EUREGIO KARELIA naapuruusohjelmahankkeet vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUREGIO KARELIA naapuruusohjelmahankkeet vuosina 2001 2008"

Transkriptio

1 hankkeet vuosina

2 Sisällysluettelo Saate... 9 Euregio Karelia TOIMINTALINJA Toimintalinjan 1 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 1.1. hankkeet Barents Steel Meets the Oil (BASTMO) Metallin kontaktiprojekti öljyteollisuuden kanssa CYMBOL Software ELO FOOD Export Russia Energiatie Eräkeskus Zipringan kehittäminen ja kalusteinvestoinnit Hallan Sauna (investoinnit), Hallan saunan palvelujen kehittäminen ja markkinointi (kehittäminen) Historiasta virtaa Lieksanjoen luontomatkailuun Huonekalukomponenttien valmistusteknologian ja -ketjun kehittäminen Karjalassa ja Kainuussa Itäsuomalaisten metalli- ja puualan yritysten alihankinnan ja investointien lisääminen ja yrityspalvelujen kehittäminen Karjalan tasavallassa ja Pietarin alueella Kannustematkailusta tuote venäläisille matkailijoille Karjalan turvetuotanto ja vienti (Interreg), Karelian Peat Harvesting and Export (Tacis) Karjalat kohtaavat Ilomantsi-Tuupovaara seutukunnan luontomatkailun kehittämishanke Kiiminkijoen luontomatkailuverkosto Koe Se Kolilla! -matkailuyhteistyön ja lomakiinteistömarkkinoinnin kehittämishanke Koljonvirta historiaa ja yrittäjyyttä -kehittämishanke Lakka Liikunta- ja kulttuuriyhteistyö & vaihto Matkailun kehityskäytävä Koillis-Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä Naiset rajalla, Naiset rajalla -jatkohanke Nousijakarjalaisten jäljillä uusia luonto- ja kulttuurimatkailutuotteita Karjalan tasavallasta Oulu South Know-How Bridge with Russia Peliosaamiseen liittyvät liiketoimintaedellytykset raja-alueella Perunan viljelyn ja jalostuksen kehittäminen Venäjän Karjalassa PK-yritysten Venäjä-osaamisen kehittämisohjelma Pohjan Akka Nais- ja perheyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Venäjä-yhteistyön avulla ProExport Russia Projekti Puunhankintaan ja -jalostukseen liittyvän yritystoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Karjala Rajaton Susiraja Runon ja Rajan tien kehittämishanke Ruskealan louhoksen kiviaineksen soveltuvuusselvitys ja toimintaedellytysten kartoitus Suomalaisen jätehuolto-osaamisen vienti Luoteis-Venäjälle

3 Suomalaisen perunateknologian käytön edistäminen Luoteis-Venäjällä (investoinnit, kehittämisosio) Talvisodan monumentti Talvitiet Valkeatien matkailumarkkinoinnin tuotteistaminen Venäjän Puutalo Villin Pohjolan Kutsu Viljelysuunnitelman (Wisun) kääntäminen vientituotteeksi Venäjälle Virtuaalikylä älykäs energiahuolto (Interreg), Karelian Villages Intelligent Energy Services (Tacis) Ympäristö- ja rakennusalan koulutus- ja yritysyhteistyön kehittäminen Karjalan tasavallassa ja muilla Luoteis-Venäjän alueilla Toimenpidekokonaisuuden 1.1. keskeytyneet hankkeet EKO-vesirakentajat Karjalassa ja Kainuussa tapahtuvan huonekalukomponenttien valmistusteknologian, hankinta- ja valmistusketjun kehittäminen Matkailun kehittäminen Interreg-alueilla Toimenpidekokonaisuuden 1.2. hankkeet Barents Business, Trade and Investment Development Barents Link Forum (Interreg, Tacis) Development of the educational programme together with Kostamuksha branch of PEtrSU for the needs of European Union enterprises / Tacis EMMA, erityismarjat markkinoille Finnish Russian Infra Net FinRus mobile technology Idän Metsätieto Venäjän metsätalouden tietopalvelu Infotonics Center Joensuu toiminnan kehittäminen Interprise Murmansk Pietari INTO Russian Nuorten yrittäjien kansainvälisen toimintaosaamisen kehittäminen Jalostuseläinten viennin edistämishanke Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittäminen -yhteishanke (Interreg, Tacis) Kainuun itähankekeskus Kalevalapuistot Karelia Gateway rajapalvelukeskus Karelian Craft and Design Network / Tacis Karjalaan Pohjoinen Reitti koulutus- ja kehittämishanke Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöverkostohanke Karjalan kanssa kasvokkain dokumentti- ja lyhytelokuva-alan koulutus- ja verkostoprojekti Pohjois-Karjalassa ja Karjalan Tasavallassa Karjalan tasavallan alihankintaolosuhteiden kartoitus KarLink Karelian Business Link KARPO-POHTO:n osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Karjalan tasavallan metsäteollisuusyrityksissä...87 Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä Kivialan yritysten verkostoitumis- ja materiaalisten valmiuksien kehittäminen

4 Koillismaa ja itäraja tunnetuksi Koillismaan raja-alueyhteistyökeskus Korkeakoulujen ja yritysten välinen rajapinta Luoteis-Venäjällä Lieksanjoen kalatieyhteys Venäjälle (Pielisen järvilohi Lieksanjokeen) Liiketoimintaympäristön kehittäminen Arkangelin käytävässä Luonnon kuvaamisen ja katselun tuotteistaminen -koulutushanke Matkailuyritysten ja koulutuksen itäosaamisen kehittäminen Matkaportti Karjalaan Metsäkoneen kuljettajakoulutusta Venäjälle (Interreg), Harvester Driver Training in Russia (Tacis) Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen luontomatkailun edistäminen Oulanka-Paanajärvi erämaita, elämyksiä ja hyvinvointia (Interreg), Oulanka-Paanajärvi wilderness, experiences and well-being (Tacis) Pelletti Karelia Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa (Interreg), Developing Potato Technology in the Republic of Karelia (Tacis) Pohjoinen portti Karjalaan kansainvälisyyttä lähialuematkailuun Pohjois-Pohjanmaan ympäristöklusteri, liiketoiminnan suuntaaminen Luoteis-Venäjälle Pohjoissuomalaisen viennin edistäminen Barentsin alueella PROCOOP Reinforcement of rural entrepreneurship through the establishing of the cooperatives / Tacis Suurpetotietokeskuksen toiminnan käynnistäminen Training in Forest Road Planning and Building (Tacis) Työelämätarpeisiin räätälöidyn maahanmuuton valmiuksien kehittäminen University Cooperation for innovation and development Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu (Interreg), Comparison of Harvesting Methods Impacts on Wood Quality and Overall Performance of Wood Harvesting Companies (Tacis) Vihreän Vyöhykkeen Luontokeskus Vuolukivialueiden luonnonkivituotannon kehittämisprojekti Itä-Suomessa ja raja-alueen Karjalassa Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Ympäristö- ja hyvinvointiosaaminen yritystoiminnaksi Arkangelin käytävässä Toimenpidekokonaisuuden 1.2. keskeytyneet hankkeet Kainuu Karjala Businessgolfin ykköstiiauspaikka Itä-Euroopassa TOIMINTALINJA Toimintalinjan 2 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 2.1. hankkeet Arvokkaiden elinympäristöjen tunnistaminen korkearesoluutioisilta satelliittikuvilta -menetelmän kehittäminen luonnonvarojen käytön suunnittelun tueksi Border Region Studies EU:n raja- ja reuna-alueisiin liittyvän koulutuksen kehittäminen ja tuotteistaminen Cross-Border Classroom (Interreg, Tacis) Eetterissä itään alue- ja kulttuuriyhteistyön kehittäminen Kalevala 2000-luvulle -hankkeen ensimmäinen vaihe: Viekäämme syville verkot etemmä ehättäkäämme Kalevala 2000-luvulle -hankekokonaisuuden toinen osa: Souten soamma suuren hauvin, airoten kalan paremman Kansanmusiikin tutkimus-, tallennus- ja ja elvytysprojekti, II-vaihe (Kokko lenti koilta ilmoin)

5 Kansan musiikki kulttuurimatkailun kehittämisprojekti (ks. The Roots and the Shoots of Runic Song) The Roots and the Shoots of Runic Song (Kansan musiikki kulttuurimatkailun kehittämisprojekti -hanketta tukeva Tacis hanke) Karelian Cultural enterprise (Interreg, Tacis) Kesseli Kianto-instituutti Kostamuksen vuoriteollisuuden vaikutus ihmisten elinympäristöön Kainuun rajaseudulla Koulutus- ja rajayhteistyö. Toisen asteen koulutuksen haasteet Itä-Suomessa ja Karjalan tasavallassa Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin Luonnon lumoissa rajaseudun luonto tunnetuksi Muinaisilla poluilla Suomen ja Venäjän Karjalassa Northknow verkosto Omeliasta Pieliselle, kahden Karjalan vanha uittoreitti. Dokumenttielokuva Kaksi vanhaa tukkijätkää Ortodoksisuus kulttuurisiltana Karjalan kirkkotie Paanunveistäjät Paluu lähteille: Luonto-opastusta perinteitä vaalien Pielisen järvilohi Lieksanjokeen Nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät Pohjoisen ulottuvuuden tietopalveluverkosto Pohjois-Karjala Raja- ja lähialueosaamisverkosto RAILO Rajanläheisten alueiden tutkimus luonnonvarojen käytön ja ympäristölainsäädännön tukena Rajatutkimus, EU & Venäjä Rajaosaamisen Venäjä-verkoston rakentaminen Rajavesien ekologisen tilan arviointi Rockbridge RUSSIAN IT -toteutettavuusselvitys Salmon of the River Pisto / Tacis Tanssin ja teatterin rajanylittävän toiminnan kehittäminen Teatteriyhteistyö-projekti Tiedon ja oppimisen itäverkko Tietokoneen käyttäjän eurooppalaisen ajokortin verkkokoulutushanke TV-dokumentti Betoniraudoittajan ripaska (1 osa kaksiosaisesta dokumenttisarjasta Karjalan rakentajat) Venäjän Karjalan erämaa-alueiden vaikutus Kainuun vanhan metsän eläinpopulaatioihin Venäjän kulttuurin ja kielen koulutus Venäjän lainsäädäntöä yrittäjille ja viranomaisille Interreg III A Karjala-alueella (RusLex) Venäjä liiketoiminta-alueena -koulutus Verkkokoulutuksen uudet ulottuvuudet Yhteinen rakennusperintö Toimenpidekokonaisuuden 2.2. hankkeet vuotiaiden lasten terveitten elämäntapojen esille tuominen Anastasia Erityisopetuksen pilottiprojekti Karjalan Karhumäessä Euregio Karelia Uudet haasteet Pohjoisen ulottuvuuden toteuttamisessa Huumereitiltä hoitoketjuun It s Our Life Kainuun ja Karjalan terveysliikuntahanke

6 Kansalaistoiminnan aktivointi Karjalan kylissä Karjalan sairaalakalusto Karjalan tasavallan työsuojelun ja työterveyshuollon kehittäminen Kaupunki on kotimme (Interreg), Our City is Our Home (Tacis) Kestävän kehityksen yhteistyö Naisten kriisikeskustoiminnan kehittäminen (yhteisen turva- ja palveluverkon luominen Suomen ja Venäjän Karjalan raja-alueille) (NCRB) Nuokka Karjalan nuorten ympäristö- ja kulttuurihanke (ks. Youth House Karelia) Youth House Karelia (Nuokka-hanketta tukeva Tacis hanke) STEP sosiaali- ja terveysalan lähialueportaali Terveyserot pienemmäksi -hanke Terveysosaamisen tukeminen ja terveysriskien vähentäminen Karjalassa Terveyspalvelujen informaatiokeskus avoimessa tietoverkossa Tiedosta toimintaan Uusi yhteys Vienan silta työpajoja, matkailua, kulttuuria(interreg), The Viena-Bridge (Tacis) Toimenpidekokonaisuuden 2.2. keskeytyneet hankkeet Nuorten Karjala Ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallin kehittäminen Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan alueilla TOIMINTALINJA Toimintalinjan 3 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 3.1 hankkeet Euregio Karelia Aluerakenne 2000+, Rajat, kulttuuriympäristö ja kehittyvät liikenneyhteydet GIT Karelia Haapovaaran rajanylityspaikan toimintaedellytysten parantaminen Haapovaaran rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Ilomantsin Haapovaaran rajanylityspaikan kehittäminen ja ylikulkujärjestyksen laajentaminen Karjalan kartat Karjalan väylä Karttimon rajavartioaseman perusparannus Kortesalmen rajavartioaseman Interreg-hanke Kortesalmen rajavartioaseman rakennus Kt 70 Niiralan raja-aseman nopeiden kaistojen rakentaminen Kt 70 Niiralan raja-aseman nopeiden kaistojen rakentaminen (lisärahoitus) Kt 70 Niiralan raja-aseman telemaattinen liikenteen ohjaus Mt 866 Kuusamon raja-aseman tiejärjestelyt Mt 9131 Isopalo Lehtovaara Niiralan hahmontunnistusjärjestelmän hankinta Niiralan infra Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan varavoimahanke Niiralan raja-aseman kehittäminen Rajan yli tapahtuvan järjestäytyneen ja ammattimaisen rikollisuuden torjunnan kehittämishanke

7 Sähkönsyötön varmistaminen Suoperän raja-asemilla Vartiuksen ja Kortesalmen tullien varustaminen Vartiuksen rajaliikennekeskus Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen, Jätevedenpuhdistamo Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen, vesihuolto Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen Yleiskaavan toteutumisen edistäminen ja liikenneympäristön kunnostus Värtsilän rajavartioaseman sähkönvarmennus Toimenpidekokonaisuuden 3.2. hankkeet Innet Kainuu Karelia III Kantatie 70 Niiralan raja-aseman maankäytön suunnittelu Kantatie 70 Onkamo Niirala liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Kantatie 89 siltojen leventäminen välillä valtatie 5 - Vartius Kantatie 89 siltojen leventäminen välillä valtatie 5 - Vartius, vaihe II Karjala Etähanke KRS Logistics Mt 866 Jussinpuro Pahalampi MT 866 Sirolan tienhaara Jussinpuro MT 866 tullirakennuksen tiejärjestelyjen suunnittelu Mt 9127 Ukonlampi Vartius Niiralan rajaliikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen Niiralan teollisuusraiteiston rakentamishanke Northlink Suoperä Kuusamon raja-aseman yhteyksien kehittäminen Värtsilän kunnan teollisuusalueen puuterminaalin II-raiteen rakentaminen

8 Saate Rajanylittävä yhteistyö on hyvin lähellä EU:n toiminnan ydintä ja perusajatusta: rajoja madaltamalla ja sen esteitä poistamalla sekä yhteistoimintaa lisäämällä vahvistetaan alueiden keskinäistä riippuvuutta ja keskinäisen riippuvuuden lisääntyessä ehkäistään myös ristiriitoja. Euroopan tasolla rajanylittävää yhteistyötä tukevia ohjelmia on mittava määrä osa näistä toimii EU:n sisä- ja osa ulkorajoilla. Kaikilla näillä ohjelmilla on yhteisestä taustastaan ja toimintaperiaatteistaan huolimatta myös omat erityispiirteensä, jotka perustuvat alueiden erilaisuuteen ja erilaisiin tarpeisiin ja tietysti alueiden välisen yhteistyön historiaan. Rajanylittävää yhteistyötä tukevat ja edistävät EU-ohjelmat sekä kohtaavat uusia haasteita ja kehittyvät. Toiminnan kehittämisessä on kyettävä ottamaan askeleita eteenpäin niin sisällöllisesti kuin hallinnollisestikin. Eteneminen edellyttää menneen toiminnan arviointia - arvioinnissa on avoimesti tarkasteltava niin toimintatapoja kuin toimintojen sisältöäkin ja näiden pohjalta on löydettävä ne askeleet, joita kullakin alueella on luontevaa seuraavaksi ottaa. Vuonna 2008 naapuruusohjelmia ollaan niiden rakennerahasto-osuuksien (Interreg toiminnan) osalta sulkemassa. Keskeinen osa sulkemisprosessia on toteutetun toiminnan arviointi. Ohjelmien ja niiden rahoituksella toteutettujen hankkeiden tulosten arviointi ja kokonaiskuvan muodostaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaisia tai yksiselitteistä näkemyksiä hankkeiden tuloksista ja onnistumisista tai epäonnistumisesta löytyy yhtä monta kuin arvioitsijaakin. Interreg III A Karjala / Euregio Karelia sta rahoitetut hankkeet päätettiin tiivistäen koota yksiin kansiin, jolloin kokonaiskuvan muodostaminen toiminnan sisällöstä helpottuu. Kyseessä ei ole varsinainen arviointiraportti, vaan pikemminkin kuvaus toteutetusta toiminnasta. Raportti vahvistaa kuvaa yhteistoiminnan moninaisuudesta ja moniulotteisuudesta. Samalla vahvistuu myös käsitys toiminnan kehittämisen ja kehittymisen tarpeesta: yhteyksiä ja yhteistyötä on ohjelmalla kyetty rakentamaan ja vakiinnuttamaan varsin laajasti jatkossa kuitenkin toiminnalta voidaan vaatia ja edellyttää vielä enemmän. Raportin kokosivat ohjelman teknisessä sihteeristössä työskennelleet Minna Mustonen ja Tiina Moisala. Kiitos heille suuresta ja arvokkaasta työstä, jonka he raportin kokoamisessa tekivät! Marko Ruokangas Pääsihteeri Euregio Karelia 9

9 Euregio Karelia Naapuruusohjelmat olivat Euroopan unionin ulkorajaohjelmia, joilla pyrittiin edistämään raja-alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä hyvää naapuruutta. Naapuruusohjelmat korvasivat entiset Interreg III A ja Tacis CBC -ohjelmat muodostaen siirtymävaiheen ohjelmakaudelle , jolla EU:n ulkorajayhteistyö jälleen uudistetaan. Suomessa toimi neljä a, joista kolme kohdistui Venäjän rajalle. Yksi näistä oli Kainuun, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä Karjalan tasavallan yhteinen Euregio Karelia. Euregio Karelia jatkoi vuodesta 2005 alkaen sitä työtä joka oli käynnistetty vuonna 2001 Interreg III A Karjala -ohjelmalla. Ohjelmalla tuettiin rajat ylittävää taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä ohjelma-alueella. Yritystoiminnan osalta yhteistyöalueena saattoivat olla myös Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Hankkeisiin saattoivat osallistua toimijat myös Lapin ja Pohjois-Savon maakunnista. Murmansk Region Lapland Oulu Region Kainuu North Savo Archangel Region North Karelia Republic of Karelia Leningrad Region City of St Petersburg 10

10 Ohjelman sisältö Ohjelma jaettiin kolmeen toimintalinjaan ja kukin toimintalinja edelleen kahteen toimenpidekokonaisuuteen. Ohjelmasta rahoitettiin hankkeita, jotka toteuttivat näille toimintalinjoille ja toimenpidekokonaisuuksille asetettuja tavoitteita. Lisäksi ohjelmaan sisältyi ohjelman toimeenpanoa koskeva teknisen tuen toimintalinja. Ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Moderni laukkukauppa rajan yli tapahtuvan yritysyhteistyön lisääminen elinkeinoelämän yhteistyön toimintaedellytysten edistäminen rajanylittävässä yhteistyössä 2. Henkiset sillat raja-alueyhteistyö asiantuntemuksen ja kulttuurin sektoreilla hyvinvointi ja kansalaisyhteiskunta 3. Arjen rajanylitykset rajanylitykset ja alueidenkäyttö liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Rahoitus Ohjelman hanketoimintaan varattu kokonaisrahoitus muodostui: EU:n osuudesta - EAKR n. 27 miljoonaa euroa - TACIS 3,8 miljoonaa euroa Suomen kansallisesta osuudesta - valtio n. 24 miljoonaa euroa - kunnat n. 2,9 miljoonaa euroa Hanketoimintaan varattu kokonaisrahoituskehys oli yhteensä n. 57,7 miljoonaa euroa. Lisäksi ohjel-mahankkeisiin arvioitiin indikatiivinen yksityisen rahoituksen osuus yhteensä 13 miljoonaa euroa. Ohjelman toteuttaminen Interreg III A Karjala -ohjelman toteuttaminen käynnistettiin vuonna 2001, jolloin valittiin rahoitettavaksi myös ensimmäiset hankkeet. Vuoteen 2005 saakka ohjelmaa toteutettiin pelkällä Interreg-rahoituksella, vuosina käytettävissä oli Naapuruusohjelmaan siirtymisen myötä myös TACIS-rahoitusta. Ohjelmassa tehtiin kaikkiaan 200 Interreg-rahoituspäätöstä ja 20 Tacis-rahoituspäätöstä. Interreg (EAKR) -rahoituksella toteutettavat hankkeet päättyivät vuoden 2007 loppuun mennessä, osa TACIS-rahoituksella toteutettavista hankkeista jatkuu edelleen vuoden 2009 puolelle. 11

11 Ohjelman tulokset ja vaikuttavuus Tähän julkaisuun on kerätty informaatiota kaikista toteutetuista ohjelmahankkeista, mutta varsinaista tulosten ja vaikuttavuuden arviointia julkaisu ei pidä sisällään. Interreg / Naapuruusohjelmista tullaan laatimaan EU:n komission toimesta erillinen ex post -arviointi, mutta edelleen ohjelmakohtaiselle arvioinnillekin on selkeä tarve. Ohjelman ja hanketoiminnan vaikutukset näkyvät konkreettisimmin rajan yli tapahtuvan yhteistyön laajentumisena sekä arkipäivän kontaktien lisääntymisenä. Rajan ylittävä yhteistyö on laajentunut kattamaan käytännöllisesti katsoen lähes kaikki yhteiskunnan sektorit. Yhteistyö lähialueella sijaitsevan kumppanin kanssa onkin nykyisin varsin monelle ohjelma-alueen organisaatiolle ja toimijalle osa normaalia toimintaa ja sitä kautta useille toimijoista rajasta on muodostumassa mahdollisuus uhan sijasta. Interreg III A Karjala -ohjelma ja Euregio Karelia sekä niiden kautta rahoitetut hankkeet muodostivat vain osan siitä toiminnasta, jota toteutettiin ohjelmakauden aikana EU:n ulko-rajan yli. Kehittämisrahoituksensa avulla näillä ohjelmilla on kuitenkin ollut oma uutta luovan ja kokeilevan toiminnan käynnistäjän roolinsa. Osittain tästä syystä päättyneen ohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta on hyvin vaikeaa ja haasteellista arvioida: ohjelman toiminta pitäisi kyetä irrottamaan siitä kehityksestä, joka olisi tapahtunut ilman ohjelmaakin. Toisaalta taas on vaikea arvioida missä määrin ohjelman ja ohjelmien toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan myös yleiseen kehitykseen. Ilman ohjelmatoimintaa moni hyvä idea olisi jäänyt rajan ylitse tapahtuvassa yhteistyössä kokeilematta puhumattakaan niistä lukuisista onnistuneista päänavauksista, joita ohjelmahankkeilla on kyetty tekemään! Rajanylittävän yhteistyön tulevaisuus EU:n ulkorajoilla tehtävä yhteistyö on ohjelmakauden kynnyksellä haasteellisessa asemassa: yhteistyössä on kyettävä ottamaan selkeitä askeleita eteenpäin ja niin ohjelmatason kuin hanketasonkin toiminnalta on lupa odottaa enemmän. Edistyminen ohjelmatoiminnassa edellyttää kuitenkin avarakatseisuutta sekä rohkeutta lähteä rakentamaan uutta. Hallinnollinen uudistuminen on osa prosessia, mutta myös toiminnan sisällön tulee kehittyä ja tässä työssä se kokemus, joka alueille on tullut aiempien CBC-ohjelmien toimeenpanosta, tulee täysimääräisesti hyödyntää. 12

12 TOIMINTALINJA 1 13

13 Toimintalinjan 1 hankkeet Ensimmäisen toimintalinjan, modernin laukkukaupan, tavoitteena oli kehittää yritysten välistä, rajat ylittävää yhteistyötä sekä edistää uusien rajat ylittävien yhteistyömuotojen kehittämistä. Keskeisiksi määrällisiksi tavoitteiksi määriteltiin mm. uusien yritysten ja vientiyritysten lukumäärä. Koska toimialakohtaisia rajoituksia ei tehty, on toimintalinjalta rahoitettujen hankkeiden kirjo laaja. Valtaosa hankkeista oli luonteeltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehittäviä tai parantavia. Yksittäisten yritysten toteuttamia yrityshankkeita toteutettiin odotettua vähemmän, hankkeiden toteuttamiseen sitoutui hankekumppaneina merkittävä määrä yrityksiä. Suomen ja Venäjän välinen kauppavaihto kasvoi ohjelmakauden aikana huomattavasti. Merkittävimpiä tekijöitä kauppavaihdon lisääntymiseen olivat yleisen varallisuuden sekä kulutustavaroiden kysynnän kasvu Venäjällä. Jotta ohjelman vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta ei muodostu virheellistä kuvaa, on tämä yleinen kehitystrendi otettava arvioinneissa huomioon. Tästä huolimatta ohjelmahankkeiden vaikutusta ja merkitystä alueellisena rajanylittävän toiminnan kehittäjänä ei ole syytä vähätellä. Suomalaisten yritysten suuntaus Venäjälle Viennin- ja alihankinnan toimintaedellytyksiä kehitettiin hankkeiden toimenpiteillä koko ohjelmakauden ajan. Eri aloilla toimivat suomalaiset yritykset pyrkivät hankkeiden avulla kehittämään vientitoimintaansa sekä oman osaamisensa myymistä Karjalan tasavaltaan. Näitä pyrkimyksiä edistettiin erilaisin toimenpitein mm. verkottamalla yrityksiä, parantamalla niiden osaamista erilaisten koulutusten avulla sekä keräämällä niiden käyttöön erilaisia Venäjällä toimimiseen tarvittavia tietoja. Venäjä-toimintoja edistettiin myös erilaisten yrityksille suunnattujen neuvonta- ja tietopalvelupisteiden ja niiden tarjoamien asiantuntijapalveluiden avulla. Hankkeiden avulla pyrittiin myös parantamaan edellytyksiä investointien tekemiselle sekä alihankintatoiminnan käynnistämiselle. Karjalan tasavallasta löytyvän osaamisen ja raaka-aineen tuomista suunniteltiin useissa hankkeissa. Useissa tapauksissa toiminta Venäjällä havaittiin odotettua hankalammaksi, eikä konkreettisia tuloksia saavutettu oletetussa ajassa. Vastaavasti useissa hankkeissa saavutettiin lupaavia tuloksia jo niiden toiminta-aikana. Ongelmia esiintyi osassa hankkeista mm. yritysten sitouttamisessa. Nais- ja perheyrittäjyyden kehittämiseen liittyviä hankkeita toteutettiin useita. Niillä vahvistettiin Karjalan tasavallan ja Itä-Suomen nais- ja perheyrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää sijaintiaan raja-alueella ja valmiuksia toimia yhteistyökumppaneiden kanssa rajan molemmin puolin. Yrittäjien välille luotiin uusia kontakteja ja innovatiivista yhteistyötä, poistettiin yhteistyötä haittaavia ennakkoluuloja ja käynnistettiin alueella jo asuvien venäläisten maahanmuuttajanaisten aktivoiminen. Hankkeilla edistettiin myös yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa ja -siirtoa rajan yli. 14

14 Yhteistyön toimialat Useilla toimialoilla saavutettiin merkittäviä päänavauksia. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan hanketoimintaa Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä muutenkin voimakkaasti esillä olevilla matkailu- sekä metsä- ja puutoimialoilla. Matkailu Toimintalinjalla toteutettiin sekä investointi- että kehittämistyyppisiä matkailua tukevia hankkeita. Hankkeissa laadittiin strategioita ja kehitettiin matkailuyritysten, matkatoimistojen ja viranomaisten yhteistoimintaa rajan molemmin puolin. Useissa eri hankkeissa tehtiin markkinointiselvityksiä, kehitettiin uusia matkailutuotteita, ohjelmapalveluja ja matkailureittejä sekä suoritettiin erilaisia markkinoinnillisia toimenpiteitä. Hankkeissa edistettiin myös keskitettyjen markkinointi- ja myyntijärjestelmien käyttämistä. Alueiden matkailullista imagoa kehitettiin samoin kuin alueiden tunnettuutta Venäjällä. Matkailuun kytkeytyviä palveluita kehitettiin kouluttamalla uusia matkailuoppaita, parantamalla yrittäjien osaamista ja matkailupalveluiden tasoa sekä tarjoamalla yhä enemmän matkailupalveluita ympäri vuoden. Ohjelmakauden alussa yhdeksi yhteistyön mittariksi määritettiin venäläisten matkailijoiden määrä ohjelma-alueella. Tavoitteeksi asetettiin yöpyjää. Tilastokeskuksen matkailutilaston perusteella venäläisten yöpymisiä oli vuonna 2007 koko ohjelma-alueella Kun mukaan lasketaan rekisteröimättömät yöpymiset, luku nousee edelleen. Sekä Kainuussa että Pohjois-Karjalassa on myös myyty hankkeiden myötävaikuttamana loma-asuntoja ja -tontteja venäläisille matkailijoille, minkä takia yhä suurempi osuus venäläisistä matkailijoista ei enää näy majoitustilastoissa. Matkailun aktivoitumiseen on merkittävästi vaikuttanut Venäjän keskiluokan vaurastuminen ja sitä kautta matkailu yleinen lisääntyminen. Ohjelmahankkeiden vaikutus matkailijamäärien muutokseen on kokonaisuutena vaikea arvioida, mutta vääjäämättä hanketoiminnan avulla on lisätty kanssakäymistä rajan ylitse. 15

15 Matkailijoiden yöpymiset ovat vaihdelleet ohjelma-alueen maakunnissa huomattavasti vuosina Viime vuosina yöpymisten määrä on kääntynyt kaikissa ohjelma-alueen maakunnissa selkeään kasvuun. Erityisen suurta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, jossa venäläisten yöpyjien määrä on melkein kolminkertaistunut ohjelmakauden aikana ja vuosien 2006 ja 2007 välillä noussut 60 %. Matkailun hanketoimintaa leimasi hajanaisuus: hankkeet toteutettiin pääosiltaan yksittäisinä hankkeina. Tulevan ohjelma- ja hanketoiminnan näkökulmasta haasteeksi muodostuukin matkailuun kytkeytyvien toimenpiteiden kokoaminen ja hankkeiden sekä toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Metsäsektori Metsä- ja puusektori on ollut Euregio Karelia -alueella jo pitkään yhteistyön tukijalkana. Ohjelmahankkeissa keskityttiin lähinnä alueellisiin ja paikallisiin kysymyksiin eikä metsäsektorilla paljon keskustelua herättäneisiin Venäjän puutulleja koskeviin kysymyksiin hanketoiminnassa suoraan puututtu. Toimintalinjan hankkeissa kehitettiin puunkorjuu- ja jalostusyritysten välistä kauppaa ja tuotannollista yhteistyötä Karjalan tasavallan yritysten kanssa. Hankkeissa panostettiin esimerkiksi ajantasaisen Venäjä-tiedon välittämiseen suomalaisille yrityksille erilaisten Venäjän metsätalouteen ja puukauppaan liittyvien julkaisujen ja oppaiden avulla, kokoamalla yhteystietohakemisto Metsälinkki Luoteis-Venäjän metsäalan yrityksistä ja organisaatioista (lisää tietoa asiasta: suomen- ja venäjänkielinen Idän metsätieto-internetpalvelu osoitteessa: / Metsä- ja puualan hankkeissa edistettiin lisäksi mm. teknologian siirtoa metsäalalla. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita esimerkiksi vertaileva tutkimus kahden eri puunkorjuumenetelmän vaikutuksista raaka-aineen laatuun ja yritysten tuottavuuteen, metsäkoneenkuljettajakoulutuksen perustaminen Karjalan tasavaltaan ja venäläisten omaa koulutusta tukeva lyhytkurssikoulutus metsäkoneenkuljettajille Suomen puolella. Metsä- ja puualan yhteistyölle on ohjelma-alueella jatkossakin selkeitä tarpeita. Hankkeissa jo tehty työ luo pohjaa toiminnan jatkokehitykselle. Puunjalostustoiminnan kehittämispyrkimykset Venäjän puolella sekä tähän kytkeytyvät tullikysymykset samoin kuin yleinen metsäteollisuuden rakennemuutos luovat omat haasteensa jatkotoiminnalle. Toisaalta hanketoiminnan avulla voidaan metsä- ja puualallakin tehdä uusia päänavauksia alue- ja paikallistasolta. Yhteenvetotietoja toimintalinjan hankkeista Toimenpidekokonaisuuteen 1.1. hyväksyttiin yhteensä 48 Interreg-hanketta, joista kolmeen liittyi myös Euroopan komission Venäjän delegaation erillisellä päätöksellä myöntämää Tacis-rahoitusta. Nämä yhteishankkeet on raportissa käsitelty yhtenä kokonaisuutena, vaikkakin kunkin yhteishankkeen osalta on ilmoitettu kaksi toteuttamisaikaa ja kahdet rahoitustiedot. Interreg Karjalan turvetuotanto ja vienti Pohjan akka Nais- ja perheyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Venäjä-yhteistyön avulla Virtuaalikylä Älykäs energiahuolto Tacis Karelian Peat Harvesting and Export Pohjan Akka development of female and family entrepreneurship in the Republic of Karelia Karelian Villages Intelligent Energy Services 16

16 Toimenpidekokonaisuuteen 1.2. hyväksyttiin kaikkiaan 47 Interreg -hanketta, joista kuuteen liittyi edellä kuvattuun tapaan myös Euroopan komission Venäjän delegaation erillisellä päätöksellä myöntämää Tacis-rahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat: Interreg Barents Link Forum Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittäminen Metsäkoneen kuljettajakoulutusta Venäjälle Oulanka-Paanajärvi - erämaita, elämyksiä ja hyvinvointia Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu Tacis Barents Link Forum Developing Regional Marketing, Strategic Planning and Business Counselling Between the Cities of Joensuu and Petrozavodsk Harvester Driver Training in Russia Oulanka-Paanajärvi wilderness, experiences and wellbeing Developing Potato Technology in the Republic of Karelia Comparison of Harvesting Methods - Impacts on Wood Quality and Overall Performance of Wood Harvesting Companies Seuraavat hankkeet toteutettiin pelkällä TACIS-rahoituksella: Development of the Educational programme together with Kostamuksha branch of PEtrSU for the needs of European Union enterprises Karelian Craft and Design Network PROCOOP Reinforcement of rural entrepreneurship through the establishing of the cooperatives Training in Forest Road Planning and Building. 17

17 Toimenpidekokonaisuuden 1.1. hankkeet 18

18 Barents Steel Meets the Oil (BASTMO) Metallin kontaktiprojekti öljyteollisuuden kanssa Pohjois-Pohjanmaan liitto Hakijan verkko-osoite: Steelpolis, Iin Konepaja Oy, Betamet Oy, Konetekniikka Oy, Oulunseutu yrityspalvelut, Olenorskin Konepaja, Murmanskin alueen Teollisuusalan liitto ja Murmanskin valtion teknillinen yliopisto Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja valtio 60 %. Toteuma-aste 84,1 %, Vuonna 2001 laaditussa Pohjois-Suomen strategiassa todettiin Barentsin lähialueilla tapahtuvan kaasu- ja öljyteollisuuden tuotannon käynnistämisen investointeineen tarjoavan lupaavia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen konepajateollisuudelle. Ensimmäisenä oli lähdössä käyntiin Norjan Snövit -hanke. BASTMO -hankkeen tavoitteeksi asetettiin hankkia tietoa öljy- ja kaasukenttien rakentamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja muodostaa realistinen kuva lähiajan hankkeista pohjoisilla alueilla. Hankkeessa oli mm. tarkoitus hankkia kirjallista aineistoa tulevista investoinneista niin Norjan kuin Venäjänkin hankkeiden osalta. Tiedonhankintaan liittyi myös analyysi Pohjoissuomalaisen konepajateollisuuden kilpailukyvystä ja valmiuksista osallistua em. hankkeiden toteuttamiseen (mm. taloudelliset valmiudet, tekninen osaaminen ja kelpoisuus päästä tarjoamaan ko. urakoita, urakoiden hankintastrategia ja -organisaatiot, yhteistyö eri toimijoiden välillä). Tiedon hankinnan jälkeen hankkeen tarkoituksena oli perehdyttää suomalaiset ja venäläiset metalliteollisuuden yritykset Barentsin alueen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin ja luoda henkilökohtaiset kontaktit eri osapuolten keskeisiin toimijoihin ja henkilöihin, mm. Hammerfestin alueelle sekä Luoteis-Venäjällä Murmanskin alueella toimivaan konepajateollisuuteen sekä teollisuusalan liittoon. Hanke käynnistyi Oulussa järjestetyllä, kansainvälisellä Snövit seminaarilla, jonka tärkein anti oli Barentsin alueen kaasu- ja öljyhankkeiden mittakaavan ja suuruuden ymmärtäminen sekä uusin tieto niin Snövit-hankkeen vaiheesta kuin Murmanskin öljysatamankin aikataulusta sekä muista pohjoisten alueiden hankkeista. Yritysjohtajien kanssa tehtiin kontaktointimatkoja ja tehtiin asiantuntijan toimesta selvityksiä siitä, miten yritykset pääsisivät mukaan urakkakilpailuihin. Mukana oleville yhtiöille valmisteltiin yhteinen markkinointimateriaali sekä tuettiin yhteisesiintymistä ruotsalaisessa Nordisk Industrie lehdessä. Hankkeen alkuvaiheessa pyrittiin myös selvittämään, voitaisiinko esim. ICT- tai ohjelmistoaloille rakentaa vastaavia kontakteja kuin konepajateollisuuden osalta, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Snövit-hankkeesta opittiin lähinnä se, että yrityskulttuuri on Suomessa liian pientä. Suuriin urakoihin mukaan pääsemiseksi vaaditaan yhteistyötä ja aktiivista otetta. Hankkeessa mukana oleva konepajaryhmä pääsikin lopulta mukaan urakkakilpailuihin ja myös konkreettisia kauppoja on saatu aikaan. Tuloksellisen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi mukana olevat konepajat ovat perustaneet yhteisen markkinointiyhtiön, Oy SteelDoneGroup Ltd:n, jonka osakkaat pystyvät tonnin vuosikapasiteettiin. Yhteistyöyrityksen ns. päänavaus tehtiin vuonna 2006, kun yhtiö sai tärkeän toimeksiannon venäläisen Gazpromin tytäryritykseltä, Gazflotilta. Tulevaisuudessa yhtiölle tarjonneekin yhä uusia haasteita Venäjällä sijaitseva, valtaisa Stokmanovskajan maakaasukenttä. Yritysryhmän sivut sijaitsevat osoitteessa 19

19 CYMBOL Software Oulun yliopisto, Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hakijan verkko-osoite: Lanit-Tercom Inc. (Pietari), Jutel, Kyperjokki, Nestix ja Visetec Oy (nyk. Sesca Visetec Oy) Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja valtio 69,8 %. Toteuma-aste 90,6 %. Luoteis-Venäjällä on runsaasti osaavaa, edullista ja joustavasti hyödynnettävää resurssia, jota suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää nykyistä enemmän ohjelmistotuotannossa. Suomalaisittain tarkasteltuna edullinen työvoima yhdistettynä korkean tason osaamiseen on houkutteleva yhdistelmä. CYMBOL Software -projektin tavoitteena oli parantaa pohjoissuomalaisten ohjelmistoalan yritysten kilpailukykyä paitsi kustannuksia alentamalla, myös vapauttamalla kapasiteettia rutiinityöstä tuotekehitykseen ja liiketoiminnan kehittämiseen luomalla pysyvät edellytykset yritysten ohjelmistoalan alihankinnalle Venäjältä. Hankkeen tarkoituksena oli siis luoda pohjaa sille, että suomalaiset yritykset voivat jatkossa hankkia ohjelmistotuotantoon hyvää, edullista ja joustavaa resurssia Venäjältä. Hankkeessa oli tarkoitus kartoittaa suomalaisten yritysten tarpeet ja asenteet ohjelmistoalihankintaa kohtaan. Toisaalta oli tarkoitus selvittää ohjelmistoalan alihankkijat ja osaaminen Karjalan tasavallan ja Pietarin alueilla sekä myös venäläisen osapuolen tarpeet ja odotukset alihankintatoiminnan suhteen ja toimintamallin kriteeristöt. Lisäksi hankkeessa oli tarkoitus kartoittaa tukiprosessit, byrokratia ja lakiasiat ohjelmistoalihankinnan toteuttamiseksi ja tehdä riskianalyysi ohjelmistoalihankinnasta Venäjän puolelta. Näiden pohjalta oli tarkoitus luoda toimintamalli alihankintatoiminnalle ja pilotoida se. Pysyvää vaikutusta katsottiin saatavan aikaan siten, että projektissa syntyvä osaaminen tuotteistetaan yritystoiminnaksi. Toisaalta katsottiin voitavan tarjota venäläisille osapuolille pääsy vahvalle markkina-alueelle pienillä kustannuksilla ja toisaalta suomalaisille yrityksille avautuvan väylä 30 miljoonan asukkaan nopeasti kehittyvälle talousalueelle lyhyen välimatkan päässä. Hankkeen aikana projektissa mukana olleet yritykset saatiin vähintään harkitsemaan alihankintaa Venäjältä. Hankkeen aikana kävi myös selväksi, että kustannusten alentaminen on vain yksi osa kilpailukyvyn parantamista Venäjällä oleva tuotekehityskapasiteetti ja erityisosaaminen ongelmanratkaisutilanteissa on vähintään yhtä tärkeä tekijä. Yksi yritys lähti tekemään varsinaista alihankintaprojektia hankkeen aikana ja kaksi muuta jäi vielä määrittelyvaiheeseen. Ohjelmistoalan alihankinnan pysyvien edellytysten luominen on toteutunut siten, että projektin aikana on perustettu yritys järjestelemään venäläisten ja suomalaisten yritysten välistä toimintaa. Kiinnostus Venäjää kohtaan on lisääntymässä ja yritykset sekä Venäjällä että Suomessa ovat ilmaisseet suoria tarpeita tämän tapaiselle toimijalle. Yritykset näyttävät kaipaavan tukevaa resurssia erityisesti alihankinnan aloitusvaiheessa, jolloin aikaa menee määrittelyihin, partnereiden hakuun ja arviointiin, tarjouspyyntöihin ja tarjousten arviointiin. Lisätietoa toiminnasta osoitteessa 20

20 ELO FOOD Export Russia Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hakijan verkko-osoite: Murmanskin ja Kantalahden yrityspalvelupisteet, Karjalan neuvonta- ja palvelukeskus, Karjalan tasavallan maatalousministeriö, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maaseutukeskukset, Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja Valtio 81 %. Toteuma-aste 98,3 %. Tavoitteena oli edistää Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elintarvikeyrittäjien Venäjä-kauppaa ja ammatillista osaamista. Tarkoituksena oli panostaa yritysten tuotekehitystoimintaan, valmistusprosessien kehittämiseen sekä laatutoiminnan parantamiseen. Markkinointiin liittyen pyrittäisiin tunnistamaan ja määrittelemään venäläisiä asiakassegmenttejä, kulutustottumuksia ja tarpeita sekä suunnittelemaan markkinointiviestintää kohdemaan mukaisesti. Myös asiakaspalvelu- ja kulttuurikoulutukseen panostettaisiin. Venäjä-kaupan edistämiseksi jatkettaisiin myös aiempien hankkeiden tuloksista syntyneiden liikesuhteiden monipuolistamista Pietarissa. Hankkeessa järjestettiin tuotekehityskoulutusta ja tehtiin lisäksi varsinaista tuotekehitystyötä elintarvikkeisiin liittyen. Tuotekehityksen tuloksena Venäjälle lanseerattiin uusi leipomotuote, Juustorieska. Lisäksi tehtiin Pietarissa tuotetestauksia, joilla selvitettiin tuotteiden sopivuutta Venäjän markkinoille. Laatukoulutuksena viljelijät suorittivat ISO 9001 laatukoulutuksen. Hanke järjesti myös markkinointikoulutusta ja opintomatkoja, joilla perehdyttiin maataloustuotteiden vientiin Venäjälle. Lisäksi hankkeen aikana yrityksille järjestettiin vientikoulutusta, laadittiin yrityskohtaiset Venäjän kaupan ABC -käsikirjana toimivat vientikansiot, tehtiin selvitykset yrityksen perustamisesta Venäjälle sekä markkinointimateriaaliksi tuotehinnastot suomeksi ja venäjäksi. Hanke teetti Pietarin ja Leningradin alueen elintarvikemarkkinoista, elintarvikeyrityksistä sekä tukku- ja vähittäiskaupoista markkinatutkimuksen, jonka kautta löytyi vilja-alalle yhteistyökumppani. Hankkeen aikana saatiin luotua pysyviä jakelukanavia Pietarin alueelle ja solmittua yhteistyösopimuksia. Pohjois-Karjalan aikuisopisto allekirjoitti yhteistyösopimuksen Karjalan tasavallan maatalous- ja elintarvikeministeriön kanssa ja pietarilainen elintarvikeyhtiö OOO Nord-World ja suomalainen elintarvikekonserni Luonto-Shop Oy solmivat yhteistyösopimuksen. Hanke teki yhteistyötä myös Pietarin valtiollisen leipäkeskuksen kanssa. Pietariin vietiin elintarvikkeita Nikolai Vinonen Oy:n kautta. Hankkeen aikana perustettiin Pietariin tuorejuustola, jonka kautta saatiin jatkojalosteita ja jauhoja Pietarin markkinoille. Konkreettisina tuloksina oli 10 investointi- ja koulutustarjousta juustola-, marja- ja kalanjalostusyhteistyön aloittamisesta Kuolan ja Karjalan tasavallan alueella. Hanke madalsi elintarvikealan yritysten vientikynnystä ja toi esiin käytännön realiteetit elintarvikeviennin osalta. Hankkeen yhteydessä päästiin kokeilemaan vientitoimituksia ja niistä saatiin tarvittavaa, yrittäjäkentälle hyödyllistä käytännön kokemusta. Hankkeen toiminnan johtopäätöksenä oli selkeästi se, että pienten elintarvikeyritysten voimavarat ja osaaminen eivät riitä vientikanavien avaamiseen, vaan tarvitaan yritysten yhteistoimintaa. Vain suuryritykset pystyvät oman organisaationsa voimin vientitoimintaan. 21

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö (ITÄ-30) ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa BIONOVA OY WASTE-OP: WASTE OPPORTUNITIES FOR PROFITS 89

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin

Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Venäjän, Suomen ja EU:n välisen raja-alueyhteistyön mahdollisuudet Venäjän Federaation kaupallinen edustaja Suomessa Valeri Shljamin Euregio Karelia Joensuu, 02.11.2016 2000-2016 Pohjois-Euroopan ainutlaatuinen

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö

Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö Kuntien ja alueiden Venäjä-yhteistyö Suomussalmen kunnan ja Karjalan tasavallan / Kalevalanpiirin välinen kulttuuri-, nuoriso ja opetusyhteistyö 14.4.2016 Suomussalmen kunta / Asta Tolonen Kalevalan piiri

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

RAJA-ALUEYHTEISTYÖ: NYKYTILA JA TULEVAISUUS ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA

RAJA-ALUEYHTEISTYÖ: NYKYTILA JA TULEVAISUUS ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA EUREGIO KARELIA SEMINAARI Joensuu 2.11.2016 KLO 13.50 14.10 Valtiosihteeri Jari Partanen RAJA-ALUEYHTEISTYÖ: NYKYTILA JA TULEVAISUUS ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESSA Arvoisat puheenjohtajat, hyvä seminaariväki,

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma

Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma Itämeren alueen Interreg B ohjelma ja alueiden välinen Interreg C ohjelma 2014-2020 Uutta rahoituskautta kohti hanketoimijoiden yhteistyötilaisuus uusista rahoitusmahdollisuuksista Lahti, 14.5.2013 Neuvotteleva

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus Seurantakomitean kokous Liminka/Oulu 18.-19.5.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren, työ- ja elinkeinoministeriö, yritys- ja alueosasto Ohjelman edistymistilanne

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot