X Window System. LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY DEPARTMENT OF INFORMATION TECHNOLOGY Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi
|
|
- Elsa Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPPEENRANTA UNIVERSITY OF TECHNOLOGY DEPARTMENT OF INFORMATION TECHNOLOGY Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi X Window System Lappeenranta, , 2007 Jukka Lankinen
2 Lappeenranta University of Technology Department of Information Technology Ti Lähiverkot -erikoistyökurssi X Window System sivua ja 3 kuvaa. ii
3 Sisältö 1 JOHDANTO Tästä dokumentista HISTORIA LYHYESTI 3 3 X11-PROTOKOLLA Viestirakenteet Toteutus LINUX-TYÖ X:n asentaminen X:n käyttö X:n verkkotehokkuus IKKUNAMANAGERIT JA TYÖPÖYTÄYMPÄRISTÖT 16 LÄHTEET 18 LIITTEET 19 iii
4 LYHENNELUETTELO GPL GTK XDMCP VNC GDM KDM XDM SSH XFCE KDE WM DE Gnu Public License The Gimp Toolkit X Display Manager Control Protocol Virtual Network Computing Gnome Display Manager KDE Display Manager X Window Display Manager Secure Shell XForms Common Environment Kool Desktop Environment Window Manager Desktop Environment 1
5 1 JOHDANTO X Window System, joka myös tunnetaan nimillä X tai X11, on protokolla, joka tarjoaa graafisia ikkunointipalveluita käyttöjärjestelmälle. X:n nykyistä protokollaversiota (X11) on kehitetty jo vuodesta 1987, ja protokolla on käynyt läpi useita erilaisia muutoksia. X tukee laajaa kirjoa erilaisia laitteita ja sitä voidaan käyttää hyvinkin erilaisilla syöttölaitteilla ja näyttöpäätteillä. X:n ominaisuuksia ovat myös verkkoläpinäkyvyys sekä kompositioiden käyttömahdollisuus. X:ää käytetäänkin lähes poikkeuksetta kaikissa Unix-tyylisissä käyttöjärjestelmissä (mm. Unix, Linux, BSD) vaikka muutamia poikkeuksiakin löytyy. X:n nykyistä avoimen lähdekoodin versiota kehittää X.org foundation. 1.1 Tästä dokumentista Tämä työ on tehty osana Lähiverkot-erikoistyökurssin Linux-työtä. Dokumentti on jäsennelty siten, että aluksi keskitytään työssä X Window Systemin toimintaan ja selvitetään, mitkä ovat sille olennaiset osat ja vastuualueet. Kun X:n toiminta on selvitetty, siirrytään käytännön Linux-työhön, jossa opastetaan X Window Systemin asentamiseen ja käyttöönottoon Debian Sarge -käyttöjärjestelmässä. X:n käyttöönotossa selvittelemme, millä kaikilla tavoin X:ää voidaan hyödyntää etäkäytössä ja miten paljon resursseja järjestelmä vaatii. 2
6 2 HISTORIA LYHYESTI X Window Systemin ensimmäinen protokollaversio julkaistiin vuonna 1984 ja se oli johdannainen aikaisemmasta W-ikkunointijärjestelmästä. W:hen verrattuna X toi mukanaan verkon ylitse onnistuvan käytön ja täydellisen laite- ja toimittajariippumattomuuden. Ensijulkaisun jälkeen X:n kehitys kiihtyi huimaan vauhtiin ja protokolla muotoutui nykyiseen muotoonsa kolmessa vuodessa. Protokollasta tehtiin X6-, X9- ja X10-versiot ennen nykyistä X11-versiota. [2] X11-protokollasta on tehty tätä dokumenttia kirjoittaessa jo 20 julkaisua (release) ja nykyinen X.org foundationin tekemä julkaisu on X11R7.1 ( ). X11-protokollaa kehitti X Consortium vuodesta 1988 (X11R2) aina vuoteen 1996 (X11R6.2). Tämän jälkeen protokollan kehitystä jatkoi Open Group. [2] X11-protokollasta ehkä tutuimmat implementaatiot ovat XFree86 sekä uudempi X.org. XFree86 oli suosittu, alunperin Thomas Roellin ja Mark W. Snitilyn kirjoittama X:n versio. Xfree86 kuitenkin ajautui ongelmiin vuonna 2003, kun se julkaisi omasta X- toteutuksestaan 4.4-version liian kireän lisenssin alaisena. Lisenssi ei ollut yhteensopiva GPL:n (Gnu Public License) kanssa ja aiheutti sen, että monet X:stä riippuvat ohjelmat rikkoivan lisenssiehtoja. Tällainen toiminta tuomittiin X:n hengen vastaisena. Vastalauseena vuonna 2004 luotiin X.org foundation, jonne X:n pääkehittäjä sekä useat muut tärkeät ohjelmoijat siirtyivät. X.org foundation julkaisi protokollan X11R6.7.0-version perustuen viimeisimpään XFree86:n versioon vanhalla lisenssillä. Samalla X:n kehitys muuttui entistä avoimemmaksi. [2] 3
7 3 X11-PROTOKOLLA X11-protokolla perustuu asiakas/palvelinmalliin. Palvelinta käytetään hallitsemaan tietokoneruudulla näkyvää kuvaa. Asiakasohjelmat, tässä tapauksessa sovellukset, tekevät pyyntöjä palvelimelle, että se piirtäisi palvelimelle asetettuun näyttölaitteeseen grafiikkaa. X tarjoaa sovelluksille perusmuotojen piirtämisen ja ikkunointiin tarvittavat peruspalvelut. [1] Kuva 1: X Window Systemin asiakas/palvelinmallin toiminta. [1] Kuva 1 kuvaa X Window System -palvelimen toimintaa ja suhdetta asiakasohjelmiin. Asiakaspuolen sovellukset hyödyntävät Xlib-kirjastoa, joka helpottaa protokollan käyttöä. Käytännössä tämä kirjasto tarjoaa tarvittavat funktiot ohjelmointiin ilman, että ohjelmoijan täytyy itse toteuttaa protokollaa. Xlib-kirjaston päällä voidaan vielä käyttää erilaisia X Toolkitteja, kuten GTK (The Gimp Toolkit):ta tai QT:tä, jotka tarjoavat entistä korkeamman tason metodeja sovelluksen tekemiseen. Palvelinpuolella palvelin lukee ja käyttää erilaisia laitekomponentteja, kuten näppäimistöä, hiirtä ja näyttöä ajurikirjaston (Device Library) kautta. Ajurikirjasto sisältää nimensä mukaisesti ajurit näille laitteille. [1] Protokollaa seuraavat asiakasohjelmat eivät suoraan kommunikoi käyttäjän kanssa vaan 4
8 käyttäjän syöte luetaan palvelimen puolella. Kun käyttäjä painaa painiketta näppäimistöltä, tämä tieto siirretään kaikille yhteydessä oleville asiakasohjelmille. Näinollen asiakasohjelmat osaavat päivittää omia ikkunoitaan ja käyttäytyä syötteen mukaisesti. Asiakasohjelman ei näinollen tarvitse ylläpitää moninmutkaisia tietorakenteita vaan palvelin ylläpitää kaikkea tietoa ikkunoista. [1] X on suunniteltu siten, että käyttäjä voi käyttää palvelinta helposti myös verkon yli. Tällöin käyttäjän syöte asiakaskoneelta putkitetaan palvelimelle käyttäen esimerkiksi SSHpäätettä. Esimerkkejä tästä LINUX-TYÖ-kappaleessa sivulla Viestirakenteet Vaikka X on kokonaisuutena suhteellisen iso ohjelmisto, ei protokolla silti ole vaikea ymmärtää. Protokolla käyttää ainoastaan neljää erilaista viestirakennetta: kyselyitä (request), vastauksia (reply), virheitä (error) ja tapahtumia (event). Kyselyillä sovellus vaatii palveluita palvelimelta, kuten hiiren tilaa. Kyselyviesti sisältää yhden tavun koodikentän, joka kertoo, minkälaista palvelua halutaan. Koodikentän perässä on kahden tavun pituuskenttä ja loppuviesti koostuu datakentästä. Pituuskenttä sisältää koko pyynnön pituuden, sisältäen kaikkien kenttien tavujen määrän. Kyselyt ovat yleensä yksisuuntaisia, joka mahdollistaa sen, ettei sovelluksen tarvitse olla riippuvainen yhteyden nopeudesta. Vastaukset taas ovat viestejä, jota ilman sovellus ei voi edetä. Vastaukset sisältävät neljän tavun pituuskentän ja datakentän. Virheet nimensä mukaisesti ilmoittavat virhetilanteista. Virheviestit ovat 32 tavua pitkiä, sisältäen yhden tavun virhekoodille, suuremman ja pienemmän koodin kertomaan virheen aiheuttamasta toiminnosta ja vähiten merkitsevät 16 bittiä toiminnosta. Protokollan tapa puskuroida pyyntöjä vaikeuttaa virheen aiheuttavan kohdan löytämistä ja siksi protokollasta (tai tarkemmin protokollaa hyödyntävästä Xlib-kirjastosta) löytyy mahdollisuus asettaa protokolla niin sanottuun synkronoituun tilaan. Tällöin kaikkiin kyselyihin odotetaan vastausta ja virheen löytäminen on nopeampaa. Synkronointi tietenkin hidastaa protokollan toimintaa huomattavasti. Tapahtumat ovat mm. syötelaitteiden aiheuttamia viestejä, jotka kertovat näissä laitteissa tapahtuneista muutoksista. Erilaisia tapahtumaviestejä on yhteensä 33. Tapahtumaviestit ovat 32 tavua pitkiä. Tarkemmin, yksi tavu tyyppikoodia, 16 vähiten merkitsevää bittiä 5
9 tapahtumasta (paitsi KeyMapNotify). Lisäksi vaihteleva määrä tavuja viestin lopusta. Tapahtumat ovat tärkeitä X:n toiminnan kannalta, sillä ilman näitä toimintoja ei tiedetä mitä milloinkin tapahtuu. Taulukossa 1 lyhyesti nämä tapahtumat ja mitä niillä pääsosin tarkoitetaan. Tarkempia tietoja protokollan viesteistä Levi ja Reissin X Window Inside and Out -kirjasta. T apahtuma Keyboard Pointer Window-Crossing Input Focus Keymap State Notification Exposure Structure Control Window State Notification Colormap State Client Communication Selitys Näppäimistöllä tapahtuvat tapahtumat, kuten onko näppäintä painettu tai onko se päästetty ylös. Osoitinta, kuten hiirtä koskevat tapahtumat. Missä hiiri tällä hetkellä sijaitsee, onko liikutettu ja mitä painikkeita on painettu? Ilmoittaa osoittimen liikkeestä. Kulkeeko osoitin ikkunan päälle vai poistuuko se ikkunan päältä? Ilmoittaa, onko ikkunoita valittuna näppäimistösyötettä varten. Sisältää mitkä kaikki painikkeet ovat käytössä valitussa ikkunassa. Tällä tapahtumalla kuvataan miten ikkunat ovat päällekkäin ruudulla. Neljästä erilaisesta viestistä koostuva tapahtuma. Näillä tapahtumilla voidaan ikkunaa nostaa, laskea sitä, muuttaa kokoa, sijaintia ja vaikuttaa uudelleenpiirtoon. Tapahtuma, joka lähetetään aina, kun ikkunaa siirretään, sen kokoa muutetaan tai se vaihtaa paikkaa ylemmäksi tai alemmaksi. Tällä tapahtumalla selvitetään ikkunan tilaa Tämä tapahtuma lähetetään, kun värikartta muuttuu, uusia otetaan käyttöön tai poistetaan käytöstä. Mahdollistaa asiakkaiden välisen kommunikoinnin. Taulukko 1: X11-protokollan tapahtumaviestit 6
10 3.2 Toteutus Kuten aiemmin tässä dokumentissa mainittiin, on X11-protokollasta tehty toteutus X.org tai Xfree86:n muodossa (mutta muitakin toteutuksia on olemassa). Palvelin sisältää kaiken mahdollisen piirtämiseen liittyvän tiedon, kuten käytössä olevat resurssit. Resursseja ovat mm. fontit, värikartat, bittikartat... jne. Palvelin on tietoinen siihen liitetyistä laitteista ja osaa antaa tarvittavat palvelut käyttäjälle. Palvelin lataa käynnistyessään tarvittavat laiteajurit, riippuen konfiguraatiosta (ks. sivu 8). Kun asiakas yhdistää palvelimeen, palvelin ja asiakas alkavat keskustella edellisessä luvussa mainituin keinoin, hyödyntäen erilaisia viestejä eri hetkillä. Etäkäytössä X:ää voidaan käyttää tarpeen tullen erilaisilla tavoilla. Jos käytössä on halpoja, melko vanhoja tietokoneita, niin näiden tietokoneiden toiminta kannattaa ottaa hyötykäyttöön asentamalla vanhoille tietokoneille X ja hankkia uusi palvelin, jolla on kaikki tarvittavat sovellukset. Kun palvelimeen otetaan käyttöön XDMCP (X Display Manager Control Protocol), voivat vanhat tietokoneet yhdistää tähän uuteen palvelimeen ja käyttää sen ohjelmia. Tällöin vanhat tietokoneet ovat päätteitä. Toinen tapa etäkäyttää X:ää on käyttää VNC:tä (Virtual Network Computing), jolloin voidaan yhtä työpöytää käyttää etänä. VNC luo virtuaalisen X-palvelimen, jota voidaan käyttää kuin paikallista työpöytää. VNC ei välitä asiakaspään vaikeuksista, kuten verkon katkoksista ja uudelleenkäynnistyksistä toisin kuin X11-protokolla, joka vaatii toisinaan vastauksia viesteihinsä. VNCliikenne ei yleensä ole salattu, vaikkakin VNC-toteutuksia on olemassa, kuten tightvnc. Jos on huolissaan etäkäytön turvattomuudesta, kannattaa harkita SSH:n (Secure Shell) ja X:n tunneloinnin mahdollisuutta. Tällöin salasanat kulkevat verkon yli salattuina, kuten muukin tieto. Muun muassa X11:n ja VNC:n liikenteen voi näinollen näppärästi salata. Käytännön toteutukseen tutustumme osiossa X:n käyttö sivulla 12. 7
11 4 LINUX-TYÖ Linux-työssä tarkoituksena on asentaa ja konfiguroida X-palvelin ja esittää, miten sitä voidaan hyödyntää niin paikallisesti kuin etänä. Tässä Linux-työssä käytettiin Debian Sarge Gnu/Linux -jakelua. Kyseinen julkaisu kuitenkin on niin vanha, että sen mukana tulee oletuksena Xfree86-palvelin. Otin vapauden hyödyntää Debianille löytyvää Debian Backports -julkaisukanavaa, jotta työasemiin saataisiin asennettua vähän uudempi X.org 6.9. X Window System on asennettu ainakin dmz5, office2 ja office5 -tietokoneille. Ennen palvelimen asentamista muokkasin /etc/apt/sources.list -tiedostoa lisäämällä seuraavan rivin: deb sarge-backports main contrib non-free Tämän jälkeen päivitin pakettivarastot: sudo aptitude update 4.1 X:n asentaminen Debianin aptitude-pakettiohjelmaa hyödyntämällä X:n asennus voidaan suorittaa komennolla: sudo aptitude install xserver-xorg Asennuksen aikana Debian kysyy automaattisesti X:n asetuksia, kuten hiiren ja näyttölaitteen ominaispiirteitä. Tässä vaiheessa annoin laitteille sopivat, turvalliset oletusarvot. Kun asennus oli ohi, halusin tarkistaa, että X-palvelin käyttää oikeita asetuksia mm. näytön tarkkuuden suhteen. X Palvelimen configurointi tapahtuu xorg.conf-tiedostoa muokkaamalla. Tiedosto sijaitsee /etc/x11/-kansiossa. Virhetilanteet talletetaan /.xsession-errors -tiedostoon. Konfiguraatiotiedostossa asetetaan ladattavat moduulit, ilmoitetaan mistä palvelin voi hakea fontit 8
12 sekä asetetaan erilaiset lisälaitteet, kuten hiiret ja näppäimistöt. Muokkaamani xorg.conf löytyy liitteistä. Listaan nyt alle oleellisimmat osat konfiguraatiotiedostosta, jotka olisi hyvä olla kunnossa, jos haluaa saada toimivan kokoonpanon. Section "InputDevice" Identifier "Generic Keyboard" Driver "kbd" Option "CoreKeyboard" Option "XkbRules" "xorg" Option "XkbModel" "pc105" Option "XkbLayout" "fi" Tässä asetetaan näppäimistön asetukset. Asetuksissa Identifier asettaa tunnisteen, millä näppäimistö voidaan tunnistaa, kun se liitetään osaksi serverlayoutia. Driver kertoo ajurin nimen mitä tarvitaan laitetta käyttäessä. Käytännössä tässä ladataan kbd-kernelimoduuli. Näiden tietojen jälkeen annetaan erilaisia lisävalintoja (Option). Näillä asetetaan tässä tapauksessa näppäimistölle oleelliset ominaisuudet. Asetus XkbRules kertoo, mikä tiedosto sisältää näppäimistökartat ja ko. tiedostoa haetaan hakemistosta /etc/x11/xkb/rules/. Xkb- Model asettaa näppäimistön mallin. Tässä tapauksessa se on pc105 (ts. näppäimistö, jossa on 105 painiketta). Lopuksi XkbLayout asettaa näppäimistön "kielen". Tässä tapauksessa käytämme suomalaista näppäimistöä tunnisteella fi. Section "InputDevice" Identifier "Generic Mouse" Driver "mouse" Option "CorePointer" Option "Device" "/dev/input/mice" Option "Protocol" "ExplorerPS/2" Option "ZAxisMapping" "4 5" Option "Emulate3Buttons" "true" Tässä asetetaan hiiren asetukset. Kuten näppäimistössäkin, tässäkin on Identifier ja Driver. Lisäksi on asetettu näppäimistöstä poikkeavia lisävalintoja. Device kertoo, mistä käytettävän laitteen laitetiedosto löytyy. Protocol ilmoittaa, mitä protokollaa käytetään hiiren 9
13 kanssa. Osa hiiristä käyttää erilaisia protokollia toimintaansa, mutta yleisin on tässäkin käytetty "ExplorerPS/2". ZAxisMapping mahdollistaa hiiren rullan toimimisen. Arvo "4 5"tarkoittaa, että rullan vierittäminen painaa 4. ja 5. painiketta, joita ei normaalisti hiiressä ole. X:n ohjelmissa nämä painikkeet ovat varattu vierittämiseen. Valinta Emulate3Buttons taas mahdollistaa "keskinapin"painamisen, kun käyttäjä painaa oikeaa ja vasenta painiketta samanaikasesti. Section "Monitor" Identifier "Default Monitor" # HorizSync # VertRefresh Option "DPMS" Section "Device" Identifier "Default Video Card" Driver "i810" Section "Screen" Identifier "Default Screen" Device "Default Video Card" Monitor "Default Monitor" DefaultDepth eri värisyvyyksille eri näyttötiloja... SubSection "Display" Depth 24 Modes "1280x1024" "1024x768" EndSubSection Näissä asetetaan näytön ja näytönohjaimen asetukset sekä käytettävä kuvaruutu. Näytön asetukset asetetaan osassa Monitor. Täällä asetetaan näytölle olennaiset piirteet, kuten vaakasuora- ja pystyvirkistystaajuudet. Valinta DPMS mahdollistaa automaattisen näytön sammuttamisen, kun tietokoneella ei ole tehty mitään pitkiin aikoihin. Osassa Device määritellään mitä näyttölaitetta/ajuria käytetään piirrettäessä ruudulle. Osa Screen kokoaa näyttölaitteesta ja monitorista ruudun, jota voi käyttää eri värisyvyyksillä ja näyttötiloilla. DefaultDepth määrittää oletusvärisyvyyden, mitä käytetään oletuksena. Jokaiselle värisyvyydelle on alaosasto, koska jokainen värisyvyys voi sisältää näytölle tyypillisiä erilaisia 10
14 näyttötarkkuuksia. Käytössäni oli Dellin 19 tuuman LCD-näytöt, joten asetin värisyvyyden 24 bittiin ja pääasiallisen tarkkuuden 1280x1024-näyttötarkkuuteen. Tiloja voi vaihdella X:ssä Ctrl+alt+plus/minus-näppäinyhdistelmillä. Section "ServerLayout" Identifier "Default Layout" Screen "Default Screen" InputDevice "Generic Keyboard" InputDevice "Generic Mouse" Tässä osassa määritellään sitten koko X-palvelimen rakenne. Määritellään Palvelimen "kuvaruutu", näppäimistö ja hiiri. Tällä kertaa laitteistossa ei ollut muita syöttövälineitä eikä useampia näyttöjä. Näiden konfigurointi onnistuu helpostin tätä samaa tiedostoa muokkaamalla. Tämän jälkeen X:n voi käynnistää komennolla: startx mutta yleensä graafista käyttöliittymää ei käynnistetä tällä lailla tekstitilasta, vaan hyödynnetään ns. käynnistyssovellusta, josta voidaan valita mitä DE:tä (Desktop Environment) tai WM:ää (Window Manager) halutaan käyttää. Tunnetuimpia näistä käynnistyssovelluksista ovat ehdottomasti GDM (Gnome Display Manager), KDM (KDE Display Manager) ja XDM (X Window Display Manager). Tässä työssä asensin GDM-käynnistimen, koska olen aiemmin käyttänyt sitä, ja osaan toimia sen kanssa. Asennetaan GDM komennolla: aptitude install gdm Tämä tietenkin tuo mukanaan suuren osan GNOME-työpöytäympäristöä, koska gdm tarvitsee osia Gnome-työpöydästä. Ikkunamanagereihin ja työpöytäympäristöihin tutustutaan seuraavassa luvussa sivulla 16. Asennetaan Gnome-työpöytäympäristökin komennolla: 11
15 aptitude install gnome Uudelleenkäynnistämisen jälkeen voidaan graafisesta valikosta valita haluttu ikkunamanageri tai työpöytäympäristö. GDM:ää ja X:ää voidaan sammuttaa ja käynnistää /etc/init.d/gdm -skriptillä. Lisäksi historiallisista syistä X:llä on useita muitakin konfiguraatiotiedostoja, joiden muokkaaminen ei ole tarpeellista enää nykyään. Näitä tiedostoja ovat.xinitrc tai.xsession, joihin pystyi asettamaan käynnistettävät ikkunamanagerit ja ohjelmat kun startx-komento ajetaan. 4.2 X:n käyttö Kuten aikaisemmissa luvuissa on tullut esille, voidaan X-palvelinta käyttää paikallisesti tai etänä. X:ää voi käyttää etänä monella eri tavalla, joista jokainen sopii omaan käyttöönsä. Itse olen mahdollistanut XDMCP:n (X Display Manager Control Protocol) käytön verkossa ja asettanut office5-työaseman tarjoamaan tätä palvelua. XDMCP on käytännössä vanhentunut, päätelaitteille suunniteltu protokolla, jolla paikallinen tietokone kykenee yhdistämään X-palvelimeen ja käyttämään sen sovelluksia. XDMCP ei salaa salasanoja, joten sen käyttäminen muualla kuin luotetussa verkossa on turvatonta. Tässä tapauksessa verkko on suhteellisen luotettu, sillä käyttäjät ovat useimmiten samanarvoisia työntekijöitä. Palvelimen saa helposti poistettua tarvittaessa käytössä jos sen käytölle ei löydy tarvetta tai se tunnetaan tietoturvariskinä. Toinen tapa käyttää X-palvelinta etänä on VNC:n avulla. Olen asentanut vncserver-ohjelmiston office5-työasemalle. jokainen, joka haluaa ottaa virtuaalisen X-palvelimen käyttöönsä voivat käynnistää sen komennolla: vncserver Tällöin palvelin käynnistyy pienellä resoluutiolla ja vähäisellä värimäärällä, jotta verkon yli kulkeva tietomäärä olisi mahdollisimman vähäinen. Jos haluaa välttämättä isoja työpöytiä ja syvempiä värimääriä, on se mahdollista asettamalla erilaisia lippuja vncserverille, kuten -geometry 1024x768 ja -depth 24. Palvelimen voi tappaa käskyllä vncserver -kill :1. 12
16 Kolmas vaihtoehto on käyttää SSH:ta tunneloimaan X-palvelimen X11-protokollakäskyt tai VNC. Nykypäivänä kukaan ei käytä X11-protokollaa salaamattomana verkon yli, mutta jos todella haluaa näin tehdä, niin sen voi toteuttaa mm. asettamalla etäkoneella DISPLAYympäristömuuttujaa osoittamaan paikalliselle työasemalle. SSH:ssa voidaan X tunneloida niinkin helposti kuin käskemällä: ssh lahi@ X Lippu -X asettaa X11-protokollan viestien edelleenlähetyksen jos palvelin sitä vain tukee. Jos palvelimella ei ole tukea edelleenlähetykselle, niin sen saa päälle muokkaamalla /etc/ssh/sshd_config-tiedostoon seuraavanlaisen rivin:... X11Forwarding yes X11DisplayOffset Ja muokkaamisen jälkeen ssh-palvelimen uudelleenkäynnistys pitäisi mahdollistaa X:n etäkäytön. Nyt paikallisella työasemalla voidaan ssh:n läpi käynnistää erilaisia ohjelmia, kuten xeyes ja gedit ja käyttää niitä kuin oman työaseman ohjelmia. Windows-puolella tätä voidaan hyödyntää ohjelmalla Xming, joka luo virtuaalisen X:n windows-koneelle ja mahdollistaa X:n ohjelmien ajamisen etänä. Salauksen voi Windows-käyttöjärjestelmässä toteuttaa vaikka putty:llä. VNC:n voi salata SSH:lla tunneloimalla VNC:n portin etäkoneelta paikalliselle työasemalle ja yhdistämällä VNC-katseluohjelmalla paikalliseen porttiin. Tämän voi tehdä mm. seuraavanlaisesti: ssh lahi@ L 5901: :5901 Tämän jälkeen voidaan selata etänä virtuaalista työpöytää komennolla: vncviewer localhost:1 13
17 Lisäksi etäkäytössä eri protokollat vaativat käyttöönsä portteja, joita ilman käyttö on mahdotonta. Portit kannattaakin avata palomuurista ja edelleenlähettää verkosta toiseen jos halutaan käyttää palveluita. Porttitiedot on kuvattu taulukossa 2. P rotokolla P ortit XDMCP UDP 177, TCP 6000 VNC TCP SSH TCP 22 Taulukko 2: Protokollien porttivaatimukset 4.3 X:n verkkotehokkuus Työtä tehdessä tein erilaisia suorituskykymittauksia, kuten miten paljon erilaiset etätyötavat kuluttavat verkkoresursseja. Tein testit käyttämällä bwm- ja vnstat-ohjelmia, joista ensinmäinen mittaa verkon käyttöä (kb/s) ja jälkimäinen siirtyneen datan määrää. Suuntaa antavat tulokset voi löytää taulukosta 3. Tulokset olivat sitä luokkaa, mitä odottikin. Koska SSH:n kautta ei tarvitse piirtää koko työpöytää, vaan ainoastaan yhtä ohjelmaa niin luonnollisesti kaistankäyttö on sen mukaista. VNC taas joutuu siirtämään kaiken sen, mikä täytyy piirtää uudelleen, joten siirtomäärät ovat suurikokoisia. Lisäksi, koska palvelin joutuu salaamaan kaiken liikenteen SSH:n kautta niin prosessorin käyttöastekin hypähtelee. VNC:n hyviä puolia ovat ehdottomasti se, ettei verkon katkokset haittaa lainkaan etätyöpöytää. SSH:n poikki meneminen pelkällä X11-protokollalla aiheuttaa tietojen häviämisen. 14
18 etyhteys lhtevtbitit tulevatbitit muuta XDMCP (idle) 0.1 kb/s 0.5kb/s yhteyden aloituksessa huima määrä liikennettä ( 12MB) XDMCP (rasitus) 100kb/s 40kb/s siirtyvän datan määrä riippuu siitä, kuinka ruudulla on päivitettävää SSH (xeyes) 5kb/s 5kb/s pieni ohjelma ei tunnu vaativat edes rasituksessa tämän enempää kaistaa SSH (gedit) 100kb/s 15kb/s nappuloiden painaminen ja uusien ikkunoiden avaaminen lisäsivät kaistan tarvetta tällä tavoin hetkellisesti. Muuten kaistantarve hyvin vähäistä. VNC (oletus) - - samaa luokkaa edellisen SSH:n tuloksen kanssa, tässä käytössä kuitenkin koko työpöytä 640x480-resoluutiolla ja 8-bittisillä väreillä. VNC (1280x1024) - - Kun koko ruutua joudutaan päivittämään tällä resoluutiolla, voi kaistantarve nousta hetkellisesti jopa 2Mb/s. Taulukko 3: Suorituskyky käyttäjän puolella 15
19 5 IKKUNAMANAGERIT JA TYÖPÖYTÄYMPÄRISTÖT X:lle on vuosien saatossa kehitetty kymmeniä ikkunamanagereita. Ikkunamanagerilla tarkoitetaan ohjelmaa, joka nimensä mukaisesti hallitsee ikkunoita. Ikkunamanageri sanelee käyttäjälle, miten se voi ikkunoita käsitellä. Ikkunamanageri päättää mm. siitä miten ikkunoiden kokoa muutellaan tai ikkunoita sijoitellaan. Ikkunamanageri on myös tärkeä osa käytettävyyttä, koska se voi esimerkiksi näyttää ikkunan otsikossa, että mikä ikkuna on parhaillaan valittuna. [1] Ikkunamanagerit lisäävät "reunukset"ikkunoille ja lisäävät painikkeet, kuten kaikille tutut pienennä, suurenna ja sulje. Ikkunamanagerit voivat sisältää myös muita pieniä ohjelmia, kuten sivuttajia (pager) tai tehtäväpalkin. Ikkunamanagerit muuttuvat työpöytäympäristöiksi, kun ikkunamanagerin ympärille rakennettu järjestelmä on tarpeeksi suuri ja jokainen osa on suunniteltu tämän käyttöliittymän ympärille. Työpöytäympäristöt siis sisältävät suuria määriä ohjelmia, jotka ovat yhteneväisiä ja tiukasti sidottuna yhteen. Näitä ohjelmia ovat mm. tekstieditori, videosoitin, äänisoitin, CD-poltin, kuvankatselin, toimistotyökalut ja web-selain. Esimerkkeinä Ikkunamanagereista voidaan pitää mm. fluxbox ja icewm, joiden oletusulkoasut ovat esitetty kuvassa 2. Kuva 2: Ikkunamanagereita: Fluxbox ja Icewm Parhaillaan on toteutettu kolme eri avoimen lähdekoodin työpöytäympäristöä. Nämä työpöytäympäristöt ovat XFCE, KDE ja Gnome. KDE:n ja Gnomen ulkoasua on esitetty kuvassa 3. Yhteistä näille kolmelle työpöytäympäristölle on se, että jokaisella on oma tiedostoselain, ikkunamanageri, tiedostojen purkaja ja sekalainen määrä muita ohjelmia, joilla jokaisel- 16
20 Kuva 3: Työpöytäympäristöjä: KDE ja Gnome la voidaan tehdä samat asiat. Käytännössä sama ohjelma on toteutettu, joka ympäristölle erikseen. Erot näiden työpöytäympäristöjen välillä löytyvät pääosin käyttöliittymän ja niiden pohjalla käytetyn työkalupakin (toolkit) osalta. XFCE ja Gnome käyttävät graafisen käyttöliittymän luomiseen GTK:ta ja KDE käyttää Trolltech-yrityksen kehittelemää Qt:tä. 17
21 LÄHTEET [1] Reiss L., Radin J. X Window Inside and Out. ISBN X [2] Wikipedia the Free Encyclopedia. X Window System. [Verkkojulkaisu]. Saatavilla:
22 LIITTEET Liitteissä ei ole kuin xorg.conf:in tuloste Debian-tietokoneilta. # /etc/x11/xorg.conf (xorg X Window System server configuration file) # # This file was generated by dexconf, the Debian X Configuration tool, using # values from the debconf database. # # Edit this file with caution, and see the /etc/x11/xorg.conf manual page. # (Type "man /etc/x11/xorg.conf" at the shell prompt.) # # This file is automatically updated on xserver-xorg package upgrades *only* # if it has not been modified since the last upgrade of the xserver-xorg # package. # # If you have edited this file but would like it to be automatically updated # again, run the following command: # sudo dpkg-reconfigure -phigh xserver-xorg Section "Files" FontPath "/usr/share/x11/fonts/misc" FontPath "/usr/share/x11/fonts/cyrillic" FontPath "/usr/share/x11/fonts/100dpi/:unscaled" FontPath "/usr/share/x11/fonts/75dpi/:unscaled" FontPath "/usr/share/x11/fonts/type1" FontPath "/usr/share/x11/fonts/100dpi" FontPath "/usr/share/x11/fonts/75dpi" FontPath "/usr/share/fonts/x11/misc" # path to defoma fonts FontPath "/var/lib/defoma/x-ttcidfont-conf.d/dirs/truetype" Section "Module" Load "i2c" Load "bitmap" Load "ddc" Load "dri" Load "extmod" Load "freetype" Load "glx" Load "int10" Load "type1" Load "vbe" Section "InputDevice" Identifier "Generic Keyboard" Driver "kbd" Option "CoreKeyboard" Option "XkbRules" "xorg" Option "XkbModel" "pc105" Option "XkbLayout" "fi" Section "InputDevice" Identifier "Configured Mouse" Driver "mouse" Option "CorePointer" Option "Device" "/dev/input/mice" Option "Protocol" "ExplorerPS/2" Option "ZAxisMapping" "4 5" Option "Emulate3Buttons" "true" Section "Device" Identifier "Configured Video Card" Driver "i810" BusID "PCI:2:0:0" 19
23 Section "Monitor" Identifier Option "Configured Monitor" "DPMS" Section "Screen" Identifier "Default Screen" Device "Configured Video Card" Monitor "Configured Monitor" DefaultDepth 24 SubSection "Display" Depth 1 Modes "1280x1024" "1024x768" "832x624" "800x600" "720x400" "640x480" EndSubSection SubSection "Display" Depth 4 Modes "1280x1024" "1024x768" "832x624" "800x600" "720x400" "640x480" EndSubSection SubSection "Display" Depth 8 Modes "1280x1024" "1024x768" "832x624" "800x600" "720x400" "640x480" SubSection "Display" Depth 15 Modes "1280x1024" "1024x768" "832x624" "800x600" "720x400" "640x480" EndSubSection SubSection "Display" Depth 16 Modes "1280x1024" "1024x768" "832x624" "800x600" "720x400" "640x480" EndSubSection SubSection "Display" Depth 24 Modes "1280x1024" "1024x768" "832x624" "800x600" "720x400" "640x480" EndSubSection Section "ServerLayout" Identifier Screen InputDevice InputDevice "Default Layout" "Default Screen" "Generic Keyboard" "Configured Mouse" Section "DRI" Mode
X Window System. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKAN OSASTO TIETOJENKÄSITTELYTEKNIIKAN LAITOS Ti5316800 - Lähiverkot -erikoistyökurssi
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOTEKNIIKAN OSASTO TIETOJENKÄSITTELYTEKNIIKAN LAITOS Ti5316800 - Lähiverkot -erikoistyökurssi X Window System Lappeenranta, 15.3.2007, 2007 Jukka Lankinen 0258961
LisätiedotTi LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen
Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?
LisätiedotKäytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän
LisätiedotLinux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat
Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta
LisätiedotX Window System tai lyhyemmin vain X on Linuxin yleisimmin käytetty graafinen ympäristö.
X Window System X Window System tai lyhyemmin vain X on Linuxin yleisimmin käytetty graafinen ympäristö. X Window System kehitettiin alkuaan MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) 80-luvun puolivälissä.
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1
Toukokuu 2012 1 (14) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.1.2 SP1 Asennusohje Toukokuu 2012 2 (14) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 3 1.1..NET Framework 4.0... 3 1.2. Palvelimen Internet
LisätiedotSSH Secure Shell & SSH File Transfer
SSH Secure Shell & SSH File Transfer TIETOHALLINTO Janne Suvanto 1.9 2002 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 Yleistä... 2 SSH Secure Shell ohjelman asetukset... 3 POP3 tunnelin asetukset... 6 Yhteyden
LisätiedotJavan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin
Javan asennus ja ohjeita ongelmatilanteisiin Javaa tarvitaan Fivaldin Sovellusikkunan alaisiin sovelluksiin, jotka käyttävät Oracle Forms -tekniikkaa. Visma Fivaldin osalta suosittelemme aina käyttämään
LisätiedotFelipe Ballester TI07
Felipe Ballester TI07 Työpöytäympäristöllä tarkoitetaan ohjelmistokokonaisuutta, joka antaa käyttöjärjestelmälle graafisen ilmeen ja hallinnointiominaisuuksia Työpöytäympäristön komponentteja ovat mm:
LisätiedotOffice 2013 - ohjelmiston asennusohje
Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows
LisätiedotKäytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Asenna WordPress ja tee siihen esimerkkisisältöä - Mittaa WP:n tehoa. Vertaile etusivun ja alasivujen nopeutta siihen, että tallennat saman sisällön staattiseksi. Analysoi mittaustulokset.
Lisätiedoterasmartcardkortinlukijaohjelmiston
erasmartcardkortinlukijaohjelmiston asennusohje Sisällysluettelo 1. erasmartcard... 2 2. erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus... 3 2.1. Ennen asennusta... 3 2.2. Asennus... 3 3. Muut asennustavat...
LisätiedotTeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps
TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps Pikaohje Laite toimii Windows XP SP3, Windows 7,8,10 ja Mac OSx 10.5 tai käyttöjärjestelmissä, Linux tuki netistä ladattavilla ajureilla USB portin
LisätiedotYhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita
Yhteydensaantiongelmien ja muiden ongelmien ratkaisuita Miksi SmartView v4.1 ei suostu avaamaan lämpökuvia? Mikäli SmartView-ohjelmiston täysversio 4.1 ladataan suoraan nettisivuilta, jotkin tietokoneet
LisätiedotJouko Nielsen. Ubuntu Linux
Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0
Toukokuu 2014 1 (11) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.4.0 Päivitysohje Toukokuu 2014 2 (11) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku...
LisätiedotJärjestelmän asetukset. Asetustiedostojen muokkaaminen. Pääkäyttäjä eli root. Järjestelmänhallinnan työkalut
Järjestelmän asetukset Järjestelmänhallinnan työkalut Ubuntussa järjestelmän hallintaan ja asetusten muokkaamiseen tarkoitetut ohjelmat on koottu Järjestelmä-valikon alle Asetukset- ja Ylläpito -alavalikoista
LisätiedotTapahtumat. Johdanto Ikkunointi Ikkunatapahtumat Päätapahtumasilmukka Tapahtumien käsittely Olioiden välinen kommunikointi.
Tapahtumat Johdanto Ikkunointi Ikkunatapahtumat Päätapahtumasilmukka Tapahtumien käsittely Olioiden välinen kommunikointi Petri Vuorimaa 1 Johdanto Tapahtumien käsittely muodostaa vuorovaikutteisen käyttöliittymän
LisätiedotSuomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU011 Sweex 1-portin rinnakkainen PCI Express -kortti
PU011 Sweex 1-portin rinnakkainen PCI Express -kortti Johdanto Älä altista PU011-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU011-korttia
LisätiedotKäytin tehtävän tekemiseen Xubuntu käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.
Tehtävänanto - Tee oma rakkaimmat ohjelmasi asentava apt-get komento - Tee oma rakkaimmat ohjelmasi asentava metapaketti - Paketoi skripti - Bonus (vapaaehtoinen): Tee pakettivarasto, asenna paketti sieltä
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0
Toukokuu 2013 1 (10) Tikon Ostolaskujenkäsittely/Web-myyntilaskutus versio 6.3.0 Päivitysohje Copyright Aditro 2013 Toukokuu 2013 2 (10) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten
Lisätiedotsivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin
sivu 1 Verkkopäätteen muuttaminen Anvian uuteen tekniikkaan Ohje käy seuraaviin verkkopäätteisiin Zyxel Prestige 645 ISP Zyxel Prestige 645 WEB Zyxel Prestige 645R Zyxel Prestige 645 Ennen aloitusta tarkista,
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka. Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Joni Korjala APACHE WWW-PALVELIN Seminaarityö 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 WWW-PALVELIMEN TOIMINTA 4 3 OMINAISUUDET
Lisätiedoterasmartcard-kortinlukijaohjelmiston asennusohje (mpollux jää toiseksi kortinlukijaohjelmistoksi)
erasmartcard-kortinlukijaohjelmiston asennusohje (mpollux jää toiseksi kortinlukijaohjelmistoksi) Sisällysluettelo 1 erasmartcard 3 2 erasmartcard-ohjelmiston normaali asennus 4 2.1 Ennen asennusta 4 2.2
LisätiedotAsennus Windows 2000 ja XP -käyttöjärjestelmiin
PU007V2 Sweex 1 portin rinnakkainen & 2 portin sarja PCI-kortti Johdanto Älä altista PU007V2-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotSISÄLLYS 1 YLEISTÄ VERSIOT Tukiaika Variaatiot OHJELMISTO Paketinhallinta Komentorivisyntaksi
Niko Junnila (1501883 TI15SPELI) Ubuntu Seminaarikooste Linux-järjestelmät Marraskuu 2016 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ... 3 2 VERSIOT... 3 2.1 Tukiaika... 3 2.2 Variaatiot... 4 3 OHJELMISTO...4 3.1 Paketinhallinta...4
LisätiedotWindows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan
Aram Abdulla Hassan Windows Server 2012 asentaminen ja käyttö 1 Windows Server 2012 asentaminen ja käyttöönotto, Serverin pyörittämisen takia tarvitaan Hyper-V ohjelma. Riipu minkälaista Serveria yritämme
LisätiedotUBUNTU. UBUNTU - Peruskäyttö. Työpöytä. GNU Free Documentation License. Sisäänkirjautuminen. Yläpaneelissa on kolme valikkoa. Paneelit ja valikot
UBUNTU GNU Free Documentation License UBUNTU - Peruskäyttö Sisäänkirjautuminen Tietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyville sisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä
LisätiedotVisma Avendon asennusohje
Visma Avendon asennusohje 1 Versio 5.21 On tärkeää, että käytössäsi on aina uusin toimittamamme versio ohjelmistosta. Asentamalla viimeisimmän version saat käyttöösi ohjelman tuoreimmat ominaisuudet ja
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotUbuntu - tiedostohallinta
Ubuntu - tiedostohallinta Seuraavassa läpikäydään Ubuntun peruskäyttöä: Tiedostohallinta ja hakemistorakenne Tiedostoselain Hakemistorakenne Lähteinä on käytetty seuraavia: http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi
LisätiedotTELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ
TELEWELL TW-EA200 MODEEMIN ASENTAMINEN SILLATTUUN SAUNALAHDEN ADSL-LIITTYMÄÄN KÄYTTÄEN USB-VÄYLÄÄ VERSIO 1.0 JIPPII GROUP OYJ 1 DOKUMENTIN TARKOITUS Tervetuloa Saunalahden ADSL-liittymän käyttöönottoon
LisätiedotSuomenkielinen versio. Johdanto. Laitteiston asennus. PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti
PU013 Sweex 1-portin rinnakkainen & 2 -portin sarja PCI-kortti Johdanto Älä altista PU013-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU013-korttia
LisätiedotTikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0
Lokakuu 2012 1 (20) Tikon Ostolaskujenkäsittely versio 6.2.0 Asennusohje Lokakuu 2012 2 (20) Lokakuu 2012 3 (20) Sisällysluettelo 1. Vaatimukset palvelimelle... 4 1.1..NET Framework 4.0... 4 1.2. Palvelimen
LisätiedotAditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0
Lokakuu 2012 1 (9) Aditro versio 6.2.0 Päivitysohje Lokakuu 2012 2 (9) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva
LisätiedotNäin asennat Windows käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen
Näillä ohjeilla asennat Microsoft Windows 3.11 tai Microsoft Windows 3.1 -käyttöjärjestelmän Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Huomioi, että voidaksesi asentaa Windows-käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen,
LisätiedotHarjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:
Linux-harjoitus 6 Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
Lisätiedot1 Tivax siirto uuteen koneeseen
Tivax siirto uuteen koneeseen 1 1 Tivax siirto uuteen koneeseen 1.1 Tivax ohjelman asentaminen Huom. Siirrossa mahdollisesti esiintyvien ongelmien ratkaisu on veloituksetonta ainoastaan asiakkaille, joilla
LisätiedotTIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ
aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...
LisätiedotOHJE Jos Kelaimeen kirjautuminen ei onnistu Mac-koneella Sisällys
Sisällys 1 Varmista, että DigiSign-kortinlukijaohjelmisto on käynnissä 2 1.1 DigiSign-kuvake 2 1.2 Sovelluksen käynnistäminen 2 1.3 Kortin toiminnan varmistaminen 4 2 Jos käytät selaimena Mozilla, Firefox
LisätiedotMainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita
Mainosankkuri.fi-palvelun käyttöohjeita Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Sisäänkirjautuminen... 1 3. Palvelussa navigointi... 2 4. Laitteet... 2 5. Sisällönhallinta... 4 6. Soittolistat... 7 7. Aikataulut...
LisätiedotWinTraden päivitys- ja asennusohjeistus 2006-09-06
Sisällysluettelo Automaattisesta päivityksestä...1 Uuden version hakeminen...2 Laajennetut asetukset...3 Lataamisen aloittaminen...3 Latauksen päättäminen...5 Ohjelman asentamisesta...6 Kielen valinta...6
LisätiedotFinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL
FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...
LisätiedotAsennus Windows 2000 ja XP -käyttöjärjestelmiin
PU006V2 Sweex 2-porttinen PCI-sarjakortti Johdanto Älä altista PU006V2-korttia äärilämpötiloille. Älä aseta laitetta suoraan auringonvaloon tai sulje lämmityselementtejä. Älä käytä PU006V2-korttia erittäin
Lisätiedoterasmartcard-kortinlukijaohjelmiston käyttöohje
Sisällysluettelo ERASMARTCARD erasmartcard-kortinlukijaohjelmiston käyttöohje ERASMARTCARDIN PERUSTOIMINNOT Käyttäjän tunnistaminen Sähköinen allekirjoitus ERASMARTCARDIN ASETUSVALIKON TOIMINNOT erasmartcard-ohjelman
LisätiedotLoppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac
Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje Mac Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai sähköiseen
LisätiedotLumon tuotekirjaston asennusohje. Asennus- ja rekisteröintiohje
Lumon tuotekirjaston asennusohje Asennus- ja rekisteröintiohje 1. Sisältö 1. Asennuspaketin lataaminen 4 2. Zip-tiedoston purkaminen ja sovelluksen asentaminen 4 3. Sovelluksen rekisteröiminen 7 4. Sisällön
LisätiedotAutentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset
Autentikoivan lähtevän postin palvelimen asetukset - Avaa Työkalut valikko ja valitse Tilien asetukset - Valitse vasemman reunan lokerosta Lähtevän postin palvelin (SM - Valitse listasta palvelin, jonka
LisätiedotNovapoint 16.20 Lisensiointi. Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1
Novapoint 16.20 Lisensiointi Copyright 2006, ViaNova IT AS. All rights reserved 1 Sisällysluettelo Työasemakohtainen lisensiointi... 3 Laitteistolukon (USB-lukon) ajurin asennus...3 Laitteistolukon (USB-lukon)
LisätiedotNAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE
NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS PALVELIMELLE Ennen palvelinohjelman asennusta perustetaan tarvittavat kansiot. Oikeustasoista share- tai security-tason oikeudet riittävät; molempien oikeustasojen
LisätiedotHarjoitus 3 Antti Hartikainen
Harjoitus 3 Antti Hartikainen s1300760 DP13S3A 2. Suunnitellaan ja asennetaan työasema yrityskäyttöön: a. Virtual Box guest additions (selvitä netistä mikä tämä on) b. Office työkalut (valitse itse sopivin
LisätiedotNäin asennat MS-DOS käyttöjärjestelmän virtuaalikoneeseen
Näissä ohjeissa käydään läpi Microsoftin MS-DOS 6.22 -käyttöjärjestelmän asennus Microsoftin Virtual PC 2007 -virtuaalikoneeseen. Asennusta varten sinulla on oltava Virtual PC 2007 asennettuna tietokoneellasi
LisätiedotCLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus
Luottamuksellinen JAVERDEL OY CLOUDBACKUP TSM varmistusohjelmiston asennus Copyright 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUSOHJE WINDOWS KÄYTTÖJÄRJESTELMÄLLÄ VARUSTETTUIHIN LAITTEISIIN... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2
LisätiedotXEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-008 Versio 1.0 Muutettu viimeksi: 10/08/05
XEROXIN TURVATIEDOTE XRX05-008 Xerox MicroServer -web-palvelimessa on haavoittuvuuksia, jotka saattavat mahdollistaa järjestelmän luvattoman käytön. Seuraavassa on ohjeet alla lueteltujen laitteiden tietojen
LisätiedotPoista tietokoneessasi olevat Javat ja asenna uusin Java-ohjelma
Poista tietokoneessasi olevat Javat ja asenna uusin Java-ohjelma Jos käytät verkkopankkia kotikoneeltasi, toimi tämän ohjeen mukaan. Jos käytät verkkopankkia työpaikkasi tietokoneelta, anna tämä ohje työpaikan
LisätiedotJOVISION IP-KAMERA Käyttöohje
JOVISION IP-KAMERA Käyttöohje 1 Yleistä... 2 2 Kameran kytkeminen verkkoon... 2 2.1 Tietokoneella... 2 2.2 Älypuhelimella / tabletilla... 5 3 Salasanan vaihtaminen... 8 3.1 Salasanan vaihtaminen Windows
LisätiedotAinaUCX Lync - asennusohje 02.10.2014
AinaUCX Lync 2013 / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje Tämä ohje kertoo miten Lync 2013, Lync 2010 ja Lync for Mac 2011 sovellusversiot asennetaan työasemaan ja on tarkoitettu yrityksen pääkäyttäjälle
LisätiedotLoppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows
Loppukäyttäjän ohje Asennus- ja käyttöohje - Windows Fujitsun mpollux DigiSign Client on kortinlukijaohjelmisto, jonka avulla voit kirjautua luotettavasti ja turvallisesti organisaation tietoverkkoon tai
LisätiedotHelppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla
Lena Wahlroos-Hänninen, Helsingin Tikoteekki 2009 1 Helppokäyttöisyyttä Windows Vista käyttöjärjestelmän asetuksilla Windows-käyttöjärjestelmä mahdollistaa useita eri helppokäyttötoimintoja, joilla voi
LisätiedotVisma GATEWAY INSTALLER. asennusopas
Visma GATEWAY INSTALLER asennusopas 1 Sisällys Tietoa dokumentista...3 Tuetut käyttöjärjestelmät...3 GATEWAY INSTALLER sovelluksen itselatausohjelma...3 GATEWAY INSTALLER sovelluksen suorittaminen...4
LisätiedotTRUST AMI MOUSE WIRELESS 300
TRUST AMI MOUSE WIRELESS 300 Pika-asennusohje Versio 1.0 1 1. Johdanto Tämä käyttöohje on tarkoitettu Trust Ami Mouse Wireless 300 -tuotteen käyttäjille.voit liikkua hiiren avulla kaikissa lempisovelluksissasi
LisätiedotMicrosoft Security Essentials (MSE) asennuspaketin lataaminen verkosta
Etusivu > Tietohallintokeskus > Ohjeet > Tutoriaalit > Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Virustorjunta (Microsoft Security Essentials) Ohjeet Microsoft Security Essentials -virustorjuntaohjelman
LisätiedotLINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License
GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti
LisätiedotFTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö
FTP -AINEISTOSIIRRON OHJE PC / MAC Ympäristö Versio 1.0 Tiedostonsiirto FTP -menetelmällä Lahden Väriasemoinnilla on käytössä suurempien tiedostojen siirtoa varten oma FTP -yhteys. Tällä menetelmällä saadaan
LisätiedotHP ProBook 430 G5 kannettavien käyttöönotto
HP ProBook 430 G5 kannettavien käyttöönotto Windows 10:n asennus, päivitysten tarkistus ja Abitti-asetukset Kytke tietokone verkkovirtaan ennen koneen käynnistämistä! Windows 10 Home käyttöjärjestelmän
LisätiedotVisual Case 2. Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008
Visual Case 2 Miika Kasnio (C9767) 23.4.2008 Työn tarkasti: Jouni Huotari 24.4.2008 1 SISÄLTÖ 1. TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 2. PERUSTIEDOT... 2 3. ASENTAMINEN... 2 4. OMINAISUUDET... 3 4.1. UML-kaaviot... 4
LisätiedotPedacode Pikaopas. Web-sovelluksen luominen
Pedacode Pikaopas Web-sovelluksen luominen Pikaoppaan sisältö Pikaoppaassa kuvataan, miten Netbeans-työkalulla luodaan uusi yksinkertainen web-sovellus ja testataan sen toiminta. Opas kattaa kaiken aiheeseen
LisätiedotFiscal Media Server STD ohje
Fiscal Media Server STD ohje 1. Johdanto 2. Ohjelmien käyttöoikeudet 3. Fiscal Media Server STD 4. Ongelmia käyttöönotossa 5. Esimerkkejä 1. Johdanto Nämä ohjeet ovat tarkoitettu Fiscal Media Server STD
LisätiedotKIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA
KIITOS RICA OPTIMOINTIOHJELMAN VALITSEMISESTA Asennusohjeiden sisältö 1. RICA optimointiohjelmoinnin periaate isoftloaderilla... 2 2. RICA isoftloader toimituspaketin sisältö... 3 3. isoftloader Sync-ohjelmiston
LisätiedotOlet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun.
StorageIT 2006 varmuuskopiointiohjelman asennusohje. Hyvä asiakkaamme! Olet tehnyt hyvän valinnan hankkiessasi kotimaisen StorageIT varmuuskopiointipalvelun. Ennen asennuksen aloittamista Varmista, että
LisätiedotClassPad fx-cp400 päivitys. + Manager for ClassPad II Subscription päivitys
ClassPad fx-cp400 päivitys + Manager for ClassPad II Subscription päivitys Käyttöjärjestelmän ja Add-in sovellusten päivityksestä Casio suosittelee aina viimeisimmän käyttöjärjestelmän asentamista. Tällöin
LisätiedotUCOT-Sovellusprojekti. Asennusohje
UCOT-Sovellusprojekti Asennusohje Ilari Liukko Tuomo Pieniluoma Vesa Pikki Panu Suominen Versio: 1.00 Julkinen 15. joulukuuta 2006 Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Jyväskylä Hyväksyjä Päivämäärä
LisätiedotTIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen
LisätiedotIRC ja etäyhteydet IRC JA ETÄYHTEYDET
IRC JA ETÄYHTEYDET Contents 1 IRC... 2 1.1 Yleisesti... 2 1.1.1 SSH-yhteys Windowsilla... 2 1.1.2 SSH-yhteys Linuxilla tai OS X:llä... 3 1.2 Irkkaamisen aloitus... 3 1.3 Irkkiin palaaminen... 4 1.4 Hyödyllistä
LisätiedotBaseMidlet. KÄYTTÖOHJE v. 1.00
KÄYTTÖOHJE v. 1.00 KUVAUS BaseMidlet on matkapuhelimessa toimiva sovellus jolla voi etäkäyttää Tiimi 7000 sarjan säätimiä. Copyright Team-Control Oy, oikeudet muutoksiin pidätetään. TiiMi on Team-Control
Lisätiedot1. Adobe Digital Editions ohjelman käyttöönotto
1. Adobe Digital Editions ohjelman käyttöönotto Useimmat verkkokaupassa myytävät e-kirjat on suojattu Adobe DRM suojauksella. Näitä e-kirjoja voi lukea vain Adobe Digital Editions ohjelmalla, joka on asennettava
LisätiedotUnix-perusteet. Tulostaminen
Unix-perusteet Tulostaminen Tulostaminen unixissa miten tulostin voidaan liittää? määrityksiä Printteri: fyysinen laite kiinni jossain tietokoneessa tai sitten verkossa verkkokortin avulla Printterin nimi
LisätiedotTulostimen asentaminen Software and Documentation -CD-levyn avulla
Sivu 1/6 Yhteysopas Tuetut käyttöjärjestelmät Software and Documentation -CD-levyltä voi asentaa tulostinohjelmiston seuraaviin käyttöjärjestelmiin: Windows 7 Windows Server 2008 R2 Windows Server 2008
LisätiedotSisältö IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet IT Linux 2001:n yhteensopivuus Red Hat 7.0:n kanssa Asennuksen valmistelu
Sisältö 1 IT Linux 2001:n uudet ominaisuudet 1 1.1 Uudet ominaisuudet......................... 1 1.2 KDE 2.0................................. 2 1.3 XFree86 4.0.1.............................. 2 1.4 Uusi
LisätiedotANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1(7) ANVIA ONLINE BACKUP ASENNUSOPAS 1.0
1(7) ANVIA ONLINE BACKUP Asioita, jotka tulee huomioida ennen asennusta! Koska palvelu sisältää myös sharing-ominaisuuden, on asiakas itse vastuussa millaisia tiedostoja palvelimelle varmuuskopioi ja kenelle
LisätiedotPRINTER DRIVER PÄÄKÄYTTÄJÄN OPAS
PÄÄKÄYTTÄJÄN OPAS OpusCapita pidättää oikeuden muuttaa tuotteen ominaisuuksia ja tätä tuotekuvausta. Uusimmat versiot julkaistaan osoitteessa www.opuscapita.com/terms. 1. TEHTÄVÄKUVAUS Pääkäyttäjällä on
LisätiedotLINUX-HARJOITUS, MYSQL
LINUX-HARJOITUS, MYSQL Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä: http://www.mysql.com/, MySQL-tietokantaohjelman kotisivu. http://www.mysql.com/doc/en/index.html,
LisätiedotTEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta
TEHTÄVÄ 4: Microsoft Windows Deployment Services asennus ja hallinta Windows Deployment Services, WDS Käyttöjärjestelmän asennus työasemalle Dynamic Host Configuration Protocol, DHCP * Domain Name System,
LisätiedotSimulaattorin asennus- ja käyttöohje
Linux ja Windows XP Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.2 16.2.2006 Mikko Halttunen Katselmoinin jälkeen 0.1 13.2.2006 Mikko Halttunen Alustava versio Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Simulaattorin asennus...
LisätiedotEnigmail-opas. Asennus. Avainten hallinta. Avainparin luominen
Enigmail-opas Enigmail on Mozilla Thunderbird ja Mozilla Seamonkey -ohjelmille tehty liitännäinen GPG-salausohjelmiston käyttöä varten. Sitä käytetään etenkin Thunderbirdin kanssa sähköpostin salaamiseen
LisätiedotHistoriaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux
Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)
LisätiedotAsennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen
Asennusohjeet HIITed palvelun asentamiseen Asennus käydään step by step tyyppisesti läpi vaiheittain Suositellut laitevaatimukset: Pentium II prosessori tai parempi Min. 128MB muistia Nopea I/O varustettu
LisätiedotNAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS TYÖASEMALLE
NAVITA BUDJETTIJÄRJESTELMÄN ENSIASENNUS TYÖASEMALLE 1) Navita Budjettijärjestelmä asennetaan palvelimelle asennetusta Navita\NavitaSetup kansiosta Setup komennolla tämä mahdollistaa Navita-työasemien automaattisen
LisätiedotSkype for Business ohjelman asennus- ja käyttöohje Sisällys
Skype for Business ohjelman asennus- ja käyttöohje Sisällys Kirjautuminen Office 365 -palveluun... 2 Skype for Business ohjelman asentaminen... 3 Yhteyshenkilöiden lisääminen Skype for Business ohjelmassa...
LisätiedotSelvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön
Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ
LisätiedotAditro Tikon ostolaskujen käsittely versio 6.2.0 SP1
Tammikuu 2013 1 (7) Aditro versio 6.2.0 SP1 Päivitysohje Tammikuu 2013 2 (7) Sisällysluettelo 1. Tehtävät ennen versiopäivitystä... 3 1.1. Ohjelmistomuutosten luku... 3 1.2. Aditro Pankkipalvelut yhteensopiva
LisätiedotGree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla
02/2016, ed. 5 KÄYTTÖOHJE Gree Smart -sovelluksen (WiFi) asennus- ja käyttöohje: Hansol-sarjan ilmalämpöpumput WiFi-ominaisuuksilla Maahantuoja: Tiilenlyöjänkuja 9 A 01720 Vantaa www.scanvarm.fi Kiitos
LisätiedotToimi näin, jos et pääse verkkopankkiin Mozilla Firefox-selaimella
Toimi näin, jos et pääse verkkopankkiin Mozilla Firefox-selaimella Jos käytät verkkopankkia kotikoneeltasi, toimi tämän ohjeen mukaan. Jos käytät verkkopankkia työpaikkasi tietokoneelta, anna tämä ohje
LisätiedotFebdok 6.0 paikallisversion asennus OHJEISTUS
Febdok 6.0 paikallisversion asennus OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 ASENNUKSEN VALMISTELUT 2 2.1 VARMUUSKOPIOT 2 2.2 ASENNUSTIEDOSTON LATAUS, WWW.FEBDOK.FI 2 2.3 ASENNUSTIEDOSTON LATAUS, FEBDOK:IN SISÄINEN
LisätiedotLinux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä
Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on
LisätiedotPika-asennusohjeet Suomeksi
Pika-asennusohjeet Suomeksi (Virallinen ohje löytyy asennuslevyltä Englanninkielisenä) Tulosta tämä ohje asennuksen avuksi. Ensiksi asennetaan itse ohjelma, sitten rekisteröidytään testerin käyttäjäksi
LisätiedotMASSER Loader V2.00. käyttö- ja asennusohje 5.5.2014
MASSER Loader V2.00 käyttö- ja asennusohje 5.5.2014 Masser Oy Tel. +358 400 904 500 BID No 0665142-9 Jämytie 1 Fax. +358 16 282 554 VAT No. FI06651429 FI-96910 Rovaniemi, Finland Domicile Rovaniemi OHJELMAN
Lisätiedot1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2
AinaCom Skype for Business Asennusohje Sivu 1/10 Sisällysluettelo 1 AinaCom Skype for Business / Lync 2010 / Lync for Mac 2011 asennusohje... 2 2 Windows työasemat... 2 2.1 Windows työasemavaatimukset...
Lisätiedot