USKALLUKSEN POLITIIKKA paljon työtä, vähän päästöjä

Transkriptio

1 Uskalluksen politiikka USKALLUKSEN POLITIIKKA paljon työtä, vähän päästöjä Osmo Kuusi, Olli Hietanen ja Paula Tiihonen ISBN (nid.) ISBN (PDF) Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2011

2 USKALLUKSEN POLITIIKKA - paljon työtä, vähän päästöjä Tulevaisuusvaliokunnan mietintö valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittisesta tulevaisuusselonteosta ja sen taustamuistio (VNS 8/2009 vp) Toimittajat: Osmo Kuusi Olli Hietanen Paula Tiihonen EDUSKUNNAN TULEVAISUUSVALIOKUNNAN JULKAISU 1/2011

3 Etukansi: Wäinö Aaltonen, Tulevaisuus, 1932/1969 Takakansi: Eduskunnan täysistuntosali Kuvaaja: Marko Oja Tulevaisuusvaliokunta Eduskunta Helsinki 2011 Kansi ja taitto: Marko Oja ISBN (nid.) ISBN (PDF)

4 Sisällys Lukijalle... 7 Esipuhe... 8 I TULEVAISUUSVALIOKUNNAN KANNANOTOT...11 Perustelut Tulevaisuusvaliokunnan lähtökohdat Tuki hallituksen esitykselle Näkökulmia Suhteellisuus ja ratkaisun avaimet Uskalluksen politiikka Mitä tulisi tehdä Kööpenhaminan ja Cancú nin riittämättömien päätösten jälkeen?...17 Hiilinielut ja sähkön älykäs käyttö Suomen pitkän tähtäimen energiapolitiikan ydinalueina Suomen EU-sitoumuksiin perustuvat linjauk set vuoteen Päästökauppa ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisenä toimintamallina EU:ssa ja maailmanlaajuisesti Sähkö vuoden 2050 keskeisimpänä energia muotona...20 Hiilidioksidin talteenotto Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja älykkäät energiaverkot...20 Energiaosaaminen laajennettava korkeatasoi seksi energia-, ilmasto- ja ympäristö osaamiseksi Biopolitiikka Suomen mahdollisuutena...22 Metsäsektorin uusi suunta on suuri mahdolli suus Suomelle...22 Vesivarat ja vesiosaaminen Suomen vahvuute na...23 Suomesta puurakentamisen edelläkävijä...23 Bioenergian tuotanto Suomen maatalous ja ilmastonmuutos...25 Uusi biotekniikka biotuotannossa Suomi ja biopolitiikan globaalit haasteet...26 Rakentamisessa painopisteen tulee olla kor jausrakentamisessa...26 Olemassa oleva rakennuskanta keskeisenä haasteena...26 Uudisrakentaminen panostuksena tulevaisuu teen...27 Pitkällä tähtäimellä kohti vähenevää ja älyk käämpää kulkemista...27 Liikenne vaatii erilaisia toimia eri aikajänteil lä...27 Kohti vähäpäästöisempää ja älykkäämpää liikkumista tai liikkumattomuutta...28 Sähkö- ja hybridikulkuneuvot ja muut litium-akkujen sovellukset...28

5 Jätteettömyys ja jätteiden hallittu poltto tule vaisuuden ratkaisuina...29 Milloin jätteenpoltto on mielekäs ratkaisu?...29 Jätteen vähentäminen Kestävä kehitys elämäntapana ja kulttuurina...30 Hyvinvointivaltion ja kestävän kehityksen vuorovaikutus...30 Tietoyhteiskunnan ekotehokkuuspotentiaalit...30 Palveluvaltaistuminen Pohjoismainen kestävän kehityksen yhteiskun ta...31 Päätösehdotus II TAUSTAA JA PERUSTELUJA Uskalluksen politiikkaohjelmalla kestävää ja työllistävää edelläkävijyyttä Suomessa Elämää Kööpenhaminan jälkeen Lähtökohdat Uskalluksen näkökulma Edellytyksiä ja riskejä Mahdollisuudet Kööpenhaminan ja Cancúnin kokousten jälkeen...39 Ilmastonmuutoksen torjunnan seuraavia askelia ja EU:n rooli edelläkävijänä Energia Uskalluksen näkökulma Edellytyksiä ja riskejä Suomen EU:n energiapolitiikkaan perustuvat linjaukset vuoteen Päästökauppa ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisenä toimintamallina...51 Sähkö vuoden 2050 keskeisimpänä energiamuotona...54 Suomalaista energiaosaamista on hyödynnettävä ja kehitettävä Biotalouden (maa- ja metsätalouden) tulevaisuus...62 Lähtökohdat Uskalluksen näkökulma Edellytyksiä ja riskejä Metsät ja puutuotteet ovat maailman keskeisin hiilinielu...67 Metsäosaaminen menestystekijänä Vesivarat ja vesiosaaminen Suomen vahvuuksina...69 Suomesta puurakentamisen edelläkävijä...70 Bioenergian tuotanto Suomen maatalous ja ilmastonmuutos...73 Suomi ja biopolitiikan globaalit haasteet...75

6 Tulevaisuusvaliokunta 1/ Kiinteistöt ja rakentaminen Lähtökohdat Uskalluksen näkökulma Edellytyksiä ja riskejä Kasvihuonekaasupäästöt rakennuksista ja rakentamisesta...81 Keskeistä on vaikuttaa olemassa oleviin rakennuksiin...82 Uudisrakentaminen panostuksena tulevaisuuteen...83 Päästöjen vähentäminen kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa Liikenne Lähtökohdat Uskalluksen näkökulma Edellytyksiä ja riskejä Liikenne kasvihuonepäästöjen aiheuttajana...88 Lyhyen ja keskipitkän aikavälin tapoja liikenteen aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi ja logististen ratkaisujen tehostamiseksi...88 Sähkö- ja hybridikulkuneuvot ja muut litium-akkujen sovellukset Jätteet ja kierrättäminen Lähtökohdat Uskalluksen näkökulma Edellytykset ja riskit Jätteet yhteiskunnallisena ongelmana ja mahdollisuutena...93 Jätemateriaalien käyttö ja teknologian kehitys...95 Jätteenpoltto jätehuollon ratkaisuna Kestävä kehitys elämäntapana ja kulttuurina...98 Lähtökohdat Uskalluksen näkökulma Edellytyksiä ja riskejä Neljä kestävyyden osa-aluetta Hyvinvointivaltion ja kestävän kehityksen vuorovaikutus Tietoyhteiskunnan ekotehokkuuspotentiaalit Palveluvaltaistuminen Pohjoismainen kestävän kehityksen yhteiskunta Lähteet

7 6 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011

8 Tulevaisuusvaliokunta 1/ Lukijalle Kerran vaalikaudessa hallitus antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteon, johon tulevaisuusvaliokunta laatii vastauksen täysistunnon käsiteltäväksi. Tällä vaalikaudella selonteko käsitteli ilmasto- ja energia-asioita. Tämän julkaisun alussa on tulevaisuusvaliokunnan ilmastoselonteko mietintö (TuVM 1/2010 vp), joka siis on valiokunnan vastaus valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittiseen tulevaisuusselontekoon (VNS 8/2009 vp). Sen jälkeen esitetään mietinnön kannanottojen taustat ja perustelut. Taustamuistiossa valiokunnan kannanotot on merkitty kursiivilla. Kuhunkin pääjaksoon sisältyy myös eräänlainen skenaariotarkastelu vuoteen 2050 alaotsikolla Uskalluksen näkökulma. Kuullut asiantuntijat ja pääsiallisesti käytetyt lähteet on lueteltu mietinnön alussa ja taustamuistion lopussa.

9 8 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011 Esipuhe Voimme liioittelematta sanoa elävämme haastavia aikoja. Teknologian muutos on ollut uskomattoman nopeaa. Olemme nähneet maailman virtualisoituvan muutamassa vuosikymmenessä ja seuraavaksi näemme biokauden, jolloin kaikki se, mikä voidaan tehdä bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Samalla siirrymme nanoaikaan. Kaikki nämä teknologian kehitystrendit ovat merkitykseltään yhtä suuria kuin höyrykoneen keksiminen. Ne ovat muuttaneet ja tulevat muuttamaan merkittävällä tavalla talouttamme ja laajemminkin ihmiskunnan elämisen tapaa ja kulttuurihistoriaa. Lisäksi teknologian muutosvauhti on jatkuvasti kiihtynyt ja innovaatioiden läpimenoaika nopeutunut. Siksi osaaminen ja teknologia vanhenevat koko ajan nopeammin. Aikamme suuria trendejä on globalisaatio, joka on siirtänyt maailmantalouden keskipisteen Aasiaan. Samalla myös investoinnit ja teolliset työpaikat ovat siirtymässä Aasian ja muiden siirtymätalouksien kasvaville markkinoille. Globalisaation alkuvaihe on tarkoittanut tuotannon ja kaupan pirstaloitumista monimutkaisiksi kansainvälisiksi arvo- ja tuotantoketjuiksi. Yhden tuotteen valmistamiseen voi osallistua satoja yrityksiä eri toimialoilta, maista ja kulttuureista. Globalisaation seuraavassa vaiheessa maailman poliittinen ja taloudellinen päätöksenteko moninapaistuu geopoliittisiin blokkeihin samalla, kun myös yksilöiden merkitys korostuu: ihmiset kommunikoivat virtuaalisesti ja yhteisöllistyvät globaalisti yli kansallisvaltioiden rajojen. Ja aivan kuin tässä ei jo olisi tarpeeksi, niin olemme viime vuosina läpikäyneet myös historiallisen suuren finanssikriisin. Eikä siitä ole kovinkaan pitkää aikaa, kun Suomi koki edellisen pankkikriisinsä. Taantumien välin on ennakoitu tulevaisuudessa lyhenevän. Jos tämä ennuste pitää paikkansa, niin tulemme näkemään lamoja ja muita finanssikriisejä yhä useammin. Pahimmillaan niistä on tulossa sääntö eikä poikkeus. Suomi on selvinnyt toistaiseksi hyvin näistä globaaleista haasteista. Osaamisemme on ollut vahvaa. Silti meidän on uudistuttava ja uskallettava kyseenalaistaa arvomme ja totuutemme: määriteltävä uudelleen kestävän ja työllistävän kasvun tie. Meidän on lunastettava uudelleen edelläkävijän asemamme. Ei ole saavutettuja etuja, vaan menestys on luotava uudestaan jatkuvasti koko ajan nopeammin ja nopeammin muuttuvassa ympäristössä. Kansallisia tulevaisuushaasteita tutkittaessa esille ovat nousseet muun muassa monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, hyvinvoinnin ja hyvinvointivaltion turvaaminen, ikääntyminen ja työvoiman riittävyys, kestävä kehitys ja varsinkin ilmastonmuutos sekä innovaatiovetoisen informaatio- ja palvelutalouden kehittäminen ja uuden teknologian täysimittainen hyödyntäminen - vain joitakin haasteita mainitaksemme. Haasteena on myös innovaatiorajapintojen yli tapahtuva yhdessä tekeminen: uusi työ- ja toimintakulttuuri. Nyt on kuitenkin aika siirtyä haasteiden tunnistamisesta mahdollisuuksien ja toimenpiteiden etsimiseen. Meidän on puolustettava ja vahvistettava perinteisiä vahvuuksiamme ja investoitava samalla rohkeasti uusien vahvuuksien kehittämiseen.

10 Tulevaisuusvaliokunta 1/ Viime vuosina koettu finanssikriisi eroaa merkittävällä tavalla 1990-luvun alun lamasta. Tällä kertaa ei esimerkiksi ole näkyvissä yhtä yksittäistä toimialaa, joka nostaisi Suomen kasvuun. Viime kerralla meidät pelasti metalli- ja elektroniikka; Nokian ihme. Tällä kerralla kestävä ja työllistävä tulevaisuus on pienemmissä paloissa. Ei ole vain yhtä vastausta ja ratkaisua vaan monta. Eikä riitä, että yksi toimiala menestyy, vaan kasvua on löydettävä laajalta rintamalta. Eikä myöskään riitä, että pääkaupunkiseutu tai suuret kaupungit menestyvät. Koko Suomen on menestyttävä tavalla tai toisella. Ratkaisu ei myöskään ole suuren tai pienen teollisuuden eikä palveluvaltaistumisen varassa - vaan näiden kaikkien toimijoiden rajapinnoissa ja yhteistyössä. Ilmastonmuutoksessa ei siis ole kyse pelkästään ympäristöongelmasta, vaan mitä suurimmassa määrin myös energia-, bio-, talous- ja työllisyyspolitiikasta eli taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnista sekä myös turvallisuudesta. Työllistävän kasvun ja kestävyyden yhdistämiseen tarvitaan luovuutta ja rohkeaa edelläkävijyyttä uskalluksen politiikkaohjelmaa, jolla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen haasteet käännetään työllistävän edelläkävijyyden mahdollisuuksiksi ja kestäväksi elämäntavaksi. Marja Tiura Tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja

11 10 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011

12 Tulevaisuusvaliokunta 1/ I TULEVAISUUSVALIOKUNNAN KANNANOTOT (Tulevaisuusvaliokunnan mietintö TuVM 1/2010vp) Perustelut Tulevaisuusvaliokunnan lähtökohdat Tuki hallituksen esitykselle Tulevaisuusvaliokunta antaa tukensa hallituk sen esitykselle ja yhtyy selonteon kannanottoihin ja linjauksiin. Se on saanut laajan tuen myös muiden valiokuntien antamissa lausunnoissa. Valiokunnat keskittyivät luonnollisesti omaan toimialaansa, mutta lausunnoista voi tehdä seu raavan lyhyen yhteenvedon kuvaamaan hallituk sen esitystä tukevia kannanottoja: vähäpäästöinen yhteiskunta (YmV, VaV, TyV) vähäpäästöinen teknologia (YmV, SiV, TyV ) kattava kansainvälinen yhteistyö (TaV, LiV) kilpailukyvyn turvaaminen (TaV, LiV, MmV, TyV) toimien kustannustehokkuus (LiV, TaV, VaV) yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (YmV, HaV, LiV) tieto- ja viestintätekniikan potentiaali (LiV, YmV) asiantuntemuksen vahvistaminen (SiV, TaV, YmV). Näkökulmia Tulevaisuusvaliokunta lähti itse selvittämään il mastokysymystä Suomessa kolmesta näkökul masta 1) metsä, ruoka ja vesi sekä biopolitiikka yleensä, 2) innovaatiot, rohkeus ja edelläkävijyys ja 3) talous, työllisyys, yrittäjyys ja hyvin vointi. Jo vaalikauden alussa valio-

13 12 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011 kunta käyn nisti arviointityön, jonka lopputuloksena tehtiin selvitys Löytöretkiä biopolitiikkaan (TuVJ 1/2010). Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen selonteossa jopa skenaarioita myöten on valittu ainoaksi lähtökohdaksi laa jan ja kattavan Kööpenhaminan ilmastosopimuksen onnistuminen. Valiokunta on pyrkinyt laventamaan lähtökohtaoletuksia, ja sopimuk sen viivästyminen on myös otettu huomioon. Li säksi tulevaisuusvaliokunta on muotoillut ke väällä ja syksyllä 2010 järjestetyissä kansallisis sa ja alueellisissa Edelläkävijyysverstaissa il mastonmuutoksen, talouden, yrittäjyyden ja työllistävyyden suhdetta määrittelevän ns. us kalluksen politiikkaohjelman. Samaan aikaan laadittiin yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa myös tiekartta ekotehokkaaseen Suo meen tavoitteena paljon töitä vähän päästö jä. Suhteellisuus ja ratkaisun avaimet Lähtökohtana on, että ilmastonmuutos on tutki jayhteisön selvän enemmistön mielestä ihmisten aiheuttama. Se on maailmanlaajuinen ongelma, jonka ratkaisua on ensisijassa etsittävä samalta tasolta. On siis pyrittävä mahdollisimman katta vaan ja tehokkaaseen globaaliin ilmastosopi mukseen. Suomen kannalta olennaista on, että kansain väliset sopimukset ovat nimenomaan pienten maiden turva ja etu. Samalla on syytä kuitenkin tuoda esille tulevaisuuden tutkimuksessa tärkeä lähtökohta: mahdollisia tulevaisuuksia on mo nia. Tällöin ilmastonmuutosta ja sen ratkaisuja arvioitaessa nousee esille kysymys suhteellisuu desta luontoon, aikaan, teknologiseen kehi tykseen, innovaatioihin ja talouden kehitykseen sekä yleensä ihmisten ja heidän yhteisöjensä rat kaisuihin. Ilmastonmuutoksen kohdalla pitkällä aikavä lillä suhteellisuus tarkoittaa ensinnäkin ajan ja historian kulun huomioimista. Nykyisessä Poh jolassa on koettu parin miljoonan vuoden ku luessa kolme jääkautta, joiden väliaikoina jääti köt sulivat ja luonto ehti herätä. Lämpimät väli vaiheet kestivät tuhansia, jopa kymmeniätuhan sia vuosia eli paljon pitempään kuin eurooppa lainen sivilisaatio. Ihmisiän ajalla mitaten muu tokset olivat yleensä liian pieniä edes tunnistettavaksi. Monet niistä jatkuivat tuhansia vuosia ja jatkuvat edelleen. Edellä olevasta huolimatta ilmastonmuutosta tutkiva tiedeyhteisö korostaa, että elämme täy sin poikkeuksellista aikaa muutoksen nopeudes sa. Ilmastonmuutossopimus ja muut keskeiset ratkaisut on saatava aikaan lähitulevaisuudessa; yhä useammin asiantuntija-arvioissa takarajaksi näyttää nousevan vuosi Suhteellisuusajattelun näkökulmasta on olen naista, että moderni teollinen teknologia on vas ta parisataa vuotta vanhaa. Tieteen ja teknolo gian merkitystä ihmisten ratkaisuna ilmaston muutokseen edes seuraavan sadan vuoden aika perspektiivillä on lähes mahdoton ennakoida. Tulevaisuudentutkijat katsovat, että meillä on taipumusta yliarvioida lähihistorian teknologis ta kehitystä, mutta aliarvioida pitkän aikavälin teknologista muutosta. Suuria mahdollisuuksia ja jopa murroksia katsotaan olevan edessä perin teisten tieteiden ja tekniikan alojen lisäksi esi merkiksi bioteknologian, nanoteknologian, ro botiikan ja informaatioteknologian tutkijoiden yhteistyön kautta heidän tuloksiaan yhdistellen.

14 Tulevaisuusvaliokunta 1/ Ihmisen suorittama luonnon tekninen muo vaaminen (geoengineering) on pitkällä aikavälillä kalleudestaan ja vaikeudestaan huolimatta mahdollista, mutta ainakin toistaiseksi käyttö on rajoittunut muutamaksi kokeeksi ja sen on ar vioitu sisältävän liikaa vakavia riskejä jopa sys teemihäiriön tasolla. Ilmastonmuutoksen ratkaisun edellytys on, että talouselämä on siinä aktiivisesti mukana. Maailman talousfoorumi ja muun muassa Bloomberg New Energy Finance arvioivat syk syllä 2010, että vähäpäästöiseen energiatekniik kaan tulisi sijoittaa maailmanlaajuisesti noin 500 miljardia dollaria vuosittain vuoteen 2020 mennessä ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi. Yhdysvallat on sijoittanut puhtaaseen tek niikkaan vuonna 2009 noin 21 miljardia dolla ria, joka on alle puolet Euroopan ja Aasian sijoi tuksista. Suuri joukko kansainvälisiä sijoittajia (259 sijoittajaa Institutional Investor Group on Climat Change) vetosi marraskuussa 2010 po liittisiin päättäjiin maailmanlaajuisen ilmastoso pimuksen saamiseksi, koska maailmantalous voi kärsiä pahasti ilmastohaitoista. Aloitteita ja toimia tarvitaan kaikilla talou den tasoilla. Liike-elämän on kiinnostuttava asiasta myös sen tuoman taloudellisen edun ta kia. On arvioitu, että läntinen maailma on ensim mäisestä teollisesta vallankumouksesta lähtien kokenut monia innovaation aaltoja, joista jokai nen on merkittävästi muuttanut taloudellista vaurautta luovia tekniikoita. Nyt meneillään ole va innovaatioaalto on tuonut mukanaan muun muassa digitaaliset verkot, informaatiotekno logian, geeniteknologian ja laajasti ymmärretyn bioteknologian. Seuraava innovaatioaalto voi perustua kestävään talouteen ja tuoda mukanaan sellaisia uutta taloudellista vaurautta luovia in novaatioita kuin uusiutuvan energian, vihreän kemian ja nanoteknologian, biologisten järjes telmien jäljittelyn tekniikassa, uudet materiaa lit, teollisen ekologian ja kokonaisvaltaisen ym päristöystävällisen tuotanto- ja laitesuunnitte lun, asumisen ja elämisen muodot sekä erilaiset älytekniikan sovellutukset (smart systems) jne. Suhteellisuus ja mahdollisuuksien monipuoli nen erittely lyhyemmällä aikavälillä tuo mukaan tarkasteluun myös isojen voimakkaiden valta keskusten vastuun suhteessa pieniin toimijoi hin. Kysymys on toisaalta suurvaltapolitiikasta ja toisaalta oikeudenmukaisuudesta. Ilmastonmuutoksen ongelmien ratkaisu riip puu suurvaltojen Yhdysvallat ja Kiina toiminnasta. Ensinnäkin Yhdysvallat on ollut suu rin päästöjen tuottaja ja energian käyttäjä. Kii nasta on vuoden 2010 aikana tullut suurin ener giankuluttaja. Toiseksi näillä mailla on parhaim mat mahdollisuudet uuden teknologian ja inno vaatioiden tuottamiseen ja hyödyntämiseen. Esi merkiksi Kiina on noussut uskomattomalla vauhdilla kehitysmaasta nopeiden junien tuotta jaksi ja maailman tehokkaimman tietokoneen ra kentajaksi. Se on käynnistänyt suuret investoin nit myös ympäristöteknologiaan. Kolmanneksi nämä suurvallat määrittävät pääosin niin globaa listi kuin alueellisesti tehtävien ilmastopoliittis ten sopimusten ja muiden ratkaisevan tärkeiden sitoumusten sisällön ja aikataulun. EU toimi Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa aktiivi sesti ja pyrki johtamaan niitä. Tähän suurvallat eivät suostuneet. Yhdysvallat ja Kiina kävivät omia neuvottelujaan. Kööpenhaminan tulos jäi heikoksi. Kööpenhaminan sitoumuksessa oli olennais ta kaikkia maita koskevien päästöjen vähennystavoitteiden ja -toimien sekä raportointijärjestel mien eteneminen. Eräät kehitysmaat pyrkivät prosessia vaikeuttamalla estämään näiden EU:lle ja teollisuusmaille tärkeiden kysymysten käsittelyä. EU:n tavoitteena on tasapuolinen neuvottelutulos, jossa ovat mukana kaikki eni ten päästöjä aiheuttavat maat. Yhdysvallat on avoimesti kritisoinut etenkin Kiinaa

15 14 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011 siitä, että se ei kunnioita Kööpenhaminan sitoumusta, jonka neuvotteluissa itse oli mukana. Kiina taas on to dennut, että mikäli Yhdysvallat ei tee itse enem män, ei voida odottaa myöskään sellaisten mai den kuin Kiina, Intia, Etelä-Afrikka ja Brasilia tekevän enempää. Sekä Kiina että Brasilia ovat myös väläytelleet sitä, että neuvotellut ratkaisu ehdotukset on tehty liian nopeasti eivätkä ole vielä kestäviä ja että laillisesti sitova sopimus eli Kiotoa täydentävä toinen pöytäkirja voitaisiin aikaansaada ehkä vuonna Japani ja Venä jä ovat olleet vastaan toista velvoitekautta ja ko rostaneet kokonaisratkaisua, jossa kaikki ovat mukana. Neuvottelut kansainvälisestä ilmastosopi muksesta jatkuivat Kiinan Tianjinissa lokakuus sa Neuvotteluissa ei saavutettu mainitta vaa edistymistä, vaan asiat siirtyivät joulukuussa 2010 Cancúnissa Meksikossa järjestettyyn kokoukseen. Cancúnissa hyväksyttiin merkittä vä osa Kööpenhaminan sitoumuksen osatekijöis tä, kuten kahden asteen tavoite, kaikkien mai den päästövähennystavoitteiden ja -toimien kir jaus, päästöjen raportointi ja kansainvälinen ar viointi, 100 miljardin dollarin (US) rahoitusta voite vuodelle 2020 ja uusi ilmastorahasto, sekä kehitysmaiden metsäkadon hidastuttamiseen pyrkivä mekanismi (ns. REDD+ ). Uuden sopi muksen oikeudellinen muoto ja Kioton pöytäkir jan tulevaisuus jäivät kuitenkin vielä avoimiksi. Ennen Cancúnin kokousta monet ehtivät jo huolestua koko neuvotteluprosessin uskottavuudesta. Cancúnin kokous konkreettisine sitou muksineen lisäsi kuitenkin luottamusta sen mie lekkyyteen. Cancúnin eräs merkittävimpiä tu loksia pitkällä aikavälillä olikin sitoutuminen YK:n ilmastosopimusjärjestelmään eli neuvotte lujen jatkaminen ns. monenkeskeisenä eli multi lateraaliprosessina. Vaikka Yhdysvallat ei valtiona ole sitoutunut läheskään riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi, enemmistö Yhdysvaltojen osaval tioista on tehnyt ohjelmat ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkiksi Kalifornian vuonna 2008 hyväksymä ohjelma sisältää tiukennettuja energiatehokkuusvaatimuksia ja vaatimuksen siitä, että vuoteen 2020 mennessä 33 prosenttia sen sähköenergiasta tuotetaan uusiutuvilla ener giamuodoilla. Edellä esitetyistä syistä on tärkeätä, että Suo mi varautuu paitsi kattavaan ja laajaan ilmastosopimukseen myös osittaiseen sopimukseen, alueellisiin ratkaisuihin ja siihen, että sopimus viivästyy. Teollisuuden, työllisyyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta on olennaista, ettei Suo mi epärationaalisesti vastoin omaa ja yleistä etua sitoudu tulevaa kehitystään vaarantaviin päätök siin. Kuitenkin todellinen edelläkävijyys on sii nä, että siitäkin huolimatta, että muut toimijat ei vät tule mukaan, Suomi pysyy ilmastotavoitteis saan ja pyrkii valtaamaan alaa erityisesti osaa misen ja innovaatioiden kautta. Tulevaisuusvaliokunta edellyttää, että halli tus suhteellisuus- ja oikeudenmukaisuusperiaatteiden lähtökohdista tietoisena ilmastonmuutok sen aidoista ratkaisun mahdollisuuksista varau tuu myös meistä riippumattomista syistä johtu vaan ilmastosopimuksen viivästymiseen, sen alueelliseen tai muuhun osittaiseen toteutukseen taikka hylkäämiseen.

16 Tulevaisuusvaliokunta 1/ Uskalluksen politiikka Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan ydinhaasteena on kestävä ja työllistävä kasvu Suomessa. Työllis tävän kasvun ja kestävän kehityksen yhdistämi seen tarvitaan luovuutta ja rohkeaa edelläkävi jyyttä uskalluksen politiikkaohjelmaa, jolla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen haasteet käänne tään työllistävän edelläkävijyyden mahdolli suuksiksi ja kestäväksi elämäntavaksi. Tulevai suusvaliokunta edellyttää, että ilmastopolitiik ka nostetaan ekologisesti, taloudellisesti ja so siaalisesti kestävän kehityksen osaksi. Suomessa tulee kehittää ja sallia kestävän ke hityksen kokeiluja, joissa yrittäminen on help poa ja kannustavaa. Haasteena on kansallisen asenneilmaston ja toimintakulttuurin muuttami nen. On siirryttävä varovaisesta ja riskejä kaih tavasta sopeuttamisesta ja leikkaamisesta roh keaan ja luovaan käynnistämiseen ja uuden kas vattamiseen. Ilman uskallusta ja riskejä emme kykene muuttumaan emmekä edes säilyttämään nykyistä elintasoamme ja työllisyyttämme. Tulevaisuusvaliokunnan keväällä ja syksyllä 2010 järjestämissä Edelläkävijyysverstaissa muotoillun Uskalluksen politiikkaohjelman pe rusviesti voidaan kiteyttää kymmeneen kestä vän työllistävän uskalluksen teesiin: 1. Globaalin energia- ja ilmastopolitiikan haasteena on jaettu ymmärrys, yhteiset edut, luottamus sekä toimivat kansalliset ja kansain väliset päätöksenteko- ja valvontajärjestelmät. Siksi Suomen on aktiivisesti edistettävä kansain välisten ilmastosopimusten syntyä sekä myös kansallista ja kansainvälistä tasa-arvoisuutta kestävän kehityksen edellytyksenä. 2. Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan haasteena on ekologisen kestävyyden, työllistä vän kasvun ja onnellisuuden yhdistäminen. Näistä kolmesta kestävyyden osa-alueesta on muotoiltava suomalaiselle, korkean osaamisen hyvinvointiyhteiskunnalle omaleimainen poh joismaisen kestävän hyvinvointiyhteiskunnan malli 3. Tämä kaikki voidaan saada aikaan vain rohkealla ja ennakkoluulottomalla edelläkävi jyydellä: Suomen on kehityttävä kansainvälisek si kestävän kehityksen tutkimus-, kehitys- ja in novaatioympäristöksi (living labiksi) samaan ta paan kuin Piilaakso on tietoyhteiskunnallistumi sen uranuurtaja ja suunnannäyttäjä. 4. Meillä on joitakin perinteisiä osaamis- ja toimialoja, joista kannattaa pitää kiinni, vaikka kansainvälinen kilpailu kovenee. Nämä perintei set vahvuudet, kuten esimerkiksi metsä- ja tek nologiaosaaminen, on valjastettava kestävyy den ajureiksi. 5. Tarvitsemme myös uusia tuotteita ja toimi aloja vanhojen tilalle ja rinnalle. Uudet tuotteet, innovaatiot ja toimialat löytyvät nykyisten toi mialojen välisistä innovaatiorajapinnoista. Haasteena on etenkin kasvukykyisten ja -haluis ten mikro- ja pkyritysten törmäyttäminen sekä yrittäjyyteen kannustaminen. 6. Tulevaisuudessa sekä uudet että myös van hat toimialat toimivat kaikki eri tavalla kuin en nen: suurin muutoshaaste on toimintatavoissa. Koko yhteiskunnan tulee sallia ja rohkaista luo via kokeiluja. Kokeilutoiminnassa tulee yhdis tää perinteinen suomalainen pitkäjänteisyys, harkitsevuus ja maltillisuus kykyyn reagoida nopeasti ja joustavasti teknologiassa ja markkinoil la tapahtuviin muutoksiin. 7. Kestävän työllistävän edelläkävijyyden ta voitteita ei saavuteta sektori- tai aluepolitiikal la, vaan kokonaisuuden edun ymmärtävällä Suo mi-politiikalla. Alu-

17 16 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011 eellisuus on samalla ymmär rettävä uudella tavalla: kokonaismenestys edel lyttää alueellisten eroavaisuuksien hienosyisem pää huomioon ottamista ja hyödyntämistä. Us kalluksen Suomi-politiikka on visionääristä muutosjohtamista, jolla hallitaan globalisaatios ta johtuvaa ja jatkuvasti nopeutuvaa muutosta ja kestävää kehitystä. 8. Suomen keskeiset innovaatio-organisaa tiot, kuten Tekes, Sitra ja Suomen Akatemia on uudistettava ja myös Suomen koulujärjestelmä on toisaalta henkilökohtaistettava yksilölliseksi sankaruusalustaksi ja samalla uudistettava kansainväliseksi osaamisjärjestelmäksi. Kysy mys ei ole pelkästään Suomen koulutusjärjestel män kehittämisestä, vaan siitä, että Suomen on globaalissa maailmassa kyettävä hyödyntämään koko maailman osaamisjärjestelmää ja työvoi maa. Vastaavasti sankaruudella ei tässä tarkoite ta sitä, että on oltava paras jossakin, vaan sitä, että koulun on autettava jokaista täyttämään omat unelmansa. Osaamisen pitkäjänteisellä ke hittämisellä Suomen on mahdollista kääntää kaikki haasteet mahdollisuuksiksi. 9. Ihmiskunnan historia on tarina energian ja materiaalin kulutuksen jatkuvasta kasvusta. Tuotannon ja kulutuksen kasvu on mitätöinyt sa maan aikaan tapahtuneen ekotehokkuuden kas vun merkityksen. Kestävän työllistävän kasvun tavoitteena on siksi oltava energian- ja materiaa linkulutuksen vähentäminen. Muita haasteita ovat muun muassa liikkumisen minimointi, pal veluiden kehittäminen, tieto- ja viestintätekno logian ekotehokkuuspotentiaalin hyödyntämi nen sekä työurien pidentämisen ja leppoistami sen (Slow life -ajattelun) yhdistäminen esimer kiksi työhyvinvointiin panostamalla. Työstä on tehtävä mukavaa ja palkitsevaa. Kestävää työl listävää edelläkävijyyttä tarvitaan erityisesti näissä teemoissa. Kaiken taustalla on myös ky symys arvoista ja onnellisuudesta (hyvästä elä mästä). 10. Kestävän työllistävän kasvun ja uskalluk sen ajurina toimii kehittymässä oleva biotalous. Metsäklusterista on kehitettävä kestävän kehi tyksen osaamista, teknologiaa, palveluja, puu tuotteita, materiaaleja, kemikaaleja ja energiaa tuottava bioraaka-aineklusteri, joka hyödyntää monipuolisesti erilaisia uusiutuvia raaka-ainei ta. Suomen on siirryttävä biokauteen, jossa kaik ki se, mikä voidaan tehdä uusiutuvista bioraaka-aineista, myös tehdään niistä. Erityisen suuria kasvunäkymiä tarjoavat ekologisen, taloudelli sen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden hal lintaan, kokonaisuuden optimointiin sekä esi merkiksi teollisen ekologian kehittämiseen ja hallintaan liittyvät globaalit ekosysteemipalve lut. Voimme mallintaa esimerkiksi laserkeilauk sella, satelliittikuvilla, GIS-teknologialla sekä 3D- ja CAD-ohjelmistoilla muun muassa glo baaleja energia- ja materiaalivirtoja, teollista ekologiaa, vihreätä logistiikkaa sekä myös foto synteesiä, biodiversiteettiä, rakennetun ympäris tön elinkaarta, ruoantuotantoa ja vedenkäyttöä. Tämänkaltaiset ekosysteemipalvelut liittävät korkeatasoisen tieto- ja viestintäteknologisen osaamisemme globaalisti niukkojen ja kriittis ten luonnonvarojen hallintaan. Samalla voimme palveluvaltaistaa perinteisen teollisen osaami semme. Visio kerää yhteen muun muassa Suomen metsä-, vesi- ja maatalousosaamisen ja yh distää sen tieto- ja viestintätekniikan sekä raken tamisen ja meriteollisuuden osaamisen kanssa.

18 Tulevaisuusvaliokunta 1/ Mitä tulisi tehdä Kööpenhaminan ja Cancú nin riittämättömien päätösten jälkeen? Kööpenhaminan ilmastokokous teki päätöksiä, jotka vahvistavat tavoitetta maailman ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi enintään kahteen asteeseen. Kööpenhaminan ja Cancúnin ilmas tokokoukset eivät kuitenkaan kyenneet teke mään päätöksiä, jotka varmistaisivat laajan ja kattavan ilmastosopimuksen tavoitteen saavutta misen. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että Suomen tulee kuitenkin paitsi toteuttaa EU:n sille asetta mat tavoitteet myös rohkeasti tarttua ilmaston muutoksen haasteen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tulevaisuusvaliokunta asettaa vuoteen 2050 tähtääväksi visioksi sen, että missä tahansa maailmassa ilmakehään päästetään ilmastovai kutukseltaan tonnia hiilidioksidia vastaava mää rä kasvihuonekaasua tai heikennetään hiiltä sito vaa nielua tätä määrää vastaavasti, se aiheuttaa samansuuruisen taloudellisen menetyksen pääs täjälle tai nielun heikentäjälle. Kehittyneiden maiden tapauksessa menetyksen tulee olla tyy pillisesti vero tai esimerkiksi päästökauppaan liittyvä maksu. Kehitysmaissa sen tulee tyypilli sesti olla avustuksen menetys. Vastaavan peri aatteen tulee koskea yhtä lailla hiilidioksidinie lun tuottaman hyödyn hyvittämistä. Suomen tu lee kaikin tavoin sekä EU:ssa että muulla aktii visella kansainvälisellä vaikuttamisella toimia tämän vision mukaisen kattavan ja sitovan sopi muksen aikaansaamiseksi. Tämän vision suun tainen toimenpide on englantilaisen professori Nicholas Sternin asteittain kehittyneissä maissa käyttöönotettava mahdollisimman samansuu ruinen vähintään 20 $/tn:n CO 2 -maksu joko osa na päästökauppaa tai verona. Tällä maksulla voi daan luoda vähitellen avustusten muodossa vas taava taloudellinen kiihoke kehitysmaihin. Esitetyn vision mukaista on, että kasvihuone kaasupäästöjä vähennetään päästön sijainnista maailmalla riippumatta siellä, missä se on kus tannustehokkainta. Tutkimusten mukaan maail manlaajuisesti kustannustehokas tapa torjua il mastonmuutosta näyttäisi nyt olevan hiilen si donta metsiin tai puutuotteisiin. Erityisen kus tannustehokas keino on metsäkadon estäminen. Tulevaisuusvaliokunnan vision kannalta on näin myönteistä, että ensimmäiset todella merkittä vät maailmanlaajuiset askeleet ilmastonmuutok sen torjumiseksi on otettu metsien tuhoamisen välttämisessä kehitysmaissa REDD+-ohjelman muodossa. Valiokunnan vision kannalta yksi suurimpia ongelmia maailmanlaajuisessa ja erityisesti EU:n ilmastopolitiikassa on kuitenkin kasvihuo nepäästöjen ja nielujen heikkenemisen erilainen kohtelu. Suomen on nähtävä mahdollisuutena eikä uhkana hiilinielujen valiokunnan vision suuntaisten laskentasääntöjen kehittäminen. Tu levaisuusvaliokunta katsoo, että suomalaisten tulee kehittyä metsiin liittyvien nielujen ja hiili varastojen parhaiksi asiantuntijoiksi maailmas sa. Ilmastonmuutosta torjuttaessa yrityksillä tu lee olla niiden sijaintipaikasta riippumatta tasavertaiset toimintaedellytykset. Suomen tavoitteeksi tulee asettaa win-win-win-tilanne, missä samanaikaisesti vähennetään maailman päästö jä, turvataan yritysten kilpailukyky ja varmiste taan kysyntä vähäpäästöiselle teknologialle. Hy viä esimerkkejä tällaisista toimista ovat sähkö autojen hankinnalle annetut merkittävät tuet mm. Englannissa ja Tanskassa. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet vie dä ilmastomyönteistä teknologiaa ja osaamista muille maille päästöjen vähentämiseksi puhtai den tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamal lien kysynnän kasvaessa maailmalla. Venäjä ja Kiina tarjoavat Suomelle

19 18 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011 paljon mahdollisuuk sia mm. liittyen Koillisväylän tarjoamiin mullis taviin mahdollisuuksiin talvimerenkulussa. Suomalaisella osaamisella voidaan vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti monikymmenkertainen määrä verrattuna kotimaiseen päästöjen vähennyspotentiaaliin. Tämä jää selonteossa va liokunnan mielestä liian vähälle huomiolle. Energiatukia ja -verotusta koskeva poliitti nen ohjaus pitäisi yhdenmukaistaa Euroopassa ja sähkömarkkinoista pitäisi saada toimivat ja avoimet. Hiilinielut ja sähkön älykäs käyttö Suomen pitkän tähtäimen energiapolitiikan ydinalueina Suomen EU-sitoumuksiin perustuvat linjauk set vuoteen 2020 Euroopan unioni on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuo den 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä sekä kasvattamaan uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Energian säästöön ja ydinvoiman rakentamiseen sekä uu siutuvan energian tuottamiseen liittyvillä pää töksillä Suomi on luonut hyviä edellytyksiä to teuttaa EU:n maallemme asettama tavoite, että hiilidioksidipäästömme alenevat vuoden 1990 tasoon verrattuna 20 prosentilla. Tulevaisuusva liokunta katsoo, että EU:n Suomelle asettamista vuoden 2020 tavoitteista selvästi vaativin on uu siutuvan energian tuotannon tavoite. Tavoitteen mukaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukulutuksesta tulee olla 38 prosenttia, kun uusiutuvan energian osuus vuonna 2007 oli Suo messa 30 prosenttia. Suomi toimitti Euroopan komis siolle uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaisen kansallisen toimintasuunnitel man. Siinä esitettiin suunnitelma siitä, kuinka uusiutuvan energian 38 prosentin loppukulutus osuus saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Tu levaisuusvaliokunta yhtyy hallituksen linjauk seen, jonka mukaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä korvataan uusiutuvilla energialähteillä. Sen sijaan metsäsektorin kansainvälisten näky mien perusteella Suomen vastauksessa EU:lle tehty oletus kymmenellä prosentilla vuoden 2010 tasolta vuoteen 2020 kasvavasta metsäteol lisuuden energiapuun käytöstä on epävarma. Tu levaisuusvaliokunta katsoo, että on tarpeen ke hittää toimintamalleja, joilla 38 prosentin tavoi te vuodelle 2020 saavutetaan myös, mikäli met säsektorin puuenergian tuotanto vähenee. Vuo den 2020 jälkeisestä kehityksestä tulee selvittää, voiko bioenergian käyttöä korvata metsä luontoon tai puutuotteisiin sidotulla hiilellä. Metsät ovat hiilivarasto, nielu on niiden kas vuvauhti. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että kasvihuonekaasunielujen ja hiilivarastojen ke hittämisen sekä energian säästön tulee olla vuo den 2050 tähtäimellä keskeisiä tapoja harjoittaa ilmastopolitiikkaa Suomessa. Erityisesti tulee edistää puurakentamista ja sitä hiilen sidonnas sa vastaavaa toimintaa, jossa biomassaa voidaan käyttää sekä kasvihuonekaasujen hiilivarastona että taloudellisesti tuottavasti. Energiatehok kuus ja investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat keskeisiä tapoja edistää ilmasto- ja ympäristö alan liikevaihtoa, vientiä ja työllisyyttä.

20 Tulevaisuusvaliokunta 1/ Tulevaisuusvaliokunta edellyttää, että halli tus ottaa yhdeksi ilmastopolitiikkansa painopisteeksi metsien hiilinielujen ja hiilivarastojen hallinnan. Hallituksen tulee toimia EU:ssa ja YK:n ilmastoneuvotteluissa niin, että hiilinielu jen vahvistamista ja kasvihuonekaasujen päästö jen vähentämistä kohdellaan yhä yhdenmukai semmin. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että valtioneu voston esittämät noin kahden miljardin euron panostukset uusiutuvaan energiaan vuoteen 2020 mennessä ovat perusteltuja myös vuoteen 2050 ulottuvalla aikaperspektiivillä. Näin on eri tyisesti, kun uusiutuvaa energiaa tuotetaan ta voilla, jotka eivät samanaikaisesti vähennä luon non hiilivarastoja tai heikennä hiilinielujen toi mintaa. Päästökauppa ilmasto- ja energiapolitiikan keskeisenä toimintamallina EU:ssa ja maail manlaajuisesti Päästökaupan säännöt on EU:ssa sovittu vuo teen 2020 saakka. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että ilmastonmuutoksen tehokkaan torjun nan kannalta on ratkaisevan tärkeää, että kaikki maailman maat asteittain kytkeytyvät mukaan lopulta koko maailman kattavaan päästökaup paan. Päästökauppa on helpoimmin maailman laajuisesti toteutettavissa aluksi kohdistuen vain suuriin energiaa tuottaviin tai energiaa paljon kuluttaviin laitoksiin. Toisaalta päästöjä on maailmanlaajuisesti vähennettävissä kustannus tehokkaimmin estämällä metsien hävittämistä. Viitaten vuotta 2050 koskevaan visioonsa, joka on esitetty jaksossa Mitä tulisi tehdä Kööpenhaminan ja Cancúnin riittämättömien päätös ten jälkeen, tulevaisuusvaliokunta katsoo, että pitkällä tähtäimellä on välttämätöntä kytkeä hii linielut osaksi mekanismia, jolla varmistetaan hiilidioksiditonnia vastaavan päästön välttämi sen ja nielun kautta sidonnan yhtenäinen kohte lu. Jos päästö ja nielu voidaan todeta yhtä luotettavasti, ei ole perustetta luoda erilaista taloudel lista kiihoketta hiilidioksidin sitomiselle nielul la ja päästön välttämiselle päästökaupalla. Yksi mahdollisuus edetä valiokunnan vision suun taan on liittää nielut ja hiilivarastot sekä hiiliva rastojen purkaminen osaksi päästökauppaa. Tu levaisuusvaliokunta katsoo, että Suomen tulee olla tässä aloitteellinen hyödyntäen korkeata soista nielu- ja metsäosaamistaan. Suomella on mahdollisuus kehittää metsien nieluasiantunte muksestaan myös merkittävä työllistäjä kansain välisen konsultointitoiminnan muodossa. Metsien puuainekseen perustuvia nielulaskel mia pystytään jo tekemään varsin suurella luo tettavuudella. Suomen metsien nettonielu eli sen nettona sitoman hiilidioksidin määrä oli vuonna 2008 noin 40 miljoonaa tonnia CO2, jos olete taan maaperään liittyvä nettonielu nollaksi. Tämä on lähes 60 prosenttia Suomen noin 70 miljoonaksi hiilitonniekvivalentiksi lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä samana vuonna. Toistaiseksi Suomi ei ole hyötynyt EU:n päästö kaupassa olennaisesti metsänielujensa merkittä västä panoksestaan ilmastonmuutoksen torjun nassa. Yksi keskeinen perustelu tälle on ollut, että metsien ja soiden maaperän kasvihuonekaa supäästöjä ja erilaisten metsän hoidon tapojen vaikutuksia niihin ei pystytä vielä luotettavasti arvioimaan. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että Suomes sa tulee käynnistää pikaisesti luotettavien arvioiden teko metsien ja soiden maaperän toimi misesta hiilinieluina ja varastoina tai kasvihuo nekaasujen vapauttajina. Suomella ei ole katta vaa ja toistettua maahiili-inventaariota, jota voi taisiin käyttää luotettavan laskennan pohjana. Tulevaisuusvaliokunta edel-

21 20 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011 lyttää, että hallitus pikaisesti käynnistää maahiili-inventaarion. Jotta Suomen erilaisten metsätyyppien muodosta mat hiilinielut ja hiilivarastot tulisivat lasketuk si tarpeellisella tarkkuudella, tarvitaan riittävän pitkin aikavälein toistettavia maahiili-inventaa rioita. Valtioneuvoston tulee huolehtia riittävän pitkäjänteisestä seurannasta. Sähkö vuoden 2050 keskeisimpänä energia muotona Viitaten myös talousvaliokunnan sille antamaan lausuntoon tulevaisuusvaliokunta katsoo, että Suomen tulee varautua kasvavaan sähkön kulu tukseen vuoteen 2050 mennessä. Vaikka energian kokonaiskulutus alenisi ja metsäteollisuu den sähkön käyttö vähenisi, ekotehokkaaseen tuotantoon siirtyminen vaatii todennäköisesti li sää sähköä. Teollisuuden tuottavuuden nosto edellyttää sähkön käytön lisäämistä. Uusien tuotteiden, kuten biopolttonesteiden, valmistus, prosessien automatisointi ja uudet tuotantojär jestelmät tarvitsevat energiansa sähkönä. Poltto aineita korvataan sähköllä ja samalla paranne taan energiatehokkuutta. Todennäköisesti myös yhteiskunnan palveluvaltaistuminen kasvattaa osaltaan sähkön kulutusta. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että vuoden 2050 tähtäimellä on hyvin tärkeää panostaa säh kön ja lämmön yhteistuotantoon. Vuoteen 2050 mennessä sähkö ja kaukolämpö on mahdollista tuottaa hyvin alhaisilla päästöillä. Pitkälti nyky teknologialla päästöt on mahdollista pudottaa noin viidesosaan nykytilanteeseen verrattuna. Tällöin suorat päästöt vähentyisivät nykyisestä noin 30 miljoonasta noin kuuteen miljoonaan hiilitonniekvivalenttiin vuodessa. Hiilidioksidin talteenotto Poltossa syntyvän hiilidioksidin talteenottoa on esitetty yhdeksi mahdollisuudeksi, jolla fossii listen polttoaineiden käyttöä voitaisiin jatkaa kestävällä tavalla. Viitaten Saksan parlamentin teknologian arviointiyksikön (TAB) tekemään raporttiin hiilidioksidin talteenoton mahdolli suuksista tulevaisuusvaliokunta katsoo, että toistaiseksi on vähän perusteita luottaa hiilidiok sidin talteenottoon energian tuotannon yhtey dessä merkittävänä mahdollisuutena Suomessa vuoden 2050 tähtäimellä. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että TAB:n ra portin Saksan parlamentille esittämien suositusten mukaisesti tulisi myös Suomessa seurata ak tiivisesti kehitystä hiilidioksidin erottelun, pak kaamisen ja kuljettamisen ja loppusijoittamisen teknologioissa. Tärkeää on myös varhaisessa vaiheessa tunnistaa uusia mahdollisuuksia, ku ten levien käyttö, hiilidioksidin talteenotossa. Tästä mahdollisuudesta on saatu alustavia lupaa via tuloksia Australiassa ja Yhdysvalloissa. Koska hiilidioksidin talteenottoon liittyy myös ongelmallisten sivuvaikutusten mahdollisuus, niistä on myös tärkeää käydä avointa jul kista keskustelua. Suomi joutunee myös osallis tumaan EU:n tasolla talteenottoa säätelevien säädösten valmisteluun. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto ja älykkäät energiaverkot Tulevaisuusvaliokunta pitää sähkön ja lämmön yhteistuotantoa yhtenä lupaavimmista tavoista torjua kasvihuonekaasupäästöjä. Yhdyskuntara kennetta on jatkuvasti kehitettävä

22 Tulevaisuusvaliokunta 1/ siten, että kiinteistöjen lämmitys voi tapahtua tehokkaasti sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantona. Erityisen tehokasta yhteistuotanto on lähellä asutuskeskuksia. Tulee kuitenkin selvittää, mil lä kustannuksilla kaukana asutuksesta olevien (ydin)voimalaitosten lauhdelämpöä voitaisiin käyttää kaukolämpönä. Lämmön ja sähkön il mastonmuutoksen torjunnan kannalta edullisen yhteistuotannon edistämiseksi tulevaisuusvalio kunta edellyttää, että hallitus muuttaa maankäyttö- ja rakennusasetuksia niin, että alueiden hiili dioksidipäästöjen tarkastelu tulee osaksi kaavoi tusprosesseja. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että jatkossa kin yhdyskuntarakennetta on kehitettävä siten, että kiinteistöjen lämmitys voidaan koota kauko lämmön piiriin ja mahdollistaa energiatehokas sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto. Öljy lämmitystä tulee korvata taajama-alueilla kau kolämmöllä ja haja-asutusalueilla sähköön pe rustuvilla lämmitysmuodoilla, kuten lämpöpum puilla. Mahdollisia ovat myös hybridiratkaisut, joissa esimerkiksi bioöljyä käyttävää öljykatti laa täydennetään aurinkolämmöllä ja lämpö pumpuilla. Kaukolämmitetyissä rakennuksissa energiatehokkuudeltaan parhaaseen tulokseen päästään silloin, kun tilojen ja käyttöveden läm mitys toteutetaan kokonaisuudessaan kaukoläm möllä. Kaukolämmön kilpailukykyä ei saisi hei kentää verotuksella tai rakennusmääräyksillä suhteessa rakennuskohtaiseen lämmitykseen. Kaavoitus- ja lupajärjestelmien tulee tukea vä häpäästöisiä energiaratkaisuja. Siirtyminen älykkääseen sähköverkkoon on pitkäaikainen kehitysprosessi ja suuri haaste verkkoyhtiöille. Älykäs sähköverkko vaatii hel pon ja yksinkertaisen käyttöliittymän, josta asia kas voi seurata sähkönkäyttöään ja ohjata sitä. Tärkeä oikean suuntainen askel oli maaliskuun alussa 2009 voimaantullut valtioneuvoston ase tus, jonka velvoittamana valtaosalle sähkökäyttäjistä asennetaan etäluettavat sähkömittarit vuoden 2013 loppuun mennessä. Päätös perus tuu EU:n direktiiviin 2006/32/EY. Direktiivi edellyttää, että sähkön loppukäyttäjille tarjo taan, sikäli kuin se on teknisesti mahdollista sekä taloudellisesti järkevää ja oikeassa suhtees sa mahdollisiin energiansäästöihin, kilpailuky kyisin hinnoin käyttäjäkohtaiset mittarit, jotka kuvaavat tarkasti loppukäyttäjän todellista ener giankulutusta ja antavat tiedot sen todellisesta ajoittumisesta. Etäluettavat älykkäät sähkömittarit ovat äly verkkojen sydän, jotka yhdistävät asiakkaan älykkääseen sähköverkkoon. Kun etäluettavat mittarit on asennettu ja tarvittavat tiedonsiirtoyhteydet saatu käyttöön, asiakkaita voidaan las kuttaa todellisten lukemien perusteella ja heidän sähkönkäyttöään voidaan rekisteröidä tunneittain. Asiakkaan laitteita ja varsinkin sähkön käyttöä lämmitykseen voidaan ohjata aikaa myöden järjestelyjen kautta automaattisesti sähkön het kelliseen hintaan perustuen sähkölaskun pienen tämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähen tämiseksi. Jo nykyinen yösähköllä tapahtuva lämmitys voi pienentää sähkölaskua ja vähentää päästöjä. Sähkömarkkinalain nojalla (valtioneu voston asetus 66/2009) on säädetty, että vuoden 2014 alusta sähköyhtiöiden on toimitettava asiakkaan pyynnöstä tieto tämän kulutuksesta viimeistään vuorokauden kuluessa. Myös lisä palveluja, joilla voi seurata reaaliaikaista säh könkäyttöään, on mahdollista ottaa jo nykyisin käyttöön. Edistyksellisemmät sähköyhtiöt ovat kin jo ottaneet käyttöön etämittausta hyödyntä viä lisäpalveluja, joilla asiakas voi esimerkiksi internetin välityksellä seurata omaa sähkönkäyttöään ja siinä tapahtuvia muutoksia. Etäluetta vista mit-

23 22 Tulevaisuusvaliokunta 1/2011 tareista saatava hyöty energiansäästös sä ja kulutushuippujen tasaamisessa (kysyntä jousto) riippuu olennaisesti siitä, miten laajasti erilaisia etämittaukseen ja älykkääseen sähkön käytön ohjaukseen perustuvia lisäpalveluja saa daan aktiiviseen käyttöön. Valiokunta edellyttää, että Suomen on ta voiteltava vihreää kasvua, jossa säästetään energiaa ja lisätään energiankäytön hyötysuh detta sekä huolehditaan energian hinnan kohtuullisuudesta. Energiaosaaminen laajennettava korkeatasoi seksi energia-, ilmasto- ja ympäristö osaami seksi Energiateknologian vienti oli vuonna 2009 noin 5 mrd. euroa ja ilmasto- ja ympäristöosaaminen työllisti Suomessa noin henkeä. Tulevai suusvaliokunta katsoo, että tavoitteeksi tulisi asettaa, että vuonna henkeä ja vuon na suomalaista työllistyy globaa lissa vertailussa korkeatasoisella energia-, il masto- ja ympäristöosaamisella. Työllisyyden kasvusta noin puolet voisi perustua biosektorin uusiin hiilinieluihin liittyviin kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että yliopistoissa ja ammattikorkeakou luissa on panostettava nykyistä huomattavasti enemmän myös ulkomaisten puulajien ja metsä ekosysteemien tuntemiseen kansainvälisiä asiantuntijatehtäviä varten. Suoluonnon hyvästä tuntemuksesta tulee kehittää erityinen osaamis vahvuus Suomelle. Alan osaamisen pitkäjänteisen kehittämisen tulee olla keskeisenä pyrkimyksenä sen ohella, että hallitus noin kahden miljardin euron panos tuksilla uusiutuvaan energiaan pyrkii vastaa maan vuoteen 2020 mennessä EU:n asettamiin vaatimuksiin. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että menestys edellyttää uusia ja ennakkoluulottomia avauksia. Sen ohella on tärkeää rakentaa aikaisemman osaamisen pohjalle. Suomen perinteisiä vah vuusalueita ovat ainakin bioenergian hyödyntä minen, sähkön ja lämmön yhteistuotanto sekä energiatehokkuuden parantaminen. Biopolitiikka Suomen mahdollisuutena Metsäsektorin uusi suunta on suuri mahdolli suus Suomelle Viitaten jo edellä todettuun tulevaisuusvalio kunta katsoo, että hiilinielujen tulee pysyä oleel lisena osana Suomen ilmastopolitiikassa. Tä män linjauksen merkitystä korostaa Suomen metsäsektorin rakennekriisi. Tulevaisuusvalio kunta katsoo, että metsäluonnon toimintaa hiili nieluna tulee tarkastella paitsi metsien sitoman hiilen kannalta myös metsästä saatujen tuottei den hiilitaseiden näkökulmasta. On toimittava tavalla, joka tuottaa hiilinieluja taloudellisesti edullisella ja metsien hoitoon kannustavalla ta valla. Uusiutuva puu tulee tehdä kilpailukykyi seksi materiaalivalinnoissa. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että erityisesti kaupungeissa asuvien metsänomistajien neuvon tatoimintaa tulee tehostaa. Neuvonnassa tulee perinteisten käyttöjen ohella korostaa metsä luonnon tarjoamia monenlaisia uusia taloudelli sia mahdollisuuksia kuten luontomatkailua ja erikoiskasvien viljelyä. Lähtökohtana neuvon nalle tulee olla metsäluonnon ominaisuuksien tarkka kartoittaminen ja käytön edistäminen.

24 Tulevaisuusvaliokunta 1/ Metsäluonnon hoidon ja hyödyntämisen tai doista on kehitettävä Suomelle kansainvälinen vahvuus. Metsien kaukokartoittaminen ja sel laisten metsänkorjuukoneiden kehittäminen, jot ka osaavat jo kaadon yhteydessä käsitellä puita monipuolisesti ottaen huomioon niiden erityis piirteet, ovat esimerkkejä Suomelle mahdollisis ta tulevaisuuden mahdollisuuksista. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteista mer kittävää menestyspotentiaalia on tulevaisuudes sa varsinkin pakkaamisessa ja biojalostamoiden erikoiskemikaalien tuotannossa. Paperin rinnal le voidaan kehittää uudenlaisia massatuotteita ja materiaaleja. Erityisen merkittäviä uusia työl listämismahdollisuuksia liittyy myöhemmin tar kasteltavaan puurakentamiseen. Mahdollisuuk sia tarjoavat myös muunlaiset puutuotteet ja eri laiset metsään liittyvät palvelut. Metsänkorjuun ja puunjalostusteollisuuden koneet ja laitteet säi lyvät myös tärkeinä työllistäjinä tulevaisuuden Bio-Suomessa, jos Suomi kuuluu edelleen maa ilman johtaviin metsäosaajiin. Vesivarat ja vesiosaaminen Suomen vahvuute na Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että olemassa olevaa vesiosaamista täydentäen ja syventäen suomalaiset voivat kuulua maailman johtaviin vesiosaajiin vuonna Tämä edellyttää, että Suomalaista vesiosaamista tulee kehittää sitä edistävällä koulutuksella ja tutkimuksella. Suomalaisten korkeatasoista osaamista tulee laajentaa orgaanisen aineksen puhdistus tekniikoista vesivarojen yleiseen hallintaan, ku ten yhdyskuntien jätevesien puhdistukseen, ma kean veden lähteiden tehokkaampaan käyttöön ja suolaisen veden puhdistukseen kasteluvedek si. Suomalaisia biotuotteita markkinoitaessa on korostettava, että suomalaista vettä hallinnoi daan oikeudenmukaisesti ja teknisesti korkeata soisesti. On myös tuotava esiin se tosiasia, että Suomi kuuluu jatkossakin niiden maiden jouk koon, joissa puhdas vesi ei ole niukkuustekijä. Suomessa on siten kansainvälisestä näkökul masta järkevää tuottaa myös paljon vettä vaati via tuotteita. Suomesta puurakentamisen edelläkävijä Puutuotteet ja erityisesti puusta valmistetut ra kennukset muodostavat tärkeän hiilivaraston. Sen ohella ne tarjoavat erinomaisen mahdolli suuden edistää talouskasvua ja työllisyyttä Suo messa. Sahat ja puutuoteteollisuuden tehtaat si jaitsevat myös eri puolilla Suomea raaka-aineen lähellä. Puutuoteteollisuuden kehittäminen lisää koko Suomen hyvinvointia, ja siihen kannattaa investoida aluepoliittisistakin lähtökohdista. Puun markkinaosuus uudisrakentamisessa on Suomessa lähes 40 prosenttia, mutta Euroopassa puun osuus rakentamisessa on maasta riippuen vain 4 9 prosenttia. Vaikka puurakentamista voidaan lisätä myös Suomessa, niin viennissä on silti huomattavasti suuremmat mahdollisuudet. Tiheäsyinen suomalainen puu kelpaa moniin sel laisiin käyttöihin, joihin nopeasti kasvaneet puut eivät kelpaa. Esimerkki tällaisesta käytöstä ovat rakennukset maanjäristysalueilla. Tulevaisuusvaliokunta katsoo, että puuraken tamisen ja puutuoteteollisuuden työllisyys on nostettavissa vuoteen 2050 mennessä yli kaksin kertaiseksi nykyisestä noin :sta.