Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin Loppuraportti Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 7

2 Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995) Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin loppuraportti Raportin toimitus ja taitto Kuvat Paino Marja Kokko Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja Hämeenlinnan kaavoitustoimisto Tehoprint Oy, Hämeenlinna ISBN ISSN

3 Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Projekti pähkinänkuoressa 3 2. Projektin tausta 4 3. Projektin toiminta pääpiirteittäin Toimintavuosi Toimintavuosi Toimintavuosi Projektin tavoitteet ja saavutetut tulokset Projektin päämäärä Kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu Asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen Vihreä Viikko Autoton päivä Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi Sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestäminen Kestävän kehityksen mittareiden päivitys Paikkatiedon käytön edistäminen Kestävän kehityksen raportoinnin kehittäminen Kyselyt ja selvitykset Projektin talous Projektin tiedotus Projektiorganisaatio Projektihenkilöstö Ohjausryhmä Projektin tulosten hyödyntäminen Lopuksi 34 1

4 Esipuhe Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi on aktiivinen toimija turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön kehittämisessä. Ympäristönsuojelu-, eläinlääkintä- ja ympäristöterveysasiat muodostavat laajan ja monipuolisen kokonaisuuden, jotka sisältävät asukkaiden tärkeiksi kokemia arvoja. Asukkaille hyvä ilmanlaatu, pudas vesi ja ruoka ovat perustarpeita, joiden turvaaminen kuuluu ympäristötoimen tehtäviin. Ympäristösektori on haasteellinen toimintasektori, koska toimintamme ydin eli ekologinen näkökulma tulisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ottaa huomioon kaikessa toiminnassa yli hallintorajojen. Rajat ylittyvät myös ympäristöongelmien suhteen, ne eivät tunne kunta-, seutu tai kansallisia rajoja. Tässä alati uudistuvassa ja moniulotteisessa toimintaympäristössä ympäristötoimi on määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään omaa osaamistaan. Toimintansa tukemiseksi ympäristötoimi on vuodesta 2000 ollut lähtien mukana kymmenessä EU-rahoitteisessa hankkeessa, joista kahdeksassa ympäristötoimi on ollut vetovastuussa. Paljon on saatu aikaan ja projektien kautta ympäristötoimi on saanut entistä enemmän resursseja kestävän kehityksen edistämiseen, vesien ja maaperän suojeluun, ympäristövalistukseen, -tiedotukseen ja kasvatukseen. EU-projektit ovat myös merkittävä taloudellinen haaste ympäristötoimelle. Ympäristötoimen hallinnoimien kahdeksan EU-projektin yhteisbudjetti on (vuosina ), josta ympäristötoimen maksuosuus on 7 % eli Kuten luvuista voi päätellä, ilman EU-projekteja ympäristötoimi ei olisi pystynyt tuottamaan samassa mitassa selvityksiä, raportteja, tutkimuksia, tapahtumia, koulutuspäiviä ja uusia kestävän kehityksen työkaluja kuin mitä viime vuosina on ollut mahdollista. Vuonna 2005 päättyi kolmivuotinen EU-projekti Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus, jonka loppuraporttina tämä julkaisu toimii. Projektin tavoitteena oli kestävän kehityksen edistäminen. Tässä myös onnistuttiin. Projektin ehkä näkyvin aikaansaannos oli maankäytön suunnitelmien vaikutusten arviointiin kehitetty web-pohjainen työkalu. Työkalun avulla moniulotteinen kestävän kehityksen käsite konkretisoitiin asemakaavojen ja osayleiskaavojen vaikutusten arvioinnin osana. Lisäksi projektissa kartoitettiin Hämeenlinnan hiljaiset alueet, selvitettiin seudun asukkaiden ympäristökäsityksiä, laadittiin Hämeenlinnan teknisen viraston yhteiskuntavastuuraportti, toimitettiin Janakkalan kunnan kestävän kehityksen katsaus ja koottiin Kalvolan, Rengon ja Hämeenlinnan indikaattorimonisteet. Projektissa edistettiin myös asukkaiden ympäristötietoisuuden lisäämistä osallistumalla Vihreän Viikon ja Autottoman päivän järjestämiseen. Projektissa luodut mallit auttavat ympäristötoimea jatkossakin toimimaan aktiivisesti kestävän kehityksen ja uusien ympäristömyönteisten toimintatapojen edistäjänä. Lämpimät kiitokset kaikille projektissa mukana olleille, niin projektihenkilöstölle, rahoittajille kuin kaikille yhteistyökumppaneille. Sara Syyrakki Ympäristötoimen johtaja 2

5 1. Projekti pähkinänkuoressa Projektin nimi: Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti (paikallisagendatoimisto) Projektinumero: CC Projektin hallinnoija: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, PL 63, Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Marja Kokko Projektin kesto: Toimintalinja ja toimenpidekokonaisuus: Yhdyskuntien toimivuuden ja viihtyvyyden turvaaminen, ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen (EAKR) nro 3.2 Hankkeen rahoittajat: Hämeen ympäristökeskus, Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi (ent. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto), Hämeenlinnan kaupunki ja Janakkalan kunta Rahoituspäätöksissä myönnetyt hankkeen kokonaiskustannukset : Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset : ,71 Projektihenkilöstö: Projektissa työskenteli vuosina henkilöä. Uusia väliaikaisia työpaikkoja 6,5 henkilötyövuotta (naisia 5,5 htv ja miehiä 1 htv). Toteuttamisalue: Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola, Renko ja Janakkala Projektin tavoite: Päätavoitteena oli edistää projektikuntien kestävää kehitystä tarjoamalla kunnille työkaluja kestävän kehityksen arviointiin ja seurantaan. Projektin tulokset: - Web-pohjainen kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu. - Seudullinen ympäristökysely ja Hml:n hiljaisten alueiden kartoitus, yhteiskuntavastuuraportti. - Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon indikaattoriraportit sekä Janakkalan kestävän kehityksen katsaus. - Vihreän Viikon ja autottoman päivän tapahtumat sekä kierrätysaiheinen Muodonmuutos näyttely. - Selvitykset ja kartoitukset (kuluttajakyselyt, liikkumiskysely, reilun kaupan- ja luomutuotekartoitukset). - Hämeenlinnan paikallisagenda- ja indikaattorinettisivujen uusiminen ja päivittäminen. - Paikkatietokantojen digitointi, analyysien kehittäminen ja ympäristötiedon tuottaminen viranhaltijoille. 3

6 2. Projektin tausta 2.1 Kestävän kehityksen edistäminen Hämeenlinnan seudun kunnissa Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kestävää kehitystä alueellaan. Kestävän kehitys on moniulotteinen ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava käsite, jonka avaamiseksi tarvitaan virkamiesten, luottamushenkilöiden, asukkaiden, yritysten ja järjestöjen yhteistä keskustelua ja näkemystä kestävän kehityksen tavoitteista ja reunaehdoista. Yhteistyön syntyminen eri sidosryhmien välille ei ole itsestään selvää, vaan edellyttää tiedottamista, innostamista ja motivointiakin. Tällaisen toimintatavan edistäminen vaatii kuntasektorilta sekä aikaa että panostusta. Hämeenlinnan seudun kunnat ovat EU-projektien myötä saaneet merkittäviä lisäresursseja tähän työhön. Paikallisagendatyön tarkoituksena on ollut ohjata valintoja kestävän kehityksen edellyttämään suuntaan. Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kunnissa paikallisagendatyö käynnistyi vuonna Hämeenlinnan kaupungissa kestävän kehityksen työ on edennyt pidemmälle kuin muissa seudun kunnissa. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi kestävän kehityksen toimintapolitiikan vuonna Hämeenlinnan kaupungin kestävän kehityksen työ palkittiin kunniamaininnalla Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kilpailussa vuonna Vuonna 2000 Hämeenlinna allekirjoitti sitoumuksen yhteisten eurooppalaisten indikaattorien käyttöönotosta. Vuonna 2003 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus, jonka läpileikkaavana periaatteena on kestävä kehitys. Kestävän kehityksen edistämistyö sai uuden vahvistuksen kesällä 2004, jolloin Hämeenlinnan allekirjoitti Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen sitoumukset Aalborgissa, Tanskassa. Asiakirjoissa kestävään kehitykseen on vahvasti sitouduttu ja käytännön tasolla kestävää kehitystä edistävät monet toimijat eri hallintokunnissa. Aktiivinen toimija on ollut Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi. Vuosina ympäristötoimi oli mukana yhdeksässä kestävää kehitystä ja/tai ympäristönsuojelua edistävässä EU-hankkeessa: Ekoverkko, Luontokoulu Ilves, Pilaantuneiden maa-alueiden selvitys ja kunnostushanke, Kestävän kehityksen mittarit, Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen, Luonto-Aulanko, Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus, Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa (Lahden hallinnoima Interreg III A hanke) ja Nature Protected Areas eli Napa -projekti (Lahden hallinnoima Interreg III A-hanke) EU-projektien kautta ympäristötoimi ja Hämeenlinnan seudun kunnat ovat saaneet lisäresursseja kestävän kehityksen edistämiseen. Ympäristötoimi on aktiivisesti etsinyt uusia malleja ja rahoituskanavia kestävän kehityksen toiminnan vakiinnuttamiseksi, jotta hyväksi havaitut toimintamallit säilyisivät EU-projektien päättyessä. 4

7 2.2 Kehittämislinjaukset projektin taustalla Kestävä kehitys, ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen, kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen, uuden tiedon tuottaminen ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa EU:n rakennerahastojen toiminnan tavoitteissa, Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmassa, Hämeen aluekehitysohjelmassa, Hämeenlinnan seudun kehittämislinjauksessa ja Hämeenlinnan kaupunkistrategiassa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus hanke on tukenut kaikkia näitä edellä mainittujen ohjelmien ja linjauksien tavoitteita kestävän kehityksen näkökulmasta. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti sisältyy Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 3.2 (Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen). Toimenpidekokonaisuuden tavoitteita ovat yhdyskuntien uudistaminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön ja niiden monimuotoisuuden turvaaminen. Näiden tavoitteiden pyrkimyksenä on lisätä alueiden vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä kohentaa asukkaiden elämänlaatua. Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen toimenpidekokonaisuuden tavoitteet ovat yhteneväisiä projektikuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmien tavoitteiden kanssa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin tavoitteet asetettiin projektikuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmien pohjalta ja niiden seurannan kehittämiseksi. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin tärkeänä lähtökohtana oli Hämeenlinnan kaupunkistrategian sisältämä kestävän kehityksen periaate. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2003 Hämeenlinnan kaupunkistrategian Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus Kaupunkistrategian mukaisesti Hämeenlinnan kaiken kehittämisen taustalla ja toiminnan läpikulkevana periaatteena on kestävä kehitys. Strategiassa kestävä kehitys määritellään tasapainoiseksi kehitykseksi, joka edellyttää taloudellisten, yhteisöllisten, ympäristöllisten ja henkilöstöpoliittisten ratkaisujen yhteensovittamista: Tänään tehtävien ratkaisujen on edistettävä myös tulevien sukupolvien elämänlaatua. 5

8 3. Projektin toiminta pääpiirteittäin 3.1 Toimintavuosi 2003 Projektin toiminta alkoi tammikuussa 2003, jolloin kestävän kehityksen arviointityökalun suunnittelu aloitettiin. Helmikuussa valmistui selvitys Janakkalan koululaisten koulumatkojen kulkumuodoista. Maaliskuussa projekti osallistui muiden ympäristötoimen EU-projektien kanssa Ekokumppanuus seminaarin järjestelyihin Hämeenlinnan raatihuoneella. Seminaarin tarkoituksena oli hakea uusia yhteistyömuotoja Vanjaveden suojeluun. Huhtikuussa projektityön pääpaino oli kestävän kehityksen mittareiden kehittämisessä. Uutta indikaattoritietoa kerättiin luomutuotekartoituksilla ja kuluttajakyselyillä sekä osallistumalla ekologisen jalanjäljen laskentaohjelman kehittämiseen. Toukokuu alkoi uuden ympäristötapahtuman Vihreän Viikon suunnittelulla. Kesäkuun alussa järjestetty tapahtuma toteutettiin yhdessä ympäristötoimen EU-projektien kanssa. Vihreällä Viikolla projekti kokosi liikenneaiheinen näyttelyn ja osallistui jätepaneeliin, jäteaiheisen kyselyn ja näyttelyn organisointiin. Tiedottaminen ja viestintä olivat kevätkaudella keskeistä projektitoimintaa. Projekti osallistui Hämeen Sanomissa julkaistun ympäristösivun toimittamiseen ja laati lukuisia mediatiedotteita projektissa toteutettujen selvitysten ja kartoitusten tuloksista. Asukkaiden ympäristötietoisuutta edistettiin Muodonmuutos näyttelyn keinoin. Näyttelyn tarkoituksena oli esitellä uusiotuotteita ja sen järjestelyistä vastasi projektin ohella Wetterhoff ja Käsityökeskus INTO. Näyttely pidettiin Aulankokeskuksessa heinäkuussa Syyskuussa projekti järjesti yhdessä eri toimijoiden kanssa Autottoman päivän asukastapahtuman. Projekti kutsui luottamushenkilöitä, virkamiehiä ja eri organisaatioita mukaan esteettömyysviestiin, jonka tarkoituksena oli konkretisoida liikuntaesteisten toimintamahdollisuuksia kaupungin keskustassa. Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen internetsivujen suunnittelu käynnistyi syksyllä Marraskuussa projekti järjesti Aulankokeskuksessa Kestävän kehityksen seurantatilaisuuden, jossa asiantuntijat esittelivät erilaisia kestävän kehityksen seurantamalleja ja työkaluja. Muodonmuutos näyttelyn uusiopuku Vuonna 2003 projektin toiminnan painopisteenä oli kuntalaisten ympäristötietoisuuden lisääminen. 6

9 3.2 Toimintavuosi 2004 Tammikuussa 2004 projekti piti julkistamistilaisuuden, jossa esiteltiin Hämeenlinnan kestävän kehityksen mittarit raportti ja Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen internetsivusto. Kestävän kehityksen mittareita esiteltiin keväällä Hämeenlinnan seudun ympäristölautakunnalle ja Hämeenlinnan tarkastuslautakunnalle. Vaikutusten arviointityökalun kehittämistyö jatkui yhteistyössä kaavoitustoimiston kanssa. Työkalun ensimmäisenä testikohteena oli Keinusaaren asemakaava. Testauksesta saatujen kommenttien perusteella työkalua uudistettiin. Vaikutusten arviointityökalun soveltuvuudesta maankäytön suunnitelmien arviointiin valmistui Heli Kannon raportti. Raportissa selvitettiin kaavoituksen, kestävän kehityksen ja kaupunkistrategian välistä suhdetta. Keväällä 2004 lähetettiin ympäristökysely 1000 Hämeenlinnan seudun asukkaalle. Kyselyn tavoitteena oli ympäristötoimen toiminnan vaikuttavuuden ja palveluiden laadun arviointi. Muita tavoitteita olivat kestävän kehityksen indikaattoritietojen kerääminen sekä kuntalaisten ympäristöasenteiden ja -toiminnan kartoitus. Toukokuussa projekti osallistui ympäristötoimen muiden EU-hankkeiden kanssa Vihreän Viikon tapahtumien järjestelyihin. Vihreän Viikon päätapahtuma oli Hämeenlinnan meidän ympäristömme 2004-näyttely Aulankokeskuksessa. Kesällä 2004 aloitettiin Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoittaminen opinnäytetyönä. Vuonna 2004 Hämeenlinnan hiljaisia alueita selvitettiin asukaskyselyn ja kartta-analyysin avulla. Indikaattoriraportointia jatkettiin ja syksyllä 2004 julkaistiin Rengon ja Kalvolan indikaattoriraportit. Muiden kuntien indikaattoreita varten kerättiin tilastotietoa ja tuotettiin uutta paikkatietoa. Osana indikaattoreiden kehittämistyötä kartoitettiin luomutuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden tarjonta. Kesäkuussa projektikoordinaattori ja projektisuunnittelija osallistuivat Tanskan Aalborgissa järjestettyyn kestävän kehityksen konferenssiin, jossa Hämeenlinnan kestävän kehityksen työtä esiteltiin julisteiden ja esitteiden avulla. Autottomana päivänä (22.9.) ympäristötoimen EUprojektit, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus lähettivät 50 yrityksille ja organisaatiolle haasteen ympäristöystävällisistä liikkumistavoista. Vuonna 2004 pääpaino projektissa oli kestävää kehitystä tukevien toimintamallien kehittämisessä ja kestävän kehityksen seurantamenetelmien vakiinnuttamisessa. Projektihenkilöstö Aalborgin kokouksessa 7

10 3.3 Toimintavuosi 2005 Vuonna 2005 projektissa luotiin malleja kestävän kehityksen arviointiin ja raportointiin. Viimeisenä toimintavuotena valmistui Hämeenlinnan teknisen viraston yhteiskuntavastuuraportti, Hämeenlinnan hiljaisten alueiden selvitys, Hämeenlinnan seudullisen ympäristökyselyn yhteenveto, Janakkalan kestävän kehityksen katsaus ja raportti arviointityökalun web-ohjelmoinnista (Kestävä kehitys kaavoituksessa. Vaikutusten arviointityökalun kehittäminen ja testaaminen). Maaliskuussa 2005 ympäristötoimen EU-projektit järjestivät ajankohtaispäivän, jossa esiteltiin projektien toimintaa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti esitteli kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalua. Projekti koordinoi toukokuussa järjestettyä koko perheen ympäristötapahtumaa Aulankokeskuksessa. Ympäristötapahtuma oli osa Hämeenlinnan seudun Vihreää Viikkoa. Vihreän Viikon avasi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Ympäristötapahtumassa otettiin käyttöön Hämeenlinnan kaupunkipyörät ja tapahtuma sisälsi ohjelmaa kaiken ikäisille asukkaille. Tapahtumassa palkittiin koululaisten ilmastonmuutosaiheisen piirustuskilpailun voittajatyöt. Julisteiden, esitteiden ja näyttelyn avulla osallistujille kerrottiin paikallisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Aulankokeskuksessa oli asiantuntijoita kertomassa paikallisesta ilmanlaadun seurannasta ja suojelusta. Tapahtuman huipennuksena oli ilmastonmuutosasiantuntijoiden paneelikeskustelu. Kesäkuussa 2005 Projektikoordinaattori ja suunnittelija osallistuivat Brysselissä järjestettyyn kansainväliseen Green Week tapahtumaan. Tapahtumaa varten painatettiin englanninkielisiä esitteitä Hämeenlinnan ilmansuojelutyöstä. Vaikutusten arviointityökalua kehitettiin vuonna 2005 web-pohjaiseksi. Web-työkalu julkistettiin Hämeenlinnan raatihuoneella Työkalua esiteltiin marraskuussa myös Ylivieskan seudullisessa maankäyttöseminaarissa, Hämeen ympäristökeskuksen järjestämässä EU-hankkeiden verkottumistilaisuudessa, YVA-ryhmässä ja ympäristöviranhaltijoiden tapaamisessa Hämeenlinnassa. Green Week Brysselissä Kaupunkipyörät käyttöön kesällä

11 4. Projektin tavoitteet ja saavutetut tulokset 4.1 Projektin päämäärä Päätavoite Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin päätavoitteena on edistää kestävää kehitystä kaikissa Hämeenlinnan seudun kunnissa tarjoamalla kunnille sopivia kestävän kehityksen työkaluja. Toisena päätavoitteena on seurannan kehittäminen. Seurannan avulla selvitetään tapahtuuko muutosta oikeaan suuntaan. Samalla arvioidaan myös sitä, kuinka tehokkaita valitut keinot ovat olleet ja onko niitä syytä muuttaa tai lisätä. Seurannan avulla tuetaan monipuolisesti Hämeenlinnan seudun kuntia niiden kestävän kehityksen edistämiseksi tekemässä työssä. Projektissa tuotetaan ekologiseen, ympäristöterveyteen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyviä tilastoja ja paikkatietoja päätöksentekijöille sekä avuksi asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. Osatavoitteet kestävän kehityksen seurantaan ja arviointiin soveltuvien työvälineiden kehittäminen, esimerkiksi maankäytön suunnitteluun soveltuva kestävän kehityksen arviointityökalu kestävän kehityksen raportoinnin kehittäminen mm. hallintokunnan yhteiskuntavastuuraportointi kestävän kehityksen seurannan mittareiden päivittäminen ja kehittäminen kestävän kehityksen tapahtumien, tilaisuuksien ja näyttelyiden järjestäminen kestävän kehityksen asioista tiedottaminen asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi kyselyiden ja selvitysten toteuttaminen osallistujakuntien ekotehokkuuden edistäminen 9

12 4.2 Kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu Kestävän kehityksen arviointityökalua ryhdyttiin kehittämään keväällä Hämeenlinnan kaupungin toivomuksesta työkalu pyrittiin liittämään uuteen kaupunkistrategiaan, jonka päälinjana oli kestävän kehityksen edistäminen. Tarkoituksena oli kehittää apuväline, jolla virkamiehet ja päättäjät pystyisivät jo hankkeen suunnitteluvaiheessa testaamaan, kuinka hyvin hanke toteutuessaan tukisi kaupunkistrategiaa ja kestävää kehitystä. Arviointityökalua lähdettiin ensi vaiheessa kehittämään maankäytön suunnittelun apuvälineeksi ja kestävän kehityksen käsitteen konkretisoimiseksi. Arviointityökalun idea syntyi sveitsiläisen Daniel Kloozin kehittämän kestävän kehityksen kompassin (http://www.be.ch/kompass/) pohjalta. Tätä excel-pohjaista paikallistason suunnitelmien arvioinnin välinettä haluttiin kehittää edelleen Hämeenlinnaan soveltuvaksi arviointityökaluksi, joka sisältäisi arvioitavien kysymysten lisäksi myös ajankohtaista tietoa arvioitavasta suunnitelmasta. Työkalua lähdettiin kehittämään asemakaavojen vaikutusten arviointiin ja tunnistamiseen soveltuvaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavoittajalla on keskeinen rooli vaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden määrittämisessä, joten työkalun kehitystyössä Hämeenlinnan kaavoitustoimistolla oli keskeinen rooli. Työkalussa arviointi perustuu sähköiseen lomakkeeseen, jonka täyttämällä saa vaihtoehdon kestävyydestä tuloksen. Tulos kertoo vaihtoehdon vaikutukset kestävyyteen sekä kymmenen kestävyyden osa-alueen osalta että niiden yhteenvetona. Tulos muodostuu väriprofiilista ja keskiarvoista. Kymmenen arvioitavaa osa-aluetta ovat maankäyttö- ja yhdyskuntarakenne, liikenne, asuinympäristö ja sosiaaliset vaikutukset, palvelut, virkistysalueet, ympäristöterveys, luonnonympäristö, kulttuuriympäristö, suunnitteluprosessi sekä yhdyskuntatekniikka ja -talous. Jokaiseen osa-alueeseen sisältyy useita kysymyksiä arvioitavan suunnitelman vaikutuksista. Kysymyksiin vastataan valitsemalla jokin seuraavista vaihtoehdoista: -2, -1, 0, 1, 2 tai EOS: -2 = suunnitelmalla on paljon negatiivisia vaikutuksia kestävän kehityksen toteutumiseen -1 = suunnitelmalla on jonkin verran negatiivisia vaikutuksia 1 = suunnitelmalla on jonkin verran positiivisia vaikutuksia 2 = hankkeella on paljon positiivisia vaikutuksia 0 = suunnitelmalla ei ole minkäänlaista vaikutusta EOS vaihtoehdon voi valita silloin, kun kysymykseen ei pysty vastaamaan Työkalussa on mukana myös suunnittelukohdetta koskevaa tausta-aineistoa: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnoksia, elinympäristön laatutavoitteet, aluesuunnittelun kestävän kehityksen kriteerit sekä kohdealueen ja lähiympäristön paikkatietoanalyysejä karttaesityksinä. 10

13 Hämeenlinnan kestävän kehityksen työkalun ensimmäinen versio tehtiin Excel-makro-pohjaiseksi. Arvioinnin tulokset esitettiin makron viimeisellä sivulla väripalkkien avulla. Punainen väri kertoo negatiivisesta, vihreä positiivisesta ja sininen ei vaikutusta vastauksesta. Sivulle tuli näkyviin myös koko arvioinnin ja eri osa-alueiden keskiarvot. Ensimmäinen testikohde oli Keinusaaren asemakaava ja arviointityökalun kehitystyötä jatkettiin Sinerväisen asemakaavan parissa. Työkaluun lisättiin Sinerväisen asemakaavan osalta uusia taustatietosivuja. Työkalua jaettiin excel makro versiona sekä Keinusaaren että Sinerväisen maankäytön hanketyöryhmän jäsenille. Työkalu sisälsi paljon erilaista kartta-aineistoa, joten tiedostokoosta tuli erittäin suuri. Työkalusta saatu palaute osoitti, että työkalua piti lähteä kehittämään tiedostokooltaan pienemmäksi. Toukokuussa 2005 työkalua alettiin kehittää web-pohjaiseksi. Aikaisemmasta Excel-pohjasta luovuttiin ja työkalun jatkokehitys tapahtuisi HTML/CSS-, PHP-, MySQL- ja JavaScript-muodossa. Käytännössä uudistettu arviointityökalu toimi millä tahansa tietokoneella, jolla oli uudehko selain ja Internet-yhteys. Suurin osa työkalun toiminnoista perustui uudessa HTML-versioissa Excel-versiossa hyviksi todettuihin malleihin. Runko oli edelleen monelta osin sama, mutta muutamia muutoksia esiintyy lähinnä tietokannan (MySQL) mukaantulon myötä, kuten arviointitulosten tallentuminen tietokantaan. Uudistettua arviointityökalua lähdettiin testaamaan osana Sampo1 osayleiskaavatyötä. Sampo1-aluetta varten kerättiin olemassa olevista paikkatiedoista mahdollisimman paljon suunnittelualuetta koskevaa dataa. Kattavan taustaaineiston avulla suunnitelmaa arvioiva henkilö pyritään saamaan tietoiseksi kaikista aluetta koskevista asioista,, joilla saattaa olla vaikutusta kestävän kehityksen näkökulmasta. Vaikutusten arviointityökalu on Internetissä toimiva tietokoneohjelma, jonka avulla luottamushenkilöt, viranhaltijat ja kuntalaisetkin voivat arvioida eri suunnitteluvaihtoehtojen kestävyyttä konkreettisissa maankäytön suunnittelun hankkeissa. Työkalu on tarkoitettu vaihtoehtojen testaamiseen ja vertaamiseen juuri suunnitteluvaiheessa. Työkalu julkaistiin ja se on internetissä suomeksi sekä englanniksi: 11

14 4.3 Asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen on paikallisagendatyön kulmakivi. Osallistuminen on osa kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta ja sen edellytyksenä on laaja tiedottaminen ajankohtaisista asioista. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektissa asukkaille järjestettiin paikallisia ympäristöaiheisia tapahtumia ja heitä innostettiin toimimaan ympäristön hyväksi. Toiminnasta tiedotettiin säännöllisesti projektin nettisivuilla sekä paikallisessa mediassa. Tiedottamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Kaikille asukkaille avoimia tilaisuuksia järjestettiin jokaisena projektin toimintavuotena. EU:n Green Week tapahtumaa toteutettiin Hämeenlinnassa Vihreä Viikko nimisenä vuosina Toinen EU komission lanseeraama ympäristötapahtuma on Autoton päivä, jonka järjestämiseen projekti osallistui vuosina 2003 ja Muita asukkaille suunnattuja tapahtumia olivat Muodonmuutos -näyttely ( ), Kestävän kehityksen seurantatilaisuus ( ), Hämeenlinnan ( ) ja Kalvolan ( ) indikaattoriraporttien julkistamistilaisuudet, EU-projektien ajankohtaispäivä ( ) ja vaikutusten arviointityökalun julkistamistilaisuus ( ). Projekti osallistui Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa EU-projektin kanssa vuonna 2003 Ekokumppanuus tilaisuuden ja Jätepaneelin järjestämiseen. Yleisöä Muodonmuutos -näyttelyssä ja Ekokumppanuus -seminaarissa vuonna

15 4.3.1 Vihreä Viikko Vihreän Viikon tarkoituksena on edistää ympäristöasioita eri puolilla Eurooppaa. Hämeenlinnassa Vihreää Viikkoa vietettiin ensimmäisen kerran Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti koordinoi Vihreää Viikkoa, jonka tapahtumien järjestelyihin osallistuivat kaikki ympäristötoimen EU-projektit. Vihreän Viikon aikana projekti toteutti Aulankokeskuksessa kaksi näyttelyä (kestävä liikkuminen ja jätteiden kierrätys). Vuonna 2004 Vihreää Viikkoa vietettiin jälleen Aulankokeskuksessa, jossa pidettiin Hämeenlinnan meidän ympäristömme 2004-näyttely ( ). Näyttelyä varten projekti valmisti 22 julistetta ja 4 esitettä. Julisteissa esitettiin kuvin, tekstein ja kaavioin seudulliseen ympäristökyselyyn vastanneiden hämeenlinnalaisten näkemyksiä omasta elinympäristöstään. Neljässä tapahtumaa varten tehdyssä esitteessä kerrottiin ajankohtaisista seudullista ympäristöasioista: ympäristökysely, Hätilä-peli, Katumajärvi ja ympäristökasvatus. Vihreän Viikon avajaisiin osallistui 22 henkilöä. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti ja Luonto- Aulanko -projekti jakoivat tilaisuudessa palkinnon nuorten videospotti-kilpailun ( Hämeenlinnan helmet ja fibat ) voittajatyölle. Voittajatyön ensiesitys oli tilaisuudessa. Tilaisuudessa musiikkia esitti Ahveniston päiväkodin lapset. Kaikista Vihreän Viikon tapahtumista välitettiin tietoa myös kansainvälisille Urban Green Days internetsivuille (http://www.urbangreendays.org/ ) paikallismedian lisäksi. Vihreän Viikon kuusi 13

16 Vuonna 2005 Vihreän Viikon tapahtuma järjestettiin yksipäiväisenä ( ). Tapahtuman teemana oli ilmastonmuutos. Tapahtumaa varten projektissa tehtiin ilmastonmuutokseen liittyvää materiaalia: Hämeenlinnaa koskevan ilmastonmuutos juliste Hämeenlinna ja muuttuva ilmasto esite Ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia esite Projektikoordinaattorin ja projektisuunnittelijan Brysselin Green Week matkaa varten tehtiin englanninkielinen esite Climate change in Hämeenlinna. Vihreän Viikon tapahtuman Aulankokeskuksessa avasi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Avauksen jälkeen kaupunginvaltuustoryhmien edustajat pyöräilivät Aulankokeskukseen uusilla kaupunkipyörillä. Kaupunkipyörillä haluttiin osoittaa Hämeenlinnan kaupungin osallistuvan ilmastonmuutoksen torjuntaan edistämällä ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja. Kaupunkipyörien sisäänajon jälkeen oli vuorossa projektin järjestämä ilmastonmuutospaneeli. Paneelin puheenjohtajan toimi kansanedustaja Satu Taiveaho ja paneelin jäseninä toimittaja Kari Rissa, ilmastolähettiläs Emilia Toivanen, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Heikki Tuomenvirta ja kansanedustaja Oras Tynkkynen. Yhteistyössä Luonto-Aulanko -projektin kanssa järjestettiin koululaisille ilmastonmuutosaiheinen kuvataidekilpailu keväällä Tähän kilpailuun osallistuneet työt olivat esillä Vihreän Viikon avajaistapahtumassa ja parhaat kilpailutyöt palkittiin. Vihreä Viikko ilmastonmuutos teemalla Hämeenlinnassa ja Brysselissä vuonna

17 4.3.2 Autoton päivä Projekti osallistui Hämeenlinnan Autottoman päivän tapahtumien järjestämiseen vuosina 2003 ja Vuonna 2003 teemana oli esteettömyys. Esteettömyysteeman ympärille rakennettiin leikkimielinen Esteettömyysviesti, jonka osuudet kuljettiin pyörätuolilla, polkupyörillä ja lastenrattaita työntäen. Viestin tavoitteena oli havainnollistaa Hämeenlinnan keskustan esteettömyyttä eri käyttäjäryhmien näkökulmista. Kestävän kehityksen kulmakiviä ovat kaikkien ihmisten huomioiminen ja samanlaisten mahdollisuuksien tarjoaminen. Tästä esteettömyyden edistäminen kaupunkisuunnittelussa on erinomainen esimerkki. Viestiin osallistui kuusi joukkuetta. Edustettuina olivat niin kaupungin virkamiehet, valtuutetut kuin yritykset. Joukkueet antoivat arvosanoja reitin esteettömyydestä asteikolla hyvä-tyydyttävä-huono. Huonoimmiksi paikoiksi arvioitiin pyörätuoliosuuden kadunylitys ja Palvelupiste Kastellin sisäänkäynti. Lisäksi arvostelua sai polkupyöräily katuosuuksilla, joilla ei ole pyörätietä. Yleinen mielipide joukkueiden keskuudessa oli, että viesti oli varsin ajatuksia herättävä ja tarjosi konkreettisen mahdollisuuden nähdä, miltä kaupunki näyttää pyörätuolissa istuvan tai lastenrattaita työntävän silmin. Esteettömyysviestin tulokset on lähetetty tiedoksi viestiin osallistuneille joukkueille sekä asianomaisille viranomaistahoille. Esteettömyysviestin ohella projekti osallistui asukaskyselyn laatimiseen. Kuntalaisilta kysyttiin lomakkeella kevyenliikenteen kannalta hankalien ja /tai vaarallisten paikkojen sijainnista Hämeenlinnassa. Pyöräilijät huomioitiin tapahtuman aikana ruusuin, jotka jakoi HAMK:n Lepaan puutarha. Ympäristötoimen joukkue osallistui esteettömyysviestiin

18 Vuonna 2004 Hämeenlinnassa vietettiin viidettä kertaa kansainvälistä autotonta päivää. Autottoman päivän tilaisuus järjestettiin Palvelupiste Kastellissa. Vuonna 2004 autottomana päivänä kiinnitettiin huomiota lasten liikenneturvallisuuteen, keskustan kevyenliikenteen väyliin sekä työmatkojen kulkumuotoihin. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti osallistui tapahtumien järjestelyihin yhdessä ympäristötoimen muiden EU-projektien, Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Autottoman päivän teemana vuonna 2004 oli Turvalliset kadut lapsille. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén palkitsi kolme hämeenlinnalaista koulua. Koulut olivat edistäneet monipuolisesti lasten turvallista liikkumista, esimerkiksi edistämällä pyöräilykypärän käyttöä, opastamalla turvallisessa liikennekäyttäytymisessä ja vaikuttamalla kouluympäristön kevyenliikenteen väylien määriin ja autoliikenteen nopeuksiin. Palkittuja kouluja olivat Vuorentaan koulu, Kankaantaustan ja Nummen koulut. Samassa tilaisuudessa KappAhl Oy:n, Eino Heikkilä Oy:n, Ahveniston päiväkodin ja Lindström Oy:n henkilökunnan edustajat luovuttivat kaupunginjohtaja Hellsténille vetoomuksen, johon oli kerätty nimiä polkupyöräilyn edellytysten parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi kaupungin keskustassa. Autottomana päivänä pyrittiin vaikuttamaan myös työpaikoilla. Kuntayhtymän ympäristöosasto, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus haastoivat 50 hämeenlinnalaisen yrityksen ja viraston henkilökunnan kiinnittämään huomiota liikkumiseensa autottomana päivänä. Mahdollisimman monen toivottiin ottavan haasteen vastaan ja kulkevan työmatkansa kävellen, polkupyörällä tai bussilla. Vetoomus polkupyöräilyn edistämiseksi vuonna

19 4.4 Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti osallistui Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelmatyön edistämiseen valmistelemalla keke -johtoryhmän kokoukset, päivittämällä Hämeenlinnan keke -seurantaohjelmaa ja laatimalla uudet Hämeenlinnan seudun paikallisagenda internetsivut: Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimii ympäristötoimen johtaja Sara Syyrakki. Johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmä on tarkentanut ja muokannut kestävän kehityksen toimintaohjelmaa sekä laatinut ehdotuksen Hämeenlinnan kestävän kehityksen tavoitteiksi: kaupunki hoitaa ympäristöasiat esimerkillisesti, kaupunki edistää ympäristötietoisuutta, asukkaiden ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia suunnitteluun ja päätöksentekoon lisätään, kaupunki toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kestävän käytön edistämiseksi, kulttuuriperintöä vaalitaan, elinympäristön terveellisyydestä ja viihtyisyydestä huolehditaan, vesistöjen hajakuormitusta vähennetään, turvataan pohjaveden säilyminen puhtaana, kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilman laadun heikkeneminen estetään ja jätteiden syntyä ehkäistään. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti on osallistunut näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Kestävän kehityksen johtoryhmän kokous 17

20 4.5 Sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestäminen Projekti on tehnyt yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestämisessä: Projekti osallistui Ekokumppanuus seminaarin järjestelyihin yhdessä muiden ympäristötoimen EU-projektien, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Projekti osallistui raatihuoneella pidetyn Jätepaneelin järjestelyihin laatimalle yleisölle jäteaiheisen kyselyn. Paneelin järjesti ympäristötoimen EU hanke: Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa. Projekti koordinoi pidettyä Hämeenlinnan ensimmäistä Vihreää Viikkoa. Tapahtuman järjestelyihin osallistuivat ympäristötoimen EU-projektien ohella Kiertokapula Oy. Autottoman päivän järjestelyyn osallistuivat Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin lisäksi Luontokoulun Ilves, Hämeenlinnan kaupungin tekninen virasto, liikuntatoimisto ja vammaisneuvosto, Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeenlinnan yhdistys ja Vekka Liikenne Oy. Vuonna 2004 Vihreän Viikon järjestelyihin osallistuivat ympäristötoimen EU-projektien ohella Ahveniston päiväkoti. Aulankokeskuksessa pidettiin Muodonmuutos näyttely, jonka järjestelyistä vastasivat projektin ohella Luontokoulu Ilves, HAMK Wetterhoff ja Käsityökeskus INTO. Autottoman päivän järjestelyt vuonna 2004 toteutettiin ympäristötoimen EU-projektien ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyönä. Kalvolan kunnantalolla pidettiin JÄRKI hankeen kanssa yhteinen tiedotustilaisuuden Kalvolan indikaattoriraportin ja luonto-oppaan valmistumisesta. projekti osallistui Ympäristömelun terveysvaikutukset yleisöluennon järjestelyihin yhdessä Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa hankkeen, ympäristötoimen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Ympäristötoimen EU-projektit järjestivät ajankohtaispäivän Aulankokeskuksessa. Vihreän Viikon avajaistapahtuma järjestettiin ympäristötoimen, ympäristötoimen EUprojektien, Etelä-Hämeen Marttojen, Cupido hyönteiskerho ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyönä. Aulankokeskus ympäristöineen tapahtumien keskipisteenä 18

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN

Kunnanhallitus Kunnanhallitus KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Kunnanhallitus 115 17.08.2015 Kunnanhallitus 237 28.11.2016 KUNTASTRATEGIAN PÄIVITTÄMINEN Khall 17.08.2015 115 Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, mutta kuntien toimintaan eniten vaikuttavia säännöksiä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia

MATKARAPORTTI. European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia MATKARAPORTTI European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia Ympäristöosaston monisteita 72 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Marja Kokko Johanna Laakso Lähdeviite

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia Testattuja malleja ja menetelmiä Tuija Hyyrynen ja Katja Viberg Kaupunkitutkimuksen päivät 6.5.2010 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014

LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin

Lisätiedot

KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA

KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA KYSELY- JA INVENTAARIOPALVELU HARAVA Juuso Salmu Dimenteq Oy MIKÄ IHMEEN HARAVA? Karttapohjainen kysely- ja inventaariotyökalu Tiedonhankinta kansalaisilta, sidosryhmiltä, ympäristöstä jne. Kyselyt sekä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala

ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN HANKKEEN TULOKSET. Loppuseminaari Saku Rikala ERITYISLIIKUNTAA KUNTIIN 2013-2015 -HANKKEEN TULOKSET Loppuseminaari 3.12.2015 Saku Rikala Esityksen sisältö 1. Hankkeen perustiedot, tavoitteet ja toteutus kunnissa 2. Hankkeen tulokset ja päätöstoimenpiteet

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY?

MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? MIKSI TÄMÄ TILAISUUS ON JÄRJESTETTY? Haluamme - kertoa kaavatyön aloittamisesta - esitellä ympäristöä koskevan selvityksen - esitellä emätilaselvityksen ja sen merkityksen kaavan laatimisen ja alueelle

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA

ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA ASUKAS- ja TYÖNTEKIJÄKYSELYJEN TULOKSIA KESTÄVÄ KEHITYS o 2012 asukaskyselyn kohderyhmän muodostivat Hämeenlinnan kaupungin asukkaat, otos 9000 asukasta o Tutkimus perustuu 1591 henkilön antamiin vastauksiin,

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen VANHUSNEUVOSTOT Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen o Alueellinen vanhusneuvosto o Alueellinen vanhussuunnitelma

Lisätiedot

Maksatus Lump sum -hankkeissa

Maksatus Lump sum -hankkeissa Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi

Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Helsingin, Turun ja Lahden hulevesiohjelmien vertaisarviointi Ilmastonkestävä kaupunki työkaluja suunnitteluun (ILKKA) http://www.ilmastotyokalut.fi/ ILKKA -hankkeessa edistetään ilmastonkestävää kaupunkisuunnittelua.

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /

Yleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta

KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta KASPERI II hankkeen ajankohtaiset kuulumiset ja taloustilanne hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 26.8.2013 Ajankohtaisia kuulumisia KASPERI II hankekokonaisuus on loppusuoralla Kevätkaudella KASPERI II

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00.

UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ. Asetettu uudelleen vuosiksi Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje Dnro UUDELY/2005/00.00. UUDENMAAN VÄLKE RYHMÄ Asetettu uudelleen vuosiksi 2016-2018 Uudenmaan ELY-keskus, nimittämiskirje 19.2.2016 Dnro UUDELY/2005/00.00.01/2011 ALUKSI TAUSTALLA Laaja verkostoyhteistyö > jäsentymistä > VÄLKE

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti

Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Kansalliset paikkatietotuotteet INSPIREyhteensopivasti Paikkatietoverkoston kärkiteeman työpaja 15.11.2016 Panu Muhli, Maanmittauslaitos Lena Hallin-Pihlatie, Suomen ympäristökeskus Kysely: Mistä aiheista

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA

JOUTSAN KUNTA RANTA OSAYLEISKAAVA JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.09.2016 Ote rantaosayleiskaavasta, muutosalue rajattu punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. Sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

Helsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun yhteistyökokous 22.4.2010 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä MAL-vision ja strategisten linjausten taustaa Helsingin seutu 14 itsenäistä ja heterogeenistä kuntaa Painetta yhteistyölle

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖ-

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot