Haasteet ja pullonkaulat

Transkriptio

1 Kotipaikka on tärkeä. Kotiseudulle perustetaan sellainen yritys, jolle on nähty siellä tarvetta. Halutaan tukea omaa aluetta ja maksaa sinne myös veroja. Kun hain työntekijää, kolmesta minulle vastasi yksi, joka oikeastaan ei ole edes alan henkilö. Potentiaali niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla. Nähdään, että on laaja potentiaalinen markkina pääkaupunkiseudun ja Venäjän läheisyyden takia. Venäjän läheisyys tarjoaa myös mahdollisuuksia kansainvälistymiselle. Tätä tukevat myös satama sekä hyvät juna- ja moottoritieyhteydet Helsinki-Pietari -välillä. Nähdään, että rajan läheisyys tuo myös venäläistä ostovoimaa Suomen puolelle. Venäjän matkailu koskettaakin lähes kaikkia tavalla tai toisella. Myös venäjänkielentaitoisten ihmisten löytyminen alueelta mahdollistaa Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen. Toisaalta, jos ei halua tehdä yhteistyötä Venäjän kanssa, markkina on rajallinen. Etelä-Kymenlaaskossa on hyvä logistiikka, meri ja rautatie, mutta ei täällä VirolahtiMiehikkälässä. En ole kiinnostunut yhteistyöstä venäläisten kanssa, eivät ole minulle mieluisia toimijoita. Passiivisuus. 30% yrityksistä ei tällä hetkellä kehitä toimintaansa aktiivisesti millään tavalla. Pula ammattiosaamisesta. Ammattitaitoisia työntekijöitä on vaikea saada ja motivoida liikkeelle johtuen toisaalta siitä, että työvoimaa voisi kouluttaa ja toisaalta siitä, että työttömiä on vaikea saada liikkeelle. Lisäksi ulkomaalainen henkilökunta on paikallista edullisempaa. Kotiseutukannatus. Kaikki rakennushankkeet hyödyntävät potentiaalisesti paikallisia rakennusalan tekijöitä. Kova kilpailu. Rakennusalalla tuntuu olevan tarjontaa ja tungosta pienyrittäjistä. Tämän takia työt ovat vähissä, mutta uusille ideoille on aina tilaa. Tiukentuneet vaatimukset. Rakennusalan uudet säännöt rajoittavat toimintaa myös Kymenlaaskossa. 2,5 % 7,5 % Työttömyyden ilmapiiri. Paperiteollisuuden ongelmat heijastuvat alueen työttömyyteen ja sitä kautta huonoon ostovoimaan. Alueella on myös negatiivinen ilmapiiri ja asenneongelma, johtuen osittain entisen kasvualueen muuttumisesta taantuma-alueeksi. Oman alueen ihmisiä tulisi ottaa enemmän töihin sekä tarjota lisäkoulutusta ja opiskelupaikkoja niitä tarvitseville. Joukkoon pääsemisen vaikeus. Alue on sisäänpäin lämpiävä: kun suhteet on luotu, kaikki toimii, mutta sitä ennen ei % 16 % 62 % Imago ja negatiivinen ilmapiiri. Koetaan, ettei tapahdu uusia asioita Asumisen väljyys. Koetaan, että asuntoja löytyy kohtuuhinnalla. Alueella on tilaa ja luonnonläheisyys nähdään arvokkaana. Liikenneyhteydet. Sijainti ja kulkuyhteydet erityisesti eteläisissä osissa ovat hyvät. Sijainti valtaväen ja rautatien varrella sekä sataman läheisyydessä mahdollistaa hyvät logistiset yhteydet joka suuntaan. Oman klusterin tuki. Rakennusalan toimijat tilaavat toisiltaan palveluita ja tekevät yhteistyötä. Tuntuu, että yhteistyö muiden yrittäjien kanssa on hyvä asia, mutta sitä voisi aktivoida enemmänkin. Apu ja kannustus. Halutaan lisää huomiota pienille ja keskisuurille toimijoille, ja pienyrittäjille kaivataan lisää tukea esimerkiksi tonttien ja toimitilojen avulla. Kaivataan kannustusta ja positiivisen ilmapiirin luomista. Parempi tiedotus. Alueella on paljon tarjontaa yrityksille, mutta tiedotuksessa olisi parantamista. Olisi hyvä saada tietoa esimerkiksi kilpailutuksista paremmin jakoon. Raja-alueen sijainnin hyödyntäminen. Tukea yhteistyöhön Venäjän kanssa voisi lisätä, ja hyödyntää mahdollisuudet Vaalimaan rajan kehittämisessä. Paikallisuus on vahvuus. Asiakkaat ovat lähellä ja kuljetuskustannukset alhaiset. Koetaan, että on suhteellisen hyvä yhteishenki, ja pienet piirit nähdään sekä hyvänä että huonona asiana. Kouvolassa on yksi toimipisteemme, koska haluan maksaa veroja sinne. Rakentaminen

2 Terveys- ja sosiaalipalvelut Alue on pysynyt maalaismaisemana, vaikka kaikki kaupunkien edut on saatavilla. Itse asiassa kunnallisesti yksityisten lisäksi terveydenhoitopiirit ja suuret sekä pienet yritykset tarvitsevat kuntoutuspalveluja, mm. StoraEnso ja Kansaneläkelaitos. Hyötyy väestön ikääntymisestä. Terveyspalvelut ovat aina tarpeellisia ikääntyvän väestön kasvaessa. Puutteellinen julkinen liikenne. Julkinen liikenne ei toimi loogisesti, ja mm. busseille toivotaan lisävuoroja. Työvoiman tarpeen ja taidon kohtaaminen. Toiveena jatkokoulutusmahdollisuuksien lisääminen. Teollisuuskeskeinen asenne. Pienyritysystävällisyyttä voisi olla enemmän % 12 % 20 % 44 % 20 % Alueen vahvuudet ja motivaatio olla Kunta ja julkishallinto toimivat hyvin. Pienessä mittakaavassa julkishallinto toimii hyvin, mutta suuret liitokset ovat lisänneet päällekäisyyttä lupa-asioissa ja valvonnassa. Hyvä yritysilmapiiri. Ilmapiiri on hyvä, mutta voi ulkopuoliselle näyttäytyä sisäänpäin lämpiävänä yritysympäristönä. Kysyntä. Alueella selkeästi tarvetta terveys- ja sosiaalipalveluille, ja asiakaskunta on laaja. Yrittäjyyteen kouluttaminen. Enemmän yrityskouluja yrittäjien tueksi. Kotiseuturakkaus. Oman klusterin tuki. Voisivatko toimivat muut yritykset hyödyntää hoiva- ja terveyspalveluita, esim. tarjoamalla päivähoitopaikkoja työntekijöiden lapsille? Näiden palveluiden löytymiseen tarvitaan apua. Eri toimijoiden yhteistyö. Kunnan ja yksityisten (ja kolmannen sektorin) toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Uudenlaiset kumppanuudet. Toiminimiyrittäjien ja pienten yritysten yhteistyön kehittäminen. Rakentamisen ja kiinteistösijoittamisen toimijat kumppaneiksi. Edellytykset toiminn. Toiminn sopivien toimipaikkojen löytyminen ja kulurakenne. Luonnonläheisyys. Luonto ja rauhallisuus yhdistettynä kaupungin tarjoamiin etuihin on alueen valttikortti.

3 Helsinki on lähellä, ja muu Suomeen voidaan toimittaa tuotteita. Paikallisiin ihmisiin tulisi panostaa enemmän, ei ainoastaan Venäjältä tulleisiin. Sijainti pääkaupunkiseudun ja Venäjän välissä. Sijainti lähellä sekä Venäjää että pääkaupunkiseutua on tärkeää. Toiminnasta ja kohdemarkkinasta riippuu, kumpi suunta nähdään tärkeämpänä. Nähdään, että sijaintinsa ansiosta on hyvät kansainvälistymismahdollisuudet idän suuntaan, mikä tuo hyviä mahdollisuuksia yrityksille. Kaupungin toimesta voisi tarjota valmiita tiloja uusile yrittäjille, jotta aloittamiskynnys helpottuisi. Tavaraliikenteen hyvä logistiikkaverkko. Hyvät logistiset ratkaisut tavaraliikenteen osalta ovat alueen valttikortteja. Sataman läheisyys, liikenneratkaisut ja väyläverkosto saavat kiitosta. Samalla korostuu myös yhteistyö kuljetusalan yrityksiin. Toisaalta henkilöliikenteen järjestelyihin toivotaan parannuksia esimerkiksi parkkipaikkojen, teiden ja joukkoliikenteen osalta, jotta myös henkilöiden liikkumista helpotettaisiin. Liikkuminen ja logistiikka korostuu sekä tavaran että ihmisten suhteen, sekä alueen ostovoima. Työttömyys ja heikko ostovoima. Alueella koettu työttömyys, taantuma ja siihen liittyvä asukkaiden huono ostovoima on kaupan alan yrityksille merkittävä haaste.työllisyysaste tulisi saada nousuun ja ihmiset takaisin työelämään. Passiivisuus. 20% yrityksistä ei tällä hetkellä kehitä aktiivisesti toimintaansa millään tavalla. Uusasiakashankinnan tärkeys. Yli puolet yrityksistä (52%) panostaa uusasiakashankintaan. 3% 9% % 22 % 50 % Joustava työvoima ja tilat. Korkean työttömyysasteen ansiosta on helppo löytää työvoimaa viikonlopputai sesonkityöhön. Myös hyvien toimitilojen saatavuus on positiivinen seuraus tästä. Hyvä yrittäjähenki. ssa on hyvää yrittäjähenkeä vaikeista ajoista huolimatta. Byrokraattinen ja epätasa-arvoinen yritysilmapiiri. Yrittäjäilmapiirin koetaan olevan huono, ja tuntuu, että asiat tehdään yrittäjille tahallaan vaikeiksi. Byrokratia koetaan hankalaksi ja sitä voisi muuttaa pienyrittäjille suotuisammaksi. Jaettujen tukien koetaan vääristävän kilpailua suurten toimijoiden eduksi samalla kun pienet yritykset kuolevat pois. Imago. Alueen imagon koetaan huonontuneen viime vuosina taantuman myötä eikä uudistuksia olla nähty tarpeeksi. Turismiin panostaminen. Turistit, pääasiassa venäläiset turistit, tuovat alueelle vahvuutta, ja turismia toivotaan kehitettävän. Puutteellinen joukkoliikenne. Joukkoliikenne on huonontunut kuntaliitosten myötä, mikä vaikeuttaa erityisesti nuorten liikkumista alueen sisällä. Tiloja aloittaville yrittäjille. Koska toimitiloja on paljon vapaana, hyvien tilojen löytyminen on helppoa. Voisiko kunta tarjota uusille yrittäjille valmiita tiloja, jotta kynnys yrityksen perustamiseen madaltuisi? Lisää tukea verkkomyynnin kehittämiseen. Verkkokauppa nähdään tapana laajentaa markkinaa paikallisen ostovoiman ollessa heikompaa. Etäkaupan kasvattamiseksi kaivataan lisää tukea verkkokaupan ja sähköisen markkinoinnin osaajilta. Yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen. PKyrityksille toivotaan lisää tukea kuntien taholta sekä parempaa ja avoimempaa yhteistyötä kuntien kanssa. Myös yritysyhteistyön kehittämistä toivotaan sekä saman että eri alojen yritysten välillä. Kotiseuturakkaus ja luonnonläheisyys. Kotiseutu ja siihen liitetyt elämänlaatuun liittyvät tekijät koetaan tärkeäksi syyksi toimia ssa. Ruuhkattomuus, rauha, kaunis luonto, mukavat ihmiset ja se, että seutu ja perinteet ovat tuttuja ja kaikki perusasiat ovat kunnossa vaikuttavat siihen, että ssa halutaan toimia. Tukku- ja vähittäiskauppa

4 Informaatio ja viestintä (pieni vastaajajoukko) Alueella pitäisi luoda enemmän hyvää fiilistä eikä negatiivista ajattelua % 23 % 8 % 23 % 38 % Negatiivinen ilmapiiri. Ilmapiirin ei koeta olevan kannustava ja yleinen asenneilmapiiri on negatiivinen. Elämänlaatu. Kotiseudun merkitys on suuri toimipisteen sijaintia valittaessa. Valttikortteja ovat hyvä elämänlaatu, kiireettömyys ja rauha sekä arjen helppous. Yritykset kokevat myös pääkaupunkiseudun läheisyyden ja asumisen edullisuuden positiivisina asioina. Toimitilojen löytämisen helppous. Alueella on paljon toimitiloja tarjolla. Pitkäaikaisten työntekijöiden löytyminen. Pitkäaikaisia työsuhteita on helpompi luoda, koska ihmiset viihtyvät pitkään yrityksessä. Sijainti ja kulkuyhteydet sekä muu Suomeen että Venäjälle ovat loistavat. Yhteishengen kehittäminen. Yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteen hiileen puhaltamista tulisi kehittää ssa. Pienyritysten tukeminen. Alueella on tilaa pienyrityksille, mutta pienyritysten toimintaa tulisi helpottaa ja edistää. Asiantuntijaverkostojen rakentaminen. Verkostoissa erilaiset asiantuntijapalvelut (valokuvaajat, kääntäjät jne.) ovat tärkeässä roolissa. Miten näiden verkostojen rakentamista voisi tukea? Tukea rahoitukseen. Rahoitusalan tukea ja pääomasijoittajia kaivataan myös ssa (koko Suomen ongelma). Imagon parantaminen. n imagolle toivotaan nostetta, koska se on alan yrittäjille tärkeä. Kansainvälisyyteen panostaminen. lle toivotaan lisää näkyvyyttä maailmalla. Kansainväliset yritykset ja suuremmat tuotantoyhtiöt koetaan kiinnostaviksi tekemisen tukijoiksi.

5 Palvelut ja matkailu Majoitusalue on ollut täällä jo 20 vuotta ja minä sen sitten ostin, kun paikka vaikutti kauniilta. Sijainti korostuu. Kauniit maisemat ja läheisyys kohderyhmään (yritykset, turistit ) ovat tärkeitä. Uusasiakashankinnan tärkeys. 72% toimijoista panostaa uusasiakashankintaan. Yhteistyöhakuisuus. 25% etsii uusia yhteistyökumppaneita ja sama määrä pyrkii syventämään olemassa olevia kumppanuuksia. Itse asiassa kaikki paikalliset tukevat tavalla tai toisella toinen toisiaan toiminnallaan. Suuriin tapahtumiin keskittyminen on väärin. Toiminta täytyy olla ympärivuotista ja paikallinen ostovoima tulisi saada kasvuun % 11 % 17 % 19 % 42 % Paikallisen ostovoiman puute. Yleinen taloustilanne ja n alueen korkea työttömyysaste heikentävät ostovoimaa. Potentiaalinen asiakaskunta pienenee ihmisten muutaessa pois, mikä vaikuttaa puolestaan ympärivuotisen toiminnan kannattavuuteen. Keskusta-alueiden autioituminen. Elävä keskusta ja toisten toimijoiden tuki auttavat vetämään asiakkaita liikkeisiin. Kunnallishallinnon kanssa toimiminen. Koetaan, että byrokratia ja hallinnolliset ongelmat ovat Suur-Kouvolan myötä lisääntyneet, mikä hankaloittaa yrittäjien toimintaa. Kunnan suhtautumiseen yritystoimintaan toivotaan parannuksia. Kaunis luonto. Luonnon monimuotoisuus ja kaunis sijainti nousevat selkeiksi vahvuuksiksi. Luonto on monille toimijoille syy toimipaikan valintaan sekä toimimiseen. Samalla koetaan, että koskematonta luontoa ja meren läheisyyttä ei ole vielä osattu täysipainoisesti hyödyntää markkinoinnissa ja viestinnässä, ja että niistä löytyy paljon lisäpotentiaalia. Positiivinen ilmapiiri. Alueen ilmapiirin koetaan olevan hyvä ja rento, ja positiivisia kehityksen merkkejä on ilmassa. Koetaan, että ssa on potentiaalia. Uusille ideoille on myös aina tilaa. Kotiseuturakkaus ja -tuntemus. Yrityksen perustaminen ja pitäminen kotipaikkakunnalla koetaan tärkeäksi. Eläminen on helppoa, kun kaikki palvelut löytyvät läheltä. Yrityksiä perustettaessa onkin usein lähdetty liikkeelle havaitusta kysynnästä tietylle palvelulle. Myös muut toimijat ovat vetäneet mukanaan uusia yrityksiä, jotka ovat pystyneet tarjoamaan yrityksille, niiden työntekijöille tai asiakaskunn palveluita. Työvoiman saatavuus. Työvoiman löytäminen koetaan helpoksi ja koulujen kanssa on hyvää yhteistyötä työharjoitteluihin liittyen. Sijainti ja kulkuyhteydet. Sijainti hyvien kulkuyhteyksien varrella on vahvuus sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa. Tieverkostojen parantuessa laajenee myös yritysten asiakasalue. Venäjän läheisyys on myös valtti, jota tulisi osata hyödyntää paremmin. Tarjonnan laajentaminen. Tarjonnan laajuus ja klusterin tuki korostuu tällä toimialalla. Mitä ennemmän tarjontaa on, sitä mielenkiintoisemmaksi alue turistien ja asukkaiden silmissä muodostuu. Samoin elävät keskusta-alueet ovat tärkeitä ympärivuotista toimintaa ajatellen. Tarjontaa tulisikin kauttaaltaan laajentaa. Yhteistyön parantaminen. Yhteistyön parantamista toivotaan sekä alan toimijoiden, kuntien ja elinkeinoyhtiöiden että kuntien ja yritysten välillä. Olisi myös toivottavaa, että Kotka ja Kouvola yhdistäisivät voimansa matkailupuolella, jotta alueen markkinointi ja näkyvyys kehittyisivät. Tuki ja tasapuolisuus. Ympärivuotisen toiminnan tukemiseen kaivataan panostuksia. Samoin koetaan, että pienemmille toimijoille tarjotaan vähemmän tukea kuin suurille hankkeille ja tapahtumille.

6 Paine erikoistumiseen. Globalisoituminen ja tehokkuusajattelu ajaa yritykset erikoistumaan vahvasti jotkut vasten tahtoaan, koska ne eivät pysty kilpailemaan kannattavasti sillä toimialalla, jolla haluaisivat toimia. Erikoistuminen avaa tosin myös uusia mahdollisuuksia. Kaikessa isketään kapulaa rattaisiin. Me hankimme erikoispalveluja metalli- ja teknologiateollisuudesta. Ostamme ulkoa mm pintakäsittelyn. Itse keskitymme siihen, mikä osataan parhaiten. Raaka-aineen saatavuus korostuu. Toiminta paikkaan sidottu. Raskaampi infrastruktuuri tekee vanhan yrityksen siirtämisestä hyvin vaikeaa. Vahvat keskinäiset riippuvuussuhteet ja klusterin tärkeys. 3% 3% 14 % Teollisuusverkosto. Paperiteollisuus on vetänyt mukanaan monia toimijoita, joiden toiminta perustuu sen tarpeisiin. Suurten tehtaiden takia ssa on paljon tavarantoimittajia, jotka toisaalta hyötyvät myös toistensa olemassaolosta. Sopivien kumppaneiden löytyminen koetaan hyvänä ja alihankkijoiden ja toimjoiden saatavuus ja tuki ovat yrityksille tärkeitä. Raaka-aineen saatavuus on merkittävä tekijä. Tämä voi tarkoittaa sekä luonnon raaka-ainetta (esim. puu) että toisten yritysten toiminnasta sivutuotteena saatavaa raaka-ainetta (esim. kierrätysmateriaalit). Raaka-aineen tuontimahdollisuudet myös alueen ulkopuolelta ovat hyvät liikenneyhteyksien johdosta (satama, raideliikenne, tiet). Myös energian saatavuudella on merkitystä. Sijainti ja kulkuyhteydet. Logistiset mahdollisuudet mahdollistavat sekä tavaroiden viennin että esim. materiaalien ja komponenttien tuonnin. Läheisyys Venäjään ja pääkauspunkiseudulle, sataman ja lentokentän läheinen sijainti sekä rautatie ja moottoritie ovat tärkeitä. Asiakkaiden sijaitessa muualla Suomessa tai ulkomailla hyvät yhteydet mahdollistavat toimimisen ssa. Toimitilojen saatavuus. Toimitiloja löytyy kohtuuhintaan, ja yritys on alunperin perustettu alueelle hyvän kiinteistön löytymisen seurauksena. 11-6,5 % Vahvat riippuvuussuhteet. Toimijat ovat vahvasti klusteroituneita ja hyvin riippuvaisia toisistaan. Paperiteollisuuden kylkeen perustetut yritykset ovat erittäin riippuvaisia paperialan kehityksestä ja hyvinvoinnista. Joillakin yrityksillä on vain yksittäisiä suuria asiakkaita. Paikkaan juurtuminen. Monet yritykset ovat vanhoja ja vahvasti juurtuneita alueelle, eikä tarvetta niiden siirtämiseen ole vuosikymmenten aikana tullut. Toisaalta myös teollisuusyritysten raskaampi infrastruktuuri tekisi yrityksen siirtämisestä tavallista kalliimpaa ja vaikeampaa. Byrokratia koetaan hankalaksi. Lupa-asioiden hoitaminen, tonttien ostamisen vaikeus sekä viranomaisten etäisyys yritysten maailmasta koetaan ongelmallisiksi. Yrityksillä on tunne, ettei kuntatasolla ymmärretä mihin kaikkeen esimerkiksi infrastruktuurin, kuten teiden korjausten, säästötoimenpiteet vaikuttavat. 73,5 % Kotiseuturakkaus. Kotiseutu on monille vahva motivaatiotekijä ssa toimimiselle. Koetaan, että elämänlaatu on hyvää ja kaikki perusasiat ovat kunnossa. Imago ja ilmapiiri. Kymenlaaskon maine on paikkana ollut aina hyvä, samoin ilmapiiri, ja ihmiset ovat mukavia. Koulutetun työvoiman puute. Vaikka työvoimaa on saatavilla korkean työttömyysasteen johdosta, on koulutetun työvoiman löytyminen haasteellista ja este kasvutavoitteiden saavuttamisessa. Koetaan, että työvoima karkaa alueelta pääkaupunkiseudulle mm. paikallisen opistotason koulutuksen puutteen takia. Suljettu yritysilmapiiri. Yrittäjäilmapiiri koetaan sisäänpäin lämpiäväksi, ja jalansijaa on tästä syystä vaikea saada ssa. Uusia asukkaita ja yrityksiä toivotaan alueelle monista syistä. Työllisyystilanteen parantaminen sekä alueen mielenkiintoisuuden ja asukasmäärän kasvattaminen työvoiman saantia ajatellen on yksi syy. Koetaan myös, että mitä laajemmin on erilaisia toimijoita, sitä parempi om toiminn. Yhteistyötä yritysten välillä toivotaan parannettavan, jotta klusterista saisi kaiken hyödyn irti. Verkostoitumisen tukeminen. Yritysten erikoistuessa omiin vahvuusalueihinsa voisi verkostoitumismahdollisuuksia ja muiden toimijoiden toisilleen tarjoavaa tukea kehittää. Pienyrittäjiä tulisi huomioida paremmin. Ajattelumallia voisi muuttaa suotuisammaksi PK-yrityksiä kohtaan. Koetaan, että on oltu suurten toimijoiden varassa kauan, mihin liittyy omat riskinsä. Yhteistyö viranomaisten ja yritysten välillä. Yhteistyötä tulisi kehittää ja tuoda viranomaiset lähemmäs yritysten arkea. Alueen markkinointi. Toivotaan panostusta esimerkiksi myyntinäyttelyihin, messuihin ja vientiteollisuuteen muuten liittyviin tilaisuuksiin osallistumiseen. Teollisuutta tukeva koulutus. Koulutuksen osalta toivotaan ammattikoulutuksen maineen nostoa sekä panostusta sellaiseen AMK-asteen koulutukseen, jolle toimijoilla on tarvetta, kuten insinöörikoulutukseen. Logistiikka-asiat ovat Kymenlaaskossa kunnossa. Täältä on helppo lähteä ja lähettää tavaroita eteenpäin Teollisuus

7 Liikenneyhteydet ja linkit ulkomaanliikenteeseen. Satama, joka mahdollistaa tavaraliikenteen ympäri Eurooppaa, on n selkeä valtti, ja se on monille keskeinen syy toimimiseen. Samoin raideliikeyhteydet Venäjälle sekä E18 moottoritie ja sen kunto ovat erittäin tärkeitä toimijoille. Etäisyydet ovat pieniä ja satama tuottaa lisäarvoa. Kaupungillistuminen ei ole vielä tehnyt tuhojaan. Venäjän markkinan läheisyys. Venäjän läheisyys mahdollistaa sekä viennin että maahantuonnin, ja rajan läheisyydessä oleva toimipiste on näitä harjoittaville toimijoille looginen. Venäjä nähdään mahdollisuutena, ja idänkauppaan toivotaan kehitystä. Samalla nähdään kuitenkin, että Venäjän kauppa ja tukeutuminen siihen ovat riippuvaisia Venäjän tilanteen kehittymisestä. Ei tämä huonompi ole kuin muutkaan paikat. Pohjanmaahan verrattaessa on kuitenkin huomattava ero, sillä täällä on liikaa paperiteollisuutta ja sahaa ja on kova työttömyys ja huono tilanne. Alhaisemmat toimintakustannukset. Kustannukset ovat ssa pienempiä kuin pääkaupunkiseudulla, ja myös työvoimaa löytää vähän halvemmalla. Myös tonttitilan löytäminen on ssa helppoa. Passiivisuus. Neljäsosa yrityksistä (26%) ei kehitä toimintaansa millään tavalla tällä hetkellä. Sisäänpäinkääntynyt yritysilmapiiri. Yrittäjäyhteistyössä nähdään haasteita ja kuppikuntaisuutta, joka vaikeuttaa yhteistyötä. Piireihin on vaikea päästä. Vaihtelevat intressit. Tällä toimialalla toimivat sekä henkilöliikenteeseen erikoistuneet toimijat, että rahti-, huolintaja tavaraliikenneyritykset. Näillä on keskenään erityyppiset intressit johtuen eriävästä asiakaskunnasta. 11-2% 11 % Kuntien yritysvastainen asenne. koetaan yritysvastaisena, ja kunnallinen painostus koetaan raskaaksi. Toisaalta koetaan, että yhteistyö kunnan edustajien kanssa toimii hyvin. Tuen epätasapuolinen jakautuminen. Yrittäjille, ja varsinkin pienille yrityksille, tarjotut tuet koetaan liian huonoina. Koetaan, että tuetaan ainoastaan suuria, mammuttikokoisia toimijoita, ja pienet jäävät näiden jalkoihin. Huono ostovoima. Alueen ostovoima on työttömyyden takia huono, mikä vaikuttaa negatiivisesti yritystoimintaan. Työpaikkoja toivotaan lisää erityisesti teollisuuden alalta, mutta myös turismia ja erilaisia palveluita tulisi lisätä ostovoiman nousuun saamiseksi. Infrastruktuurin kunto. Tieverkossa on ollut kuntoongelmia, joita on kuitenkin pikkuhiljaa alettu kunnostaa. 10 % 26 % 51 % Kotiseuturakkaus. Asuinpaikka on merkittävässä asemassa toimipaikka valittaessa. ssa arvostetaan elämänlaatua, luontoa, rauhallisuutta ja meren läheisyyttä. Samalla hyvät kulkuyhteydet mahdollistavat laajan toimialueen, vaikka yrityksen koti sijaitseekin ssa asuinpaikan tai perinteiden takia. Teiden pitäminen hyvässä kunnossa on tämän toimialan yrityksille erittäin tärkeää. Moottoritien parannus on ehdottomasti tärkein kohde, mutta parannuksia toivotaan myös Kotka Kouvola -tielle. Innovatiivisuutta ja kokeilunhalua tulisi kehittää. Koska kuljetusala on epävakaa toimiala, näiden piirteiden koetaan olevan yritykselle jatkossa entistä tärkeämpiä. Kansainvälistymisen mahdollisuuksia tulisi lisätä. Esimerkiksi yhteisprojekteja Venäjän tai Pietarin kanssa voisi kokeilla ja tukea siten mahdollisesti myös alueen pieniä yrityksiä. Myös alueen tunnettuutta ja näkyvyyttä tulisi lisätä sekä ulkomailla että kotimaassa. Pidemmät sopimukset kunnan kanssa. Kunnan tulisi kilpailuttaa palveluita pidemmäksi ajaksi kuin kahdeksi vuodeksi, jotta toimijat uskaltaisivat uusia kalustoa ja palkata lisää henkilöstöä. Nykyisellään riski koetaan turhan suureksi. Meriliikenteen elävöittäminen. Meriliikennettä voisi kiihdyttää väylämaksuja pienentämällä tai jopa poistamalla. Haminan seudulla konttiliikenne on pysähtynyt ja yrittäminen on kuollutta. Yrittämistä yritetään tukea, mutta se on vähän heikolla kantilla. Logistiikka