Annostus: Annos perustuu potilaan painoon (ks. seuraava annostaulukko). Tilavuus / > 10 kg 33 kg 15 mg/kg 1,5 ml/kg 49,5 ml 60 mg/kg, enintään 2 g

Transkriptio

1 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Paracetamol Actavis 10 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 10 mg parasetamolia. Yhdessä 50 ml:n injektiopullossa on 500 mg parasetamolia. Yhdessä 100 ml:n injektiopullossa on mg parasetamolia. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: natrium 0,076 mg/ml. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Infuusioneste, liuos. Liuos on kirkas, hieman kellertävä ja hiukkaseton. ph: 5,5 Osmolaliteetti: 295 mosm/l. 4. KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Paracetamol Actavis -infuusioneste on tarkoitettu kohtalaisen kivun lyhytaikaiseen hoitoon, etenkin leikkauksen jälkeen, ja kuumeen lyhytaikaiseen hoitoon, kun laskimoon anto on kliinisesti perusteltua kivun tai kuumeen hoitamiseksi kiireellisesti ja/tai kun muiden antoreittien käyttö ei ole mahdollista. 4.2 Annostus ja antotapa Laskimoon. 50 ml:n infuusiopullo on tarkoitettu vain täysaikaisten vastasyntyneiden, imeväisikäisten, leikkiikäisten ja alle 33 kg painavien lasten hoitoon. 100 ml:n infuusiopullo on tarkoitettu vain aikuisten, nuorten ja yli 33 kg painavien lasten hoitoon. Annostus: Annos perustuu potilaan painoon (ks. seuraava annostaulukko). Potilaan paino Annos / antokerta Tilavuus / antokerta Enimmäistilavuus (ml) parasetamoliinfuusioliuosta (10 mg/ml) / antokerta potilasryhmän yläpainorajan perusteella*** Enimmäisannos vuorokaudessa** 10 kg* 7,5 mg/kg 0,75 ml/kg 7,5 ml 30 mg/kg > 10 kg 33 kg 15 mg/kg 1,5 ml/kg 49,5 ml 60 mg/kg, enintään 2 g

2 > 33 kg 50 kg 15 mg/kg 1,5 ml/kg 75 ml 60 mg/kg, enintään 3 g > 50 kg painavat 1 g 100 ml 100 ml 3 g potilaat, joilla on maksatoksisuuden lisäriskitekijöitä > 50 kg painavat potilaat, joilla ei ole maksatoksisuuden lisäriskitekijöitä 1 g 100 ml 100 ml 4 g *Vastasyntyneet keskoset: Tietoja valmisteen turvallisuudesta ja tehosta vastasyntyneiden keskosten hoidossa ei ole (ks. kohta 5.2). **Enimmäisvuorokausiannos: Yllä olevan taulukon enimmäisvuorokausiannos on potilaalle, joka ei saa muita parasetamolia sisältäviä lääkkeitä. Annosta on muutettava, jos potilas käyttää muita parasetamolia sisältäviä valmisteita. ***Annos on pienempi potilaille, jotka painavat alle yläpainorajan. Lyhyin antoväli on vähintään 4 tuntia. Lyhyin antoväli vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla on vähintään 6 tuntia. Vuorokaudessa (24 h) saa antaa enintään 4 annosta. Vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta: Kun parasetamolia annetaan potilaille, joilla on vaikea-asteinen munuaisten vajaatoiminta (glomerulussuodosnopeus < 30 ml/min), on suositeltavaa pidentää antoväli vähintään 6 tuntiin (ks. kohta 5.2). Hepatosellulaarista maksan vajaatoimintaa, kroonista alkoholismia, kroonista aliravitsemusta (alhaiset maksan glutationivarat) ja nestehukkaa sairastavat aikuiset potilaat: Kokonaisvuorokausiannos saa olla enintään 3 g (ks. kohta 4.4). Antotapa: Noudata parasetamoli-infuusioliuoksen määräämisessä ja annossa huolellisuutta, jotta vältytään annosteluvirheiltä, jotka johtuvat milligrammojen (mg) sekoittamisesta millilitroihin (ml). Tällainen sekaannus voi johtaa tahattomaan yliannostukseen ja potilaan kuolemaan. Varmista, että tieto annoksesta välittyy oikein ja potilaalle toimitetaan oikea annos. Kirjaa kokonaisannos lääkemääräykseen sekä milligrammoina (mg) että tilavuutena (ml). Varmista, että annos mitataan oikein ja tarkasti. Parasetamoli-infuusioneste annetaan 15 minuuttia kestävänä infuusiona laskimoon. Potilaat, jotka painavat 10 kg: Paracetamol Actavis lasipullo/pussi ei pidä ripustaa infuusiona, koska tälle potilasryhmälle annetaan pieni volyymi lääkettä. Annosteltava volyymi lääkettä tulee ottaa pois lääkepullosta ja laimentaa enintään yhteen kymmenesosaan 0,9 % natriumkloridiliuoksella tai 5 % glukoosiliuoksella (yksi osa Paracetamol Actavista yhdeksään osaan liuotinta). Liuos annostellaan 15 minuutin infuusiona. Sopivan annoksen mittaamiseen suhteessa lapsen painoon ja haluttuun tilavuuteen pitää käyttää 5 ml:n tai 10 ml:n ruiskua. Kuitenkaan annosta kohti ei saa milloinkaan ylittää 7,5 ml tilavuutta. Käyttäjän tulee tarkistaa annosteluohjeet valmisteyhteenvedosta. Käytä liuoksen siirtämiseen 0,8 mm:n (21 gaugen) neulaa ja lävistä tulppa pystysuoraan merkitystä kohdasta. Tietoa 50 ml:n pullosta: Paracetamol Actavis 50 ml pullo voidaan laimentaa enintään yhteen kymmenesosaan 0,9 % natriumkloridiliuoksella tai 5 % glukoosiliuoksella (yksi osa Paracetamol Actavista yhdeksään osaan

3 liuotinta). Laimennettu liuos on tällöin otettava käyttöön neljän tunnin kuluessa valmistuksesta (infuusioaika mukaan luettuna). Kuten kaikkia lasisissa injektiopulloissa olevia infuusionesteitä annettaessa, on infuusion antoa valvottava tarkoin erityisesti sen loppuvaiheessa ja antoreitistä riippumatta. Huolellinen seuranta infuusion loppuvaiheessa koskee etenkin keskuslaskimoon annettavia infuusioita (ilmaembolian välttämiseksi). 4.3 Vasta-aiheet Paracetamol Actavis -infuusion käyttö on vasta-aiheista: potilailla, joilla on yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai propasetamolihydrokloridille (parasetamolin aihiolääke) tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille vaikean hepatosellulaarisen vajaatoiminnan yhteydessä. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Varoitukset ANNOSTELUVIRHEEN VAARA Noudata huolellisuutta, jotta vältytään annosteluvirheiltä, jotka johtuvat milligrammojen (mg) sekoittamisesta millilitroihin (ml). Tällainen sekaannus voi johtaa tahattomaan yliannostukseen ja potilaan kuolemaan (ks. kohta 4.2). On suositeltavaa käyttää sopivaa suun kautta otettavaa kipulääkitystä heti, kun tämä antoreitti on mahdollinen. Yliannostusriskin välttämiseksi on tarkistettava, etteivät muut samanaikaisesti käytetyt lääkkeet sisällä joko parasetamolia tai propasetamolia. Suositusannosta suurempien annosten käyttöön liittyy hyvin vakavan maksavaurion riski. Maksavaurion kliiniset oireet ja merkit (kuten äkillinen hepatiitti, maksan vajaatoiminta, kolestaattinen hepatiitti, sytolyyttinen hepatiitti) ilmaantuvat yleensä vasta kahden, joskus vasta 4 6, vuorokauden kuluttua lääkkeen annosta. Vastalääkettä tulee antaa niin pian kuin mahdollista (ks. kohta 4.9). Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per 100 ml, eli se on olennaisesti natriumiton. Kuten kaikkia lasipulloissa olevia infuusioliuoksia annettaessa, infuusiota on valvottava tarkoin, varsinkin sen loppuvaiheessa (ks. kohta 4.2). Käyttöön liittyvät varotoimet Parasetamolin käytössä on syytä varovaisuuteen, jos potilaalla on: hepatosellulaarinen vajaatoiminta vaikea munuaisten vajaatoiminta (glomerulussuodosnopeus 30 ml/min) (ks. kohdat 4.2 ja 5.2) krooninen alkoholismi krooninen aliravitsemus (alhaiset maksan glutationivarat) nestehukka. 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Probenesidi hidastaa parasetamolin puhdistumanopeutta lähes puoleen estämällä parasetamolin konjugoitumisen glukuronihapon kanssa. Parasetamoliannoksen pienentämistä on harkittava, jos sitä käytetään samanaikaisesti probenesidin kanssa. Salisyyliamidi voi pidentää parasetamolin eliminaation puoliintumisaikaa.

4 Entsyymejä indusoivien aineiden samanaikaisessa käytössä on syytä erityiseen varovaisuuteen (ks. kohta 4.9). Parasetamolin (4 g/vrk vähintään 4 vrk:n ajan) ja suun kautta otettavien antikoagulanttien samanaikainen käyttö voi aiheuttaa vähäisiä INR-arvojen muutoksia. Tällaisissa tapauksissa INR-arvoja on seurattava normaalia tiheämmin yhteiskäytön aikana ja vielä 1 viikon ajan parasetamolihoidon päättymisen jälkeen. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus: Kliinistä kokemusta parasetamolin laskimonsisäisestä annosta on vain rajoitetusti. Epidemiologiset tiedot suun kautta otetun parasetamolin käytöstä normaalein hoitoannoksin eivät anna minkäänlaisia viitteitä siitä, että lääke vaikuttaisi haitallisesti raskauteen tai sikiön/vastasyntyneen terveyteen. Prospektiiviset tiedot raskauksista, joiden aikana oli tapahtunut yliannostus, eivät ole osoittaneet lisääntynyttä epämuodostumariskiä. Eläimillä ei ole tehty lisääntymistutkimuksia laskimoon annettavalla parasetamolilla. Suun kautta annettavalla parasetamolilla tehdyissä tutkimuksissa ei kuitenkaan havaittu epämuodostumia eikä sikiötoksisia vaikutuksia. Tästä huolimatta Paracetamol Actavis -valmistetta on käytettävä raskauden aikana ainoastaan huolellisen hyötyjen ja riskien arvioinnin jälkeen, ja silloin annostusta sekä käytön kestoa koskevia suosituksia on noudatettava tarkoin. Imetys: Suun kautta tapahtuvan annostelun yhteydessä parasetamolia erittyy äidinmaitoon pieninä määrinä. Imeväisiin kohdistuvia haittavaikutuksia ei ole ilmoitettu. Näin ollen Paracetamol Actavis -lääkettä voi antaa imettäville äideille. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Parasetamol Actaviksella ei ole haitallista vaikutusta ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. 4.8 Haittavaikutukset Kuten kaikkien parasetamolivalmisteiden käytön yhteydessä, haittavaikutukset ovat harvinaisia ( 1/10 000, < 1/1 000) tai hyvin harvinaisia (< 1/10 000). Haittavaikutukset esitetään alla: Elinjärjestelmä: Harvinaiset ( 1/10 000, <1/1 000) Hyvin harvinaiset (<1/10 000) Veri ja imukudos trombosytopenia, leukopenia, neutropenia Sydän hypotensio Maksa ja sappi kohonneet maksan transaminaasiarvot Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat huonovointisuus yliherkkyysreaktiot Kliinisissä tutkimuksissa on raportoitu yleisiä haittavaikutuksia pistokohdassa (kipua ja polttavaa tunnetta). Hyvin harvinaisia yliherkkyysreaktioita, jotka ovat vaihdelleet yksinkertaisista ihottumista tai urtikariasta aina anafylaktiseen sokkiin saakka, on raportoitu, ja nämä vaativat hoidon lopettamista. Eryteema-, punastumis-, pruritus- ja takykardiatapauksia on raportoitu. Hyvin harvinaisissa tapauksissa on raportoitu vakavia ihoreaktioita.

5 Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty haitta-tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www-sivusto: tai Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri, PL 55, FIMEA. 4.9 Yliannostus Yliannostukseen liittyy maksavaurion vaara (mukaan lukien äkillinen hepatiitti, maksan vajaatoiminta, kolestaattinen hepatiitti, sytolyyttinen hepatiitti) etenkin iäkkäämmillä potilailla, pikkulapsilla; maksasairaudesta, kroonisesta alkoholismista tai kroonisesta aliravitsemustilasta kärsivillä potilailla; ja entsyymi-induktoreita käyttävillä potilailla. Näissä tapauksissa yliannos voi johtaa potilaan kuolemaan. Oireet ilmaantuvat yleensä ensimmäisen vuorokauden kuluessa, ja niihin kuuluvat pahoinvointi, oksentelu, ruokahaluttomuus, kalpeus ja vatsakivut. Parasetamolin yliannostustapauksissa on aina ryhdyttävä välittömiin ensiaputoimiin, vaikkei oireita olisikaan. Yliannostus (aikuisilla 7,5 g parasetamolia kerta-annoksena tai lapsilla 140 mg/painokilo kertaannoksena) aiheuttaa maksasolujen hajoamista, joka todennäköisesti johtaa täydelliseen ja korjaantumattomaan nekroosiin, ja sen seurauksena hepatosellulaariseen vajaatoimintaan, metaboliseen asidoosiin ja enkefalopatiaan, joka puolestaan voi johtaa koomaan ja kuolemaan. Samanaikaisesti nähdään maksan transaminaasiarvojen (ASAT, ALAT) sekä laktaattidehydrogenaasija bilirubiiniarvojen suurenemista ja protrombiinipitoisuuden pienenemistä. Nämä voivat ilmaantua tunnin kuluttua yliannoksesta. Maksavaurion kliiniset oireet ovat yleensä havaittavissa ensimmäisen kerran kahden vuorokauden kuluttua, ja ne ovat selkeimmillään 4 6 vuorokauden kuluttua yliannoksesta. Ensiaputoimet Potilas on välittömästi toimitettava sairaalahoitoon. Ennen hoidon aloittamista potilaalta otetaan putkellinen verta parasetamolipitoisuuden määrittämiseksi plasmasta mahdollisimman pian yliannoksen ottamisen jälkeen. Hoitoon kuuluu vastalääkkeen, N-asetyylikysteiinin (NAC), anto laskimoon tai suun kautta, mieluiten ennen kuin 10 tuntia on kulunut yliannoksen otosta. NAC voi kuitenkin vielä suojata jonkin verran vaikka 10 tuntia olisikin jo kulunut, mutta tällöin annettavaa hoitoa pitkitetään. Oireenmukainen hoito. Maksakokeet on suoritettava hoidon alussa ja toistettava vuorokauden välein. Useimmissa tapauksissa maksan transaminaasiarvot palautuvat normaaleiksi viikon tai kahden kuluessa, ja maksan toiminta palautuu täysin ennalleen. Hyvin vaikeissa tapauksissa maksansiirto voi kuitenkin olla tarpeen. 5. FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Muut analgeetit ja antipyreetit; anilidit, ATC-koodi: N02BE01 Parasetamolin täsmällistä analgeettista ja antipyreettistä vaikutusmekanismia ei ole vielä selvitetty, mutta siihen voi liittyä sekä keskushermostollisia että ääreisvaikutuksia. Kipu alkaa lievittyä 5 10 minuutin kuluessa parasetamolivalmisteen annon aloittamisesta. Kipua lievittävä vaikutus saavuttaa huippunsa tunnin kuluttua, ja vaikutus kestää yleensä 4 6 tuntia.

6 Parasetamolin kuumetta alentava vaikutus näkyy 30 minuutin kuluessa infuusion annon aloittamisesta, ja tämä vaikutus kestää vähintään 6 tuntia. 5.2 Farmakokinetiikka Aikuiset Imeytyminen: Parasetamolin farmakokinetiikka on lineaarinen kerta-annoksen jälkeen 2 grammaan asti ja toistuvan annon jälkeen 24 tunnin ajan. Parasetamolin biologinen hyötyosuus 500 mg:n ja 1 g:n infuusioiden jälkeen on samankaltainen kuin 1 g:n ja 2 g:n propasetamoli-infuusioiden (vastaa 500 mg ja 1 g parasetamolia) jälkeen. Parasetamolin huippupitoisuus plasmassa (C max ) 15 minuuttia kestävän laskimoinfuusion lopussa on noin 15 mikrog/ml annoksella 500 mg parasetamolia ja noin 30 mikrog/ml annoksella 1 g parasetamolia. Jakaantuminen: Parasetamolin jakaantumistilavuus on noin 1 l/kg. Parasetamoli ei sitoudu kovin suuressa määrin plasman proteiineihin. Aivo-selkäydinnesteestä mitattiin merkitseviä parasetamolipitoisuuksia (noin 1,5 mikrog/ml) 20 minuutin kuluttua 1 g:n parasetamoli-infuusion jälkeen. Biotransformaatio: Parasetamoli metaboloituu suurimmaksi osaksi maksassa ja pääosin kahta eri reittiä, nimittäin glukuronihappokonjugaation ja rikkihappokonjugaation kautta. Jälkimmäinen reitti kyllästyy nopeasti, jos käytetään terapeuttisia annoksia suurempia lääkemääriä. Pieni osa (alle 4 %) metaboloituu sytokromi P450:n välityksellä reaktiiviseksi välituotteeksi (N-asetyylibentsokinoni-imiiniksi), jonka pelkistynyt glutationi normaaleissa käyttöolosuhteissa nopeasti muuttaa myrkyttömäksi, ja joka eliminoituu virtsaan konjugoiduttuaan kysteiinin ja merkaptuurihapon kanssa. Massiivinen yliannos kuitenkin lisää tämän toksisen metaboliitin määrää. Eliminaatio: Parasetamolin metaboliitit erittyvät pääasiassa virtsaan. 90 % annoksesta erittyy 24 tunnin kuluessa, pääosin glukuronidi- (60 80 %) ja sulfaattikonjugaatteina (20 30 %). Alle 5 % eliminoituu muuttumattomana. Puoliintumisaika plasmassa on 2,7 tuntia ja kokonaispuhdistuma on 18 l/h. Vastasyntyneet, imeväisikäiset ja lapset Parasetamolin farmakokineettiset parametrit ovat imeväisikäisillä ja tätä vanhemmilla lapsilla samanlaiset kuin aikuisilla; lukuun ottamatta puoliintumisaikaa plasmassa, joka on hieman lyhyempi (1,5 2 tuntia) kuin aikuisilla. Vastasyntyneillä puoliintumisaika plasmassa on pitempi kuin imeväisikäisillä, eli noin 3,5 tuntia. Vastasyntyneillä, imeväisikäisillä ja 10-vuotiailla lapsilla erittyvien glukuronidikonjugaattien määrä on merkitsevästi pienempi ja sulfaattikonjugaattien määrä suurempi kuin aikuisilla. Taulukko: Iän mukaiset farmakokineettiset arvot (standardoitu puhdistuma, *CL std /F oral (l.h kg -1 ). Ikä Paino (kg) CLstd/Foral (l.h kg -1 ) 40 viikkoa (PCA) 3,3 5,9 3 kuukautta (PNA) 6 8,8 6 kuukautta (PNA) 7,5 11,1 1 vuosi (PNA) 10 13,6 2 vuotta (PNA) 12 15,6 5 vuotta (PNA) 20 16,3 8 vuotta (PNA) 25 16,3 *CL std on perusjoukosta laskettu puhdistuman (CL) estimaatti. PCA = postconceptional age = hedelmöitysajankohdan jälkeinen ikä

7 PNA = postnatal age = syntymänjälkeinen ikä Erityispotilasryhmät Munuaisten vajaatoiminta: Vaikean munuaisten vajaatoiminnan (glomerulussuodosnopeus 30 ml/min) yhteydessä parasetamolin eliminoituminen viivästyy hieman, ja eliminaation puoliintumisaika on silloin 2 5,3 tuntia. Vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla potilailla glukuronidi- ja sulfaattikonjugaattien eliminaationopeus on 3 kertaa hitaampi kuin terveillä tutkimushenkilöillä. Siksi on suositeltavaa pidentää antoväli vähintään 6 tuntiin annettaessa parasetamolia potilaille, joilla on vaikea munuaisten vajaatoiminta (glomerulussuodosnopeus 30 ml/min) (ks. kohta 4.2). Iäkkäät potilaat: Parasetamolin farmakokinetiikka ja metabolia eivät muutu iäkkäillä potilailla. Annoksen säätäminen ei ole tarpeen tässä potilasryhmässä. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Ei-kliinisistä tiedoista ei ole käynyt ilmi muita erityisiä haittoja ihmisille niiden lisäksi, jotka on mainittu muualla tässä valmisteyhteenvedossa. Rotilla ja kaniineilla tehdyissä tutkimuksissa parasetamolin paikallinen siedettävyys osoittautui hyväksi. Viivästyneen kosketusallergian puuttuminen testattiin marsuilla. 6. FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet dinatriumfosfaattidihydraatti kloorivetyhappo (37 % liuos, ph-arvon säätämiseksi) mannitoli natriumhydroksidi (4 % liuos, ph-arvon säätämiseksi) injektionesteisiin käytettävä vesi kysteiinihydrokloridimonohydraatti 6.2 Yhteensopimattomuudet Lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa lukuunottamatta laimennukseen käytettäviä liuoksia 0,9 %:nen natriumkloridiliuos ja 5%:nen glukoosiliuos. 6.3 Kestoaika Avaamattomassa injektiopullossa: 2 vuotta. Mikrobiologiselta kannalta valmiste tulee käyttää välittömästi, ellei avausmenetelmä sulje pois mikrobikontaminaation riskiä. Ellei valmistetta käytetä heti, käytönaikainen säilytysaika ja -olosuhteet ovat käyttäjän vastuulla. 50 ml pullo: Valmisteen kemiallinen ja fysikaalinen käytönaikainen säilyvyys 9mg/ml natriumklordiliuoksella (0,9%) tai 50 mg/ml glukoosiliuoksella (5%) liuotettuna on osoitettu säilyvän 4 tuntia (sisältäen infuusioajan) 30C:ssa. 6.4 Säilytys

8 Säilytä alle 30 C. Säilytä injektiopullot alkuperäispakkauksessa. Herkkä valolle. Älä säilytä kylmässä. Ei saa jäätyä. Säilytysolosuhteet valmisteen liuottamisen jälkeen, ks.kohta Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot) 50 ml:n ja 100 ml:n väritön, Tyypin II lasista valmistettu injektiopullo, joka on suljettu bromibutyylikumitulpalla ja sinetöity alumiinisella flip-off -kannella. Pakkauskoot: 50 ml: 10 (10 x 1) injektiopulloa 100 ml: 1, 10 (10 x 1) tai 12 (12 x 1) injektiopulloa. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle ja muut käsittelyohjeet Ennen antamista on tarkistettava silmämääräisesti, ettei valmisteessa ole hiukkasia eikä värimuutoksia. Laimennos on tarkoitettu ainoastaan kertakäyttöön. Mahdollisesti yli jäänyt liuosmäärä on hävitettävä. Käyttämätön valmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. 7. MYYNTILUVAN HALTIJA Actavis Group PTC ehf. Reykjavikurvegi IS-220 Hafnarfjordur Islanti 8. MYYNTILUVAN NUMERO MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ