Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin"

Transkriptio

1 Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin Loppuraportti Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen julkaisuja 7

2 Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyiselle ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. (Suomen kestävän kehityksen toimikunta 1995) Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin loppuraportti Raportin toimitus ja taitto Kuvat Paino Marja Kokko Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja Hämeenlinnan kaavoitustoimisto Tehoprint Oy, Hämeenlinna ISBN ISSN

3 Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Projekti pähkinänkuoressa 3 2. Projektin tausta 4 3. Projektin toiminta pääpiirteittäin Toimintavuosi Toimintavuosi Toimintavuosi Projektin tavoitteet ja saavutetut tulokset Projektin päämäärä Kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu Asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen Vihreä Viikko Autoton päivä Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi Sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestäminen Kestävän kehityksen mittareiden päivitys Paikkatiedon käytön edistäminen Kestävän kehityksen raportoinnin kehittäminen Kyselyt ja selvitykset Projektin talous Projektin tiedotus Projektiorganisaatio Projektihenkilöstö Ohjausryhmä Projektin tulosten hyödyntäminen Lopuksi 34 1

4 Esipuhe Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi on aktiivinen toimija turvallisen, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön kehittämisessä. Ympäristönsuojelu-, eläinlääkintä- ja ympäristöterveysasiat muodostavat laajan ja monipuolisen kokonaisuuden, jotka sisältävät asukkaiden tärkeiksi kokemia arvoja. Asukkaille hyvä ilmanlaatu, pudas vesi ja ruoka ovat perustarpeita, joiden turvaaminen kuuluu ympäristötoimen tehtäviin. Ympäristösektori on haasteellinen toimintasektori, koska toimintamme ydin eli ekologinen näkökulma tulisi kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ottaa huomioon kaikessa toiminnassa yli hallintorajojen. Rajat ylittyvät myös ympäristöongelmien suhteen, ne eivät tunne kunta-, seutu tai kansallisia rajoja. Tässä alati uudistuvassa ja moniulotteisessa toimintaympäristössä ympäristötoimi on määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään omaa osaamistaan. Toimintansa tukemiseksi ympäristötoimi on vuodesta 2000 ollut lähtien mukana kymmenessä EU-rahoitteisessa hankkeessa, joista kahdeksassa ympäristötoimi on ollut vetovastuussa. Paljon on saatu aikaan ja projektien kautta ympäristötoimi on saanut entistä enemmän resursseja kestävän kehityksen edistämiseen, vesien ja maaperän suojeluun, ympäristövalistukseen, -tiedotukseen ja kasvatukseen. EU-projektit ovat myös merkittävä taloudellinen haaste ympäristötoimelle. Ympäristötoimen hallinnoimien kahdeksan EU-projektin yhteisbudjetti on (vuosina ), josta ympäristötoimen maksuosuus on 7 % eli Kuten luvuista voi päätellä, ilman EU-projekteja ympäristötoimi ei olisi pystynyt tuottamaan samassa mitassa selvityksiä, raportteja, tutkimuksia, tapahtumia, koulutuspäiviä ja uusia kestävän kehityksen työkaluja kuin mitä viime vuosina on ollut mahdollista. Vuonna 2005 päättyi kolmivuotinen EU-projekti Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus, jonka loppuraporttina tämä julkaisu toimii. Projektin tavoitteena oli kestävän kehityksen edistäminen. Tässä myös onnistuttiin. Projektin ehkä näkyvin aikaansaannos oli maankäytön suunnitelmien vaikutusten arviointiin kehitetty web-pohjainen työkalu. Työkalun avulla moniulotteinen kestävän kehityksen käsite konkretisoitiin asemakaavojen ja osayleiskaavojen vaikutusten arvioinnin osana. Lisäksi projektissa kartoitettiin Hämeenlinnan hiljaiset alueet, selvitettiin seudun asukkaiden ympäristökäsityksiä, laadittiin Hämeenlinnan teknisen viraston yhteiskuntavastuuraportti, toimitettiin Janakkalan kunnan kestävän kehityksen katsaus ja koottiin Kalvolan, Rengon ja Hämeenlinnan indikaattorimonisteet. Projektissa edistettiin myös asukkaiden ympäristötietoisuuden lisäämistä osallistumalla Vihreän Viikon ja Autottoman päivän järjestämiseen. Projektissa luodut mallit auttavat ympäristötoimea jatkossakin toimimaan aktiivisesti kestävän kehityksen ja uusien ympäristömyönteisten toimintatapojen edistäjänä. Lämpimät kiitokset kaikille projektissa mukana olleille, niin projektihenkilöstölle, rahoittajille kuin kaikille yhteistyökumppaneille. Sara Syyrakki Ympäristötoimen johtaja 2

5 1. Projekti pähkinänkuoressa Projektin nimi: Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti (paikallisagendatoimisto) Projektinumero: CC Projektin hallinnoija: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, PL 63, Hämeenlinna Yhteyshenkilö: Marja Kokko Projektin kesto: Toimintalinja ja toimenpidekokonaisuus: Yhdyskuntien toimivuuden ja viihtyvyyden turvaaminen, ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen (EAKR) nro 3.2 Hankkeen rahoittajat: Hämeen ympäristökeskus, Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi (ent. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto), Hämeenlinnan kaupunki ja Janakkalan kunta Rahoituspäätöksissä myönnetyt hankkeen kokonaiskustannukset : Hankkeen toteutuneet kokonaiskustannukset : ,71 Projektihenkilöstö: Projektissa työskenteli vuosina henkilöä. Uusia väliaikaisia työpaikkoja 6,5 henkilötyövuotta (naisia 5,5 htv ja miehiä 1 htv). Toteuttamisalue: Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola, Renko ja Janakkala Projektin tavoite: Päätavoitteena oli edistää projektikuntien kestävää kehitystä tarjoamalla kunnille työkaluja kestävän kehityksen arviointiin ja seurantaan. Projektin tulokset: - Web-pohjainen kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu. - Seudullinen ympäristökysely ja Hml:n hiljaisten alueiden kartoitus, yhteiskuntavastuuraportti. - Hämeenlinnan, Kalvolan ja Rengon indikaattoriraportit sekä Janakkalan kestävän kehityksen katsaus. - Vihreän Viikon ja autottoman päivän tapahtumat sekä kierrätysaiheinen Muodonmuutos näyttely. - Selvitykset ja kartoitukset (kuluttajakyselyt, liikkumiskysely, reilun kaupan- ja luomutuotekartoitukset). - Hämeenlinnan paikallisagenda- ja indikaattorinettisivujen uusiminen ja päivittäminen. - Paikkatietokantojen digitointi, analyysien kehittäminen ja ympäristötiedon tuottaminen viranhaltijoille. 3

6 2. Projektin tausta 2.1 Kestävän kehityksen edistäminen Hämeenlinnan seudun kunnissa Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää kestävää kehitystä alueellaan. Kestävän kehitys on moniulotteinen ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava käsite, jonka avaamiseksi tarvitaan virkamiesten, luottamushenkilöiden, asukkaiden, yritysten ja järjestöjen yhteistä keskustelua ja näkemystä kestävän kehityksen tavoitteista ja reunaehdoista. Yhteistyön syntyminen eri sidosryhmien välille ei ole itsestään selvää, vaan edellyttää tiedottamista, innostamista ja motivointiakin. Tällaisen toimintatavan edistäminen vaatii kuntasektorilta sekä aikaa että panostusta. Hämeenlinnan seudun kunnat ovat EU-projektien myötä saaneet merkittäviä lisäresursseja tähän työhön. Paikallisagendatyön tarkoituksena on ollut ohjata valintoja kestävän kehityksen edellyttämään suuntaan. Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon kunnissa paikallisagendatyö käynnistyi vuonna Hämeenlinnan kaupungissa kestävän kehityksen työ on edennyt pidemmälle kuin muissa seudun kunnissa. Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi kestävän kehityksen toimintapolitiikan vuonna Hämeenlinnan kaupungin kestävän kehityksen työ palkittiin kunniamaininnalla Euroopan kestävän kehityksen kaupunkien kilpailussa vuonna Vuonna 2000 Hämeenlinna allekirjoitti sitoumuksen yhteisten eurooppalaisten indikaattorien käyttöönotosta. Vuonna 2003 kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus, jonka läpileikkaavana periaatteena on kestävä kehitys. Kestävän kehityksen edistämistyö sai uuden vahvistuksen kesällä 2004, jolloin Hämeenlinnan allekirjoitti Euroopan kaupunkien kestävän kehityksen sitoumukset Aalborgissa, Tanskassa. Asiakirjoissa kestävään kehitykseen on vahvasti sitouduttu ja käytännön tasolla kestävää kehitystä edistävät monet toimijat eri hallintokunnissa. Aktiivinen toimija on ollut Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi. Vuosina ympäristötoimi oli mukana yhdeksässä kestävää kehitystä ja/tai ympäristönsuojelua edistävässä EU-hankkeessa: Ekoverkko, Luontokoulu Ilves, Pilaantuneiden maa-alueiden selvitys ja kunnostushanke, Kestävän kehityksen mittarit, Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen, Luonto-Aulanko, Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus, Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa (Lahden hallinnoima Interreg III A hanke) ja Nature Protected Areas eli Napa -projekti (Lahden hallinnoima Interreg III A-hanke) EU-projektien kautta ympäristötoimi ja Hämeenlinnan seudun kunnat ovat saaneet lisäresursseja kestävän kehityksen edistämiseen. Ympäristötoimi on aktiivisesti etsinyt uusia malleja ja rahoituskanavia kestävän kehityksen toiminnan vakiinnuttamiseksi, jotta hyväksi havaitut toimintamallit säilyisivät EU-projektien päättyessä. 4

7 2.2 Kehittämislinjaukset projektin taustalla Kestävä kehitys, ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen, kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen, uuden tiedon tuottaminen ja osaaminen ovat keskeisessä asemassa EU:n rakennerahastojen toiminnan tavoitteissa, Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelmassa, Hämeen aluekehitysohjelmassa, Hämeenlinnan seudun kehittämislinjauksessa ja Hämeenlinnan kaupunkistrategiassa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus hanke on tukenut kaikkia näitä edellä mainittujen ohjelmien ja linjauksien tavoitteita kestävän kehityksen näkökulmasta. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti sisältyy Etelä-Suomen tavoite 2-ohjelman toimenpidekokonaisuuteen 3.2 (Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen). Toimenpidekokonaisuuden tavoitteita ovat yhdyskuntien uudistaminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön ja niiden monimuotoisuuden turvaaminen. Näiden tavoitteiden pyrkimyksenä on lisätä alueiden vetovoimaisuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä kohentaa asukkaiden elämänlaatua. Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen toimenpidekokonaisuuden tavoitteet ovat yhteneväisiä projektikuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmien tavoitteiden kanssa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin tavoitteet asetettiin projektikuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmien pohjalta ja niiden seurannan kehittämiseksi. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin tärkeänä lähtökohtana oli Hämeenlinnan kaupunkistrategian sisältämä kestävän kehityksen periaate. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 2003 Hämeenlinnan kaupunkistrategian Hämeenlinnan hyvä tulevaisuus Kaupunkistrategian mukaisesti Hämeenlinnan kaiken kehittämisen taustalla ja toiminnan läpikulkevana periaatteena on kestävä kehitys. Strategiassa kestävä kehitys määritellään tasapainoiseksi kehitykseksi, joka edellyttää taloudellisten, yhteisöllisten, ympäristöllisten ja henkilöstöpoliittisten ratkaisujen yhteensovittamista: Tänään tehtävien ratkaisujen on edistettävä myös tulevien sukupolvien elämänlaatua. 5

8 3. Projektin toiminta pääpiirteittäin 3.1 Toimintavuosi 2003 Projektin toiminta alkoi tammikuussa 2003, jolloin kestävän kehityksen arviointityökalun suunnittelu aloitettiin. Helmikuussa valmistui selvitys Janakkalan koululaisten koulumatkojen kulkumuodoista. Maaliskuussa projekti osallistui muiden ympäristötoimen EU-projektien kanssa Ekokumppanuus seminaarin järjestelyihin Hämeenlinnan raatihuoneella. Seminaarin tarkoituksena oli hakea uusia yhteistyömuotoja Vanjaveden suojeluun. Huhtikuussa projektityön pääpaino oli kestävän kehityksen mittareiden kehittämisessä. Uutta indikaattoritietoa kerättiin luomutuotekartoituksilla ja kuluttajakyselyillä sekä osallistumalla ekologisen jalanjäljen laskentaohjelman kehittämiseen. Toukokuu alkoi uuden ympäristötapahtuman Vihreän Viikon suunnittelulla. Kesäkuun alussa järjestetty tapahtuma toteutettiin yhdessä ympäristötoimen EU-projektien kanssa. Vihreällä Viikolla projekti kokosi liikenneaiheinen näyttelyn ja osallistui jätepaneeliin, jäteaiheisen kyselyn ja näyttelyn organisointiin. Tiedottaminen ja viestintä olivat kevätkaudella keskeistä projektitoimintaa. Projekti osallistui Hämeen Sanomissa julkaistun ympäristösivun toimittamiseen ja laati lukuisia mediatiedotteita projektissa toteutettujen selvitysten ja kartoitusten tuloksista. Asukkaiden ympäristötietoisuutta edistettiin Muodonmuutos näyttelyn keinoin. Näyttelyn tarkoituksena oli esitellä uusiotuotteita ja sen järjestelyistä vastasi projektin ohella Wetterhoff ja Käsityökeskus INTO. Näyttely pidettiin Aulankokeskuksessa heinäkuussa Syyskuussa projekti järjesti yhdessä eri toimijoiden kanssa Autottoman päivän asukastapahtuman. Projekti kutsui luottamushenkilöitä, virkamiehiä ja eri organisaatioita mukaan esteettömyysviestiin, jonka tarkoituksena oli konkretisoida liikuntaesteisten toimintamahdollisuuksia kaupungin keskustassa. Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen internetsivujen suunnittelu käynnistyi syksyllä Marraskuussa projekti järjesti Aulankokeskuksessa Kestävän kehityksen seurantatilaisuuden, jossa asiantuntijat esittelivät erilaisia kestävän kehityksen seurantamalleja ja työkaluja. Muodonmuutos näyttelyn uusiopuku Vuonna 2003 projektin toiminnan painopisteenä oli kuntalaisten ympäristötietoisuuden lisääminen. 6

9 3.2 Toimintavuosi 2004 Tammikuussa 2004 projekti piti julkistamistilaisuuden, jossa esiteltiin Hämeenlinnan kestävän kehityksen mittarit raportti ja Hämeenlinnan seudun kestävän kehityksen internetsivusto. Kestävän kehityksen mittareita esiteltiin keväällä Hämeenlinnan seudun ympäristölautakunnalle ja Hämeenlinnan tarkastuslautakunnalle. Vaikutusten arviointityökalun kehittämistyö jatkui yhteistyössä kaavoitustoimiston kanssa. Työkalun ensimmäisenä testikohteena oli Keinusaaren asemakaava. Testauksesta saatujen kommenttien perusteella työkalua uudistettiin. Vaikutusten arviointityökalun soveltuvuudesta maankäytön suunnitelmien arviointiin valmistui Heli Kannon raportti. Raportissa selvitettiin kaavoituksen, kestävän kehityksen ja kaupunkistrategian välistä suhdetta. Keväällä 2004 lähetettiin ympäristökysely 1000 Hämeenlinnan seudun asukkaalle. Kyselyn tavoitteena oli ympäristötoimen toiminnan vaikuttavuuden ja palveluiden laadun arviointi. Muita tavoitteita olivat kestävän kehityksen indikaattoritietojen kerääminen sekä kuntalaisten ympäristöasenteiden ja -toiminnan kartoitus. Toukokuussa projekti osallistui ympäristötoimen muiden EU-hankkeiden kanssa Vihreän Viikon tapahtumien järjestelyihin. Vihreän Viikon päätapahtuma oli Hämeenlinnan meidän ympäristömme 2004-näyttely Aulankokeskuksessa. Kesällä 2004 aloitettiin Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoittaminen opinnäytetyönä. Vuonna 2004 Hämeenlinnan hiljaisia alueita selvitettiin asukaskyselyn ja kartta-analyysin avulla. Indikaattoriraportointia jatkettiin ja syksyllä 2004 julkaistiin Rengon ja Kalvolan indikaattoriraportit. Muiden kuntien indikaattoreita varten kerättiin tilastotietoa ja tuotettiin uutta paikkatietoa. Osana indikaattoreiden kehittämistyötä kartoitettiin luomutuotteiden ja reilun kaupan tuotteiden tarjonta. Kesäkuussa projektikoordinaattori ja projektisuunnittelija osallistuivat Tanskan Aalborgissa järjestettyyn kestävän kehityksen konferenssiin, jossa Hämeenlinnan kestävän kehityksen työtä esiteltiin julisteiden ja esitteiden avulla. Autottomana päivänä (22.9.) ympäristötoimen EUprojektit, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus lähettivät 50 yrityksille ja organisaatiolle haasteen ympäristöystävällisistä liikkumistavoista. Vuonna 2004 pääpaino projektissa oli kestävää kehitystä tukevien toimintamallien kehittämisessä ja kestävän kehityksen seurantamenetelmien vakiinnuttamisessa. Projektihenkilöstö Aalborgin kokouksessa 7

10 3.3 Toimintavuosi 2005 Vuonna 2005 projektissa luotiin malleja kestävän kehityksen arviointiin ja raportointiin. Viimeisenä toimintavuotena valmistui Hämeenlinnan teknisen viraston yhteiskuntavastuuraportti, Hämeenlinnan hiljaisten alueiden selvitys, Hämeenlinnan seudullisen ympäristökyselyn yhteenveto, Janakkalan kestävän kehityksen katsaus ja raportti arviointityökalun web-ohjelmoinnista (Kestävä kehitys kaavoituksessa. Vaikutusten arviointityökalun kehittäminen ja testaaminen). Maaliskuussa 2005 ympäristötoimen EU-projektit järjestivät ajankohtaispäivän, jossa esiteltiin projektien toimintaa. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti esitteli kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalua. Projekti koordinoi toukokuussa järjestettyä koko perheen ympäristötapahtumaa Aulankokeskuksessa. Ympäristötapahtuma oli osa Hämeenlinnan seudun Vihreää Viikkoa. Vihreän Viikon avasi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Ympäristötapahtumassa otettiin käyttöön Hämeenlinnan kaupunkipyörät ja tapahtuma sisälsi ohjelmaa kaiken ikäisille asukkaille. Tapahtumassa palkittiin koululaisten ilmastonmuutosaiheisen piirustuskilpailun voittajatyöt. Julisteiden, esitteiden ja näyttelyn avulla osallistujille kerrottiin paikallisista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Aulankokeskuksessa oli asiantuntijoita kertomassa paikallisesta ilmanlaadun seurannasta ja suojelusta. Tapahtuman huipennuksena oli ilmastonmuutosasiantuntijoiden paneelikeskustelu. Kesäkuussa 2005 Projektikoordinaattori ja suunnittelija osallistuivat Brysselissä järjestettyyn kansainväliseen Green Week tapahtumaan. Tapahtumaa varten painatettiin englanninkielisiä esitteitä Hämeenlinnan ilmansuojelutyöstä. Vaikutusten arviointityökalua kehitettiin vuonna 2005 web-pohjaiseksi. Web-työkalu julkistettiin Hämeenlinnan raatihuoneella Työkalua esiteltiin marraskuussa myös Ylivieskan seudullisessa maankäyttöseminaarissa, Hämeen ympäristökeskuksen järjestämässä EU-hankkeiden verkottumistilaisuudessa, YVA-ryhmässä ja ympäristöviranhaltijoiden tapaamisessa Hämeenlinnassa. Green Week Brysselissä Kaupunkipyörät käyttöön kesällä

11 4. Projektin tavoitteet ja saavutetut tulokset 4.1 Projektin päämäärä Päätavoite Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projektin päätavoitteena on edistää kestävää kehitystä kaikissa Hämeenlinnan seudun kunnissa tarjoamalla kunnille sopivia kestävän kehityksen työkaluja. Toisena päätavoitteena on seurannan kehittäminen. Seurannan avulla selvitetään tapahtuuko muutosta oikeaan suuntaan. Samalla arvioidaan myös sitä, kuinka tehokkaita valitut keinot ovat olleet ja onko niitä syytä muuttaa tai lisätä. Seurannan avulla tuetaan monipuolisesti Hämeenlinnan seudun kuntia niiden kestävän kehityksen edistämiseksi tekemässä työssä. Projektissa tuotetaan ekologiseen, ympäristöterveyteen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyviä tilastoja ja paikkatietoja päätöksentekijöille sekä avuksi asioiden suunnitteluun ja valmisteluun. Osatavoitteet kestävän kehityksen seurantaan ja arviointiin soveltuvien työvälineiden kehittäminen, esimerkiksi maankäytön suunnitteluun soveltuva kestävän kehityksen arviointityökalu kestävän kehityksen raportoinnin kehittäminen mm. hallintokunnan yhteiskuntavastuuraportointi kestävän kehityksen seurannan mittareiden päivittäminen ja kehittäminen kestävän kehityksen tapahtumien, tilaisuuksien ja näyttelyiden järjestäminen kestävän kehityksen asioista tiedottaminen asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi kyselyiden ja selvitysten toteuttaminen osallistujakuntien ekotehokkuuden edistäminen 9

12 4.2 Kestävän kehityksen vaikutusten arviointityökalu Kestävän kehityksen arviointityökalua ryhdyttiin kehittämään keväällä Hämeenlinnan kaupungin toivomuksesta työkalu pyrittiin liittämään uuteen kaupunkistrategiaan, jonka päälinjana oli kestävän kehityksen edistäminen. Tarkoituksena oli kehittää apuväline, jolla virkamiehet ja päättäjät pystyisivät jo hankkeen suunnitteluvaiheessa testaamaan, kuinka hyvin hanke toteutuessaan tukisi kaupunkistrategiaa ja kestävää kehitystä. Arviointityökalua lähdettiin ensi vaiheessa kehittämään maankäytön suunnittelun apuvälineeksi ja kestävän kehityksen käsitteen konkretisoimiseksi. Arviointityökalun idea syntyi sveitsiläisen Daniel Kloozin kehittämän kestävän kehityksen kompassin (http://www.be.ch/kompass/) pohjalta. Tätä excel-pohjaista paikallistason suunnitelmien arvioinnin välinettä haluttiin kehittää edelleen Hämeenlinnaan soveltuvaksi arviointityökaluksi, joka sisältäisi arvioitavien kysymysten lisäksi myös ajankohtaista tietoa arvioitavasta suunnitelmasta. Työkalua lähdettiin kehittämään asemakaavojen vaikutusten arviointiin ja tunnistamiseen soveltuvaksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Lain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavoittajalla on keskeinen rooli vaikutusten arvioinnin tarpeellisuuden määrittämisessä, joten työkalun kehitystyössä Hämeenlinnan kaavoitustoimistolla oli keskeinen rooli. Työkalussa arviointi perustuu sähköiseen lomakkeeseen, jonka täyttämällä saa vaihtoehdon kestävyydestä tuloksen. Tulos kertoo vaihtoehdon vaikutukset kestävyyteen sekä kymmenen kestävyyden osa-alueen osalta että niiden yhteenvetona. Tulos muodostuu väriprofiilista ja keskiarvoista. Kymmenen arvioitavaa osa-aluetta ovat maankäyttö- ja yhdyskuntarakenne, liikenne, asuinympäristö ja sosiaaliset vaikutukset, palvelut, virkistysalueet, ympäristöterveys, luonnonympäristö, kulttuuriympäristö, suunnitteluprosessi sekä yhdyskuntatekniikka ja -talous. Jokaiseen osa-alueeseen sisältyy useita kysymyksiä arvioitavan suunnitelman vaikutuksista. Kysymyksiin vastataan valitsemalla jokin seuraavista vaihtoehdoista: -2, -1, 0, 1, 2 tai EOS: -2 = suunnitelmalla on paljon negatiivisia vaikutuksia kestävän kehityksen toteutumiseen -1 = suunnitelmalla on jonkin verran negatiivisia vaikutuksia 1 = suunnitelmalla on jonkin verran positiivisia vaikutuksia 2 = hankkeella on paljon positiivisia vaikutuksia 0 = suunnitelmalla ei ole minkäänlaista vaikutusta EOS vaihtoehdon voi valita silloin, kun kysymykseen ei pysty vastaamaan Työkalussa on mukana myös suunnittelukohdetta koskevaa tausta-aineistoa: osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnoksia, elinympäristön laatutavoitteet, aluesuunnittelun kestävän kehityksen kriteerit sekä kohdealueen ja lähiympäristön paikkatietoanalyysejä karttaesityksinä. 10

13 Hämeenlinnan kestävän kehityksen työkalun ensimmäinen versio tehtiin Excel-makro-pohjaiseksi. Arvioinnin tulokset esitettiin makron viimeisellä sivulla väripalkkien avulla. Punainen väri kertoo negatiivisesta, vihreä positiivisesta ja sininen ei vaikutusta vastauksesta. Sivulle tuli näkyviin myös koko arvioinnin ja eri osa-alueiden keskiarvot. Ensimmäinen testikohde oli Keinusaaren asemakaava ja arviointityökalun kehitystyötä jatkettiin Sinerväisen asemakaavan parissa. Työkaluun lisättiin Sinerväisen asemakaavan osalta uusia taustatietosivuja. Työkalua jaettiin excel makro versiona sekä Keinusaaren että Sinerväisen maankäytön hanketyöryhmän jäsenille. Työkalu sisälsi paljon erilaista kartta-aineistoa, joten tiedostokoosta tuli erittäin suuri. Työkalusta saatu palaute osoitti, että työkalua piti lähteä kehittämään tiedostokooltaan pienemmäksi. Toukokuussa 2005 työkalua alettiin kehittää web-pohjaiseksi. Aikaisemmasta Excel-pohjasta luovuttiin ja työkalun jatkokehitys tapahtuisi HTML/CSS-, PHP-, MySQL- ja JavaScript-muodossa. Käytännössä uudistettu arviointityökalu toimi millä tahansa tietokoneella, jolla oli uudehko selain ja Internet-yhteys. Suurin osa työkalun toiminnoista perustui uudessa HTML-versioissa Excel-versiossa hyviksi todettuihin malleihin. Runko oli edelleen monelta osin sama, mutta muutamia muutoksia esiintyy lähinnä tietokannan (MySQL) mukaantulon myötä, kuten arviointitulosten tallentuminen tietokantaan. Uudistettua arviointityökalua lähdettiin testaamaan osana Sampo1 osayleiskaavatyötä. Sampo1-aluetta varten kerättiin olemassa olevista paikkatiedoista mahdollisimman paljon suunnittelualuetta koskevaa dataa. Kattavan taustaaineiston avulla suunnitelmaa arvioiva henkilö pyritään saamaan tietoiseksi kaikista aluetta koskevista asioista,, joilla saattaa olla vaikutusta kestävän kehityksen näkökulmasta. Vaikutusten arviointityökalu on Internetissä toimiva tietokoneohjelma, jonka avulla luottamushenkilöt, viranhaltijat ja kuntalaisetkin voivat arvioida eri suunnitteluvaihtoehtojen kestävyyttä konkreettisissa maankäytön suunnittelun hankkeissa. Työkalu on tarkoitettu vaihtoehtojen testaamiseen ja vertaamiseen juuri suunnitteluvaiheessa. Työkalu julkaistiin ja se on internetissä suomeksi sekä englanniksi: 11

14 4.3 Asukkaiden osallistumisen ja omaehtoisuuden lisääminen Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien edistäminen on paikallisagendatyön kulmakivi. Osallistuminen on osa kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta ja sen edellytyksenä on laaja tiedottaminen ajankohtaisista asioista. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektissa asukkaille järjestettiin paikallisia ympäristöaiheisia tapahtumia ja heitä innostettiin toimimaan ympäristön hyväksi. Toiminnasta tiedotettiin säännöllisesti projektin nettisivuilla sekä paikallisessa mediassa. Tiedottamisesta on kerrottu tarkemmin luvussa 6. Kaikille asukkaille avoimia tilaisuuksia järjestettiin jokaisena projektin toimintavuotena. EU:n Green Week tapahtumaa toteutettiin Hämeenlinnassa Vihreä Viikko nimisenä vuosina Toinen EU komission lanseeraama ympäristötapahtuma on Autoton päivä, jonka järjestämiseen projekti osallistui vuosina 2003 ja Muita asukkaille suunnattuja tapahtumia olivat Muodonmuutos -näyttely ( ), Kestävän kehityksen seurantatilaisuus ( ), Hämeenlinnan ( ) ja Kalvolan ( ) indikaattoriraporttien julkistamistilaisuudet, EU-projektien ajankohtaispäivä ( ) ja vaikutusten arviointityökalun julkistamistilaisuus ( ). Projekti osallistui Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa EU-projektin kanssa vuonna 2003 Ekokumppanuus tilaisuuden ja Jätepaneelin järjestämiseen. Yleisöä Muodonmuutos -näyttelyssä ja Ekokumppanuus -seminaarissa vuonna

15 4.3.1 Vihreä Viikko Vihreän Viikon tarkoituksena on edistää ympäristöasioita eri puolilla Eurooppaa. Hämeenlinnassa Vihreää Viikkoa vietettiin ensimmäisen kerran Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti koordinoi Vihreää Viikkoa, jonka tapahtumien järjestelyihin osallistuivat kaikki ympäristötoimen EU-projektit. Vihreän Viikon aikana projekti toteutti Aulankokeskuksessa kaksi näyttelyä (kestävä liikkuminen ja jätteiden kierrätys). Vuonna 2004 Vihreää Viikkoa vietettiin jälleen Aulankokeskuksessa, jossa pidettiin Hämeenlinnan meidän ympäristömme 2004-näyttely ( ). Näyttelyä varten projekti valmisti 22 julistetta ja 4 esitettä. Julisteissa esitettiin kuvin, tekstein ja kaavioin seudulliseen ympäristökyselyyn vastanneiden hämeenlinnalaisten näkemyksiä omasta elinympäristöstään. Neljässä tapahtumaa varten tehdyssä esitteessä kerrottiin ajankohtaisista seudullista ympäristöasioista: ympäristökysely, Hätilä-peli, Katumajärvi ja ympäristökasvatus. Vihreän Viikon avajaisiin osallistui 22 henkilöä. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti ja Luonto- Aulanko -projekti jakoivat tilaisuudessa palkinnon nuorten videospotti-kilpailun ( Hämeenlinnan helmet ja fibat ) voittajatyölle. Voittajatyön ensiesitys oli tilaisuudessa. Tilaisuudessa musiikkia esitti Ahveniston päiväkodin lapset. Kaikista Vihreän Viikon tapahtumista välitettiin tietoa myös kansainvälisille Urban Green Days internetsivuille (http://www.urbangreendays.org/ ) paikallismedian lisäksi. Vihreän Viikon kuusi 13

16 Vuonna 2005 Vihreän Viikon tapahtuma järjestettiin yksipäiväisenä ( ). Tapahtuman teemana oli ilmastonmuutos. Tapahtumaa varten projektissa tehtiin ilmastonmuutokseen liittyvää materiaalia: Hämeenlinnaa koskevan ilmastonmuutos juliste Hämeenlinna ja muuttuva ilmasto esite Ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia esite Projektikoordinaattorin ja projektisuunnittelijan Brysselin Green Week matkaa varten tehtiin englanninkielinen esite Climate change in Hämeenlinna. Vihreän Viikon tapahtuman Aulankokeskuksessa avasi apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo. Avauksen jälkeen kaupunginvaltuustoryhmien edustajat pyöräilivät Aulankokeskukseen uusilla kaupunkipyörillä. Kaupunkipyörillä haluttiin osoittaa Hämeenlinnan kaupungin osallistuvan ilmastonmuutoksen torjuntaan edistämällä ympäristöystävällisiä liikkumismuotoja. Kaupunkipyörien sisäänajon jälkeen oli vuorossa projektin järjestämä ilmastonmuutospaneeli. Paneelin puheenjohtajan toimi kansanedustaja Satu Taiveaho ja paneelin jäseninä toimittaja Kari Rissa, ilmastolähettiläs Emilia Toivanen, Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija Heikki Tuomenvirta ja kansanedustaja Oras Tynkkynen. Yhteistyössä Luonto-Aulanko -projektin kanssa järjestettiin koululaisille ilmastonmuutosaiheinen kuvataidekilpailu keväällä Tähän kilpailuun osallistuneet työt olivat esillä Vihreän Viikon avajaistapahtumassa ja parhaat kilpailutyöt palkittiin. Vihreä Viikko ilmastonmuutos teemalla Hämeenlinnassa ja Brysselissä vuonna

17 4.3.2 Autoton päivä Projekti osallistui Hämeenlinnan Autottoman päivän tapahtumien järjestämiseen vuosina 2003 ja Vuonna 2003 teemana oli esteettömyys. Esteettömyysteeman ympärille rakennettiin leikkimielinen Esteettömyysviesti, jonka osuudet kuljettiin pyörätuolilla, polkupyörillä ja lastenrattaita työntäen. Viestin tavoitteena oli havainnollistaa Hämeenlinnan keskustan esteettömyyttä eri käyttäjäryhmien näkökulmista. Kestävän kehityksen kulmakiviä ovat kaikkien ihmisten huomioiminen ja samanlaisten mahdollisuuksien tarjoaminen. Tästä esteettömyyden edistäminen kaupunkisuunnittelussa on erinomainen esimerkki. Viestiin osallistui kuusi joukkuetta. Edustettuina olivat niin kaupungin virkamiehet, valtuutetut kuin yritykset. Joukkueet antoivat arvosanoja reitin esteettömyydestä asteikolla hyvä-tyydyttävä-huono. Huonoimmiksi paikoiksi arvioitiin pyörätuoliosuuden kadunylitys ja Palvelupiste Kastellin sisäänkäynti. Lisäksi arvostelua sai polkupyöräily katuosuuksilla, joilla ei ole pyörätietä. Yleinen mielipide joukkueiden keskuudessa oli, että viesti oli varsin ajatuksia herättävä ja tarjosi konkreettisen mahdollisuuden nähdä, miltä kaupunki näyttää pyörätuolissa istuvan tai lastenrattaita työntävän silmin. Esteettömyysviestin tulokset on lähetetty tiedoksi viestiin osallistuneille joukkueille sekä asianomaisille viranomaistahoille. Esteettömyysviestin ohella projekti osallistui asukaskyselyn laatimiseen. Kuntalaisilta kysyttiin lomakkeella kevyenliikenteen kannalta hankalien ja /tai vaarallisten paikkojen sijainnista Hämeenlinnassa. Pyöräilijät huomioitiin tapahtuman aikana ruusuin, jotka jakoi HAMK:n Lepaan puutarha. Ympäristötoimen joukkue osallistui esteettömyysviestiin

18 Vuonna 2004 Hämeenlinnassa vietettiin viidettä kertaa kansainvälistä autotonta päivää. Autottoman päivän tilaisuus järjestettiin Palvelupiste Kastellissa. Vuonna 2004 autottomana päivänä kiinnitettiin huomiota lasten liikenneturvallisuuteen, keskustan kevyenliikenteen väyliin sekä työmatkojen kulkumuotoihin. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti osallistui tapahtumien järjestelyihin yhdessä ympäristötoimen muiden EU-projektien, Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Autottoman päivän teemana vuonna 2004 oli Turvalliset kadut lapsille. Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén palkitsi kolme hämeenlinnalaista koulua. Koulut olivat edistäneet monipuolisesti lasten turvallista liikkumista, esimerkiksi edistämällä pyöräilykypärän käyttöä, opastamalla turvallisessa liikennekäyttäytymisessä ja vaikuttamalla kouluympäristön kevyenliikenteen väylien määriin ja autoliikenteen nopeuksiin. Palkittuja kouluja olivat Vuorentaan koulu, Kankaantaustan ja Nummen koulut. Samassa tilaisuudessa KappAhl Oy:n, Eino Heikkilä Oy:n, Ahveniston päiväkodin ja Lindström Oy:n henkilökunnan edustajat luovuttivat kaupunginjohtaja Hellsténille vetoomuksen, johon oli kerätty nimiä polkupyöräilyn edellytysten parantamiseksi ja liikenneturvallisuuden edistämiseksi kaupungin keskustassa. Autottomana päivänä pyrittiin vaikuttamaan myös työpaikoilla. Kuntayhtymän ympäristöosasto, Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ympäristökeskus haastoivat 50 hämeenlinnalaisen yrityksen ja viraston henkilökunnan kiinnittämään huomiota liikkumiseensa autottomana päivänä. Mahdollisimman monen toivottiin ottavan haasteen vastaan ja kulkevan työmatkansa kävellen, polkupyörällä tai bussilla. Vetoomus polkupyöräilyn edistämiseksi vuonna

19 4.4 Hämeenlinnan seudun agendatyön koordinointi Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus -projekti osallistui Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelmatyön edistämiseen valmistelemalla keke -johtoryhmän kokoukset, päivittämällä Hämeenlinnan keke -seurantaohjelmaa ja laatimalla uudet Hämeenlinnan seudun paikallisagenda internetsivut: Hämeenlinnan kestävän kehityksen toimintaohjelman johtoryhmän puheenjohtajana toimii ympäristötoimen johtaja Sara Syyrakki. Johtoryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmä on tarkentanut ja muokannut kestävän kehityksen toimintaohjelmaa sekä laatinut ehdotuksen Hämeenlinnan kestävän kehityksen tavoitteiksi: kaupunki hoitaa ympäristöasiat esimerkillisesti, kaupunki edistää ympäristötietoisuutta, asukkaiden ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia suunnitteluun ja päätöksentekoon lisätään, kaupunki toimii luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja kestävän käytön edistämiseksi, kulttuuriperintöä vaalitaan, elinympäristön terveellisyydestä ja viihtyisyydestä huolehditaan, vesistöjen hajakuormitusta vähennetään, turvataan pohjaveden säilyminen puhtaana, kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilman laadun heikkeneminen estetään ja jätteiden syntyä ehkäistään. Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projekti on osallistunut näiden tavoitteiden toteuttamiseen. Kestävän kehityksen johtoryhmän kokous 17

20 4.5 Sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestäminen Projekti on tehnyt yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa tapahtumien järjestämisessä: Projekti osallistui Ekokumppanuus seminaarin järjestelyihin yhdessä muiden ympäristötoimen EU-projektien, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ympäristökeskuksen kanssa. Projekti osallistui raatihuoneella pidetyn Jätepaneelin järjestelyihin laatimalle yleisölle jäteaiheisen kyselyn. Paneelin järjesti ympäristötoimen EU hanke: Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa. Projekti koordinoi pidettyä Hämeenlinnan ensimmäistä Vihreää Viikkoa. Tapahtuman järjestelyihin osallistuivat ympäristötoimen EU-projektien ohella Kiertokapula Oy. Autottoman päivän järjestelyyn osallistuivat Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus projektin lisäksi Luontokoulun Ilves, Hämeenlinnan kaupungin tekninen virasto, liikuntatoimisto ja vammaisneuvosto, Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö, Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeenlinnan yhdistys ja Vekka Liikenne Oy. Vuonna 2004 Vihreän Viikon järjestelyihin osallistuivat ympäristötoimen EU-projektien ohella Ahveniston päiväkoti. Aulankokeskuksessa pidettiin Muodonmuutos näyttely, jonka järjestelyistä vastasivat projektin ohella Luontokoulu Ilves, HAMK Wetterhoff ja Käsityökeskus INTO. Autottoman päivän järjestelyt vuonna 2004 toteutettiin ympäristötoimen EU-projektien ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyönä. Kalvolan kunnantalolla pidettiin JÄRKI hankeen kanssa yhteinen tiedotustilaisuuden Kalvolan indikaattoriraportin ja luonto-oppaan valmistumisesta. projekti osallistui Ympäristömelun terveysvaikutukset yleisöluennon järjestelyihin yhdessä Ympäristötietoisuuden ja verkostoitumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa hankkeen, ympäristötoimen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. Ympäristötoimen EU-projektit järjestivät ajankohtaispäivän Aulankokeskuksessa. Vihreän Viikon avajaistapahtuma järjestettiin ympäristötoimen, ympäristötoimen EUprojektien, Etelä-Hämeen Marttojen, Cupido hyönteiskerho ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyönä. Aulankokeskus ympäristöineen tapahtumien keskipisteenä 18

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella

Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003. Marjukka Välimaa. Ympäristöosaston monisteita 49 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2003 Marjukka Välimaa Ympäristöosaston monisteita 49 Lähdeviite Välimaa M. 2003: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 2003.-Ympäristöosaston

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö

Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian kuntatiedotus ja Kestävä kylä selvitystyö Kestävän energian päivä III 27.10.2014 Asikkala Petra Korkiakoski, HAMK Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke Esityksen sisältö Kestävän

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia

MATKARAPORTTI. European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia MATKARAPORTTI European Green Week 2005 1.5.-3.6.2005 Bryssel, Belgia Ympäristöosaston monisteita 72 Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Marja Kokko Johanna Laakso Lähdeviite

Lisätiedot

EkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010

EkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin ohjausryhmän 1. kokous 8.12.2010 Ohjausryhmän kokous 8.12.2010 1 Ohjausryhmän ja projektihenkilöiden esittely (10.00) 2 Ohjausryhmän nimeämisen läpikäynti ja tehtävät (10.15) -Antti

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät.

Taulukkoon yksi on koottu koulutus- ja klubitilaisuudet sekä niihin osallistuneiden määrät. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020

Projektisuunnitelma. Kainuun ympäristöohjelma 2020 Projektisuunnitelma Kainuun ympäristöohjelma 2020 28.4.2011 (täydennetty) Kainuun maakunta kuntayhtymä 1 Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 1. TAUSTAA... 3 2. PROJEKTIN KUVAUS... 3 2.1. Kesto ja rajaus... 3 2.2.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon

7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET. 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Tampereen Kaupunki etampere/ Infocity 2002 -tutkimus 11 7 OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET 7.1 Mahdollisuus osallistua päätöksentekoon Vastaajilta kysyttiin myös tamperelaisten mahdollisuuksista osallistua päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009

TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN. Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 TUKEA YMPÄRISTÖKASVATUKSEEN Yhteistyöseminaari Lisätään ympäristövastuullisuutta yhdessä 3.12.2009 Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen ympäristökasvatuksen Seura ry Taustalla Kansainväliset

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 1 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2011-2020 Hyväksytty Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium.

LOPPURAPORTTI. Yhteyshenkilön nimi: Pekka Koponen Yhteystiedot (puhelinnumero ja sähköposti): 040 501 7114, pekka.koponen@forumivirium. Raportoitavan hankkeen perustiedot Hankkeen nimi: Kiinnostava arkkitehtuuri Hankkeen vastuutaho (hankkeen hallinnoija): Openhouse ry Y-tunnus: 2343039-6 Toimipaikka (osoite ja postinumero): c/o Jussi Murole,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55

KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 2004. Jane Ilomäki. Ympäristöosaston monisteita 55 KAUPPOJEN REILUN KAUPAN TUOTTEIDEN TARJONTA HÄMEENLINNASSA 200 Jane Ilomäki Ympäristöosaston monisteita 55 Lähdeviite Ilomäki, J. 200: Reilun kaupan tuotteiden tarjonta Hämeenlinnassa 200 -Ympäristöosaston

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille

Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) työkaluja suunnittelijoille Tiia Yrjölä, Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kuntaliiton ilmastonkampanjan tapaaminen 12.3.2013 Esityksen sisältö Hankkeen perustiedot ja

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI TURUN LOPPURAPORTTI AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinvointipalvelut Usability of Shopping Centers -projekti 20.12.2008 1 (3) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Usability of Shopping Centers Hyvinvointipalvelut 20.12.2008

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN

TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN TILANNEKATSAUS KUNTALIITOKSEN TOTEUTUMISEEN JA NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 2.2.2011 Helvi Walli, Ari Vaitiniemi, Henna Lempiäinen NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Toimikunnan toiminta-ajatus,

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS. Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2. kuva Ida Fasching 2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus AO 18.11.2014, 24.2.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma L35 RAJAVARTIOSTONKATU, ASEMAKAAVAN MUUTOS YMPÄRISTÖTOIMEN KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit

Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö. Suunnitteluryhmä. Tukijat ja yhteistyökumppanit Sertifioinnin ylläpitäjä Opetus-, kasvatus- ja koulutusalojen säätiö OKKA-säätiö Suunnitteluryhmä Tukijat ja yhteistyökumppanit Kestävän kehityksen toimintaohjelma kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot