MUURAMEN PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN KÄSIKIRJA 2008

Transkriptio

1 MUURAMEN PARI- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN KÄSIKIRJA 2008 Tämän käsikirjan tarkoituksena on auttaa Muuramen kunnassa lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleviä tunnistamaan pari- ja lähisuhdeväkivalta sekä puuttumaan siihen ajoissa. Käsikirjassa on myös tietoa väkivaltaa kohdanneiden tukipalveluista.

2 1. JOHDANTO VÄKIVALLAN ERI MUOTOJA VÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN Aikuisiin kohdistuva väkivalta Väkivallan merkit Miehiin kohdistuva väkivalta Väkivallan esiintyminen LASTEN KALTOINKOHTELU Lasten oireilua ikäkausittain: Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun muotoja ja merkkejä: Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkkejä: VÄKIVALTA ON RIKOS Rikoslaki Lähestymiskielto Lastensuojelulaki milloin ja miten teen lastensuojeluilmoituksen Väkivaltaan puuttumisen malli MISTÄ VOI SAADA APUA JA TUKEA VÄKIVALTATILANTEESSA? Miten voin auttaa väkivallan uhria sekä tekijää? Miten kysyn väkivallasta aikuiselta? Vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä Miten ottaa väkivalta puheeksi lapsen kanssa? Turvasuunnitelman laatiminen PAIKALLISET AUTTAJATAHOT Valtakunnallisia auttajia LIITTEET LASTENSUOJELUILMOITUS HENKILÖKOHTAINEN TURVASUUNNITELMA LAPSEN TURVASUUNNITELMA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN TOIMINTAOHJE MUURAMESSA LASTENSUOJELUN TYÖSKENTELYMALLI PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN TERVEYSASEMALLA PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN PÄIVÄHOIDOSSA PERHE-JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN PERUSKOULUISSA PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN LUKIOSSA Kansikuva, Kirsi Koivikko

3 1. JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriön toimintaohjelmalla (toim. Ewalds 2005) väkivallan ehkäisemiseksi pyrittiin tehostamaan mm. varhaista puuttumista ja erityisesti väkivaltaa kokeneiden sekä nähneiden lasten ja nuorten auttamista. Toimintaohjelman seurauksena myös kuntien vastuuta ennaltaehkäisevän väkivaltatyön tekijänä ja palvelujen tarjoajana korostettiin. Päättäjillä on oltava riittävästi tietoa pari- ja lähisuhdeväkivallasta ja kunnalla on oltava koordinoiva rooli sen ehkäisytyössä. Jokaisen kunnan tehtävänä on laatia pari-ja lähisuhdeväkivaltaan, oma puuttumisen malli. Väkivallan ehkäisytyö on tehokasta vain silloin, kun kaikki toimijat viranomaisista järjestöihin tekevät yhteistyötä. Väkivalta on yleisempää kuin luullaan ja sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa ja sosiaaliluokissa. Suomessa noin joka viides parisuhteessa elävä nainen on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen puolisonsa taholta. On arvioitu, että % suomalaisista lapsista on joutunut näkemään väkivaltaa kotona. Keskimäärin 19 naista vuodessa menettää henkensä puolison tai partnerin aiheuttaman väkivallan seurauksena. Väkivallan käyttäminen on aina rikos. Perheväkivalta on erityisen haavoittavaa, koska se tapahtuu kotona, paikassa, jonka pitäisi olla ihmiselle tärkeä ja jossa pitäisi olla turvassa. Myös tekijä on usein sellainen henkilö, jonka pitäisi suojella eikä satuttaa ja henkilö, johon liittyy rakkautta. Tämän seurauksena väkivalta usein liitetään rakkauteen. Väkivaltaisessa perheessä elävä lapsi on monin tavoin riippuvainen väkivallan eri osapuolista. Jos hänellä ei ole vertailupintaa muunlaiseen perheeseen, muuttuu hänen käsityksensä väkivaltailmiöstä nopeasti hyväksyväksi ja väkivalta normalisoituu. Myös riski joutua aikuisena väkivallan uhriksi tai käyttää väkivaltaa kasvaa. Perheissä, pari- ja lähisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta käytetään useita eri käsitteitä. Perinteisesti Suomessa on käytetty käsitettä perheväkivalta. Käytössä on myös sellaisia termejä kuin lähisuhdeväkivalta ja parisuhdeväkivalta, jotka kuvaavat uhrin ja tekijän välistä suhdetta eri näkökulmasta. (Säävälä, Pohjoisvirta, Keinänen & Salonen 2006, ) Tässä käsikirjassa käytetään käsitettä pari- ja lähisuhdeväkivalta kuvaamaan kaikkea väkivaltaa, joka tapahtuu niin puolisoiden, perheenjäsenten, sisarusten kuin ex-puolisoidenkin välillä. Lasten kaltoinkohtelun käsitettä käytetään lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta väkivallasta. Kaltoinkohtelu on eräänlainen yläkäsite, joka kattaa lapseen kohdistuvan negatiivisen tekemisen tai hoidotta jättämisen muodot. Kaltoinkohtelun eri muodot esiintyvät usein yhtä aikaa ja parisuhdeväkivallalla ja lasten kaltoinkohtelulla on voimakas yhteys. Se koskettaa kaikkia perheenjäseniä, joko siihen osallistumisen kautta tai sivustaseuraajan tai silminnäkijän roolin kautta. (Paavilainen & Flinck 2008.) Muuramessa pari- ja lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirjaa on työstänyt moniammatillinen lasten työryhmä, joka koostuu sosiaalitoimen, päivähoidon, koulun, iltapäivätoiminnan sekä terveysaseman edustajista. Käsikirjasta on pyritty tekemään kaikkiin yksiköihin sopiva ja lisäksi liitteenä ovat työyksikkökohtaiset mallit siitä, miten huolta herättäneessä tilanteessa toimitaan. Lasten työryhmän puolesta Seija Hildén, perheohjaaja Sirpa Hiltunen, sosiaalityöntekijä Kirsi Heliävirta, sosionomi (AMK) -opiskelija 2

4 2. VÄKIVALLAN ERI MUOTOJA Väkivallalla voi olla useita eri muotoja ja ne voivat esiintyä eri aikaan tai kaikki samaan aikaan. Väkivaltaa voi olla puolisoiden välillä, se voi kohdistua lapsiin tai sitä voivat harjoittaa sisarukset tai sukulaiset toisiaan kohtaan. Väkivalta voi kohdistua myös eläimiin. Vaikka lapsi ei olisi itse väkivallan kohteena, vaan näkisi sitä esimerkiksi kotona, on se hänelle yhtä haitallista kuin jos hän olisi itse sen kohteena. FYYSINEN VÄKIVALTA sisältää ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot, esimerkiksi läpsimisen, tönimisen, tukistamisen, potkimisen, lyömisen, kuristamisen ja riepottelun. Myös kaikenlainen kiduttaminen, esimerkiksi palavalla tupakalla polttaminen sekä myrkyttäminen (kemiallinen väkivalta) ovat fyysisen väkivallan vakavia muotoja. Fyysistä väkivaltaa on kaikki toiminta, joka aiheuttaa toiselle ihmiselle kipua sekä tilapäisiä tai pysyviä fyysisen toiminnan vaikeuksia. HENKINEN VÄKIVALTA on toisen haukkumista, syyttelyä, uhkailua ja pelottelua. Sitä on myös toisen halventaminen ja kaikki toiminta, jolla pyritään toisen alentamiseen. Se voi tapahtua joko sanoin, teoin, ilmein tai elein. Valehtelu ja salailu ovat tyypillisiä ja myös tappouhkaukset, jotka kohdistuvat joko itseen tai uhriin tai tälle rakkaisiin asioihin ovat yleisiä. Esimerkiksi kotiin tai parvekkeelle lukitsemisessa yhdistyvät sekä henkinen että fyysinen väkivalta. SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA on kaikki tahdonvastainen seksuaalinen kohtelu millä tahansa keinoin. Sitä ovat esimerkiksi koskettelu, hively, seksiin pakottaminen tai raiskaus. Myös seksillä kiristäminen, siihen painostaminen ja sillä syyllistäminen, uhkailu, pelottelu tai seksillä kaupankäynti ovat seksuaalista väkivaltaa. Seksiin liittyvän informaation pakkotarjoaminen alaikäiselle lapselle, esimerkiksi pakottaminen katsomaan pornoa sisältäviä elokuvia tai aikuisten välistä seksiä, on seksuaalista alistamista. Seksuaalinen väkivalta on usein tuhoisin väkivallan muoto. TALOUDELLINEN VÄKIVALTA on kyseessä silloin, kun ihmistä kiristetään raha-asioilla, hyväksikäytetään taloudellisesti tai hänen raha-asioitaan kontrolloidaan ja siihen liittyy salailua, pelottelua ja uhkailua. Taloudellista väkivaltaa on myös rahan tai muiden etuuksien käyttö väkivaltatilanteiden salaamiseksi painostamalla. Se voi näyttää hyvittelyltä tai anteeksipyynnöltä. HENGELLISEKSI VÄKIVALLAKSI kutsutaan toisen uskonnon vähättelyä tai halventamista. Se ilmenee yleensä painostamisena, kiristämisenä, pakottamisena, uhkailuna tai syyllistämisenä, joka liittyy uskonnolliseen yhteisöön. Hengellistä väkivaltaa on myös väkivallan oikeutuksien todistelu uskonnollisin perusteluin. Tällä väkivallan muodolla on erittäin voimakas vaikutus lasten maailmankuvaan ja oikeudentajun kehittymiseen. (Huhtalo, Kuhanen & Pyykkö 2003, 11; Paavilainen & Flinck 2008.) Seuraavalla sivulla kuviossa 1, Valta ja kontrolli, on havainnollistettu sitä, kuinka mies voi käyttää erilaisia keinoja pitääkseen yllä väkivallan uhkaa tai käyttää eri väkivallan muotoja saadakseen naisen toimimaan haluamallaan tavalla. Kyse on vallankäytöstä ja toisen ihmisen kontrolloimisesta ja alistamisesta. Myös lasten käyttäminen valtataistelussa ja väkivallan välineenä on mahdollista. Asetelma voi olla myös toisinpäin, jolloin väkivallan tekijänä on nainen. Valta ja kontrolli kuviossa on kuvattu mies väkivallan tekijänä, koska useammin nainen on uhrin asemassa. 3

5 Pakottaminen ja uhkailu Uhkaa haavoittaa naista Uhkaa jättää naisen Uhkaa tehdä itsemurhan jos nainen yrittää irrottautua Uhkaa tehdä ilmoituksen sosiaalitoimeen Pakottaa naisen luopumaan väkivaltasyytteestä Pakottaa naisen rikollisiin tekoihin Pelotteleminen Pelottelee naista ilmeillään, eleillään, teoillaan Särkee esineitä Tuhoaa naisen omaisuutta Pahoinpitelee lemmikkieläimiä Leikittelee aseilla Henkinen väkivalta Saa naisen tuntemaan itsensä huonoksi Nimittelee ja alistaa Saa naisen luulemaan, että hän on henkisesti häiriintynyt Pelaa henkistä peliä vaihtelemalla lämpöä ja väkivaltaa Kieltää ja vähättelee väkivaltaa Syyttää naista väkivallasta Taloudellinen väkivalta Estää naista saamasta työtä tai pitämästä työpaikkaansa Nainen joutuu pyytämään talousrahaa / mies antaa viikkorahaa Pitää naista rahattomana Ottaa naisen rahat Ei salli naisen saada tietoa perheen tuloista tai käyttää niitä VALTA JA KONTROLLI Seksuaalinen väkivalta Kiristää tai painostaa seksiin Syyllistää tai uhkailee seksillä Alistaa kosketeltavaksi tai katselemaan esim. pornoa Raiskaa Miehisten etuoikeuksien ja valta-aseman käyttäminen Kohtelee naista kuin palvelijaa Tekee kaikki suuret päätökset yksin Käyttäytyy kuin olisi herra talossa Pitää itseään ainoana jolla on oikeus määritellä miehen ja naisen roolit Lasten käyttäminen väkivallan välineenä Käyttää lapsia naisen syyllisyyden tunteiden herättämiseen Käyttää lapsia viestinviejinä Käyttää lasten tapaamisoikeutta väkivallalla uhkailuun Uhkaa viedä lapset naiselta Aliarviointi, kieltäminen ja syyttäminen Mitätöi väkivaltaa eikä ota naisen huolta siitä vakavissaan Väittää ettei pahoinpitelyä tapahtunut Siirtää vastuun pahoinpitelystä naiselle Sanoo että nainen aiheutti väkivallan Eristäminen Kontrolloi naisen elämää; keitä nainen tapaa, kenen kanssa puhuu, minne menee ja milloin Rajoittaa naisen liikkumista kodin ulkopuolella Käyttää mustasukkaisuutta tekojen oikeutuksena KUVIO 1. VALTA JA KONTROLLI. Mukaillen lähdettä: Pence E & Paymar M. Education Groups For Men Who Batter. The Duluth Model. Suom. Sirkka Perttu. 4

6 3. VÄKIVALLAN TUNNISTAMINEN 3.1 Aikuisiin kohdistuva väkivalta Väkivallan merkkejä voi tunnistaa niin fyysisistä vammoista kuin ihmisen käyttäytymisestäkin. Lapsiin kohdistuva kaltoinkohtelu on käsitelty erikseen kohdassa 4, niin ikäkausien tunnuspiirteiden kuin väkivallan muotojen mukaan. Sekä lasten että aikuisten kohdalla on seuraavassa esitelty joitakin yleisiä merkkejä, joiden perusteella voi olla syytä epäillä pari- ja lähisuhdeväkivaltaa. Jokainen tapaus on omanlaisensa ja ne pitää tunnistaa kulloinkin kyseessä olevista merkeistä Väkivallan merkit Aikuiset usein peittelevät pari- ja lähisuhdeväkivaltaa. Sosiaalinen eristyneisyys, vähäiset kontaktit sukulaisiin ja ystäviin, ärtyneisyys, väsymys, lisääntynyt tupakointi ja alkoholin tai huumeiden käyttö tai psykosomaattiset oireet, kuten unettomuus tai painajaiset voivat viitata pari- ja lähisuhdeväkivaltaan. Myös ruoan ja välttämättömien tarpeiden puute perheessä, riittämätön vaatetus tai selittämätön ristiriita tulojen ja asuinolosuhteiden välillä saattavat olla merkkejä väkivallan taloudellisesta muodosta. Pari- ja lähisuhdeväkivaltaa on syytä epäillä myös silloin, kun vammat eivät vastaa kuvattua syntymistapaa ja asiakkaan puoliso tai perheenjäsen osallistuu korostuneen innokkaasti vammojen tutkimus- ja hoitotilanteeseen. Väkivallasta voi kertoa myös se, kun asiakas hakeutuu hoitoon useita päivä tapahtuman jälkeen. Yleisiä pahoinpitelyyn viittaavia merkkejä ovat: Lukuisat mustelmat eri paranemisvaiheissa Vammoja, joissa näkyy käytetyn aseen jälki Käsivarren vammoja, erityisesti mustelmia käden ulkosyrjän alueella Nenä-, alaleuka- ja muut kasvomurtumat Silmien ympärillä olevat mustelmat Tärykalvorepeämät Savukkeiden aiheuttamat polttojäljet Palovammat Muu syy hoitoon hakeutumiseen: päihde- tai lääkeyliannos, psyykkinen ongelma Sukuelinten ja rintojen vammat Vatsan alueen vammat raskauden aikana, emätinverenvuotoja, keskenmenot Murhapoltot ja yritykset Murhat, murhayritykset (Perttu & Söderholm 1998; Perttu & Kaselitz 2006.) 5

7 3.1.2 Miehiin kohdistuva väkivalta Naisten miehiin kohdistama väkivalta on usein vaiettu asia. Miehet kestävät naisten väkivaltaa pitkään ja haluavat ymmärtää naisia. Naisten tekemää väkivaltaa perustellaan monin eri syin: naisella on rankkaa, hän on terapiassa tai masentunut tai hänellä on ollut vaikea lapsuus. Miehet eivät helposti halua tehdä rikosilmoitusta naisen tekemästä väkivallasta. He eivät välttämättä halua vaikeuttaa huoltajuuteen liittyviä järjestelyjä kertomalla lasten äidin väkivaltaisuudesta, eivätkä hankaloittaa naisen asemaa äitinä puhumalla tämän väkivallasta. Miehet kokevat myös häpeää siitä, että ovat ottaneet turpaan naiselta. Häpeää ei siedetä ja asiaa saatetaan vähätellä tai sille nauretaan. Myös muut vähättelevät tilannetta. Näyttää siltä, että koko sosiaalityön järjestelmämme keskittyy pitämään yllä tilannetta, jossa naista ei haluta nähdä väkivaltaisena. (Ensija turvakotien liitto.) Väkivallan esiintyminen Alla olevassa kuviossa kuvataan väkivallan esiintymistä syklimäisenä kulkuna, jossa erilaiset tunnelmat seuraavat toisiaan. Tekijän puolustellessa käyttäytymistään uhri syyttää itseään ja sen jälkeen saattaa seurata rauhallisempi aika, jolloin uhri tuntee olevansa rakastettu ja on toiveikas tilanteen suhteen. Piilevää väkivaltaa saattaa kuitenkin esiintyä ja tekijän käyttäytyminen alkaa olla uhkaavampaa. Uhri pelkää häntä, kunnes tapahtuu räjähdys. Sen jälkeen uhri tuntee jälleen olevansa epätoivoinen, pelokas ja nöyryytetty. Tilanne saattaa jatkua samanlaisena kierteenä vuosia. KUVIO 2. VÄKIVALLAN SYKLI. Mukaillen lähdettä: Status of Women Council of the Northwest Territories. Suom. Sirkka Perttu. Tekijä vähättelee tekoaan, puolustelee käyttäytymistään. KIELTÄMINEN Jos hän ei vain olisi RÄJÄHDYS HYÖKKÄYS Tekijä pyytää anteeksi Rakastan sinua KUHERRUSKUUKAUSI TUNNELMA Se ei tapahdu enää koskaan. JÄNNITYS KASVAA Tekijän käyttäytyminen alkaa olla enemmän ja enemmän vihaista ja uhkaavaa. 6

8 4. LASTEN KALTOINKOHTELU 4.1 Lasten oireilua ikäkausittain: Vauvaikäinen: Itkuisuus. Ärtyvyys. Rauhattomuus. Levottomuus. Vauva voi olla joko äärimmäisen vaativa tai päinvastoin passiivinen. Heikompi fyysinen terveys. Syömis- ja unihäiriöitä. Viivästynyt motorinen kehitys. Kouluikäinen: Häpeä ja perheväkivallan kieltäminen. Vetäytyneisyys ja sulkeutuneisuus. Aggressiivisuus, alttius hankkiutua hankaluuksiin. Oppimisvaikeudet. Käytöshäiriöt. Vaikeudet kaverisuhteissa. Emotionaaliset oireet. Huono itsetunto Leikki-ikäinen: Rajut leikit. Käyttäytymisongelmat. Lapsi saattaa käyttää väkivaltaa ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Tunne-elämän ongelmat. Somaattiset ongelmat. Taantumat kehityksessä. Huoli vanhemmista. Itsesyytökset. Vaikeudet kaveri- ja aikuissuhteissa. Murrosikäiset: Saattavat hävetä (väkivaltaista) perhettään, koska eivät koskaan tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Ristiriitaisia tunteita perheenjäseniään kohtaan, nuori saattaa asettua puolustamaan jopa väkivallan tekijää. Masentuneisuus. Itsetuhoajatukset. Vaikeudet kaveri- ja seurustelusuhteissa. Hakevat huomiota negatiivisella käyttäytymisellä. Alentunut empatiakyky. Tarve purkaa sisäisiä ristiriitoja. (Holmberg 2000; Keränen 2006.) 7

9 4.2 Lapsiin kohdistuvan kaltoinkohtelun muotoja ja merkkejä: Passiivisen fyysisen väkivallan (laiminlyömisen) merkkejä: Lapsi jätetään ilman valvontaa tai yksin. Epäsäännöllinen elämänrytmi jaa kyvyttömyys ymmärtää lapsen tarpeita. Tyydyttämätön unen tarve ja epäsäännöllinen unirytmi. Liian vähän ruokaa ja yksipuolinen ja epäsäännöllinen ravinnonsaanti. Lapsi ja hänen vaatteensa ovat likaisia ja haisevia. Lapsella on päällään liikaa tai liian vähän vaatteita. Laajalle levinnyt vaippaihottuma. Huono hammashygienia. Ei kyetä hakemaan lääketieteellistä apua. Henkisen väkivallan merkkejä: Laiminlyöminen. Psykosomaattiset oireet. Vaikea ahdistuneisuus, levottomuus ja pelot. Lapsella on ihmissuhdeongelmia aikuisten tai lasten kanssa. Liiallinen mukautuminen aikuisten odotuksiin, lapsi pyrkii salaamaan oman tilanteensa. Keskittymis- ja oppimisvaikeudet, huono itsetunto ja luottamuksen puute. Fyysisen pahoinpitelyn merkkejä: Mustelmat ja muut toistuvat vammat, jotka eivät aina vastaa vanhempien antamaa kuvausta tapahtumasta. Jatkuvat vatsakivut, päänsärky, hiljaisuus, alakuloisuus ja muuttunut käytös. Polttojäljet, luustovammat ja sisäelinten vammat. Aivovauriot, jotka usein aiheutuvat toistuvasta, väkivaltaisesta ravistelusta, jolloin pää heilahtelee puolelta toiselle, Shaken baby syndrome (vauvat). (Ylä-Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirja) 8

10 4.2.1 Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkkejä: Lapsi kertoo asiasta joko peitellysti (kertoo kuinka jollekin toiselle lapselle on tehty niin) tai paljastaa sen varoittamatta etukäteen. Hän voi myös antaa asiasta vihjeitä ja testata, keneen voi luottaa. Lapsi haluaa tilanteen paljastuvan, mutta pelkää seurauksia. Lapsi piirtää esim. runsaasti sukupuolielinten kuvia. Lapsi voi käyttäytyä ylikorostuneen seksuaalisesti, puhua seksistä, masturboida pakonomaisesti, käyttäytyä aikuisia kohtaan viettelevästi ja olla seksuaalisesti provosoiva. Hän saattaa myös lähennellä toisia lapsia vasten näiden tahtoa. Lapsi voi leikkiä seksuaalisia ja aggressiivisia leikkejä, kerrata hyväksikäyttötilannetta nukeilla tai pehmoleluilla ja matkia niillä yhdyntää. Tärkeätä on huomata, osoittaako lapsi leikeissään ikäänsä nähden sopimatonta seksuaalista käyttäytymistä. Lapsi saattaa osoittaa aiheetonta aggressiivisuutta muita lapsia ja aikuisia kohtaan, heitellä tavaroita ja töniä, potkia, lyödä, mutta jos häntä kiusataan, saattaa lapsi käpertyä kokoon eikä kykene puolustamaan itseään. Lapsi voi olla itsetuhoinen, esim. purra itseään, pistää teräviä esineitä alapäähän, polttaa itseään tai kiskoa hiuksiaan ja ilmaista haluavansa kuolla. Lapsi kiusaa eläimiä. Jos lapsi joutuu paniikinomaiseen kauhun valtaan häntä hoidettaessa, on se erittäin vakava oire lapsen vaikeuksista. Lapsen kehityksen taantuma, esim. hän alkaa kastella, sotkea ruoalla, takertua hoitajaan ja muuttuu pelokkaaksi. Lapsella voi olla psykosomaattisia oireita. Lapsella voi olla muutoksia motoriikassa ja fyysisiä vammoja, esim. tytöillä vuotoa ja suurentunut emättimen suuaukko, pojilla peniksen punoitusta, repeämiä peräaukon ympärillä, virtsatietulehduksia tai kun lapsi valittaa kipua suussa. Hyväksikäytetyt lapset saattavat kärsiä traumaattisesta stressistä ja puolustusreaktioista, esim. näkevät painajaisia, leikkivät kuollutta tai nukkuvaa vaikka kesken leikin, kokevat äkillisen takauman, jonka saattaa laukaista toisen ihmisen tuleminen liian lähelle tai jokin haju. (Ylä-Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirja.) 5 VÄKIVALTA ON RIKOS 5.1 Rikoslaki Rikoslaki uudistui vuonna 1995 ja sen myötä myös yksityisellä paikalla tapahtuva pahoinpitely tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Lainsäädännön uudistuksella haluttiin viestiä sitä, että perheväkivalta ei ole vain perheen sisäinen asia, vaan yhteiskunnalla on velvollisuus puuttua siihen. Lailla pyritään siihen, että kotona tapahtuvaan väkivaltaan suhtaudutaan yhtä vakavasti, kuin kaikkiin muihinkin väkivaltarikoksiin ja niihin sovellettaisiin samanlaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia. 9

11 Pahoinpitelyt jaetaan laissa kolmeen ryhmään niiden fyysisten vammojen, tekotavan ja sen aiheuttaman henkisen kärsimyksen perusteella: lievä pahoinpitely, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely. Näistä ainoastaan lievä pahoinpitely on asianomistajarikos, eikä sekään jos se kohdistuu alle 15-vuotiaaseen. Muissa tapauksissa poliisi tutkii ja syyttäjä syyttää, vaikka asianomistaja ei rikoksesta vaatisikaan rangaistusta. (Poliisi.) 5.2 Lähestymiskielto Lähestymiskieltoa haetaan joko poliisilta tai suoraan käräjäoikeudelta, kirjallisesti tai suullisesti. Sen edellytyksenä on henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan kohdistuvan rikoksen uhka. Perheen sisäistä lähestymiskieltoa voidaan hakea yhdessä asuvista henkilöistä toiselle, mikäli on aihetta epäillä edellisiin kohdistuvaa rikosta. Edellytyksenä olevasta uhasta pitää olla perusteltua aihetta olettaa olevaa näyttöä. Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattua henkilöä, ottaa yhteyttä eikä seurata tai tarkkailla tätä. Kielto voi sisältää myös määräyksiä sähköpostin ja puhelimen käytöstä. Laajennetussa lähestymiskiellossa mukaan tulee myös määräys siitä, ettei kieltoon määrätty saa oleskella suojatun vakituisen asunnon, työpaikan, loma-asunnon tai muun niihin rinnastettavan oleskelupaikan läheisyydessä. Lähestymiskielto on voimassa määrätyn ajan, kuitenkin enintään vuoden. Sitä voidaan tarvittaessa jatkaa. Perheen sisäinen lähestymiskielto tarkoittaa sitä, että kieltoon määrätyn on poistuttava yhteisestä vakituisesta asunnosta eikä hän voi sinne kiellon aikana palata. Perheen sisäinen lähestymiskielto on voimassa enintään kolme kuukautta. Kiireellisissä tapauksissa tuomioistuin tai pidättämiseen oikeutettu virkamies voi määrätä henkilön väliaikaiseen lähestymiskieltoon kolmeksi vuorokaudeksi, jonka kuluessa kielto on saatettava tuomioistuimen päätettäväksi. Tuomioistuimen on tehtävä päätös viikon kuluessa väliaikaisen lähestymiskiellon määräämisestä. Lähestymiskiellosta päättää tuomioistuin ja sitä voi pyytää uhattu henkilö, syyttäjä-, poliisi- tai sosiaaliviranomainen. Perusteena olevaa uhkaa voidaan perustella esimerkiksi lääkärintodistuksilla, rikosilmoituksilla, tekstiviesteillä, nauhoituksilla jne. Asia käsitellään rikosasian tavoin oikeuden istunnossa, johon osapuolet kutsutaan. Perheen sisäisessä lähestymiskiellossa, lapsen ollessa kiellolla suojattu, ohittaa lähestymiskielto tapaamisoikeudesta annetun päätöksen. Lähestymiskieltoon määrätyllä ei siis ole oikeutta tavata lasta kiellon ollessa voimassa. Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus voi olla sakosta yhteen vuoteen vankeutta. (Ylä-Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirja.) 5.3 Lastensuojelulaki milloin ja miten teen lastensuojeluilmoituksen Lastensuojelu tulee laajasti käsittää lasten suojeluksi, joka ei ole pelkästään sosiaaliviranomaisten asia, vaan koskee muitakin viranomaisia ja yhtä lailla kaikkia kansalaisia. Lainsäädännön lähtökohtana on, että ensisijainen vastuu lapsista ja heidän kasvatuksestaan on vanhemmilla ja heidän tulisi pystyä turvaamaan lasten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Yhteiskunnan vastuu kuitenkin alkaa, jos lapsesta ei pidetä riittävän hyvää huolta. 10

12 Lastensuojelulain (25 ) mukaan lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoitusvelvollisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja uskonnollisten yhteisöjen sekä turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa, hätäkeskustoimintaa tai koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat työntekijät sekä näiden toimialueiden luottamustointa hoitavat henkilöt. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös terveydenhuollon yksityisiä ammatinharjoittajia ja palveluntuottajia. Ilmoitusvelvollisuus koskee sitä tietoa, jonka henkilö on saanut työssään tai luottamustoimessaan. Myös muu henkilö, esimerkiksi muu työntekijä, naapuri, tai omainen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen ilman, että salassapitovelvoite sen estää. Ilmoitus tehdään kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse tai kirjallisesti internetistä löytyvällä lomakkeella tai käymällä virastossa henkilökohtaisesti. Lastensuojelun sosiaalityöntekijää voi myös konsultoida huolta herättäneestä tilanteesta ja siitä, kuinka olisi hyvä toimia. Jos ilmoituksen tekijä on tiedossa, on hänen nimensä ja mahdollinen ilmoitusvelvollisuuden perustana oleva tehtävänsä tai virka-asemansa kirjattava lastensuojeluilmoituksen rekisteriin. Laki velvoittaa ilmoituksen tekemiseen salassapitovelvoitteiden estämättä. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus sivuuttaa muussa lainsäädännössä säädetyn salassapidon lukuun ottamatta rippisalaisuutta. Lastensuojelulaki (25 2 momentti) kuitenkin mahdollistaa ilmoituksen tekemisen myös rippisalaisuudesta, vaikka ei velvoita siihen. Perheellä ja lapsella on pääsääntöisesti oikeus tietää, kuka on tehnyt lastensuojeluilmoituksen. (Taskinen 2007.) Tästä käsikirjasta löytyvä lastensuojeluilmoitus (liite 1) löytyy myös Muuramen kunnan internet sivulta.( sosiaalipalvelut/) 5.4. Väkivaltaan puuttumisen malli Seuraavalla sivulla (Kuvio 3, Arviointi ja jatkotoimenpiteet lähisuhde- ja perheväkivaltatilanteessa) on kuvattu yleistä toimintamallia siitä, kuinka työskentely Muuramessa käynnistyy ja jatkuu, jos jossakin toimintayksikössä herää huoli lapseen kohdistuvasta väkivallasta. Ajatuksena on, että jokainen yksikkö tukee perhettä perustehtävänsä mukaisesti ja tarvittaessa asiakas ohjataan peruspalveluista erityispalveluihin. Jokaisella yksiköllä on myös oma toimintamalli, josta käy ilmi kuinka kyseisessä paikassa toimitaan. Yksikkökohtaiset mallit ovat tämän käsikirjan lopussa liitteenä. 11

13 SUUNNITELMALLINEN SELVITYSTYÖ KÄYNNISTYY: HAVAINTO VÄKIVALLASTA Keskustele huolesta työyhteisössä ALKUARVIOINTI LÄHITYÖYHTEISÖSSÄ, JOSSA HUOLI ON SYNTYNYT puheeksi ottaminen osapuolten kuuleminen arvio jatkotoimenpiteiden tarpeesta LAPSEN KANSSA KESKUSTELU Lapselle tuttu työntekijä kirjaa tarkasti mitä lapsi kertoo KONSULTOINTI Mahdollisuus konsultoida huolesta tarvittaessa perheen nimeä paljastamatta esim. perheneuvolan työntekijää tai sosiaalityöntekijää LASTENSUOJELU- ILMOITUS LsL 25 perusteella LASTENSUOJELUN / SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ROOLI perheväkivallan selvittely-> lapsen ja vanhempien kuuleminen tukitoimenpiteiden tarjoaminen lapsen turvallisuuden arviointi rikosilmoituksen tekeminen lapseen kohdistuneissa pahoinpitelyepäilyissä TOIMENPITEET JA TUKI peruspalveluissa, joissa lapsi ja perhe tavataan säännöllisesti perustehtävän mukaisesti työyksikön erityisosaamisen hyödyntäminen (esim. kelto, kuraattori, psykologi) SUUNNITELMAN SEURANTA JA TARKISTUS Työ nähdään jatkumona peruspalveluista tarvittaviin erityispalveluihin, jotta osittainen puuttuminen ei aiheuta turvallisuusriskiä perheenjäsenille. HUOLTAJIEN KANSSA KESKUSTELU Yhdessä työparin kanssa kerrotaan esim. lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta ja kirjataan tarkasti huoltajien kertomus VERKOSTON ROOLI kaikkien toimijatahojen vastuuttaminen sovitaan tukitoimet työnjako aikataulut tärkeää, että huolen havaitsijat ja auttajat kohtaavat asiakkuuden siirtotilanteissa PERHETILANNE RAUHALLINEN -> LAPSI TURVASSA. KUVIO 3. ARVIOINTI JA JATKOTOIMENPITEET LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA. Mukaillen lähdettä: Oulun kaupungin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma 12

14 6. MISTÄ VOI SAADA APUA JA TUKEA VÄKIVALTATILANTEESSA? 6.1 Miten voin auttaa väkivallan uhria sekä tekijää? Kysy oma-aloitteisesti väkivallasta, osoitat ammatillista vastuuta ja herätät luottamusta. Puhumalla avoimesti osoitat, että väkivallasta puhuminen on sallittua. Ota huomioon uhrin sekä lasten turvallisuus, kysy väkivallasta uhrilta, ollessasi kahden kesken hänen kanssaan. Kuuntele ja usko mitä hän kertoo sekä osoita ymmärrystä. Anna tunnustusta siitä, että hän uskaltaa kertoa väkivallasta. Huomioi väkivallan aiheuttamat seuraukset, esim. nopeasti vaihtelevat tunnetilat. Kunnioita uhrin oikeutta tehdä omat päätöksensä, vaikka olisit eri mieltä. Tarjoa käytännön apua, esim. voit lähteä mukaan lääkäriin tai poliisilaitokselle. Kerro palveluista, joita on olemassa niin uhrille kuin tekijällekin. Pidä yhteyttä ja tue häntä eri tilanteissa, mm. silloin jos hän jättää väkivaltaisen kumppaninsa. Älä arvostele tai kritisoi uhria tai tekijää. Jos tieto väkivallan tekijästä on tullut uhrin kautta, ota tekijään yhteys vasta, kun saat häneltä luvan. Keskustele tekijän kanssa selvittäen tapahtumien kulku Tee konkreettisia kysymyksiä, älä syyllistä Ohjaa tekijä hoitoon Muistuta uhria siitä, että apua tulisi hakea jo yksin lasten vuoksi, ettei heidän tarvitsisi nähdä tai kuulla väkivaltatilanteita. (Poliisi; Perttu & Kaselitz ja Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke) 6.2 Miten kysyn väkivallasta aikuiselta? Oletko koskaan tuntenut itsesi turvattomaksi tai onko sinua pelottanut kotona? Onko kukaan koskaan satuttanut sinua? Kokemuksesta tiedän, että väkivalta kotona on monien naisten ongelma. Onko se sinulle ongelma jollakin tavoin? Mitä sinulle on tapahtunut? Vammat, joita sinulla on, näyttävät siltä kuin sinua olisi pahoinpidelty. Kuka on aiheuttanut nämä vammat? Milloin viimeksi jouduit väkivallan kohteeksi? Mikä näyttää laukaisevan väkivallan? Miten väkivalta on muuttunut ajan mittaan? Pelkäätkö kumppaniasi? Pelkäätkö henkesi puolesta tai lastesi hengen puolesta? (Perttu & Kaselitz -06.) Arvioi asiakkaan kanssa asteikolla 1-5, miten uhkaavaksi hän kokee tilanteen tällä hetkellä. ( 5 = välitön vaara) 13

15 6.2.1 Vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä Miten sinua kasvatettiin lapsena? Muistatko kokeneesi hoivaa/ikäviä asioita; millaisia? Keskustele millaisia kurinpitokeinoja vanhemmilla on käytössä? Keskustele millaista on hoitaa lasta? Mitä teet, kun lapsesi käytös alkaa hermostuttaa/ärsyttää sinua? Mitä teet, kun lapsi itkee? Miten selviydytte perheen arjesta Kysy tarvittaessa suoraan ja riittävän konkreettisesti lapsen kaltoinkohtelusta. 6.3 Miten ottaa väkivalta puheeksi lapsen kanssa? Puhu konkreettisilla käsitteillä ja lapsen omilla sanoilla. Kaikissa perheissä riidellään joskus. Minkälaisia riitoja teillä on? Onko sinua satutettu tönimällä, tukistamalla, läpsimällä tai lyömällä? Onko joku läheinen ihminen satuttanut sinua haukkumalla tai uhkailemalla? Onko joku kosketellut sinua sellaisista paikoista tai sillä tavalla, ettei se tunnu mukavalta? Onko sinut pakotettu halailemaan tai suukottelemaan? Oletko nähnyt kotona väkivaltaa? Oletko tullut sen takia vihaiseksi, surulliseksi tai avuttomaksi? Onko sinulle tullut sen takia vatsa- tai pääkipua? Ajatteletko kotiasioita niin, että sinun on vaikea keskittyä, sinua itkettää ja sinun on vaikea nukkua? Tiedäthän, että toisen ihmisen vahingoittaminen ja lyöminen on Suomen lain mukaan rikos ja siksi kiellettyä. Tiedäthän, että aikuisten väliset riidat ja tappelut eivät koskaan ole lasten syytä. Voit käyttää keskustelussa jatkokysymyksiä Kuka?, Mitä sitten tapahtui, Muistatko vielä lisää (Oulun kaupungin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma; Mukaillen Nettiturvakodin sivuja.) 6.4 Turvasuunnitelman laatiminen Joskus voi olla tarpeen keskustella uhrin kanssa siitä, kuinka hän voi suojella itseään (ja lapsiaan). Esimerkiksi silloin, kun väkivallan tekijä on poistettu yhteisestä kodista tai uhri on jättämässä pahoinpitelijää, kannattaa laatia yksilöllinen turvasuunnitelma, josta käy ilmi mm. turvalliset pakotiet kotoa ulos ja luotettavat tuttavat, joiden luo voi kenties mennä turvaan väkivallan uhatessa. Liitteessä 2 on esimerkki turvasuunnitelmasta. Myös lapsen kanssa keskustellessa voi hänelle tehdä oman turvasuunnitelman. Liitteessä 3 on esimerkki lapsen turvasuunnitelmasta. 14

16 7. PAIKALLISET AUTTAJATAHOT Muuramen sosiaalitoimisto. Virastotie 8, Muurame. Lapsiperheiden sosiaalityön yhteystiedot p , p , p Poliisi. Hätätapauksessa hätänumerosta 112. Muut kuin välitöntä poliisin apua koskevat ilmoitukset virka-aikana Jyväskylän kihlakunnan poliisilaitokselle. Urhonkatu 1, Jyväskylä. p Ohjeita perheväkivaltaa kokeneille. Muuramen terveysasema. Omalääkärit/päivystys p Viikonloppupäivystys Jämsän terveysasemalla p Yöpäivystys Keski-Suomen keskussairaalassa p Muuramen Mielenterveystoimisto. p Muuramen seurakunta. Kirkkoherranvirasto, jossa diakonia-, nuoriso- ja lapsityöntoimistot. Muuramentie 40, Muurame. p Kriisikeskus Mobile. Asemakatu 2 (2.krs), Jyväskylä. p h/vrk. Yksilötyötä, vertaistukiryhmiä, lasten ryhmiä. Sosiaalipäivystys virka-ajan ulkopuolella. Yhteys Mobilen kautta tai 112 Ensi- ja turvakoti. Suuruspääntie 11, Jyväskylä. p tai p Mattilan perhetukikoti. Mattilankatu 11, Jyväskylä. p Keski-Suomen seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus. Kilpisenkatu 4, Jyväskylä. p Perheneuvola. Väinönkatu 6 (3.krs), Jyväskylä. p Tukinainen raiskauskriisikeskus. Kriisipäivystys p , Jyväskylän toimipiste p Keski-Suomen keskussairaala, Lasten- ja nuortenpsykiatria. Keskussairaalantie 19, Jyväskylä. p Kriisiyksikkö, konsultaatio- ja kriisipoliklinikka, tarvittaessa kotikäyntejä. Psykoterapiaklinikka, Jyväskylän yliopisto. Mattilanniemi MaC -rakennus. p Väkivaltaisten miesten ryhmiä. 7.1 Valtakunnallisia auttajia Demeter Auttava puhelin (Maria-Instituutti) p Auttava puhelin väkivaltaisille naisille. Naisten linja. p Väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville naisille ja tytöille. Lyömätön linja (Miessakit ry.) p Apua väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille miehille. Lasten auttava puhelin. p Kriisipalvelu. p Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin. p Nettiturvakoti (Ensi- ja turvakotien liitto) Apua perheväkivaltaan. Tukiasema.net Apua elämän eri tilanteisiin. 15

17 LÄHTEET: Ewalds, H (toim.) Kenelle lyönnit kuuluvat? Kuntaopas pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita 2005:7. Ensi- ja turvakotien liitto. lla/ Holmberg, T Lapset ja perheväkivalta. Opas vanhemmille, lastensuojelun ammattilaisille ja muille lasten kanssa työskenteleville. Helsinki: Lasten Keskus. Huhtalo, P, Kuhanen, J & Pyykkö E Kotona turvassa. Katkaise väkivallan kierre. Suomen Mielenterveysseura, Kotona turvassa projekti. Helsinki: SMS-Tuotanto Oy. Keränen, E Väkivaltaseminaarin luennot. Nettiturvakoti. Muuramen kunta, sosiaalipalvelut/ Oulun kaupungin Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma. Paavilainen, E & Flinck A Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Hoitotyön suositus. Hoitotyön tutkimussäätiö. Perttu, S & Kaselitz V Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa ja lasten terveyspalveluissa. Perttu, S & Söderholm A-L Väkivaltaa kokeneiden auttaminen. Opas ammattihenkilöstölle. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oppaita1998:1. Poliisi. Pari- ja lähisuhdeväkivallan torjuntaan liittyvä lainsäädäntö. Säävälä, H, Pohjoisvirta, R, Keinänen, E & Salonen S Mies varikolle. Apua lähisuhdeväkivaltaan. Oulun ensi- ja turvakoti ry. Taskinen, S Lastensuojelulaki (417/2007). Soveltamisopas. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Oppaita 65. Ylä-Pirkanmaan lähisuhdeväkivaltaan puuttumisen käsikirja. Muuramen kunnan lasten työryhmä; Hildén Seija, perheohjaaja Hiltunen Sirpa, sosiaalityöntekijä Hämäläinen Sanna, iltapäivähoidon koordinaattori Ikkala Päivi, kouluterveydenhoitaja Leinonen Seija, lastenpsykologi Nurmi Sirpa, äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Peränen Auli, johtava sosiaalityöntekijä Sinikunnas Liisa, kiertävä erityislastentarhanopettaja 16

18 LIITTEET 1-10 Kuva, Annika Hämäläinen 17

19 1. LASTENSUOJELUILMOITUS Lastensuojelulaki / Ilmoitusvelvollisuus: Jos sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa taikka luottamustoimessa oleva henkilö on virkaa tai tointa hoitaessaan saanut tietää ilmeisestä perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta, hänen on ilmoitettava asiasta viipymättä sosiaalilautakunnalle. Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen. Alaikäisen sekä hänen perheensä kanssa on hyvä keskustella ilmoitusvelvollisuudesta ja siitä, että ilmoitus on lapsen parhaaksi. Lastensuojeluilmoituksen tekemiseen ei tarvita asianomaisen suostumusta. Lastensuojelulain ja ilmoitusvelvollisuuden tarkoituksena on myös, että epäily lastensuojelun tarpeesta saatetaan lastensuojeluviranomaisten tietoon riittävän varhaisen puuttumisen turvaamiseksi. Tätä ilmoitusta voi käyttää myös silloin, kun lapsen tilanne huolestuttaa eivätkä omat tai lähiverkoston voimavarat ja keinot tunnu riittäviltä. Ilmoitusta tulee käyttää myös lastensuojelulain 7 :n 3. momentin mukaisessa tilanteessa: Kun aikuiselle annetaan sosiaali- ja terveydenhuollon, kuten päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja, on otettava huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve. Lapsen nimi/lapsien nimet henkilötunnus henkilötunnus henkilötunnus Osoite: Huoltajan /huoltajien nimet: henkilötunnus henkilötunnus Osoite, ellei sama kuin lapsella: Huoltajan puhelinnumero: Lyhyt kuvaus tapahtumista/havainnoista joihin ilmoitus perustuu sekä siitä, mitä asialle on mahdollisesti jo tehty: Onko asiasta ilmoitettu lapsen huoltajille? Ilmoituksen tekijä, virka-asema ja yhteystiedot: Sosiaalityöntekijää pyydetään olemaan yhteydessä ilmoittajaan? Kyllä Ei Jakelu: sosiaalitoimisto lapsi tai huoltaja muu, kuka? Paikka ja päivämäärä 18

20 2. HENKILÖKOHTAINEN TURVASUUNNITELMA Työntekijä: Asiakas: Pvm: Arvioidaan uudelleen(pvm): 1. Jos minun ja lasteni ei ole turvallista olla kotona/mennä kotiin, voin mennä (päätä tämä, vaikka et ajattelisikaan tulevan seuraavaa väkivaltakertaa.) 2. Väkivaltatilanteessa tai sen uhatessa turvallisin tie ulos kodista on (esim. mitä ovia, ikkunoita, portaita on turvallista käyttää.) 3. Voin kertoa väkivallasta seuraaville henkilöille ja sopia heidän kanssaan poliisin kutsumisesta, jos he kuulevat asunnostani epäilyttävää melua: 4. Voin käyttää koodia (esim. jokin merkki, sana) ystävien tai lasteni kanssa, jotta he tietävät kutsua apua. 5. Jos kumppanini/väkivallan tekijä ei asu kanssani, voin varmistaa turvallisuuteni kotona (esim. lukot, avaimet, hälytysjärjestelmät) 6. Voin pitää käsilaukkuani/turvalaukkuani (paikka kotona tai ystävien luona) 7. Turvalaukun sisältö eli tavaroita, joita tarvitsen nopeaan kotoa poistumiseen: Rahaa Vara-avaimet kotiin ja autoon Varavaatteita Hygieniavälineitä Tärkeitä puhelinnumeroita, matkapuhelin Reseptit/lääkkeet Tärkeitä asiakirjoja (sairausvakuutuskortti, henkilöllisyyskortti jne.) Lasten lempileluja Muuta, mitä 19

21 8. Työntekijä on kertonut minulle että en ole vastuussa kumppanini väkivaltaisesta käytöksestä, mutta voin päättää, miten lisätä omaa ja lasteni turvallisuutta että ansaitsen parempaa kuin tämän, minulla ja lapsillani on oikeus turvalliseen elämään ilman väkivallan pelkoa että väkivalta on rikos ja voin tehdä rikosilmoituksen poliisiasemalla lähestymiskiellosta ja miten sitä haetaan seuraavista tukea antavista paikoista: 9. Työntekijä on ehdottanut/olemme sopineet, että voin jatkaa väkivallan käsittelyä jatkohoitopaikassa/ammattihenkilön kanssa: 10. Voin säilyttää tätä suunnitelmaa (missä) vaarantamatta omaani tai lasteni turvallisuutta. (Perttu & Kaselitz 2006.) 20

22 3. LAPSEN TURVASUUNNITELMA Kun kotona on tappelua ja väkivaltaa, sinusta voi tuntua pahalta ja sinua alkaa pelottaa. Mitä voit silloin tehdä, että olosi tuntuisi paremmalta? Mikä paikka kotona tuntuu turvalliselta? Kenelle voit soittaa? Mikä hänen puhelinnumeronsa on? Onko sinulla sellainen naapuri tai ystävä, jonka luokse voit mennä? Kuka? (Nettiturvakoti.) Hätäpuhelinnumero on 112, johon voit tarvittaessa soittaa, kun sinua oikein kovasti pelottaa. Kerro kuka sinä olet ja minkä ikäinen olet. Mistä soitat (osoite) Kerro mikä sinua pelottaa, mitä kotona tapahtuu tai tapahtui? Älä sulje puhelinta ennen kuin sinulle annetaan lupa hätäpuhelinkeskuksesta. Sinun ei tarvitse pelätä soittamista hätänumeroon, siellä otetaan sinun pelkosi todesta. Hätänumerosta saat myös pikaisesti apua ja tarvittaessa joku tulee kotiisi auttamaan sinua. 21

23 4. LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN TOIMINTAOHJE MUURAMESSA Lastensuojelun sosiaalityö Vanhempien keskinäinen väkivalta: 1) Selvitä työparin kanssa asiakkaan tilanne. Käy keskustelu kokonaistilanteesta väkivaltaa kokeneen kanssa. 2) Keskustele asiakkaan kanssa siitä, miten asia otetaan turvallisesti puheeksi väkivallan tekijän kanssa. 3) Selvitä asiakkaan ja lasten turvallisuuteen liittyvät asiat ja tee yhdessä turvasuunnitelma väkivaltaa kokeneen kanssa. 4) Kerro lastensuojelulaista, ilmoitusvelvollisuudesta ja sen tarkoituksesta. 5) Tee asiakkaan kanssa suunnitelma jatkohoidosta. 6) Kerro tarjolla olevista palveluista aikuisille ja lapsille. 7) Ohjaa tarvittaessa hakeman lähestymiskieltoa ja tekemään rikosilmoitus. 7) Tee lastensuojelutarpeen kartoitus (katso prosessikaavio) Vanhempien lapseen/lapsiin kohdistama väkivalta: 1) Selvitä työparin kanssa asiakkaan tilanne. Pienen lapsen asiassa keskustellaan ensin vanhempien kanssa. Lasta tavataan sovitun suunnitelman mukaisesti. 2) Nuorta voidaan tavata myös ensin ilman vanhempiaan 3) Selvitä lasten turvallisuuteen liittyvät asiat ja tee yhdessä turvasuunnitelma vanhempien ja väkivaltaa kokeneen kanssa 4) Kerro lastensuojelulaista, ilmoitusvelvollisuudesta ja sen tarkoituksesta 5) Kun on perusteltu syy epäillä lapsen pahoinpitelyä, tehdään tutkintapyyntö poliisille. Tutkintapyynnön tekee esimies. 6) Tee lastensuojelutarpeen kartoitus ja jatkosuunnitelma. 7) Kerro tarjolla olevista palveluista aikuisille ja lapsille. 22

24 5. LASTENSUOJELUN TYÖSKENTELYMALLI Lastensuojelun työskentelymalli / Uuden lastensuojeluilmoituksen käsittely Lastensuojeluilmoitus Sosiaalityöntekijän arvio toimenpiteistä Asiakkuutta ei synny Välittömät turvaamis- ja tukitoimet kiireellinen sijoituspäätös avohuollon toimenpiteet Lastensuojelutarpeen kartoitus tarvittavassa laajuudessa Yhteenveto Lastensuojelun asiakkuus alkaa Asiakassuunnitelma Lastensuojelutarvetta ei ole tarvittaessa ohjaus muihin palveluihin Viranhaltijanpäätöksiä tuesta ja palveluista Seuranta 23

25 6. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN TERVEYSASEMALLA Väkivalta tulee esiin lapsen tai vanhemman kertomana Työntekijän heikko mutu Työntekijän havainto/ epäily väkivallasta oireen/vamman/ väkivaltakyselyn perusteella Vanhemman/ lapsen näkyvä vamma päivystykseen HUOLI LIEVENEE Keskustele tarvittaessa huolesta neuvolan aluetyöryhmässä tai lastenpsykologin kanssa, pyydä huoltajan suostumus Asian puheeksiotto asiakkaan kanssa - kirjaa havainnot - älä syyllistä asiakasta - älä tuomitse tekijää vaan väkivalta - keskustele ensin kahdenkesken uhrin kanssa HUOLI VAHVISTUU Kerro lastensuojeluilmoitusvelvollisuudesta Lastensuojeluilmoituksen teko heti tai seuraavana arkipäivänä Asiakas ohjataan tarvittaessa eteenpäin (MTT, perheneuvola ) Virka-ajan ulkopuolella akuutissa tilanteessa tee turvakartoitus ja ota välittömästi yhteyttä Mobileen tai 112 Sovi miten otetaan puheeksi muun perheen kanssa Kerro muiden palveluiden käytöstä. Anna Mobilen jne. yhteystiedot Yli 18 vuotiaasta lapsettomasta aikuisesta ei tehdä lastensuojeluilmoitusta. Tavoite on kuitenkin saada lupa ottaa yhteys sosiaalitoimeen, jollei hän itse sitä tee. 24

26 7. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN PÄIVÄHOIDOSSA HAVAINTO Väkivalta tulee ilmi lapsen, vanhemman tai jonkun muun kertomana TUNNISTAMINEN ALKU ARVIOINTI Työpari Työntekijän havainto väkivallasta: ulkoiset väkivallan merkit, lapsen huolestuttava käyttäytyi Työntekijä keskustelee havainnoistaan jonkun muun työntekijän kanssa ja hankkii itselleen työparin esim. oma työtoveri, esimies, elto/kelto Konsultoidaan tarvittaessa psykologia, perhetai sosiaalityöntekijää TOIMEN PITEET Huoli lievenee tilanne korjaantuu SEURANTA Asiasta puhutaan lapsen kanssa, tilanteen tarkempi selvittely kirjataan lapsen kertomus ja omat havainnot turvallisuuden varmistaminen Verkoston jäsenenä toimiminen tuetaan lasta ja perhettä oman perustehtävän mukaisesti lapsen hyvinvointia arvioidaan tarvittaessa moniammatillisessa verkostossa Lapsen tilanne turvallinen kotona ja päivähoidossa Otetaan huoli puheeksi vanhempia kunnioittavalla tavalla kerrotaan lastensuojelu- ilmoituksesta sovitaan yhteistyön jatkamisesta kirjataan vanhempien kertomus Lastensuojeluilmoitus Sosiaalityö Perheväkivallan selvittely Turvallisuus varmistetaan Tukitoimet Rikosilmoitus pahoinpitelyepäilyssä 25

27 8. PERHE-JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA HAVAINTO Väkivalta tulee ilmi lapsen tai jonkun muun kertomana Työntekijän havainto väkivallasta Työntekijä keskustelee havainnoistaan jonkun muun työntekijän kanssa ja hankkii itselleen työparin esim. oma työpari, iptoiminnan koordinaattori, opettaja, rehtori, kouluterveydenhoitaja ALKUARVIOINTI Työpari Konsultoidaan tarvittaessa psykologia, perhetai sosiaalityöntekijää TOIMENPITEET Asiasta puhutaan lapsen kanssa tilanteen tarkempi selvittely kirjataan lapsen kertomus Verkoston jäsenenä toimiminen tuetaan lapsen päivää oman perustehtävän mukaisesti toimitaan moniammatillisen verkoston jäsenenä lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi Otetaan yhteys huoltajiin kerrotaan lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta kirjataan vanhempien kertomus Lastensuojeluilmoitus SEURANTA Lapsen tilanne turvallinen kotona, koulussa ja iltapäivätoiminnassa 26

28 9. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN PERUSKOULUISSA Väkivalta tulee ilmi oppilaan tai jonkun muun kertomana Opettajan tai muun työntekijän havainto väkivallasta Työntekijä ottaa asian puheeksi oppilaan kanssa Varmistetaan oppilaan turvallisuus koulupäivän jälkeen Työntekijä hankkii itselleen työparin. (esim. erityisopettaja, kuraattori, rehtori) - tilanteen tarkempi selvittely - tarvittaessa ohjaus esim. kouluterveydenhoitajalle, lääkäriin, psykologille tai Mobileen - tarvittaessa yhteys hätäkeskukseen 112. Yhteys huoltajiin - Kerrotaan lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta Lastensuojeluilmoitus Oppilashuollon toiminta oppilaan tueksi - työskentelyn etenemisestä sopiminen (opettajan/erityisopettajan toiminta yhdessä kuraattorin, psykologin, kouluterveydenhoitajan kanssa) - koulunkäynnistä huolehtimien - huomioidaan opettajan jaksaminen Oppilaan tilanne turvallinen kotona ja koulussa 27

29 10. PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTAAN PUUTTUMISEN TOIMINTAOHJE MUURAMEN LUKIOSSA Väkivalta tulee ilmi opiskelijan tai jonkun muun kertomana Työntekijän havainto väkivallasta tai sen uhasta Työntekijä ottaa asian puheeksi opiskelijan kanssa Varmistetaan opiskelijan turvallisuus koulupäivän jälkeen Työntekijä hankkii itselleen työparin (kriisiryhmän jäsen) - tilanteen tarkempi selvittely - Tarvittaessa ohjaus lääkäriin/mobileen/ psykologille Yhteys huoltajiin kerrotaan lastensuojelun ilmoitusvelvollisuudesta Lastensuojeluilmoitus Opiskeluterveydenhuollon toiminta opiskelijan tueksi - työskentelyn etenemisestä sopiminen (psykologin, terveydenhoitajan toiminta) - opiskelusta huolehtiminen - tarvittava tuki opettajille Opiskelijan tilanne turvallinen Yli 18-vuotiaan opiskelijan kohdalla menetellään samoin, paitsi ei tehdä lastensuojeluilmoitusta. Tavoitteena on saada opiskelijalta lupa ottaa yhteys vanhempiin ja tarvittaessa myös sosiaalitoimeen. 28

30 29