Lausunto Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä poliittiset linjaukset , OKM/1/600/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä poliittiset linjaukset 2012 2015, OKM/1/600/2012"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä poliittiset linjaukset , OKM/1/600/2012 Suomen elokuvasäätiö kiittää mahdollisuudesta kommentoida Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntöä, joka koskee poliittisia linjauksia audiovisuaalisesta kulttuurista digitaalisessa ympäristössä. Edellinen, vuonna 2005 julkaistu linjaus Audiovisuaalisen politiikan linjat on osoittanut, että tämänkaltainen instrumentti on käyttökelpoinen strateginen väline. Kun linjaus perustuu oikeaan analyysiin ja oikeisiin toimenpiteisiin, tuottaa se jalkautettuna tuloksia. Edellisen linjauksen suuntaamana elokuva-alan tavoitteena on ollut mm. elokuva- alan rahoituksen nousu pohjoismaiselle tasolle, kansainvälistyminen, kotimaisen katsojaosuuden kasvu ja elokuvateatteriverkon digitoiminen. Näissä tavoitteissa on onnistuttu hyvin tai vähintään kohtuullisesti. Suomen elokuvasäätiö on laatinut Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelman , johon se on omassa toiminnassaan sitoutunut. Tavoiteohjelman keskeiset tavoitteet ovat: Tarinoita suomalaisille, työtä elokuvan ammattilaisille ja kansainvälisiä investointeja Suomeen Kansainvälisesti kilpailukykyinen tuotantokannustin Kattava digitaalinen elokuvateatteriverkosto Elokuva mukaan Yleisradiolakiin Hyvitysmaksujärjestelmä vastaamaan teknologian kehitystä Kotimaisten tekijänoikeuksien turvaaminen Suomalaisen elokuvan viennin vahvistaminen Elokuvan asema EU:n kulttuuripolitiikassa Opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman lausunnon kuvaus elokuva-alan toimintaympäristöstä vastaa pitkälti Suomen elokuvasäätiön näkemystä ja ankkuroituu samansuuntaisiin tavoitteisiin kuin yllä mainitut elokuvasäätiön tavoiteohjelman tavoitteet. Tästä syystä Suomen elokuvasäätiö ottaa kantaa vain lausunnon yksittäisiin toimenpide-ehdotuksiin. Monipuolisen audiovisuaalisen kulttuurin vahvistaminen Monipuoliset ammatilliset sisällöt 1. Julkinen tuki kohdentuu ammattimaiseen tekemiseen ja tuotantoon, levittämiseen ja esityskulttuurin ylläpitoon. (Lausunto s. 49) 2. Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin erityistoimia tulee edelleenkin jatkaa. (s. 50) Aiemmin asetettu tavoite kotimaisen elokuvan rahoituksen noususta pohjoismaiselle tasolle vaatii yhä toimenpiteitä. Elokuvan monipuolisuuden, laadun ja kansainvälistymisen turvaamiseksi tämä on välttämätöntä. Elokuvasäätiön ydintehtävänä on edistää ja kehittää suomalaista elokuva- ja audiovisuaalista kulttuuria niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen elokuvasäätiö vastaa suomalaisen elokuvan kulttuuriviennistä. Onnistuessaan tämä ei palvele vain elokuva-alaa vaan vahvistaa ns. maabrändiä. 1

2 Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin eritystoimia pitää jatkaa. Lisäksi on huomioitava, että perustuslaissa on mainittuna sivistyksellisiä ja kielellisiä oikeuksia myös muille kielille kuin kahdelle kansalliskielellemme, esimerkiksi romaani-, saamen- ja viittomakielille. OKM on laatinut Kulttuuripolitiikan strategisen ohjelman ja ministeriön tulisi tarkentaa miten perustuslaissa mainitut oikeudet toteutuvat audiovisuaalisessa kulttuuriympäristössä. Sisältöjen saatavuus eri jakeluteissä 3. Esitystekniikan muutos edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä, ohjelmatarjonnan laajentamiseen liittyviä tukitoimia ja teknisen laitteiston ylläpidon tukipalveluita. (s. 50) 4. Voisiko esimerkiksi eri teattereiden menetysnäytelmiä katsoa elokuvateatterista omalla paikkakunnallaan? Voisiko Musiikkitalon solistivierailuja kuunnella ja katsoa reaaliaikaisesti Rovaniemellä? Millaisia taloudellisia mahdollisuuksia joidenkin palveluntarjoajien välityksellä olisi luoda sopimuksia suurten urheilutapahtumien välittämisestä teattereissa? (s. 50) Elokuvasäätiö ottaa vahvasti myönteisen kannan elokuvaverkoston digitoimisen loppuunsaattamisen ja elokuvateatteriverkoston määrän vähintään nykyisenkaltaisen säilyttämisen puolesta. Näemme digitoinnista vasta sen teknologisen murroksen. Teknologista murrosta seuraa toisena aaltona liiketoimintamallien ja -logiikan muutoksia. Teatterit voivat liiketoimintamallejaan kehittämällä (esim. cinema-on-demand) lisätä kannattavuuttaan. Uusien toimintamallien omaksuminen edellyttää kotimaisille elokuvayrittäjille tarjottavaa koulutusta. Ne kulttuurilaitokset, jotka saavat julkista rahoitusta joko valtiolta tai kunnalta, voisivat usein laajentaa yleisöpohjaansa digitoitujen elokuvasalien myötä. Vastuu ohjelmatarjonnan laajentamisesta ei voi olla vain yksittäisillä yrittäjillä, julkisella vallalla on vastuu asettaa kannustimia. Digitointi edesauttaa elokuvakulttuuria mahdollistamalla samanaikaisia ensi-iltoja ja parantamalla uutuuselokuvien saatavuutta. Sen tarjoama merkittävä etu yleisölle on myös vaihtoehtoisen sisällön nimellä kulkeva ohjelmatarjonta. Moderni oppimiskäsitys tukee elämyksellistä oppimista. Siksi on valitettavaa, että liian vähälle huomiolle on jäänyt myös digitoitujen salien käyttö huippulaatuisen, jopa 3Dopetussisällön välittämisessä. Niillä paikkakunnilla, joilla on vähäisessä määrin kulttuuritarjontaa, muualta välitetyt esitykset ovat välttämättömiä kulttuurin tasa-arvoisen saatavuuden näkökulmasta. Teatterien digitoiminen on ylikansallinen ilmiö, joka mahdollistaa myös suomalaisen sisällön kulttuuriviennin. Televisiotoiminta ja tilausohjelmapalvelu tai muu ammattimainen verkkolevittäminen 5. Monipuolisen ja laadukkaan audiovisuaalisen ohjelmatarjonnan kannalta on huolehdittava siitä, että kaikki Suomessa televisiotoimintaa harjoittavat yhtiöt noudattavat 15 prosentin vähimmäisehtoa sekä ohjelmien eurooppalaisuusasteen että riippumattomien tuottajien tuottaman ohjelmien osalta. (s. 51) 6. Voitaisiinko Yleisradiota velvoittaa vahvemmin osallistumaan kotimaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamiseen? (s. 51) 7. Voitaisiinko Suomeen kehittää tukijärjestelmä kotimaisten sisältöjen tilausohjelmapalvelun edistämiseksi? Tämä voisi osaltaan vaikuttaa laittoman verkkojakelun vähenemiseen. (s. 51) Suomen elokuvasäätiö kannattaa kaikkien Suomessa televisiotoimintaa harjoittavien yhtiöiden vähintään 15 prosentin vähimmäisehtoa eurooppalaisen sisällön ja riippumattomien tuottajien tuottamien ohjelmien osalta, mutta pitäisi vielä parempana vähimmäismäärän nostoa 20 prosenttiin. Prosenttiosuuden lisäksi ehtoa tulisi määritellä uudelleen niin, että toteutumista ei lasketa ohjelma-ajasta vaan ohjelmatoimintaan 2

3 käytettävistä resursseista. Nykyinen, esitysminuuteilla laskettu ulkopuolisten tuotantojen osuus ohjelmavirrasta ei kerro kuinka paljon budjetista tosiasiallisesti käytetään kotimaisen sisällön ostoon. Elokuvasäätiö katsoo tavoiteohjelmansa mukaisesti, että Yleisradio tulee velvoittaa osallistumaan kotimaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamiseen. Yleisradio toimii eduskunnan valvonnassa ja eduskunta nimittää YLEn korkeimman toimielimen, hallintoneuvoston, jäsenet. Siksi Yleisradion suhde kotimaiseen sisältöön ei voi jäädä YLEn sisäisesti päätettäväksi, vaan asia vaatii vahvan lainsäädännöllisen pohjan ja sitovat velvoitteet tai sopimukset. Se, että Yleisradio kahtena edellisenä vuonna budjettikriisissään puolitti elokuvan ennakko-ostoihin käyttämänsä noin kuuden miljoonan euron määrärahan kolmen miljoonan euron tasolle, aiheutti vahinkoa erityisesti lyhyt- ja dokumenttielokuvalle. Tapahtunut kertoo, ettei nykyinen YLE-laki ole riittävä kotimaisen tuotannon turvaamiseksi. Tällä hetkellä lausuntokierroksella on ehdotus uudeksi Yleisradiolaiksi. Lain 7 :ään on erikseen lisättävä momentti Yleisradion velvoitteesta edistää kansallista elokuvataidetta. Tässä pykälässä mainitaan jo yksittäinen ohjelmatyyppi (hartausohjelmat), jolloin olisi luontevaa sijoittaa elokuvan erityisasema samaan pykälään. 7 Julkinen palvelu Yhtiön tehtävänä on monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; On esitetty argumentteja, että ehdotetunkaltainen lakimuutos kotimaisen sisällön suosimisesta on EU:n sisämarkkinasäännösten vastainen, jossa kansallisvaltioiden rajat eivät saa estää tavaroiden ja palvelujen liikkumista yhteisillä sisämarkkinoilla. Toisaalta kulttuuri on rajattu EU:n perustamissopimuksessa kansallisvaltioiden toimivaltaan. EU-politiikassa on korostettu, että eurooppalainen kulttuuri-identiteetti on mosaiikkimainen koostuen erilaisten kulttuurien samanaikaisesta olemassaolosta. Vaihtoehtoisena mallina kotimaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamisen velvoitteelle on palaaminen vuonna 2006 voimassa olleeseen malliin, jossa valtioneuvoston päätökseen liitetyn lausuman mukaisesti radio- ja televisiorahastosta ohjattiin rahaa suoraan elokuvasäätiön toimintaan. Lausuntokierroksella olevaan uuteen YLE-lakiin sisältyy Yleisradion uutena tehtävänä kotimaisen kulttuurin, taiteen ja virikkeellisen viihteen säilyttäminen. Epäselväksi jää, tarkoittaako tämä KAVAn arkistointivelvollisuutta laajempaa velvollisuutta pitää tallenteet yleisön saatavilla. Jos tarkoitus on laajempi, niin Yleisradiota koskevassa lainsäädännössä tulee ottaa kantaa, onko kyseessä palvelujen tarjoaminen maksuttomasti, kuten nykyisin Elävän arkiston kautta vai katsotaanko, että tämä ei ole osa YLE-maksulla katettavaa julkista palvelua vaan YLE saisi mahdollisesti avata maksullisen katselu- ja latauspalvelun. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa keskeisenä nousevat ratkaistavaksi tekijänoikeuskysymykset. Tuotantoyhtiöiden neuvotteluaseman turvaamiseksi on tärkeää, että mahdolliset jakelusopimukset ovat eieksklusiivisia ja että samanaikaisesti saatetaan voimaan nk. Terms of trade sopimus. Tämänkaltainen 3

4 sopimus on käytössä mm. Iso-Britanniassa, jossa se on BBC:n ja tuottajaliiton välillä solmittu oikeuksien kauppaa koskeva raamisopimus. Oikein hinnoiteltujen ja helppokäyttöisten tilausohjelmapalvelujen kehittäminen hillitsee osaltaan laitonta verkkojakelua. Kokemus on osoittanut, että laitonta verkkojakelua ei voida yksinomaan vähentää valvonnan ja kriminalisoinnin keinoin. Yleisradio on Suomen merkittävin kulttuurin jakelija ja vertautuu tehtävässään muihin suomalaisiin sivistysjärjestelmiin kuten peruskoulu tai kirjastolaitos. YLE ei myöskään itse hallinnoi tai rakenna tietoverkkoja eikä sen ydintehtävä ole teknologinen vaan sisällöllinen. Tästä syystä pitää selvittää, olisiko luontevampaa siirtää Yleisradiota koskevien lakien valmistelu OKM:n alaisuuteen, jossa on paras ministeriötasoinen asiantuntemus koskien YLEn ydintehtävää. Audiovisuaalisen kulttuuritoiminnan kehittäminen 8. On tärkeää turvata suomalaisten audiovisuaalisen ja elokuva-alan alan järjestöjen toimintaedellytykset sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä.(s. 52) 9. On tärkeää, että myös tulevaisuudessa voidaan kehittää monipuolista ja alueellisesti mahdollisimman kattavaa elokuvien ja muiden audiovisuaalisten ohjelmien esitys-, kasvatustoimintaa. (s. 52) 10. Myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston arkistosarjaa tulee kehittää. (s. 52) 11. Digitaalisen tekniikan hyödyntäminen voi luoda uusia keinoja yhteistyössä kehittää kulttuuritoiminnan muotoja, parantaa palveluja ja niiden saatavuutta sekä kohdentaa niitä erilaisien yleisöryhmien tarpeisiin. (s. 52) 12. Suomalaisen audiovisuaalisen alan infrastruktuurin, kuten erilaisten tuotanto- ja kuvauspalveluiden, kehittämisessä myös elokuvakomissioiden toimintaedellytyksiä tulee arvioida ja mahdollisuuksien mukaan kehittää. (s. 52) 13. Nykyisen valtionavustuslain mukaan avustusmäärärahojen myöntämistä ja niiden käyttötarvetta tulee säännöllisin väliajoin arvioida. Tämä arviointi tule ulottaa kaikkiin valtionavustuksia saaviin toimijoiden myös audiovisuaalisella sektorilla. (s. 52) Audiovisuaalisen ja elokuva-alan järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on kannatettavaa ja välttämätöntä erityisesti kansainvälistymisen lisääntyessä. Elokuvaverkoston säilyminen tukee parhaiten esitystoimintaa. Elokuvakasvatustoiminnasta elokuvasäätiö lausuu lisää kohdassa Mediakasvatus. Arkistosarjan laajempi esittäminen on tärkeä tavoite kulttuuripalvelujen saatavuuden näkökulmasta. Myös KAVAlle tulee turvata tarvittavat resurssit. Valtiovallan rooli edistää audiovisuaalisessa infrastruktuurissa toteutuu kasvattamalla elokuvasäätiön resursseja. Lainsäädäntötasolle kirjoitetaan YLEn vastuu kotimaisesta elokuvasta ja lisäksi elokuvatuotannoille tulee luoda kannustinjärjestelmä. Suomalaisen yhteiskunnan infrastruktuuri voi olla valtti kilpailtaessa ulkomaisista kuvauksista ja jälkituotannosta. Nykyisessä markkinatilanteessa tuntuvat parhaiten toimivan mallit, joissa elokuvakomissioiden ja matkailualan tarpeita yhdistetään ja jossa maalla on tarjota jonkinlainen vero- tai kannustinjärjestelmä. Usein alueellisena toimintaedellytyksenä on paikkakunnalla oleva audiovisuaalisen alan koulutus. Kun tällä hetkellä harkitaan elokuva-alan koulutuksen aloituspaikkojen vähentämistä, tilannetta tulee tarkastella näiden muutosten jälkeen. 4

5 Valtionavustuslakia tulee luonnollisesti noudattaa. Hyvä hallinto legitimoi valtionavustukset myös kansalaisille. Valtiontarkastusvirasto aloitti vuonna 2011 OKM:n toimialaan kuuluvien veikkausvoittovaroja saavien kulttuuritoimijoiden tarkastuksen ja Suomen elokuvasäätiö on ollut yksi kohteista. Käyttötarpeen arviointi vaatii samalla myös vaikuttavuusmittareiden kehittämistä. Vaikuttavuusmittareita puuttuu tällä hetkellä jonkin verran audiovisuaalisen alan sisällä, mutta erityisesti kulttuurisektoreiden välille pitäisi kehittää yhteismitallisia vaikuttavuusmittareita, jotta yhteiskunnan antamille resursseille syntyvää vastinetta pystytään yhteismitallisesti arvioimaan. Toimiva ja joustava tukijärjestelmä 14. Jatketaan viime vuosien aikana tehtyä työtä kotimaisen elokuvan ja muiden audiovisuaalisten sisältöjen tukemisessa kulttuurin monipuolisuuden ja jatkuvuuden säilyttämiseksi, alan toimijoiden vakaan toimintaympäristön ylläpitämiseksi. (s. 54) 15. Audiovisuaalisen kulttuurin tukijärjestelmä toimii taiteellisen ja luovan työn kunnianhimon kannustimena ja kotimaan markkinoiden taloudellisena korjausmekanismina sekä kulttuurin viennin näyteikkunana. Tuki on ja säilyy tuotantoja hankekohtaisena, sitä ei voi muuttaa alan yritystueksi. Tuki voi kohdentua kulttuurijärjestöjen toiminnan tukemiseen, yksittäisten tekijöiden erilaisiin apurahoihin, kansainvälisen markkinoinnin edistämiseen ja erityistapauksissa audiovisuaalisen kulttuurin edistämistä koskeviin laiteinvestointeihin, kuten elokuvateattereiden digitalisointihankkeisiin. (s. 54) 16. Tukiohjelman kehittämisessä yhteistyössä alan kanssa otetaan huomioon erityisesti digitaalisen jakelun vaikutukset monipuolisten ja laadukkaiden sisältöjen tuottamisessa, uusien alalle tulleiden toimijoiden osuus taiteellisessa työssä, eri yleisöjen katsomistottumusten vaikutukset sekä EU:n tulevan audiovisuaalisen alan tiedonannon reunaehdot. (s. 54) 17. Suomen tavoitteena on, että nykyisen EU:n audiovisuaalista alaa koskevan tiedonannon tarkastelukulmaa laajennetaan uudessa tiedonannossa koskemaan koko elokuvan ja muiden audiovisuaalisten teosten elinkaarta käsikirjoituksen kehittelystä esittämiseen, jolloin valtiontuen piiriin kuuluisi alan koko arvoketju. Myös uudet jakelualustat tulisi kuulua valtiontuen piiriin. (s. 55) 18. Suomi pitää yhteyttä komissioon, jotta tukijärjestelmään saadaan pienille kieli- ja markkina-alueille omat tuki-intensiteettirajat, jotka voisivat olla 50 % (yleinen maksimi), 60 % (pienten kieli- ja markkina-alueiden yleinen maksimi), 80 % (vaikeiden ja vaikeasti rahoitettavien elokuvien, kuten dokumenttien ja lyhytelokuvien tukimaksimi). (s. 55) Nykyiset elokuvasäätiön tuotantotuen tukimaksimit ovat joissain tapauksissa riittämättömät. Suomen elokuvasäätiö on yhdessä muiden Euroopan elokuvainstituuttien yhteisessä lausunnossaan ehdottanut toimenpide 18 kanssa samansuuntaisen kannan komissiolle. Elokuvasäätiön tuotantotukimaksimin kasvattamiseen kohdistuu painetta kahdesta syystä. Ensimmäinen on pieni kieli- ja markkina-alueemme. Toiseksi ansaintalogiikan murros on luonut tuotantoyhtiöille haasteellisen tilanteen, kun perinteiset ennakko-rahoittajat, kuten tv-kanavat ja levittäjät, markkinoiden paineessa supistavat ennakko-ostojen muodossa antamaansa rahoitusta ja samanaikaisesti uudet ns. jakeluikkunat, kuten teleoperaattorit, harvoin osallistuvat riskinkantoon ennakkorahoituksen muodossa. Kun on todennäköistä, että julkinen tuki on aina tietynasteinen niukkuustekijä, niin on tärkeää varmistaa, että broadcast- ja online-jakelu jakavat riittävällä tavalla tuotantoyhtiöiden riskin. Näin taataan elinvoimainen ja uudistuva elokuvakulttuuri. 19. Voitaisiinko audiovisuaalisten sisältöjen tuottamisen rahoituspohjan laajentamiseksi Suomessa kehittää järjestelmä kaikkien audiovisuaalisten sisältöjen jakelusta taloudellisesti hyötyvien tahojen velvoittamiseksi osallistua uusien tuotantojen kehittämiseen? (s. 55) 20. Panostetaan uusien sisältöjen tuotantoon ja pyritään vaikuttamaan niiden elinkaaren pituuteen siten, että alan eri ammattilaisten, tuottajien ja muiden toimijoiden olosuhteet työn jatkamiseen säilyvät. (s. 55) 21. Jatketaan erityistoimenpiteitä lasten ja nuorten elokuvien ja muiden audiovisuaalisten sisältöjen tuotantojen tukemiseksi. (s. 55) 22. Jatketaan digitaalisiin päätelaitteisiin soveltuvien kulttuurisisältöisten teosten, ohjelmien, pelien ja palveluiden tukemista DigiDemoohjelmasta. Laaditaan säännöllisin väliajoin ohjelman vaikuttavuusarviointi. (s. 55) 23. Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvitetään mahdollisuudet kehittää Suomeen alan infrastruktuuria parantava kannustinjärjestelmä. (s. 55) 24. Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa arvioidaan mahdollisuuksia kehittää audiovisuaalisen alan yritystoiminnan tukijärjestelmiä sekä kansainvälistämistukia. (s. 55) 5

6 Kohdan 19 kysymykseen elokuvasäätiön kanta on kyllä. Rahoituspohjan laajentamiseksi tulee ehdottomasti tehdä toimenpiteitä. Tällä hetkellä osa online-jakelusta on tietystä katsantokannasta kansallisen kulttuurin luomisen vapaamatkustajia. Teleoperaattoreiden liiketoiminnan tuottoon vaikuttaa kuluttajan valitsemat yhä nopeammat laajakaistayhteydet: Kuluttajien kannustimena maksaa kalliimmista ja tehokkaimmista laajakaistayhteyksistä toimii tutkitusti audiovisuaalinen sisältö. Vapaamatkustaja-mielikuvaa vahvistaa vielä se, että teleoperaattoreilla ei ole tällä hetkellä taloudellista kannustinta estää yhteyksiensä käyttöä laittomaan audiovisuaalisen sisällön lataamiseen. Sisällöntuotannon yritysten tutkimus- ja kehitystyön rahoittaminen tulisi Suomessa kuulua vahvemmin suomalaisen innovaatiojärjestelmän keskeisten rahoittajien, Sitran ja Tekesin, tavoitteisiin. Erillisen kannustinjärjestelmän ohella on tärkeä varmistaa, että nämä rahoittajat pystyvät arvioimaan sisältöperusteisten yritysten kehitysmahdollisuuksia. Kansallisissa strategioissa on jo vuodesta 1999 puhuttu Sisältö-Suomesta, mutta elokuvatoimialan näkökulmasta ei asiaa ole vielä riittävästi jalkautettu esimerkiksi näiden innovaatiorahoittajien tekemiin päätöksiin. Suomen elokuvasäätiö 25. Suomen elokuvasäätiön roolia avustusten myöntämisessä vahvistetaan, säätiön tulosohjausta ja hallintomallia kehitetään. (s. 56) 26. Arvioidaan mahdollisuus monivuotisten suunnitelmien ja tulostavoitteiden laadintaan. (s. 56) 27. Arvioidaan mahdollisuudet kehittää nykyistä suoraan tukeen perustuvaa tukijärjestelmää sellaiseksi, että jotkut tukijärjestelmän osat muutettaisiin lainaperusteisiksi. (s. 56) 28. Selvitetään mahdollisuus laajentaa tuotannon ja tuotannon kehittelytuen myöntämistä myös televisiodraaman ja muun korkeatasoisten riippumattomien tuotantoyhtiöiden ohjelmien tukemiseen. (s. 56) 29. Tukiohjeilla on valtiontukien hyväksymisprosessissa entistä painavampi rooli. Tämä edellyttää sekä teknistä uudistuksia ohjeisiin. (s.56) 30. Tukiohjeet tulee hyväksyttää opetus- ja kulttuuriministeriössä ennen niiden voimaan saattamista. Tässä yhteydessä ministeriö arvioi, onko muutosten vuoksi tarvetta tehdä asiasta ilmoitus komissiolle tai neuvotella muutoksista komission kanssa. (s.56) 31. Tukiohjeiden uudistuksen yhteydessä arvioidaan kunkin yksittäisen tukimuodon vaikuttavuus ja tarkistetaan tukien myöntämisen ehtoja suhteessa alan toimintamahdollisuuksiin sekä harkitaan uusien tukimuotojen kehittämistä, jotka vahvistaisivat säännöllistä tuotantojen kehittyä ja toimintaa sekä muuta audiovisuaalista kulttuuritoimintaa. (s.56) 32. Olisi syytä harkita verrattain nopealla aikataululla sellaista SES:n tukiohjeiston muutosta, että ehdot täyttäviä yhteistuotantoja periaatteessa kaikista maista peräisin olevien tuottajien kanssa voitaisiin kohdella samalla tavalla. (s.56) Suomen elokuvasäätiö pitää myönteisinä toimenpiteitä, joissa Suomen elokuvasäätiön roolia avustusten myöntämisessä vahvistetaan, säätiön tulosohjausta ja hallintomallia kehitetään ja arvioidaan mahdollisuus monivuotisten suunnitelmien ja tulostavoitteiden laadintaan. Sen sijaan tässä vaiheessa osan tuesta muuttaminen lainaperusteiseksi ei ole tarkoituksenmukaista. Elokuvasäätiön varat ovat nykyisellään riittämättömiä tukemaan merkittävällä osuudella eurooppalaisittain suuren kokoluokan elokuvia. Näiden elokuvien lainoitustarpeessa on luontevampaa kääntyä tavanomaisten lainarahoittajien, kuten pankkien tai Finnveran, puoleen. Tällaisten rahoittajien elokuvatuntemusta tulisi edelleen edistää. Elokuvatuottajat ja elokuvasäätiö jatkavat työtään rahoittajien osaamisen kehittämiseksi elokuvatuotannon riskien arvioinnissa. Suomen elokuvasäätiö tukee jo televisiodraamaa pienessä mittakaavassa. Elokuvakäsite laajennettiin pitämään sisällään sarjamuotoinen tv-draama samanaikaisesti kun valtioneuvoston päätökseen televisioverkoston digitalisoinnista liitettiin lausuma, jossa radio- ja televisiorahaston kautta kanavoitiin vuosittain suoraa rahaa elokuvasäätiön toimintaan. SES pitää tärkeänä kotimaisen tv-draaman 6

7 kehittämistä. Suoran tuen ohella asiaa edistäisi nopeimmin tavoite elokuvan liittämisestä mukaan YLElakiin. Nykyinen säätiölaki, laki elokuvataiteen edistämisestä ja elokuvasäätiön säännöt luovat reunaehdot eri toimijoiden päätösvallalle. Nykykäytäntö toimii niin, että OKM pyytää ehdotuksia hallituksen jäseniksi toimialalta ja nimittää Suomen elokuvasäätiön hallituksen. Lisäksi elokuvasäätiön johto ja OKM käyvät vuosittain ns. tuloskeskustelun. Elokuvasäätiön hallitus päättää tukiohjeista; tukiohjeiden on oltava luonnollisesti lainmukaisia. Elokuvalain 8 momentti 2 sanoo, että tarkempia ohjeita tukien myöntämisperusteista antaa tarvittaessa OKM. Tästä syystä elokuvasäätiön katsoo, että toimenpide-ehdotus 30 ei ole tarkoituksenmukainen eikä vastaa nykyisiä toimivaltasuhteita. Pykälä 8 mahdollistaa toki, että säätiön hallitus voi tarvittaessa pyytää OKM:ltä konsultaatiota. SES katsoo, että säätiömallin ketteryys ja joustavuus koituisivat parhaiten elokuva-alan hyväksi, kun EUkomission notifikaation sisälle mahtuvien muutoksien hyväksymiseen riittäisi säätiön hallitus. Elokuvasäätiön hallituksen rooli hyvän hallinnon toteuttamisessa on keskeinen. Siksi OKM hallituksen jäsenten nimitysvaltaa käyttäessään tulee varmistaa riittävän toimialan asiantuntemuksen lisäksi että hallituksen jäsenille järjestetään tarvittaessa koulutusta asioissa, joiden tuntemuksen OKM katsoo tarpeelliseksi tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi. SES pitää myönteisenä, että tukiohjeita uudistetaan alan tarpeita vastaaviksi ja että tukiohjeet ovat mahdollisimman selkeitä. Tätä tarvetta vastasi äskettäinen siirtyminen sähköiseen asiointiin. Vaikuttavuusarviointi on keskeinen toiminnan kehittämisen väline. Säätiön hallitus on päättänyt, että vaikuttavuusmittareita kehitetään vuoden 2012 aikana. Ehdotettu toimenpide periaatteessa kaikista maista peräisin olevien (yhteistuotantojen) tuottajien samankaltaisesta kohtelusta ei ole täysin yksiselitteisesti ymmärrettävissä, sillä jo nykyiset tukiohjeet ovat eri maiden kesken neutraaleja. TAIKE-uudistus 33. Taiteen keskustoimikunnan uudistamista koskevassa valmistelussa elokuvataidetoimikunnan roolissa tulee ottaa huomioon audiovisuaalisen kulttuurin kehittämistarpeet. (s. 56) 34. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Valtion elokuvataidetoimikunnan avustuspolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista kehitetään. (s. 57) 35. Yksittäisten tukimuodon vaikuttavuuden arvioinnissa tarkistetaan tukien myöntämisen ehtoja suhteessa alan toimintamahdollisuuksiin sekä harkitaan uusien tukimuotojen kehittämistä, jotka vahvistaisivat säännöllistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää audiovisuaalista kulttuuritoimintaa valtakunnallisesti ja alueellisesti. (s.57) Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu vertaisarvioinnin säilyttämiseen. Vertaisarviointi tapahtuu kuitenkin ilman esittelijää ja vailla virkavastuuta. OKM:n tulisi tarkastella miten vertaisarviointi on yhteensovitettavissa hyvän hallinnointitavan kanssa. 7

8 Audiovisuaalista kulttuuria tukeva sääntelykehys ja tekijänoikeuspolitiikka 36. Valtiovallan tehtävänä on tekijänoikeuslainsäädäntöä ja järjestelmää kehittämällä vastata yhteiskunnan kehityksessä esiin tulleisiin vaatimuksiin. Erityisesti digitaalisen maailman haasteisiin on kiinnitettävä suurta huomiota. Lainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden kehittämisessä otetaan huomioon tekijöiden, teollisuuden ja käyttäjien sekä kuluttajien edut.(s.57) 37. Tekijänoikeudella on keskeinen merkitys monien toimialojen talouteen, toimintaan ja työllisyyteen. Sen vuoksi tekijänoikeuslainsäädännön toimivuutta on syytä arvioida jatkuvasti, ja tarvittaessa on uskallettava tehdä myös uudistuksia. (s.57) 38. Edellisellä hallituskaudella asetettu tekijänoikeustoimikunta on selvittänyt muun muassa verkkotallennuspalveluihin liittyviä kysymyksiä, tekijänoikeuksien suojan parantamista tietoverkoissa sekä televisioyritysten ja lehtikustantajien arkistoaineistojen uudelleenkäytön mahdollistamista. Muiden muassa näihin liittyviä lainmuutostarpeita tullaan ministeriössä arvioimaan. (s.57) 39. Elokuvien ja muiden av-tuotantojen erityislaatu muiden teoslajien joukossa on otettava huomioon lainsäädäntöä kehitettäessä. (s. 58) 40. On hyödynnettävä erityisesti digitaalisen maailman ja tietoverkkojen mahdollisuuksia audiovisuaalisten tuotantojen jakelussa. Laillisen verkkokaupan kehittymisen esteenä olevaan laittomaan jakeluun on puututtava tehokkain keinoin. Asiassa tarvitaan myös EU:n laajuisia toimenpiteitä. (s. 58) 41. EU:ssa on odotettavissa intensiivinen vaihe ja pitkästä aikaa käsittelyyn tulee myös direktiiviehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen. Odotusarvona on, että komission ehdotusten pohjalta syntyy lopulta myös rajat ylittävää sisältöjen levittämistä helpottavia ratkaisuja.(s.58) Säätelykehystä ja tekijänoikeuksia voidaan pitää sisältöyhteiskunnan perustuslakina, tekijänoikeuslainsäädännön laatu on myös keskeistä sellaiselle liiketoiminnalle joka perustuu tekijänoikeuksien arvoon ja niiden edelleen kauppaamiseen. Tekijänoikeuslainsäädäntö myös säätelee yksittäisen kuluttajan oikeuksia. Näistäkin syistä laadukkaan tekijänoikeuslainsäädännön tulee olla selkeää, mahdollisimman ennakoitavaa ja sen tulee antaa riittävä oikeusvarmuus. Tekijänoikeuksia pitää tekijän pystyä helposti sopimusteitse siirtämään ja tekijänoikeuslainsäädännössä on tärkeää säilyttää ns. kollektiivisen sopimisen mahdollisuus. Vaikka lainsäädännölle tulee mahdollisesti uudistustarpeita, on tärkeää myös tulevaisuudessa pidättäytyä nk. työsuhdetekijänoikeusolettaman käyttöönotosta. Tekijänoikeuden syntymisen ja teoksen tekijän välisen suhteen saumattomuus auttaa myös kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään tekijänoikeuden kautta syntyvät teoksen edelleenkäyttörajoitteet. Tekijänoikeuslainsäädännön legitiimisyys suuren yleisön silmissä mahdollistaa myös piratismin torjunnassa välttämättömät tekijänoikeusrikkomusten rangaistusseuraamukset. Digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa luomisessa tulee olla kansallisesti itsekäs silloin kun EUlainsäädäntö mahdollisesti heikentäisi kulttuurista itsemääräämisoikeutta. Säätiö on tietoinen EU:n sisällä olevasta vahvasta paineesta kiriä umpeen Yhdysvaltojen etumatkaa verkkokaupassa ja ymmärtää, että lisääntyvä verkkokauppa edistää taloudellista toimeliaisuutta sekä vaurautta. EU:n sisällä käytännön toimenpiteenä on ollut ns. sisällön territoriojaon poistaminen. Käytännössä ns. territorioajattelun murtaminen lainsäädäntöteitse voi haitata pienen kieli- ja markkina-alueen tuotantoa esimerkiksi pakottaessaan tuottajan ostamaan laajemmat kuin tarvittavat oikeudet. SES esittää, että OKM painottaa sopimusvapautta ja huolehtii kansallisen kulttuurin eduista sisämarkkinalainsäädäntöä kehitettäessä. Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen 42. On arvioitava, mikä merkitys hyvitysmaksulla on av-kulttuurin tuen rahoituksessa. Av-tuotantojen ja -kulttuurin tuki on turvattava hyvitysmaksujärjestelmää uudistettaessa. Tuki olisi saatettava nykyistä vakaammalle pohjalle. Mahdollisuuksien mukaan olisi vähennettävä tuen suoraa riippuvuutta hyvitysmaksukertymästä. (s.59) Hyvitysmaksukertymä ei ole vastannut teknologista kehitystä eikä sisällön kopioinnin määrää, vaan on jäänyt näistä jälkeen. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua tulee kerätä tallentavista puhelimista, niiden muistikorteista, usb-muisteista sekä laajakaistayhteyksistä. Mahdollisen hyvitysmaksu laajakaistayhteyksissä voitaisiin porrastaa yhteyden mahdollistaman nopeuden mukaan. Tämän lisäksi SES ehdottaa, että maksun suuruudesta päättäminen palautuisi valtioneuvostolta takaisin OKM:öön. 8

9 Audiovisuaalisen kulttuuriperinnön vaaliminen 43. Audiovisuaalisten aineistojen hyödyntäminen edellyttää sellaisten ratkaisujen ja käytänteiden kehittämistä, jotka mahdollistavat tietojen ja palvelujen yhteentoimivuuden. (s. 60) 44. Jälkipolvilla on mahdollisuus katsoa katkeamatonta suomalaisen elokuvan ja muun audiovisuaalisen kulttuurin historiaa. (s. 60) Tällä hetkellä lausuntokierroksella on ehdotus uudeksi Yleisradiolaiksi, jonka 7 2 momentissa todetaan, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä. On varmistettava, ettei ehdotetun lain uudella tehtävällä luoda päällekkäisyyksiä tai julkisten resurssien tehotonta käyttöä, sillä KAVAlle on jo annettu tv-sisällön arkistointitehtävä. Mediakulttuuri, mediakasvatus- ja lukutaito lisäävät hyvinvointia 45. Mediakasvatus on osa laajan lukutaito-osaaminen väline, joka vahvistaa elämisen hallinnan taitoja. (s. 61) 46. Arvioidaan kuvaohjelmalainsäädännön toimivuus ja uudistuksen vaikutukset lapsille turvalliseen mediaympäristöön eduskunnan edellyttämällä tavalla vuoden 2013 loppuun mennessä. (s. 61) 47. Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan edellytykset ja pääsy osallisuuteen tietoyhteiskunnassa. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Aloitekanava- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. (s. 61) 48. Kehitetään demokratiakasvatusta erityisesti oppilaitoksissa. Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. (s. 61) SES ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministerit asettavat yhdessä selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus keinoista ja resursseista yhdessä kotimaisen tuottaja- ja tekijäjärjestöjen kanssa, jotta: a) koulut saisivat oikeuden käyttää kotimaista elokuvaa opetustyössään b) osana taito- ja taitoaineiden uudistusta tarjotaan oppilaille mahdollisuus elokuvailmaisun oppimiseen c) etäisyyksien niin salliessa peruskoululuokkien edellytettäisiin käyvän kerran vuodessa elokuvateatterissa joko kulttuuritapahtumassa tai opetusta tukevassa näytöksessä. Yksittäisen koululaisen saama elokuvakasvatus ei ole tällä hetkellä valtakunnallisesti standardisoitu vaan vaihtelee liiaksi oppilaitos-, opettaja- tai kuntakohtaisesti. Tilanne on kestämätön, sillä katsomis- ja audiovisuaalisen sisällön tekemistaito ovat nyky-yhteiskunnassa luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa olevia kansalaistaitoja. KAVAn ja MEKUn yhdistyminen 49. Molempien virastojen tehtävät ja tavoitteet arvioidaan valmistelun yhteydessä kokonaisuutena. Virastojen yhdistymisen valmistelussa tulee etsiä samankaltaisia tavoitteita ja tehtäviä siten, että muodostettavaan uuteen virastoon voidaan perustaa audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksesta ja mediakasvatuksesta vastaavat tulosalueet. (s. 62) 50. Tarvittaessa molempia virastoja koskeva lainsäädäntö uudistetaan. (s. 62) Osaamisen kehittäminen 51. Sisällön luomiseksi ammattilaisten koulutusta ja osaamista kaikilla tarvittavilla eri osa-alueilla vahvistetaan ottamalla huomioon alan työllisyys- ja rahoituskehitysnäkymät sekä digitaalisen murrokset vaikutukset. (s. 62) 52. Toteutetaan tarvittavat aloituspaikkoja koskevat muutokset (s. 62) 53. Kannustetaan alan ammattilaisia ja luodaan heille mahdollisuudet kansainväliseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. (s. 62) Elokuva-alan ammatillista täydennyskoulutusta tulee kehittää niin, että eri toimijoiden tarpeetonta päällekkäisyyttä ei olisi eikä myöskään koulutuksen katvealueita. 9

10 Suomessa on kulttuuri- ja taideammattilaisia koulutettu yli työllisyystarpeen. Toisaalta nuorten halukkuus alalle kertoo kulttuurin merkityksestä nuorten elämänarvoissa. Silloin kun mahdollisesti ammattiin johtavia koulutuksen aloituspaikkoja vähennetään hallitusti, niin samanaikaisesti tulee lisätä nuorten mahdollisuuksia harrastaa elokuvaa ja audiovisuaalista alaa ammattijohtoisesti. Taiteen perusopetusta pitää laajentaa myös elokuva- ja audiovisuaaliselle alalle. Keskipitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla, että suomalaisilla nuorilla on elokuva-alalla samankaltainen mahdollisuus harrastamiseen kuin esimerkiksi musiikkiopistojen kautta. Elämänhallinnan lisäksi aktiiviharrastamista seuraa taloudellista hyötyä elokuva-alalle. a) Sitoutuneet harrastajat ovat myös sitoutunutta ja vaativaa yleisöä ja siten edistävät elokuvakerronnan yleistä kehitystä (vrt. klassinen musiikki) b) Jo varhain tarjottu mahdollisuus harrastamiseen kehittää ja auttaa löytämään elokuvakerronnan lahjakkuudet. Tanskassa on perusteltu nuorten ja lasten laajaa harrastamista nuorten lahjakkuuksien varhaisen harjaannuttamisen mallilla. Tutkimuksen ja tilastoinnin kehittäminen 54. Alan tutkimuksessa audiovisuaalisen kulttuurin kaikkien osa-alueiden tulee olla tutkimuksen kohteena. (s. 63) 55. Kehitetään alan sektoritutkimusta vastaamaan yhä paremmin hallintoviranomaisten tarpeita (s. 63) 56. Tilastojen kehittämisessä yhteistyö alan kansainvälisten toimijoiden, kuten Eurooppalaisen Audiovisuaalisen Observatorion ja Eurostatin sekä suomalaisten toimijoiden kesken on välttämätöntä. (s. 63) 57. Tiedonkeruun menetelmiä kehitetään ja yhteen sovitetaan eri toimijoiden kesken ottamalla huomioon tietojen läpinäkyvyyden periaatteet. (s. 63) 58. Audiovisuaalisten sisältöjen katsojalukujen tiedonkeruuta ja hyödyntämistä arvioidaan ottamalla huomioon tallennemyynti ja vuokraus, festivaalien kävijämäärät, televisiolähetysten katsojamäärät sekä tilausohjelmapalvelujen käyttäjämäärät. (s.64) Tiedonkeruu ja tilastointi ovat edellytyksiä toimialan kehittymiselle, uusien rahoittajien saamiselle sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittämiselle. Myös vaikuttavuusarvion kehittäminen vaatii vahvempaa tutkimuspanosta. Eurooppalaisen Audiovisuaalisen Observatorion, Eurostatin ja suomalaisten toimijoiden yhteistyötä on tuettava. Euroopan unionin elokuvapolitiikan tueksi pitää saada tilastointiin ja tiedonkeruuseen pohjoismaisen mallin mukaista avoimuutta ja tietojen vertailukelpoisuutta. Katsojaluvuissa on tärkeää saada näkyviin kaikki jakeluikkunat. Suomen elokuvasäätiö vastaa mielellään lausuntoa koskeviin tarkentaviin kysymyksiin ja toivoo, että sen esittämät näkökohdat otetaan huomioon lausuntoa lopulliseen muotoon kirjoitettaessa. Helsingissä, Suomen elokuvasäätiö Georg Dolivo, Hallituksen puheenjohtaja Irina Krohn Toimitusjohtaja 10

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still

Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja. Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallinen digitaalinen kirjasto - toiminnan säädöspohja Tekijänoikeusneuvos Viveca Still Kansallisen digitaalisen kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset,

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus. Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Digiajasta ikuisuuteen -seminaari 13.12.2011 Minna Karvonen Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelma: Kirjastoja kehitetään vastaamaan

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE

MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE 1 Opetus- ja kulttuuriministeriölle MUSIIKKITUOTTAJIEN LAUSUNTO KOSKIEN EU:N KOMISSION TIEDONANTOA DIGITAALISTEN SISÄMARKKINOIDEN STRATEGIA EUROOPALLE Helsinki 22. toukokuuta 2015 YHTEENVETO Musiikki-ala

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle

Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2001 C(2001)4474fin Asia: Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle Arvoisa vastaanottaja 1.

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta KULTTUURILLA ON KESKEINEN ASEMA yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T

MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T MEDIAKASVATUSLINJAUKSET M E D I A K D I A K A S V A T U S L L I N J A U A U K S E T A K S E T U L N J A U I V T U S L A D A K A S I M D I A K E VIESTINNÄN KESKUSLIITON MEDIAKASVATUSLINJAUKSET: Lasten ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen

Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Kansallinen digitaalinen kirjasto: katsaus kokonaisuuteen Minna Karvonen Kirjastojen tietojärjestelmät -koulutuspäivät 20.9.2012 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Hallitusohjelman kirjaukset:

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013

Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita. Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013 Tekijänoikeuslain muutostarpeet seuraavan muutosvaiheen asioita Tekijänoikeusfoorumi 28.10.2013 Tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelut Kysymys palveluiden lainmukaisuudesta ja sen varmistamisesta Keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Kansallinen digitaalinen kirjasto * * * Tekijänoikeudet Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Jorma Waldén Opetusministeriö 1 KDK-hankkeen tekijänoikeuskysymyksistä Tavoitteena edistää arkistojen, kirjastojen

Lisätiedot

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007

KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 KULTTUURIAINEISTOJEN TALLETTAMINEN JA SÄILYTTÄMINEN UUSI VAPAAKAPPALELAINSÄÄDÄNTÖ HE 68/2007 Kulttuuriaineistojen tallettaminen ja säilyttäminen Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009

Kansallinen radio- ja televisioarkisto. Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Kansallinen radio- ja televisioarkisto Tietoisku Radioinsinööriseuran senioreille 14.1.2009 Lasse Vihonen 29.12.2008 Uusi kulttuuriaineistolaki Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin

Taide ja kulttuuri. ovat hyvinvoinnin Taide ja kulttuuri ovat hyvinvoinnin perusta kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskunnallisessa muutoksessa. Taide ja kulttuuri ovat perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut

Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Kansallinen digitaalinen kirjasto ja arkistopalvelut Tiedon saatavuus ja tutkimuksen vapaus KAM-juridisen yhteistyöryhmän seminaari Arkistoneuvos Jaana Kilkki, Kansallisarkisto 12.12.2011 Esityksen sisältö

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset

7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI. 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä. 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset 7.3.2013 1 (5) OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI 1 Suunnitelma koulutuksen kehittämiseksi yrityksissä 1.1 Yt-lain piiriin kuuluvat yritykset Yt-laissa olevan koulutussuunnitelman perussisältöä selkeytetään.

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO)

OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO) OHJAAJASOPIMUS (TELEVISIO) Tämän sopimuksen osapuolet ovat:, (jäljempänä Ohjaaja ); ja, (jäljempänä Tuottaja ). 1. SOPIMUKSEN KOHDE 1.1 Tuottaja ottaa ohjaajan palvelukseensa ( Elokuva / Sarja ) valmistamista

Lisätiedot

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta

HE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Lausunto valtioneuvoston selvityksistä E 158/2009 vp ja E 1/2010 vp

Lausunto valtioneuvoston selvityksistä E 158/2009 vp ja E 1/2010 vp Helsinki 9.3.2010 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Lausunto valtioneuvoston selvityksistä E 158/2009 vp ja E 1/2010 vp Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto E-kirjelmistä, jotka

Lisätiedot

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset

Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Elokuva- ja TV -ala kansainvälisessä kilpailussa: TUOTANTOKANNUSTIN ja sen vaikutukset Johanna Karppinen, toiminnanjohtaja Favex Finnish Film & Audiovisual Export FAVEX missio Favex edistää suomalaisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta. Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön konserniohjauksesta ja rakenteesta Selvityshenkilöt Harri Skog ja Håkan Mattlin Toimeksianto Valmistella ehdotukset opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015

Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan. Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015 Valmistautuminen EU:n digitaalista sisämarkkinaa koskevaan strategiaan Tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan kokous 13.4.2015 Lausuntoyhteenveto Lausuntopyyntö neuvottelukunnalle 8.3.2015 DL 26.3., lisäaikaa

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Metsähallituksen uudelleenorganisointi

Metsähallituksen uudelleenorganisointi Metsähallituksen uudelleenorganisointi Keskustelutilaisuus Metsähallitusta koskevasta lainsäädäntöuudistuksesta. Eduskunnan kansalaisinfo 8.10.2015 Vilppu Talvitie, MMM Metsähallitus Metsähallitus hallinnoi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot