Lausunto Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä poliittiset linjaukset , OKM/1/600/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lausunto Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä poliittiset linjaukset 2012 2015, OKM/1/600/2012"

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausunto Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä poliittiset linjaukset , OKM/1/600/2012 Suomen elokuvasäätiö kiittää mahdollisuudesta kommentoida Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntöä, joka koskee poliittisia linjauksia audiovisuaalisesta kulttuurista digitaalisessa ympäristössä. Edellinen, vuonna 2005 julkaistu linjaus Audiovisuaalisen politiikan linjat on osoittanut, että tämänkaltainen instrumentti on käyttökelpoinen strateginen väline. Kun linjaus perustuu oikeaan analyysiin ja oikeisiin toimenpiteisiin, tuottaa se jalkautettuna tuloksia. Edellisen linjauksen suuntaamana elokuva-alan tavoitteena on ollut mm. elokuva- alan rahoituksen nousu pohjoismaiselle tasolle, kansainvälistyminen, kotimaisen katsojaosuuden kasvu ja elokuvateatteriverkon digitoiminen. Näissä tavoitteissa on onnistuttu hyvin tai vähintään kohtuullisesti. Suomen elokuvasäätiö on laatinut Suomalaisen elokuvan tavoiteohjelman , johon se on omassa toiminnassaan sitoutunut. Tavoiteohjelman keskeiset tavoitteet ovat: Tarinoita suomalaisille, työtä elokuvan ammattilaisille ja kansainvälisiä investointeja Suomeen Kansainvälisesti kilpailukykyinen tuotantokannustin Kattava digitaalinen elokuvateatteriverkosto Elokuva mukaan Yleisradiolakiin Hyvitysmaksujärjestelmä vastaamaan teknologian kehitystä Kotimaisten tekijänoikeuksien turvaaminen Suomalaisen elokuvan viennin vahvistaminen Elokuvan asema EU:n kulttuuripolitiikassa Opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman lausunnon kuvaus elokuva-alan toimintaympäristöstä vastaa pitkälti Suomen elokuvasäätiön näkemystä ja ankkuroituu samansuuntaisiin tavoitteisiin kuin yllä mainitut elokuvasäätiön tavoiteohjelman tavoitteet. Tästä syystä Suomen elokuvasäätiö ottaa kantaa vain lausunnon yksittäisiin toimenpide-ehdotuksiin. Monipuolisen audiovisuaalisen kulttuurin vahvistaminen Monipuoliset ammatilliset sisällöt 1. Julkinen tuki kohdentuu ammattimaiseen tekemiseen ja tuotantoon, levittämiseen ja esityskulttuurin ylläpitoon. (Lausunto s. 49) 2. Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin erityistoimia tulee edelleenkin jatkaa. (s. 50) Aiemmin asetettu tavoite kotimaisen elokuvan rahoituksen noususta pohjoismaiselle tasolle vaatii yhä toimenpiteitä. Elokuvan monipuolisuuden, laadun ja kansainvälistymisen turvaamiseksi tämä on välttämätöntä. Elokuvasäätiön ydintehtävänä on edistää ja kehittää suomalaista elokuva- ja audiovisuaalista kulttuuria niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen elokuvasäätiö vastaa suomalaisen elokuvan kulttuuriviennistä. Onnistuessaan tämä ei palvele vain elokuva-alaa vaan vahvistaa ns. maabrändiä. 1

2 Lasten ja nuorten elokuvakulttuurin eritystoimia pitää jatkaa. Lisäksi on huomioitava, että perustuslaissa on mainittuna sivistyksellisiä ja kielellisiä oikeuksia myös muille kielille kuin kahdelle kansalliskielellemme, esimerkiksi romaani-, saamen- ja viittomakielille. OKM on laatinut Kulttuuripolitiikan strategisen ohjelman ja ministeriön tulisi tarkentaa miten perustuslaissa mainitut oikeudet toteutuvat audiovisuaalisessa kulttuuriympäristössä. Sisältöjen saatavuus eri jakeluteissä 3. Esitystekniikan muutos edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä, ohjelmatarjonnan laajentamiseen liittyviä tukitoimia ja teknisen laitteiston ylläpidon tukipalveluita. (s. 50) 4. Voisiko esimerkiksi eri teattereiden menetysnäytelmiä katsoa elokuvateatterista omalla paikkakunnallaan? Voisiko Musiikkitalon solistivierailuja kuunnella ja katsoa reaaliaikaisesti Rovaniemellä? Millaisia taloudellisia mahdollisuuksia joidenkin palveluntarjoajien välityksellä olisi luoda sopimuksia suurten urheilutapahtumien välittämisestä teattereissa? (s. 50) Elokuvasäätiö ottaa vahvasti myönteisen kannan elokuvaverkoston digitoimisen loppuunsaattamisen ja elokuvateatteriverkoston määrän vähintään nykyisenkaltaisen säilyttämisen puolesta. Näemme digitoinnista vasta sen teknologisen murroksen. Teknologista murrosta seuraa toisena aaltona liiketoimintamallien ja -logiikan muutoksia. Teatterit voivat liiketoimintamallejaan kehittämällä (esim. cinema-on-demand) lisätä kannattavuuttaan. Uusien toimintamallien omaksuminen edellyttää kotimaisille elokuvayrittäjille tarjottavaa koulutusta. Ne kulttuurilaitokset, jotka saavat julkista rahoitusta joko valtiolta tai kunnalta, voisivat usein laajentaa yleisöpohjaansa digitoitujen elokuvasalien myötä. Vastuu ohjelmatarjonnan laajentamisesta ei voi olla vain yksittäisillä yrittäjillä, julkisella vallalla on vastuu asettaa kannustimia. Digitointi edesauttaa elokuvakulttuuria mahdollistamalla samanaikaisia ensi-iltoja ja parantamalla uutuuselokuvien saatavuutta. Sen tarjoama merkittävä etu yleisölle on myös vaihtoehtoisen sisällön nimellä kulkeva ohjelmatarjonta. Moderni oppimiskäsitys tukee elämyksellistä oppimista. Siksi on valitettavaa, että liian vähälle huomiolle on jäänyt myös digitoitujen salien käyttö huippulaatuisen, jopa 3Dopetussisällön välittämisessä. Niillä paikkakunnilla, joilla on vähäisessä määrin kulttuuritarjontaa, muualta välitetyt esitykset ovat välttämättömiä kulttuurin tasa-arvoisen saatavuuden näkökulmasta. Teatterien digitoiminen on ylikansallinen ilmiö, joka mahdollistaa myös suomalaisen sisällön kulttuuriviennin. Televisiotoiminta ja tilausohjelmapalvelu tai muu ammattimainen verkkolevittäminen 5. Monipuolisen ja laadukkaan audiovisuaalisen ohjelmatarjonnan kannalta on huolehdittava siitä, että kaikki Suomessa televisiotoimintaa harjoittavat yhtiöt noudattavat 15 prosentin vähimmäisehtoa sekä ohjelmien eurooppalaisuusasteen että riippumattomien tuottajien tuottaman ohjelmien osalta. (s. 51) 6. Voitaisiinko Yleisradiota velvoittaa vahvemmin osallistumaan kotimaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamiseen? (s. 51) 7. Voitaisiinko Suomeen kehittää tukijärjestelmä kotimaisten sisältöjen tilausohjelmapalvelun edistämiseksi? Tämä voisi osaltaan vaikuttaa laittoman verkkojakelun vähenemiseen. (s. 51) Suomen elokuvasäätiö kannattaa kaikkien Suomessa televisiotoimintaa harjoittavien yhtiöiden vähintään 15 prosentin vähimmäisehtoa eurooppalaisen sisällön ja riippumattomien tuottajien tuottamien ohjelmien osalta, mutta pitäisi vielä parempana vähimmäismäärän nostoa 20 prosenttiin. Prosenttiosuuden lisäksi ehtoa tulisi määritellä uudelleen niin, että toteutumista ei lasketa ohjelma-ajasta vaan ohjelmatoimintaan 2

3 käytettävistä resursseista. Nykyinen, esitysminuuteilla laskettu ulkopuolisten tuotantojen osuus ohjelmavirrasta ei kerro kuinka paljon budjetista tosiasiallisesti käytetään kotimaisen sisällön ostoon. Elokuvasäätiö katsoo tavoiteohjelmansa mukaisesti, että Yleisradio tulee velvoittaa osallistumaan kotimaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamiseen. Yleisradio toimii eduskunnan valvonnassa ja eduskunta nimittää YLEn korkeimman toimielimen, hallintoneuvoston, jäsenet. Siksi Yleisradion suhde kotimaiseen sisältöön ei voi jäädä YLEn sisäisesti päätettäväksi, vaan asia vaatii vahvan lainsäädännöllisen pohjan ja sitovat velvoitteet tai sopimukset. Se, että Yleisradio kahtena edellisenä vuonna budjettikriisissään puolitti elokuvan ennakko-ostoihin käyttämänsä noin kuuden miljoonan euron määrärahan kolmen miljoonan euron tasolle, aiheutti vahinkoa erityisesti lyhyt- ja dokumenttielokuvalle. Tapahtunut kertoo, ettei nykyinen YLE-laki ole riittävä kotimaisen tuotannon turvaamiseksi. Tällä hetkellä lausuntokierroksella on ehdotus uudeksi Yleisradiolaiksi. Lain 7 :ään on erikseen lisättävä momentti Yleisradion velvoitteesta edistää kansallista elokuvataidetta. Tässä pykälässä mainitaan jo yksittäinen ohjelmatyyppi (hartausohjelmat), jolloin olisi luontevaa sijoittaa elokuvan erityisasema samaan pykälään. 7 Julkinen palvelu Yhtiön tehtävänä on monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; On esitetty argumentteja, että ehdotetunkaltainen lakimuutos kotimaisen sisällön suosimisesta on EU:n sisämarkkinasäännösten vastainen, jossa kansallisvaltioiden rajat eivät saa estää tavaroiden ja palvelujen liikkumista yhteisillä sisämarkkinoilla. Toisaalta kulttuuri on rajattu EU:n perustamissopimuksessa kansallisvaltioiden toimivaltaan. EU-politiikassa on korostettu, että eurooppalainen kulttuuri-identiteetti on mosaiikkimainen koostuen erilaisten kulttuurien samanaikaisesta olemassaolosta. Vaihtoehtoisena mallina kotimaisen audiovisuaalisen sisällön tuottamisen velvoitteelle on palaaminen vuonna 2006 voimassa olleeseen malliin, jossa valtioneuvoston päätökseen liitetyn lausuman mukaisesti radio- ja televisiorahastosta ohjattiin rahaa suoraan elokuvasäätiön toimintaan. Lausuntokierroksella olevaan uuteen YLE-lakiin sisältyy Yleisradion uutena tehtävänä kotimaisen kulttuurin, taiteen ja virikkeellisen viihteen säilyttäminen. Epäselväksi jää, tarkoittaako tämä KAVAn arkistointivelvollisuutta laajempaa velvollisuutta pitää tallenteet yleisön saatavilla. Jos tarkoitus on laajempi, niin Yleisradiota koskevassa lainsäädännössä tulee ottaa kantaa, onko kyseessä palvelujen tarjoaminen maksuttomasti, kuten nykyisin Elävän arkiston kautta vai katsotaanko, että tämä ei ole osa YLE-maksulla katettavaa julkista palvelua vaan YLE saisi mahdollisesti avata maksullisen katselu- ja latauspalvelun. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa keskeisenä nousevat ratkaistavaksi tekijänoikeuskysymykset. Tuotantoyhtiöiden neuvotteluaseman turvaamiseksi on tärkeää, että mahdolliset jakelusopimukset ovat eieksklusiivisia ja että samanaikaisesti saatetaan voimaan nk. Terms of trade sopimus. Tämänkaltainen 3

4 sopimus on käytössä mm. Iso-Britanniassa, jossa se on BBC:n ja tuottajaliiton välillä solmittu oikeuksien kauppaa koskeva raamisopimus. Oikein hinnoiteltujen ja helppokäyttöisten tilausohjelmapalvelujen kehittäminen hillitsee osaltaan laitonta verkkojakelua. Kokemus on osoittanut, että laitonta verkkojakelua ei voida yksinomaan vähentää valvonnan ja kriminalisoinnin keinoin. Yleisradio on Suomen merkittävin kulttuurin jakelija ja vertautuu tehtävässään muihin suomalaisiin sivistysjärjestelmiin kuten peruskoulu tai kirjastolaitos. YLE ei myöskään itse hallinnoi tai rakenna tietoverkkoja eikä sen ydintehtävä ole teknologinen vaan sisällöllinen. Tästä syystä pitää selvittää, olisiko luontevampaa siirtää Yleisradiota koskevien lakien valmistelu OKM:n alaisuuteen, jossa on paras ministeriötasoinen asiantuntemus koskien YLEn ydintehtävää. Audiovisuaalisen kulttuuritoiminnan kehittäminen 8. On tärkeää turvata suomalaisten audiovisuaalisen ja elokuva-alan alan järjestöjen toimintaedellytykset sekä kotimaassa että kansainvälisessä yhteistyössä.(s. 52) 9. On tärkeää, että myös tulevaisuudessa voidaan kehittää monipuolista ja alueellisesti mahdollisimman kattavaa elokuvien ja muiden audiovisuaalisten ohjelmien esitys-, kasvatustoimintaa. (s. 52) 10. Myös Kansallisen audiovisuaalisen arkiston arkistosarjaa tulee kehittää. (s. 52) 11. Digitaalisen tekniikan hyödyntäminen voi luoda uusia keinoja yhteistyössä kehittää kulttuuritoiminnan muotoja, parantaa palveluja ja niiden saatavuutta sekä kohdentaa niitä erilaisien yleisöryhmien tarpeisiin. (s. 52) 12. Suomalaisen audiovisuaalisen alan infrastruktuurin, kuten erilaisten tuotanto- ja kuvauspalveluiden, kehittämisessä myös elokuvakomissioiden toimintaedellytyksiä tulee arvioida ja mahdollisuuksien mukaan kehittää. (s. 52) 13. Nykyisen valtionavustuslain mukaan avustusmäärärahojen myöntämistä ja niiden käyttötarvetta tulee säännöllisin väliajoin arvioida. Tämä arviointi tule ulottaa kaikkiin valtionavustuksia saaviin toimijoiden myös audiovisuaalisella sektorilla. (s. 52) Audiovisuaalisen ja elokuva-alan järjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on kannatettavaa ja välttämätöntä erityisesti kansainvälistymisen lisääntyessä. Elokuvaverkoston säilyminen tukee parhaiten esitystoimintaa. Elokuvakasvatustoiminnasta elokuvasäätiö lausuu lisää kohdassa Mediakasvatus. Arkistosarjan laajempi esittäminen on tärkeä tavoite kulttuuripalvelujen saatavuuden näkökulmasta. Myös KAVAlle tulee turvata tarvittavat resurssit. Valtiovallan rooli edistää audiovisuaalisessa infrastruktuurissa toteutuu kasvattamalla elokuvasäätiön resursseja. Lainsäädäntötasolle kirjoitetaan YLEn vastuu kotimaisesta elokuvasta ja lisäksi elokuvatuotannoille tulee luoda kannustinjärjestelmä. Suomalaisen yhteiskunnan infrastruktuuri voi olla valtti kilpailtaessa ulkomaisista kuvauksista ja jälkituotannosta. Nykyisessä markkinatilanteessa tuntuvat parhaiten toimivan mallit, joissa elokuvakomissioiden ja matkailualan tarpeita yhdistetään ja jossa maalla on tarjota jonkinlainen vero- tai kannustinjärjestelmä. Usein alueellisena toimintaedellytyksenä on paikkakunnalla oleva audiovisuaalisen alan koulutus. Kun tällä hetkellä harkitaan elokuva-alan koulutuksen aloituspaikkojen vähentämistä, tilannetta tulee tarkastella näiden muutosten jälkeen. 4

5 Valtionavustuslakia tulee luonnollisesti noudattaa. Hyvä hallinto legitimoi valtionavustukset myös kansalaisille. Valtiontarkastusvirasto aloitti vuonna 2011 OKM:n toimialaan kuuluvien veikkausvoittovaroja saavien kulttuuritoimijoiden tarkastuksen ja Suomen elokuvasäätiö on ollut yksi kohteista. Käyttötarpeen arviointi vaatii samalla myös vaikuttavuusmittareiden kehittämistä. Vaikuttavuusmittareita puuttuu tällä hetkellä jonkin verran audiovisuaalisen alan sisällä, mutta erityisesti kulttuurisektoreiden välille pitäisi kehittää yhteismitallisia vaikuttavuusmittareita, jotta yhteiskunnan antamille resursseille syntyvää vastinetta pystytään yhteismitallisesti arvioimaan. Toimiva ja joustava tukijärjestelmä 14. Jatketaan viime vuosien aikana tehtyä työtä kotimaisen elokuvan ja muiden audiovisuaalisten sisältöjen tukemisessa kulttuurin monipuolisuuden ja jatkuvuuden säilyttämiseksi, alan toimijoiden vakaan toimintaympäristön ylläpitämiseksi. (s. 54) 15. Audiovisuaalisen kulttuurin tukijärjestelmä toimii taiteellisen ja luovan työn kunnianhimon kannustimena ja kotimaan markkinoiden taloudellisena korjausmekanismina sekä kulttuurin viennin näyteikkunana. Tuki on ja säilyy tuotantoja hankekohtaisena, sitä ei voi muuttaa alan yritystueksi. Tuki voi kohdentua kulttuurijärjestöjen toiminnan tukemiseen, yksittäisten tekijöiden erilaisiin apurahoihin, kansainvälisen markkinoinnin edistämiseen ja erityistapauksissa audiovisuaalisen kulttuurin edistämistä koskeviin laiteinvestointeihin, kuten elokuvateattereiden digitalisointihankkeisiin. (s. 54) 16. Tukiohjelman kehittämisessä yhteistyössä alan kanssa otetaan huomioon erityisesti digitaalisen jakelun vaikutukset monipuolisten ja laadukkaiden sisältöjen tuottamisessa, uusien alalle tulleiden toimijoiden osuus taiteellisessa työssä, eri yleisöjen katsomistottumusten vaikutukset sekä EU:n tulevan audiovisuaalisen alan tiedonannon reunaehdot. (s. 54) 17. Suomen tavoitteena on, että nykyisen EU:n audiovisuaalista alaa koskevan tiedonannon tarkastelukulmaa laajennetaan uudessa tiedonannossa koskemaan koko elokuvan ja muiden audiovisuaalisten teosten elinkaarta käsikirjoituksen kehittelystä esittämiseen, jolloin valtiontuen piiriin kuuluisi alan koko arvoketju. Myös uudet jakelualustat tulisi kuulua valtiontuen piiriin. (s. 55) 18. Suomi pitää yhteyttä komissioon, jotta tukijärjestelmään saadaan pienille kieli- ja markkina-alueille omat tuki-intensiteettirajat, jotka voisivat olla 50 % (yleinen maksimi), 60 % (pienten kieli- ja markkina-alueiden yleinen maksimi), 80 % (vaikeiden ja vaikeasti rahoitettavien elokuvien, kuten dokumenttien ja lyhytelokuvien tukimaksimi). (s. 55) Nykyiset elokuvasäätiön tuotantotuen tukimaksimit ovat joissain tapauksissa riittämättömät. Suomen elokuvasäätiö on yhdessä muiden Euroopan elokuvainstituuttien yhteisessä lausunnossaan ehdottanut toimenpide 18 kanssa samansuuntaisen kannan komissiolle. Elokuvasäätiön tuotantotukimaksimin kasvattamiseen kohdistuu painetta kahdesta syystä. Ensimmäinen on pieni kieli- ja markkina-alueemme. Toiseksi ansaintalogiikan murros on luonut tuotantoyhtiöille haasteellisen tilanteen, kun perinteiset ennakko-rahoittajat, kuten tv-kanavat ja levittäjät, markkinoiden paineessa supistavat ennakko-ostojen muodossa antamaansa rahoitusta ja samanaikaisesti uudet ns. jakeluikkunat, kuten teleoperaattorit, harvoin osallistuvat riskinkantoon ennakkorahoituksen muodossa. Kun on todennäköistä, että julkinen tuki on aina tietynasteinen niukkuustekijä, niin on tärkeää varmistaa, että broadcast- ja online-jakelu jakavat riittävällä tavalla tuotantoyhtiöiden riskin. Näin taataan elinvoimainen ja uudistuva elokuvakulttuuri. 19. Voitaisiinko audiovisuaalisten sisältöjen tuottamisen rahoituspohjan laajentamiseksi Suomessa kehittää järjestelmä kaikkien audiovisuaalisten sisältöjen jakelusta taloudellisesti hyötyvien tahojen velvoittamiseksi osallistua uusien tuotantojen kehittämiseen? (s. 55) 20. Panostetaan uusien sisältöjen tuotantoon ja pyritään vaikuttamaan niiden elinkaaren pituuteen siten, että alan eri ammattilaisten, tuottajien ja muiden toimijoiden olosuhteet työn jatkamiseen säilyvät. (s. 55) 21. Jatketaan erityistoimenpiteitä lasten ja nuorten elokuvien ja muiden audiovisuaalisten sisältöjen tuotantojen tukemiseksi. (s. 55) 22. Jatketaan digitaalisiin päätelaitteisiin soveltuvien kulttuurisisältöisten teosten, ohjelmien, pelien ja palveluiden tukemista DigiDemoohjelmasta. Laaditaan säännöllisin väliajoin ohjelman vaikuttavuusarviointi. (s. 55) 23. Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa selvitetään mahdollisuudet kehittää Suomeen alan infrastruktuuria parantava kannustinjärjestelmä. (s. 55) 24. Yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa arvioidaan mahdollisuuksia kehittää audiovisuaalisen alan yritystoiminnan tukijärjestelmiä sekä kansainvälistämistukia. (s. 55) 5

6 Kohdan 19 kysymykseen elokuvasäätiön kanta on kyllä. Rahoituspohjan laajentamiseksi tulee ehdottomasti tehdä toimenpiteitä. Tällä hetkellä osa online-jakelusta on tietystä katsantokannasta kansallisen kulttuurin luomisen vapaamatkustajia. Teleoperaattoreiden liiketoiminnan tuottoon vaikuttaa kuluttajan valitsemat yhä nopeammat laajakaistayhteydet: Kuluttajien kannustimena maksaa kalliimmista ja tehokkaimmista laajakaistayhteyksistä toimii tutkitusti audiovisuaalinen sisältö. Vapaamatkustaja-mielikuvaa vahvistaa vielä se, että teleoperaattoreilla ei ole tällä hetkellä taloudellista kannustinta estää yhteyksiensä käyttöä laittomaan audiovisuaalisen sisällön lataamiseen. Sisällöntuotannon yritysten tutkimus- ja kehitystyön rahoittaminen tulisi Suomessa kuulua vahvemmin suomalaisen innovaatiojärjestelmän keskeisten rahoittajien, Sitran ja Tekesin, tavoitteisiin. Erillisen kannustinjärjestelmän ohella on tärkeä varmistaa, että nämä rahoittajat pystyvät arvioimaan sisältöperusteisten yritysten kehitysmahdollisuuksia. Kansallisissa strategioissa on jo vuodesta 1999 puhuttu Sisältö-Suomesta, mutta elokuvatoimialan näkökulmasta ei asiaa ole vielä riittävästi jalkautettu esimerkiksi näiden innovaatiorahoittajien tekemiin päätöksiin. Suomen elokuvasäätiö 25. Suomen elokuvasäätiön roolia avustusten myöntämisessä vahvistetaan, säätiön tulosohjausta ja hallintomallia kehitetään. (s. 56) 26. Arvioidaan mahdollisuus monivuotisten suunnitelmien ja tulostavoitteiden laadintaan. (s. 56) 27. Arvioidaan mahdollisuudet kehittää nykyistä suoraan tukeen perustuvaa tukijärjestelmää sellaiseksi, että jotkut tukijärjestelmän osat muutettaisiin lainaperusteisiksi. (s. 56) 28. Selvitetään mahdollisuus laajentaa tuotannon ja tuotannon kehittelytuen myöntämistä myös televisiodraaman ja muun korkeatasoisten riippumattomien tuotantoyhtiöiden ohjelmien tukemiseen. (s. 56) 29. Tukiohjeilla on valtiontukien hyväksymisprosessissa entistä painavampi rooli. Tämä edellyttää sekä teknistä uudistuksia ohjeisiin. (s.56) 30. Tukiohjeet tulee hyväksyttää opetus- ja kulttuuriministeriössä ennen niiden voimaan saattamista. Tässä yhteydessä ministeriö arvioi, onko muutosten vuoksi tarvetta tehdä asiasta ilmoitus komissiolle tai neuvotella muutoksista komission kanssa. (s.56) 31. Tukiohjeiden uudistuksen yhteydessä arvioidaan kunkin yksittäisen tukimuodon vaikuttavuus ja tarkistetaan tukien myöntämisen ehtoja suhteessa alan toimintamahdollisuuksiin sekä harkitaan uusien tukimuotojen kehittämistä, jotka vahvistaisivat säännöllistä tuotantojen kehittyä ja toimintaa sekä muuta audiovisuaalista kulttuuritoimintaa. (s.56) 32. Olisi syytä harkita verrattain nopealla aikataululla sellaista SES:n tukiohjeiston muutosta, että ehdot täyttäviä yhteistuotantoja periaatteessa kaikista maista peräisin olevien tuottajien kanssa voitaisiin kohdella samalla tavalla. (s.56) Suomen elokuvasäätiö pitää myönteisinä toimenpiteitä, joissa Suomen elokuvasäätiön roolia avustusten myöntämisessä vahvistetaan, säätiön tulosohjausta ja hallintomallia kehitetään ja arvioidaan mahdollisuus monivuotisten suunnitelmien ja tulostavoitteiden laadintaan. Sen sijaan tässä vaiheessa osan tuesta muuttaminen lainaperusteiseksi ei ole tarkoituksenmukaista. Elokuvasäätiön varat ovat nykyisellään riittämättömiä tukemaan merkittävällä osuudella eurooppalaisittain suuren kokoluokan elokuvia. Näiden elokuvien lainoitustarpeessa on luontevampaa kääntyä tavanomaisten lainarahoittajien, kuten pankkien tai Finnveran, puoleen. Tällaisten rahoittajien elokuvatuntemusta tulisi edelleen edistää. Elokuvatuottajat ja elokuvasäätiö jatkavat työtään rahoittajien osaamisen kehittämiseksi elokuvatuotannon riskien arvioinnissa. Suomen elokuvasäätiö tukee jo televisiodraamaa pienessä mittakaavassa. Elokuvakäsite laajennettiin pitämään sisällään sarjamuotoinen tv-draama samanaikaisesti kun valtioneuvoston päätökseen televisioverkoston digitalisoinnista liitettiin lausuma, jossa radio- ja televisiorahaston kautta kanavoitiin vuosittain suoraa rahaa elokuvasäätiön toimintaan. SES pitää tärkeänä kotimaisen tv-draaman 6

7 kehittämistä. Suoran tuen ohella asiaa edistäisi nopeimmin tavoite elokuvan liittämisestä mukaan YLElakiin. Nykyinen säätiölaki, laki elokuvataiteen edistämisestä ja elokuvasäätiön säännöt luovat reunaehdot eri toimijoiden päätösvallalle. Nykykäytäntö toimii niin, että OKM pyytää ehdotuksia hallituksen jäseniksi toimialalta ja nimittää Suomen elokuvasäätiön hallituksen. Lisäksi elokuvasäätiön johto ja OKM käyvät vuosittain ns. tuloskeskustelun. Elokuvasäätiön hallitus päättää tukiohjeista; tukiohjeiden on oltava luonnollisesti lainmukaisia. Elokuvalain 8 momentti 2 sanoo, että tarkempia ohjeita tukien myöntämisperusteista antaa tarvittaessa OKM. Tästä syystä elokuvasäätiön katsoo, että toimenpide-ehdotus 30 ei ole tarkoituksenmukainen eikä vastaa nykyisiä toimivaltasuhteita. Pykälä 8 mahdollistaa toki, että säätiön hallitus voi tarvittaessa pyytää OKM:ltä konsultaatiota. SES katsoo, että säätiömallin ketteryys ja joustavuus koituisivat parhaiten elokuva-alan hyväksi, kun EUkomission notifikaation sisälle mahtuvien muutoksien hyväksymiseen riittäisi säätiön hallitus. Elokuvasäätiön hallituksen rooli hyvän hallinnon toteuttamisessa on keskeinen. Siksi OKM hallituksen jäsenten nimitysvaltaa käyttäessään tulee varmistaa riittävän toimialan asiantuntemuksen lisäksi että hallituksen jäsenille järjestetään tarvittaessa koulutusta asioissa, joiden tuntemuksen OKM katsoo tarpeelliseksi tehtävän menestykselliseksi hoitamiseksi. SES pitää myönteisenä, että tukiohjeita uudistetaan alan tarpeita vastaaviksi ja että tukiohjeet ovat mahdollisimman selkeitä. Tätä tarvetta vastasi äskettäinen siirtyminen sähköiseen asiointiin. Vaikuttavuusarviointi on keskeinen toiminnan kehittämisen väline. Säätiön hallitus on päättänyt, että vaikuttavuusmittareita kehitetään vuoden 2012 aikana. Ehdotettu toimenpide periaatteessa kaikista maista peräisin olevien (yhteistuotantojen) tuottajien samankaltaisesta kohtelusta ei ole täysin yksiselitteisesti ymmärrettävissä, sillä jo nykyiset tukiohjeet ovat eri maiden kesken neutraaleja. TAIKE-uudistus 33. Taiteen keskustoimikunnan uudistamista koskevassa valmistelussa elokuvataidetoimikunnan roolissa tulee ottaa huomioon audiovisuaalisen kulttuurin kehittämistarpeet. (s. 56) 34. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Valtion elokuvataidetoimikunnan avustuspolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista kehitetään. (s. 57) 35. Yksittäisten tukimuodon vaikuttavuuden arvioinnissa tarkistetaan tukien myöntämisen ehtoja suhteessa alan toimintamahdollisuuksiin sekä harkitaan uusien tukimuotojen kehittämistä, jotka vahvistaisivat säännöllistä ja yhteiskunnallisesti merkittävää audiovisuaalista kulttuuritoimintaa valtakunnallisesti ja alueellisesti. (s.57) Nykyisessä hallitusohjelmassa on sitouduttu vertaisarvioinnin säilyttämiseen. Vertaisarviointi tapahtuu kuitenkin ilman esittelijää ja vailla virkavastuuta. OKM:n tulisi tarkastella miten vertaisarviointi on yhteensovitettavissa hyvän hallinnointitavan kanssa. 7

8 Audiovisuaalista kulttuuria tukeva sääntelykehys ja tekijänoikeuspolitiikka 36. Valtiovallan tehtävänä on tekijänoikeuslainsäädäntöä ja järjestelmää kehittämällä vastata yhteiskunnan kehityksessä esiin tulleisiin vaatimuksiin. Erityisesti digitaalisen maailman haasteisiin on kiinnitettävä suurta huomiota. Lainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuuden kehittämisessä otetaan huomioon tekijöiden, teollisuuden ja käyttäjien sekä kuluttajien edut.(s.57) 37. Tekijänoikeudella on keskeinen merkitys monien toimialojen talouteen, toimintaan ja työllisyyteen. Sen vuoksi tekijänoikeuslainsäädännön toimivuutta on syytä arvioida jatkuvasti, ja tarvittaessa on uskallettava tehdä myös uudistuksia. (s.57) 38. Edellisellä hallituskaudella asetettu tekijänoikeustoimikunta on selvittänyt muun muassa verkkotallennuspalveluihin liittyviä kysymyksiä, tekijänoikeuksien suojan parantamista tietoverkoissa sekä televisioyritysten ja lehtikustantajien arkistoaineistojen uudelleenkäytön mahdollistamista. Muiden muassa näihin liittyviä lainmuutostarpeita tullaan ministeriössä arvioimaan. (s.57) 39. Elokuvien ja muiden av-tuotantojen erityislaatu muiden teoslajien joukossa on otettava huomioon lainsäädäntöä kehitettäessä. (s. 58) 40. On hyödynnettävä erityisesti digitaalisen maailman ja tietoverkkojen mahdollisuuksia audiovisuaalisten tuotantojen jakelussa. Laillisen verkkokaupan kehittymisen esteenä olevaan laittomaan jakeluun on puututtava tehokkain keinoin. Asiassa tarvitaan myös EU:n laajuisia toimenpiteitä. (s. 58) 41. EU:ssa on odotettavissa intensiivinen vaihe ja pitkästä aikaa käsittelyyn tulee myös direktiiviehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen. Odotusarvona on, että komission ehdotusten pohjalta syntyy lopulta myös rajat ylittävää sisältöjen levittämistä helpottavia ratkaisuja.(s.58) Säätelykehystä ja tekijänoikeuksia voidaan pitää sisältöyhteiskunnan perustuslakina, tekijänoikeuslainsäädännön laatu on myös keskeistä sellaiselle liiketoiminnalle joka perustuu tekijänoikeuksien arvoon ja niiden edelleen kauppaamiseen. Tekijänoikeuslainsäädäntö myös säätelee yksittäisen kuluttajan oikeuksia. Näistäkin syistä laadukkaan tekijänoikeuslainsäädännön tulee olla selkeää, mahdollisimman ennakoitavaa ja sen tulee antaa riittävä oikeusvarmuus. Tekijänoikeuksia pitää tekijän pystyä helposti sopimusteitse siirtämään ja tekijänoikeuslainsäädännössä on tärkeää säilyttää ns. kollektiivisen sopimisen mahdollisuus. Vaikka lainsäädännölle tulee mahdollisesti uudistustarpeita, on tärkeää myös tulevaisuudessa pidättäytyä nk. työsuhdetekijänoikeusolettaman käyttöönotosta. Tekijänoikeuden syntymisen ja teoksen tekijän välisen suhteen saumattomuus auttaa myös kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään tekijänoikeuden kautta syntyvät teoksen edelleenkäyttörajoitteet. Tekijänoikeuslainsäädännön legitiimisyys suuren yleisön silmissä mahdollistaa myös piratismin torjunnassa välttämättömät tekijänoikeusrikkomusten rangaistusseuraamukset. Digitaalisten sisämarkkinoiden luomisessa luomisessa tulee olla kansallisesti itsekäs silloin kun EUlainsäädäntö mahdollisesti heikentäisi kulttuurista itsemääräämisoikeutta. Säätiö on tietoinen EU:n sisällä olevasta vahvasta paineesta kiriä umpeen Yhdysvaltojen etumatkaa verkkokaupassa ja ymmärtää, että lisääntyvä verkkokauppa edistää taloudellista toimeliaisuutta sekä vaurautta. EU:n sisällä käytännön toimenpiteenä on ollut ns. sisällön territoriojaon poistaminen. Käytännössä ns. territorioajattelun murtaminen lainsäädäntöteitse voi haitata pienen kieli- ja markkina-alueen tuotantoa esimerkiksi pakottaessaan tuottajan ostamaan laajemmat kuin tarvittavat oikeudet. SES esittää, että OKM painottaa sopimusvapautta ja huolehtii kansallisen kulttuurin eduista sisämarkkinalainsäädäntöä kehitettäessä. Hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen 42. On arvioitava, mikä merkitys hyvitysmaksulla on av-kulttuurin tuen rahoituksessa. Av-tuotantojen ja -kulttuurin tuki on turvattava hyvitysmaksujärjestelmää uudistettaessa. Tuki olisi saatettava nykyistä vakaammalle pohjalle. Mahdollisuuksien mukaan olisi vähennettävä tuen suoraa riippuvuutta hyvitysmaksukertymästä. (s.59) Hyvitysmaksukertymä ei ole vastannut teknologista kehitystä eikä sisällön kopioinnin määrää, vaan on jäänyt näistä jälkeen. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua tulee kerätä tallentavista puhelimista, niiden muistikorteista, usb-muisteista sekä laajakaistayhteyksistä. Mahdollisen hyvitysmaksu laajakaistayhteyksissä voitaisiin porrastaa yhteyden mahdollistaman nopeuden mukaan. Tämän lisäksi SES ehdottaa, että maksun suuruudesta päättäminen palautuisi valtioneuvostolta takaisin OKM:öön. 8

9 Audiovisuaalisen kulttuuriperinnön vaaliminen 43. Audiovisuaalisten aineistojen hyödyntäminen edellyttää sellaisten ratkaisujen ja käytänteiden kehittämistä, jotka mahdollistavat tietojen ja palvelujen yhteentoimivuuden. (s. 60) 44. Jälkipolvilla on mahdollisuus katsoa katkeamatonta suomalaisen elokuvan ja muun audiovisuaalisen kulttuurin historiaa. (s. 60) Tällä hetkellä lausuntokierroksella on ehdotus uudeksi Yleisradiolaiksi, jonka 7 2 momentissa todetaan, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä. On varmistettava, ettei ehdotetun lain uudella tehtävällä luoda päällekkäisyyksiä tai julkisten resurssien tehotonta käyttöä, sillä KAVAlle on jo annettu tv-sisällön arkistointitehtävä. Mediakulttuuri, mediakasvatus- ja lukutaito lisäävät hyvinvointia 45. Mediakasvatus on osa laajan lukutaito-osaaminen väline, joka vahvistaa elämisen hallinnan taitoja. (s. 61) 46. Arvioidaan kuvaohjelmalainsäädännön toimivuus ja uudistuksen vaikutukset lapsille turvalliseen mediaympäristöön eduskunnan edellyttämällä tavalla vuoden 2013 loppuun mennessä. (s. 61) 47. Jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan edellytykset ja pääsy osallisuuteen tietoyhteiskunnassa. Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Aloitekanava- ja kuulemisjärjestelmiä kehitetään. (s. 61) 48. Kehitetään demokratiakasvatusta erityisesti oppilaitoksissa. Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. (s. 61) SES ehdottaa, että opetus- ja kulttuuriministerit asettavat yhdessä selvityshenkilön, jonka tehtävänä on laatia ehdotus keinoista ja resursseista yhdessä kotimaisen tuottaja- ja tekijäjärjestöjen kanssa, jotta: a) koulut saisivat oikeuden käyttää kotimaista elokuvaa opetustyössään b) osana taito- ja taitoaineiden uudistusta tarjotaan oppilaille mahdollisuus elokuvailmaisun oppimiseen c) etäisyyksien niin salliessa peruskoululuokkien edellytettäisiin käyvän kerran vuodessa elokuvateatterissa joko kulttuuritapahtumassa tai opetusta tukevassa näytöksessä. Yksittäisen koululaisen saama elokuvakasvatus ei ole tällä hetkellä valtakunnallisesti standardisoitu vaan vaihtelee liiaksi oppilaitos-, opettaja- tai kuntakohtaisesti. Tilanne on kestämätön, sillä katsomis- ja audiovisuaalisen sisällön tekemistaito ovat nyky-yhteiskunnassa luku- ja kirjoitustaitoon verrattavissa olevia kansalaistaitoja. KAVAn ja MEKUn yhdistyminen 49. Molempien virastojen tehtävät ja tavoitteet arvioidaan valmistelun yhteydessä kokonaisuutena. Virastojen yhdistymisen valmistelussa tulee etsiä samankaltaisia tavoitteita ja tehtäviä siten, että muodostettavaan uuteen virastoon voidaan perustaa audiovisuaalisen kulttuurin tutkimuksesta ja mediakasvatuksesta vastaavat tulosalueet. (s. 62) 50. Tarvittaessa molempia virastoja koskeva lainsäädäntö uudistetaan. (s. 62) Osaamisen kehittäminen 51. Sisällön luomiseksi ammattilaisten koulutusta ja osaamista kaikilla tarvittavilla eri osa-alueilla vahvistetaan ottamalla huomioon alan työllisyys- ja rahoituskehitysnäkymät sekä digitaalisen murrokset vaikutukset. (s. 62) 52. Toteutetaan tarvittavat aloituspaikkoja koskevat muutokset (s. 62) 53. Kannustetaan alan ammattilaisia ja luodaan heille mahdollisuudet kansainväliseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen. (s. 62) Elokuva-alan ammatillista täydennyskoulutusta tulee kehittää niin, että eri toimijoiden tarpeetonta päällekkäisyyttä ei olisi eikä myöskään koulutuksen katvealueita. 9

10 Suomessa on kulttuuri- ja taideammattilaisia koulutettu yli työllisyystarpeen. Toisaalta nuorten halukkuus alalle kertoo kulttuurin merkityksestä nuorten elämänarvoissa. Silloin kun mahdollisesti ammattiin johtavia koulutuksen aloituspaikkoja vähennetään hallitusti, niin samanaikaisesti tulee lisätä nuorten mahdollisuuksia harrastaa elokuvaa ja audiovisuaalista alaa ammattijohtoisesti. Taiteen perusopetusta pitää laajentaa myös elokuva- ja audiovisuaaliselle alalle. Keskipitkän aikavälin tavoitteena tulisi olla, että suomalaisilla nuorilla on elokuva-alalla samankaltainen mahdollisuus harrastamiseen kuin esimerkiksi musiikkiopistojen kautta. Elämänhallinnan lisäksi aktiiviharrastamista seuraa taloudellista hyötyä elokuva-alalle. a) Sitoutuneet harrastajat ovat myös sitoutunutta ja vaativaa yleisöä ja siten edistävät elokuvakerronnan yleistä kehitystä (vrt. klassinen musiikki) b) Jo varhain tarjottu mahdollisuus harrastamiseen kehittää ja auttaa löytämään elokuvakerronnan lahjakkuudet. Tanskassa on perusteltu nuorten ja lasten laajaa harrastamista nuorten lahjakkuuksien varhaisen harjaannuttamisen mallilla. Tutkimuksen ja tilastoinnin kehittäminen 54. Alan tutkimuksessa audiovisuaalisen kulttuurin kaikkien osa-alueiden tulee olla tutkimuksen kohteena. (s. 63) 55. Kehitetään alan sektoritutkimusta vastaamaan yhä paremmin hallintoviranomaisten tarpeita (s. 63) 56. Tilastojen kehittämisessä yhteistyö alan kansainvälisten toimijoiden, kuten Eurooppalaisen Audiovisuaalisen Observatorion ja Eurostatin sekä suomalaisten toimijoiden kesken on välttämätöntä. (s. 63) 57. Tiedonkeruun menetelmiä kehitetään ja yhteen sovitetaan eri toimijoiden kesken ottamalla huomioon tietojen läpinäkyvyyden periaatteet. (s. 63) 58. Audiovisuaalisten sisältöjen katsojalukujen tiedonkeruuta ja hyödyntämistä arvioidaan ottamalla huomioon tallennemyynti ja vuokraus, festivaalien kävijämäärät, televisiolähetysten katsojamäärät sekä tilausohjelmapalvelujen käyttäjämäärät. (s.64) Tiedonkeruu ja tilastointi ovat edellytyksiä toimialan kehittymiselle, uusien rahoittajien saamiselle sekä vaikuttavuusarvioinnin kehittämiselle. Myös vaikuttavuusarvion kehittäminen vaatii vahvempaa tutkimuspanosta. Eurooppalaisen Audiovisuaalisen Observatorion, Eurostatin ja suomalaisten toimijoiden yhteistyötä on tuettava. Euroopan unionin elokuvapolitiikan tueksi pitää saada tilastointiin ja tiedonkeruuseen pohjoismaisen mallin mukaista avoimuutta ja tietojen vertailukelpoisuutta. Katsojaluvuissa on tärkeää saada näkyviin kaikki jakeluikkunat. Suomen elokuvasäätiö vastaa mielellään lausuntoa koskeviin tarkentaviin kysymyksiin ja toivoo, että sen esittämät näkökohdat otetaan huomioon lausuntoa lopulliseen muotoon kirjoitettaessa. Helsingissä, Suomen elokuvasäätiö Georg Dolivo, Hallituksen puheenjohtaja Irina Krohn Toimitusjohtaja 10

Lausunto audiovisuaalista kulttuuria koskevista poliittisista linjauksista

Lausunto audiovisuaalista kulttuuria koskevista poliittisista linjauksista Helsinki 23.2.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirjaamo kirjaamo@minedu.fi Viite: Lausuntopyyntö 18.1.2012, OKM/1/600/2012 Lausunto audiovisuaalista kulttuuria koskevista poliittisista linjauksista

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä

Ajankohtaista ministeriöstä Ajankohtaista ministeriöstä Maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen 18.3.2015 Mirva Mattila Esityksen sisältö Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston

Lisätiedot

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 61/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yritystuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä

FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Eduskunnan sivistysvaliokunnalle 29.2.2016/JM U-kirjelmä U 3/2016 vp FiCom ry:n lausunto sisältöjen siirrettävyydestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2015 1 (5) 738 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuluttajapalveluiden turvallisuusvalvonnan valtiollistamisesta ja keskittämisestä

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta

Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Koulutusjärjestelmän muutosmyrsky Sivistysvaliokunnan näkökulmasta Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Raija Vahasalo kansanedustaja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja 9.6.2014 Opetusalan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia. Graafeja työskentelyn tueksi ja syksylle 2016 Helena Mustikainen / MG

Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia. Graafeja työskentelyn tueksi ja syksylle 2016 Helena Mustikainen / MG Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kyselyn tuloksia Graafeja työskentelyn tueksi.. ja syksylle Helena Mustikainen / MG Miten valtionosuusjärjestelmää tulisi kehittää -kysely Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen

Yliopistouudistus Suomessa. Johtaja Anita Lehikoinen Yliopistouudistus Suomessa Johtaja Anita Lehikoinen 8.6.2010 Yliopistouudistuksen tavoitteet tavoitteena luoda suomalaisille yliopistoille vastaavat toimintaedellytykset kuin parhailla ulkomaisilla yliopistoilla

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0278(COD) työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 2016/0278(COD) 5.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen kannalta Ylijohtaja ELY-keskusten tehtävät pääosin itsehallintoalueille ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI ON EKOLOGINEN (VOIDAAN VALMISTAA ETÄTYÖNÄ. EI TOIMITUSKULUJA) JOKAISEEN MAKUUN AINA TUORETTA (EI PARASTA ENNEN -PÄIVÄÄ) EHTYMÄTÖN LUONNONVARA

Lisätiedot

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen Hanna Onwen-Huma 7.6.2011 Ihmiset = naiset ja miehet Julkinen päätöksenteko vaikuttaa ihmisten elämään ja arkeen Ihmiset ovat naisia ja miehiä, tyttöjä ja poikia

Lisätiedot

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita

Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita Digitoinnin työpaja 3a/4 Äänitteiden digitoinnin perusteita 15.1.2010 Toni Suutari www.kdk2011.fi Kansallinen digitaalinen kirjasto parantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden sähköisten aineistojen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Mitä on osallistava mediakasvatus?

Mitä on osallistava mediakasvatus? Mitä on osallistava mediakasvatus? Pirjo Sinko, opetusneuvos, Opetushallitus Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 4.12.2012 Helsinki Media auttaa lapsia ja nuoria osallistumaan Osallistaminen - suomalaisen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa):

Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa (TE-toimistojen kommentit omana kohtanaan lausunnon lopussa): LAUSUNTO KASELY/498/00.02.00/2012 10.8.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö Viite Asia TEMin lausuntopyyntö; luonnos hallituksen esitykseksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta sekä eräiden siihen

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007

OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 SUOMEN ELOKUVA-ARKISTO Helsinki 8.2.2005 Y:\hallinto\tekstit\Tulossopimus 2005-2007.doc OPETUSMINISTERIÖN JA SUOMEN ELOKUVA-ARKISTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2005-2007 Opetusministeriö ja Suomen elokuva-arkisto

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriön konsernin uudistaminen Yhdessä enemmän innovatiivisuutta uudella konserniajattelulla 14.12.2011 Harri Skog Kansliapäällikkö Uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Lisätiedot

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10

MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 MIKSI VAIKUTTAVUUTTA? Vaikuttavuusvalmentamo 29.10 AVUSTUSOSASTO RAY 25.10.2016 2 LAKISÄÄTEINEN TEHTÄVÄ Laki raha-automaattiavustuksista 21. Rahaautomaattiyhdistyksen on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus

Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Kansallinen digitaalinen kirjasto -tilannekatsaus Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan tietohallinnon yhteistyökokous 25.5.2011 Kansallinen digitaalinen kirjasto: taustaa Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot