoittaa sellaisia liiketoiminnan mahdollisuuksia, jota ei ole sisältynyt aikaisempiin ohjelmiin. 2.) kunta pitää hyvänä linjausta haja-asutusalueiden kannalta, että toimintalinjassa 4 voidaan varoja käyttää myös joukkoliikenteeseen: kohteeksi kunta esittää poikittaisyhteyttä Juankoskelle ja kunnan yksityisteihin. 3.) kunta pitää ohjelmaa niin kattavana, että jokainen seutukunta tai kunta voi löytää siitä sopivat toimialat ja kärjet, jota haluaa hanketoiminnan kautta kehittää. Kunta esittää, että ict-teknologiaa/uuden ajan terveyskeskusmallin mukaisesti ja uuden mobiiliteknologian käyttökokeiluja tehtäisiin Rautavaaran kunnan Lepolan campuksella. 4.) kunta pitää hyvänä sitä, että ohjelman toteutuksen edellyttämä kuntarahaosuus 12,5 % koko ohjelmavolyymistä turvataan. Kuntarahan löytyminen kuntatalouden entisestään kiristyessä ei tule olemaan helppoa, jolloin vaarana on ohjelman toteutumisen ontuminen tästä syystä. Kunta esittää Lex-Rautavaaran mukaista toteuttamista tältä osin kunnasta esitettyihin hankkeisiin. 5.) Rautavaaran kunnan näkökulmasta potentiaaliset toimintalinjat ovat: OK, lausunto tukee maakuntaohjelman linjauksia eikä tarvetta muutoksiin.

10 10 - laajakaistayhteyksien hyödyntäminen kunnan palvelutuotannossa Asiakaspalvelu 2015-hankkeessa valtion paikallishallinnon uudessa yhteispalvelupisteessä: KELA, poliisi, työvoimapalvelut etc. - biojalostus, erityisesti metsäenergia ja biojalostuksen edellyttämä energiaraaka-ainetuotanto tarjoaa rautavaaran kunnalle kehittämismahdollisuuksia luonnonvaraelinkeinoilla. 6.) kunta korostaa lisäksi sitä, että maakunnan on valvottava etuaan siinä, että ohjelmasta päältä valtakunnallisiin hankkeisiin varattava määräraha kohdennetaan maakunnan kannalta tarkoituksenmukaisiin hankkeisiin. Ympäristöselostus 7.) Ympäristöselostusluonnoksen osalta kunnanhallitus toteaa, että siinä kuvatut ympäristön ominaispiirteet, nykytila ja ongelmat ovat täyttä faktaa, joihin ei ole huomautettavaa, kuten ei myöskään hyviin ympäristötavoitteisiin. Maakuntaohjelman vaikutukset elinympäristöön, ympäristön tilaan jne. on mietitty vaikutusten arviointiosiossa varsin perusteellisesti. 13. Siilinjärvi (+YS) Vastineet 14. Sonkajärvi (+YS) Kunnanhallitus Vastineet Hyväksyy Ylä-Savon Kehitys Oy:ssä laaditun lausunnon Sonkajärven kunnan lausunnoksi. Ylä-Savon Kehitys Oy:n lausunnon yhteydessä. 15. Suonenjoki (+YS) Kaupunginhallitus Vastineet Maakuntaohjelman ansiona voidaan todeta sen laaja kattavuus ja monipuolisuus. Toki sen haasteet piilevät juuri samaisessa laaja-alaisuudessa ja ohjelman toteutukseen liittyvässä rahoituksessa. Suonenjoen kaupunki näkee tärkeänä, että Pohjois-Savon innovaatiokärkinä elintarvikesektori on huomioiminen laajana kokonaisuutena niin elintarvikkeiden tuotekehityksen kuin myös terveyttä edistävien raaka-aineiden osalta. Suonenjoen elintarviketeollisuus muodostaa maakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden, joten sen huomioiminen maakuntaohjelmassa on aiheellista. Myös Suonenjoen seudun marjanviljelys ja puhtaiden kotimaisten Päijänne-Saimaa-kanava on osoitettu Pohjois-Savon maakuntakaavassa. Kanavan yhteiskuntataloudellista kannattavuutta tarkastellaan uudestaan, mikäli perusteita löytyy lisää Maakuntaohjelmassa esitetään Rautalammin reitin Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamista, mikä vahvistaa luontomatkailua Sisä- Savossa.

11 11 marjojen terveydelliset vaikutukset on otettu huomioon maakuntaohjelmassa. Lisäksi maakuntaohjelmassa on positiivisesti huomioitu seudullisten kehitysyhtiöiden profiilit elintarviketuotteiden kehittämisessä ja osaamisen vahvistamisessa. Erityisesti metsäntutkimukseen liittyvä Suonenjoen Metsäntutkimusaseman toiminta on huomioitu maakuntaohjelmassa laaja-alaisena valtakunnallisena ja pohjoissavolaisena tiedeyhteisönä. Metlan merkitys on tuotu maakunnallisesti esiin muun muassa biojalostuksen kehittämisessä ja metsänhoidon eri teknologioiden saralla. Suonenjoen kaupunki näkee hyvänä asiana, että maakuntaohjelmassa huomioidaan erityisesti maakunnan kehitykselle elintärkeät liikenteelliset yhteydet kuten Savon rata ja maakunnan tärkein poikittaisyhteys VT 9. Maakuntaohjelmassa on edellytykset panostaa saavutettavuuden ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevien liikennehankkeiden edistämiseen. Maakuntaohjelmassa on otettu huomioon myös kansainvälistymisen perusedellytyksenä olevat hyvät maakunnan liikenneyhteydet. Maaseudun yritysten ja asukkaiden kannalta maakuntaohjelmassa mainittu laajakaistayhteyksien rakentaminen on yksi keskeisimmistä infrastruktuurihankkeista. Tämän hankkeen valmistumiseen vuoteen 2015 mennessä pitää maakunnassa panostaa yhteisvoimin entistä voimakkaammin, jotta hankkeen tavoite 99 prosentin väestöpeitosta tulee maakunnassamme toteutumaan. Pohjois-Savon saavutettavuuden kannalta ei tulisi pitkällä aikavälillä unohtaa Päijänne-Saimaa kanava-hanketta. Tulevaisuudessa kanavan merkitys kahden suuren vesistön yhdistäjänä voi nousta merkittävään rooliin erityisesti elinkeinoelämän ympäristöystävällisenä logistisena vaihtoehtona. Maakuntaohjelmassa on mainintoja vesiliikenteen ja vesistöjen vetovoiman hyödyntämisestä, mutta konkreettiset esitykset niiden edistämiseksi puuttuvat. Maakuntaohjelmassa mainitaan Pohjois-Savon matkailun markkinoinnista yhtenä kokonaisuutena ja sen kehittämisestä koko maakunnan voiman. Suonenjoen kaupunki näkee, että Tahkon ja sen ympäristön lisäksi painokkaammin maakuntaohjelmassa tulisi korostaa luontomatkailun roolia myös Sisä-Savon alueelle, johon tulevaisuudessa näyttäisi olevan entistä paremmat edellytykset.

12 12 Ympäristöselostus Suonenjoen kaupunginhallitus näkee Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan sisältyvän ympäristöselostuksen luonnoksen ympäristötavoitteet hyvinä. 16. Tervo (+YS) Vastineet Lausunto saapui Lausunnossa esitetyt nökökohdat olivat yhtenevät Sisä-Savon seutuyhtymän lausunnon kanssa. 17. Tuusniemi (+YS) Virkamiestyönä, kunnanhallitukselle tiedoksi Vastineet Maakuntasuunnitelma- ja ohjelmaluonnokset ovat lähes kaiken kattavia, josta johtuen maakunnan todelliset kärjet hukkuvat laajaan aineistoon. Jatkossa tulisi pohtia, olisiko mahdollista vielä terävöittää kärkeä ja tehdä enemmän valintoja. Maakunnan sisäisen yhtenäisyyden tarvetta ei voi liikaa painottaa, jonka lisäksi tarvitaan todellista työnjakoa sekä ohjelmatyön yhdenmukaisuutta kuntien ja kuntayhtymien omien tavoitteiden ja toimenpiteiden kanssa. Maakuntatason työ tuntuu jäävän liian kauas kuntien ja kuntayhtymien omasta toiminnasta ja tulevaisuuden visioinnista. Jatkotyössä voitaisiin harkita myös 1-2 sivun tiivistelmien laadintaa, jonka yhteydessä jouduttaisiin nostamaan esiin ja yhdessä hyväksymään ne Pohjois-Savon todelliset kärjet. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman tulisi myös erottua muista Itä-Suomen maakunnista, jotka lähtökohtaisesti hyvin samankaltaisissa tilanteissa, mutta joilta on kaikilta löydettävissä omat vahvuudet ja erikoistumisalat. Itä-Suomi yhteistyötä tulee entisestään edistää ja huomioida edunvalvonnassa muuttuvat vaalipiirialueet. Maakuntasuunnitelman ja ohjelman kärkiä on viisi, mitkä on tunnistettu yhdessä yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja kehittämisviranomaisten kanssa. Kärkien vähentäminen johtaa siihen, että luovutaan jonkin maakunnan osan avainalojen kehittämisestä tai nousevasta luonnonvaratalouden tarjoamista mahdollisuuksista. Maakuntaohjelmalla halutaan ohjata alueen kehittämisrahoitusta, missä riittävä yksityiskohtaisuus on tarpeen. Tämän ohjausvaikutuksen merkitys kasvaa, mikäli ELY:jen rakennerahastojen ja yritysrahoituksen päätöksenteko keskitetään koko maassa neljään ELY-keskukseen ja samalla pois Pohjois-Savosta. Kunnanjohtajat ovat olleen mukana suunnitelman valmistelussa, samoin suuri määrä kunnallispoliitikkoja. Ympäristöselostus Ympäristöselostukseen on kattavasti koottu kaikki ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvittavat tiedot. 18. Varkaus (+YS) Kaupunginhallitus Vastineet Maakuntasuunnitelman ja ohjelman yhdistäminen samaan asiakirjaan on onnistunut valinta. Silti asiakirjojen keskinäisessä linkityksessä on vielä kehitettävää. Suunnitelman aikajänne vuosi 2030 tuntuu nykyisessä nopeasyklisessä kehitystilanteessa pitkältä. Ehdotamme vakavasti harkittavaksi, että seuraavalla suunnitelmakierroksella em. asiakirjat yhdistettäisiin myös sisällölliseksi. Maakuntasuunnitelman aikajänne vuoteen 2030 on kuvitteellinen ja toimii lähinnä väestö- ja kehitysskenaarioiden ajatusmallien tasolla. Tässä Varkauden kaupungin kanta on perusteltu. Tosiasiassa sekä maakuntasuunnitelman että maakuntaohjelman aikajänne on lyhyempi, monissa linjauksissa 4-10 vuotta. Uusi ohjelma laaditaan nykyisen suunnittelujärjestelmän mukaan neljän vuoden kuluttua, milloin viimeistään tavoitteet arvioidaan uudel-

13 13 Innovaatiokärjet Haluamme erityisesti painottaa niitä kärkiä, joissa kehityspotentiaali on merkittävä ja jotka tukeutuvat jo nykyisiin ylivoimatekijöihin. Tästä näkökulmasta ja myös työllistymisen näkokulmasta nousevat puunjalostus ja biojalostus, kone- ja energiateknologia ja elintarvikkeet tässä järjestyksessä. Energiateknologiaosiossa on osuvasti kuvattu Varkauden rooli energiateknologian ja bioenergian kansainvälisenä osaamiskeskittymänä. Seudun kannalta on kriittisen tärkeää, että Varkauden nuorisoasteen ammattikorkeakouluopetus ja 2. asteen ammatillinen koulutus säilyvät ja kehittyvät entistä kilpailukykyisemmiksi ja kiinnostavimmiksi. Lisäksi haluamme korostaa, että oppimispolut ovat työelämälähtöisiä ja kansainvälisiä valmiuksia antavia. Myös tämän alan yritysten kansainvälistymisen tukeminen ja maakuntamarkkinoinnin hyödyntäminen alan yritysten täsmätarpeisiin on jatkossa keskeistä. leen. Kuitenkin monien uusien kehittämispolkujen, kuten biotalouden ja luonnonvaratalouden, kehittäminen on pitkä ja osin ennalta arvaamaton tie. Myös tästä syystä maakunnan kehittämistoimia halutaan suunnata nykyisten vahvojen alojen uusiutumiseen ja kilpailukykyyn, mikä on myös Varkauden intressinä. Biojalostus on maakuntaohjelmassa nähty merkittävänä uutena mahdollisuutena. Nykyinen kirjaus antaa Varkaudessa tapahtuvalle kehittämiselle riittävät mahdollisuudet. Ongelmana on Varkauden ja Ylä-Savon välisen kilpailun turha korostuminen.. Puunjalostus- ja biojalostusosiossa kuvataan aivan oikein puuraakaaineen mittava käyttöpotentiaali. Maakuntaan jää tulematta mittavat kantorahatulot. Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että onnistumme kehittämään puusta uusia käyttömahdollisuuksia. Katse Pohjoiseen ohjelman mukaisesti Varkauden eri toimijatahot ovat yhdessä laatineet asiasta konkreettisen hankkeen, Itä-Suomen biojalostuksen tutkimuskeskus ja koelaitos, ISBK. Haluamme, että tämä hanke ja sen rahoituksen varmistaminen tulevat vahvasti esille myös tässä yhteydessä. Väestö- ja työpaikkatavoitteet ovat haastavia, mutta mahdollisia. Kuopion kehitysnäkymä perustellusti todella myönteinen. Haluamme kehittää Pohjois-Savoa rakenteellisesti kolmen seutukunnan Kuopion, Iisalmen ja Varkauden pohjalta, myös maakuntarajat ylittäen. Kahden muunkin seutukunnan menestys ja elinvoima on nähtävä tärkeänä ja niihin on panostettava suhteessa enemmän kuin maakuntakeskukseen. Maakuntaohjelmaosioon lisättäväksi: - Erityisesti energiateknologiaa ja puunjalostusta koskevat ehdotuksemme kohtiin ja TL 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen - - Kuopion kasvu on nostettu omaksi kohdakseen. Samaa voi perustellusti odottaa myös Iisalmen ja Varkauden seutuja koskien. - TL 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi - On nostettu kärkiasiaksi elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy. Tämä on oikea valinta. - TL4 Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus

14 14 - -On aivan oikein nostettu esille koko Itä-Suomea koskevat yhteiset asiat. Keskeiset yhteiset rata-, tie- ja lentoliikenneasiat on kuvattu konkreettisesti ja hyvin. - Liiteaineistoon emme keskeneräisyyden vuoksi ota vielä kantaa. 19. Vesanto (+YS) Vastineet 20. Vieremä (+YS) Kunnanhallitus Vastineet Maakuntaohjelman luku Kantatie 88 muuttaminen valtatieksi tulee sisällyttää maakuntaohjelmaan, on osa kahden valtakunnanosakeskuksen Kuopio-Oulu, välistä suorinta maantieyhteyttä ja tärkeä elinkeinoelämän ja maakuntien välisen yhteistyön kannalta. Tuulivoima ja sen kehittäminen uusiutuvana energiamuotona on otettava maakuntaohjelmaan. Innovaatiokärjet perusteltuja ja oikein valittuja. Niiden kehittämisen resursseja tulisi etsiä/kehittää koko maakunnan alueella. Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistot on osoitettu ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavassa. Tuki investoinneille tulee syöttötariffin kautta. Kantatie 88 muuttaminen valtatieksi on jo merkintänä maakuntakaavassa, eikä tästä ole erikseen mainittu maakuntaohjelman luonnoksessa. Tieluokan muutokset eivät tuo käytännössä merkittävää hyötyä alueille, koska tienhoito määräytyy liikennemäärien mukaan. Lisäksi hyväksyi Ylä-Savon Kehitys Oy:ssä laaditun lausunnon. NAAPURIMAAKUNTIEN LIITOT JA MAAKUNTAKAAVA-ALUEESEEN RAJAUTUVAT KUNNAT 21. Etelä-Savon maakuntaliitto Vastineet 22. Kainuun liitto Vastineet 23. Keski-Suomen liitto Vastineet 24. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Vastineet 25. Pohjois-Pohjanmaan liitto Vastineet

15 15 MUUT VIRANOMAISET JA YHTEISÖT 26. Akava Pohjois-Savo Vastineet 27. EVIRA Kuopio ( pääjohtajan allekirjoitus) Vastineet Maakuntaohjelma Elintarviketuotanto D1 Maitotalouden kehittäminen 5) eläinterveyden ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen Eviran Kuopion toimipaikan eläintautien diagnostiikka, tieteellinen tutkimustyö ja vertailulaboratoriotoiminta kohdistuvat nautojen sairauksiin ja tukevat niiden terveydenhuoltoa ja eläinten hyvinvointia. Eviran Kuopion toimipaikka on halukas tukemaan maakunnan maitotalouden kehittämistä ja osallistumaan toimijana tähän kehittämiskohteeseen Vahvistuva elintarvikeklusteri, C3 ravitsemus Evira kansallisena organisaationa on halukas tukemaan maakunnan kehittämistoimintaa ravitsemukseen liittyvissä kohteissa. OK 28. Finavia/Kuopion lentoasema Vastineet 29. Finnvera Oyj, Kuopion aluekonttori Vastineet 30. Fimea, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus ( ylijohtajan allekirjoitus) Fimean henkilöstössä on kysymys erityisosaamisesta, jota on Suomessa saatavilla vain rajoitetusti ja josta kilpaillaan myös Euroopan laajuisesti. Osaavan työvoiman saatavuus ja riittävyys on keskeinen maakuntaohjelman tavoite, jossa suoraan vaikutetaan myös Fimean toimintaedellytyksiin Kuopiossa. Pohjois-Savon aluetalouden uudistuminen sekä vahvistuva terveysklusteriajattelu ovat Fimean kannalta niinikään positiivisia toimintaympäristön kehittymiseen liittyviä tekijöitä. Vastineet OK Koska Fimea toimii kiinteässä yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja

16 16 muun valtionkeskushallinnon kanssa sekä osana eurooppalaista valvontaverkostoa, ovat erityisesti lentoyhteyksien kehittäminen, riittävä vuorotiheys sekä suorien kansainvälisten lentoyhteyksien lisääminen Fimean toiminnan kannalta tärkeitä maakuntaohjelmassa valittuja painopisteitä. Fimea toimii monipaikkaisena virastona ja osin verkostomaisen toimintamallin mukaisesti, maan sisäisen raideliikenteen sujuvuus sekä nopeat ja toimintavarmat tietoverkkoyhteydet kuuluvat toimintaympäristön perusedellytyksiin. Tältä osin Fimea pitää maakuntasuunnitelmassa ja ohjelmassa esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä liikennejärjestelmän toimivuuteen ja alueen saavutettavuuteen liittyviltä osilta myös Fimean näkökulmasta perusteltuna ja kannatettavina. 31. Finpro ry Pohjois-Savon toimisto Vastineet Maakuntasuunnitelma 1.3 Pohjois-Savon innovaatiokärjet Terveysklusterin osalta toimijoita kannustetaan tuotteistamaan palveluiden ja teknologian lisäksi myös aiheeseen liittyvä koulutuskokonaisuus ja hakemaan sille aktiivisesti vientimarkkinoita. Kuopiosta löytyy maailmanluokan koulutusketju mm. terveydenhuoltopuolelle. Vesi ja ilma Ilmaosaamisessa myös sisäilmaosaaminen on Kuopiossa merkittävää etenkin THL:n Kuopion yksikössä ja Itä-Suomen yliopistossa. Osaamiseen liittyvä konsultointi, koulutus ja teknologia voisivat olla hyvä kasvualusta yrityksille ja niiden kansainvälistymiselle. OK. Finpron asiantuntemusta tarvitaan yritysten kansainvälistymissuunnitelmien ja alueen yritysinvestointien toteuttamisessa. Palveluliiketoiminnan kehittäminen on ohjelmassa merkittävässä kehittämisroolissa. Myös markkinointi on huomioitu. Maakuntaohjelma Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla Tuotekehityksen ja investointien rinnalle otetaan painopisteeksi markkinainnovaatioiden kehittäminen ja palveluliiketoiminnan rakentaminen teknologialiiketoiminnan päälle. Tämä vähentää riippuvuutta suhdannevaihteluista ja luo mahdollisuuksia kokonaan uudelle liiketoiminnalle sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Kappale 2, Elinkeinoelämän kansainvälistymisen onnistumisen perusedellytyksiä on yritysten nykyisten avainhenkilöiden markkinaosaamisen tason nostaminen nopeutetulla aikataululla. Huom. Em. kannanottoon sisältyy perusteluosa Finpro:n toteutetusta ja tuloksellisesta toiminnasta. Kappale 3 Yritysten nykyisten avainhenkilöiden valmentaminen kohtaamaan kansainväliset markkinahaasteet parantaa onnistumisen todennäköisyyttä nopeasti ja samalla pienentää epäonnistumisen riskejä.

17 17 Kappale 6-7 Koulutusviennin mahdollisuudet pyritään tutkimaan, tunnistamaan ja konseptoimaan vietäviksi tuotteiksi. Maakunnasta löytyy esim. maailmanluokan terveydenhuollon koulutuskokonaisuus koko hoitoketjulle. Yhteistyötä tiivistetään ja toimijoita kannustetaan verkottumaan mm. valtakunnallisesti johdetun ja globaalin Finpron alaisuudessa toimivan Future Learning Finland-toiminnan kanssa ( Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus A3 Nykyisen yritysjohdon kansainvälistymisvalmiuksia pyritään parantamaan esim. käytännönläheisillä valmennusohjelmilla, joissa samalla ratkaistaan jonkin yrityksen kansainvälistymishaaste Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne A2 Invest in-toimintaa tiivistetään yhteistyössä alueellisten (mm. kehittämisyhtiöt, oppilaitokset), valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Nykyisten ulkomaalaisomisteisten yritysten paikallisia investointeja, pysyvyyttä ja työllistämistä pyritään edistämään. Maailmanluokan osaamiskeskeiset klusterit tunnistetaan ja niiden houkuttelevuutta parannetaan ja uusien investointien hankintaa tehostetaan. 32. Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen yksikkö (+ YS) 33. Ilmatieteen laitos, Kuopio Vastineet 34. Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Vastineet 35. Itä-Suomen aluehallintovirasto (+ YS) Itä-Suomen aluehallintovirasto pitää oikeansuuntaisena, että terveysklusteri on mukana aluetalouden uudistamisen osana. Pohjois-Savon maakunta voisi korostaa vielä enemmän terveysmaakunta- toimintaa läpileikkaavana eri toimintalinjoissa. Maakuntaohjelma, lisäysesityksiä: TL1 Talouden uudistaminen C2 Terveydenteknologia, tulisi ottaa mukaan ikääntyvien avo- ja kotihoitoteknologia Maakuntaohjelmassa terveyden teknologia on huomioitu TL 1:ssä ja TL 3:ssa, kuten AVI toivoo. AVI on lisätty toimijaksi kohtaan Työurien pidentäminen. Seurantaindikaattoreita on jo nyt erittäin paljon ja ne ovat TEMin ohjeiden mukaisia.

18 18 C3 Terveyden edistäminen, tulisi lisätä ehkäisevän terveydenhoidon toiminta kauttaaltaan D1, D2 Elintarviketuotannon kehittämisessä tulee paikalliseen tuotantoon ja tuotekehittämiseen sijoittaa. Itä-Suomen aluehallintovirasto toimii ohjaus- ja valvontatehtävissä terveysja sosiaalialan sekä eläinten terveyden ja elintarvikevalvonnan alalla, jolloin toimijaksi tulisi myös Itä-Suomen aluehallintovirasto myös näissä C3, D1 ja D2 kohdissa. TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolla on OKM:n ohjaama opettajien täydennyskoulutusvastuu sekä vastuu 2014 alkaen nuoriso-, liikunta- ja kirjastoasioista. Kohtaan työurien pidentäminen tulisi toimijana lisätä myös aluehallintovirasto. TL3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi A1 Varhainen puuttuminen ISAVI pitää hyvänä, että lapset on sisällytetty toimintalinjaan. ISAVI pitää erittäin tärkeänä, että Pohjois-Savossa kohdennetaan toimia erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja haluaa nostaa voimakkaasti nuorten rinnalle lasten tilanteen. Varhainen puuttuminen edellyttää, että puuttuminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi tapahtuu jo lapsuusvaiheessa. Lastensuojelun tilanne on lastensuojeluilmoitustilastojen valossa Suomen huonoin lähes kaikissa ikäryhmissä, paitsi ikäryhmässä vuotiaat, jossa tilanne on koko maan 2. huonoin. AVi esittää maakuntaohjelman seurantaindikaattoreihin lisättäväksi myös edellä mainitun lastensuojeluilmoituksia koskevan indikaattorin. Hyvinvointipalvelujen tuotannossa B1 on painotettu oikein paikallisen ja alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon yrittäjyyden tukemista. TL3 A, B ja C kohtaan toimijana tulee lisätä aluehallintovirasto. Hyvinvointiin liittyy myös kokonaisturvallisuus ja ihmisten arkielämän turvallisuuteen lapsuudesta-vanhuuteen vaikuttaminen. Ne liittyvät osittain kohtaan B2 palveluprosessit ja ohjaus, mutta laajemmin mm. ihmisten oman toiminnan sekä kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Sisäisen turvallisuuden hankkeet ovat olleet sisäministeriön ja Itä-Suomen AVI:n painopisteenä. Toiminnalla pyritään saamaan viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyössä ihmisiä rakentamaan turvallisempaa elinympäristöä. Ympäristöselostus Itä-Suomen AVI on osallistunut SOVA-työryhmätyöskentelyyn ja ympäristöselostukseen ei ole huomauttamista.

19 Itä-Suomen yliopisto (+ YS) Pohjois Savon maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma luonnoksessa on tuotu esille maakunnalliset painotukset, joille on hyvä rakentaa tulevien vuosien konkreettiset kehittämistoimenpiteet. Profiloidulla osaamisella ja valituilla innovaatiokärjillä maakunta voi myös profiloitua ja erottua myönteisesti muiden maakuntien joukossa. Ohjelmassa kuvatut maakunnan alueella tunnistetut ja valitut innovaatiokärjet ja niiden tarkastelu valittujen toimintalinjojen valossa on johdonmukainen lähestymistapa, joka edesauttaa kokonaisuuden hahmottamisessa. Innovaatiokärkien tarkastelussa vahvistuvaan terveysklusteriin on ohjelmassa sisällytetty terveyden teknologia, terveyden palvelukonseptit, terveyden edistäminen, henkilökohtainen lääketiede ja innovatiiviset lääkkeet. Kuitenkin asian käsittely läpi suunnitelman ja ohjelman keskittyy ensisijaisesti kuvaamaan lääkkeisiin ja lääketeollisuuteen liittyviä näkökulmia, vähäisessä määrin terveyden teknologian asioita. Terveyden palvelukonseptit ja terveyden edistäminen ovat jääneet lähes vaille sisältöä. Tähän liittyen olisi lähtökohtaisesti terveysklusterin resurssit Pohjois Savossa lisättävä kansanterveystiede sekä sosiaali ja terveyshallintotiede. Kansanterveydellinen näkökulma (ja siitä huolehtimisen haasteet) vahvistaa Pohjois Savon ainutlaatuista, monitieteistä terveysklusteria. Lisäksi pienenä huomiona ko. klusterissa, koulutus liittyy vahvasti myös Itä Suomen yliopiston toimintoihin (ei pelkästään yliopistollisen sairaalan). Itä Suomen yliopisto ja KYS tekevät tuloksekasta yhteistyötä niin tutkimuksen kuin koulutuksen osalta. Yliopiston osaamisalat terveysklusterissa on täydennetty lausunnon mukaisesti. Yliopiston näkemys TL:2 osaamisen ja työvoiman tarjonnan tavoitteiden yleisyydestä pitää paikkansa. Tavoitteet ovat maakunnan yhteisiä ja ne konkretisoituvat tulevissa kehittämistoimissa. Samoin on laita TL3:n hyvinvointialan uusissa toimintamalleissa, mihin myös kansalliset sosiaali- ja terveysalan palvelujen suuret linjaratkaisut vaikuttavat. Aikuiskoulutuksen uusia toimintamalleja haetaan valmistuneen aikuiskoulutusstrategian uuden yhteistoiminnallisen toimintatavan pilotissa. Toimintalinja työvoiman saatavuus ja osaaminen, on kuvattu varsin yleisellä tasolla. Kyseinen kokonaisuus vaatiikin runsaasti erityisiä konkreettisia toimenpiteitä erityisesti koko maakunnallisen yhteistyöverkoston toimesta. Hyvinvointiklusterin kokonaisuus on erittäin laaja. Yksilötason vastuun ja aktiivisuuden korostaminen on tärkeää, kuten myös koulutuksen ja verkostoitumisen lisääminen hyvinvointialan yritysten palvelu, liiketoiminta ja kilpailutusosaamisessa. Toivottavaa olisi myös maininnat konkreettisista kehittämishankkeista/ prosesseista, jotka tähtäävät täysin uudenlaisten hyvinvointituotteiden, toimintamallien ja yritysten syntymiseen. Aikuiskoulutuksen rooli on kuvattu hyvin yleisesti verrattuna siihen, että painopisteissä nostetaan valtakunnallisten linjausten mukaisesti mm. työurien jatkaminen, osaamisen kehittäminen ja maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen mm. kouluttamalla. Suotavaa olisi, että elinikäinen oppimisen, yliopiston osaamisen hyödyntäminen, täydennyskoulutustarjonnan ja jousta-

20 20 vien opiskelumahdollisuuksien merkitys näkyisi toimenpiteinä jokaisella valitulla toimintalinjalla. Kuopio on valittu yhdeksi INKA ohjelman tulevaisuuden terveys teeman toteuttajaksi ja Kuopio myös mukana suurten kaupunkiseutujen joukossa, joiden kanssa valtio tekee kasvusopimuksen. Maakuntaohjelman toteutuksessa on tärkeää huomioida eri kehittämistoimenpiteiden ja ohjelmien integrointi. Itä Suomen yliopiston kaikkien kampuksien osaaminen on hyödynnettävissä Pohjois Savon ja koko Itä Suomen kehityksen tukena. 37. Kela, Kuopion palvelupiste Vastineet 38. Keskustan Pohjois-Savon piiri ry Vastineet 39. Koillis-Savon Kehitys Oy Vastineet 40. Kriisinhallintakeskus CMC Vastineet 41. Kristillisdemokraattien Pohjois-Savon piiri ry Vastineet 42. Kuopion Energia Vastineet 43. Kuopio Innovation Oy Vastineet Lausunnolla olevat asiakirjat tukevat Kuopion kaupungin, Kuopion kasvuohjelman 2020 sekä Kuopio Innovation Oy:n strategiassaan asettamia tavoitteita. Yleiset havainnot: Maakuntaohjelman yleinen rakenne on selkeä. Ohjelma on monipuolinen ja nykytilannetta laajasti kuvaava. Ohjelman painopisteet kohdistuvat kehittämisaloille, joilla Pohjois-Savossa on vahvaa osaamista, kasvavaa liiketoimintapotentiaalia sekä suuria kehittämishaasteita. Valitut painopisteet luovat pitkäjänteisyyttä kehittämiseen. Toimintalinjat sisältävät selkeitä valintoja, joita tulee edistää alueen omia, Maakuntaohjelmalla halutaan ohjata alueen kehittämisrahoitusta, missä riittävä yksityiskohtaisuus on tarpeen. Tämän ohjausvaikutuksen merkitys kasvaa, mikäli ELY:jen rakennerahastojen ja yritysrahoituksen päätöksenteko keskitetään koko maassa neljään ELY-keskukseen ja samalla pois Pohjois-Savosta. Innovaatiokärkiä esittelevästä kuviosta kehittämistavoitteiden välisiä riippuvuuksia ja mahdollisia osaamisvirtoja kuvaavat viivat on kuvan selkeyden vuoksi poistettu. Kuopio Innovation on oikeassa siinä, että näitä alojen välisiä vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nouse ajan mittaan arvaamattomasti esille. Ne ovat tärkeä osa tämän kärkiajojen määrittelyn joustavuutta ja uu-

21 21 kansallisia sekä yhä enenevästi kansainvälisiä rahoitusmahdollisuuksia hyödyntäen. Ohjelman strategialuonteisuudesta johtuen muutamat liian yksityiskohtaiset kirjaukset toimenpiteistä voivat heikentää kykyä reagoida nopeastikin esille tuleviin uusiin elinvoimaa vahvistaviin avauksiin. Tämä tulee huomioida siten, että yksityiskohtaisia kirjauksia tuodaan esille vain esimerkinomaisesti. Yksilöidymmät havainnot innovaatiokärjistä: distumista tulevien vuosien aikaan. Terveysklusterissa Savonia on mukana. Kuntien toimintakenttä on laaja eikä sen osalta yleensä toimijoita nimetessä ole tehty rajausta hallinnonalasta. Yritystoiminnan kehittämisessä varsinaisten yrityspalvelujen ohella tärkeitä ovat esimerkiksi kaavoitus-, koulu-, terveys-, sosiaali- ja kulttuuripalvelut sekä tekninen toimi. Pohjois-Savon innovaatiokärkien valintaa voidaan pitää perusteltuina valintoina. niiden sisällöllisissä painotuksissa tulee nostaa vahvasti esille niiden välinen vuorovaikutus. Osaamisalojen ylittävästä toiminnan tuloksista on saatu hyviä kokemuksia ja niihin rohkaisemista tulee edistää. Asia tuotu hyvin esille esim. terveysklusterin osakokonaisuuksissa. Innovaatiokärjet kokoavasta kuvasta voisaada käsityksen, että kehittämistoimet on asetettu aikajanalle. Tulkinnan epäselvyysriskiä tulee tekstissä selkeyttää. Linkitysten määrä on todellisuudessa monipuolisempi kuin kuva osoittaa. Innovaatiokärjille on löydettävissä yhteisiä temaattisia kehityskokonaisuuksia, kuten prosessien kokonaisvaltainen kehittäminen. Ohjelmassa mainittu rohkeus uusille avauksille on myönteinen kirjaus. Sitä tulee myös käytännössä toteuttaa. Toteuttajien osalta kirjauksissa ilmenee epäyhtenäisyyttä. Osassa mainitaan toteuttajina kehittämisyhtiöt, joiden kirjaaminen myös terveysklusteriin on tarpeellinen lisäys, kun taas osassa elinkeinoelämäorganisaatiot, joiden tarkoitus jää epäselväksi. Kaupunkien omat elinkeino-organisaatiot tulee lisätä keskeisiksi avaintoimijoiksi. Terveysklusterin osalta on esitetty monipuolisesti osaamisen vahvat teemat, joiden suhteen ei ole huomautettavaa. Niiden lisäksi Kuopiossa on vahvaa kasvupotentiaalia uusien palveluliiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä uusia teknologiaratkaisuja ja toimintamalleja hyödyntäen sekä terveysteemaan liittyvässä peliteollisuudessa. Terveysklusterin resursseihin Kuopiossa (s. 8) tulee lisätä Savonia-ammattikorkeakoulun osaaminen. Vesi- ja ilmaosaamisessa Kuopion osaaminen on kansainvälisesti korkeatasoista ja sen kaupallista hyödyntämistä tulee edistää. Nopeasti teollistuneet ja kasvavat maat sekä erilaisiin kriisitilanteisiin vastaaminen ovat kokonaisuuksia, jota ohjelmassa on tuotu hyvin esille. Alaan tulee kohdistaa konkreettisia toimenpiteitä. Vesi- ja ilma-alalla on soveltavaa osaamista

22 22 (esim. metsä-, kaivos- ja lääkealat), joita tulee jatkossa hyödyntää entistä laaja-alaisemmin eri alojen yritystoiminnassa vahvistamalla liiketoimintanäkökulmaa ohjelmassa. Koneteollisuuden painotukset ovat kannatettavia. Tarkasteluun tulisi lisätä se näkökulma, millä tavoin Pohjois-Savo voisi toimia merkittävänä toimijana globaalissa arvoketjuissa kokonaan uusilla sovellusaloilla? Puu- ja biojalostus tulee nähdä laaja-alaisesti. Tätä tavoitetta ohjelmaesitys tukee hyvin nostamalla uusien tuotteiden kehittämismahdollisuudet. menestyminen edellyttää monitieteellisyyttä sekä kykyä kaupallistaa syntyneitä tuotteita. Toiminnan nopeuttamiseksi tulee panostaa markkinatarpeisiin vastaamiseen uusia ratkaisuja tarjoten. Elintarvikkeiden merkitys maakunnan kehittämisessä on vahva myös jatkossa. Kokonaisuudella on merkittävä yhteys muihin innovaatiokärkiin. Kokonaisuudessa ei kuitenkaan mainita elintarviketurvallisuutta, jossa Kuopiolla on vahva kansallisen edellä kulkija rooli. Havaintoja toimintalinjoista: Elinkeinoelämän kansainvälistyminen tulisi tuoda vahvemmin esille kokonaisvaltaisena maakuntaohjelman toiminnallisena tavoitteena. uuden ja kasvavan liiketoiminnan osalta tavoite tulee olla erityisen selkeästi edellytysten luomisena kansainvälisille markkinoille pääsemisessä. Kansainvälistyminen tulee nähdä myös investointien ja yritysten saamisessa sijoittumaan maakuntaan. Nyt tämä näkökulma puuttuu lähes kokonaan. Kokonaisuuden osalta on tarpeen laatia vastaava tiivistys toteuttajista, rahoitusvälineistä ja rahoittajista kuin muistakin toimintalinjan kokonaisuuksista. Kuopion kampuksen selkeä nostaminen (B2) maakunnan kehityksen osalta yhdeksi kriittiseksi menestystekijäksi on hyvä ja selkeä kirjaus. Kampuksen, Kuopion ja Pohjois-Savon markkinoinnin eteen ollaan tekemässä hyvää ja määrätietoista työtä Kuopio-brändin alla. Tavoitetta ei tuoda maakuntaohjelmassa erikseen selkeästi esille. Sen sisällyttäminen kokonaisuuden TL2 B kokonaisuuteen olisi perusteltua. Yritysten, kuntien ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa tulisi kattaa myös selkeästi uusien teknologioiden, kokeilualustojen ja tuotekehityksen mahdollisuudet. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttamisessa keskeistä on onnistua uuden yritystoiminnan synnyttämisessä ja olevien liiketoiminnan vahvistamisessa. Tätä tavoitetta tulee tukea maakuntaohjelmassa nostamassa esille yrityshautomo- ja kasvuyrityspalveluiden ( yrityskiihdyttämö ) rooli ja rahoi-

23 23 tus, jota nyt ohjelmassa ei erikseen ole tuotu esille. Myöskään monipuolista turvallisuusalan osaamista, kehittämistä ja hyödyntämistä myös liiketaloudellisesti ei tuoda esille. 44. Kuopion Kauppakamari Vastineet Suunnitelma ja ohjelma ovat laajoja ja pitävät sisällään myös Kuopion kauppakamarin esiin nostamia keskeisiä kehittämistarpeita. Kauppakamarin näkökulmasta on tärkeää, että maakunnassa luodaan edellytyksiä elinkeinoelämän toiminnalle, kilpailukyvylle ja kansainvälistymiselle. Maakunnan monipuolinen saavutettavuus hyvillä liikenneyhteyksillä on välttämätöntä, samoin maakunnan rakentuminen luontaisille vahvuuksille työssäkäyntialueilla. Maakuntasuunnitelmaan on nostettu hyvin esille osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet tulevina vuosina. Tästä onko syytä kantaa erityistä huolta maakunnan ikärakenne ja sen kehitys huomioiden. Maakunnassa on yrityksiä, joissa merkittävä osa henkilökuntaa on eläköitymässä seuraavan kymmenen vuoden sisällä, jopa lähivuosina. Eläköityvien tilanne tulee olla saatavilla osaavaa työvoimaa. Maakuntaohjelman on luotava edellytyksiä sille, että nuoret valmistuttuaan työllistyvät alueelle, koulutuksessa huomioidaan elinkeinoelämän tarpeet ja että alue on vetovoimainen myös maakunnan ulkopuolisille osaajille. Yritysten ja oppilaitosten entistä tiiviimpi yhteistyö on jatkossa yhä tärkeämpää. Keskeisenä nousevana mahdollisuutena yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi nostamme esille digitalisaation. Lähes kaikilla toimialoilla on huomattavia mahdollisuuksia lisätä tuotteisiin lisäarvoa ICT:n avulla. uusien ratkaisujen määrä tulee kasvamaan, koska osa ratkaisuista lisää yritysten nykyistä kilpailukykyä ja osa voi johtaa täysin uuteen liiketoimintaa. Digitalisaation vaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä on kuitenkin vielä alkuvaiheessa. Koska tietotekniikan potentiaalisten vaikutusten tuottavuuteen ja talouden kasvuun odotetaan olevan merkittävät, on tärkeää, että sekä maakuntasuunnitelma että maakuntaohjelma luovat edellytyksiä tälle kehitykselle myös Pohjois-Savossa tulevina vuosina. Kauppakamarin näkemykset vastaavat maakuntaohjelman linjauksia. Digitalisaatio on merkittävässä roolissa kone- ja energiatekniikan uusien suunnittelu-, tuotannonohjaus-, verkoston hallinnan ja asiakastiedon tietojärjestelmissä sekä hyvinvointipalvelujen käytännön ratkaisuissa. Kaiken kaikkiaan on välttämätöntä, että tulevalla ohjelmakaudella rahoituskäytännöt ovat sujuvia: selkeät ja yksinkertaiset rahoituksen hakemisen ja hankkeiden maksatuksen prosessit luovat osaltaan edellytyksiä maakunnan yritysten kehittymiselle. 45. Kuopion Talouskoulu Vastineet

24 Kuopion kaupunki, Yrityspalvelu Vastineet Ei anna erillistä lausuntoa, vaan ollut mukana valmistelemassa Kuopion kaupungin varsinaista lausuntoa. 47. Liikennevirasto, Helsinki Vastineet 48. METLA /Leo Tervo Vastineet Perinteistä metsätaloutta, ainespuun tuottamista, ei saisi unohtaa. Se on kuitenkin edelleen tärkein. Perinteistä metsätaloutta pitäisi edelleen kehittää. Tämä saisi tulla selkeästi esille. S. 15 Kuvio Lisäys: GFN, energiayrittäjät, koneenrakentajat; Ponsse ym. S. 21 vasen palsta 3. kappale Lisäys: Metsätalouden kannattavuuden edellytyksenä on metsänhoitotoimenpiteiden oikea-aikaisuus ja liiketalousajattelun ymmärtäminen. Metsänhoito monipuolistuu S. 21 vasen palsta 5. kappale, kappaleen tulisi kuulua: (lauseen poisto) Metlan Suonenjoen yksikön erityisosaamisalat ovat metsänuudistamisen biologia ja teknologia sekä metsänhoidon teknologia ja logistiikka. Suonenjoen tutkimusasema kehittää mm. uutta puun biojalostus- ja energiakäyttöä tukevaa metsänhoitoa. Metsänuudistamisen ja metsänhoitomenetelmien kehittämisessä huomioidaan taudinkestävyysjalostuksen mahdollisuudet sekä uusien puusta saatavien tuotteiden hyödyntämismahdollisuudet. Metla tuottaa valtakunnallisesti maakuntatason tietoa metsävaroista. S. 21 oikea palsta, 2. kappale. Esitetään poistettavaksi lause Metsiin kertynyt hakkuu- ja harvennusreservi huomioiden voitaisiin Metsäkeskuksen mukaan metsäenergian käyttö Pohjois-Savossa kymmenkertaistaa. Perustelu: Kestävän käytön kannalta reilu 2-3 milj. k-m3 lienee oikein. S. 22 vasen palsta, 2. kappale: Onko ostohinta puun myyjille 14 M oikein? S. 22 vasten palsta 3. kappale: Puusta voidaan erottaa suuri määrä erilaisia molekyylejä. Voisiko sanan molekyylejä korvata sanalla kemiallisia yhdisteitä. S: 22 Toteuttajat/toimijat: Lisäys Ponsse S. 22 oikea palsta 1. kappale: torjunta-aineista, myrkyistä, elintarvikkeiden Voisiko sanan myrkyistä jättää pois. Esitetyt täydennykset on pääosin tehty. 49. Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi ry Vastineet Maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman luonnoksen päälinjat ovat Puuenergian käyttömahdollisuuden lisäyksessä on tarkoitettu metsähaketta,