LAUSUNTO Asia: Lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta
|
|
- Hilkka Hiltunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO Maa- ja metsätalousministeriö Kirjaamo, PL 30, Valtioneuvosto Asianro 134/03/06/01/2013 Asia: Lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta Suomen riistakeskus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnokseen Yleisesti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma kuvaa hyvin maaseudun nykytilaa ja sen kehittämismahdollisuuksia. Maaseudun säilyminen elinvoimaisena niin ihmisten kuin luonnon osalta on edellytys maamme hyvinvoinnille muuttuvassa maailmassa. Luomu, lähiruoka ja uutena trendinä villiruoka ovat nousemassa aiempaa suurempaan merkitykseen kansalaisten keskuudessa, kun yhä useampi on aidosti kiinnostunut ruuan alkuperästä ja laadusta. Villiruoka on monelle maaseudun asukkaalle arkipäivää. Marjojen ja sienten lisäksi riistanlihalla on huomattava merkitys monen maaseudun asukkaan ruokapöydässä. Vuosittain riistanlihaa saadaan kokonaisuudessa noin 10 miljoona kiloa, josta muuta kuin hirvieläinten lihaa on noin miljoona kiloa. Yhä suurempi osa metsästäjistä asuu kaupungeissa ja käy metsällä kaupungista käsin jopa huomattavan etäällä vakituisesta asumuksesta. Kaupungeissa asuvat metsästäjät myös käyttävät huomattavia rahasummia metsästysmatkoillaan. Elinvoimaisten riistakantojen varaan rakentuvat virkistysmahdollisuudet, villiruoka ja elinkeinomahdollisuudet ovat keskeinen osa maaseudun arkea. Monella kylällä metsästysseura tai yhdistys on jopa aktiivisin toimija ja yhteishengen ylläpitäjä. Metsästävät maanomistajat ovat merkittävä ryhmä Suomessa. Joka neljännellä viljelijällä on metsästyskortti ja metsästävät maanomistajat omistavat noin kolmanneksen koko maan pinta-alasta. Suomessa on yli metsästäjää, jotka vuosittain maksavat riistanhoitomaksun. Merkittävällä osalla väestöstä on lähipiirissään metsästäjä. Metsästys on myös merkittävä maaseudun ja kaupunkien asukkaita yhdistävä tekijä, jonka sosiaalinen merkitys on huomattava. Riistalinnuista pelto- ja vesilintujen sekä pienten hirvieläinten elinolosuhteisiin maatalouden käytännöt vaikuttavat merkittävästi. Erityisesti maatalousympäristön riistalintukannat ovat pitkään olleet heikot, joskin viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi peltopyy on osoittanut elpymisen merkkejä. Metsästyksestä ja riistanhoidosta kiinnostuneet maanomistajat ja paikalliset yhdistykset ovat merkittävä voimavara maaseudulla erityisesti maatalouden ympäristötoimien toteuttamisessa silloin kun niillä on positiivisia vaikutuksia riistalajien, kuten peltopyy ja vesilinnut, elinolosuhteiden parantamiseen. Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa tulisi nykyistä luonnosta enemmän nostaa esille riistatalouden ja metsästyksen positiivisia vaikutuksia ja merkitystä maaseudulla. Tällä voidaan aiempaa paremmin vastata MMM uuteen strategiaan "Ruoka ja uusiutuvat luonnonvarat leipää ja hyvinvointia elinvoimaisesta luonnosta" ja sen päämäärään Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia ja tuottavia. Maaseudun ympäristötoimista suuri osa, erityisesti luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan parantamiseen tähtäävät toimet, ovat sellaisenaan positiivisia riistakannoille. Näiden positiivisten vaikutusten nostaminen kehittämisohjelmassa selkeästi esiin myös riistallisesta näkökulmasta auttaa ihmisiä näkemään asioiden monivaikuttavuuden, ja siten osaltaan lisää kiinnostusta maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja vesien tilan hoitoon. Suomen riistakeskus pyytää ottamaan kehittämisohjelman valmistelussa vahvasti huomioon Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa peltopyykannan hoitosuunnitelmassa sekä ministeriössä viimeisteltävän Kansallisen riistataloudellisen kosteikkostrategian luonnoksessa olevat maatalouden ympäristöohjelmaan vaikuttavat toimenpiteet.
2 2 (6) Peltopyykannan hoitosuunnitelman toimenpiteet: Otetaan peltopyyn elinympäristövaatimukset huomioon maatalouden politiikkatoimien yhteydessä entistä paremmin. Käytännössä tämä tarkoittaa ennen kaikkea sopivan ravinnon ja suojan ympärivuotisen saatavuuden varmistavien, kannustavien ohjauskeinojen suunnittelua ja käyttöönottoa maatalousalueiden maankäytössä. Peltopyille suotuisan elinympäristön tulee ottaa huomioon peltopyyparien ja - parvien elinpiirin mittakaava. Olisi suotavaa, että suunnittelussa päästäisiin tilarajat ylittävään peltoaukea- tai kyläaluekohtaiseen toimintaan Selvitetään maatalouden ympäristötuen toimenpiteistä peltopyyn elinympäristön laadun parantamiseen kaikkein tehokkaimmin vaikuttavat toimenpiteet ja pyritään neuvonnan ja tiedotuksen avulla parantamaan näiden toimenpiteiden soveltamista peltopyyn kannanhoidon tärkeimmillä alueilla. Ottaen huomioon peltopyyn keskeinen asema maatalousympäristön monimuotoisuuden ilmentäjänä pyritään kehittämään ympäristötukijärjestelmää vielä nykyistäkin paremmin peltopyyn elinolosuhteita edistäväksi seuraavalle ohjelmakaudelle Riistataloudellisen kosteikkostrategian luonnoksen toimenpiteet: Pyritään lisäämään maatalouden seuraavaan ympäristöohjelmaan elementtejä, joiden avulla kosteikkojen perustaminen, kunnostaminen ja hoito tulevat nykyistä helpommaksi ja kannattavammaksi sekä nousee selkeämmin yhdeksi ohjelman painopisteeksi. Suomen riistakeskuksen yksityiskohtaisia huomioita Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnokseen 1.Toimintaympäristön kuvaus 1.2. Maa-, elintarvike- ja metsätalous Luonnonmarjat, sienet ja viljellyt yrtit Suomen riistakeskus ehdottaa riistaa käsiteltäväksi tässä kappaleessa seuraavalla tavalla Otsikko Luonnonmarjat, sienet, riista ja viljellyt yrtit Tekstiosaan lisätään kappale: Suomen maa-alasta noin 90 % käytetään hirven metsästykseen ja merkittävä osa maa-alasta on muiden riistalajien metsästysalueena. Metsästysoikeuden haltijoita on noin , ja vuosittain metsästää noin kansalaista. Vuosittainen riistasaalis on lihana mitattuna noin 10 miljoonaa kiloa, josta noin 9 miljoonaa kiloa on hirvieläinten lihaa. Metsästykseen käytetään vuosittain noin 6 miljoonaa pyyntipäivää, ja metsästyksen ja sen kerrannaisvaikutuksilla on erittäin merkittäviä aluetaloudellista merkitystä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Riistatalous elinkeinona on toistaiseksi kokonaisuutena vähäistä, mutta metsästysmatkailu ja metsästyksen opaspalvelut sekä riistatilayrittäminen ovat voimakkaassa kasvussa. 1.3 Ympäristö Suomen riistakeskus ehdottaa kappaleen kolmannen virkkeen muuttamista seuraavaan muotoon: Positiivinen vaikutus näkyy monimuotoisena ja avoimena maatalousmaisemana, joka tarjoaa elinympäristöä runsaille eläin- ja lintukannoille sekä viihtyisän asuinympäristön maaseudun asukkaille. Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristöissä Suomen riistakeskus ehdottaa osion toisen kappaleen viimeisen virkkeen muuttamista seuraavaan muotoon:
3 3 (6) Lajiston monimuotoisuuden ja tavanomaisten lajien, kuten peltopyy, yksilömäärien kannalta ongelmallista on, että avoimien ja puoliavoimien viljelemättömien elinympäristöjen pinta-alan romahtamisen lisäksi jäljellä olevien alueiden laatu on heikentynyt umpeenkasvun ja rehevöitymisen myötä. 2.Analyysista nousevat tarpeet Prioriteetti 4. 4A: Euroopan maisemien tilan ja luonnon monimuotoisuuden Suomen riistakeskus ehdottaa ensimmäisen kappaleen kolmanneksi viimeisen lauseen muuttamista seuraavaan muotoon: Kosteikot monipuolistavat maatalousalueita palauttamalla kuivatuksen myötä harvinaistuneita elinympäristöjä. 3.Ennakkoarviointi 4.Valittu strategia 5.Sovellettavissa olevien ennakkoehtojen määrittely 6.Kuvaus tuloskehyksestä 7.Valitut toimenpiteet 7.1.Useita toimenpiteitä koskevat yhteiset ehdot 7.2.Koulutus ja tiedonvälitys 7.3.Neuvonta 7.4.Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen Toimenpiteen sisältö (Tuettava toiminta) Suomen riistakeskus ehdottaa toisen kappaleen kohtaa ammattimaista metsästystä muutettavaksi seuraavaan muotoon: ammattimaista metsästystä ja riistatilatoimintaa Perustelu: Ammattimaisen metsästyksen käsitteen voidaan katsoa pitävän sisällään metsästysmatkailu- ja opaspalvelut. Maatalouden ohessa toteutettava riistatilayrittäminen muodostaa edellisen rinnalle oman kokonaisuutensa, johon oleellisena osana kuuluu maatilan elinympäristöjen aktiivinen kunnostus ja hoito vahvojen riistakantojen ylläpitämiseksi. Riistatilalla merkittävä osa pinta-alasta käytetään riistaeläinten- ja lintujen suoja- ja ravintokasvustojen ylläpitoon sekä peltoalalla että sen ulkopuolella sekä mahdollisiin riistalintujen tarhausrakenteisiin. Näiden tilan toimeentulon kannalta keskeisten elinympäristöelementteihin tai rakennuksiin investoiminen on laajempaa toimintaa kuin mihin ympäristöinvestointien ja peltoluonnon monimuotoisuuden toimenpiteiden toimenpiteillä on mahdollista päästä. Riistatalouteen painottavalla tilalla keskeistä on nykyisen viljelyskäytännön mukaisten suurten peruslohkojen sisälle luotavien suoja- ja ravintokasvustojen ja rakenteiden verkosto, joka tarjoaa edullisen elinympäristön myös muulle peltolajistolle kuin vain riistalle. Viljeltävien kasvustojen lisäksi toimenpiteinä on mm. kosteikkojen ja uomien kunnostaminen laajassa mitassa tilatasolla, peltolohkoja halkovat monivuotiset suojakasvustot (havu/pensas) ja harjanteet (vertaa beetle bank) sekä suojarakennelmat kuten ladot ja katokset. Tuen kohteet Suomen riistakeskus ehdottaa seuraavaa kohtaa lisättäväksi listaan: Toimenpiteeseen voidaan myöntää tukea:
4 4 (6) Riistaeläinten elinympäristöä parantavien pysyväluonteisten toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tarhaukseen tarvittavien rakennusten ja rakennelmien uudisrakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen Ympäristöinvestoinnit Perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen Tavoitteet ja kohdentaminen Suomen riistakeskus pitää arvokkaana asiana suurpetosähköaitojen sisältymistä ympäristöinvestointeihin. Lopullisessa ohjelmatekstissä on huolehdittava siitä, että perinnebiotooppien investointien ja maatalousluonnon monimuotoisuuden hoito-sopimuksissa suurpetoaitojen rakentaminen ja ylläpito ovat tukikelpoisia toimia. Vahvistuvat karhu- ja ilveskannat luovat merkittävän uhan laiduntaville eläimille, erityisesti lampaille. Suden uhkaavat myös nautoja ja susireviirin alueella riski susivahingoille on olemassa, ja susikannan mahdollisesti vahvistuessa susivahinkojen voidaan olettaa kasvavan. Kosteikkoinvestoinnit Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan on erinomaista, että kosteikkoinvestointien ehdot ovat merkittävästi parantuneet edellisen ohjelmakauden ehdoista. Luonnon monimuotoisuuden saaminen mukaan tasavertaiseksi perusteeksi vesiensuojelulle on tervetullut uudistus, joka osaltaan varmasti lisää kiinnostusta ja mahdollisuuksia kosteikkotyöhön ja osaltaan luo pohjaa tulevan riistataloudellisen kosteikkostrategian toteuttamiselle. Rajaukset Suomen riistakeskus ehdottaa lisäystä kohtaan osion rajaukset viimeiseen kappaleeseen: Tukea voidaan myöntää viljelijöille sekä rekisteröidyille yhdistyksille, ojitusyhteisöille sekä OSAKASKUNNILLE Perustelut: Osakaskunnat ovat yhteisten vesialueiden omistajia. Osakaskunnilla on usein hallinnassaan myös vesistöjä ympäröiviä vesijättö- ja maa-alueita sekä vesistöön laskevia puroja ja uomia. Osakaskuntien lisääminen tukikelpoisiin tahoihin lisää potentiaalisten hakijoiden määrää, ja vähentää tarvetta alueiden vuokraamiseen kosteikkoinvestointia varten. Osakaskunnilla on myös kiinnostusta oman vesialueen tilasta, ja valumaalueen vesienkäsittelystä kiinnostunut osakaskunta voisi monessa tapauksessa olla luonteva kosteikkoinvestoinnin toteuttaja omalla alueellaan tai vesialueen valuma-alueella. Osakaskunnan osakkaita ovat pääsääntöisesti vesialueeseen rajautuvien kylien maanomistajat. 7.5.Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 7.6.Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen 7.7.Ympäristökorvaukset Toimenpiteen sisältö Toimenpiteen lisätiedot (sivu 103) Suomen riistakeskus ehdottaa yhteistyötä ympäristösitoumuksen tehneille viljelijöille suunnattavassa koulutuksessa. Riistakeskuksen Kotiseutukosteikko Life+ hankkeessa sekä muissa hankkeissa tuottamat koulutus- ja kuvamateriaalit sekä kokemukset ovat käyttökelpoista aineistoa kosteikkoasioiden ja peltoluonnon sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden kouluttamisessa ja havainnollistamisessa. Suomen riistakeskus ja riistakeskuksen vetämät hankkeet ovat mielellään mukana keskeisenä sidosryhmänä koulutusten toteuttamisessa. Ympäristösitoumuksen luonnon monimuotoisuutta edistävät lohkokohtaiset toimenpiteet Peltoluonnon monimuotoisuus Edellytetyt toimenpiteet Osion viiden kappale: Monimuotoisuuspellot
5 5 (6) Suomen riistakeskuksen näkemyksen mukaan monimuotoisuuspellot ovat keskeinen osa peltoluonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. Linnuille edullisten kasvien saaminen mukaan on hyvä asia erityisesti peltopyyn ja muun peltolinnuston kannanhoidon ja elinympäristöjen näkökulmasta. Monimuotoisuuspeltojen käytännön toteutuksessa Suomen riistakeskus haluaa korostaa seuraavia seikkoja: - Monimuotoisuuspeltojen sovittaminen muuhun viljelykiertoon Monimuotoisuuspellon perustaminen jo syksyllä syyskylvöisillä lajikkeilla, mikä tarjoaa koskemattoman kasvusto ja pesimäsuojan keväällä ja kesällä - Monivuotiset lintu/niittypellot, jotka tarjoavat kasvukaudet ylittävää suojaa ja ravintoa erityisesti alkukesästä peltolinnuille ja muulle lajistolle. - Rikkojen torjunnan salliminen (glyfosaatti) kylvön yhteydessä tai muokkauksen ja kylvön välissä parantaisi monimuotoisuuspeltojen suosiota selvästi ilman merkittäviä negatiivisia lajistovaikutuksia. Monet viljelijät karttavat monimuotoisuuspeltojen perustamista niiden mahdollisen rikkakasvien leviämis- ja runsastumisuhan vuoksi Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Edellytetyt toimenpiteet Suomen riistakeskus ehdottaa kahta sanaa poistettavaksi neljännen kappaleen toisesta virkkeestä (satovahinkoa aiheuttavien). Virke tulisi muuttaa muotoon: Kasvusto on perustettava ja ruokinta toteuttava siten, että sen avulla pyritään lintujen houkuttelemiseen sopimusalueelle läheisten viljelmien sijaan. Perustelu: Sopimuksen sitominen tiukasti pelkästään satovahinkoa kärsiviin kohteisiin on liian tiukka ja tulkinnanvarainen. Se ei ota huomioon esimerkiksi keväällä muuttavien lintujen levähdysalueita, joiden merkitys muutonaikaiselle ravinnonsaannille ja pesimäkunnolle määränpäässä on aivan keskeinen (metsähanhi + arktiset hanhet esimerkkinä). Muidenkin kuin satovahinkokohteiksi luokiteltujen merkittävien lintualueiden saaminen mukaan tuen piiriin on perusteltua niin riistanhoidon kuin lintumatkailun näkökulmasta. Lintu- ja luontomatkailu on nouseva ala, ja merkittävillä lintualueilla toteutettuna sopimus auttaa keskittämään lintuja siihen parhaiten soveltuville lohkoille, mikä yhteen sovittaa maatalouden ja luontomatkailun intressejä esimerkiksi Limingan alueen merkittävällä hanhien kerääntymisalueella. 7.8.Luonnonmukainen tuotanto 7.9.Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointi Yhteistyö LEADER Tekninen apu Kansallinen maaseutuverkosto Suomen riistakeskus pyytää lisäämään osion toiseen kappaleeseen tärkeäksi paikalliseksi toimijaksi metsästysseurat kyläyhdistysten rinnalle. Metsästysseurat ovat monin paikoin merkittävä toimija, jopa kyläyhdistyksen korvike. Metsästysseuran nostaminen sanana esiin ohjelmassa herättää toimijoita huomaamaan tämän voimavaran ja herättää myös metsästysseuroja, jotka muutoin eivät koe kuuluvansa ohjelman piiriin. Lisäksi verkoston toimintaan on kutsuttava mukaan myös riistatalouden, metsästyksen ja kalastuksen parissa toimivat organisaatiot ja järjestöt todellisen laaja-alaisen vaikuttavuuden turvaamiseksi. 8.Arviointisuunnitelma 9.Rahoitussuunnitelma 10.Indikaattorisuunnitelma 11.Kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin 12.Elementit, joita tarvitaan valtiontukien käsittelyyn
6 6 (6) 13.Tieto toimenpiteiden täydentävyydestä 14.Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset 15.Toteutetut toimet kumppanien mukaan ottamiseksi 16.Verkoston toimintasuunnitelma 17.Lisäksi/muuta Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus lausunnon valmistelija: Mikko Alhainen erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet
LisätiedotYmpäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus
Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus Ympäristön hoitoa edistävät toimenpiteet ohjelmassa Koulutus ja tiedonvälitys Luonnonmukainen tuotanto Yhteistyö Neuvonta
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotSuomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014
Suomen riistakeskuksen luonnonhoito- ja suojelustrategia 2014 Lähtökohdat ja tausta elinympäristöjen pirstoutuminen ja laadun heikkeneminen uhkaavat: yhteiskunnalle arvokkaita ekosysteemipalveluja luonnon
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli
Lisätiedotristöjen hoito - Vesilinnut
Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotYmpäristöinfo, kevät 2013. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?
Ympäristöinfo, kevät 2013 Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään? Ympäristötuki 2014 - Mitä on esitetty ympäristötuen vaikuttavuuden lisäämiseksi? Vuonna 2014 alkavista uusista maatalouden
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö
Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki
LisätiedotMesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)
Mesikasviviljelmät ja tuet 20.3.2018 Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä) Aineisto koottu Mavin ympäristökorvauksen koulutusaineistosta sekä vuoden 2018 tukihakukouluksen
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotEi-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit
Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit Kosteikot ovat pysyvästi ja tulva-alueet mahdollisesti vain osan vuotta veden peittämiä alueita, joiden tavoitteena on hidastaa vesien virtaamaa sekä
LisätiedotLannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset
Lannan ravinteet paremmin kiertoon kärkihankkeen kuulumiset Vesistöviisaat ratkaisut-työpaja Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström MMM 25.8.2016 Sivu 1 2.9.2016 Sivu 2 2.9.2016 Maaseutuohjelman
LisätiedotJulkisen riistakonsernin strategia
Julkisen riistakonsernin strategia SISÄLLYS JOHDANTO 3 JULKINEN RIISTAKONSERNI 4 TOIMINTA-AJATUS 5 VISIO 5 MUUTOSTEKIJÄT JA SIDOSRYHMÄT 6 STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 7 HOITOSUUNNITELMAT 10 JOHDANTO Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotKuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä
ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:
LisätiedotMaatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015
Maatalouden ravinteet kiertoon Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta 13.10.2015 Sivu 1 12.10.2015 Sivu 2 12.10.2015 Ympäristön hoitoa edistäviä toimenpiteitä ohjelmassa
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotLuomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu
Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Soiden ennallistaminen ja jälkikäytön näkökulma -seminaari Helsinki 15.10.2013 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset:
LisätiedotLuonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014-20
25.6.2013 Viitaten lausuntopyyntöönne 23.5.2013 Dnro MMM030:00/2013 Luonnonsuojeluliiton lausunto luonnoksesta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2014-20 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä
LisätiedotYmpäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark
Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark Ympäristösopimukset: Kosteikkojen hoito (myös yhdistykset ja vesioikeudelliset yhteisöt voivat hakea) Maatalousluonnon
LisätiedotVesiensuojelua ja elinympäristöjä
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä kuva: Veli-Matti Pekkarinen Suomen riistakeskus www.riista.fi 1 Riistanhoito merkittävä motiivi maa- ja metsätalousympäristön luonnonhoidossa Metsäkanalinnuille - Poikasympäristöjä
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 27.2.2017 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelma vuosille 2014-2020 30.5.2013 1 Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2012. Maatalouden tulotuet* 84 %
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö
Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen
Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman
LisätiedotRiistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa
Riistatalouden ekosysteemipalvelut - Flywayta ja luonnonhoitoa Ympäristöakatemia 3-4.9.2015 Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Taiga- ja tundrametsähanhien levinneisyys Tundrametsähanhi
LisätiedotEi-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen
Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset
LisätiedotMaatalousluonnon monimuotoisuus
Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Life+ info ja työpaja 2014 Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen,
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
LisätiedotLAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA
LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta
LisätiedotRiistatalous ja ekosysteemipalvelut
Riistatalous ja ekosysteemipalvelut Jarkko Nurmi, Suomen riistakeskus 13.2.2014 Lapin 56. Metsätalouspäivät 14.2.2014 Suomen riistakeskus 1 Suomen riistakeskuksen tehtävä itsenäinen julkisoikeudellinen
LisätiedotTULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä
Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotKotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta
Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ
LisätiedotMaaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan
LisätiedotPirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso
Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Tilanne 31.12.2011 kpl ha / ey Maksetut sopimukset, luonnonmukainen tuotanto 401 15635,47 2 673 929 perinnebiotooppien hoito 128 775,03 320 643 alkuperäisrotujen
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriö 25.6.2013 kirjaamo@mmm.fi. ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 luonnokseen
WWF Suomi Lintulahdenkatu 10 0000500 HELSINKI Puh (09) 7740 100 wwf.fi panda.org Maa- ja metsätalousministeriö 25.6.2013 kirjaamo@mmm.fi ASIA: WWF Suomen kommentit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotKestävä riistatalous
Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotYMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja
YMPÄRISTÖTUKIEN HAKUPROSESSEJA - Ja mistä löydät lisää tietoa Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE TORNIOSSA
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotMAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS
Ympäristösopimukset MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Merenranta- ja järvenrantaniityt Kedot Hakamaat ja metsälaitumet Alueelle nähtävissä selviä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman muutosesitys
Maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 2. muutosesitys Seurantakomitea 17.11.2015 Tiina Malm Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Yleistä muutosesityksestä Muutosesitys on linjassa nykytilan
LisätiedotMaaseuturahaston tilastoja 2017
Maaseuturahaston tilastoja 2017 Sivu 1 28.3.2018 ELY-keskuksen yritystuet Toimenpide Kpl (%) Myönnetty tuki (EU ja valtio) (%) 4.2 Elintarvikkeiden valmistus 9 (22 %) 4 183 544 (51 %) 6.2 Yrityksen perustamistuki
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotYmpäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos
Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole
LisätiedotValtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
LisätiedotMAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010
MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA
LisätiedotSATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN KOMMENTTEJA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN LUONNOKSEEN
Satakunta 24.06.2013 < Maa- ja metsätalousministeriö Maaseudun kehittämisyksikkö SATAKUNNAN ELY-KESKUKSEN KOMMENTTEJA MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAN 2014-2020 LUONNOKSEEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA
LisätiedotRiistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT
Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT Oulu 26.1.2011 Mikko Alhainen Projektipäällikkö, Kotiseutukosteikko Life Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund ja MKJ 24.01.2011
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020
Ympäristöministeriölle LAUSUNTO Viitaten lausuntopyyntöön 12.3.2012 (Dnro YM016:00/2007) Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012 2020 Suomen Metsästäjäliitto kiittää
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ (2) mmm.fi /01.02/2017
LAUSUNTOPYYNTÖ 229839 1(2) mmm.fi 2.2.2017 194/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖ- KORVAUKSEN, LUONNONHAITTAKORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON
LisätiedotMaatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Luke: Eija Pouta, Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen, Olli
LisätiedotVesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus
Vesistöjen kunnostushankkeiden rahoitus harkinnanvaraiset valtionavustukset ja muut rahoituslähteet 25.4.2018 Kunnostusrahojen myöntöperusteet VN asetuksesta Valtioneuvoston asetus 714/2015 Asetuksessa
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotTilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM
Tilannekatsaus uuden ohjelmakauden valmistelusta Sanna Koivumäki MMM Sivu 1 Kolme strategista painopistettä Maaseutuohjelmalla edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti,
LisätiedotKuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?
Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus p. 0295 024570 1 20.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus Pyhähäkin kansallispuisto/poika-aho
LisätiedotMaatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa
Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,
LisätiedotMaatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista
Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden hoitoon tarvitaan määrätietoisia toimia ja sitoutumista Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Luonnon monimuotoisuus maataloustuotannon edellytyksenä
LisätiedotMehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa?
Mehiläiset maataloushallinnossa - hallinnassa? Maa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus Turvaamme kotimaisen ruuan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön sekä luomme edellytyksiä
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella
Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta
LisätiedotMaiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille
Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot
LisätiedotYMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET
YMPÄRISTÖSOPIMUKSET JA EI-TUOTANNOLLISET INVESTOINTIKORVAUKSET Ohjelmakausi 2014 2020 Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Perustaso: Täydentävät ehdot (=lakisääteiset hoitovaatimukset ja hyvän
LisätiedotViljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke
Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi
LisätiedotRiistan kannalta merkittävät maataloustuet
Riistan kannalta merkittävät maataloustuet Ei-tuotannolliset investoinnit Monimuotoisen kosteikon perustaminen Ympäristötuen erityistuet Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen Monivaikutteisen
LisätiedotYmpäristökysymykset CAP-uudistuksessa
Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa Tarja Haaranen Ympäristöministeriö Maa- ja metsätalousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan yhteinen julkinen kuuleminen 15.11.2018 Esittäjän nimi 1 Esityksen sisältö
LisätiedotValittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015
Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista
LisätiedotBiokaasulaitosten investointituet v. 2014
Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos
LisätiedotNyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015
Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.
LisätiedotMikä on maatilan neuvontajärjestelmä?
NEUVO 2020 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointija terveysasioihin sekä energiatehokkuuteen Viljelijän
LisätiedotMiten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä
Miten kohdentaminen näkyy tulevassa ympäristökorvausjärjestelmässä 2014 2020 Teho Plus -seminaari, Turku 6.2.2014 Anna Schulman MMM/MAKE Sivu 1 Kohdentamisen keinot 1/4 Kohdentamista voidaan toteuttaa
LisätiedotMiten olemme hyötyneet Pohjois- Savossa hyötyneet Eu-tuista ja mitä niillä on saatu aikaan?
Miten olemme hyötyneet Pohjois- Savossa hyötyneet Eu-tuista ja mitä niillä on saatu aikaan? Juha Kaipiainen Pohjois-Savon ELY-keskus 27.3.2016 Sivu 1 Maaseudun rahoitus Pohjois-Savossa - ELY-keskus (EU
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotKotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands
Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Omaehtoinen riistakosteikkotyö etenee Mikko Alhainen Erikoissuunnittelija Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet, Tom Björklund, MKJ Kuvat: Mikko
LisätiedotYmpäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020. Sivu 1
Ympäristösopimukset Ei-tuotannolliset investoinnit Luonnonmukainen tuotanto Neuvo 2020 Sivu 1 Ympäristösopimukset 1/3 Ympäristösopimus - Erillisen suunnitelman vaativat Kosteikkojen hoito Maatalousluonnon
LisätiedotHÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa
HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden
LisätiedotBiotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään
Biotalousstrategiabiotaloudella maaseutu kehittymään Birgitta Vainio-Mattila Maa- ja metsätalousministeriö 18.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet
LisätiedotMaatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso
Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien
LisätiedotLAUSUNTO LUONNOKSESTA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI
Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy LAUSUNTO LUONNOKSESTA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI VUOSILLE 2014 2020 1. Toimintaympäristön
LisätiedotVesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia
Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Kevät 2015 Katja Anttila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa voi saada? Suunnitelmat maatilojen neuvontajärjestelmässä
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotYmpäristötuki ja LFA
Ympäristötuki ja LFA Luonnonhaittakorvaus (LFA) ja LFA-lisäosa Tukiehdot ennallaan: Vuonna 2008 sitoumuksen antaneet voivat antaa uuden 5- vuotisen luonnonhaittakorvaus sitoumuksen v. 2013 Samalla voidaan
LisätiedotLUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta
LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 19.9.2016 MMM / Ohjaus- ja talousyksikkö MMM:n määrärahaehdotus 2017 yhteensä 2 545 m (2 560 m /2016) 2 MMM:n määrärahaehdotus 2017 Hallinnonalalle
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö
LAUSUNTOPYYNTÖ Maa- ja metsätalousministeriö 262839 1 (2) Jord- och skogsbruksministeriet Ministry of Agriculture and Forestry 17.1.2019 61/06.02/2019 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON
LisätiedotMaisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset
Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen
LisätiedotNeuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä
Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa
Lisätiedot