UNDERHAUG PERUNANKORJUUKONE

Transkriptio

1 PPA 1 34 VIHTI VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS TEST REPORT Numer 1274 Ryhmä (17) 73 Vusi 1989 UNDERHAUG 21 -PERUNANKORJUUKONE UNDERHAUG 21 -POTATO HARVESTER Ketuttaja Entrant Tukkukauppjen Oy P HELSINKI Valmistaja Manufacturer Hinta Retail price Underhaug AS N-435 Naerb Nrja 159 mk ISSN

2 2/1274 KOETUS Perunankrjuukne li mukana ryhmäketuksessa vunna Ketukseen lähetettiin kutsu kaikille 1-rivisten hinattavien perunankrjuukneiden maahantujille ja ktimaiselle valmistajalle. Ketukseen sallistuivat Juk Maximat, Underhaug 21 ja Wiihlmaus 133. Ketus tehtiin Pertmantutkimuslaitksella Lammilla. Ketus kstui nsttehmittauksista ja käytännön nsttyöstä. Lisäksi mitattiin kneen tekniset minaisuudet ja arviitiin kneen kunt ketuksen jälkeen. Nsttehmittaulcsissa tutkittiin muun muassa perunan kuriutumista, kneen seulntateha, nstteha ja nsttappiita. Yksittäinen keaj käsitti yhden rivin, jnka pituus ja nstn kulunut aika mitattiin. Riviltä määritettiin maanpäälliset ja maanalaiset nsttappit 4 x 4,5 m2:n alalta. Kneen säiliöön putavasta aineksesta tettiin neljä nin 2 kg:n seulntatehnäytettä, jista tehtiin myös kuriutumismääritykset. Lisäksi kk rivin sat tettiin laatikkn ja punnittiin. Kuriutumisnäytteen kk li nin 1 mukulaa. Näyte pestiin, minkä jälkeen se uptettiin pyrkatekiiniliukseen, jka värjäsi kuriuttmeet khdat tumman punaiseksi. Perunat lajiteltiin silmämääräisesti viiteen lukkaan värjäytymisen perusteella. Eri lukat punnittiin ja tulksista laskettiin kuriutumisprsentti, jka ilmaisee sen kuinka paljn mukulan pinnasta keskimäärin li kuriutunut. Nsttehmittausten aikana kneen päällä li kaksi lajittelijaa, jtka pimivat pislajiteltavat ainekset, kuten kivet ja kkkareet, laatikihin kk rivin matkalta. Pimittu materiaali lajiteltiin ja punnittiin. Ryhmäketuksessa lleiden kneiden ketulkset vat keskenään vertailukelpisia ainstaan niissä tapauksissa, jissa ajt n tehty samana päivänä ja samaa lajiketta nstaen. Lisäksi sattasn vaihtelut vaikuttavat leellisesti nsttehn. Kkeissa ei haettu suurinta mahdllista nstteha vaan kneet pyrittiin säätämään mahdllisimman hellävaraisiksi. Tulksia tarkasteltaessa n myös tettava humin seulaelevaattrin npeuden ja ajnpeuden suhde. Yleensä krjuukne timii hellävaraisimmin sillin kun seulaelevaattrin npeus ja ajnpeus vat likimain samat. Krjuuknetta käytettiin nsttehmittausten lisäksi myös käytännön krjuutyössä, jllin kiinnitettiin humita mm. kneen käyttöminaisuuksiin ja kestävyyteen.

3 3/1274 RAKENNE JA TOIMINTA Underhaug 21 n 1-rivinen hinattava perunankrjuukne, jka saa käyttövimansa traktrin vimanttakselista ja hydrauliikasta. Kneella n yksi perusnpeus. Kneessa n hydraulinen pyörien hjaus ja vetaisan sivuttaissiirt. Kiekkleilckureilla varustettu 3-sainen vannas nstaa perunapenkin seulaelevaattrille, jka n kneen ikealla pulella. Vantaan työsyvyys säädetään painrullan avulla. Seulaelevaattrimatn puikt vat pulipyöreitä ja matt n jatkettava. Seulaelevaattrin päällä n kumilclilla varustettu saattkuljetin, jka estää perunita vierimästä alaspäin. Saattkuljettimen npeutta säädetään 5-prtaisen vaihteistn avulla. Seulaelevaattrissa n klme vimanttkäyttöistä tärytintä, jiden tärytyksen laajuutta vidaan säätää sähköhjatulla hydraulisylinterillä. Seulaelevaattrin jälkeen n avin varsimatt, jnka timintaa vidaan säätää jusikurmitteisten varsijarrujen ja kahden irritettavan hihnan avulla. Lisäksi varsimatn npeutta vidaan säätää ketjupyörää vaihtamalla. Varsimatn alla n lyhyt pikittaiskuljetin. Pilcittaiskuljettimen ja erttelumatn välissä n kumipäällysteinen varsirulla, jssa n viisi irritettavaa jusipaintteista varrenhjainta. Pildttaiskuljettimen ja erttelumatn kaltevuutta säädetään vinssin avulla. Erttelumatn lppupäässä n kaksisainen liikkuva suiste, jka siirtää materiaalin käsinvalintataslle sekä lyhyelle rskankuljettimelle. Käsinvalintataslla ei le pienperunarullasta vakivarusteena. Käsinvalintatasn npeutta vidaan säätää 5-prtaisen vaihteistn avulla. Perunat putavat käsinvalintataslta vaimentimen kautta elevaattriphjaiseen säiliöön, jka tyhjennetään hydraulimttrin avulla. Osa säiliön phjasta n pehmustettu kumilevyillä. Kneen hydrauliikan magneettiventtiilejä hallitaan sähköisesti. Traktrin hjaamn asennettavassa säätöyk.5ikössä n klme neljään suuntaan liikkuvaa vipua sekä kierrettävä seulaelevaattrin tärytyksen säätö. Tärytystä vidaan säätää myös käsinvalintataslta.

4 4/1274 TEKNISIÄ TIETOJA Valmistusnumer Pituus Leveys Krkeus Pain Rengaskk Raideväli Maavara Painrullan läpimitta keskeltä reunalta leveys Vantaan leveys (kiekkleilckurien väli) Kieklcleikkurin läpimitta Seulaelevaattrin pituus leveys puilckjen vapaa väli paksuus nusukulma Saattkuljettimen leveys klien väli krkeus Varsimatn pituus leveys puildcjen vapaa väli Varsirullan läpimitta Erttelumatn pituus leveys Käsinvalintatasn pituus leveys nusukulma Seulaelevaattrin npeus (va 27 r/min) Saattelevaattrin npeus (va 27 r/min) Erttelumatn npeus (va 27 r/min) Käsinvalintatasn npeus (va 27 r/min) Perunasäiliön tilavuus tyhjennyskrkeus cm 28 cm 315 cm 315 kg 12,4 / cm 26 cm 39 cm 6 cm 39 cm 55 cm. 68 cm 4435 cm 65 cm 28 mm 14 x 8,5 mm 29,4 64 cm 25 cm 13 cm 133 cm 75 cm 185 mm 6 mm 82 cm 65 cm 273 cm 54 cm 1,91 m/s,26 -,89 m/s,99 m/s,9 -,33 m/s nin 3,5 m cm

5 5/1274 KOETULOKSET Nsttehmittauksissa li vettraktrina David Brwn 996. Mittaukset tehtiin klmella eri lhklla, jista jkaisella kasvi eri perunalajilce. Riviväli li 75 cm. Keskeisimmät ketulkset n kerätty taulukkn 1. Nsttappiksi n laskettu tässä taulukssa maanpäällinen, riklcutuneista ja yli 3 mm:n mukulista kstuva tappi. Yksityiskhtaisemmat tulkset n esitelty liitteessä 1. Psm-lhkn maalaji li karkea hieta ja maa li hyvin seulutuvaa, mutta kivistä. Lhkn kaltevuus li 3 ja knetta ajettiin alamäkeen. Perunan varsist li rehevää ja tuleentumatnta ja mukulat livat melk tiukasti kiinni varsissa. Perunat kuriutuivat jnkin verran, keskimäärin 5,4 %. Nsttappi li suurehk, keskimäärin 9, % sadsta. Säiliöön tuli multaa ja kkkareita jnkin verran. Suurin saavutettu nstteh li 4,1 t/h ajnpeuden llessa 1,5 km/h. Varrenertteluteh rajitti kneen nstteha. Olympia-lhkn varsist li kemiallisesti hävitetty ja maalaji li hien hieta. Kekenttä li melk tasainen ja vähäkivinen ja lsuhteet livat hyvät. Varrenerttelu timi hyvin. Nsttappi li pieni, keskimäärin 2,8 % sadsta. Kuriutuminen li vähäistä, keskimäärin,7 %. Krjuukneen säiliöön tuli jnkin verran multaa ja kkkareita ja niiden määrä lisääntyi selvästi ajnpeuden kasvaessa. Suurin saavutettu nstteh li 8,8 t/h ajnpeuden llessa 3,3 km/h. Pit-lhkn maalaji li karkea hieta ja kiviä li melk paljn. Maa li kuitenkin hyvin seulutuvaa. Knetta ajettiin alamäkeen, jnka kaltevuus li 2. Varsist li kemiallisesti hävitetty, mutta kuivuneita varsia li melk paljn jäljellä. Varrenerttelu timi hyvin. Säiliöön tuli multaa ja kkkareita jnkin verran. Kuriutuminen li kkeissa 7 ja 8 vähäistä, mutta kkeessa 9, jssa käytettiin saattkuljettimen hitainta npeutta, perunat kuriutuivat jnkin verran, keskimäärin 4,7 %. Nsttappi li pieni, keskimäärin 2,3 %. Suurin nstteh, 8,6 t/h, saavutettiin ajnpeudella 4,6 km/h.

6 6/1274 Taulukk 1. Nsttehmittausten tulksia Table 1. Main results f perfrmance tests C : : CO..- CL1 4., L. 4, ä 2 J... ( IA g I?).ä' -U) `. 141 C, e- N. Nl..t in N., Nl s...t,- C )..- 3 E,.._..., 3 5 % Sg 4, CL. -...t...t in en.. r-. gra CO Lr,. r- CO CO.4. 4-,..,./ tei a e)-' 2 O411 (1) 2 4., 2., ac CO N 3" ; c N Pel N r en in c ' LI 8-5 tr, 47' " \ Z 4-, OL 4., VI t p, Ln c N Nt 3 I,..N 1(1 r. c - -, te 4-, CD "*. en a- 4., in Ln CO. : Nl (e) t N.«. t. I 17. N: reernrelm,_,_ r... n. LA N N N Seulaelevaattrin npeuden ja ajnpeuden su hde Speed f main web relative t grund speed CO 141 s Nl Nl IX) N...4'.-,,. 1.. IR..-c CO.. 9 '2 r NNNVII.- -. T. 4, 4L 1 - t- c te -I > g te. : ,.. %. in... N N.1 C 7 h.! C CX C.- N 1,r1 I' 1:1.

7 7/1274 KÄYITÖOMINAISUUDET Krjuuknetta käytettiin nstkkeiden lisäksi nrmaalissa talusnstssa, jllin kiinnitettiin humita kneen kestävyyteen ja käyttöminai.suuksiin. Painrulla ja vannas timivat yleensä hyvin ja työsyvyyden säätä li helppa. Märissä lissa painrulla saatti työntää penkkiä edellään. Kiekkleikkurit tukkeutuivat helpsti rikkaruhisissa khdissa. Tukkeutuminen väheni, kun kieklcleikkurien vieressä lleet jalakset irritettiin. Senlaelevaattrin tärytyksen säätäminen n helppa. Saattkuljetin estää peruniden vierimisen seulaelevaattria pitkin alaspäin. Pienentämällä saattkuljettimen npeutta suhteessa seulaelevaattrin npeuteen vidaan tehstaa kkkareiden ja varsien erttumista, mutta samalla peruniden viittuminen lisääntyy. Seulaelevaattrimatssa n jatks, jten sen vaihtaminen n helppa. Avin varsimatt tukkeutui melk helpsti, sillin kun sen pyörimisnpeus li pieni. Runsas varsist saatti tukkia varsienpistkanavaa. Varsijarrujen säätä li hankalaa. Erttelumatt ja suiste timivat yleensä hyvin. Erttelumatn kaltevuuden säätä li helppa. Erttelumatn päässä leva rskankuljetin täyttyi sisältä munalla, ja se irritettiin tarpeettmana. Seismataslla n tilaa neljälle lajittelijalle, jiden työlt vat hyvät. Käsinvalintatasn npeudensäätö helpttaa lajittelijiden työtä. Kska käsinvalintataslla ei le pienperunarullasta, pienetkin kkkaṙ eet n pimittava käsin pis ellei niiden haluta jutuvan säiliöön. Tisaalta myös pienet perunat menevät perunasäiliöön. Perunasäiliö n hyvin pehmustettu. Säiliön tyhjennysnpeus n riittävä. Pienin tyhjennyskörkeus, 14 cm, n hieman suuri, mutta peruniden putamista vidaan hidastaa lisävarusteena timitettavan tyhjennyssuppiln avulla. Tyhjennyssuppil tulckeutui melk helpsti, js säiliötä tyhjennettiin npeasti. Tukijalka n tukeva ja sen krkeutta vidaan säätää kammen avulla. Tulcijalan, taka-akselin ja säiliön lukitus vat hankalia, kska lulcitustapit vat tiukissa rei'issä.

8 8/1274 Kääntyvät pyörät helpttavat kneen hallintaa ja vähentävät päisteissä tarvittavaa tilaa. Sähköhydraulinen säätöjärjestelmä n tarkka ja miellyttävä käyttää ja säätöyksilckö n helpp asentaa traktrin hjaamn magneettien avulla. Kneessa n paljn sujuksia, jtka vat tukevia ja helppja käsitellä, mutta kneen perusteellinen puhdistaminen n hyvin vaikeata ja etenkin varsimatt n skkelinen. Kneessa n runsaasti rasvanippja, jista sa n hankalissa paikissa. Kaikkia rasvanippja ei le merkitty tarrilla. Käyttöhje n suppeahk ja siinä ei le varasakuvasta. Käyttöhjeessa ei myöskään le turvallisuushjeita. Hult-hjeet vat ylimalkaiset. KESTÄVYYS Erttelumatn srmikisk irtsi niittauksesta 14 käyttötunnin jälkeen. Kieklcleikkurit teritettiin 38 käyttötunnin jälkeen. Varsimatn lisähihnat katkesivat yhdestä khdasta 45 käyttötunnin jälkeen. 62 käyttötunnin jälkeen pyörät kääntyivät itsestään ikealle. Vika krjaantui itsestään. 94 käyttötunnin jälkeen seulaelevaattrin tärytysmekanismista katkesi lattarauta, jka välittää epälcesklta liikkeen tärytyksen käyttövimille. Katkennut rauta hitsattiin. Lpputarkastuksen yhteydessä nin 11 käyttötunnin jälkeen havaittiin seuraavaa: Tärytyksen käyttömekanismi n rakenteeltaan heikk ja se n rakennettu sittain sujapeltien varaan. Tärytys saa käyttövimansa pitkän vimansiirtakselin keskellä levasta epäkesksta ja siinä n tukilaakeri vain etupulella. Epälceskn alapulella levan kiinnityskrvaldceen hlkki li kulunut jnkin verran. Tärytyslaitteistn kiinnitysreiät livat kuluneet sikeiksi ja yksi lciinnityspultti puuttui.

9 9/1274 Vasemmanpuleisen nstvantaan kiinnitys li taipunut. Vaihteistjen saumista li tihkunut rasvaa ja vaihteistjen välissä leva kulmavaihde li vutanut öljyä akseleiden jhuresta. Varsimatn luiskan tärytys n heikk. Vivustssa n useita pulttisaranita, jtka jäylcistyvät käytössä, jllin tärytyksen käyttöpyörä ei ta kiinni varsimattn. Varsimatn puikt livat vääntyneet ja lisähihnat katkenneet kahdesta khtasta. Kahdesta varsijarrusta li tinen jusi katkennut. Seulaelevaattrimatn puikt livat taipuneet jnkin verran. Erttelumatn ja suisteen käyttöketjut livat sujaamatta ja kuivat. Erttelumatt ttaa kiinni rskankuljettimen reunaan, js matt n kallistettu taaksepäin ääriasentn. Käsinvalintatasn alussa levan hjainkumin kaksi kiinnityspulttia puuttui. TURVALLISUUS Kneessa ei le valja. Seulaelevaattrin ulksivulla leva kannatinrulla pitäisi sujata, sujaetäisyyden pitäisi lla vähintään 12 mm. Erttelumatn ja suisteen käyttöketjut lisi ktelitava. Kneessa ei le varitustarrja. Kneen mukana ei le tukia, jilla perunasäiliö vidaan tarvittaessa lulcita yläasentn mekaanisesti. Käsinvalintataslla n naru, jta painamalla saadaan traktrin hjaamssa leva varitussummeri simaan.

10 1/1274 ARVOSTELU Kneen hallinta ja käyttöminaisuudet Kytkentä traktriin vetkukku -tukijalka -hydrauliletkut -vimanttakseli säätölaitteet Arvsteluasteikk: + hyvä tyydyttävä - hun Kneen hallinta ja säädettävyys vantaan työsyvyys seulaelevaattrin tärytys varrenerttelu vetaisan sivuttaissiirt -pyörien hjaus vantaan nst -perunasäiliön nst ja lasku Näkyvyys traktrista -säiliöön -lajittelijihin -näkyvyys vantaalle ja seulaelevaattrille Käsinvalintatas -suisteen timinta -lcivikaista krkeus -seismatas pienperunasäiliö -pienpertmarullast Hidas. Seulaelevaattria ei näy llenkaan. Lisävar aste. Lisävaraste. Perunasäiliö kuljetusasentn laitt tyhjennysnpeus

11 11/1274 -tyhjennyskrkeus -vaimentimet ja pehmusteet -tyhjennyssuppil Lisävar aste, tuldceutuu säiliötä npeasti tyhjennettäessä. Renkaat Turvallisuus Hullettavuus TIIVISTELMÄ Underhaug 21 -perunankrjuukne li mukana ryhmälcetuksessa Krjuukne timi ketuksen aikana hyvin. Käytetyt ajnpeudet livat 1,3-4,6 km/h. Nstteh vaihteli ajnpeudesta ja sadn määrästä riippuen välillä 3,3-8,8 t/h. Krjuuknetta käytettiin nstkkeissa hyvin pienellä pyörimisnpeudella. Käsinvalintataslla ei le pienperunarullasta vakivarusteena, mikä lisäsi perunasäiliöön menevien epäpuhtauksien määrää. Kne käsitteli perunita hellävaraisesti, kuriutumisprsentit vaihtelivat välillä,5-5,4 %. Nsttappi li,8-9,2 % sadsta. Kun mukulat livat tiukasti kiinni varsissa, varrenertteluteh rajitti kneen nstteha. Seismataslla li tilaa neljälle lajittelijalle, jiden työlt livat hyvät. Perunasäiliö li hyvin pehmustettu, mutta sen pienin tyhjennyskrkeus saisi lla pienempi. SAMMANFA1TNING Ptatisupptagaren Underhaug 21 prvades i en sarieprvning år Upptagaren fungerade bra under prvningen. Körhastigheten i prven var 1,3-4,6 km/h. Avverkningen varierade mellan 3,3 ch 8,8 t/h berende av körhastighet ch skörd. Upptagaren användes i prven med mycket lågt varvtal. Det fanns inga avsrterings-

12 12/1274 valsar vid handrensbrdet, vilket ökade mängden av förreningar sm gick till tanken. Upptagaren behandlade ptatisen varsamt, i de lika körningarna varierade flssigheten mellan,5 ch 5,4 % av knölarnas yta. Spillet uppgick till,8-9,2 % av skörden. När ptatisknölarna satt hårt fast i blasten, begränsade blastavskiljningseffekten masldnens avverkning. Vid handrensbrdet fanns det rum för fyra persner. Arbetsställningen vid brdet var bra. Ptatistanken hade tillräckligt med falldämpande material, men tankens minsta möjliga tömningshöjd kunde vara mindre. CONCLUSIONS Underhaug 21 -ptat harvester was tested in in a grup test. The harvester wrked well in the test. The grund speed used was 1,3-4,6 km/h. The rate f utput varied between 3,3-8,8 t/h depending n grund speed and yield. The machine was used with very lw p.t.. speed. There were n grading spls in the srting table as standard equipment, which increased the amunt f sil brught t the hpper. The damage level was lw, the amunt f peeling varied between,5-5,4 %. The amunt f lsses varied between,8-9,2 % f the yield. 'When tubers were tightly stuck in stalks, the effect f haulm separatin limited the rate f utput. The platfrm accmmdated a crew f fur, which had gd wrking cnditins. The hpper was well sfted, but its lwest pssible discharge height culd be lwer. Vihti VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS

13 13/1274 Ketuttajan ilmituksen mukaan: Underhaug 21 -perunankrjuukneeseen n tehty seuravat muutkset: - Krjuukneeseen saa lisävarusteena hydraulisen painrullan kevennyslaitteen erittäin märkiä lsuhteita varten. - Varsienpistrullat ja varsitallat n mutiltu uudelleen. - Erttelumatn päässä leva rskankuljetin n varustettu suuremmalla tyhjennysluukulla ja elevaattrin sivusujapellissä n tyhjennysaukk. - Varsimatn vakinpeutta n lisätty. - Seulaelevaattrin tärytysmekanismin kiinnitystä ja laakerintia n vahvistettu. - Seulaelevaattrin puikkja n vahvistettu. - Kne n varustettu vitelukaavilla ja käyttöhjekirja n uusittu.

14 14/1274 LIITE 1. Nsttehmittausten tulkset APPENDIX 1. Results f perfrmance tests Nstteh Rate f utput 17 4, J= al T.1) J: 4=. 2 ::: -8 c Cfl > C ) C ':' E I C CD,L. C ; Ce;.. N, Qa Q Gee.4. UN 45 CD UN e- y- C4 C4 C; C7 <7 C7 n R Gee Qie CD CN UN 99. 9Ie CO Q N th Gle 9 UN..4 MD CO UN Q Nie 99. C C , C4 C4 CM C4 N1 CD N Q9 C5..-. Qh R CJ N1 CM Nl Nl g...., j=.7 2 li _U Nl 999 UN q 9fa N fil ql. ele Fa Mb 919 CM eu ru Ni l m N. NO e *9 l ,i, 2,?D' g.' I?? u; ',;-- 9 dk L 4, 7 C 1 1., C 4-,..# "a "i DE JIC 5 (4.. % 1 1 7' Nl CO.. ll.; -2-4 I. 13 t' : 1-, m "6 7= C z W CO SC C-I =.. U. D, 1-, Z.; =,' "g 4, C e , - ). 4-, 1.- E :(>7 5 :3. ll L 7 C) 4,..- L 4= -+ CO 1 E J= CO... L > = Cd 7 7.' 4-, 7 Cil) C '5.- 5 t';.- : J= JI) 4-, I 7 OIC, J= 1-) 13 >9. J W h. CM i:, '-.. L " 4. 1 b.l U r.,.7.: 4-, CO ). -, 1, 1 CO 4, - L. 'g 2 ; /.-. NO SC.-, J= 4 J= C-) la. 4C-I C. UI.. CN C. 7 Y C CL C,.1 rel..7 Ill MD h, CO CN ID CM

15 15/ ,..-. u_ (5 1- : V> C -. 1-, 1,.c C4 C/3 -. CO. "... en.ac. e- <V 1/ c. r., CNC Nl../', C..1.-,,-.- D Lf1,., g : cn 5 -, c CI 4, 4-, Ml.,.,t,. [... p r. C\I 1.- La r...1. T- Maanpää llise t tappit Lsses n surface kg/ha _N.c -V f- mukulakk , gi.1 e w 4-, c c -V t- Ja tuber size mm > 3 1 < 3 : CA 5 4-, , //I.4.,r- 1- I p4.- IV LIN 9,ICI c...t r, IIN rfl LA LA CM,,-.4. c Nl 1/1.1 - ml..r, t r.., N,e i'.7, - C I,- N.-.1' CO N Maana laiset tappit Lsses in grund kg/ha -14 -V..- C- mukulakk c 4+ W -V Q 7 L 1-,. tuber size mm > 3 1 < 3 t-,a- CO 43 'N1 GT ul 1 QU. NO N1..- N, e Q...1.,-- N [-, Nl N e-..1. C 7 SL C t2 C e-- N rel...t Li.%. I,- c cr.

16 16/1274 Ml --, ( , -g T 4-, Nr.12 ;7i (2 rs 4-4- IV INN CO 141 CO 1/ T - Säiliöän T hpper kg/ha varret ja siemenperunat 4, >j _,. m haulm and seed ptates m t 2 t- (I) ".. 4-,..Y - -. i 2, -'' I up u, -C U.. 4, 4, Nt N.1' r....,..., VI 141 NO Nl i z.2: 4- III in...t r IN- Tit ). CM 4- cm. 1 r - N pn in c CO IV (N.I (V 411 1N- in ref...- r.- r>. CO...t, 4- `- - Cl.'. l'_43 NO CO CO UI ref Fel cm Käsin pispimitut Manua lly srted kg/ha varret ja siemenperunat 4-, 1 C >..- 4-, -1C ft) haulm and seed ptates Nl IA ret N 1,1 r - NO R Nl' Ct) NO,,,a,Q, N.I CO Nl m...i NO CO gr-,-- (V Ift ON N.I. Ft) Nl IV ilil 2 - m L ( CO " 4-'.Y -( "Cl,-... N.. N Q, e--...i. Nl, s I,-...t.- 4) C.. J O N 1.1.4' Ift.. l's- CO,

17 17/1274 SI-yksiköiden ja vanhjen yksiköiden muunttaulukk 1N =,1 kp 1 kp = 9,81 N 1 kw = 1,36 hv 1 hv =,74 kw 1W =,86 kcal/h 1 kcal/h = 1,16 W 1 Nm =,1 kpm 1 kpm = 9,81 Nm 1 MJ =,28 kwh 1 kwh = 3,6 MJ 1 kj =,24 kcal 1 kcal = 4,19 kj 1 MPa = 9,81 kp/cm2 1 kp/cm2 =,1 MPa 1 Pa =,1 mmh2 1 mmh2 = 9,81 Pa 1 IcPa = 7,51 mmhg 1 mmhg =,13 KPa 1 g/kwh =,74 g/hvh 1 g/hvh = 1,36 g/kwh Etuliitteitä mega = M = 1 kil = k = 1 milli = m =,1 milcr = p =,1 1) Käyttöminaisuudet 1) Bruksegenskaperna 1) The functinal ja kestävyys arvstel- ch hällbarheten bedöms perfrmance and laan seuraavia arv- enligt följande skala: durability ratings sanja käyttäen: are: erittäin hyvä - 5 hyvä -4 tyydyttävä - 3 välttävä - 2 hun mycket gd -5 very gd -5 gd -4 gd -4 nöjalctig - 3 satisfactry - 3 försvarlig -2 fair -2 dålig -1 pr -1 Laitksen ketus- ja tutkimusselstuksia tai erillisiä ketus- ja tutkimustulksia ei saa kaupallisessa tarkituksessa julkaista eikä kirjallisesti tai kuvallisesti esittää ilman laitksen kussakin tapauksessa erikseen antamaa kirjallista lupaa

18 Vihdin Kirjapain Oy, Vihti 1989