SUOMALAISET PUUKERROSTALOT

Transkriptio

1 SUOMALAISET PUUKERROSTALOT Yli 2-kerroksiset puukerrostalot ja suuren mittakaavan puurakenteiset työpaikkarakennukset PUUINFO OY, Unioninkatu 14, 3. kerros, PL 381, Helsinki, Puh. (09) ,

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 KIINTEISTÖ OY YLÖJÄRVEN VUOKRATALOT... 2 KIINTEISTÖ OY VIIKINMANSIO... 4 KIINTEISTÖ OY PUUKOTKA... 6 TUUSULAN HYRYLÄN PUUKERROSTALOT... 8 RAISION ASUNTOMESSUJEN 1997 PUUKERROSTALOT ASUNTO OY PORVOON FREDRIKA ASUNTO OY PORVOON ALEKSANTERINKATU NAANTALIN PUUKERROSTALOT OULUN PUU-LINNANMAAN PUUKERROSTALO LAHDEN PUU-PAAVOLAN PUUKERROSTALOT VUOSAAREN KIINTEISTÖT OY OMENAMÄKI ASUNTO OY HEINOLAN PUUERA VIIKIN LATOKARTANON PUUKERROSTALOKORTTELI SEINÄJOEN LINTUVIITA KIINTEISTÖ OY TURUN PALVELUKOTI JOENSUUN METLA-TALO FINNFOREST MODULAR OFFICE (FMO) PILKE SUOMEN LUONTOKESKUS HALTIA LUKUJA JA LASKELMIA

3 KIINTEISTÖ OY YLÖJÄRVEN VUOKRATALOT HANKETIEDOT Sijainti: Lehmustanhua 1, Ylöjärvi Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² Asuntojen lukumäärä: 19 Rakennukset: Kolme 2 3 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1996 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Ylöjärven kunta Rakennusliike: Skanska SIsä-Suomi Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto ARKVE Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Jussi vepsäläinen Asema: Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto ARKVE Oy Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: 2

4 KOHTEEN KUVAUS Ylöjärven puukerrostalot rakennettiin loivaan pohjoisrinteeseen Ylöjärven asuntomessualueelle Tampereen läheisyyteen. Kohde koostuu kahdesta 3-kerroksisesta ja yhdestä 2-kerroksisesta sivukäytävällisestä ja harjakattoisesta asuinrakennuksesta. Ylöjärven kunta rakennutti kohteen vuokraasunnoiksi. Rakennusten rakennusfysikaalisia ääni-, palo- ja kosteuskysymyksiä tutkittiin suunnittelun kuluessa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Rakennusten pystyrunko muodostuu viilupuisista pilareista ja palkeista, joiden kantavat linjat ovat rakennuksen päädyissä ja huoneistojen välisten seinien kohdilla. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on puurakenteinen tuulettuva ryömintätilallinen alapohja. Kolmikerroksisten rakennusten alapohjat ovat maanvaraisia teräsbetonilaattoja. Välipohjien kantavina rakenteina ovat kertopuiset ripalaatat. Pyykinpesukoneita varten on rakennusrunkoon tehty erilliset teräsristikkotornit, joihin on valettu pyykinpesukonealustoiksi teräsbetonilaatat. Pääosa julkisivuista on puuverhoiltuja. Sivukäytävien ja porrashuoneiden seinäpinnat ovat sementtilastulevyä. Rakennusten jäykistys on hoidettu metallisten vinositeiden avulla. Kaikki kantavan rungon osat esivalmistettiin tehtaalla. Julkisivurakenteet, kevyet väliseinät ja muut viimeistelytyöt tehtiin työmaalla. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin peltisin palokatkoin. Räystäät on rakennettu tiiviiksi ja ullakon tuuletus on hoidettu julkisivuun sijoitettujen palopeltiventtiileiden avulla. Ylöjärven puukerrostalojen kattoratkaisu on omaperäinen: katon harja on asetettu rakennusrungon lyhyemmän sivun suuntaisesti, jolloin kattolappeet jäävät pitkiksi ja loiviksi. Rakennusmassat hakevat kerrostalojen ja pientalojen välimuotoa. Rakennusten julkisivupintojen detaljointi on niukkaa, mitä korostaa yhden vaakalaudoitustyypin ja yhden perusvärin käyttö julkisivulaudoituksissa. Rakennusten aukotus on selväpiirteistä, ja ikkuna-aukkojen jakopuitteet antavat ikkunakentille kauniit suhteet. Puujulkisivujen vaakasuuntaiset palokatkoulokkeet on sijoitettu välipohjien kohdille. Ylöjärven puukerrostaloissa parhainta antia ovat väljät parvekkeet keventävine puuritiläaiheineen. 3

5 KIINTEISTÖ OY VIIKINMANSIO HANKETIEDOT Sijainti: Koetilankuja 2, Helsinki Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² Asuntojen lukumäärä: 65 asuntoa Rakennukset: Seitsemän 2 4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1997 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Helsingin yliopisto Rakennusliikkeet: Rakennusliike S. Horttanainen Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky Rakennesuunnittelu: Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Mauri Mäki-Marttunen Asema: Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: mauri.maki-marttunen@arkmm.fi 4

6 KOHTEEN KUVAUS Viikin puukerrostalot on rakennettu Viikin ekologisen rakentamisen koealueelle Helsinkiin. Kohde koostuu seitsemästä lamellitalotyyppisestä asuinrakennuksesta, joista neljä on 2-kerroksista, kaksi 3- kerroksista ja yksi 4-kerroksinen. Viikin puukerrostaloista järjestettiin puurakentamisen teknologiaohjelman kuluessa kaksivaiheinen suunnittelu-, tuotekehitys- ja toteutuskilpailu. Kilpailun tavoitteena oli löytää kilpailualueelle arkkitehtuuriltaan, asuttavuudeltaan ja teknisiltä ratkaisuiltaan korkeatasoinen suunnitelma, jossa puun ominaisuuksia on hyödynnetty innovatiivisella tavalla. Kilpailun molemmat vaiheet käytiin vuoden 1995 aikana. Jokaiseen kilpailuun osallistuneeseen tarjousryhmään kuuluivat urakoitsija, arkkitehti ja rakennesuunnittelija. Monessa ryhmässä oli mukana myös puuntoimittajayritys. Kilpailun voittaneessa ehdotuksessa rakennusten runko- ja ulkoseinäjärjestelmänä käytettiin kantavia suurelementtejä. Rakennukset valmistuivat Helsingin yliopiston henkilökunnan työsuhdeasunnoiksi. Rakennukset on perustettu teräsbetonisten tukipaalujen varaan, koska kantava maapohja on noin m:n syvyydessä. Alapohjat ovat ryömintätilallisia tuulettuvia alapohjia, joiden kantavana vaakarakenteena ovat teräsbetoniset ontelolaatat. Rakennusten kantavista seinistä muodostettu pystyrunko, väli- ja yläpohjat sekä julkisivut ovat enimmäkseen puuta. Huoneistojen väliset seinät, ulkoseinät sekä väli- ja yläpohjat on rakennettu kantavista suurelementeistä. Ulkoseinäpaneloinnit on toimitettu tehtaalta valmiiksi maalattuina pienelementteinä. Vesikattorakenteet on muodostettu naulalevyristikoista kantavan yläpohjarakenteen päältä tukien. Rakennuksen jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Rakennusten julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin palokatkoulokkein. Ullakon tuuletus on hoidettu palopeltiventtiileiden avulla. Noin 10 % julkisivuista on verhottu sementtikuitulevyin. Viikin puukerrostalot on sijoitettu Viikin pelloille siten, että 3- ja 4-kerroksiset pitkät rakennusmassat rajaavat pihaa ohikulkutiehen, ja pysäköintialueeseen päin ja muut pienemmät asuinrakennusmassat piharakennuksineen suuntautuvat viuhkamaisesti tonttia reunustavaa lampea kohti. Näin paikkaan muodostuu perinteisen maalaismiljöön henkeen suljettu pihapiiri, josta löytyy useita mielenkiintoisia, suojaisia ja aurinkoisia pihatiloja vaihtelevine näkymineen. Rakennukset ovat pääosin massaltaan suoralinjaisia ja kapearunkoisia. Harjakatot ovat tavallisesta poiketen toispuoleisia (= harjakaton ja pulpettikaton sekamuoto). Parvekkeet on sijoitettu rakennusrungon ulkopuolelle omalla pystyrungollaan seisoviksi siroiksi, sauvamaisiksi tornirakennelmiksi, jotka elävöittävät ja keventävät julkisivuja. Ikkuna-aukot on pääsääntöisesti sijoitettu kerroksittain päällekkäin samaan linjaan. Paikoin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu ja koottu yhteen pystysuunnassa vaaleaa julkisivulaudoitusta tummempien julkisivulevyverhousten avulla. Rakennukset ovat moderneja, ja puupintojen tekstuuri on niukkaa. Pääväriltään rakennukset ovat vaaleita. Parvekkeissa, julkisivudetaljoinneissa ja -levyverhouksissa on käytetty tummempia värisävyjä. Kohteen detaljointi ja väritys on toteutettu vähäisillä keinoilla taitavasti siten, että rakennusten yleisilme on rikas. Rakennusten julkisivujen kerroksittaiset vanerista ja pellistä tehdyt palokatkoulokkeet on liitetty parveke- ja ikkuna-aukkojakoihin luontevasti. 5

7 KIINTEISTÖ OY PUUKOTKA HANKETIEDOT Sijainti: Sammonkatu 3, Oulu Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² Asuntojen lukumäärä: 33 Rakennukset: Kolme 3 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1997 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Riihi-säätiö rs. Rakennusliike: OU-RA Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio Rakennesuunnittelu: Oulun yliopiston Arkkitehtuurin osaston Puustudio ja Rakentamistekniikan osasto YHTEYSHENKILÖ Nimi: TkT, Arkkitehti, Markku Karjalainen Asema: Kehittämispäällikkö, Valtakunnallinen puurakentamisohjelma / Työ- ja elinkeinoministeriö Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: markku.karjalainen@tem.fi 6

8 KOHTEEN KUVAUS Oulun puukerrostalo sijaitsee Oulun kaupungin Kaijonharjun kaupunginosassa, ostoskeskuksen ja Pyykösjärven välisellä pienellä metsäalueella. Rakennus on luhtikäytävätalo, joka koostuu kolmesta luhtikäytäväsiltojen avulla toisiinsa kytketystä 3 -kerroksisesta pulpettikattoisesta ja hyvin kapearunkoisesta rakennusmassasta. Kohde on ollut osa Oulun yliopiston arkkitehtuurin ja rakentamistekniikan osastojen aloittamaa puurakentamisen tutkimushanketta. Kohteen suunnittelu aloitettiin keväällä 1995 Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston opiskelijoille järjestetyllä ideakilpailulla, jonka avulla haettiin ideoita ja arkkitehtonista perusratkaisua puukerrostalon varsinaista suunnittelua varten. Oulun puukerrostalon yksityiskohtaisessa suunnittelussa haluttiin tietoisesti kokeilla erilaisia ratkaisuja kuin Ylöjärven ja Viikin koerakennuskohteissa, jotta puukerrostalorakentaminen tulisi mahdollisimman laajalti tutkituksi. Rakennuspaikan maaperä on routimatonta karkeaa hiekkaa. Rakennuksen A- ja C-osat on perustettu matalaperustuksena perusanturoiden varaan. Keskimmäiseen B-osaan on sijoitettu maanalainen kellarikerros. Kaikki alapohjat on tehty maanvaraisina teräsbetonilaattoina. Rakennuksen kantava runko on enimmäkseen puuta. Luhtikäytävät ovat betonitäytteisten teräsputkiprofiilien varaan nostettuja teräsbetonielementtejä. Kantavina pystyrakenteina toimivat ulkoseinät, joiden jäykistys perustuu levyjäykistykseen. Välipohjat ovat puu- ja levyrakenteisia elementtejä ja osin puu-betoni-liittolaattaelementtejä. Yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Rakennus on tehty paikalla rakentaen platform -tekniikalla, ja rungon puutavara on pääosin pre-cut -periaatteen mukaisesti valmiiksi katkottua. Kaikki julkisivut ovat puisia, ja ne on verhottu sekä pysty- että vaakasuuntaisin laudoituksin ja osin vanerilevyin. Lisäksi luhtikäytävän suojana on käytetty vaakasuuntaisia lankkusäleikköjä. Julkisivuissa ei ole useimmista maamme puukerrostalokohteista poiketen näkyviä vaakasuuntaisia palokatkoja, vaan palokatkoina on käytetty julkisivuverhouksen taustan tuuletusilmarakoon sijoitettuja koolauksia ja kuristusrimoja. Oulun puukerrostalokohde on sijoitettu luontevasti kapealle metsäkaistaletontilleen siten, että parvekkeilta on näköalat Pyykösjärvelle. Ostoskeskuksen ja sen laajahkon pysäköintialueen puolelle on pihaa rajaamaan sijoitettu yksikerroksisia autokatoksia ja varastorakennuksia, jotka tuovat vastapainoa kolmikerroksisille asuinrakennuksille. Rakennusten mielenkiintoisempana julkisivupuolena voidaan pitää sisäpihan puolta, jossa luhtikäytäville tavanomainen hyllymäinen ilme on taitavasti vältetty vaakasuuntaisten luhtikäytäväsäleikköjen ja luhtikäytäviin liittyvien kaksikerroksisten varastorakennusten avulla. Rakennusten parvekkeet on sijoitettu julkisivusta ulostyöntyvien erkkereiden välisiin syvennyksiin siten, että ne ovat puolittain suojaisia ja puolittain julkisivuista ulospäin työntyviä noppamaisia osia. Ikkuna-aukotus on selkeää ja säännönmukaista, osin ikkuna-aukkokenttiä on korostettu vertikaalisuunnassa tummasävyisiksi maalatuilla vaneriverhouksilla. Ikkuna- ja oviaukkopielien detaljointi on niukkaa. Rakennusten päämassat ovat vaaleanharmaita, ja tehosteväreinä on käytetty julkisivuvaneriverhouksissa kirkkaan keltaisia ja vihreitä tehostevärejä. 7

9 TUUSULAN HYRYLÄN PUUKERROSTALOT HANKETIEDOT Sijainti: Pähkinämäentie 231 ja 235, Tuusula Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² Asuntojen lukumäärä: 46 Rakennukset: Kaksi 4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1997 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Asoasunnot Oy / VVO Rakennuttaja Oy Rakennusliike: Rakennusliike S. Horttanainen Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky Rakennesuunnittelu: Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Mauri Mäki-Marttunen Asema: Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: mauri.maki-marttunen@arkmm.fi 8

10 KOHTEEN KUVAUS Tuusulan puukerrostalot valmistuivat vuonna 1997 metsäiselle rinteelle Tuusulan moottoritien läheisyyteen, Hyrylään. Kohde koostuu kahdesta samanlaisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä, pulpettikattoisesta asuinkerrostalosta. Toinen taloista (Pähkinänmäentie 231) on asumisoikeustalo ja toinen (Pähkinänmäentie 235) vuokratalo. Pihojen reunaan Pähkinämäentien varteen on sijoitettu lisäksi neljä pitkää pulpettikattoista autokatosta. Rakennusten runko perustuu kantaviin seiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Ylärinteen puolelta ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia, yläpohjat ovat ristikkorakenteisia. Julkisivut ovat kokonaan puuverhoiltuja. Parvekkeiden pilarit ja palkit ovat liimapuuta. Rakennusten ulkoseinät, välipohjat ja yläpohjat on poikkeusluvalla toteutettu selluvillaeristeisinä. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin peltisin palokatkoulokkein. Tuusulan puukerrostalot edustavat pistetalotyyppiä, joiden syvärunkoisuus ja raskaus on onnistuneesti pystytty hävittämään rakennusmassoittelun porrastamisen ja parvekkeiden avulla. Rakennukset istuvat luontevasti rinteeseen, ja pihapiiriä rajaavat selkeästi Pähkinänmäen tien varteen sijoitetut kaarevat autokatokset. Rakennusten detaljointi on varsin perinteistä. Julkisivuja jakaa eri osiin kerroksittaiset palokatkoulokkeet. Rakennusten porrashuoneet hissiä kiertävine portaineen ovat tunnelmaltaan miellyttäviä. 9

11 RAISION ASUNTOMESSUJEN 1997 PUUKERROSTALOT HANKETIEDOT Sijainti: Jerenpiha 2, 4 ja 6, Raisio Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² Asuntojen lukumäärä: 42 Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 1997 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Tarveasunnot Oy ja TA-Asumisoikeus Oy Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Mauri Mäki-Marttunen Asema: Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: mauri.maki-marttunen@arkmm.fi 10

12 KOHTEEN KUVAUS Raision puukerrostalot on rakennettu vuosina jyrkkään itärinteeseen Raision asuntomessualueelle. Kohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta pistetalotyyppisestä asuinkerrostalosta. Kiinteistöistä yksi on asumisoikeustalo (Jerenpiha 2), yksi vuokratalo (Jerenpiha 4) ja yksi osaomistustalo (Jerenpiha 6). Rakennusten pystyrunko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinät -järjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Välipohjien kantavina osina ovat naulalevyristikkopalkit. Rakennusten ylärinteen puolelta betoninen ensimmäinen kerros on pääosin maan alla. Rakennusten alapohjat ovat betonirakenteisia ja yläpohjat ristikkorakenteisia. Parveketornien kantavat rungot ovat liimapuuta. Julkisivut ovat ensimmäisen kerroksen osalta betonirakenteisia ja muilta osin puuverhoiltuja. Rakennusten julkisivuissa on puusta tehdyt ja pellillä päällystetyt vaakasuuntaiset palokatkoulokkeet. Asuntojen parvekkeet on varustettu lattiaan sijoitetuilla poistumisluukuilla. Raision pistetalomaisille puukerrostaloille on omaperäistä niiden kattomuoto, joka on samanlainen toispuoleinen pulpettikaton ja harjakaton sekamuoto kuin Viikinmansion puukerrostalokohteessa. Rakennusmassat ovat suoralinjaisia, selkeitä ja pistetaloratkaisusta johtuen syvärunkoisia. Rakennukset on sijoitettu onnistuneesti jyrkkään rinteeseen Kaanaantien varteen siten, että ylärinteen eli sisäänkäyntijulkisivun puolelta rakennukset ovat 3 -kerroksisia ja alarinteen puolelta 4 -kerroksisia. Rakennusten porrashuoneet ovat keskikäytävämäisiä. Kullakin rakennuksella on oma selkeä perusvärinsä; vihreä, punainen ja sininen. Parvekkeissa ja julkisivudetaljoinnissa on kaikissa rakennuksissa käytetty valkoista sävyä. Ikkunat muodostavat julkisivuihin pystysuuntaisia kaistoja, joita on korostettu ikkunoiden välisillä valkoisiksi maalatuilla julkisivuvaneriverhouksilla. Julkisivujen vaakasuuntaisia palokatkoja on hävitetty onnistuneesti käyttämällä julkisivuissa säleikkö- ja kenttäaiheita erilaisine värityksineen. Parvekkeet ovat tilavia, ja niissä käytetyt puusäleikköaiheet onnistuneita. 11

13 ASUNTO OY PORVOON FREDRIKA HANKETIEDOT Sijainti: Rauhankatu 23, Porvoo Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² Asuntojen lukumäärä: 19 Rakennukset: Yksi 2 3 -kerroksinen puukerrostalo Valmistumisvuosi: 1998 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Aarne Launos Asema: Arkkitehti, eläkkeellä Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: 12

14 KOHTEEN KUVAUS Porvoon ensimmäinen puukerrostalokohde As Oy Porvoon Fredrika valmistui kesällä 1998 Porvoon keskusta-alueelle torin läheisyyteen. Kohde koostuu yhdestä kolmikerroksisesta lamellitalotyyppisestä asuinkerrostalosta, jonka kattomuotona on harjakatto. Kohteen perustajaurakoitsijana on ollut rakennusliike Porvoon puurakennus PPR Oy. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Rakennuksen pystyrunko perustuu kantaviin puuseiniin, jotka on toteutettu runkoelementteinä. Väli- ja yläpohjien kantavina osina ovat naulalevyristikot. Väli- ja yläpohjat sekä ulkoseinät ovat kaikki selluvillaeristeisiä. Rakennuksen maanpäälliset kerrokset ovat puurakenteisia. Kellarikerros on teräsbetonia. Parvekkeiden kantavat osat ovat terästä. Kohteen pysäköintipaikat on sijoitettu osittain rakennuksen alapuoliseen kellarikerrokseen ja osittain pihan alle teräsbetonikannen alle. Rakennuksen julkisivut on varustettu kerroksittain vaakasuuntaisin, pellillä päällystetyin vanerisin palokatkoulokkein. Asunto Oy Porvoon Fredrika edustaa onnistuneesti vanhan empirepuukaupunginosan täydennysrakentamista. Rakennus istuu luontevasti ahtaalle tontille. Pysäköintihallin sijoittaminen rakennuksen kellarikerrokseen on kaavallisesti perusteltu ratkaisu. Rakennuksen yleisilme on saatu hienovaraisesti detaljoiduksi varsin vähäeleisin keinoin. Rakennuksen pitkän koillisjulkisivun massoittelu on hyvin pelkistettyä. Lounaisjulkisivua keventävät ja rikastuttavat onnistuneesti asuntojen parvekkeet. 13

15 ASUNTO OY PORVOON ALEKSANTERINKATU 29 HANKETIEDOT Sijainti: Aleksanterinkatu 29, Porvoo Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² Asuntojen lukumäärä: 24 Rakennukset: Yksi 4 -kerroksinen puukerrostalo Valmistumisvuosi: 1999 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: Asuntosäätiö Rakennusliike: Rakennusliike Porvoon Puurakennus, PPR Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Launos Oy Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Aarne Launos Asema: Arkkitehti, eläkkeellä Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: 14

16 KOHTEEN KUVAUS Porvoon toinen puukerrostalokohde on kesällä 1999 valmistunut nelikerroksinen lamellitalo, Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29. Asuntojen lukumäärä on 24, ja rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee lisäksi elintarvikemyymälä. Ensimmäinen kerros on betonirakenteinen. Asunnot ovat vapaarahoitteisia omistusasuntoja. As Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29:n kantava runko perustuu levyjäykisteiseen kantavat seinätjärjestelmään. Seinät on toteutettu runkoelementteinä. Rakennuksen ensimmäinen kerros on kivirakenteinen, ja muut kerrokset ovat kokonaan puurunkoisia. Alapohjat ovat betonirakenteisia kantavia alapohjia. Kohteen yläpohjan kantavina osina ovat puuristikot. Välipohjien kantavina osina ovat ristikkopalkit. Kohteessa on käytetty eristeenä selluvillaa. Parveketornit ovat puurakenteisia. Julkisivujen palokatkoina on käytetty peltilistaa rakennuksen 1. ja 2. kerroksen välissä. Muissa kerroksissa ei ole palokatkoja, koska 1. kerros on kivirakenteinen. Asunto Oy Porvoon Aleksanterinkatu 29 on mittakaavaltaan varsin massiivinen. Pihajulkisivultaan rakennuksessa on pienipiirteisyyttä ja rakennusmassaa miellyttävästi keventävää detaljointia. Parveketornit ja niihin liittyvät puuritilät tuovat rakennukselle lisäilmettä. Rakennuksen väritys on kauttaaltaan vaalean ruskean ja beigen sävyjä. 15

17 NAANTALIN PUUKERROSTALOT HANKETIEDOT Sijainti: Myllykiventie 2 ja 4 sekä Käsityöläiskatu 11, Naantali Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² (kerrostalot) Asuntojen lukumäärä: 51 Rakennukset: Kolme 4 -kerroksista puukerrostaloa Valmistumisvuosi: 2000 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: As Oy:t Naantalin Päivärusko, Aurinkorusko ja Iltarusko Rakennusliike: Rakennusliike AAP Palmberg Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtuuritoimisto Mauri Mäki-Marttunen Ky Rakennesuunnittelu: Narmaplan Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Mauri Mäki-Marttunen Asema: Arkkitehti, Arkkitehtuuritoimisto Ari Mäki-Marttunen Oy Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: mauri.maki-marttunen@arkmm.fi 16

18 KOHTEEN KUVAUS Naantalin puukerrostalokohde koostuu kolmesta samankokoisesta nelikerroksisesta, pistetalotyyppisestä ja harjakattoisesta asuinkerrostalosta. Kaksi ensimmäistä taloa ovat valmistuneet kesällä 2000 ja viimeisin valmistui loppuvuodesta Talot ovat keskenään eri taloyhtiöitä. As Oy Naantalin Iltarusko sijaitsee osoitteessa Myllykiventie 4, ja sen asunnot ovat asumisoikeusasuntoja. As Oy Naantalin Päiväruskon osoite on Myllykiventie 2, ja sen asunnot ovat osaomistusasuntoja. Käsityöläiskatu 11:ssa sijaitsevan As Oy Naantalin Aurinkoruskon asunnot ovat omistusasuntoja. Asuntoja on yhteensä 51, kussakin rakennuksessa 17 kpl. Rakennusten ensimmäiset kerrokset sekä alapohjat ovat betonirakenteisia. Ylempien kerrosten runko ja julkisivut ovat puuta. Myös parvekkeiden kantavat osat ovat puurakenteisia. Rakennusten toteutus perustui levyjäykisteiseen, kantavaseinäiseen platform -runkoon. Julkisivuissa ei ole käytetty näkyviä palokatkoja, vaan julkisivut on varustettu seinän ala- ja yläreunaan ulkoverhouksen taustan tuuletusrakoon sijoitetuilla teräsreikäpeltipalokatkoilla. Naantalin puukerrostalot ovat erittäin näkyvällä paikalla kaupunkiin saavuttaessa. Rakennusten detaljointi ja värien käyttö on perinteistä. Perusväri on keltainen. Parvekkeet ja muut julkisivujen detaljit on käsitelty valkoisiksi. Sisäpihan puoleiset parvekejulkisivut ovat ulkoasultaan ilmeikkäitä ja rikaspiirteisiä. Kadun puoleiset julkisivut ovat umpinaisempia ja hillitympiä. Rakennusten porrashuoneiden eritasoratkaisut on tehty onnistuneesti, ja ne ovat tunnelmaltaan miellyttäviä. 17

19 OULUN PUU-LINNANMAAN PUUKERROSTALO HANKETIEDOT Sijainti: Puulinnankatu 12, Oulu Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: Asuntojen lukumäärä: 14 Rakennukset: Yksi 3 -kerroksinen puukerrostalo Valmistumisvuosi: 2000 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: As Oy Linnanvouti Rakennusliike: Skanska Pohjois-Suomi Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy Rakennesuunnittelu: Arkins Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Kimmo Kuismanen Asema: Arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismanen Oy Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: kimmo.kuismanen@case.oulu.fi 18

20 KOHTEEN KUVAUS Ouluun valmistui vuonna 2003 maamme ensimmäinen kokonainen moderni puukaupunkialue, Puu- Linnanmaa, joka on noin 12 hehtaarin laajuinen, 2 3-kerroksisten puukerrostalojen ja puisten pienkerrostalojen koerakentamisalue. Alueen kaavoitussuunnittelu tehtiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston Puustudiossa professori Jouni Koiso-Kanttilan johdolla. Hankkeen koordinaattorina toimi arkkitehti, TkT Markku Karjalainen. Kaikki alueen rakennukset ovat puujulkisivuisia ja pääsääntöisesti myös puurunkoisia. Alueen kokonaiskerrosala on noin k-m2. Asuinrakennuksia alueen kuuteen kortteliin rakennettiin yhteensä 45, ja asuntoja niihin 308. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Oulussa, vastapäätä Oulun yliopiston päärakennusta ja Pohjoismaiden suurimman teknologiakylän läheisyydessä. Puu-Linnanmaalla on kuitenkin vain yksi varsinainen puukerrostalon määritelmän täyttävä rakennus, eli vähintään kolmikerroksinen ja puujulkisivujen lisäksi myös puurunkoinen. Rakennus sijaitsee As oy Linnanvoudissa, korttelin 14/1 luoteiskulmassa. Siinä on 14 asuntoa ja sen on suunnitellut arkkitehti Kimmo Kuismanen. Kohde on valmistunut vuonna Rakennuksen ruko on toteutettu levyjäykisteisellä kantavat seinät -rakenteella. Välipohjissa on käytetty SEPA Oy:n puuristikko-betoni-liittolaattaratkaisua, joka todettiin erittäin hyväksi. Ristikkorakenne mahdollisti LVIS -asennusten vapaan sijoittelun välipohjissa. Rakennuksen alapohja ja hissikuilu ovat betonia. Puu-Linanmaan suunnittelussa pyrittiin nykyaikaisen rakennustekniikan ja arkkitehtuurin keinoin luomaan asuinalue, jossa on vanhojen puukaupunkien kaltaisia ominaisuuksia, kuten tiivis inhimillinen mittakaava, rakennusten arkkitehtuurin hallittu vaihtelu, kapeat suljetut katutilat sekä katutilojen hierarkinen vaihtelu ja suojaisat asuinkortteleiden pihat. Tiiveys, suojaisuus ja tilanmuodostuksen rikkaus toteutuvat myös As Oy Linnanvoudin pihapiirissä, jossa rakennukset ja aidat rajaavat korttelin ulkolaitoja ja sisäpihoille on sijoitettu autokatoksia, varastoja ja muita piharakennuksia. Puu-Linnanmaan varsinainen puukerrostalo on L-kirjiamen muotoinen 2 3-kerroksinen asuinkerrostalo. L-kirjaimen toinen siipi on kolmeja toinen kaksikerroksinen. Rakennus on harjakattoinen, kuten Puu-Linnanmaan kaikki muutkin rakennukset. Rakennus on värimaailmaltaan pääasiassa hyvin vaalea. Pääjulkisivumateriaali on keltaiseksi maalattu pystysuuntainen lautaseinä. Tämän lisäksi julkisivuja on elävöitetty oivallisesti erivärisillä ja -suuntaisilla lauta-, paneeli- ja levypinnoilla. Ikkunoiden ja ovien karmit, parvekkeiden kantavat rakenteet, kaiteet ja puusäleiköt sekä julkisivuissa olevia paneelikenttiä on maalattu valkoiseksi. Tehosteiksi tarkoitettuja lauta- ja levypintoja on väritetty räikeämmin mm. oranssilla, punaisella ja sinisellä. Pääosa parvekkeista sijaitsee rakennuksen etelälaidalla ja antaa puusäleikköineen eloa sisäpihan puoleiselle julkisivulle. Rakennuksen pohjoispuolen julkisivuun on haettu lisäilmettä puun tekstuurivaihteluiden lisäksi kahdella torniaihiolla. Varsinkin punaiseksi maalattu torni korostaa hienosti korttelin ja koko Puu- Linnanmaan luoteisnurkkaa. 19

21 LAHDEN PUU-PAAVOLAN PUUKERROSTALOT HANKETIEDOT Sijainti: Sepänkatu, Lahti Alueen / rakennuksen käyttötarkoitus: Asuinkerrostalo Kerrosalaneliömetrit: k-m² (kerrostalot) Asuntojen lukumäärä: 74 (kerrostalot) + 15 (rivitalot) Rakennukset: Neljä 4-kerroksista puukerrostaloa ja kaksi 3-kerroksista rivitaloa Valmistumisvuosi: 1998, 2000, 2002 ja 2003 YHTEISTYÖKUMPPANIT Rakennuttaja: As Oy:t Lahden Pinja, Poppeli, Pyökki ja Salava Rakennusliike: Rakennusliike Skanska Etelä-Suomi Oy Arkkitehti- ja pääsuunnittelu: Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy Rakennesuunnittelu: Insinööritoimisto Asko Keronen, Rakentajain Tuotekehittelypalvelu Oy ja Insinööritoimisto Konstru Oy YHTEYSHENKILÖ Nimi: Pauli Lindström Asema: Arkkitehti, Arkkitehtisuunnittelu Pauli Lindström Oy Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: pauli.lindstrom@paulide.com 20

22 KOHTEEN KUVAUS Lahden Puu-Paavola sijaitsee Lahden keskustan tuntumassa. Hanke oli osa Lahden Kauppakamarin johtamaa Päijät-Hämeen puurakentamisen kehitysprojektia, johon osallistuu useita alueella toimivia yritysryhmiä. Puu-Paavola koostuu neljästä nelikerroksisesta puukerrostalosta ja kahdesta kolmikerroksisesta rivitalosta. Puukerrostaloista ensimmäinen, As Oy Lahden Pinja, valmistui keväällä Pinjassa on 19 asuntoa. Alueen toinen puukerrostalokohde, As Oy Lahden Poppeli, valmistui helmikuussa 2000 Pinjan eteläpuolelle. Poppelissa asuntoja on 21. Kolmas ja neljäs talo muodostavat As. Oy Lahden Seetrin ja sijaitsevat kerrostaloihin nähden Sepänkadun toisella puolen. Rivitaloina toteutettu Seetri koostuu 15 kolmikerroksisesta ja täten myös varsin suuresta asunnosta luvun alussa Puu-Paavolaan valmistui vielä kolmas ja neljäs puukerrostalo, As. Oy Lahden Pyökki vuonna 2002 ja As. Oy Lahden Salava vuonna Pyökissä ja Salavassa on molemmissa 17 asuntoa. Ne sijaitsevat korttelin länsilaidalla. Projektin yhteydessä kokeiltiin ns. Platform rakentamisjärjestelmää, ja kantavat rungot tehtiin elementtitekniikkaa hyväksi käyttäen. Kaikkien neljän kerrostalon alapohjat sekä ensimmäiset kerrokset ovat kantavilta osiltaan ja julkisivuiltaan betonirakenteisia ja muut kerrokset puurakenteisia. As Oy Pinjassa runkoratkaisu perustuu levyjäykisteisiin kantaviin seiniin. Poppelissa, Pyökissä ja Salavassa runkoratkaisu on puhdas kantavaseinäinen platform -toteutus. Ylä- ja välipohjien kantavina osina on Pinjassa, Pyökissä ja Salavassa naulalevyristikot. Poppelissa välipohjia kantavat massiivipuupalkit yläpohjan ollessa muiden tapaan naulalevyristikoin kannatettu. Puu-Paavolan puukerrostalot ovat muotokieleltään, väritykseltään ja detaljeiltaan varsin samankaltaisia, vaikka alueella rakennettiinkin viittä eri tyyppiä parvekkeita sekä neljää eri tyyppiä portaita ja välipohjia. Kaikki neljä kerrostaloa ovat pistetalotyyppisiä ja massaltaan syvärunkoisia. Rakennusten pohjamuoto on tasasivuinen L, joka aukeaa nelikerroksisten porrashuoneiden suurten ikkunoiden kautta pihalle päin tehden porrashuoneista varsin valoisia. Porrashuoneiden sisätilojen miellyttävyyttä lisää myös runsas puunkäyttö. Puurakenteiset asuntoparvekkeet sijaitsevat osin rakennusten ulkoseinien syvennyksissä ja työntyvät osin rakennusrungosta ilmeikkäästi ulospäin. Parvekkeet ovat myös miellyttävän tilavia ja valoisia. Myös tavanomaisesta kerrostalorakentamisesta poikkeavat pystyjaolliset ikkunat vaikuttavat sisätiloissa kotoisilta. Rakennusten julkisivuissa on käytetty onnistuneesti erilaisia puutekstuureja, mikä antaa hyvän kuvan puun käyttömahdollisuuksista. Rakennusmassan perusväreinä on käytetty tumman punaista ja keltaista. Parvekkeet ja julkisivujen detaljiosat ovat väriltään puhtaan valkoisia. Puujulkisivujen voimakkaasti ulos työntyvät palokatkoulokkeet jakavat rakennukset kerroksittain eri osiin, mitä on lisäksi korostettu julkisivujen eri kerrosten värieroilla. Palokatkoulokkeet on sijoitettu oivaltavasti osaksi ikkunapenkkejä. Pinjan, Pyökin ja Salavan loivasti aaltoilevat pulpettikatot antavat rakennuksille lisää persoonallista ilmettä. Seetrin rivitaloissa aaltoilevaa kattoteemaa on viety vielä pidemmälle ja kattolappeita on yhden sijaan kaksi. Poppelissa on muista poiketen päädytty perinteisempään harjakattoon. 21