EUREGIO KARELIA naapuruusohjelmahankkeet vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUREGIO KARELIA naapuruusohjelmahankkeet vuosina 2001 2008"

Transkriptio

1 hankkeet vuosina

2 Sisällysluettelo Saate... 9 Euregio Karelia TOIMINTALINJA Toimintalinjan 1 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 1.1. hankkeet Barents Steel Meets the Oil (BASTMO) Metallin kontaktiprojekti öljyteollisuuden kanssa CYMBOL Software ELO FOOD Export Russia Energiatie Eräkeskus Zipringan kehittäminen ja kalusteinvestoinnit Hallan Sauna (investoinnit), Hallan saunan palvelujen kehittäminen ja markkinointi (kehittäminen) Historiasta virtaa Lieksanjoen luontomatkailuun Huonekalukomponenttien valmistusteknologian ja -ketjun kehittäminen Karjalassa ja Kainuussa Itäsuomalaisten metalli- ja puualan yritysten alihankinnan ja investointien lisääminen ja yrityspalvelujen kehittäminen Karjalan tasavallassa ja Pietarin alueella Kannustematkailusta tuote venäläisille matkailijoille Karjalan turvetuotanto ja vienti (Interreg), Karelian Peat Harvesting and Export (Tacis) Karjalat kohtaavat Ilomantsi-Tuupovaara seutukunnan luontomatkailun kehittämishanke Kiiminkijoen luontomatkailuverkosto Koe Se Kolilla! -matkailuyhteistyön ja lomakiinteistömarkkinoinnin kehittämishanke Koljonvirta historiaa ja yrittäjyyttä -kehittämishanke Lakka Liikunta- ja kulttuuriyhteistyö & vaihto Matkailun kehityskäytävä Koillis-Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä Naiset rajalla, Naiset rajalla -jatkohanke Nousijakarjalaisten jäljillä uusia luonto- ja kulttuurimatkailutuotteita Karjalan tasavallasta Oulu South Know-How Bridge with Russia Peliosaamiseen liittyvät liiketoimintaedellytykset raja-alueella Perunan viljelyn ja jalostuksen kehittäminen Venäjän Karjalassa PK-yritysten Venäjä-osaamisen kehittämisohjelma Pohjan Akka Nais- ja perheyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Venäjä-yhteistyön avulla ProExport Russia Projekti Puunhankintaan ja -jalostukseen liittyvän yritystoiminnan kehittäminen Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Karjala Rajaton Susiraja Runon ja Rajan tien kehittämishanke Ruskealan louhoksen kiviaineksen soveltuvuusselvitys ja toimintaedellytysten kartoitus Suomalaisen jätehuolto-osaamisen vienti Luoteis-Venäjälle

3 Suomalaisen perunateknologian käytön edistäminen Luoteis-Venäjällä (investoinnit, kehittämisosio) Talvisodan monumentti Talvitiet Valkeatien matkailumarkkinoinnin tuotteistaminen Venäjän Puutalo Villin Pohjolan Kutsu Viljelysuunnitelman (Wisun) kääntäminen vientituotteeksi Venäjälle Virtuaalikylä älykäs energiahuolto (Interreg), Karelian Villages Intelligent Energy Services (Tacis) Ympäristö- ja rakennusalan koulutus- ja yritysyhteistyön kehittäminen Karjalan tasavallassa ja muilla Luoteis-Venäjän alueilla Toimenpidekokonaisuuden 1.1. keskeytyneet hankkeet EKO-vesirakentajat Karjalassa ja Kainuussa tapahtuvan huonekalukomponenttien valmistusteknologian, hankinta- ja valmistusketjun kehittäminen Matkailun kehittäminen Interreg-alueilla Toimenpidekokonaisuuden 1.2. hankkeet Barents Business, Trade and Investment Development Barents Link Forum (Interreg, Tacis) Development of the educational programme together with Kostamuksha branch of PEtrSU for the needs of European Union enterprises / Tacis EMMA, erityismarjat markkinoille Finnish Russian Infra Net FinRus mobile technology Idän Metsätieto Venäjän metsätalouden tietopalvelu Infotonics Center Joensuu toiminnan kehittäminen Interprise Murmansk Pietari INTO Russian Nuorten yrittäjien kansainvälisen toimintaosaamisen kehittäminen Jalostuseläinten viennin edistämishanke Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittäminen -yhteishanke (Interreg, Tacis) Kainuun itähankekeskus Kalevalapuistot Karelia Gateway rajapalvelukeskus Karelian Craft and Design Network / Tacis Karjalaan Pohjoinen Reitti koulutus- ja kehittämishanke Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöverkostohanke Karjalan kanssa kasvokkain dokumentti- ja lyhytelokuva-alan koulutus- ja verkostoprojekti Pohjois-Karjalassa ja Karjalan Tasavallassa Karjalan tasavallan alihankintaolosuhteiden kartoitus KarLink Karelian Business Link KARPO-POHTO:n osaamisen hyödyntäminen ja kehittäminen Karjalan tasavallan metsäteollisuusyrityksissä...87 Kauppakamarit yritysten tukena Venäjällä Kivialan yritysten verkostoitumis- ja materiaalisten valmiuksien kehittäminen

4 Koillismaa ja itäraja tunnetuksi Koillismaan raja-alueyhteistyökeskus Korkeakoulujen ja yritysten välinen rajapinta Luoteis-Venäjällä Lieksanjoen kalatieyhteys Venäjälle (Pielisen järvilohi Lieksanjokeen) Liiketoimintaympäristön kehittäminen Arkangelin käytävässä Luonnon kuvaamisen ja katselun tuotteistaminen -koulutushanke Matkailuyritysten ja koulutuksen itäosaamisen kehittäminen Matkaportti Karjalaan Metsäkoneen kuljettajakoulutusta Venäjälle (Interreg), Harvester Driver Training in Russia (Tacis) Oulangan ja Paanajärven kansallispuistojen luontomatkailun edistäminen Oulanka-Paanajärvi erämaita, elämyksiä ja hyvinvointia (Interreg), Oulanka-Paanajärvi wilderness, experiences and well-being (Tacis) Pelletti Karelia Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa (Interreg), Developing Potato Technology in the Republic of Karelia (Tacis) Pohjoinen portti Karjalaan kansainvälisyyttä lähialuematkailuun Pohjois-Pohjanmaan ympäristöklusteri, liiketoiminnan suuntaaminen Luoteis-Venäjälle Pohjoissuomalaisen viennin edistäminen Barentsin alueella PROCOOP Reinforcement of rural entrepreneurship through the establishing of the cooperatives / Tacis Suurpetotietokeskuksen toiminnan käynnistäminen Training in Forest Road Planning and Building (Tacis) Työelämätarpeisiin räätälöidyn maahanmuuton valmiuksien kehittäminen University Cooperation for innovation and development Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu (Interreg), Comparison of Harvesting Methods Impacts on Wood Quality and Overall Performance of Wood Harvesting Companies (Tacis) Vihreän Vyöhykkeen Luontokeskus Vuolukivialueiden luonnonkivituotannon kehittämisprojekti Itä-Suomessa ja raja-alueen Karjalassa Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Ympäristö- ja hyvinvointiosaaminen yritystoiminnaksi Arkangelin käytävässä Toimenpidekokonaisuuden 1.2. keskeytyneet hankkeet Kainuu Karjala Businessgolfin ykköstiiauspaikka Itä-Euroopassa TOIMINTALINJA Toimintalinjan 2 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 2.1. hankkeet Arvokkaiden elinympäristöjen tunnistaminen korkearesoluutioisilta satelliittikuvilta -menetelmän kehittäminen luonnonvarojen käytön suunnittelun tueksi Border Region Studies EU:n raja- ja reuna-alueisiin liittyvän koulutuksen kehittäminen ja tuotteistaminen Cross-Border Classroom (Interreg, Tacis) Eetterissä itään alue- ja kulttuuriyhteistyön kehittäminen Kalevala 2000-luvulle -hankkeen ensimmäinen vaihe: Viekäämme syville verkot etemmä ehättäkäämme Kalevala 2000-luvulle -hankekokonaisuuden toinen osa: Souten soamma suuren hauvin, airoten kalan paremman Kansanmusiikin tutkimus-, tallennus- ja ja elvytysprojekti, II-vaihe (Kokko lenti koilta ilmoin)

5 Kansan musiikki kulttuurimatkailun kehittämisprojekti (ks. The Roots and the Shoots of Runic Song) The Roots and the Shoots of Runic Song (Kansan musiikki kulttuurimatkailun kehittämisprojekti -hanketta tukeva Tacis hanke) Karelian Cultural enterprise (Interreg, Tacis) Kesseli Kianto-instituutti Kostamuksen vuoriteollisuuden vaikutus ihmisten elinympäristöön Kainuun rajaseudulla Koulutus- ja rajayhteistyö. Toisen asteen koulutuksen haasteet Itä-Suomessa ja Karjalan tasavallassa Lohen palauttaminen Oulu- ja Lososinkajokiin Luonnon lumoissa rajaseudun luonto tunnetuksi Muinaisilla poluilla Suomen ja Venäjän Karjalassa Northknow verkosto Omeliasta Pieliselle, kahden Karjalan vanha uittoreitti. Dokumenttielokuva Kaksi vanhaa tukkijätkää Ortodoksisuus kulttuurisiltana Karjalan kirkkotie Paanunveistäjät Paluu lähteille: Luonto-opastusta perinteitä vaalien Pielisen järvilohi Lieksanjokeen Nousutieselvitykset ja biologiset osatekijät Pohjoisen ulottuvuuden tietopalveluverkosto Pohjois-Karjala Raja- ja lähialueosaamisverkosto RAILO Rajanläheisten alueiden tutkimus luonnonvarojen käytön ja ympäristölainsäädännön tukena Rajatutkimus, EU & Venäjä Rajaosaamisen Venäjä-verkoston rakentaminen Rajavesien ekologisen tilan arviointi Rockbridge RUSSIAN IT -toteutettavuusselvitys Salmon of the River Pisto / Tacis Tanssin ja teatterin rajanylittävän toiminnan kehittäminen Teatteriyhteistyö-projekti Tiedon ja oppimisen itäverkko Tietokoneen käyttäjän eurooppalaisen ajokortin verkkokoulutushanke TV-dokumentti Betoniraudoittajan ripaska (1 osa kaksiosaisesta dokumenttisarjasta Karjalan rakentajat) Venäjän Karjalan erämaa-alueiden vaikutus Kainuun vanhan metsän eläinpopulaatioihin Venäjän kulttuurin ja kielen koulutus Venäjän lainsäädäntöä yrittäjille ja viranomaisille Interreg III A Karjala-alueella (RusLex) Venäjä liiketoiminta-alueena -koulutus Verkkokoulutuksen uudet ulottuvuudet Yhteinen rakennusperintö Toimenpidekokonaisuuden 2.2. hankkeet vuotiaiden lasten terveitten elämäntapojen esille tuominen Anastasia Erityisopetuksen pilottiprojekti Karjalan Karhumäessä Euregio Karelia Uudet haasteet Pohjoisen ulottuvuuden toteuttamisessa Huumereitiltä hoitoketjuun It s Our Life Kainuun ja Karjalan terveysliikuntahanke

6 Kansalaistoiminnan aktivointi Karjalan kylissä Karjalan sairaalakalusto Karjalan tasavallan työsuojelun ja työterveyshuollon kehittäminen Kaupunki on kotimme (Interreg), Our City is Our Home (Tacis) Kestävän kehityksen yhteistyö Naisten kriisikeskustoiminnan kehittäminen (yhteisen turva- ja palveluverkon luominen Suomen ja Venäjän Karjalan raja-alueille) (NCRB) Nuokka Karjalan nuorten ympäristö- ja kulttuurihanke (ks. Youth House Karelia) Youth House Karelia (Nuokka-hanketta tukeva Tacis hanke) STEP sosiaali- ja terveysalan lähialueportaali Terveyserot pienemmäksi -hanke Terveysosaamisen tukeminen ja terveysriskien vähentäminen Karjalassa Terveyspalvelujen informaatiokeskus avoimessa tietoverkossa Tiedosta toimintaan Uusi yhteys Vienan silta työpajoja, matkailua, kulttuuria(interreg), The Viena-Bridge (Tacis) Toimenpidekokonaisuuden 2.2. keskeytyneet hankkeet Nuorten Karjala Ennaltaehkäisevän päihdetyön toimintamallin kehittäminen Itä-Suomen ja Karjalan tasavallan alueilla TOIMINTALINJA Toimintalinjan 3 hankkeet Toimenpidekokonaisuuden 3.1 hankkeet Euregio Karelia Aluerakenne 2000+, Rajat, kulttuuriympäristö ja kehittyvät liikenneyhteydet GIT Karelia Haapovaaran rajanylityspaikan toimintaedellytysten parantaminen Haapovaaran rajanylityspaikan toteutettavuusselvitys Ilomantsin Haapovaaran rajanylityspaikan kehittäminen ja ylikulkujärjestyksen laajentaminen Karjalan kartat Karjalan väylä Karttimon rajavartioaseman perusparannus Kortesalmen rajavartioaseman Interreg-hanke Kortesalmen rajavartioaseman rakennus Kt 70 Niiralan raja-aseman nopeiden kaistojen rakentaminen Kt 70 Niiralan raja-aseman nopeiden kaistojen rakentaminen (lisärahoitus) Kt 70 Niiralan raja-aseman telemaattinen liikenteen ohjaus Mt 866 Kuusamon raja-aseman tiejärjestelyt Mt 9131 Isopalo Lehtovaara Niiralan hahmontunnistusjärjestelmän hankinta Niiralan infra Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan varavoimahanke Niiralan raja-aseman kehittäminen Rajan yli tapahtuvan järjestäytyneen ja ammattimaisen rikollisuuden torjunnan kehittämishanke

7 Sähkönsyötön varmistaminen Suoperän raja-asemilla Vartiuksen ja Kortesalmen tullien varustaminen Vartiuksen rajaliikennekeskus Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen, Jätevedenpuhdistamo Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen, vesihuolto Vartiuksen rajanylityspaikan ja sen lähiympäristön kehittäminen Yleiskaavan toteutumisen edistäminen ja liikenneympäristön kunnostus Värtsilän rajavartioaseman sähkönvarmennus Toimenpidekokonaisuuden 3.2. hankkeet Innet Kainuu Karelia III Kantatie 70 Niiralan raja-aseman maankäytön suunnittelu Kantatie 70 Onkamo Niirala liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Kantatie 89 siltojen leventäminen välillä valtatie 5 - Vartius Kantatie 89 siltojen leventäminen välillä valtatie 5 - Vartius, vaihe II Karjala Etähanke KRS Logistics Mt 866 Jussinpuro Pahalampi MT 866 Sirolan tienhaara Jussinpuro MT 866 tullirakennuksen tiejärjestelyjen suunnittelu Mt 9127 Ukonlampi Vartius Niiralan rajaliikenteen liikenneturvallisuuden parantaminen Niiralan teollisuusraiteiston rakentamishanke Northlink Suoperä Kuusamon raja-aseman yhteyksien kehittäminen Värtsilän kunnan teollisuusalueen puuterminaalin II-raiteen rakentaminen

8 Saate Rajanylittävä yhteistyö on hyvin lähellä EU:n toiminnan ydintä ja perusajatusta: rajoja madaltamalla ja sen esteitä poistamalla sekä yhteistoimintaa lisäämällä vahvistetaan alueiden keskinäistä riippuvuutta ja keskinäisen riippuvuuden lisääntyessä ehkäistään myös ristiriitoja. Euroopan tasolla rajanylittävää yhteistyötä tukevia ohjelmia on mittava määrä osa näistä toimii EU:n sisä- ja osa ulkorajoilla. Kaikilla näillä ohjelmilla on yhteisestä taustastaan ja toimintaperiaatteistaan huolimatta myös omat erityispiirteensä, jotka perustuvat alueiden erilaisuuteen ja erilaisiin tarpeisiin ja tietysti alueiden välisen yhteistyön historiaan. Rajanylittävää yhteistyötä tukevat ja edistävät EU-ohjelmat sekä kohtaavat uusia haasteita ja kehittyvät. Toiminnan kehittämisessä on kyettävä ottamaan askeleita eteenpäin niin sisällöllisesti kuin hallinnollisestikin. Eteneminen edellyttää menneen toiminnan arviointia - arvioinnissa on avoimesti tarkasteltava niin toimintatapoja kuin toimintojen sisältöäkin ja näiden pohjalta on löydettävä ne askeleet, joita kullakin alueella on luontevaa seuraavaksi ottaa. Vuonna 2008 naapuruusohjelmia ollaan niiden rakennerahasto-osuuksien (Interreg toiminnan) osalta sulkemassa. Keskeinen osa sulkemisprosessia on toteutetun toiminnan arviointi. Ohjelmien ja niiden rahoituksella toteutettujen hankkeiden tulosten arviointi ja kokonaiskuvan muodostaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaisia tai yksiselitteistä näkemyksiä hankkeiden tuloksista ja onnistumisista tai epäonnistumisesta löytyy yhtä monta kuin arvioitsijaakin. Interreg III A Karjala / Euregio Karelia sta rahoitetut hankkeet päätettiin tiivistäen koota yksiin kansiin, jolloin kokonaiskuvan muodostaminen toiminnan sisällöstä helpottuu. Kyseessä ei ole varsinainen arviointiraportti, vaan pikemminkin kuvaus toteutetusta toiminnasta. Raportti vahvistaa kuvaa yhteistoiminnan moninaisuudesta ja moniulotteisuudesta. Samalla vahvistuu myös käsitys toiminnan kehittämisen ja kehittymisen tarpeesta: yhteyksiä ja yhteistyötä on ohjelmalla kyetty rakentamaan ja vakiinnuttamaan varsin laajasti jatkossa kuitenkin toiminnalta voidaan vaatia ja edellyttää vielä enemmän. Raportin kokosivat ohjelman teknisessä sihteeristössä työskennelleet Minna Mustonen ja Tiina Moisala. Kiitos heille suuresta ja arvokkaasta työstä, jonka he raportin kokoamisessa tekivät! Marko Ruokangas Pääsihteeri Euregio Karelia 9

9 Euregio Karelia Naapuruusohjelmat olivat Euroopan unionin ulkorajaohjelmia, joilla pyrittiin edistämään raja-alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä hyvää naapuruutta. Naapuruusohjelmat korvasivat entiset Interreg III A ja Tacis CBC -ohjelmat muodostaen siirtymävaiheen ohjelmakaudelle , jolla EU:n ulkorajayhteistyö jälleen uudistetaan. Suomessa toimi neljä a, joista kolme kohdistui Venäjän rajalle. Yksi näistä oli Kainuun, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien sekä Karjalan tasavallan yhteinen Euregio Karelia. Euregio Karelia jatkoi vuodesta 2005 alkaen sitä työtä joka oli käynnistetty vuonna 2001 Interreg III A Karjala -ohjelmalla. Ohjelmalla tuettiin rajat ylittävää taloudellista ja sosiaalista yhteistyötä ohjelma-alueella. Yritystoiminnan osalta yhteistyöalueena saattoivat olla myös Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Hankkeisiin saattoivat osallistua toimijat myös Lapin ja Pohjois-Savon maakunnista. Murmansk Region Lapland Oulu Region Kainuu North Savo Archangel Region North Karelia Republic of Karelia Leningrad Region City of St Petersburg 10

10 Ohjelman sisältö Ohjelma jaettiin kolmeen toimintalinjaan ja kukin toimintalinja edelleen kahteen toimenpidekokonaisuuteen. Ohjelmasta rahoitettiin hankkeita, jotka toteuttivat näille toimintalinjoille ja toimenpidekokonaisuuksille asetettuja tavoitteita. Lisäksi ohjelmaan sisältyi ohjelman toimeenpanoa koskeva teknisen tuen toimintalinja. Ohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet: 1. Moderni laukkukauppa rajan yli tapahtuvan yritysyhteistyön lisääminen elinkeinoelämän yhteistyön toimintaedellytysten edistäminen rajanylittävässä yhteistyössä 2. Henkiset sillat raja-alueyhteistyö asiantuntemuksen ja kulttuurin sektoreilla hyvinvointi ja kansalaisyhteiskunta 3. Arjen rajanylitykset rajanylitykset ja alueidenkäyttö liikenne- ja tietoliikenneyhteydet Rahoitus Ohjelman hanketoimintaan varattu kokonaisrahoitus muodostui: EU:n osuudesta - EAKR n. 27 miljoonaa euroa - TACIS 3,8 miljoonaa euroa Suomen kansallisesta osuudesta - valtio n. 24 miljoonaa euroa - kunnat n. 2,9 miljoonaa euroa Hanketoimintaan varattu kokonaisrahoituskehys oli yhteensä n. 57,7 miljoonaa euroa. Lisäksi ohjel-mahankkeisiin arvioitiin indikatiivinen yksityisen rahoituksen osuus yhteensä 13 miljoonaa euroa. Ohjelman toteuttaminen Interreg III A Karjala -ohjelman toteuttaminen käynnistettiin vuonna 2001, jolloin valittiin rahoitettavaksi myös ensimmäiset hankkeet. Vuoteen 2005 saakka ohjelmaa toteutettiin pelkällä Interreg-rahoituksella, vuosina käytettävissä oli Naapuruusohjelmaan siirtymisen myötä myös TACIS-rahoitusta. Ohjelmassa tehtiin kaikkiaan 200 Interreg-rahoituspäätöstä ja 20 Tacis-rahoituspäätöstä. Interreg (EAKR) -rahoituksella toteutettavat hankkeet päättyivät vuoden 2007 loppuun mennessä, osa TACIS-rahoituksella toteutettavista hankkeista jatkuu edelleen vuoden 2009 puolelle. 11

11 Ohjelman tulokset ja vaikuttavuus Tähän julkaisuun on kerätty informaatiota kaikista toteutetuista ohjelmahankkeista, mutta varsinaista tulosten ja vaikuttavuuden arviointia julkaisu ei pidä sisällään. Interreg / Naapuruusohjelmista tullaan laatimaan EU:n komission toimesta erillinen ex post -arviointi, mutta edelleen ohjelmakohtaiselle arvioinnillekin on selkeä tarve. Ohjelman ja hanketoiminnan vaikutukset näkyvät konkreettisimmin rajan yli tapahtuvan yhteistyön laajentumisena sekä arkipäivän kontaktien lisääntymisenä. Rajan ylittävä yhteistyö on laajentunut kattamaan käytännöllisesti katsoen lähes kaikki yhteiskunnan sektorit. Yhteistyö lähialueella sijaitsevan kumppanin kanssa onkin nykyisin varsin monelle ohjelma-alueen organisaatiolle ja toimijalle osa normaalia toimintaa ja sitä kautta useille toimijoista rajasta on muodostumassa mahdollisuus uhan sijasta. Interreg III A Karjala -ohjelma ja Euregio Karelia sekä niiden kautta rahoitetut hankkeet muodostivat vain osan siitä toiminnasta, jota toteutettiin ohjelmakauden aikana EU:n ulko-rajan yli. Kehittämisrahoituksensa avulla näillä ohjelmilla on kuitenkin ollut oma uutta luovan ja kokeilevan toiminnan käynnistäjän roolinsa. Osittain tästä syystä päättyneen ohjelman tuloksia ja vaikuttavuutta on hyvin vaikeaa ja haasteellista arvioida: ohjelman toiminta pitäisi kyetä irrottamaan siitä kehityksestä, joka olisi tapahtunut ilman ohjelmaakin. Toisaalta taas on vaikea arvioida missä määrin ohjelman ja ohjelmien toimenpiteillä on kyetty vaikuttamaan myös yleiseen kehitykseen. Ilman ohjelmatoimintaa moni hyvä idea olisi jäänyt rajan ylitse tapahtuvassa yhteistyössä kokeilematta puhumattakaan niistä lukuisista onnistuneista päänavauksista, joita ohjelmahankkeilla on kyetty tekemään! Rajanylittävän yhteistyön tulevaisuus EU:n ulkorajoilla tehtävä yhteistyö on ohjelmakauden kynnyksellä haasteellisessa asemassa: yhteistyössä on kyettävä ottamaan selkeitä askeleita eteenpäin ja niin ohjelmatason kuin hanketasonkin toiminnalta on lupa odottaa enemmän. Edistyminen ohjelmatoiminnassa edellyttää kuitenkin avarakatseisuutta sekä rohkeutta lähteä rakentamaan uutta. Hallinnollinen uudistuminen on osa prosessia, mutta myös toiminnan sisällön tulee kehittyä ja tässä työssä se kokemus, joka alueille on tullut aiempien CBC-ohjelmien toimeenpanosta, tulee täysimääräisesti hyödyntää. 12

12 TOIMINTALINJA 1 13

13 Toimintalinjan 1 hankkeet Ensimmäisen toimintalinjan, modernin laukkukaupan, tavoitteena oli kehittää yritysten välistä, rajat ylittävää yhteistyötä sekä edistää uusien rajat ylittävien yhteistyömuotojen kehittämistä. Keskeisiksi määrällisiksi tavoitteiksi määriteltiin mm. uusien yritysten ja vientiyritysten lukumäärä. Koska toimialakohtaisia rajoituksia ei tehty, on toimintalinjalta rahoitettujen hankkeiden kirjo laaja. Valtaosa hankkeista oli luonteeltaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehittäviä tai parantavia. Yksittäisten yritysten toteuttamia yrityshankkeita toteutettiin odotettua vähemmän, hankkeiden toteuttamiseen sitoutui hankekumppaneina merkittävä määrä yrityksiä. Suomen ja Venäjän välinen kauppavaihto kasvoi ohjelmakauden aikana huomattavasti. Merkittävimpiä tekijöitä kauppavaihdon lisääntymiseen olivat yleisen varallisuuden sekä kulutustavaroiden kysynnän kasvu Venäjällä. Jotta ohjelman vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta ei muodostu virheellistä kuvaa, on tämä yleinen kehitystrendi otettava arvioinneissa huomioon. Tästä huolimatta ohjelmahankkeiden vaikutusta ja merkitystä alueellisena rajanylittävän toiminnan kehittäjänä ei ole syytä vähätellä. Suomalaisten yritysten suuntaus Venäjälle Viennin- ja alihankinnan toimintaedellytyksiä kehitettiin hankkeiden toimenpiteillä koko ohjelmakauden ajan. Eri aloilla toimivat suomalaiset yritykset pyrkivät hankkeiden avulla kehittämään vientitoimintaansa sekä oman osaamisensa myymistä Karjalan tasavaltaan. Näitä pyrkimyksiä edistettiin erilaisin toimenpitein mm. verkottamalla yrityksiä, parantamalla niiden osaamista erilaisten koulutusten avulla sekä keräämällä niiden käyttöön erilaisia Venäjällä toimimiseen tarvittavia tietoja. Venäjä-toimintoja edistettiin myös erilaisten yrityksille suunnattujen neuvonta- ja tietopalvelupisteiden ja niiden tarjoamien asiantuntijapalveluiden avulla. Hankkeiden avulla pyrittiin myös parantamaan edellytyksiä investointien tekemiselle sekä alihankintatoiminnan käynnistämiselle. Karjalan tasavallasta löytyvän osaamisen ja raaka-aineen tuomista suunniteltiin useissa hankkeissa. Useissa tapauksissa toiminta Venäjällä havaittiin odotettua hankalammaksi, eikä konkreettisia tuloksia saavutettu oletetussa ajassa. Vastaavasti useissa hankkeissa saavutettiin lupaavia tuloksia jo niiden toiminta-aikana. Ongelmia esiintyi osassa hankkeista mm. yritysten sitouttamisessa. Nais- ja perheyrittäjyyden kehittämiseen liittyviä hankkeita toteutettiin useita. Niillä vahvistettiin Karjalan tasavallan ja Itä-Suomen nais- ja perheyrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää sijaintiaan raja-alueella ja valmiuksia toimia yhteistyökumppaneiden kanssa rajan molemmin puolin. Yrittäjien välille luotiin uusia kontakteja ja innovatiivista yhteistyötä, poistettiin yhteistyötä haittaavia ennakkoluuloja ja käynnistettiin alueella jo asuvien venäläisten maahanmuuttajanaisten aktivoiminen. Hankkeilla edistettiin myös yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa ja -siirtoa rajan yli. 14

14 Yhteistyön toimialat Useilla toimialoilla saavutettiin merkittäviä päänavauksia. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan hanketoimintaa Suomen ja Venäjän välisessä yhteistyössä muutenkin voimakkaasti esillä olevilla matkailu- sekä metsä- ja puutoimialoilla. Matkailu Toimintalinjalla toteutettiin sekä investointi- että kehittämistyyppisiä matkailua tukevia hankkeita. Hankkeissa laadittiin strategioita ja kehitettiin matkailuyritysten, matkatoimistojen ja viranomaisten yhteistoimintaa rajan molemmin puolin. Useissa eri hankkeissa tehtiin markkinointiselvityksiä, kehitettiin uusia matkailutuotteita, ohjelmapalveluja ja matkailureittejä sekä suoritettiin erilaisia markkinoinnillisia toimenpiteitä. Hankkeissa edistettiin myös keskitettyjen markkinointi- ja myyntijärjestelmien käyttämistä. Alueiden matkailullista imagoa kehitettiin samoin kuin alueiden tunnettuutta Venäjällä. Matkailuun kytkeytyviä palveluita kehitettiin kouluttamalla uusia matkailuoppaita, parantamalla yrittäjien osaamista ja matkailupalveluiden tasoa sekä tarjoamalla yhä enemmän matkailupalveluita ympäri vuoden. Ohjelmakauden alussa yhdeksi yhteistyön mittariksi määritettiin venäläisten matkailijoiden määrä ohjelma-alueella. Tavoitteeksi asetettiin yöpyjää. Tilastokeskuksen matkailutilaston perusteella venäläisten yöpymisiä oli vuonna 2007 koko ohjelma-alueella Kun mukaan lasketaan rekisteröimättömät yöpymiset, luku nousee edelleen. Sekä Kainuussa että Pohjois-Karjalassa on myös myyty hankkeiden myötävaikuttamana loma-asuntoja ja -tontteja venäläisille matkailijoille, minkä takia yhä suurempi osuus venäläisistä matkailijoista ei enää näy majoitustilastoissa. Matkailun aktivoitumiseen on merkittävästi vaikuttanut Venäjän keskiluokan vaurastuminen ja sitä kautta matkailu yleinen lisääntyminen. Ohjelmahankkeiden vaikutus matkailijamäärien muutokseen on kokonaisuutena vaikea arvioida, mutta vääjäämättä hanketoiminnan avulla on lisätty kanssakäymistä rajan ylitse. 15

15 Matkailijoiden yöpymiset ovat vaihdelleet ohjelma-alueen maakunnissa huomattavasti vuosina Viime vuosina yöpymisten määrä on kääntynyt kaikissa ohjelma-alueen maakunnissa selkeään kasvuun. Erityisen suurta kasvu on ollut Pohjois-Pohjanmaalla, jossa venäläisten yöpyjien määrä on melkein kolminkertaistunut ohjelmakauden aikana ja vuosien 2006 ja 2007 välillä noussut 60 %. Matkailun hanketoimintaa leimasi hajanaisuus: hankkeet toteutettiin pääosiltaan yksittäisinä hankkeina. Tulevan ohjelma- ja hanketoiminnan näkökulmasta haasteeksi muodostuukin matkailuun kytkeytyvien toimenpiteiden kokoaminen ja hankkeiden sekä toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Metsäsektori Metsä- ja puusektori on ollut Euregio Karelia -alueella jo pitkään yhteistyön tukijalkana. Ohjelmahankkeissa keskityttiin lähinnä alueellisiin ja paikallisiin kysymyksiin eikä metsäsektorilla paljon keskustelua herättäneisiin Venäjän puutulleja koskeviin kysymyksiin hanketoiminnassa suoraan puututtu. Toimintalinjan hankkeissa kehitettiin puunkorjuu- ja jalostusyritysten välistä kauppaa ja tuotannollista yhteistyötä Karjalan tasavallan yritysten kanssa. Hankkeissa panostettiin esimerkiksi ajantasaisen Venäjä-tiedon välittämiseen suomalaisille yrityksille erilaisten Venäjän metsätalouteen ja puukauppaan liittyvien julkaisujen ja oppaiden avulla, kokoamalla yhteystietohakemisto Metsälinkki Luoteis-Venäjän metsäalan yrityksistä ja organisaatioista (lisää tietoa asiasta: suomen- ja venäjänkielinen Idän metsätieto-internetpalvelu osoitteessa: / Metsä- ja puualan hankkeissa edistettiin lisäksi mm. teknologian siirtoa metsäalalla. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita esimerkiksi vertaileva tutkimus kahden eri puunkorjuumenetelmän vaikutuksista raaka-aineen laatuun ja yritysten tuottavuuteen, metsäkoneenkuljettajakoulutuksen perustaminen Karjalan tasavaltaan ja venäläisten omaa koulutusta tukeva lyhytkurssikoulutus metsäkoneenkuljettajille Suomen puolella. Metsä- ja puualan yhteistyölle on ohjelma-alueella jatkossakin selkeitä tarpeita. Hankkeissa jo tehty työ luo pohjaa toiminnan jatkokehitykselle. Puunjalostustoiminnan kehittämispyrkimykset Venäjän puolella sekä tähän kytkeytyvät tullikysymykset samoin kuin yleinen metsäteollisuuden rakennemuutos luovat omat haasteensa jatkotoiminnalle. Toisaalta hanketoiminnan avulla voidaan metsä- ja puualallakin tehdä uusia päänavauksia alue- ja paikallistasolta. Yhteenvetotietoja toimintalinjan hankkeista Toimenpidekokonaisuuteen 1.1. hyväksyttiin yhteensä 48 Interreg-hanketta, joista kolmeen liittyi myös Euroopan komission Venäjän delegaation erillisellä päätöksellä myöntämää Tacis-rahoitusta. Nämä yhteishankkeet on raportissa käsitelty yhtenä kokonaisuutena, vaikkakin kunkin yhteishankkeen osalta on ilmoitettu kaksi toteuttamisaikaa ja kahdet rahoitustiedot. Interreg Karjalan turvetuotanto ja vienti Pohjan akka Nais- ja perheyrittäjyyden kehittäminen Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa Venäjä-yhteistyön avulla Virtuaalikylä Älykäs energiahuolto Tacis Karelian Peat Harvesting and Export Pohjan Akka development of female and family entrepreneurship in the Republic of Karelia Karelian Villages Intelligent Energy Services 16

16 Toimenpidekokonaisuuteen 1.2. hyväksyttiin kaikkiaan 47 Interreg -hanketta, joista kuuteen liittyi edellä kuvattuun tapaan myös Euroopan komission Venäjän delegaation erillisellä päätöksellä myöntämää Tacis-rahoitusta. Tällaisia hankkeita ovat: Interreg Barents Link Forum Joensuun ja Petroskoin kaupunkien aluemarkkinoinnin, strategisen suunnittelun ja yritysneuvonnan kehittäminen Metsäkoneen kuljettajakoulutusta Venäjälle Oulanka-Paanajärvi - erämaita, elämyksiä ja hyvinvointia Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu Tacis Barents Link Forum Developing Regional Marketing, Strategic Planning and Business Counselling Between the Cities of Joensuu and Petrozavodsk Harvester Driver Training in Russia Oulanka-Paanajärvi wilderness, experiences and wellbeing Developing Potato Technology in the Republic of Karelia Comparison of Harvesting Methods - Impacts on Wood Quality and Overall Performance of Wood Harvesting Companies Seuraavat hankkeet toteutettiin pelkällä TACIS-rahoituksella: Development of the Educational programme together with Kostamuksha branch of PEtrSU for the needs of European Union enterprises Karelian Craft and Design Network PROCOOP Reinforcement of rural entrepreneurship through the establishing of the cooperatives Training in Forest Road Planning and Building. 17

17 Toimenpidekokonaisuuden 1.1. hankkeet 18

18 Barents Steel Meets the Oil (BASTMO) Metallin kontaktiprojekti öljyteollisuuden kanssa Pohjois-Pohjanmaan liitto Hakijan verkko-osoite: Steelpolis, Iin Konepaja Oy, Betamet Oy, Konetekniikka Oy, Oulunseutu yrityspalvelut, Olenorskin Konepaja, Murmanskin alueen Teollisuusalan liitto ja Murmanskin valtion teknillinen yliopisto Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja valtio 60 %. Toteuma-aste 84,1 %, Vuonna 2001 laaditussa Pohjois-Suomen strategiassa todettiin Barentsin lähialueilla tapahtuvan kaasu- ja öljyteollisuuden tuotannon käynnistämisen investointeineen tarjoavan lupaavia mahdollisuuksia Pohjois-Suomen konepajateollisuudelle. Ensimmäisenä oli lähdössä käyntiin Norjan Snövit -hanke. BASTMO -hankkeen tavoitteeksi asetettiin hankkia tietoa öljy- ja kaasukenttien rakentamiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja muodostaa realistinen kuva lähiajan hankkeista pohjoisilla alueilla. Hankkeessa oli mm. tarkoitus hankkia kirjallista aineistoa tulevista investoinneista niin Norjan kuin Venäjänkin hankkeiden osalta. Tiedonhankintaan liittyi myös analyysi Pohjoissuomalaisen konepajateollisuuden kilpailukyvystä ja valmiuksista osallistua em. hankkeiden toteuttamiseen (mm. taloudelliset valmiudet, tekninen osaaminen ja kelpoisuus päästä tarjoamaan ko. urakoita, urakoiden hankintastrategia ja -organisaatiot, yhteistyö eri toimijoiden välillä). Tiedon hankinnan jälkeen hankkeen tarkoituksena oli perehdyttää suomalaiset ja venäläiset metalliteollisuuden yritykset Barentsin alueen tarjoamiin uusiin mahdollisuuksiin ja luoda henkilökohtaiset kontaktit eri osapuolten keskeisiin toimijoihin ja henkilöihin, mm. Hammerfestin alueelle sekä Luoteis-Venäjällä Murmanskin alueella toimivaan konepajateollisuuteen sekä teollisuusalan liittoon. Hanke käynnistyi Oulussa järjestetyllä, kansainvälisellä Snövit seminaarilla, jonka tärkein anti oli Barentsin alueen kaasu- ja öljyhankkeiden mittakaavan ja suuruuden ymmärtäminen sekä uusin tieto niin Snövit-hankkeen vaiheesta kuin Murmanskin öljysatamankin aikataulusta sekä muista pohjoisten alueiden hankkeista. Yritysjohtajien kanssa tehtiin kontaktointimatkoja ja tehtiin asiantuntijan toimesta selvityksiä siitä, miten yritykset pääsisivät mukaan urakkakilpailuihin. Mukana oleville yhtiöille valmisteltiin yhteinen markkinointimateriaali sekä tuettiin yhteisesiintymistä ruotsalaisessa Nordisk Industrie lehdessä. Hankkeen alkuvaiheessa pyrittiin myös selvittämään, voitaisiinko esim. ICT- tai ohjelmistoaloille rakentaa vastaavia kontakteja kuin konepajateollisuuden osalta, mutta se osoittautui mahdottomaksi. Snövit-hankkeesta opittiin lähinnä se, että yrityskulttuuri on Suomessa liian pientä. Suuriin urakoihin mukaan pääsemiseksi vaaditaan yhteistyötä ja aktiivista otetta. Hankkeessa mukana oleva konepajaryhmä pääsikin lopulta mukaan urakkakilpailuihin ja myös konkreettisia kauppoja on saatu aikaan. Tuloksellisen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi mukana olevat konepajat ovat perustaneet yhteisen markkinointiyhtiön, Oy SteelDoneGroup Ltd:n, jonka osakkaat pystyvät tonnin vuosikapasiteettiin. Yhteistyöyrityksen ns. päänavaus tehtiin vuonna 2006, kun yhtiö sai tärkeän toimeksiannon venäläisen Gazpromin tytäryritykseltä, Gazflotilta. Tulevaisuudessa yhtiölle tarjonneekin yhä uusia haasteita Venäjällä sijaitseva, valtaisa Stokmanovskajan maakaasukenttä. Yritysryhmän sivut sijaitsevat osoitteessa 19

19 CYMBOL Software Oulun yliopisto, Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hakijan verkko-osoite: Lanit-Tercom Inc. (Pietari), Jutel, Kyperjokki, Nestix ja Visetec Oy (nyk. Sesca Visetec Oy) Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja valtio 69,8 %. Toteuma-aste 90,6 %. Luoteis-Venäjällä on runsaasti osaavaa, edullista ja joustavasti hyödynnettävää resurssia, jota suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää nykyistä enemmän ohjelmistotuotannossa. Suomalaisittain tarkasteltuna edullinen työvoima yhdistettynä korkean tason osaamiseen on houkutteleva yhdistelmä. CYMBOL Software -projektin tavoitteena oli parantaa pohjoissuomalaisten ohjelmistoalan yritysten kilpailukykyä paitsi kustannuksia alentamalla, myös vapauttamalla kapasiteettia rutiinityöstä tuotekehitykseen ja liiketoiminnan kehittämiseen luomalla pysyvät edellytykset yritysten ohjelmistoalan alihankinnalle Venäjältä. Hankkeen tarkoituksena oli siis luoda pohjaa sille, että suomalaiset yritykset voivat jatkossa hankkia ohjelmistotuotantoon hyvää, edullista ja joustavaa resurssia Venäjältä. Hankkeessa oli tarkoitus kartoittaa suomalaisten yritysten tarpeet ja asenteet ohjelmistoalihankintaa kohtaan. Toisaalta oli tarkoitus selvittää ohjelmistoalan alihankkijat ja osaaminen Karjalan tasavallan ja Pietarin alueilla sekä myös venäläisen osapuolen tarpeet ja odotukset alihankintatoiminnan suhteen ja toimintamallin kriteeristöt. Lisäksi hankkeessa oli tarkoitus kartoittaa tukiprosessit, byrokratia ja lakiasiat ohjelmistoalihankinnan toteuttamiseksi ja tehdä riskianalyysi ohjelmistoalihankinnasta Venäjän puolelta. Näiden pohjalta oli tarkoitus luoda toimintamalli alihankintatoiminnalle ja pilotoida se. Pysyvää vaikutusta katsottiin saatavan aikaan siten, että projektissa syntyvä osaaminen tuotteistetaan yritystoiminnaksi. Toisaalta katsottiin voitavan tarjota venäläisille osapuolille pääsy vahvalle markkina-alueelle pienillä kustannuksilla ja toisaalta suomalaisille yrityksille avautuvan väylä 30 miljoonan asukkaan nopeasti kehittyvälle talousalueelle lyhyen välimatkan päässä. Hankkeen aikana projektissa mukana olleet yritykset saatiin vähintään harkitsemaan alihankintaa Venäjältä. Hankkeen aikana kävi myös selväksi, että kustannusten alentaminen on vain yksi osa kilpailukyvyn parantamista Venäjällä oleva tuotekehityskapasiteetti ja erityisosaaminen ongelmanratkaisutilanteissa on vähintään yhtä tärkeä tekijä. Yksi yritys lähti tekemään varsinaista alihankintaprojektia hankkeen aikana ja kaksi muuta jäi vielä määrittelyvaiheeseen. Ohjelmistoalan alihankinnan pysyvien edellytysten luominen on toteutunut siten, että projektin aikana on perustettu yritys järjestelemään venäläisten ja suomalaisten yritysten välistä toimintaa. Kiinnostus Venäjää kohtaan on lisääntymässä ja yritykset sekä Venäjällä että Suomessa ovat ilmaisseet suoria tarpeita tämän tapaiselle toimijalle. Yritykset näyttävät kaipaavan tukevaa resurssia erityisesti alihankinnan aloitusvaiheessa, jolloin aikaa menee määrittelyihin, partnereiden hakuun ja arviointiin, tarjouspyyntöihin ja tarjousten arviointiin. Lisätietoa toiminnasta osoitteessa 20

20 ELO FOOD Export Russia Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Hakijan verkko-osoite: Murmanskin ja Kantalahden yrityspalvelupisteet, Karjalan neuvonta- ja palvelukeskus, Karjalan tasavallan maatalousministeriö, Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maaseutukeskukset, Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Toteutusaika: Kokonaiskustannukset: , joista EU ja Valtio 81 %. Toteuma-aste 98,3 %. Tavoitteena oli edistää Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elintarvikeyrittäjien Venäjä-kauppaa ja ammatillista osaamista. Tarkoituksena oli panostaa yritysten tuotekehitystoimintaan, valmistusprosessien kehittämiseen sekä laatutoiminnan parantamiseen. Markkinointiin liittyen pyrittäisiin tunnistamaan ja määrittelemään venäläisiä asiakassegmenttejä, kulutustottumuksia ja tarpeita sekä suunnittelemaan markkinointiviestintää kohdemaan mukaisesti. Myös asiakaspalvelu- ja kulttuurikoulutukseen panostettaisiin. Venäjä-kaupan edistämiseksi jatkettaisiin myös aiempien hankkeiden tuloksista syntyneiden liikesuhteiden monipuolistamista Pietarissa. Hankkeessa järjestettiin tuotekehityskoulutusta ja tehtiin lisäksi varsinaista tuotekehitystyötä elintarvikkeisiin liittyen. Tuotekehityksen tuloksena Venäjälle lanseerattiin uusi leipomotuote, Juustorieska. Lisäksi tehtiin Pietarissa tuotetestauksia, joilla selvitettiin tuotteiden sopivuutta Venäjän markkinoille. Laatukoulutuksena viljelijät suorittivat ISO 9001 laatukoulutuksen. Hanke järjesti myös markkinointikoulutusta ja opintomatkoja, joilla perehdyttiin maataloustuotteiden vientiin Venäjälle. Lisäksi hankkeen aikana yrityksille järjestettiin vientikoulutusta, laadittiin yrityskohtaiset Venäjän kaupan ABC -käsikirjana toimivat vientikansiot, tehtiin selvitykset yrityksen perustamisesta Venäjälle sekä markkinointimateriaaliksi tuotehinnastot suomeksi ja venäjäksi. Hanke teetti Pietarin ja Leningradin alueen elintarvikemarkkinoista, elintarvikeyrityksistä sekä tukku- ja vähittäiskaupoista markkinatutkimuksen, jonka kautta löytyi vilja-alalle yhteistyökumppani. Hankkeen aikana saatiin luotua pysyviä jakelukanavia Pietarin alueelle ja solmittua yhteistyösopimuksia. Pohjois-Karjalan aikuisopisto allekirjoitti yhteistyösopimuksen Karjalan tasavallan maatalous- ja elintarvikeministeriön kanssa ja pietarilainen elintarvikeyhtiö OOO Nord-World ja suomalainen elintarvikekonserni Luonto-Shop Oy solmivat yhteistyösopimuksen. Hanke teki yhteistyötä myös Pietarin valtiollisen leipäkeskuksen kanssa. Pietariin vietiin elintarvikkeita Nikolai Vinonen Oy:n kautta. Hankkeen aikana perustettiin Pietariin tuorejuustola, jonka kautta saatiin jatkojalosteita ja jauhoja Pietarin markkinoille. Konkreettisina tuloksina oli 10 investointi- ja koulutustarjousta juustola-, marja- ja kalanjalostusyhteistyön aloittamisesta Kuolan ja Karjalan tasavallan alueella. Hanke madalsi elintarvikealan yritysten vientikynnystä ja toi esiin käytännön realiteetit elintarvikeviennin osalta. Hankkeen yhteydessä päästiin kokeilemaan vientitoimituksia ja niistä saatiin tarvittavaa, yrittäjäkentälle hyödyllistä käytännön kokemusta. Hankkeen toiminnan johtopäätöksenä oli selkeästi se, että pienten elintarvikeyritysten voimavarat ja osaaminen eivät riitä vientikanavien avaamiseen, vaan tarvitaan yritysten yhteistoimintaa. Vain suuryritykset pystyvät oman organisaationsa voimin vientitoimintaan. 21

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa

ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa ULKOASIAINMINISTERIÖ Alueellisen yhteistyön yksikkö (ITÄ-30) ENPI CBC -OHJELMIA TÄYDENTÄVÄT LÄHIALUEHANKKEET 2010 Myönnetty Hakija / Hanke summa BIONOVA OY WASTE-OP: WASTE OPPORTUNITIES FOR PROFITS 89

Lisätiedot

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE

ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE ARKANGELIN KÄYTÄVÄN ALUE Fax: +358 8 617 8120, heikki.haataja@kuhmo.fi ITÄISEN TAVARALIIKENTEEN REITIT Venäjän rataverkon kokonaispituus on 87.500 km. IVY-maiden rataverkon kokonaispituus on 147.000 km.

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu

Venäjän puun laatu ja metsäalan kaksisuuntainen tietopalvelu Venäjän puun laatu 22.12.2006 Vladimir Siounev 1 Venäjän puun laatu Hanke: Venäjän puun laatu ja metsäalan EU:n Euregio Karelia Naapuruusohjelma Hankepartnerit: Metsäntutkimuslaitos (METLA), Joensuun yksikkö;

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki, 14.11.2012 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892

Lisätiedot

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen

Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA POHJOIS- KARJALAN MUSEON JA JOENSUUN KAUPUNGIN YHTEISTYÖHANKKEISTA VENÄLÄISTEN KOLLEGOJEN KANSSA Museopäivät Lappeenranta 19.5. 2015 Tarja Raninen- Siiskonen YHTEISTYÖ On mukavaa ja

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto

Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla. Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Rajanylitysliikenteen kehitysnäkymät Vartiuksen ja Niiralan rajanylityspaikoilla Kapteeni Juha Pekka Hassinen Pohjois-Karjalan rajavartiosto Kainuun rajavartiosto Kokoonpano Esikunta 5 rajavartioasemaa

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTEHTÄVÄ 14.3.2014 Pekka Keränen Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä OSAO:ssa Kehittämis- ja palvelutehtävä liittyy aluestrategioihin (Pohjois- Pohjanmaan), järjestäjän

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EU:n rajat ylittävän alueellisen yhteistyön ohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA 2005-2012

KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA 2005-2012 KAINUUN VENÄJÄ-LIIKETOIMINNAN STRATEGIA 2005-2012 29. syyskuuta 2005 1. Strategian lähtökohdat Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kasvanut voimakkaasti. Venäjä on nousemassa Suomen tärkeimmäksi kauppakumppaniksi.

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne

Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012. Erkki Salmirinne Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelma 2008-2013 ITÄ-SUOMEN PUUPANEELI 24.1.2012 Erkki Salmirinne Kainuun kuntien omistama maakunnallinen voittoa tavoittelematon elinkeinotoiminnan kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot