VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY WOHLMAUS PERUNANKORJUUKONE

Transkriptio

1 V KCEJ PPA 1 34 VIHTI VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT Numer 1275 Ryhmä (17) 7.3 Vusi 1989 glitor WOHLMAUS 133 -PERUNANKORJUUKONE WOHLMAUS 133 -POTATO HAR'VESTER Ketuttaja Entrant Valmistaja Manufacturer Hinta Retail price Agrfarm Vikingagränd MARIEHAMN Maschinenfabrik Niewöhner Gmbh & C. KG Immelstraf3e Göterslh 11 Länsi-Saksa mk ISSN

2 2/1273 KOETUS Perunankrjuukne li mukana ryhmäketuksessa vunna Ketukseen lähetettiin kutsu kaikille 1-rivisten hinattavien perunankrjuukneiden maahantujille ja ktimaiselle valmistajalle. Ketukseen sallistuivat Juk Maximat, Underhaug 21 ja Wiihlmaus 133. Ketus tehtiin Perunantuticimuslaitksella Lammilla. Ketus kstui nsttehmittauksista ja käytännön nsttyöstä. Lisäksi mitattiin kneen tekniset minaisuudet ja arviitiin kneen kunt ketuksen jälkeen. Nsttehmittauksissa tutkittiin muun muassa perunan kuriutumista, kneen seulntateha, nstteha ja nsttappiita. Yksittäinen keaj käsitti yhden rivin, jnka pituus ja nstn kulunut aika mitattiin. Riviltä määritettiin maanpäälliset ja maanalaiset nsttappit 4 x 4,5 m2:n alalta. Kneen säiliöön putavasta aineksesta tettiin neljä nin 2 kg:n seulntatehnäytettä, jista tehtiin myös kuriutumismääritykset. Lisäksi kk rivin sat tettiin laatikkn ja punnittiin. Kuriutumisnäytteen kk li nin 1 mukulaa. Näyte pestiin, minkä jälkeen se uptettiin pyrkatelciiniliukseen, jka värjäsi kuriutuneet khdat tumman punaiseksi. Perunat lajiteltiin silmämääräisesti viiteen lukkaan värjäytymisen perusteella. Eri lukat punnittiin ja tulksista laskettiin kuriutumisprsentti, jka ilmaisee sen kuinka paljn mulculan pinnasta keskimäärin li kuriutunut. Nsttehmittausten aikana kneen päällä li kaksi lajittelijaa, jtka pimivat pislajiteltavat ainekset, kuten kivet ja kklcareet, laatikihin kk rivin matkalta. Pimittu materiaali lajiteltiin ja punnittiin. Ryhmäketuksessa lleiden kneiden ketulkset vat keskenään vertailukelpisia ainstaan niissä tapauksissa, jissa ajt n tehty samana päivänä ja samaa lajiketta nstaen. Lisäksi sattasn vaihtelut vaikuttavat leellisesti nsttehn. Kkeissa ei haettu suurinta mahdllista nstteha vaan kneet pyrittiin säätämään mahdllisimman hellävaraisiksi. Tulksia tarkasteltaessa n myös tettava humin seulaelevaattrin npeuden ja ajnpeuden suhde. Yleensä krjuukne timii hellävaraisimmin sillin kun seulaelevaattrin npeus ja ajnpeus vat likimain samat.

3 3/1275 Krjuuknetta käytettiin nsttehmittausten lisäksi myös käytännön krjuutyössä, jllin kiinnitettiin humita muun muassa kneen käyttöminaisuuksiin ja kestävyyteen. RAKENNE JA TOIMINTA Wiihlmaus 133 n 1-rivinen hinattava perunankrjuukne, jka saa käyttövimansa traktrin vimanttakselista ja hydrauliikasta. Kneella n yksi perusnpeus. Kneessa n hydraulinen pyörien hjaus ja vetaisan sivuttaissiirt. Kiekkleikkureilla varustettu 3-sainen vannas nstaa perunapenkin seulaelevaattrille, jka n kneen vasemmalla pulella. Vantaan työsyvyys säädetään painrullan avulla. Seulaelevaattrimatt n jatkettava. Seulaelevaattrissa n kaksi erillistä, elevaattrimatsta vimansa saavaa sildpyörätärytintä, jiden etäisyyttä elevaattrimatsta vidaan säätää käsivipujen avulla. Seulaelevaattrin jälkeen n avin varsimatt, jssa n säädettävät varsijarrut. Seulaelevaattrin ja käsinvalintatasn välissä levan erttelumatn kaltevuutta vidaan säätää ja sen lppupäässä n vimanttkäyttöinen 2-sainen suiste, jka hjaa materiaalin käsinvalintataslle ja erilliselle rskankuljettimelle. Käsinvalintatasn jälkeen n pienperunarullast, jnka alla n tyhjennysluulculla varustettu ma säiliö. Pienperunarullastn jälkeen n perunasäiliön täyttökuljetin, jnka pudtuskrkeutta vidaan säätää hydraulisylinterin avulla. Säiliö n elevaattriphjainen ja se tyhjennetään hydraulimttrin avulla. Kneen säätöyksildcö kstuu hydrauliikkalhksta, jka kiinnitetään traktrin hjaamn. TEKNISIÄ TIETOJA Valmistusnumer Pituus 79 cm Leveys 293 cm Krkeus 315 cm Pain 291 kg Rengaskk 12,5 / 8-18 Raideväli Maavara 29 cm

4 4/1275 Painrullan läpimitta keskeltä 4 cm reunalla 6 cm leveys, 39 cm Vantaan leveys (kiekkleildeurien väli) 52 cm Kiekkleikkurin läpimitta 56 cm Seulaelevaattrin pituus 335 cm leveys 65 cm puikkjen vapaa väli 27 mm läpimitta 9 mm nusukulma 21,8 Varsimatn pituus 225 cm leveys 75 cm puildcjen vapaa väli 185 mm Erttelumatn pituus 174 cm leveys 61 cm Käsinvalintatasn pituus 19 cm leveys 57 cm nusukulma 16 Seulaelevaattrin npeus (va 27 r/min),88 m/s Erttelumatn npeus (va 27 r/min) 1,42 m/s Käsinvalintatasn npeus (va 27 r/min),23 m/s Perunasäiliön tilavuus nin 3 m3 tyhjennyskrkeus cm KOETULOKSET Nsttehmittauksissa li vettraktrina David Brwn 996. Mittaukset tehtiin klmella eri lhklla, jista jkaisella kasvi eri perunalajike. Riviväli li 75 cm. Keskeisimmät ketulkset n kerätty taulukkn 1. Nsttappiksi n laskettu tässä taulukssa maanpäällinen, rikkutuneista ja yli 3 mm:n mukulista kstuva tappi. Yksityiskhtaisemmat tulkset n esitelty liitteessä 1. Psm-lhkn maalaji li karkea hieta ja maa li hyvin seulutuvaa, mutta kivistä. Lhkn kaltevuus li 3 ja knetta ajettiin alamäkeen. Perunan varsist li rehevää ja tuleentumatnta ja mukulat livat melk tiukasti kiinni varsissa. Kuriutuminen li melk runsasta, keskimäärin 14,1 %. Nsttappi lisääntyi selvästi ajnpeuden kasvaessa

5 5/1275 llen keskimäärin 6,8 % sadsta. Säiliöön tullut multamäärä li pienehkö. Suurin saavutettu nstteh li 6,4 t/h ajnpeuden llessa 2,8 km/h. Varrenertteluteh rajitti kneen nstteha. Olympia-lhkn varsist li kemiallisesti hävitetty ja maalaji li hien hieta. Kekenttä li melk tasainen ja vähäldvinen ja lsuhteet livat hyvät. Varrenerttelu timi hyvin, mutta suiste keräsi varrenpätkiä. Nsttappi li pieni, keskimäärin 1,9 %. Kuriutuminen li vähäistä, keskimäärin 1,4 %. Krjuukneen säiliöön tuli jnkin verran multaa ja kkkareita. Suurin saavutettu nstteh li 1,3 t/h ajnpeuden llessa 3,2 km/h. Pit-lhkn maalaji li karkea hieta ja kiviä li melk paljn. Maa li kuitenkin hyvin seulutuvaa. Knetta ajettiin alamäkeen, jnka kaltevuus li 2. Varsist li kemiallisesti hävitetty, mutta kuivuneita varsia li melk paljn jäljellä. Varrenerttelu timi hyvin. Multaa ei tullut säiliöön juuri lainkaan. Kuriutuminen li vähäistä, keskimäärin 1,3 % ja keskimääräinen nsttappi li pieni, 2, %. Suurin nstteh, 5,8 t/h, saavutettiin ajnpeudella 3,3 km/h.

6 6/1275 Taulukk 1. Nsttehmittausten tulksia Table 1. Main results f perfrmance tests :C : 3 4+ t- 44 ta ä r, r, Dr«, :3 2 CO E C/1. CO.. 3 -V Fr, c# 2 R 4.19 qt g- '4 2 rö: It1 2 e 1.3. t > Nl N '' a -.1. r,,,,. I, Nig 4.,.?k. i' %. a ge 2.- < < 2C 4+ M -. L IN r, N N 1.- / V NI 1S ai ta 4+ Z Z r.-...t...r..4:7 r. in pn ir.i. N * t 11. " -. <.1. _<D-. Cii.. T- 4-. ' NO 1.4. I/1 rn 43 i re CO rn V' 1.1 I..., I / * 41. (V CT. p.:..j CLI CM Seulaelevaattrin npeuden ja ajnpeuden suhde Speed f main web relative t grund speed T... N 1 43.t- C17 cki. r%.? eni <I...t.-.--' '....t b 2i 3 k.. N I.n. Nl N N1 It N V.._... - t- CL C d v c c4 c a Ci) CO N cc; CO 44. c Ml...t r.- c. c)..-.

7 7/1275 KÄYTTÖOMINAISUUDET Krjuuknetta käytettiin nstkkeiden lisäksi nrmaalissa talusnstssa, jllin kiinnitettiin humita kneen kestävyyteen ja käyttöminaisuuksiin. Nivelakseli n sijitettu vetaisan vasemmalle sivulle, mikä rajittaa kneen kääntymistä vasemmalle. Painrulla ja vannas timivat yleensä hyvin ja työsyvyyden säätö li helppa. Kiekkleiklcurit timivat yleensä hyvin. Seulaelevaattrissa n kaksi sikipyörätärytintä, jiden tärytyksen laajuutta n helpp säätää käsivipujen avulla. Seulaelevaattrimatssa n jatks, jten sen vaihtaminen n helppa. Avimen varsimatn ja varsijarrujen välistä etäisyyttä säädetään käsivivun avulla. Vipu n krkealla ja sen käyttö vaatii vimaa. Avin varsimatt ertteli pitkät varret hyvin, mutta varrenpätkät ja ja muut - kasvinjätteet putsivat sen läpi erttelumatlle. Kun mukulat livat tiukasti kiinni varsissa, nsttappit kasvivat selvästi ajnpeuden kasvaessa. Varrenerttelukneist li arka kneeseen nuseville kiville. Erttelumatt timi yleensä hyvin, mutta märissä lissa se tuldceutui melk helpsti. Erttelumatn kaltevuudensäätö vaatii vimaa jusikevennyksestä hulimatta. Srmisuiste tuldceutui hyvin helpsti varrenpätkistä ja rikkaruhista. Suisteessa n käsivivulla timiva puhdistinlevy, jka ei kuitenkaan puhdistanut suistetta kunnlla. Käsinvalintatasn ääressä n tilaa klmelle lajittelijalle ja lajittelijiden työlt vat khtuulliset. 2-alcselinen pienperunarullast timi yleensä hyvin. Rullastn kiekkväliä säädetään muvikiekkjen avulla. Säätö n <khtalaisen helppa. Pienperunarullastn alla n pienehkö, tyhjennysluukulla varustettu pienperunasäiliö, jnka takaseinä n kuitenkin niin liva, että säiliö ei tyhjene helpsti. Perunasäiliön täyttökuljettimen phjan alla n pelti, jta pitkin perunita saattaa kulkeutua maahan säiliön täyttyessä ellei täyttökuljetin gle tarpeeksi pystyssä. Täyttökuljettimen alla ei le vaimenninta ja

8 8/1275 säiliön phjaelevaattrin ketjut vat sujaamattmat. Phjaelevaattrin klissa ei le pehmusteita, vaan ne vat puuta. Säiliön pienin tyhjennyskrkeus nrmaaliasennssa, 182 cm, n suurehk. Tyhjennyskrkeutta vidaan pienentää edellä mainitusta muuttamalla säiliön tukirautjen paikkaa, mutta samalla judutaan uusimaan säiliön reunapelti. Säiliössä ei le tyhjennyssuppila vakivarusteena. Säiliön tyhjennysnpeus n riittävä. Tuldjallca n tukeva ja sen krkeutta vidaan säätää kammen ja lukitustapin avulla. Tukijalka n helpp laittaa kuljetusasentn. Kääntyvät pyörät helpttavat kneen hallintaa ja vähentävät päisteissä tarvittavaa tilaa. Kneen hydrauliikan säätöyksikkö n painava ja sen siirtäminen n hankalaa suuresta letkumäärästä jhtuen. Säätövipuja n viisi ja ne timivat tarkasti. Kneessa n melk vähän rasvanippja, mutta sa niistä n hankalissa paikissa sujuksien takana. Sumenkielinen käyttöhje n melk mnipulinen ja siinä n myös turvallisuushjeet. Käyttöhjeeseen liittyvät kuvat sekä varasaluettel vat kuitenkin vain saksankielisessä käyttöhjeleirjassa. Krjuukneen pyörät saisivat lla suuremmat. KESTÄVYYS Brjuuknetta li käytetty ennen ketusta v krjuukkeissa ja käytännön nsttyössä nin 5 tuntia. Kneen kunt ketuksen alkaessa: nivelakseli li hieman taipunut edellisen syksyn aikana. Suisteen puhdistuslevyn akselitappi li katkennut. Seulaelevaattrin tärytyksen säätövivun jusi li pudnnut. Kne li jnkin verran rustunut. 65 käyttötunnin jälkeen suurehk litteä kivi kiilautui varsimatn Tällöin yksi varsimatn varsien hjainrauta katkesi ja tinen vääntyi. Raudat ikaistiin ja hitsattiin paikilleen. Lpputarkastuksen yhteydessä nin 1 käyttötunain jälkeen havaittiin seuraavaa: Kaikki klme varsielevaattrin hjainrautaa livat katkenneet.

9 9/1275 Erttelumatn kaltevuuden säätö li jäykkä vaikka ldristysjusta säädettiin. Löysällä llut erttelumatt li kuluttanut alapulella levaa peltiä ja tukirautaa. TURVALLISUUS Kneessa ei le valja. Kaikkia varitustarrjen tekstejä ei le käännetty sumeksi ja rutsiksi. Vimmitulakselin sujussuppiln tulisi lla vahvempi. Säätöyksikön paineiset hydrauliletkut tulevat traktrin hjaamn sujaamattmina. Varsimatn taittpyörän kitasujus n riittämätön. Kneen ikeanpuleisen pyörän päällä pitäisi lla lkasuja. Perunasäiliön ylös lukitseva tuldrauta n hent. ARVOSTELU Kneen hallinta ja käyttöminaisuudet Arvsteluasteilck: + hyvä tyydyttävä - hun Kytkentä traktriin -vetkuldcu -tukijalka -hydrauliletkut Paineiset letkut tulevat hjaamn.

10 1/1275 -vimanttakseli -säätölaitteet Hydrauliikkalhk n painava ja hankala kiinnittää. Kneen hallinta ja säädettävyys -vantaan työsyvyys + -seulaelevaattrin tärytys -varrenerttelu -vetaisan sivuttaissiirt + -pyörien hjaus + -vantaan nst + -perunasäiliön nst ja lasku + Näkyvyys traktrista -säiliöön + -lajittelijihin -näkyvyys vantaalle ja seulaelevaattrille Käsinvalintatas -suisteen timinta -kivikaista -krkeus -seismatas -pienperunasäiliö -pienperunarullast Kerää varsia. Pieni, tukkeutuu helpsti. Perunasäiliö -kuljetusasentn laitt -tyhjennysnpeus -tyhjennyskrkeus -vaimentimet ja pehmusteet -tyhjennyssuppil Renkaat Ei le. Turvallisuus + Hullettavuus

11 11/1275 TIIVISTELMÄ Wiihlmaus 133 -perunankrjuukne li mukana ryhmäketulcsessa Krjuukne timi ketuksen aikana hyvin. Käytetyt ajnpeudet livat 1,2-3,3 km/h. Nstteh vaihteli ajnpeudesta ja sadn määrästä riippuen välillä 2,8-1,3 t/h. Peruniden multapitisuus li pienehkö. Kne käsitteli perunita melk hellävaraisesti ja kuriutumisprsentit vaihtelivat välillä 1,1-16,2 %. Nsttappi lisääntyi yleensä ajnpeuden kasvaessa llen 1,4-12,6 % sadsta. Kun mukulat livat tiukasti kiinni varsissa, varrenertteluteh rajitti kneen nstteha. Varrenerttelukneist li arka kneeseen nuseville kiville. Seismataslla li tilaa klmelle lajittelijalle, jiden työlt livat tyydyttävät. Perunasäiliö li puutteellisesti pehmustettu ja tyhjennyskrkeuden säätövara li riittämätön. SAMMANFAITNING Ptatisupptagaren Wilhlmaus 133 prvades i en serieprvning ir Upptagaren fungerade bra under prvningen. Körha.stigheten i prven var 1,2-3,3 km/h. Avverlmingen varierade mellan 2,8 ch 1,3 t/h berende av körhastighet ch skörd. Jrdhalten i den upptagna ptatisen i tanken var rätt liten. Upptagaren behandlade ptatisen ganska varsamt, flssigheten i de lika kömingarna varierade mellan 1,1 ch 16,2 % av knölarnas yta. I allmänhet ökade spillet när körhastigheten ökade ch det uppgick till mellan 1,4 ch 12,6 % av skörden. När ptatisknölama satt härt fast i blasten, begränsade blastavskiljningseffekten maskinens awerlcning. Blastmattan var ömtålig mt sten. Vid handrensbrdet fanns det rum för tre persner. Arbetsställningen vid brdet var nöjaktig. Ptatistanken var bristfälligt försedd med falldämpande material. Justeringsmånen för tankens tömningshöjd var tillräcklig.

12 12/1275 CONCLUSIONS Wiffilmaus 133 -ptat harvester was tested in 1988 in a grup test. The harvester wrked well in the test. The grund speed used was 1,2-3,3 km/h. The tate f utput varied between 2,8-1,3 t/h depending n grund speed and yield. Sil cntent f ptates was quite lw. The damage level was quite lw, the amunt f peeling varied between 1,1-16,2 %. Generally the amunt f lsses increased when grund speed increased and it varied between 1,4-12,6 % f the yield. When tubers were tightly stuck in stalks, the effect f haulm separatin limited the rate f utput. The haulm web was sensitive t stnes. The platfrm accmmdated a crew f three, which had satisfactry wrking cnditins. The hpper was sfted insufficiently and the disharge height culd nt be adjusted enugh. Vihti VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS

13 13/1275 Ketuttajan ilmituksen mukaan: Vantaan leveys (kiekkleikkureiden väli) n 52 tai 54 cm ja ilman naatinvetrullia 6 tai 62 cm. Kne vidaan varustaa vaihtehtisesti seulaelevaattrimatilla, jiden jat vat 32, 36, 4 tai 45 mm. Perunasäiliön pienin tyhjennyskrkeus n tukirautja siirtämällä 8 cm. Tukiraudat vidaan krvata lisävarusteena saatavilla hydraulisylintereillä, jllin tyhjennyskrkeus n 8-32 cm. Willilmaus 133 -perunankrjuukneeseen n tehty seuraavat muutkset: Erttelumatn kaltevuudensäätövipu n krvattu kierrekammella, mikä helpttaa säätämistä. Suisteen puhdistinlevy n krvattu kumilevyllä, jnka läpi kumipatukan päät menevät. Perunasäiliön täyttökuljettimen alla n vakivarusteena vaimenninhihnat. Lisävarusteena n saatavana elevaattrin phjaripihin kiinnitettävär ilmatunnelilla varustetut kumiset vaimentimet. Kneeseen n saatavana lisävarusteena muun muassa sähköinen kneen hydrauliikan hjaus, sipulin- ja prkkanannstvarustus, ldvilaatikk, hydraulinen käsinvalintatasn npeuden sääti!, ja säkitysvarustus.

14 14/1275 LIITE. Nsttehmittausten tulkset APPEDIX 1. Results f perfrmance tests ) CÖ 17 \ , g 41. UI.).: :; e C - L C 111 CO 1 8. i., UI> C = = c; -2 _ c a,ri #j k E 5 : 7' -'. - ; -, 71 N.1. d /..../..., i irt.4. in m A lie] 5.. R,, N L ,.../.... C11 1,.. in ret 1.: da I. I...- A z.-, 19 C> CO'. d CO 1A.4. c.1 irt ON N 'A PCZI - > 'IR cm cm pii pn rn cm 4.4 N C11 Nl. 1 /. '.77 8 /5 I k CM in c, 4-4- N.-.. N N 1,1 Nl Nl , -..., S 9 - -Z cli. II? z ::: ak L4.' 7 C 2 4. c "å 5 z -,4 V) LI CO z - be. =, ca..- E (4 - L. 3 C1 c > = > lie..- - L > 4) 2 C3 I.i i?ei N cc.; L he u CO cd. e C 1 <> å, 2.F,..g: 4) 3 3 C CIC g 8... CO CO...1. N N.4:i N "C - = u- >. i): -13, >' 7,', r aa!.2 2.i LOGI.5 5 r "-: '. Cj : CO. 1 1 'I., 7' -8 r.. 7 L. - 4' 41 he Ll > e 4 ; -. «g. 4., 41>'..., 4., 4) L L "i % '>' 5 i".- :. u C e, 1 N h C C 4 C...T It1 1 r. 3, gr-

15 15/ Maanpää llise t tappit : 5 Z 3 CO. 4., 4, "....c T. - -V Lsses n surface kg/ha : e N 4, s 4.. -V ) - 4, L 4,. mukulakk tuber size mm c -V > 3 1 < Kt 1/1 rs8 narruira ODDDD.- 11 Nt CU - 1 C$ N.- CP CM Nt tel st Nt LA NO..- LIN Ifl Nl'. in Q F2,:- C1 D 2 Ve1 C$ IIN, 1/1 III CN1 Nl Q...- Nl, hrl..4' 1..1 in Maanalaiset tappit 8 SL Lsses in grun d kg/he :. N 4, 4, s 44 -V 1-1C C..- 7 L 4, mukulakk tuber size mm 2 5 d C i2 C c -1C L. > 3 1 < 3 $ 1/1 1n ', (NJ NO 8 Nl 111 st 1-,, ry.- C$ C$ 31 NO Nl INJ ('J_ -...t 141 Nl ØU.- ('Ja CO Nl N N t iti CO..:-.

16 16/1275. :41 ce ". 2 &.1 I,- n Sä iliö än T hpper kg/ha varret ja siemenperunat 414 CA haulm and seed ptates ti: ,ce, al c se Te., 17 qr- N prk,..1.- CO iff, Q CIO N in l's N p c, Q 1 ifl g- 4 r- R c cr :ele ta - e i 4+ en.cw 4, 7 ) i cr 's Ne. g 4' Pri 141 lel Irt rel ('J C, Nl VOI in Nl N en 6- (11 N - Käsin pispimitut Manua lly srted kg/ha varret ja. 4.e. w > _V siemenperunat en 91 B haulm and seed ptates 3 & Lri.4. r- en [et en >r> ce en Ltee.- r ml.-- in PII CJ Nl C%.I.1. R in 8 ' ; rn en...? rel CO.4..- a-.,-,=,.-.- N Ml. CO N -.-. IX1 CO 4ī 1 L t _, N in Iv. a.1..- N in..1., N 1,1, Lt1 2, 2 -j 8 NL 2 5 c; C C C N rel.4 ift. I... CO.,,-,

17 17/1275 SI-yksiköiden ja vanhjen yksiköiden muunttaulukk 1N =,1 kp 1 kp = 9,81 N 1 kw = 1,36 hv 1 hv =,74 kw 1W =,86 kcal/h 1 kcal/h = 1,16 W 1 Nm =,1 kpm 1 kpm = 9,81 Nm 1 MJ =,28 kwh 1 kwh = 3,6 MJ 1 kj =,24 kcal 1 kcal = 4,19 kj 1 MPa = 9,81 kp/cm2 1 kp/cm2 =,1 MPa 1 Pa =,1 mmh2 1 mmh2 = 9,81 Pa 1 kpa = 7,51 mmhg 1 mmhg =,13 KPa 1 g/kwh =,74 g/hvh 1 g/hvh = 1,36 g/kwh Etuliitteitä mega = M = 1 kil = k = 1 milli = m =,1 mikr = =,1 Käyttöminaisuudet Brulcsegenskapema 1) The functinal ja kestävyys arvstel- ch hällbarheten bedöms perfrmance and laan seuraavia arv- enligf följande skala: durability ratings sanja käyttäen: are: erittäin hyvä - 5 mycket gd -5 very gd -5 hyvä -4 gd -4 gd -4 tyydyttävä - 3 nöjaktig - 3 satisfactry - 3 välttävä - 2 försvarlig -2 fair -2 hun -1 dålig -1 pr -1 Laitksen ketus- ja tutldmusselstuksia tai erillisiä ketus- ja tutkimustulksia ei saa kaupallisessa tarkituksessa julkaista eikä Idrjallisesti tai kuvallisesti esittää ilman laitksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa Idrjallista lupaa

18 Vihdin Kirjapain Oy, Vihti 1989