EUREGIO KARELIA naapuruusohjelmahankkeet vuosina

Transkriptio

1 hankkeet vuosina

2 Sisällysluettelo Saate... 9 Euregio Karelia TOIMINTALINJA Toimintalinjan 1 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 1.1. hankkeet Barents Steel Meets the Oil (BASTMO) Metallin kontaktiprojekti öljyteollisuuden kanssa CYMBOL Software ELO FOOD Export Russia Energiatie Eräkeskus Zipringan kehittäminen ja kalusteinvestoinnit Hallan Sauna (investoinnit), Hallan saunan palvelujen kehittäminen ja markkinointi (kehittäminen) Historiasta virtaa Lieksanjoen luontomatkailuun Huonekalukomponenttien valmistusteknologian ja -ketjun kehittäminen Karjalassa ja Kainuussa Itäsuomalaisten metalli- ja puualan yritysten alihankinnan ja investointien lisääminen ja yrityspalvelujen kehittäminen Karjalan tasavallassa ja Pietarin alueella Kannustematkailusta tuote venäläisille matkailijoille Karjalan turvetuotanto ja vienti (Interreg), Karelian Peat Harvesting and Export (Tacis) Karjalat kohtaavat Ilomantsi-Tuupovaara seutukunnan luontomatkailun kehittämishanke Kiiminkijoen luontomatkailuverkosto Koe Se Kolilla! -matkailuyhteistyön ja lomakiinteistömarkkinoinnin kehittämishanke Koljonvirta historiaa ja yrittäjyyttä -kehittämishanke Lakka Liikunta- ja kulttuuriyhteistyö & vaihto Matkailun kehityskäytävä Koillis-Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä Naiset rajalla, Naiset rajalla -jatkohanke Nousijakarjalaisten jäljillä uusia luonto- ja kulttuurimatkailutuotteita Karjalan tasavallasta Oulu South Know-How Bridge with Russia Peliosaamiseen liittyvät liiketoimintaedellytykset raja-alueella Perunan viljelyn ja jalostuksen kehittäminen Venäjän Karjalassa PK-yritysten Venäjä-osaamisen kehittämisohjelma Pohjan Akka Nais- ja perheyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Venäjä-yhteistyön avulla ProExport Russia Projekti Puunhankintaan ja -jalostukseen liittyvän yritystoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Karjala Rajaton Susiraja Runon ja Rajan tien kehittämishanke Ruskealan louhoksen kiviaineksen soveltuvuusselvitys ja toimintaedellytysten kartoitus Suomalaisen jätehuolto-osaamisen vienti Luoteis-Venäjälle

3 Suomalaisen perunateknologian käytön edistäminen Luoteis-Venäjällä (investoinnit, kehittämisosio) Talvisodan monumentti Talvitiet Valkeatien matkailumarkkinoinnin tuotteistaminen Venäjän Puutalo Villin Pohjolan Kutsu Viljelysuunnitelman (Wisun) kääntäminen vientituotteeksi Venäjälle Virtuaalikylä älykäs energiahuolto (Interreg), Karelian Villages Intelligent Energy Services (Tacis) Ympäristö- ja rakennusalan koulutus- ja yritysyhteistyön kehittäminen Karjalan tasavallassa ja muilla Luoteis-Venäjän alueilla Toimenpidekokonaisuuden 1.1. keskeytyneet hankkeet EKO-vesirakentajat Karjalassa ja Kainuussa tapahtuvan huonekalukomponenttien valmistusteknologian, hankinta- ja valmistusketjun kehittäminen Matkailun kehittäminen Interreg-alueilla Toimenpidekokonaisuuden 1.2. hankkeet Barents Business, Trade and Investment Development Barents Link Forum (Interreg, Tacis) Development of the educational programme together with Kostamuksha branch of PEtrSU for the needs of European Union enterprises / Tacis EMMA, erityismarjat markkinoille Finnish Russian Infra Net FinRus mobile technology Idän Metsätieto Venäjän metsätalouden tietopalvelu Infotonics Center Joensuu toiminnan kehittäminen Interprise Murmansk Pietari INTO Russian Nuorten yrittäjien kansainvälisen toimintaosaamisen kehittäminen Jalostuseläinten viennin edistämishanke Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittäminen -yhteishanke (Interreg, Tacis) Kainuun itähankekeskus Kalevalapuistot Karelia Gateway rajapalvelukeskus Karelian Craft and Design Network / Tacis Karjalaan Pohjoinen Reitti koulutus- ja kehittämishanke Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöverkostohanke Karjalan kanssa kasvokkain dokumentti- ja lyhytelokuva-alan koulutus- ja verkostoprojekti Pohjois-Karjalassa ja Karjalan Tasavallassa Karjalan tasavallan alihankintaolosuhteiden kartoitus KarLink Karelian Business Link KARPO-POHTO:n osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Karjalan tasavallan metsäteollisuusyrityksissä...87 Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä Kivialan yritysten verkostoitumis- ja materiaalisten valmiuksien kehittäminen

4 Koillismaa ja itäraja tunnetuksi Koillismaan raja-alueyhteistyökeskus Korkeakoulujen ja yritysten välinen rajapinta Luoteis-Venäjällä Lieksanjoen kalatieyhteys Venäjälle (Pielisen järvilohi Lieksanjokeen) Liiketoimintaympäristön kehittäminen Arkangelin käytävässä Luonnon kuvaamisen ja katselun tuotteistaminen -koulutushanke Matkailuyritysten ja koulutuksen itäosaamisen kehittäminen Matkaportti Karjalaan Metsäkoneen kuljettajakoulutusta Venäjälle (Interreg), Harvester Driver Training in Russia (Tacis) Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen luontomatkailun edistäminen Oulanka-Paanajärvi erämaita, elämyksiä ja hyvinvointia (Interreg), Oulanka-Paanajärvi wilderness, experiences and well-being (Tacis) Pelletti Karelia Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa (Interreg), Developing Potato Technology in the Republic of Karelia (Tacis) Pohjoinen portti Karjalaan kansainvälisyyttä lähialuematkailuun Pohjois-Pohjanmaan ympäristöklusteri, liiketoiminnan suuntaaminen Luoteis-Venäjälle Pohjoissuomalaisen viennin edistäminen Barentsin alueella PROCOOP Reinforcement of rural entrepreneurship through the establishing of the cooperatives / Tacis Suurpetotietokeskuksen toiminnan käynnistäminen Training in Forest Road Planning and Building (Tacis) Työelämätarpeisiin räätälöidyn maahanmuuton valmiuksien kehittäminen University Cooperation for innovation and development Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu (Interreg), Comparison of Harvesting Methods Impacts on Wood Quality and Overall Performance of Wood Harvesting Companies (Tacis) Vihreän Vyöhykkeen Luontokeskus Vuolukivialueiden luonnonkivituotannon kehittämisprojekti Itä-Suomessa ja raja-alueen Karjalassa Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Ympäristö- ja hyvinvointiosaaminen yritystoiminnaksi Arkangelin käytävässä Toimenpidekokonaisuuden 1.2. keskeytyneet hankkeet Kainuu Karjala Businessgolfin ykköstiiauspaikka Itä-Euroopassa TOIMINTALINJA Toimintalinjan 2 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 2.1. hankkeet Arvokkaiden elinympäristöjen tunnistaminen korkearesoluutioisilta satelliittikuvilta -menetelmän kehittäminen luonnonvarojen käytön suunnittelun tueksi Border Region Studies EU:n raja- ja reuna-alueisiin liittyvän koulutuksen kehittäminen ja tuotteistaminen Cross-Border Classroom (Interreg, Tacis) Eetterissä itään alue- ja kulttuuriyhteistyön kehittäminen Kalevala 2000-luvulle -hankkeen ensimmäinen vaihe: Viekäämme syville verkot etemmä ehättäkäämme Kalevala 2000-luvulle -hankekokonaisuuden toinen osa: Souten soamma suuren hauvin, airoten kalan paremman Kansanmusiikin tutkimus-, tallennus- ja ja elvytysprojekti, II-vaihe (Kokko lenti koilta ilmoin)

5 Kansan musiikki kulttuurimatkailun kehittämisprojekti (ks. The Roots and the Shoots of Runic Song) The Roots and the Shoots of Runic Song (Kansan musiikki kulttuurimatkailun kehittämisprojekti -hanketta tukeva Tacis hanke) Karelian Cultural enterprise (Interreg, Tacis) Kesseli Kianto-instituutti Kostamuksen vuoriteollisuuden vaikutus ihmisten elinympäristöön Kainuun rajaseudulla Koulutus- ja rajayhteistyö. Toisen asteen koulutuksen haasteet Itä-Suomessa ja Karjalan tasavallassa Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin Luonnon lumoissa rajaseudun luonto tunnetuksi Muinaisilla poluilla Suomen ja Venäjän Karjalassa Northknow verkosto Omeliasta Pieliselle, kahden Karjalan vanha uittoreitti. Dokumenttielokuva Kaksi vanhaa tukkijätkää Ortodoksisuus kulttuurisiltana Karjalan kirkkotie Paanunveistäjät Paluu lähteille: Luonto-opastusta perinteitä vaalien Pielisen järvilohi Lieksanjokeen Nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät Pohjoisen ulottuvuuden tietopalveluverkosto Pohjois-Karjala Raja- ja lähialueosaamisverkosto RAILO Rajanläheisten alueiden tutkimus luonnonvarojen käytön ja ympäristölainsäädännön tukena Rajatutkimus, EU & Venäjä Rajaosaamisen Venäjä-verkoston rakentaminen Rajavesien ekologisen tilan arviointi Rockbridge RUSSIAN IT -toteutettavuusselvitys Salmon of the River Pisto / Tacis Tanssin ja teatterin rajanylittävän toiminnan kehittäminen Teatteriyhteistyö-projekti Tiedon ja oppimisen itäverkko Tietokoneen käyttäjän eurooppalaisen ajokortin verkkokoulutushanke TV-dokumentti Betoniraudoittajan ripaska (1 osa kaksiosaisesta dokumenttisarjasta Karjalan rakentajat) Venäjän Karjalan erämaa-alueiden vaikutus Kainuun vanhan metsän eläinpopulaatioihin Venäjän kulttuurin ja kielen koulutus Venäjän lainsäädäntöä yrittäjille ja viranomaisille Interreg III A Karjala-alueella (RusLex) Venäjä liiketoiminta-alueena -koulutus Verkkokoulutuksen uudet ulottuvuudet Yhteinen rakennusperintö Toimenpidekokonaisuuden 2.2. hankkeet vuotiaiden lasten terveitten elämäntapojen esille tuominen Anastasia Erityisopetuksen pilottiprojekti Karjalan Karhumäessä Euregio Karelia Uudet haasteet Pohjoisen ulottuvuuden toteuttamisessa Huumereitiltä hoitoketjuun It s Our Life Kainuun ja Karjalan terveysliikuntahanke

6 Kansalaistoiminnan aktivointi Karjalan kylissä Karjalan sairaalakalusto Karjalan tasavallan työsuojelun ja työterveyshuollon kehittäminen Kaupunki on kotimme (Interreg), Our City is Our Home (Tacis) Kestävän kehityksen yhteistyö Naisten kriisikeskustoiminnan kehittäminen (yhteisen turva- ja palveluverkon luominen Suomen ja Venäjän Karjalan raja-alueille) (NCRB) Nuokka Karjalan nuorten ympäristö- ja kulttuurihanke (ks. Youth House Karelia) Youth House Karelia (Nuokka-hanketta tukeva Tacis hanke) STEP sosiaali- ja terveysalan lähialueportaali Terveyserot pienemmäksi -hanke Terveysosaamisen tukeminen ja terveysriskien vähentäminen Karjalassa Terveyspalvelujen informaatiokeskus avoimessa tietoverkossa Tiedosta toimintaan Uusi yhteys Vienan silta työpajoja, matkailua, kulttuuria(interreg), The Viena-Bridge (Tacis) Toimenpidekokonaisuuden 2.2. keskeytyneet hankkeet Nuorten Karjala Ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallin kehittäminen Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan alueilla TOIMINTALINJA Toimintalinjan 3 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 3.1 hankkeet Euregio Karelia Aluerakenne 2000+, Rajat, kulttuuriympäristö ja kehittyvät liikenneyhteydet GIT Karelia Haapovaaran rajanylityspaikan toimintaedellytysten parantaminen Haapovaaran rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Ilomantsin Haapovaaran rajanylityspaikan kehittäminen ja ylikulkujärjestyksen laajentaminen Karjalan kartat Karjalan väylä Karttimon rajavartioaseman perusparannus Kortesalmen rajavartioaseman Interreg-hanke Kortesalmen rajavartioaseman rakennus Kt 70 Niiralan raja-aseman nopeiden kaistojen rakentaminen Kt 70 Niiralan raja-aseman nopeiden kaistojen rakentaminen (lisärahoitus) Kt 70 Niiralan raja-aseman telemaattinen liikenteen ohjaus Mt 866 Kuusamon raja-aseman tiejärjestelyt Mt 9131 Isopalo Lehtovaara Niiralan hahmontunnistusjärjestelmän hankinta Niiralan infra Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan varavoimahanke Niiralan raja-aseman kehittäminen Rajan yli tapahtuvan järjestäytyneen ja ammattimaisen rikollisuuden torjunnan kehittämishanke

7 Sähkönsyötön varmistaminen Suoperän raja-asemilla Vartiuksen ja Kortesalmen tullien varustaminen Vartiuksen rajaliikennekeskus Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen, Jätevedenpuhdistamo Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen, vesihuolto Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen Yleiskaavan toteutumisen edistäminen ja liikenneympäristön kunnostus Värtsilän rajavartioaseman sähkönvarmennus Toimenpidekokonaisuuden 3.2. hankkeet Innet Kainuu Karelia III Kantatie 70 Niiralan raja-aseman maankäytön suunnittelu Kantatie 70 Onkamo Niirala liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Kantatie 89 siltojen leventäminen välillä valtatie 5 - Vartius Kantatie 89 siltojen leventäminen välillä valtatie 5 - Vartius, vaihe II Karjala Etähanke KRS Logistics Mt 866 Jussinpuro Pahalampi MT 866 Sirolan tienhaara Jussinpuro MT 866 tullirakennuksen tiejärjestelyjen suunnittelu Mt 9127 Ukonlampi Vartius Niiralan rajaliikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen Niiralan teollisuusraiteiston rakentamishanke Northlink Suoperä Kuusamon raja-aseman yhteyksien kehittäminen Värtsilän kunnan teollisuusalueen puuterminaalin II-raiteen rakentaminen

8 Saate Rajanylittävä yhteistyö on hyvin lähellä EU:n toiminnan ydintä ja perusajatusta: rajoja madaltamalla ja sen esteitä poistamalla sekä yhteistoimintaa lisäämällä vahvistetaan alueiden keskinäistä riippuvuutta ja keskinäisen riippuvuuden lisääntyessä ehkäistään myös ristiriitoja. Euroopan tasolla rajanylittävää yhteistyötä tukevia ohjelmia on mittava määrä osa näistä toimii EU:n sisä- ja osa ulkorajoilla. Kaikilla näillä ohjelmilla on yhteisestä taustastaan ja toimintaperiaatteistaan huolimatta myös omat erityispiirteensä, jotka perustuvat alueiden erilaisuuteen ja erilaisiin tarpeisiin ja tietysti alueiden välisen yhteistyön historiaan. Rajanylittävää yhteistyötä tukevat ja edistävät EU-ohjelmat sekä kohtaavat uusia haasteita ja kehittyvät. Toiminnan kehittämisessä on kyettävä ottamaan askeleita eteenpäin niin sisällöllisesti kuin hallinnollisestikin. Eteneminen edellyttää menneen toiminnan arviointia - arvioinnissa on avoimesti tarkasteltava niin toimintatapoja kuin toimintojen sisältöäkin ja näiden pohjalta on löydettävä ne askeleet, joita kullakin alueella on luontevaa seuraavaksi ottaa. Vuonna 2008 naapuruusohjelmia ollaan niiden rakennerahasto-osuuksien (Interreg toiminnan) osalta sulkemassa. Keskeinen osa sulkemisprosessia on toteutetun toiminnan arviointi. Ohjelmien ja niiden rahoituksella toteutettujen hankkeiden tulosten arviointi ja kokonaiskuvan muodostaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaisia tai yksiselitteistä näkemyksiä hankkeiden tuloksista ja onnistumisista tai epäonnistumisesta löytyy yhtä monta kuin arvioitsijaakin. Interreg III A Karjala / Euregio Karelia sta rahoitetut hankkeet päätettiin tiivistäen koota yksiin kansiin, jolloin kokonaiskuvan muodostaminen toiminnan sisällöstä helpottuu. Kyseessä ei ole varsinainen arviointiraportti, vaan pikemminkin kuvaus toteutetusta toiminnasta. Raportti vahvistaa kuvaa yhteistoiminnan moninaisuudesta ja moniulotteisuudesta. Samalla vahvistuu myös käsitys toiminnan kehittämisen ja kehittymisen tarpeesta: yhteyksiä ja yhteistyötä on ohjelmalla kyetty rakentamaan ja vakiinnuttamaan varsin laajasti jatkossa kuitenkin toiminnalta voidaan vaatia ja edellyttää vielä enemmän. Raportin kokosivat ohjelman teknisessä sihteeristössä työskennelleet Minna Mustonen ja Tiina Moisala. Kiitos heille suuresta ja arvokkaasta työstä, jonka he raportin kokoamisessa tekivät! Marko Ruokangas Pääsihteeri Euregio Karelia 9

9 Euregio Karelia Naapuruusohjelmat olivat Euroopan unionin ulkorajaohjelmia, joilla pyrittiin edistämään raja-alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä hyvää naapuruutta. Naapuruusohjelmat korvasivat entiset Interreg III A ja Tacis CBC -ohjelmat muodostaen siirtymävaiheen ohjelmakaudelle , jolla EU:n ulkorajayhteistyö jälleen uudistetaan. Suomessa toimi neljä a, joista kolme kohdistui Venäjän rajalle. Yksi näistä oli Kainuun, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä Karjalan tasavallan yhteinen Euregio Karelia. Euregio Karelia jatkoi vuodesta 2005 alkaen sitä työtä joka oli käynnistetty vuonna 2001 Interreg III A Karjala -ohjelmalla. Ohjelmalla tuettiin rajat ylittävää taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä ohjelma-alueella. Yritystoiminnan osalta yhteistyöalueena saattoivat olla myös Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Hankkeisiin saattoivat osallistua toimijat myös Lapin ja Pohjois-Savon maakunnista. Murmansk Region Lapland Oulu Region Kainuu North Savo Archangel Region North Karelia Republic of Karelia Leningrad Region City of St Petersburg 10

10 Ohjelman sisältö Ohjelma jaettiin kolmeen toimintalinjaan ja kukin toimintalinja edelleen kahteen toimenpidekokonaisuuteen. Ohjelmasta rahoitettiin hankkeita, jotka toteuttivat näille toimintalinjoille ja toimenpidekokonaisuuksille asetettuja tavoitteita. Lisäksi ohjelmaan sisältyi ohjelman toimeenpanoa koskeva teknisen tuen toimintalinja. Ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Moderni laukkukauppa rajan yli tapahtuvan yritysyhteistyön lisääminen elinkeinoelämän yhteistyön toimintaedellytysten edistäminen rajanylittävässä yhteistyössä 2. Henkiset sillat raja-alueyhteistyö asiantuntemuksen ja kulttuurin sektoreilla hyvinvointi ja kansalaisyhteiskunta 3. Arjen rajanylitykset rajanylitykset ja alueidenkäyttö liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Rahoitus Ohjelman hanketoimintaan varattu kokonaisrahoitus muodostui: EU:n osuudesta - EAKR n. 27 miljoonaa euroa - TACIS 3,8 miljoonaa euroa Suomen kansallisesta osuudesta - valtio n. 24 miljoonaa euroa - kunnat n. 2,9 miljoonaa euroa Hanketoimintaan varattu kokonaisrahoituskehys oli yhteensä n. 57,7 miljoonaa euroa. Lisäksi ohjel-mahankkeisiin arvioitiin indikatiivinen yksityisen rahoituksen osuus yhteensä 13 miljoonaa euroa. Ohjelman toteuttaminen Interreg III A Karjala -ohjelman toteuttaminen käynnistettiin vuonna 2001, jolloin valittiin rahoitettavaksi myös ensimmäiset hankkeet. Vuoteen 2005 saakka ohjelmaa toteutettiin pelkällä Interreg-rahoituksella, vuosina käytettävissä oli Naapuruusohjelmaan siirtymisen myötä myös TACIS-rahoitusta. Ohjelmassa tehtiin kaikkiaan 200 Interreg-rahoituspäätöstä ja 20 Tacis-rahoituspäätöstä. Interreg (EAKR) -rahoituksella toteutettavat hankkeet päättyivät vuoden 2007 loppuun mennessä, osa TACIS-rahoituksella toteutettavista hankkeista jatkuu edelleen vuoden 2009 puolelle. 11

11 Ohjelman tulokset ja vaikuttavuus Tähän julkaisuun on kerätty informaatiota kaikista toteutetuista ohjelmahankkeista, mutta varsinaista tulosten ja vaikuttavuuden arviointia julkaisu ei pidä sisällään. Interreg / Naapuruusohjelmista tullaan laatimaan EU:n komission toimesta erillinen ex post -arviointi, mutta edelleen ohjelmakohtaiselle arvioinnillekin on selkeä tarve. Ohjelman ja hanketoiminnan vaikutukset näkyvät konkreettisimmin rajan yli tapahtuvan yhteistyön laajentumisena sekä arkipäivän kontaktien lisääntymisenä. Rajan ylittävä yhteistyö on laajentunut kattamaan käytännöllisesti katsoen lähes kaikki yhteiskunnan sektorit. Yhteistyö lähialueella sijaitsevan kumppanin kanssa onkin nykyisin varsin monelle ohjelma-alueen organisaatiolle ja toimijalle osa normaalia toimintaa ja sitä kautta useille toimijoista rajasta on muodostumassa mahdollisuus uhan sijasta. Interreg III A Karjala -ohjelma ja Euregio Karelia sekä niiden kautta rahoitetut hankkeet muodostivat vain osan siitä toiminnasta, jota toteutettiin ohjelmakauden aikana EU:n ulko-rajan yli. Kehittämisrahoituksensa avulla näillä ohjelmilla on kuitenkin ollut oma uutta luovan ja kokeilevan toiminnan käynnistäjän roolinsa. Osittain tästä syystä päättyneen ohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta on hyvin vaikeaa ja haasteellista arvioida: ohjelman toiminta pitäisi kyetä irrottamaan siitä kehityksestä, joka olisi tapahtunut ilman ohjelmaakin. Toisaalta taas on vaikea arvioida missä määrin ohjelman ja ohjelmien toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan myös yleiseen kehitykseen. Ilman ohjelmatoimintaa moni hyvä idea olisi jäänyt rajan ylitse tapahtuvassa yhteistyössä kokeilematta puhumattakaan niistä lukuisista onnistuneista päänavauksista, joita ohjelmahankkeilla on kyetty tekemään! Rajanylittävän yhteistyön tulevaisuus EU:n ulkorajoilla tehtävä yhteistyö on ohjelmakauden kynnyksellä haasteellisessa asemassa: yhteistyössä on kyettävä ottamaan selkeitä askeleita eteenpäin ja niin ohjelmatason kuin hanketasonkin toiminnalta on lupa odottaa enemmän. Edistyminen ohjelmatoiminnassa edellyttää kuitenkin avarakatseisuutta sekä rohkeutta lähteä rakentamaan uutta. Hallinnollinen uudistuminen on osa prosessia, mutta myös toiminnan sisällön tulee kehittyä ja tässä työssä se kokemus, joka alueille on tullut aiempien CBC-ohjelmien toimeenpanosta, tulee täysimääräisesti hyödyntää. 12

12 TOIMINTALINJA 1 13

13 Toimintalinjan 1 hankkeet Ensimmäisen toimintalinjan, modernin laukkukaupan, tavoitteena oli kehittää yritysten välistä, rajat ylittävää yhteistyötä sekä edistää uusien rajat ylittävien yhteistyömuotojen kehittämistä. Keskeisiksi määrällisiksi tavoitteiksi määriteltiin mm. uusien yritysten ja vientiyritysten lukumäärä. Koska toimialakohtaisia rajoituksia ei tehty, on toimintalinjalta rahoitettujen hankkeiden kirjo laaja. Valtaosa hankkeista oli luonteeltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehittäviä tai parantavia. Yksittäisten yritysten toteuttamia yrityshankkeita toteutettiin odotettua vähemmän, hankkeiden toteuttamiseen sitoutui hankekumppaneina merkittävä määrä yrityksiä. Suomen ja Venäjän välinen kauppavaihto kasvoi ohjelmakauden aikana huomattavasti. Merkittävimpiä tekijöitä kauppavaihdon lisääntymiseen olivat yleisen varallisuuden sekä kulutustavaroiden kysynnän kasvu Venäjällä. Jotta ohjelman vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta ei muodostu virheellistä kuvaa, on tämä yleinen kehitystrendi otettava arvioinneissa huomioon. Tästä huolimatta ohjelmahankkeiden vaikutusta ja merkitystä alueellisena rajanylittävän toiminnan kehittäjänä ei ole syytä vähätellä. Suomalaisten yritysten suuntaus Venäjälle Viennin- ja alihankinnan toimintaedellytyksiä kehitettiin hankkeiden toimenpiteillä koko ohjelmakauden ajan. Eri aloilla toimivat suomalaiset yritykset pyrkivät hankkeiden avulla kehittämään vientitoimintaansa sekä oman osaamisensa myymistä Karjalan tasavaltaan. Näitä pyrkimyksiä edistettiin erilaisin toimenpitein mm. verkottamalla yrityksiä, parantamalla niiden osaamista erilaisten koulutusten avulla sekä keräämällä niiden käyttöön erilaisia Venäjällä toimimiseen tarvittavia tietoja. Venäjä-toimintoja edistettiin myös erilaisten yrityksille suunnattujen neuvonta- ja tietopalvelupisteiden ja niiden tarjoamien asiantuntijapalveluiden avulla. Hankkeiden avulla pyrittiin myös parantamaan edellytyksiä investointien tekemiselle sekä alihankintatoiminnan käynnistämiselle. Karjalan tasavallasta löytyvän osaamisen ja raaka-aineen tuomista suunniteltiin useissa hankkeissa. Useissa tapauksissa toiminta Venäjällä havaittiin odotettua hankalammaksi, eikä konkreettisia tuloksia saavutettu oletetussa ajassa. Vastaavasti useissa hankkeissa saavutettiin lupaavia tuloksia jo niiden toiminta-aikana. Ongelmia esiintyi osassa hankkeista mm. yritysten sitouttamisessa. Nais- ja perheyrittäjyyden kehittämiseen liittyviä hankkeita toteutettiin useita. Niillä vahvistettiin Karjalan tasavallan ja Itä-Suomen nais- ja perheyrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää sijaintiaan raja-alueella ja valmiuksia toimia yhteistyökumppaneiden kanssa rajan molemmin puolin. Yrittäjien välille luotiin uusia kontakteja ja innovatiivista yhteistyötä, poistettiin yhteistyötä haittaavia ennakkoluuloja ja käynnistettiin alueella jo asuvien venäläisten maahanmuuttajanaisten aktivoiminen. Hankkeilla edistettiin myös yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa ja -siirtoa rajan yli. 14

14 Yhteistyön toimialat Useilla toimialoilla saavutettiin merkittäviä päänavauksia. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan hanketoimintaa Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä muutenkin voimakkaasti esillä olevilla matkailu- sekä metsä- ja puutoimialoilla. Matkailu Toimintalinjalla toteutettiin sekä investointi- että kehittämistyyppisiä matkailua tukevia hankkeita. Hankkeissa laadittiin strategioita ja kehitettiin matkailuyritysten, matkatoimistojen ja viranomaisten yhteistoimintaa rajan molemmin puolin. Useissa eri hankkeissa tehtiin markkinointiselvityksiä, kehitettiin uusia matkailutuotteita, ohjelmapalveluja ja matkailureittejä sekä suoritettiin erilaisia markkinoinnillisia toimenpiteitä. Hankkeissa edistettiin myös keskitettyjen markkinointi- ja myyntijärjestelmien käyttämistä. Alueiden matkailullista imagoa kehitettiin samoin kuin alueiden tunnettuutta Venäjällä. Matkailuun kytkeytyviä palveluita kehitettiin kouluttamalla uusia matkailuoppaita, parantamalla yrittäjien osaamista ja matkailupalveluiden tasoa sekä tarjoamalla yhä enemmän matkailupalveluita ympäri vuoden. Ohjelmakauden alussa yhdeksi yhteistyön mittariksi määritettiin venäläisten matkailijoiden määrä ohjelma-alueella. Tavoitteeksi asetettiin yöpyjää. Tilastokeskuksen matkailutilaston perusteella venäläisten yöpymisiä oli vuonna 2007 koko ohjelma-alueella Kun mukaan lasketaan rekisteröimättömät yöpymiset, luku nousee edelleen. Sekä Kainuussa että Pohjois-Karjalassa on myös myyty hankkeiden myötävaikuttamana loma-asuntoja ja -tontteja venäläisille matkailijoille, minkä takia yhä suurempi osuus venäläisistä matkailijoista ei enää näy majoitustilastoissa. Matkailun aktivoitumiseen on merkittävästi vaikuttanut Venäjän keskiluokan vaurastuminen ja sitä kautta matkailu yleinen lisääntyminen. Ohjelmahankkeiden vaikutus matkailijamäärien muutokseen on kokonaisuutena vaikea arvioida, mutta vääjäämättä hanketoiminnan avulla on lisätty kanssakäymistä rajan ylitse. 15

15 Matkailijoiden yöpymiset ovat vaihdelleet ohjelma-alueen maakunnissa huomattavasti vuosina Viime vuosina yöpymisten määrä on kääntynyt kaikissa ohjelma-alueen maakunnissa selkeään kasvuun. Erityisen suurta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, jossa venäläisten yöpyjien määrä on melkein kolminkertaistunut ohjelmakauden aikana ja vuosien 2006 ja 2007 välillä noussut 60 %. Matkailun hanketoimintaa leimasi hajanaisuus: hankkeet toteutettiin pääosiltaan yksittäisinä hankkeina. Tulevan ohjelma- ja hanketoiminnan näkökulmasta haasteeksi muodostuukin matkailuun kytkeytyvien toimenpiteiden kokoaminen ja hankkeiden sekä toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Metsäsektori Metsä- ja puusektori on ollut Euregio Karelia -alueella jo pitkään yhteistyön tukijalkana. Ohjelmahankkeissa keskityttiin lähinnä alueellisiin ja paikallisiin kysymyksiin eikä metsäsektorilla paljon keskustelua herättäneisiin Venäjän puutulleja koskeviin kysymyksiin hanketoiminnassa suoraan puututtu. Toimintalinjan hankkeissa kehitettiin puunkorjuu- ja jalostusyritysten välistä kauppaa ja tuotannollista yhteistyötä Karjalan tasavallan yritysten kanssa. Hankkeissa panostettiin esimerkiksi ajantasaisen Venäjä-tiedon välittämiseen suomalaisille yrityksille erilaisten Venäjän metsätalouteen ja puukauppaan liittyvien julkaisujen ja oppaiden avulla, kokoamalla yhteystietohakemisto Metsälinkki Luoteis-Venäjän metsäalan yrityksistä ja organisaatioista (lisää tietoa asiasta: suomen- ja venäjänkielinen Idän metsätieto-internetpalvelu osoitteessa: / Metsä- ja puualan hankkeissa edistettiin lisäksi mm. teknologian siirtoa metsäalalla. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita esimerkiksi vertaileva tutkimus kahden eri puunkorjuumenetelmän vaikutuksista raaka-aineen laatuun ja yritysten tuottavuuteen, metsäkoneenkuljettajakoulutuksen perustaminen Karjalan tasavaltaan ja venäläisten omaa koulutusta tukeva lyhytkurssikoulutus metsäkoneenkuljettajille Suomen puolella. Metsä- ja puualan yhteistyölle on ohjelma-alueella jatkossakin selkeitä tarpeita. Hankkeissa jo tehty työ luo pohjaa toiminnan jatkokehitykselle. Puunjalostustoiminnan kehittämispyrkimykset Venäjän puolella sekä tähän kytkeytyvät tullikysymykset samoin kuin yleinen metsäteollisuuden rakennemuutos luovat omat haasteensa jatkotoiminnalle. Toisaalta hanketoiminnan avulla voidaan metsä- ja puualallakin tehdä uusia päänavauksia alue- ja paikallistasolta. Yhteenvetotietoja toimintalinjan hankkeista Toimenpidekokonaisuuteen 1.1. hyväksyttiin yhteensä 48 Interreg-hanketta, joista kolmeen liittyi myös Euroopan komission Venäjän delegaation erillisellä päätöksellä myöntämää Tacis-rahoitusta. Nämä yhteishankkeet on raportissa käsitelty yhtenä kokonaisuutena, vaikkakin kunkin yhteishankkeen osalta on ilmoitettu kaksi toteuttamisaikaa ja kahdet rahoitustiedot. Interreg Karjalan turvetuotanto ja vienti Pohjan akka Nais- ja perheyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Venäjä-yhteistyön avulla Virtuaalikylä Älykäs energiahuolto Tacis Karelian Peat Harvesting and Export Pohjan Akka development of female and family entrepreneurship in the Republic of Karelia Karelian Villages Intelligent Energy Services 16

16 Toimenpidekokonaisuuteen 1.2. hyväksyttiin kaikkiaan 47 Interreg -hanketta, joista kuuteen liittyi edellä kuvattuun tapaan myös Euroopan komission Venäjän delegaation erillisellä päätöksellä myöntämää Tacis-rahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat: Interreg Barents Link Forum Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittäminen Metsäkoneen kuljettajakoulutusta Venäjälle Oulanka-Paanajärvi - erämaita, elämyksiä ja hyvinvointia Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu Tacis Barents Link Forum Developing Regional Marketing, Strategic Planning and Business Counselling Between the Cities of Joensuu and Petrozavodsk Harvester Driver Training in Russia Oulanka-Paanajärvi wilderness, experiences and wellbeing Developing Potato Technology in the Republic of Karelia Comparison of Harvesting Methods - Impacts on Wood Quality and Overall Performance of Wood Harvesting Companies Seuraavat hankkeet toteutettiin pelkällä TACIS-rahoituksella: Development of the Educational programme together with Kostamuksha branch of PEtrSU for the needs of European Union enterprises Karelian Craft and Design Network PROCOOP Reinforcement of rural entrepreneurship through the establishing of the cooperatives Training in Forest Road Planning and Building. 17

17 Toimenpidekokonaisuuden 1.1. hankkeet 18

18 Barents Steel Meets the Oil (BASTMO) Metallin kontaktiprojekti öljyteollisuuden kanssa Pohjois-Pohjanmaan liitto Hakijan verkko-osoite: Steelpolis, Iin Konepaja Oy, Betamet Oy, Konetekniikka Oy, Oulunseutu yrityspalvelut, Olenorskin Konepaja, Murmanskin alueen Teollisuusalan liitto ja Murmanskin valtion teknillinen yliopisto Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja valtio 60 %. Toteuma-aste 84,1 %, Vuonna 2001 laaditussa Pohjois-Suomen strategiassa todettiin Barentsin lähialueilla tapahtuvan kaasu- ja öljyteollisuuden tuotannon käynnistämisen investointeineen tarjoavan lupaavia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen konepajateollisuudelle. Ensimmäisenä oli lähdössä käyntiin Norjan Snövit -hanke. BASTMO -hankkeen tavoitteeksi asetettiin hankkia tietoa öljy- ja kaasukenttien rakentamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja muodostaa realistinen kuva lähiajan hankkeista pohjoisilla alueilla. Hankkeessa oli mm. tarkoitus hankkia kirjallista aineistoa tulevista investoinneista niin Norjan kuin Venäjänkin hankkeiden osalta. Tiedonhankintaan liittyi myös analyysi Pohjoissuomalaisen konepajateollisuuden kilpailukyvystä ja valmiuksista osallistua em. hankkeiden toteuttamiseen (mm. taloudelliset valmiudet, tekninen osaaminen ja kelpoisuus päästä tarjoamaan ko. urakoita, urakoiden hankintastrategia ja -organisaatiot, yhteistyö eri toimijoiden välillä). Tiedon hankinnan jälkeen hankkeen tarkoituksena oli perehdyttää suomalaiset ja venäläiset metalliteollisuuden yritykset Barentsin alueen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin ja luoda henkilökohtaiset kontaktit eri osapuolten keskeisiin toimijoihin ja henkilöihin, mm. Hammerfestin alueelle sekä Luoteis-Venäjällä Murmanskin alueella toimivaan konepajateollisuuteen sekä teollisuusalan liittoon. Hanke käynnistyi Oulussa järjestetyllä, kansainvälisellä Snövit seminaarilla, jonka tärkein anti oli Barentsin alueen kaasu- ja öljyhankkeiden mittakaavan ja suuruuden ymmärtäminen sekä uusin tieto niin Snövit-hankkeen vaiheesta kuin Murmanskin öljysatamankin aikataulusta sekä muista pohjoisten alueiden hankkeista. Yritysjohtajien kanssa tehtiin kontaktointimatkoja ja tehtiin asiantuntijan toimesta selvityksiä siitä, miten yritykset pääsisivät mukaan urakkakilpailuihin. Mukana oleville yhtiöille valmisteltiin yhteinen markkinointimateriaali sekä tuettiin yhteisesiintymistä ruotsalaisessa Nordisk Industrie lehdessä. Hankkeen alkuvaiheessa pyrittiin myös selvittämään, voitaisiinko esim. ICT- tai ohjelmistoaloille rakentaa vastaavia kontakteja kuin konepajateollisuuden osalta, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Snövit-hankkeesta opittiin lähinnä se, että yrityskulttuuri on Suomessa liian pientä. Suuriin urakoihin mukaan pääsemiseksi vaaditaan yhteistyötä ja aktiivista otetta. Hankkeessa mukana oleva konepajaryhmä pääsikin lopulta mukaan urakkakilpailuihin ja myös konkreettisia kauppoja on saatu aikaan. Tuloksellisen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi mukana olevat konepajat ovat perustaneet yhteisen markkinointiyhtiön, Oy SteelDoneGroup Ltd:n, jonka osakkaat pystyvät tonnin vuosikapasiteettiin. Yhteistyöyrityksen ns. päänavaus tehtiin vuonna 2006, kun yhtiö sai tärkeän toimeksiannon venäläisen Gazpromin tytäryritykseltä, Gazflotilta. Tulevaisuudessa yhtiölle tarjonneekin yhä uusia haasteita Venäjällä sijaitseva, valtaisa Stokmanovskajan maakaasukenttä. Yritysryhmän sivut sijaitsevat osoitteessa 19

19 CYMBOL Software Oulun yliopisto, Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hakijan verkko-osoite: Lanit-Tercom Inc. (Pietari), Jutel, Kyperjokki, Nestix ja Visetec Oy (nyk. Sesca Visetec Oy) Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja valtio 69,8 %. Toteuma-aste 90,6 %. Luoteis-Venäjällä on runsaasti osaavaa, edullista ja joustavasti hyödynnettävää resurssia, jota suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää nykyistä enemmän ohjelmistotuotannossa. Suomalaisittain tarkasteltuna edullinen työvoima yhdistettynä korkean tason osaamiseen on houkutteleva yhdistelmä. CYMBOL Software -projektin tavoitteena oli parantaa pohjoissuomalaisten ohjelmistoalan yritysten kilpailukykyä paitsi kustannuksia alentamalla, myös vapauttamalla kapasiteettia rutiinityöstä tuotekehitykseen ja liiketoiminnan kehittämiseen luomalla pysyvät edellytykset yritysten ohjelmistoalan alihankinnalle Venäjältä. Hankkeen tarkoituksena oli siis luoda pohjaa sille, että suomalaiset yritykset voivat jatkossa hankkia ohjelmistotuotantoon hyvää, edullista ja joustavaa resurssia Venäjältä. Hankkeessa oli tarkoitus kartoittaa suomalaisten yritysten tarpeet ja asenteet ohjelmistoalihankintaa kohtaan. Toisaalta oli tarkoitus selvittää ohjelmistoalan alihankkijat ja osaaminen Karjalan tasavallan ja Pietarin alueilla sekä myös venäläisen osapuolen tarpeet ja odotukset alihankintatoiminnan suhteen ja toimintamallin kriteeristöt. Lisäksi hankkeessa oli tarkoitus kartoittaa tukiprosessit, byrokratia ja lakiasiat ohjelmistoalihankinnan toteuttamiseksi ja tehdä riskianalyysi ohjelmistoalihankinnasta Venäjän puolelta. Näiden pohjalta oli tarkoitus luoda toimintamalli alihankintatoiminnalle ja pilotoida se. Pysyvää vaikutusta katsottiin saatavan aikaan siten, että projektissa syntyvä osaaminen tuotteistetaan yritystoiminnaksi. Toisaalta katsottiin voitavan tarjota venäläisille osapuolille pääsy vahvalle markkina-alueelle pienillä kustannuksilla ja toisaalta suomalaisille yrityksille avautuvan väylä 30 miljoonan asukkaan nopeasti kehittyvälle talousalueelle lyhyen välimatkan päässä. Hankkeen aikana projektissa mukana olleet yritykset saatiin vähintään harkitsemaan alihankintaa Venäjältä. Hankkeen aikana kävi myös selväksi, että kustannusten alentaminen on vain yksi osa kilpailukyvyn parantamista Venäjällä oleva tuotekehityskapasiteetti ja erityisosaaminen ongelmanratkaisutilanteissa on vähintään yhtä tärkeä tekijä. Yksi yritys lähti tekemään varsinaista alihankintaprojektia hankkeen aikana ja kaksi muuta jäi vielä määrittelyvaiheeseen. Ohjelmistoalan alihankinnan pysyvien edellytysten luominen on toteutunut siten, että projektin aikana on perustettu yritys järjestelemään venäläisten ja suomalaisten yritysten välistä toimintaa. Kiinnostus Venäjää kohtaan on lisääntymässä ja yritykset sekä Venäjällä että Suomessa ovat ilmaisseet suoria tarpeita tämän tapaiselle toimijalle. Yritykset näyttävät kaipaavan tukevaa resurssia erityisesti alihankinnan aloitusvaiheessa, jolloin aikaa menee määrittelyihin, partnereiden hakuun ja arviointiin, tarjouspyyntöihin ja tarjousten arviointiin. Lisätietoa toiminnasta osoitteessa 20

20 ELO FOOD Export Russia Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hakijan verkko-osoite: Murmanskin ja Kantalahden yrityspalvelupisteet, Karjalan neuvonta- ja palvelukeskus, Karjalan tasavallan maatalousministeriö, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maaseutukeskukset, Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja Valtio 81 %. Toteuma-aste 98,3 %. Tavoitteena oli edistää Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elintarvikeyrittäjien Venäjä-kauppaa ja ammatillista osaamista. Tarkoituksena oli panostaa yritysten tuotekehitystoimintaan, valmistusprosessien kehittämiseen sekä laatutoiminnan parantamiseen. Markkinointiin liittyen pyrittäisiin tunnistamaan ja määrittelemään venäläisiä asiakassegmenttejä, kulutustottumuksia ja tarpeita sekä suunnittelemaan markkinointiviestintää kohdemaan mukaisesti. Myös asiakaspalvelu- ja kulttuurikoulutukseen panostettaisiin. Venäjä-kaupan edistämiseksi jatkettaisiin myös aiempien hankkeiden tuloksista syntyneiden liikesuhteiden monipuolistamista Pietarissa. Hankkeessa järjestettiin tuotekehityskoulutusta ja tehtiin lisäksi varsinaista tuotekehitystyötä elintarvikkeisiin liittyen. Tuotekehityksen tuloksena Venäjälle lanseerattiin uusi leipomotuote, Juustorieska. Lisäksi tehtiin Pietarissa tuotetestauksia, joilla selvitettiin tuotteiden sopivuutta Venäjän markkinoille. Laatukoulutuksena viljelijät suorittivat ISO 9001 laatukoulutuksen. Hanke järjesti myös markkinointikoulutusta ja opintomatkoja, joilla perehdyttiin maataloustuotteiden vientiin Venäjälle. Lisäksi hankkeen aikana yrityksille järjestettiin vientikoulutusta, laadittiin yrityskohtaiset Venäjän kaupan ABC -käsikirjana toimivat vientikansiot, tehtiin selvitykset yrityksen perustamisesta Venäjälle sekä markkinointimateriaaliksi tuotehinnastot suomeksi ja venäjäksi. Hanke teetti Pietarin ja Leningradin alueen elintarvikemarkkinoista, elintarvikeyrityksistä sekä tukku- ja vähittäiskaupoista markkinatutkimuksen, jonka kautta löytyi vilja-alalle yhteistyökumppani. Hankkeen aikana saatiin luotua pysyviä jakelukanavia Pietarin alueelle ja solmittua yhteistyösopimuksia. Pohjois-Karjalan aikuisopisto allekirjoitti yhteistyösopimuksen Karjalan tasavallan maatalous- ja elintarvikeministeriön kanssa ja pietarilainen elintarvikeyhtiö OOO Nord-World ja suomalainen elintarvikekonserni Luonto-Shop Oy solmivat yhteistyösopimuksen. Hanke teki yhteistyötä myös Pietarin valtiollisen leipäkeskuksen kanssa. Pietariin vietiin elintarvikkeita Nikolai Vinonen Oy:n kautta. Hankkeen aikana perustettiin Pietariin tuorejuustola, jonka kautta saatiin jatkojalosteita ja jauhoja Pietarin markkinoille. Konkreettisina tuloksina oli 10 investointi- ja koulutustarjousta juustola-, marja- ja kalanjalostusyhteistyön aloittamisesta Kuolan ja Karjalan tasavallan alueella. Hanke madalsi elintarvikealan yritysten vientikynnystä ja toi esiin käytännön realiteetit elintarvikeviennin osalta. Hankkeen yhteydessä päästiin kokeilemaan vientitoimituksia ja niistä saatiin tarvittavaa, yrittäjäkentälle hyödyllistä käytännön kokemusta. Hankkeen toiminnan johtopäätöksenä oli selkeästi se, että pienten elintarvikeyritysten voimavarat ja osaaminen eivät riitä vientikanavien avaamiseen, vaan tarvitaan yritysten yhteistoimintaa. Vain suuryritykset pystyvät oman organisaationsa voimin vientitoimintaan. 21