Haasteet ja pullonkaulat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Haasteet ja pullonkaulat"

Transkriptio

1 Kotipaikka on tärkeä. Kotiseudulle perustetaan sellainen yritys, jolle on nähty siellä tarvetta. Halutaan tukea omaa aluetta ja maksaa sinne myös veroja. Kun hain työntekijää, kolmesta minulle vastasi yksi, joka oikeastaan ei ole edes alan henkilö. Potentiaali niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. Nähdään, että on laaja potentiaalinen markkina pääkaupunkiseudun ja Venäjän läheisyyden takia. Venäjän läheisyys tarjoaa myös mahdollisuuksia kansainvälistymiselle. Tätä tukevat myös satama sekä hyvät juna- ja moottoritieyhteydet Helsinki-Pietari -välillä. Nähdään, että rajan läheisyys tuo myös venäläistä ostovoimaa Suomen puolelle. Venäjän matkailu koskettaakin lähes kaikkia tavalla tai toisella. Myös venäjänkielentaitoisten ihmisten löytyminen alueelta mahdollistaa Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Toisaalta, jos ei halua tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa, markkina on rajallinen. Etelä-Kymenlaaskossa on hyvä logistiikka, meri ja rautatie, mutta ei täällä VirolahtiMiehikkälässä. En ole kiinnostunut yhteistyöstä venäläisten kanssa, eivät ole minulle mieluisia toimijoita. Passiivisuus. 30% yrityksistä ei tällä hetkellä kehitä toimintaansa aktiivisesti millään tavalla. Pula ammattiosaamisesta. Ammattitaitoisia työntekijöitä on vaikea saada ja motivoida liikkeelle johtuen toisaalta siitä, että työvoimaa voisi kouluttaa ja toisaalta siitä, että työttömiä on vaikea saada liikkeelle. Lisäksi ulkomaalainen henkilökunta on paikallista edullisempaa. Kotiseutukannatus. Kaikki rakennushankkeet hyödyntävät potentiaalisesti paikallisia rakennusalan tekijöitä. Kova kilpailu. Rakennusalalla tuntuu olevan tarjontaa ja tungosta pienyrittäjistä. Tämän takia työt ovat vähissä, mutta uusille ideoille on aina tilaa. Tiukentuneet vaatimukset. Rakennusalan uudet säännöt rajoittavat toimintaa myös Kymenlaaskossa. 2,5 % 7,5 % Työttömyyden ilmapiiri. Paperiteollisuuden ongelmat heijastuvat alueen työttömyyteen ja sitä kautta huonoon ostovoimaan. Alueella on myös negatiivinen ilmapiiri ja asenneongelma, johtuen osittain entisen kasvualueen muuttumisesta taantuma-alueeksi. Oman alueen ihmisiä tulisi ottaa enemmän töihin sekä tarjota lisäkoulutusta ja opiskelupaikkoja niitä tarvitseville. Joukkoon pääsemisen vaikeus. Alue on sisäänpäin lämpiävä: kun suhteet on luotu, kaikki toimii, mutta sitä ennen ei % 16 % 62 % Imago ja negatiivinen ilmapiiri. Koetaan, ettei tapahdu uusia asioita Asumisen väljyys. Koetaan, että asuntoja löytyy kohtuuhinnalla. Alueella on tilaa ja luonnonläheisyys nähdään arvokkaana. Liikenneyhteydet. Sijainti ja kulkuyhteydet erityisesti eteläisissä osissa ovat hyvät. Sijainti valtaväen ja rautatien varrella sekä sataman läheisyydessä mahdollistaa hyvät logistiset yhteydet joka suuntaan. Oman klusterin tuki. Rakennusalan toimijat tilaavat toisiltaan palveluita ja tekevät yhteistyötä. Tuntuu, että yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on hyvä asia, mutta sitä voisi aktivoida enemmänkin. Apu ja kannustus. Halutaan lisää huomiota pienille ja keskisuurille toimijoille, ja pienyrittäjille kaivataan lisää tukea esimerkiksi tonttien ja toimitilojen avulla. Kaivataan kannustusta ja positiivisen ilmapiirin luomista. Parempi tiedotus. Alueella on paljon tarjontaa yrityksille, mutta tiedotuksessa olisi parantamista. Olisi hyvä saada tietoa esimerkiksi kilpailutuksista paremmin jakoon. Raja-alueen sijainnin hyödyntäminen. Tukea yhteistyöhön Venäjän kanssa voisi lisätä, ja hyödyntää mahdollisuudet Vaalimaan rajan kehittämisessä. Paikallisuus on vahvuus. Asiakkaat ovat lähellä ja kuljetuskustannukset alhaiset. Koetaan, että on suhteellisen hyvä yhteishenki, ja pienet piirit nähdään sekä hyvänä että huonona asiana. Kouvolassa on yksi toimipisteemme, koska haluan maksaa veroja sinne. Rakentaminen

2 Terveys- ja sosiaalipalvelut Alue on pysynyt maalaismaisemana, vaikka kaikki kaupunkien edut on saatavilla. Itse asiassa kunnallisesti yksityisten lisäksi terveydenhoitopiirit ja suuret sekä pienet yritykset tarvitsevat kuntoutuspalveluja, mm. StoraEnso ja Kansaneläkelaitos. Hyötyy väestön ikääntymisestä. Terveyspalvelut ovat aina tarpeellisia ikääntyvän väestön kasvaessa. Puutteellinen julkinen liikenne. Julkinen liikenne ei toimi loogisesti, ja mm. busseille toivotaan lisävuoroja. Työvoiman tarpeen ja taidon kohtaaminen. Toiveena jatkokoulutusmahdollisuuksien lisääminen. Teollisuuskeskeinen asenne. Pienyritysystävällisyyttä voisi olla enemmän % 12 % 20 % 44 % 20 % Alueen vahvuudet ja motivaatio olla Kunta ja julkishallinto toimivat hyvin. Pienessä mittakaavassa julkishallinto toimii hyvin, mutta suuret liitokset ovat lisänneet päällekäisyyttä lupa-asioissa ja valvonnassa. Hyvä yritysilmapiiri. Ilmapiiri on hyvä, mutta voi ulkopuoliselle näyttäytyä sisäänpäin lämpiävänä yritysympäristönä. Kysyntä. Alueella selkeästi tarvetta terveys- ja sosiaalipalveluille, ja asiakaskunta on laaja. Yrittäjyyteen kouluttaminen. Enemmän yrityskouluja yrittäjien tueksi. Kotiseuturakkaus. Oman klusterin tuki. Voisivatko toimivat muut yritykset hyödyntää hoiva- ja terveyspalveluita, esim. tarjoamalla päivähoitopaikkoja työntekijöiden lapsille? Näiden palveluiden löytymiseen tarvitaan apua. Eri toimijoiden yhteistyö. Kunnan ja yksityisten (ja kolmannen sektorin) toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Uudenlaiset kumppanuudet. Toiminimiyrittäjien ja pienten yritysten yhteistyön kehittäminen. Rakentamisen ja kiinteistösijoittamisen toimijat kumppaneiksi. Edellytykset toiminn. Toiminn sopivien toimipaikkojen löytyminen ja kulurakenne. Luonnonläheisyys. Luonto ja rauhallisuus yhdistettynä kaupungin tarjoamiin etuihin on alueen valttikortti.

3 Helsinki on lähellä, ja muu Suomeen voidaan toimittaa tuotteita. Paikallisiin ihmisiin tulisi panostaa enemmän, ei ainoastaan Venäjältä tulleisiin. Sijainti pääkaupunkiseudun ja Venäjän välissä. Sijainti lähellä sekä Venäjää että pääkaupunkiseutua on tärkeää. Toiminnasta ja kohdemarkkinasta riippuu, kumpi suunta nähdään tärkeämpänä. Nähdään, että sijaintinsa ansiosta on hyvät kansainvälistymismahdollisuudet idän suuntaan, mikä tuo hyviä mahdollisuuksia yrityksille. Kaupungin toimesta voisi tarjota valmiita tiloja uusile yrittäjille, jotta aloittamiskynnys helpottuisi. Tavaraliikenteen hyvä logistiikkaverkko. Hyvät logistiset ratkaisut tavaraliikenteen osalta ovat alueen valttikortteja. Sataman läheisyys, liikenneratkaisut ja väyläverkosto saavat kiitosta. Samalla korostuu myös yhteistyö kuljetusalan yrityksiin. Toisaalta henkilöliikenteen järjestelyihin toivotaan parannuksia esimerkiksi parkkipaikkojen, teiden ja joukkoliikenteen osalta, jotta myös henkilöiden liikkumista helpotettaisiin. Liikkuminen ja logistiikka korostuu sekä tavaran että ihmisten suhteen, sekä alueen ostovoima. Työttömyys ja heikko ostovoima. Alueella koettu työttömyys, taantuma ja siihen liittyvä asukkaiden huono ostovoima on kaupan alan yrityksille merkittävä haaste.työllisyysaste tulisi saada nousuun ja ihmiset takaisin työelämään. Passiivisuus. 20% yrityksistä ei tällä hetkellä kehitä aktiivisesti toimintaansa millään tavalla. Uusasiakashankinnan tärkeys. Yli puolet yrityksistä (52%) panostaa uusasiakashankintaan. 3% 9% % 22 % 50 % Joustava työvoima ja tilat. Korkean työttömyysasteen ansiosta on helppo löytää työvoimaa viikonlopputai sesonkityöhön. Myös hyvien toimitilojen saatavuus on positiivinen seuraus tästä. Hyvä yrittäjähenki. ssa on hyvää yrittäjähenkeä vaikeista ajoista huolimatta. Byrokraattinen ja epätasa-arvoinen yritysilmapiiri. Yrittäjäilmapiirin koetaan olevan huono, ja tuntuu, että asiat tehdään yrittäjille tahallaan vaikeiksi. Byrokratia koetaan hankalaksi ja sitä voisi muuttaa pienyrittäjille suotuisammaksi. Jaettujen tukien koetaan vääristävän kilpailua suurten toimijoiden eduksi samalla kun pienet yritykset kuolevat pois. Imago. Alueen imagon koetaan huonontuneen viime vuosina taantuman myötä eikä uudistuksia olla nähty tarpeeksi. Turismiin panostaminen. Turistit, pääasiassa venäläiset turistit, tuovat alueelle vahvuutta, ja turismia toivotaan kehitettävän. Puutteellinen joukkoliikenne. Joukkoliikenne on huonontunut kuntaliitosten myötä, mikä vaikeuttaa erityisesti nuorten liikkumista alueen sisällä. Tiloja aloittaville yrittäjille. Koska toimitiloja on paljon vapaana, hyvien tilojen löytyminen on helppoa. Voisiko kunta tarjota uusille yrittäjille valmiita tiloja, jotta kynnys yrityksen perustamiseen madaltuisi? Lisää tukea verkkomyynnin kehittämiseen. Verkkokauppa nähdään tapana laajentaa markkinaa paikallisen ostovoiman ollessa heikompaa. Etäkaupan kasvattamiseksi kaivataan lisää tukea verkkokaupan ja sähköisen markkinoinnin osaajilta. Yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen. PKyrityksille toivotaan lisää tukea kuntien taholta sekä parempaa ja avoimempaa yhteistyötä kuntien kanssa. Myös yritysyhteistyön kehittämistä toivotaan sekä saman että eri alojen yritysten välillä. Kotiseuturakkaus ja luonnonläheisyys. Kotiseutu ja siihen liitetyt elämänlaatuun liittyvät tekijät koetaan tärkeäksi syyksi toimia ssa. Ruuhkattomuus, rauha, kaunis luonto, mukavat ihmiset ja se, että seutu ja perinteet ovat tuttuja ja kaikki perusasiat ovat kunnossa vaikuttavat siihen, että ssa halutaan toimia. Tukku- ja vähittäiskauppa

4 Informaatio ja viestintä (pieni vastaajajoukko) Alueella pitäisi luoda enemmän hyvää fiilistä eikä negatiivista ajattelua % 23 % 8 % 23 % 38 % Negatiivinen ilmapiiri. Ilmapiirin ei koeta olevan kannustava ja yleinen asenneilmapiiri on negatiivinen. Elämänlaatu. Kotiseudun merkitys on suuri toimipisteen sijaintia valittaessa. Valttikortteja ovat hyvä elämänlaatu, kiireettömyys ja rauha sekä arjen helppous. Yritykset kokevat myös pääkaupunkiseudun läheisyyden ja asumisen edullisuuden positiivisina asioina. Toimitilojen löytämisen helppous. Alueella on paljon toimitiloja tarjolla. Pitkäaikaisten työntekijöiden löytyminen. Pitkäaikaisia työsuhteita on helpompi luoda, koska ihmiset viihtyvät pitkään yrityksessä. Sijainti ja kulkuyhteydet sekä muu Suomeen että Venäjälle ovat loistavat. Yhteishengen kehittäminen. Yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteen hiileen puhaltamista tulisi kehittää ssa. Pienyritysten tukeminen. Alueella on tilaa pienyrityksille, mutta pienyritysten toimintaa tulisi helpottaa ja edistää. Asiantuntijaverkostojen rakentaminen. Verkostoissa erilaiset asiantuntijapalvelut (valokuvaajat, kääntäjät jne.) ovat tärkeässä roolissa. Miten näiden verkostojen rakentamista voisi tukea? Tukea rahoitukseen. Rahoitusalan tukea ja pääomasijoittajia kaivataan myös ssa (koko Suomen ongelma). Imagon parantaminen. n imagolle toivotaan nostetta, koska se on alan yrittäjille tärkeä. Kansainvälisyyteen panostaminen. lle toivotaan lisää näkyvyyttä maailmalla. Kansainväliset yritykset ja suuremmat tuotantoyhtiöt koetaan kiinnostaviksi tekemisen tukijoiksi.

5 Palvelut ja matkailu Majoitusalue on ollut täällä jo 20 vuotta ja minä sen sitten ostin, kun paikka vaikutti kauniilta. Sijainti korostuu. Kauniit maisemat ja läheisyys kohderyhmään (yritykset, turistit ) ovat tärkeitä. Uusasiakashankinnan tärkeys. 72% toimijoista panostaa uusasiakashankintaan. Yhteistyöhakuisuus. 25% etsii uusia yhteistyökumppaneita ja sama määrä pyrkii syventämään olemassa olevia kumppanuuksia. Itse asiassa kaikki paikalliset tukevat tavalla tai toisella toinen toisiaan toiminnallaan. Suuriin tapahtumiin keskittyminen on väärin. Toiminta täytyy olla ympärivuotista ja paikallinen ostovoima tulisi saada kasvuun % 11 % 17 % 19 % 42 % Paikallisen ostovoiman puute. Yleinen taloustilanne ja n alueen korkea työttömyysaste heikentävät ostovoimaa. Potentiaalinen asiakaskunta pienenee ihmisten muutaessa pois, mikä vaikuttaa puolestaan ympärivuotisen toiminnan kannattavuuteen. Keskusta-alueiden autioituminen. Elävä keskusta ja toisten toimijoiden tuki auttavat vetämään asiakkaita liikkeisiin. Kunnallishallinnon kanssa toimiminen. Koetaan, että byrokratia ja hallinnolliset ongelmat ovat Suur-Kouvolan myötä lisääntyneet, mikä hankaloittaa yrittäjien toimintaa. Kunnan suhtautumiseen yritystoimintaan toivotaan parannuksia. Kaunis luonto. Luonnon monimuotoisuus ja kaunis sijainti nousevat selkeiksi vahvuuksiksi. Luonto on monille toimijoille syy toimipaikan valintaan sekä toimimiseen. Samalla koetaan, että koskematonta luontoa ja meren läheisyyttä ei ole vielä osattu täysipainoisesti hyödyntää markkinoinnissa ja viestinnässä, ja että niistä löytyy paljon lisäpotentiaalia. Positiivinen ilmapiiri. Alueen ilmapiirin koetaan olevan hyvä ja rento, ja positiivisia kehityksen merkkejä on ilmassa. Koetaan, että ssa on potentiaalia. Uusille ideoille on myös aina tilaa. Kotiseuturakkaus ja -tuntemus. Yrityksen perustaminen ja pitäminen kotipaikkakunnalla koetaan tärkeäksi. Eläminen on helppoa, kun kaikki palvelut löytyvät läheltä. Yrityksiä perustettaessa onkin usein lähdetty liikkeelle havaitusta kysynnästä tietylle palvelulle. Myös muut toimijat ovat vetäneet mukanaan uusia yrityksiä, jotka ovat pystyneet tarjoamaan yrityksille, niiden työntekijöille tai asiakaskunn palveluita. Työvoiman saatavuus. Työvoiman löytäminen koetaan helpoksi ja koulujen kanssa on hyvää yhteistyötä työharjoitteluihin liittyen. Sijainti ja kulkuyhteydet. Sijainti hyvien kulkuyhteyksien varrella on vahvuus sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa. Tieverkostojen parantuessa laajenee myös yritysten asiakasalue. Venäjän läheisyys on myös valtti, jota tulisi osata hyödyntää paremmin. Tarjonnan laajentaminen. Tarjonnan laajuus ja klusterin tuki korostuu tällä toimialalla. Mitä ennemmän tarjontaa on, sitä mielenkiintoisemmaksi alue turistien ja asukkaiden silmissä muodostuu. Samoin elävät keskusta-alueet ovat tärkeitä ympärivuotista toimintaa ajatellen. Tarjontaa tulisikin kauttaaltaan laajentaa. Yhteistyön parantaminen. Yhteistyön parantamista toivotaan sekä alan toimijoiden, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden että kuntien ja yritysten välillä. Olisi myös toivottavaa, että Kotka ja Kouvola yhdistäisivät voimansa matkailupuolella, jotta alueen markkinointi ja näkyvyys kehittyisivät. Tuki ja tasapuolisuus. Ympärivuotisen toiminnan tukemiseen kaivataan panostuksia. Samoin koetaan, että pienemmille toimijoille tarjotaan vähemmän tukea kuin suurille hankkeille ja tapahtumille.

6 Paine erikoistumiseen. Globalisoituminen ja tehokkuusajattelu ajaa yritykset erikoistumaan vahvasti jotkut vasten tahtoaan, koska ne eivät pysty kilpailemaan kannattavasti sillä toimialalla, jolla haluaisivat toimia. Erikoistuminen avaa tosin myös uusia mahdollisuuksia. Kaikessa isketään kapulaa rattaisiin. Me hankimme erikoispalveluja metalli- ja teknologiateollisuudesta. Ostamme ulkoa mm pintakäsittelyn. Itse keskitymme siihen, mikä osataan parhaiten. Raaka-aineen saatavuus korostuu. Toiminta paikkaan sidottu. Raskaampi infrastruktuuri tekee vanhan yrityksen siirtämisestä hyvin vaikeaa. Vahvat keskinäiset riippuvuussuhteet ja klusterin tärkeys. 3% 3% 14 % Teollisuusverkosto. Paperiteollisuus on vetänyt mukanaan monia toimijoita, joiden toiminta perustuu sen tarpeisiin. Suurten tehtaiden takia ssa on paljon tavarantoimittajia, jotka toisaalta hyötyvät myös toistensa olemassaolosta. Sopivien kumppaneiden löytyminen koetaan hyvänä ja alihankkijoiden ja toimjoiden saatavuus ja tuki ovat yrityksille tärkeitä. Raaka-aineen saatavuus on merkittävä tekijä. Tämä voi tarkoittaa sekä luonnon raaka-ainetta (esim. puu) että toisten yritysten toiminnasta sivutuotteena saatavaa raaka-ainetta (esim. kierrätysmateriaalit). Raaka-aineen tuontimahdollisuudet myös alueen ulkopuolelta ovat hyvät liikenneyhteyksien johdosta (satama, raideliikenne, tiet). Myös energian saatavuudella on merkitystä. Sijainti ja kulkuyhteydet. Logistiset mahdollisuudet mahdollistavat sekä tavaroiden viennin että esim. materiaalien ja komponenttien tuonnin. Läheisyys Venäjään ja pääkauspunkiseudulle, sataman ja lentokentän läheinen sijainti sekä rautatie ja moottoritie ovat tärkeitä. Asiakkaiden sijaitessa muualla Suomessa tai ulkomailla hyvät yhteydet mahdollistavat toimimisen ssa. Toimitilojen saatavuus. Toimitiloja löytyy kohtuuhintaan, ja yritys on alunperin perustettu alueelle hyvän kiinteistön löytymisen seurauksena. 11-6,5 % Vahvat riippuvuussuhteet. Toimijat ovat vahvasti klusteroituneita ja hyvin riippuvaisia toisistaan. Paperiteollisuuden kylkeen perustetut yritykset ovat erittäin riippuvaisia paperialan kehityksestä ja hyvinvoinnista. Joillakin yrityksillä on vain yksittäisiä suuria asiakkaita. Paikkaan juurtuminen. Monet yritykset ovat vanhoja ja vahvasti juurtuneita alueelle, eikä tarvetta niiden siirtämiseen ole vuosikymmenten aikana tullut. Toisaalta myös teollisuusyritysten raskaampi infrastruktuuri tekisi yrityksen siirtämisestä tavallista kalliimpaa ja vaikeampaa. Byrokratia koetaan hankalaksi. Lupa-asioiden hoitaminen, tonttien ostamisen vaikeus sekä viranomaisten etäisyys yritysten maailmasta koetaan ongelmallisiksi. Yrityksillä on tunne, ettei kuntatasolla ymmärretä mihin kaikkeen esimerkiksi infrastruktuurin, kuten teiden korjausten, säästötoimenpiteet vaikuttavat. 73,5 % Kotiseuturakkaus. Kotiseutu on monille vahva motivaatiotekijä ssa toimimiselle. Koetaan, että elämänlaatu on hyvää ja kaikki perusasiat ovat kunnossa. Imago ja ilmapiiri. Kymenlaaskon maine on paikkana ollut aina hyvä, samoin ilmapiiri, ja ihmiset ovat mukavia. Koulutetun työvoiman puute. Vaikka työvoimaa on saatavilla korkean työttömyysasteen johdosta, on koulutetun työvoiman löytyminen haasteellista ja este kasvutavoitteiden saavuttamisessa. Koetaan, että työvoima karkaa alueelta pääkaupunkiseudulle mm. paikallisen opistotason koulutuksen puutteen takia. Suljettu yritysilmapiiri. Yrittäjäilmapiiri koetaan sisäänpäin lämpiäväksi, ja jalansijaa on tästä syystä vaikea saada ssa. Uusia asukkaita ja yrityksiä toivotaan alueelle monista syistä. Työllisyystilanteen parantaminen sekä alueen mielenkiintoisuuden ja asukasmäärän kasvattaminen työvoiman saantia ajatellen on yksi syy. Koetaan myös, että mitä laajemmin on erilaisia toimijoita, sitä parempi om toiminn. Yhteistyötä yritysten välillä toivotaan parannettavan, jotta klusterista saisi kaiken hyödyn irti. Verkostoitumisen tukeminen. Yritysten erikoistuessa omiin vahvuusalueihinsa voisi verkostoitumismahdollisuuksia ja muiden toimijoiden toisilleen tarjoavaa tukea kehittää. Pienyrittäjiä tulisi huomioida paremmin. Ajattelumallia voisi muuttaa suotuisammaksi PK-yrityksiä kohtaan. Koetaan, että on oltu suurten toimijoiden varassa kauan, mihin liittyy omat riskinsä. Yhteistyö viranomaisten ja yritysten välillä. Yhteistyötä tulisi kehittää ja tuoda viranomaiset lähemmäs yritysten arkea. Alueen markkinointi. Toivotaan panostusta esimerkiksi myyntinäyttelyihin, messuihin ja vientiteollisuuteen muuten liittyviin tilaisuuksiin osallistumiseen. Teollisuutta tukeva koulutus. Koulutuksen osalta toivotaan ammattikoulutuksen maineen nostoa sekä panostusta sellaiseen AMK-asteen koulutukseen, jolle toimijoilla on tarvetta, kuten insinöörikoulutukseen. Logistiikka-asiat ovat Kymenlaaskossa kunnossa. Täältä on helppo lähteä ja lähettää tavaroita eteenpäin Teollisuus

7 Liikenneyhteydet ja linkit ulkomaanliikenteeseen. Satama, joka mahdollistaa tavaraliikenteen ympäri Eurooppaa, on n selkeä valtti, ja se on monille keskeinen syy toimimiseen. Samoin raideliikeyhteydet Venäjälle sekä E18 moottoritie ja sen kunto ovat erittäin tärkeitä toimijoille. Etäisyydet ovat pieniä ja satama tuottaa lisäarvoa. Kaupungillistuminen ei ole vielä tehnyt tuhojaan. Venäjän markkinan läheisyys. Venäjän läheisyys mahdollistaa sekä viennin että maahantuonnin, ja rajan läheisyydessä oleva toimipiste on näitä harjoittaville toimijoille looginen. Venäjä nähdään mahdollisuutena, ja idänkauppaan toivotaan kehitystä. Samalla nähdään kuitenkin, että Venäjän kauppa ja tukeutuminen siihen ovat riippuvaisia Venäjän tilanteen kehittymisestä. Ei tämä huonompi ole kuin muutkaan paikat. Pohjanmaahan verrattaessa on kuitenkin huomattava ero, sillä täällä on liikaa paperiteollisuutta ja sahaa ja on kova työttömyys ja huono tilanne. Alhaisemmat toimintakustannukset. Kustannukset ovat ssa pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla, ja myös työvoimaa löytää vähän halvemmalla. Myös tonttitilan löytäminen on ssa helppoa. Passiivisuus. Neljäsosa yrityksistä (26%) ei kehitä toimintaansa millään tavalla tällä hetkellä. Sisäänpäinkääntynyt yritysilmapiiri. Yrittäjäyhteistyössä nähdään haasteita ja kuppikuntaisuutta, joka vaikeuttaa yhteistyötä. Piireihin on vaikea päästä. Vaihtelevat intressit. Tällä toimialalla toimivat sekä henkilöliikenteeseen erikoistuneet toimijat, että rahti-, huolintaja tavaraliikenneyritykset. Näillä on keskenään erityyppiset intressit johtuen eriävästä asiakaskunnasta. 11-2% 11 % Kuntien yritysvastainen asenne. koetaan yritysvastaisena, ja kunnallinen painostus koetaan raskaaksi. Toisaalta koetaan, että yhteistyö kunnan edustajien kanssa toimii hyvin. Tuen epätasapuolinen jakautuminen. Yrittäjille, ja varsinkin pienille yrityksille, tarjotut tuet koetaan liian huonoina. Koetaan, että tuetaan ainoastaan suuria, mammuttikokoisia toimijoita, ja pienet jäävät näiden jalkoihin. Huono ostovoima. Alueen ostovoima on työttömyyden takia huono, mikä vaikuttaa negatiivisesti yritystoimintaan. Työpaikkoja toivotaan lisää erityisesti teollisuuden alalta, mutta myös turismia ja erilaisia palveluita tulisi lisätä ostovoiman nousuun saamiseksi. Infrastruktuurin kunto. Tieverkossa on ollut kuntoongelmia, joita on kuitenkin pikkuhiljaa alettu kunnostaa. 10 % 26 % 51 % Kotiseuturakkaus. Asuinpaikka on merkittävässä asemassa toimipaikka valittaessa. ssa arvostetaan elämänlaatua, luontoa, rauhallisuutta ja meren läheisyyttä. Samalla hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat laajan toimialueen, vaikka yrityksen koti sijaitseekin ssa asuinpaikan tai perinteiden takia. Teiden pitäminen hyvässä kunnossa on tämän toimialan yrityksille erittäin tärkeää. Moottoritien parannus on ehdottomasti tärkein kohde, mutta parannuksia toivotaan myös Kotka Kouvola -tielle. Innovatiivisuutta ja kokeilunhalua tulisi kehittää. Koska kuljetusala on epävakaa toimiala, näiden piirteiden koetaan olevan yritykselle jatkossa entistä tärkeämpiä. Kansainvälistymisen mahdollisuuksia tulisi lisätä. Esimerkiksi yhteisprojekteja Venäjän tai Pietarin kanssa voisi kokeilla ja tukea siten mahdollisesti myös alueen pieniä yrityksiä. Myös alueen tunnettuutta ja näkyvyyttä tulisi lisätä sekä ulkomailla että kotimaassa. Pidemmät sopimukset kunnan kanssa. Kunnan tulisi kilpailuttaa palveluita pidemmäksi ajaksi kuin kahdeksi vuodeksi, jotta toimijat uskaltaisivat uusia kalustoa ja palkata lisää henkilöstöä. Nykyisellään riski koetaan turhan suureksi. Meriliikenteen elävöittäminen. Meriliikennettä voisi kiihdyttää väylämaksuja pienentämällä tai jopa poistamalla. Haminan seudulla konttiliikenne on pysähtynyt ja yrittäminen on kuollutta. Yrittämistä yritetään tukea, mutta se on vähän heikolla kantilla. Logistiikka

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

VIRTAIN KAUPUNGIN. Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu Tampereen Aikuiskoulutuskeskus VIRTAIN KAUPUNGIN Yritysilmastokyselyn tulokset Marraskuu 2016 1. VIRROILLA VÄLITTYY POSITIIVINEN MIELIKUVA YRITTÄMISESTÄ JA ASUMISESTA. 2. VIRTAIN KAUPUNKISEUTU NÄYTTÄYTYY KIINNOSTAVANA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma Liite 1 Viestintäsuunnitelma 2014-2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL:n viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelman tehtävänä on antaa suunta viestinnän toimenpiteille vuosille 2014 2016. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa?

I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? I Ympäristönsuojelu Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) suurinta paikallista ympäristöongelmaa? 1.Liikenne 3a 15 42 % 2. Melu 5 3.lmansaasteet ja/tai hajut 1 24 67 % 4. Likaiset kadut 7 19 % 5. Julkisten rakennusten

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Tallinnan-kokous

Tallinnan-kokous Tallinnan-kokous 8. 10.9. 010.3.010 Egoprise-sähköpostikysely yrityksille 010 Seamkin markkinatutkimusyksikkö teki kesäkuussa 010 sähköpostikyselyn, joka lähetettiin 1000 pienen ja keskisuuren yrityksen

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi

Cursor. Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä. 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Cursor Verkkoaivoriihi elinkeinostrategian päivityksen tueksi Tiivistelmä 2.4.2016 Teppo Nieminen Tuomo Lähdeniemi Sisältö Yhteenveto Tavoitteet Tulokset Yhteenveto ja suositukset Liitteet Toteutus ja

Lisätiedot

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017

Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Selvitys: Yritysten näkemyksiä vieraskielisestä työvoimasta, kohdemarkkinoista ja suhdanteista 1/2017 Helsingin seudun kauppakamari COME Chamber of Multicultural Enterprises Tutkimuksesta Kyselyn vastausaika

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia

Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia Kiikalan pitäjäkyselyn tuloksia ti Kylien Salo, FM Tanja Ahola VASTAAJAT (194 vast.) muut 1 % yksi aikuinen 27 % lapsiperhe 15 % kaksi aikuista 57 % Lähetettiin 1040 kpl julkinen tiedote postinumeroalueille:

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät. Ari Kinnunen. Piispala Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kehitysnäkymät Ari Kinnunen Piispala 3.9.2015 Seutustrategian motto ja visio 2 MONIMUOTOISUUS VOIMAVARANA Saarijärven Viitasaaren seutukunta on monimuotoisen yrittäjyyden,

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Merja Lähdesmäki Seinäjoki 30.11.2016 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Lähi-Inno hankkeen esittely Innovaatiot mistä on kyse? Innovaatiot

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull

Joensuun seutu. Kaupaks -hanke. Joensuun seudull Joensuun seutu Kaupaks -hanke tain im o t e ik li lu e lv Kaupan ja pa inen m ä t it h e k n je ö t ympäris a Joensuun seudull PALVELUTUTKIMUS PETROSKOISSA 12/2012-1/2013 Selvitimme, mitkä ovat venäläisten

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet AVOIN JA ARKTINEN Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen Joanna Kuntonen-van t Riet SISÄLTÖ Haasteet ja näkökulmat (kaivosala vs muut) & mahdolliset vastauskeinot Maankäyttö Resurssit

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT

Etelä-Päijät-Hämeen liikenneturvallisuussuunnitelma TYÖN LÄHTÖKOHDAT 12 2 2.1 Maankäyttö ja väestö Etelä-Päijät-Hämeessä oli vuoden 26 lopussa 166 833 asukasta. Viiden vuoden aikajaksolla (21-26) seudun väkimäärä on ollut lievässä kasvussa. Kasvua on edesauttanut erityisesti

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto

Juvan Koettu Kuntakeskusta Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto Juvan Koettu Kuntakeskusta 2016 Juvan Koettu Keskusta selvitys Raportti ja yhteenveto 7.12.2016 Kyselyn perustiedot Kysely avattiin 25.10.2016 Muistutukset 3.11., 7.11. ja 10.11. Kysely suljettiin 11.11.

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa

Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa Suomalaisten organisaatioiden kehittämistoiminnassa on paljon parannettavaa CxO Mentor Oy tutki hankesalkun hallintaa, projektitoimiston toimintaa ja kokonaisarkkitehtuurityötä maalis-huhtikuussa 2012

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot