Aasian ja Tyynenmeren alueen terveysja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aasian ja Tyynenmeren alueen terveysja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys"

Transkriptio

1 Tartuntataudeista terveysturismiin Aasian ja Tyynenmeren alueen terveysja hyvinvointipalveluissa nopea kehitys 2014 Aasiasta tulossa terveysinnovaatioiden eturintamaa

2 Contact information Mr. Teppo Turkki Senior lead, Sitra Fellow Sitra, the Finnish Innovation Fund Tekes the Finnish Funding Agency for Innovation Mobile: (Taiwan) (Finland) Tekes ja Sitra tekevät yhteistyötä Aasian ennakointityössä ja Team Finland Future Watch -palvelun toteutuksessa. Team Finland Future Watch -palvelu tuo yrityksille tietoa ja näkymiä kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista eri maissa 2 5 vuoden aikajänteellä. Future Watch Aasia seuraa vuosien aikana erityisesti terveysalan ja digitaalisen hyvinvoinnin sekä aasialaisen terveystoimialan kehitystä. Tämän osaraportin tiedot on koottu Singaporessa pidetyn Healthcare World Asia 2014 konferenssin tietojen ja keskustelujen pohjalta. Kannen kuva: Aasian johtavan kansainvälisen Bumrungrad International Hospitalin verkkosaitin etusivu. https://www.bumrungrad.com/ Sitra - The Finnish Innovation Fund The Finnish Innovation Fund Sitra is a future-oriented organisation that promotes Finland's competitiveness and the well-being of the Finnish people. We anticipate societal change, try out new operating models and accelerate business activities aimed at creating sustainable well-being. Tekes the Finnish Funding Agency for Innovation Tekes is the main public funding organisation for research, development and innovation in Finland. Tekes funds wide-ranging innovation activities in research communities, industry and service sectors and especially promotes cooperative and risk-intensive projects. Tekes current strategy puts strong emphasis on growth seeking SMEs.

3 Aasian terveyssektori on laajassa muutoksessa ja siirtymävaiheessa. Tekes ja Sitra aloittivat elokuussa 2014 yhteistyön Aasian kehityksen seurannassa ja ennakointityössä ja Tekesin kansallisesti koordinoiman Future Watch toteutuksessa. Future Watch -Aasia seuraa vuoden aikana erityisesti terveysalan ja digitaalisen hyvinvoinnin sekä aasialaisen terveystoimialan kehitystä. Työhypoteesina tässä on, että terveys- ja hyvinvointiala yhdistettynä digitaaliseen kehitykseen sekä ICT:hen voi potentiaalisesti muodostua Suomelle uudeksi taloudellisen kasvun ja innovaatioiden moottoriksi sekä globaaliksi kilpailutekijäksi. Aasian terveysalan kehitys ja markkina voi olla Suomen kannalta merkittävä ja uutta kasvua rakentava. Yhtenä osa-alueena ennakointityötä osallistuin Singaporessa Aasian terveysalan kehitystä hahmottavaan konferenssiin Healthcare World Asia 2014, jonka keskeistä sisältöä ja keskustelua analysoin tässä väliraportissa. Ensi vuonna tarkastellaan digitaalisia ja ehealth ratkaisuja sekä palvelukonsepteja Japanissa. Varsinainen Aasian terveyden- ja hyvinvoinnin tulevaisuutta kokonaisuudessaan kuvaava ja analysoiva raportti valmistuu ensi vuoden puolella. Raportti tullaan julkaisemaan tuolloin Tekesin Future Watch verkkosivulla Eri puolilta Aasiaa Singaporeen tulleiden asiantuntijoiden arvioiden perustella Aasia elää nyt terveydenhuoltosektorin ja hyvinvointipalvelujen ekosysteemin nopeaa vaihetta. Perinteinen ajattelu terveyspalvelujen tuottamisesta on murroksessa. Menossa on siirtymävaihe, jossa terveydenhoidosta ja hyvinvoinnista on tulossa yhä enemmässä määrin palveluteollisuutta ja palveluliiketoimintaa. Muutos tapahtuu mm. neljän eri tekijän kautta: Ihmisten, erityisesti keskiluokan kasvanut tietoisuus terveydestä uudet teknologiat ja laitteet digitaaliset palvelut, etäseuranta ja kotihoito älypuhelimien palveluohjelmat ja appsit, jotka ovat kehittymässä sofistikoituneiksi. Aasian terveysmarkkinoita vievät eteenpäin nopea väestönkasvu ja alueen väestön kiivas keskiluokkaistuminen. Tällä hetkellä Aasiassa elää jo 500 miljoonaa kulutusvoimaltaan keskiluokkaan kuuluvaa ihmistä. Heidän määränsä tulee nousemaan 1.75 miljardiin seuraavan seitsemän vuoden kuluessa. Keskiluokkaan kuuluvien ihmisten määrä siis 3.5 kertaistuu alle kymmenessä vuodessa. Toinen merkittävät terveys- ja hyvinvointipalvelujen kysynnän draiveri on nopeasti ikääntyvvät erityisesti itäaasialaiset yhteiskunnat ja vanhenevien ikäluokkien tarpeet. Keskiluokka ja ikääntyneet ihmiset ovat tänään paljon tietoisempia omaan terveyteensä ja hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä ja toiveista sekä palveluista mikä on johtanut korkeatasoisempien ja laadukkaiden terveyspalvelujen kysyntään alueella. Terveydenhoidon ja siihen liittyvien uusien palvelujen rahoitusmallit ovat Itä- ja Kaakkois-Aasissa myös muuttumassa: hallitukset panostavat julkisen ja universaalin sairausvakuutusjärjestelmän kattavuuteen. Terveyssektori alkaa olla yksityisille sijoittajille ja globaaleille terveysalan yrityksille kiinnostava. Nopeasti kehittyvien yksityisten sairaala- ja terveysverkostojen uskotaan nopeuttavan perusterveyshoidon 1

4 infrastruktuurin rakentamista ja rahoittamista. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa toimii noin 100 julkisesti listattua terveysalan yritystä, joiden yhteenlaskettu pääoma on lähes 10 miljardia USD. Ehkä kaikkien tärkein terveysalaa muuttavista voimista on kuitenkin sairaus- ja terveysongelmien sisäinen muutos. Aasialaisten maiden kehittyminen ja köyhyyden merkittävä väheneminen ovat johtaneet alueen sairausprofiiliin, jossa tartunta- ja infektiotautien määrä on romahtanut ja sairaudet ovat yhä enemmän kroonisia sairauksia sekä terveysongelmia kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, diabetes, mielenterveyden ongelmat tai erilaiset muut elintasotaudit. Krooniset sairaudet ovat kuolinsyinä sivuuttaneet tarttuvat- ja infektiotaudit. Sadassa vuodessa maailman sairastavuudessa on tapahtunut merkittävä muutos: krooniset sairaudet kuten sydän- ja verisuonitaudit, syöpä ja diabetes sekä Alzheimer ovat kuolinsyinä sivuuttaneet tarttuvat- ja indektiotaudit. Lähde: The New England Journal of Medicine, Aasian ja Tyynenmeren alueen terveyspalvelujen ja hyvinvointisektorin kasvu on nopeaa ja tulee jatkumaan pitkälle ensi vuosikymmenelle. Terveysalan kehitystä ohjaa vahva talouskasvu, väestön nopea ikääntyminen, nopea kaupungistumiskehitys ja uusien miljoonien ihmisten metropolialueiden rakentuminen, kaupungeissa asuvien aasialaisten uudet ruoka- ja kulutustottumukset sekä länsityylinen ruokavalio, joka aiheuttaa ihmisille elintasotauteja (diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, liikalihavuus, syöpä). Eteläisen Aasian sisällä ASEAN-maat rakentavat vapaakauppa-aluetta, jonne on syntymässä integroituvat terveysmarkkinat. Alueella asuu nyt jo 600 miljoonaa ihmistä. Alueen talous kasvaa noin kuuden prosenttia vuodessa ja väestö on nuorta: noin puolet väestöstä alle 30-vuotiaita. 2

5 Vuoteen 2020 mennessä iso osa väestöstä on muuttumassa kulutusvoimaiseksi ja nousemassa keskiluokkaan. Vuonna 2020 terveysmarkkinan koko arvo Itä- ja Kaakois- Aasiassa on nousemassa lähes kolmeen triljoonaan USD. Aasian ja Tyynen meren alueen terveysmarkkinat odotetaan kasvavan vuosien aikana 151 prosenttia. Vuonna 2020 markkinan koko nousee 2927 miljardiin USD. Lähde: Frost & Sullivan (CAGR = kertyvä vuotuinen kasvuprosentti) 3

6 Vaurastuvan keskiluokan odotukset ohjaavat valtioita ja hallituksia sitoutumaan terveyspalvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Ihmisten varojen ja rahojen käyttö terveydenhoitoon on voimakkaassa kasvussa koko maailmassa. Lähde: Al Masah Capital Research, Singaporessa käytetään rahaa terveyden- ja hyvinvoinnin palveluihin eniten, vähän yli 2000 USD/henkilö. Vähiten rahaa käyttää filippiiniläinen 89USD/henkilö. Lähde: Al Masah Capital Research, Terveyspalvelujen tarjonnan kehittäminen esimerkiksi Kiinassa on edennyt nopeasti. Kun vielä vuonna 2008 vain 45 prosenttia kiinalaisista kuului johonkin Kiinan 4

7 kolmesta erillisestä sairasvakuutuksesta, niin vuoden lopussa 2012 lähes 96 prosentilla kiinalaisista oli ainakin jonkin perusasteen terveydenhoitoa tukeva sairasvakuutus. Kiina on noussut terveydenhoitokuluissa maailman kolmanneksi Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Kiinan terveydenhoitokulujen kasvu vuosina Lähde: WHO Kasvu Kiinassa on ollut hurjaa: kun terveydenhuollon kokonaiskulut Kiinassa olivat vielä vuonna miljardia USD, niin neljässä vuodessa ne kaksinkertaistuivat 444 miljardiin USD (2012). Vuonna 2019 Kiinan terveydenhoitokulujen odotetaan yltävän lähes tuhanteen miljardiin USD. Absoluuttisesti laskettuna Kiina on noussut terveydenhoitokulujen osalta jo vuonna 2012 maailman kolmanneksi Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen. Kiinan hallitus on lähtenyt avaamaan terveysmarkkinoita lisää yksityisille sijoittajille ja toimijoille. Vuonna 2012 Kiinassa toimi arviolta sairaalaa. Näistä 60 prosenttia oli julkisia ja 40 yksityisiä. Yksityiset sairaalat vastaavat kuitenkin 9 prosenttia terveydenhuollon kokonaisvolyymista ja kymmenen prosenttia alan liikevaihdosta. Kiinan terveysministeriö haluaa nostaa yksityisten terveydenalan palveluyritysten ja sairaaloiden osuuden viidennekseen kokonaistarjonnasta vuoteen 2015 mennessä. Tätä varten ulkomaalaisten yritysten ja sijoittajien toimintaedellytyksiä on myös vapautettu: tammikuussa 2012 hallitus päätti sallia ulkomaisten yksityisten yritysten suorat investoinnit Kiinaan niiden tarvitsematta erikseen hakea kiinalaista partneria tai paikallista kumppaniyritystä. Aasian terveysalan kasvu näkyy myös esimerkiksi laskemalla yhteen Intian, Indonesian, Thaimaan, Malesian, Etelä-Korean ja Taiwanin terveyskulut, jotka olivat 247 miljardia USD (vuonna 2012). Vuoteen 2018 mennessä kulujen uskotaan lähes kaksinkertaistuvan 424 miljardia USD (Lähde: Serctoral Asset Management, 2014). 5

8 Terveydenhoidon kehitys ja uusi ekosysteemi Australia National University Centre for Health Stewardshipin johtaja Paul Dugdale puhui konferenssissa siirtymisestä uusien terveysinnovaatioiden ekosysteemiseen aikaan, joka näkyy jo esimerkiksi Australian terveysmarkkinoilla. Kun haetaan ratkaisuja alan keskeiseen ongelmaan, joita ovat terveydenhoidon jatkuvasti kasvavat kustannukset ja ihmisten ja potilaiden, asiakkaiden kasvavat odotukset sairauden- ja terveydenhoidolle, tulee katsoa kokonaisuutta. Mitkä resurssit ihmisillä ja yhteiskunnilla on käytössä? Mitä voidaan rakenteellisesti muuttaa? Paineet kohdistuvat neljään P :hen: Patient, Provider, Policy ja Payment Muutokset yhdessäkin näistä eri osa-alueista vaikuttaa suoraan jokaiseen osatekijään. Aasian ja Tyynenmeren alueen kehittyvissä maissa erityisesti vaurastuvan keskiluokan odotukset ohjaavat valtioita ja hallituksia sitoutumaan terveyspalvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen: mm. Indonesia, Filippiinit, Kiina, Intia ja Vietnam ovat ajaneet kansallista sairasvakuutusjärjestelmäänsä uudistamista siten, että ainakin perustason vakuutuksen piiriin voidaan tuoda koko väestö. Evoluutio ja innovaatiokehitys terveydenhoidon rakenteissa näyttäisi tämän vuosikymmenen lopulla johtavan terveysmarkkinoiden uudentyyppisiin toimintamalleihin. Samalla eri valtioissa on käynnistetty laajoja ja perustavaa laatuisia terveyssektorin rakenteellisia uudistuksia. Päämäärinä ovat luoda pitkäkestoiset ja kestävät edellytykset terveysjärjestelmien uudistamiseksi sekä luoda terveydenhuolto, joka on kykenevä hoitamaan kroonisia sairauksia erilaisten kulku- ja tarttuvien tautien vähentyessä. Keskeinen muutostekijä on myös internetin kautta saatava terveys- ja medisiinitiedon laaja leviäminen Kiina julkaisi vuonna 2009 kunnianhimoisen ja historiallisen terveyssektorinsa uudistusohjelman, johon hallitus päätti investoida 125 miljardia (USD). Uudistus perustuu neljään pilariin: sairasvakuutuksen ulottaminen mahdollisimman laajalle ja sen rahoituksen varmistaminen, paikallisen ja perusterveydenhoitojärjestelmän vahvistaminen uusilla rahoitusmalleilla ja tarjontaa lisäämällä, lääkkeiden ja lääkehuollon tukeminen viranomaisten laatiman tarvittavien peruslääkkeiden luettelon ja saatavuuden varmistamisella, sekä käynnistämällä sairaalajärjestelmän uudistuksen päämääränä kustannustehokkuus sekä sairaaloiden omistusrakenteiden ja sairaalan johtamisen erottamisella toisistaan. Kehitysmaissa ajatellaan edelleen, että terveydenhoidon painopiste tulee olla ensisijaisesti uusien sairaaloiden ja klinikoiden rakentamisessa ja hoitovälineissä. Mutta tarvitseeko aina olla näin? Pitäisikö nykykehityksessä tunnistaa paljon tarkemmin ihmisten erilaiset tarpeet ja nähdä sekä kehittää uusia, erilaisia toimintamalleja erilaisille ihmistenryhmille ja segmenteille? Pitäisikö analysoida tarkemmin miten ja kehen kohdistetaan hoitotoimenpiteet? Ja millä välineillä? Singaporelainen sairaalaympäristöihin erikoistunut arkkitehti Michael Leow esitti, että ensisijaisesti sairaalahoitoon keskittyneet hoitokäytännöt ovat oikeasti vanhanaikaisia. Sairaaloita rakennetaan viisikymmentä-sata vuotta vanhoilla arkkitehtonisilla konsepteilla ja suunnitelmilla vastaamaan aikaan, jota medisiinisesti ei ehkä enää ole. Ikääntyvissä yhteiskunnissa, joissa sairauden kuva on muuttunut, ja jossa nykysairaudet ovat ensisijaisesti kroonisia: hoitomallit ja -muodot, joissa keskitytään perinteisten laitosten arkkitehtuuriin ja muotoihin eivät enää välttämättä vastaa ihmisten todellisia tarpeisiin. Eivätkä ne ole kustannustehokkaita. 6

9 Esimerkiksi Singaporessa on kehitetty uudentyyppinen virtuaaliklinikka malli, jossa yhdistetään sairaanhoidollista sekä sosiaalista että vapaaehtoistukea kotonaan asuville kroonisia sairauksia poteville ihmisille. Virtuaaliklinikan avulla vanhusten sairaalakäyntejä pystyttiin vähentämään kolmen kuukauden aikana yli kolmanneksella. Terveydenhoidon ja hyvinvoinnin trendit Aasiassa Seuraavassa listaan keskeisiä terveydenhoidon ja hyvinvointipalvelujen kehitystrendejä, joita aasialaiset asiantuntijat nostivat esiin konferenssissa omissa puheenvuoroissaan ja joihin törmäsin omissa keskusteluissani. Havaintojen toimintaympäristönä on Aasia-Tyynenmeren alue, mutta useimmat trendeistä ovat globaaleja ja myös Suomen kannalta relevantteja: Ihmisten terveydenhoitoon ja terveyteen liittyvä kulutus on kasvamassa Aasiassa ajanjaksolla lähes 75 prosenttia Yli puolet maailman keskiluokasta asuu vuonna 2020 Itä-Aasian ja Tyynenmeren alueella. 35 prosenttia maailman terveysmarkkinoista syntyy Aasiassa. Terveydenhoito ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on muuttumassa tuottavaksi ja tärkeäksi palveluteollisuudeksi. Potilailla ja asiakkailla on uusi asenne palveluihin. Lähtökohtana on, että lähes kaikki, joilla on käytössään internet, googlettavat ja tulevat hakemaan itselleen relevanttia terveys- ja sairaustietoa, Hoitoa ja terveyspalveluja kehitetään kohti ihmis- ja yksilökeskeisyyttä (People centric care and service). Palvelujen laadun ja tuloksellisuuden rinnalle nousee mittariksi potilaan oma kokemus hoidosta, (shift to improving patient experience). Sairaaloiden ja klinikoiden tulee omassa toiminnassaan ottaa tarkasti huomioon hoitamiensa ihmisten tyytymättömyys. Ihmiset haluavat kokonaisvaltaista hyvinvointia (holistic well-being). Ikääntyvän väestön hoitaminen lisääntyy. Jotkut tulevat sairastamaan jopa kolme syöpää elämänsä aikana. Terveydenhoidon- ja erikoissairaanhoidon keskusten sisään otetaan mukaan ikääntyvien ihmisten tukeminen ja hoito, kliininen tutkimus ja terveyden hoitamisen innovaatiokehitys sekä hyvinvoinnin ylläpitäminen. Aasiassa perinteistä lääketiedettä ja klassisia hoitomenetelmiä aletaan arvostetaan länsimaisen hoidon rinnalla enemmän, ja niillä hoidetaan lisää asiakkaita. Ei liikaa eri lääkäreitä, ei eri tulkintoja. Potilas odottaa selkeää hoitolähestymistä ja hoitofilosofiaa. Perusterveydenhuollon ja vaativampien terveyspalvelujen toiminnat yhdistyvät hyödyntäen sähköisiä potilastieto- ja rekisterijärjestelmiä. Valtaosa Itä-Aasian ja Tyynen meren maista (APAC-maat) ottavat käyttöönsä seuraavien vuosien aikana sähköiset terveystietojärjestelmät (EMR). 7

10 Kiinasta on tulossa Tyynenmeren ja Itä-Aasian merkittävin lääkkeiden ja terveydenhoidon teknologioiden käytön maa ja markkina. Erilaiset terveyden ja hyvinvoinnin palvelut ja tarjoomat sulautuvat syvemmälle toisiinsa. Sairaaloiden sisään ja ympärille otetaan mukaan wellbeing palveluja ja vaihtoehtoisia hoitoja. Kaakkois-Aasian terveysmarkkinat ennakoidaan kasvavan vuositasolla lähes seitsemän prosenttia aikana. Markkinan arvon arvioidaan yltävän yli 134 miljardiin USD. Yksityisillä palveluilla ja yrityksillä on kehityksessä merkittävä rooli. Etä- ja telehoito sekä etämonitirointi ovat uusi terveyspalveluiden markkina sekä perinteisten toimintamallien haastaja. Yli puolet terveys- ja sairaalapalveluista Kaakkois-Aasiassa on yksityisten yritysten ja toimijoiden tuottamaa. Lähde: Al Masah Capital Research, Terveydenhoito ja hyvinvoinnin ylläpitäminen on muuttumassa palveluteollisuudeksi. Esimerkiksi sloaganilla: You are sick.. we are quick Kasvua ja kehitystä tapahtuu uusien mobiilien terveys- ja hyvinvointipalvelujen kautta. Etä- ja telehoito sekä monitorointi ovat uusi terveyspalveluiden markkina sekä perinteisten toimintamallien haastaja. Mobiilipalveluiden kehitys on merkittävää Aasian kehittyvillä markkinoilla. Aasiassa terveys- ja hyvinvointimarkkinoiden ja tarjonnan kasvua vetävät yksityiset yritykset ja terveyspalvelujen tuottajat. Markkinoille siirtyy aiemmin muilla toimialoilla toimineita isoja yrityksiä ja uusia investoijia. Diagnostiikkapalveluista ja terveyden etäseurannasta (monitoring) on tulossa liiketoiminnallisesti yksi liiketaloudellisesti tuottavimpia palveluja. Kodista tulee hoitoympäristö, jossa terveyttä ja hyvinvointia pidetään yllä. Yhä enemmän hoitotoimenpiteitä tehdään ihmisten kotona. 8

11 Aasian kehittyneissä mutta ikääntyneissä yhteiskunnassa ihmisille on tärkeää saada ja voida elää arvokasta sekä hyvää elämää sairaalan ja hoitolaitosten ulkopuolella. Jotta tämä onnistuisi, tarvitaan paljon muutakin palvelua kuin hoitajia ja lääkäreitä. Siviiliyhteiskunnan tuki ja kansalaisjärjestöt tukemaan niitä, jotka eivät pysty pitämään huolta itsestään ollessaan vanhoja tai sairaita. Aasian johtavassa kansainvälisessä Bumungrandin sairaalassa käy 1.1 miljoona potilaista vuodessa 210 eri maasta. Sairaalassa on 581 vuodepaikkaa, työskentelee 1300 lääkäriä ja 55 osa-aikaista erikoislääkäriä. Terveysammattilaisten, lääkärien ja hoitajien liikkuvuus globaalisti lisääntyy. Sairaalat muuttuvat miellyttäviksi ympäristöiksi: hongkongilaisessa Matilda Hospitalissa poistettiin "sairaalan haju"; sairaalatekniikka, happipullot, tippatelineet, letkut piiloitettin kiinteistön rakenteisiin ja pois silmistä. Tämä muodostui tärkeäksi kilpailutekijäksi potilaista. Terveysmatkailu ja turismi Terveysturismin merkitys toisaalta globaalilla tasolla ja toisaalta Aasiassa on kasvanut niin merkittäväksi, että lienee tärkeää ottaa ala mukaan tähän raporttiin. Valtiossa, jotka tarjoavat palveluja terveysmatkailijoille (Singapore, Thaimaa, Intia, Malesia, Taiwan), on havaittu, että terveysturismi on alkanut myös kehittää valtioiden omaa terveystarjontaa sekä niiden kykyä hoitaa erilaisia ja vaativampia sairauksia. Terveysturismi on vahvistamassa ja monipuolistamassa ylipäätään terveydenhoidon ja sairaaloiden tarjontaa sekä hoidon laatua. Myös terveysturismin luomien markkinoiden taloudelliset ja liiketoiminnalliset arvot ovat kasvaneet merkittäviksi: maailmantasolla vuonna 2014 terveysmatkailun kokonaisarvon arvioidaan olevan jo yli kymmenen miljardia USD. Seuraavan viiden vuoden markkinan uskotaan yli kolminkertaistuvan ja kasvavan 32.5 miljardiin USD (KPMG, 2014). Thaimaa on terveysturismin pioneerimaa Aasiassa ja 1990 luvuilla Thaimaassa investoitiin laajasti terveysmatkailun infratruktuuriin sekä yksityisten sairaaloiden teknologiaan että sairaalaympäristöihin (jotka tänään näyttävät enemmän 5 tähden hotelleilta). Thaimaaseen on matkustanut yli viisi miljoonia ulkomaalaista vuosittain eri puolilta maailmaa hankkiakseen hoitoa erityisesti vaativampiin leikkauksiin kuten sydän- ja keinonivelleikkaukset sekä saamaan syöpähoitoja, teettämään silmäleikkauksia tai esteettistä kirurgiaa. Aasian johtava terveysturismikeskus ja tunnetuin thaimaalainen kansainvälinen sairaala on Bumungrand, jossa käy vuosittain 1.1 miljoona potilaista vuodessa 210 eri maasta. Sairaalassa on 581 vuodepaikkaa, ja siellä työskentelee 1300 lääkäriä sekä 55 osa-aikaista erikoislääkäriä. Singaporessa on tarjolla terveysturisteille ehkä maailman korkeatasoisimmat hoitopalvelut. Singaporen hallitus on tänään vahvasti sitoutunut kehittämään markkinaa ja promotoimaan Singaporea globaalina terveyshubina. 9

12 Indonesiasta liikkuu vuosittain ulkomaille jopa viisi miljardia dollaria yksityisille kansainvälisille sairaaloille suoritettuina hoitomaksuina. Aasian maat ovat luoneet erilaisia palvelutarjouksia ja markkinastrategioita houkutellakseen asiakkaita ja potilaita eri puolilta maailmaan. (JCI Lähde: KPMG Terveysturismin ydintä ovat korkea hoidon laatu mielyttävässä ympäristössä ja kilpailukykyinen hoidon hinta. Laadukkaat yksityiset terveyspalvelut myös muuttavat aasialaisten käyttäytymistä yli rajojen. Viime vuonna burmalaista haki hoitoa Thaimaasta. Vietnamilaiset käyttävät kaksi miljardia USD ostaessaan terveyspalveluja lähinaapureiltaan. Indonesiassa arvioidaan, että maasta liikkuu ulos ulkomaille jopa viisi miljardia dollaria yksityisille kansainvälisille sairaaloille suoritettuina hoitomaksuina. Jakartassa halutaankin indonesialaisten hoitavan itseään enemmän omissa sairaaloissa ja päästä kehittämään omaa terveydenhuoltoa muuten ulos liikkuvalla rahalla. Yksityiset kansainväliset sairaalat ovat oppineet myös markkinoimaan itseään. Sairaaloilla on tätä nykyä omia yhteystoimistoja ja agentteja eri puolilla, jotka myyvät palveluja. Joidenkin aasialaisten kansainvälisten sairaaloiden potilaista 40 prosenttia tulee ulkomailta Kts. https://www.bumrungrad.com/ 10

13 Terveysturismi tulee voimakkaasti kasvamaan ja on lukratiivinen kohde sijoittajille niin kansainvälisesti kuin paikallisesti. Esimerkiksi Kiinan valtava terveydenhoidon markkina on sijoittajien seuraavana kohteena. Ja kun ihmiset eri puolilla maailmaa tulevat yhä tietoisemmiksi terveyden- ja hyvinvoinnin palvelujen saatavuudesta rajoista riippumatta, ja kun ikääntyvissä yhteiskunnissa vaikeampien ja kalliimpien toimenpiteiden saaminen laadukkaasti ja siedettävällä hintatasolla lisääntyy, tulemme näkemään terveysturismin buumin jatkuvan. Terveysturismi voi olla positiivinen voima joka haastaa perinteisiä julkisia terveyspalveluja muuttumaan, ja linjaa miten terveydenhoitosektori kehittyy. Keskeisten leikkausten hintavertailua Yhdysvaltojen ja tärkeimpien Aasian terveysturismimaiden välillä. Lähde: Al Masah Capital Research, Useat Aasian maista ovat alkanut pitää terveysturismia potentiaalisesti merkittävänä uutena talouskasvun segmenttinä. Samoin kansainväliset terveysalan isot yritykset sekä sijoittajat näkevät terveysturismissa liiketaloudellisesti ja strategisesti tulevaisuuden toimialan, johon kannattaa sijoittaa. Konferenssissa puhuttiin myös siitä kuinka terveysturismi haastaa muutosta julkiseen terveydenhoitoon. Terveysturismi voi olla positiivinen voima joka muuttaa perinteisiä julkisia terveyspalveluja, ja linjaa miten perinteinen terveydenhoitosektori voi seuraavan sukupolven aikana kehittyä. Toisaalta on hyvä muistaa, että terveysturismi kuorii kermaa päältä ja on mahdollista ensisijaisesti vain vauraammalle yhteiskuntaluokalle ja uudelle keskiluokalle Loppuhavaintoja Kaakkois-Aasian terveysmarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli kaksinkertaisiksi. Vuosikasvu on lähes seitsemän prosenttia. 11

14 Kaakkois-Aasian terveysmarkkinoiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä yli kaksinkertaisiksi. Kaakkois-Aasian maat ovat kehityksessään eri vaiheessa. Kun Filippiineillä, Vietnamissa ja Indonesiassa rakennetaan edelleen terveydenhoidon infrastruktuuria ja kapasiteettiä, niin Singaporessa ja osittain Thaimaassa sekä Malesiassa saatavilla on jo maailmanluokan terveyspalvleuja. Lähde: Al Masah Capital Research, Kaakkois-Aasiassa terveyssektori on selvästi jakaantunut kehittyvien ja kehittyneiden maiden välillä. Kehittyvissä alueen maissa kuljetaan nopeasti kohti universaalia sairasvakuutusjärjestelmää. Keskustelussa on keille korvataan ja mitä, ja mikä on terveyspalvelujen kokonaiskustannus, johon on varaa ja miten palvelut rakennetaan kustannustehokkaasti. Indonesia toteutti tammikuussa 2014 laajan universaalin sairasvakuutus- ja terveysuudistuksen, jonka sisään on otettu tämän vuoden aikana noin puolet, 122 miljoonaa indonesialaista. Tavoitteena on terveysvakuutusjärjestelmän ulottaminen koskemaan kaikkia kansalaisia vuoteen 2019 mennessä. Odotettavissa oleva muutos kotitalouksien käytössä olevista tuloista (10 000USD/vuosi) Intiassa, Indonesiassa, Thaimaassa ja Malesiassa. Lähde: The Economist Intelligence Unit,

15 Esimerkiksi Intiassa terveydenhuollon ongelmat ja haasteet ovat kaksinkertaiset: toisaalla maaseudulla ja kehittymättömillä alueilla akuutteja ongelmia ovat edelleen kulku- ja tarttuvat taudit, kun toisaalla Intian kaupungeissa ja metropoleissa haasteiksi ovat tulleet elintapa- ja krooniset taudit kuten diabetes, syöpä, sydän- ja verisuonitaudit. Intiassa on käytössä myös puolet vähemmän sairaalapaikkoja kuin maailmassa keskimäärin. Uusia vuodepaikkoja tarvittaisiin yli miljoona lisää. Intiassa tarvittavista sairaalalaitteistosta ja sairaalateknologiasta tuodaan 87% ulkomailta. Yhdysvaltain dollari on vahvistunut 26 % neljässä vuodessa suhteessa Intian valuuttaan. Sairaaloiden henkilöstön minimipalkka noussut neljässä vuodessa 200 prosenttia. Lääkärien palkat 50 %. Intiaan tarvitaan miljoona uutta lääkäriä, Mutta Intiassa valmistuu yliopistoista vain lääkäriä vuodessa. Filippiineillä vain joka viidennellä on sairasvakuutus. Niistä joilla on, suurin osa asuu maan pääkaupungissa Manilassa. Köyhyys on muualla suurta. Maan hallitus pyrkii luomaan universaalia terveydenhoitojärjestelmää mutta julkinen palvelu on kyennyt kattamaan vain pienen osan maasta. Isot ja laadukasta hoitoa tarjoavat yksityiset sairaalat sijaitsevat kaupungeissa. Filippiinit investoivat lähitulevaisuudessa telemedisiiniin ja etäpalveluihin, joilla kyetään yhdistämään laadukas sairaanhoito pienien maaseudulla ja saarilla toimivien klinikoiden kanssa Seurattuani viime keväästä Aasian terveydenhoito- ja hyvinvointipalvelujen kehitystä lienee keskeisin havainto se, että alasta on tulossa selkeästi yksi palveluteollisuuden haara. Seuraavaksi uudistuvat terveydenhoidon rahoitusjärjestelmät, jossa julkisen sairasvakuutusten ja yksityisten vakuutusyhtiöiden roolit ovat keskeisiä. Konferenssissa puhuttiin myös co-payment -malleista, joissa hoidon rahoitus tulee useista eri lähteistä. Myös asiakas/potilas maksaa osan yhdessä julkisen sairausvakuutuksen ja yksityinen vakuutus korvatessa osan. Kysymykseen mikä on keskeisin haaste terveydenhoidon ekosysteemin aasialaisessa kehityksessa esiin nousi erityisesti miten vakuutusmaksut sekä sairasvakuutukset ja vakuutusyhtiöiden korvauspolitiikat kehittyvät. Kustannusten tulee olla mahdollisimman läpinäkyviä ja maksajien tulee nähdä miten eri hoitomuotojen kustannukset rakentuvat. Tärkeää on myös kriittisesti tarkastella tekevätkö lääkärit liikadiagnooseja, tai määräävät turhia hoitoja. (Overdiagsed, overtratment). Eräässä keskustelussa todettiin, että korkealle kehittyneissä terveyden- ja hyvinvoinnin maissa kuten Singaporessa ihmisten odotukset kasvavat koko ajan: enää ei riitä, että on lääkäri hoitamassa vaan lääkärin pitää pystyä vastaamaan mitä erilaisimpiin kysymyksiin liittyen hyvinvointiin ja terveyteen, istua asiakkaan vieressä samalla puolella pöytää, jossa katsotaan yhdessä tietokoneen päätettä. Lääkärin tulee olla työssään kohtelias ja ottaa huomioon erilaiset sosiaaliset taustat ja tilanteet. Joidenkin keskiluokan potilaiden/asiakkaiden kerrottiin odottavan, että lääkäri on myös ulkoisesti komea (handsome). Keskeisenä haasteena nousi esiin mistä saada tulevaisuuden hyvin koulutettu terveydenhoidon alan työvoima. Väestöt vanhenevat Itä-Aasiassa ja nuoremmat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Terveysalan henkilöstö on oppimassa liikkumaan globaalisti, tuntee yhä paremmin työnsä taloudellisen arvon sekä vaatii työnantajilta enemmän. Esimerkiksi Intiassa on lääkäreitä väestömäärään verrattuna vain puolet 13

16 maailman keskitasosta. Nykyarvion mukaan Intiaan tarvitaan miljoona uutta lääkäriä, mutta Intiassa valmistuu yliopistoista vain lääkäriä vuodessa. 14

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra

Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014. Antti Kivelä Johtaja, Sitra Inka-ohjelman Tulevaisuuden terveys -osion strategiakokous, Oulu 23.5.2014 Antti Kivelä Johtaja, Sitra Hyvinvointi ja talous Länsimaat ovat historiallisessa murroksessa: Teollisen ajan yhteiskuntamalli

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

FinlandCare-ohjelman ydin

FinlandCare-ohjelman ydin FinlandCare-ohjelman ydin 2015-2016 Suomalaisten terveysalan palveluyritysten kansainvälistymisen ja viennin edellytyksien parantaminen. Yritysten kansainvälisen liiketoiminnan tukeminen. Hoito-, hoiva

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT

DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT DIGITAALISET TERVEYSPALVELUT KUOPIO 23.4.2015 JYRI WUORISALO KUOPIO INNOVATION TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY:N DIGI ROADSHOW-KIERTUE Digitaalinen maailma ja terveys Digitaalinen maailma kulttuurinen muutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot

JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Silkkitie & Komodo -rahastot JOM Rahastoyhtiö JOM Rahastoyhtiö Oy on Suomeen rekisteröity Aasian osakemarkkinoihin erikoistunut rahastoyhtiö. Hallinnoimme kahta aktiivisesti suoraan osakemarkkinoille

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5.

Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä. Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere 12.5. Globaali vastuu Diakin strategiassa ja käytännössä Rehtori Jorma Niemelä Korkeakoulujen kv. asioiden kevätpäivät Tampere Mikä Diakonia-ammattikorkeakoulu? Osa eurooppalaisten diakonia-alan korkeakoulujen

Lisätiedot

Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja

Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja FURTHER EAST FROM THE EAST Active Ageing kohti voimavarakeskeisiä ikääntyneiden palveluja Valmennuspaja 7.2.2017, Joensuu Päivi Franssila Active Ageing Maailman Terveysjärjestön (WHO, 2002) luoma käsite

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys

Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Julkisen talouden kestävyysvaje ja rahoituksen riittävyys Pääjohtaja, dosentti OTT Tuomas Pöysti 27.5.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Uuden vaalikauden suurimpia haasteita on talouskasvun ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010

Tulevaisuuden palvelujärjestelmä. Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Tulevaisuuden palvelujärjestelmä Kansliapäällikkö Kari Välimäki 20.5.2010 Strategisia vaihtoehtoja Kunnallinen järjestämisvastuu kansallinen järjestelmä Julkisia palveluja yksityisiä palveluja Verorahoitus

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Maailma muuttuu Suomi seuraa vai sakkaa? Terveydenhuollon kansainväliset kehitysvoimat

Maailma muuttuu Suomi seuraa vai sakkaa? Terveydenhuollon kansainväliset kehitysvoimat Maailma muuttuu Suomi seuraa vai sakkaa? Terveydenhuollon kansainväliset kehitysvoimat Mats Brommels Medical Management Centre 22.09.2014 Syöksykierrettä oikaisemassa Miten muualla? Huolet ja helpotukset

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari 17.5.2016 Metropolia ammattikorkeakoulu

Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari 17.5.2016 Metropolia ammattikorkeakoulu Minkälaisia haasteita osaamiselle ja innovaatioille sote-uudistus asettaa? SOTE Ennakointiseminaari 17.5.2016 Metropolia ammattikorkeakoulu Antti Hautamäki Tutkimusprofessori (emeritus), JY Dosentti, HY

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti. Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Vaikuttavuutta ja tuottavuutta kustannustehokkaasti Timo Haikonen Terveydenhuollon Atk-päivät 25.5.2011 Sisältö Määritelmät Miksi tarvitaan tuottavuutta / vaikuttavuutta?» Tarinan alku hoitoon pääsy» Trendit:

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Kasvua mutta ei hinnalla millä hyvänsä Jukka-Pekka Kuokkanen, aluejohtaja Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus TEESIT SOTE Suuri mahdollisuus Hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista lupauksista Suomessa asuville. Tämän lupauksen lunastaminen maksaa

Lisätiedot

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta

Taltioni. Ensikokemukset tuotannosta. Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Taltioni Ensikokemukset tuotannosta Tuomas Teuri Toimitusjohtaja Taltioni osuuskunta Lähihistoria Terveydenhuollon ohjelma Terveystaltiohanke Terveyttä tiedosta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Attendon Visio & Arvot

Attendon Visio & Arvot Attendon Visio & Arvot Se, miten huolehdimme hoivaa tarvitsevista ihmisistä, osoittaa millainen on yhteiskunta, jossa elämme. Attendon rooli yhteiskunnassa Pohjoismaissa on kunniakkaat perinteet kansalaistensa

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi

Älyvakuutukset. Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life. Älyvakuutukset / Petri Vieraankivi Älyvakuutukset Mikä muuttuu vakuutustoiminnassa? Petri Vieraankivi, johtaja Liiketoiminnan kehitys Mandatum Life Vakuuttamisella yhteiskunnallinen tehtävä Vakuuttaminen on väylä riskin jakamiselle Vakuuttaminen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2.

SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille. 13.2. SOSIAALI JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTAVAT RUOTSISSA reunaehtoja ja mahdollisuuksia yksityisille toimijoille 13.2.2013 Anne Eriksson Ruotsalaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta 1. Taustatietoja

Lisätiedot

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta?

Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Rakentamisen paradigman muutos uudistuuko rakentamisen liiketoiminta? Toimitusjohtaja Jussi Aho (DI) 3.10.2014 Rakentamisen heikko tuottavuuskehitys painaa kansantaloutta 500 450 Koko talous Julkinen sektori

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Suomen Pankin Maksufoorumi

Suomen Pankin Maksufoorumi Suomen Pankin Maksufoorumi 10.5.2016 Finlandia-talo SAMI KARHUNEN SOLINOR OY MAKSAMISESTA VELOITUSSOPIMUKSEEN JA PALVELUIDEN KÄYTTÖÖN SEKÄ OSTELUUN MAKSAMISESTA SOVITAAN PALVELUNTARJOAJAN TAI KAUPAN KANSSA.

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Sustainable well-being

Sustainable well-being Mitä kuluttajat ajattelevat geenitesteistä? Biopankit osaksi hoito- ja elintapasuosituksia Sustainable well-being Subtitle Name Date 0.0.2015 Tuula Tiihonen, Johtava asiantuntija, Sitra, Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.

FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING. Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5. FINNODE CHINA FACTORY AUTOMATION AND HIGH-END EQUIPMENT MANUFACTURING Jari Makkonen, Liwei Tan, Jenny Zhang Finpro ry Date 28.5.2012 Projektin päätavoitteet Kuvata teollisuusautomaation ajurit Kuvata kiinalaisen

Lisätiedot

Belt and Road Initiative (OBOR)

Belt and Road Initiative (OBOR) Belt and Road Initiative (OBOR) Enright, Scott & Associates on tehnyt selvityksen aiheesta Tekesille ja tämän esityksen materiaali perustuu suurelta osin Michael Enrightin taustamateriaaliin. 26.1.2016

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS. Tampereen yliopisto VTT Jaakko Kiander Ilmarinen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Tampereen yliopisto 26.4.2016 VTT Jaakko Kiander Ilmarinen 1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON MONIMUOTOISTUMINEN JA TALOUS Muuttuva ikärakenne ja

Lisätiedot

Työelämän tutkimuksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen

Työelämän tutkimuksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Työelämän tutkimuksen näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Tilastokeskus Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tulevaisuuden tutkimuksen seura 11/6/06 Esityksen rakenne Työelämän kehityksestä

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä 17.5.2013 Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja Toimintaympäristön voimavaroja Lähes kaikilla hyvinvoinnin (sosiaalisen koheesion)

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot