LAUSUNTO LUONNOKSESTA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "LAUSUNTO LUONNOKSESTA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI"

Kaija Kyllönen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, Valtioneuvosto Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy LAUSUNTO LUONNOKSESTA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAKSI VUOSILLE Toimintaympäristön kuvaus Toimintaympäristön kuvaus on tehty huolellisesti ja seikkaperäisesti. Samoin läheisen tulevaisuuden ennuste on hyvin ja uskottavasti laadittu. Yritysmäisesti johdettujen maatilojen lukumäärä ei edelleenkään ole kovin suuri. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että tähän kiinnitettäisiin huomiota, jotta yhtäältä voidaan taata maatilojen kannattavuus ja samalla turvata kotimaisen elintarvikeketjun alkutuotanto. Merkittävää on lisäksi, että elintarviketeollisuus on suuri teollinen toimiala, ja se käyttää 80 % kotimaisia raaka-aineita. Jo kansantalouden kannalta olisi merkittävää, että molemmat säilyvät. Lähiruokaan ja myös luomutuotantoon kannattaa jatkossakin panostaa. Perinnebiotoopit ovat vähentyneet ja sitä kautta niillä elävät lajit uhanalaistuneet. Merkittävät syyt ovat umpeenkasvu laidunnuksen ja niiton loputtua, pellonraivaus ja metsittäminen. Toki tietyin paikoin on jo maisemallisesti arvokasta, että avoin ympäristö säilyy. Toisaalta, Suomessa, joka sijaitsee pohjoisella havumetsävyöhykkeellä jokaisen avoimen alan valtaa lopulta metsä ilman ihmisen toiminnan ehkäisevää vaikutusta. Jos alun perin ihmisvoimin metsästä luotu avoin niitty tms. palautuu metsäksi, eikö tapahdu juuri niin, kuin luonnollinen sukkessiokierto määrää? Pitääkö tästä olla erityisen huolissaan? LEADER-toiminnan merkitystä on korostettu voimakkaasti, jopa kritiikittömästi. Maaseutualueiden elämänlaadusta huolehtiminen on toki tärkeää. Mutta kuinka paljon toimintaa voi aidosti aktivoida ulkoa- ja ylhäältäpäin? Onko järjestelmän panos-tuotos suhde sittenkään ollut kovin tehokas? Olisivatko hankkeet syntyneet muutenkin, kunhan vain ulkopuolista rahoitusta olisi jollakin tavoin kylälle saatu? SWOT-analyysi on hyvä yhteenveto kokonaisuudesta. 2. Analyysista nousevat tarpeet

2 Innovaatioiden, ammatillisen koulutuksen ja neuvonnan roolien korostamiseen voi yhtyä. Samoin kehittämistoimintaan ja osaamiseen panostamisen merkitys on suuri, jotta voidaan luoda uusia tuotteita ja palveluita. Yritystalouden, markkinoinnin ja johtamisen taitoja tulee jatkuvasti kehittää ja pitää yllä, jotta maaseudulla toimivien yritysten toiminta voi jatkua ja kehittyä. Samoin huoleen maatalouden kilpailukyvystä ja sukupolvenvaihdoksista voi yhtyä. Elintarviketoimialalla on hyvät mahdollisuudet menestyä. Kuluttajien kiinnostus paikallisiin, laadukkaisiin ja jäljitettäviin tuotteisiin on kasvava. Tämä avaa suuria mahdollisuuksia niin maatiloille kuin maaseudulla toimiville muille yrityksille. Vesien suojelu ja vesistöjen laadun parantaminen on hyvin tärkeää niin ympäristön laadun kuin esimerkiksi erityisesti matkailuliiketoiminnan kannalta. Samoin ajatus uusiutuvan energian käytön edistämisestä on ehdottomasti kannatettavaa. Se luo työtilaisuuksia ja mahdollistaa laajasti uutta elinkeinotoimintaa. Toisaalta metsähakkeen teknistaloudellinen keräyspotentiaali ei ole rajaton: aivan kaikkea ei voida metsästä talteen ottaa. Prioriteetti kuudessa ollaan asian ytimessä. Kaiken toiminnan edellytyksenä ovat riittävät peruspalvelut, toimivat tietoliikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri. 3. Ennakkoarviointi 4. Valittu strategia 5. Sovellettavissa olevien ennakkoehtojen määrittely 6. Kuvaus tuloskehyksestä 7. Valitut toimenpiteet 7.1. Useita toimenpiteitä koskevat yhteiset ehdot Todennäköisesti uusi ohjelmakausi ei käynnisty heti vuoden 2014 alusta. Kuluvan ohjelmakauden rahoitus alkaa olla jo käytetty. Näin on kehittymässä pitkä ajanjakso, jolloin esim. yritystukia ei voida myöntää. Ohjelmatekstissä viitataan, että jäsenvaltio voisi toimenpidekohtaisesti ottaa ohjelman käyttöön omalla riskillä, kun valmiustilanne olisi riittävän vakiintuneessa tilassa. Olisi erittäin toivottavaa, että näin meneteltäisiin erityisesti elinkeinotoimintaan suoranaisesti liittyvien kehittämis-, neuvonta- ja investointimuotojen kanssa. LEADER-toimintaryhmille kaavaillaan omaa rahoituskiintiötä hankkeille ja yritystuille. On ensiarvoisen tärkeää, että rahoituksen periaatteet ovat koordinoidut ELY:n suoraan myöntämän rahoituksen kanssa, ja että myös molemmat edellä mainitut ovat synkronoitu

3 TEM-rahoituksen kanssa. Muussa tapauksessa on suuri vaara, että rahoituksen hakijat joutuvat eriarvoiseen asemaan Koulutus ja tiedonvälitys 7.3. Neuvonta Ensiarvoisen tärkeä toimenpide elinvoimaisuuden ja elinkeinotoiminnan kannalta. Jälleen, koordinointi LEADER-toimintaryhmien kanssa on tärkeää. Tärkeä toimenpide perusmaatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi Investoinnit fyysiseen omaisuuteen Tärkeä toimenpide perusmaatalouden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Jälleen koordinaatio muun elinkeinotoiminnan suhteen on hyvin suotavaa Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen Investointituen kaavailtu taso 30 % lienee sopiva. Investoinnin tai kehittämistoimenpiteen toteutettavuustutkimukseen kaavaillaan 40 %:n tukitasoa. Samoin kehittämistoimintaan ja liiketoimintalähtöiseen innovointiin kaavaillaan 40 %:n tukitasoa. Aloittavalle yritykselle tai mikroyritykselle kehittämishankkeen budjetti voi kohota liikevaihtoon ja likviditeettiin nähden turhan suureksi. Siksi niissä hankkeissa olisi syytä harkita myös korkeampia tukitasoja. Perustamistuki, max e, on uusi tukimuoto. Sitä ei kuitenkaan voi käyttää investointeihin. Tuki lienee tarkoitettu ulkopuolisen kehittämispanoksen hankintaan ja kenties alkavan yrittäjän toimeentulon varmistamiseen aloitusvaiheessa. Tukimuodon käyttö vaatii tarkkaa harkintaa ja seurantaa, jotta ei aiheuteta epätervettä kilpailuasetelmaa. Koordinointi TEM:in myöntämien vastaavien tukien kanssa on syytä tehdä. Samoin on pidettävä huolta siitä, että LEADER-toimintaryhmien kautta myönnettävä tuki kulkee samoin ehdoin. Toimialoja ei myöskään pidä rajata ohjelmatekstissä liiaksi. Nyt tekstissä on lueteltu perinteisiä elinkeinomuotoja. Yrittämisen kirjo on myös maaseudulla suuri, ja innovatiivisuuden ylläpitämiseksi laaja perspektiivi on syytä säilyttää Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

4 Sinällään kannatettava toimenpide. Toki olisi toivottavaa, että infrahankkeita voitaisiin rahoittaa muita instrumentteja kuin Maaseuturahastoa käyttäen Ympäristökorvaukset Perusmaatalouden ympäristönhoitoa Luonnonmukainen tuotanto 7.9. Luonnonhaittakorvaukset Eläinten hyvinvointi Yhteistyö LEADER Kannatettava toimenpide. Koordinointi valtakunnan muiden innovaatioita tukevien laitosten ja rahoitusmuotojen kanssa syytä tehdä. Kriittinen tarkastelu toiminnan todellisesta panos-tuotos suhteesta olisi syytä tehdä. Kuinka paljon maaseudun asukkaita voidaan aktivoida käytännössä ylhäältäpäin tulevilla hankkeilla? Onko aktivointia järjestää bussiretkiä eläkeläisille? Olisiko tehokkaampaa tukea esim. maaseudun urheiluseuroja ja kylätoimintaa suoraan? Olisiko maaseudun elinvoiman ja elinkeinotoiminnan kannalta suotuisampaa suunnata rahoitusta enemmän maaseudun infrahankkeisiin, joilla todellisuudessa pidetään toiminnan edellytykset olemassa? Elinkeinotoiminnan kehittäjinä kaikilla seuduilla toimii jo paikalliset elinkeinoyhtiöt, Uusyrityskeskukset ja neuvontajärjestöt kuten ProAgria. ELY myöntää hankerahoitusta ja yritystukia myös maaseudun hankkeisiin ja investointeihin. Mitä lisäarvoa tuottaa rahojen kierrätys toimintaryhmän kautta? Yritysrahoituksessa aikajänne hakemuksesta toimenpiteisiin saisi olla etenkin yrityksen kannalta mahdollisimman lyhyt. Toimintaryhmäkäsittely välissä hidastaa prosessia merkittävästi Tekninen apu 8. Arviointisuunnitelma 9. Rahoitussuunnitelma Luonnos Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksen jakautumisesta on julkaistu Pääosa rahoituksesta kohdistuu Maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin ja luonnonhaittakorvauksiin. On erittäin tärkeää, että maatalouden

5 kannattavuudesta pidetään huolta. Samalla on syytä pitää mielessä, että maatalouden muut tukimuodot tulisivat ensisijaisesti turvata tavoitteen. Vaarana on, että Maaseutuohjelman rahoituksella joudutaan paikkaamaan maatalouden perusrahoituksen puutteita. Ohjelmakausi käynnistynee käytännössä joskus vuoden 2014 lopulla tai jopa myöhemmin. On erittäin tärkeää, ettei vanhan ja uuden ohjelmakauden väliin jää liian suurta rahoituksellista väliä. Tätä voitaneen paikata kansallisella rahoituksella. 10. Indikaattorisuunnitelma Myös maaseudun yritystoiminnan kehittymisen esteenä ovat rahoitusvaikeudet. Sinällään kannattava liiketoiminta ei käynnisty, koska tarvittavaa rahoitusta ei järjesty riittävänä. Esimerkiksi Finnvera voisi muuttaa toimintatapaansa enemmän riskirahoituksen suuntaan. Tällä tavoin monesti pieni vakuusvaje tai rahoituksen puute voitaisiin täyttää ja yritystoiminta tai sen laajentaminen käynnistyä. Pieni riskinotto tuottaisi lopulta kansantalouden kannalta suuren hyödyn. 11. Kansallinen lisärahoitus toimenpiteittäin 12. Elementit, joita tarvitaan valtiontukien käsittelyyn 13. Tieto toimenpiteiden täydentävyydestä 14. Ohjelman toimeenpanon järjestelyn kuvaukset 15. Toteutetut toimet kumppanien mukaan ottamiseksi 16. Verkoston toimintasuunnitelma 17. Lisäksi/muuta

Samankaltaiset tiedostot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä