Perustelut 1/6. Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL Oulu Pohjois-Pohjanmaan liitto
|
|
- Kirsi Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1/6 Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry PL Oulu Pohjois-Pohjanmaan liitto Asia: Lausunto Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan luonnoksesta Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n mielestä kaavamuutosta ei tule tehdä. Jo Ydinvoimalahanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulokset osoittavat, että Pyhäjoen Hanhikivenniemi ei sovellu ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Perustelut 1. Maakuntakaavan muuttaminen on ennenaikaista Kaavaluonnos on keskeneräinen Kaavaluonnoksessa ei esitetä mitään sellaista tietoa tai selvitystä, jonka perusteella voitaisiin päätellä, että sähköteholtaan noin MW:n suuruisen ydinvoimalaitoksen rakentamisen mahdollistavalle kaavamuutokselle olisi perusteita. Päinvastoin. Lisäksi kaavaluonnos on tuotu nähtäville keskeneräisenä. Kaavaluonnokseen sisältyvässä vaikutusten arvioinnissa tukeudutaan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiaineistoon, mutta siinä todettuja puutteita ei ole korjattu eikä lisäselvityksiä ole tehty. Vain joitakin täydentäviä selvityksiä esitetään tehtäväksi. Kaavaselostuksen mukaan niiden pitäisi olla nähtävillä tammikuussa 2009, mikä tarkoittanee tarkasteltavana olevaa luonnosvaihetta (kaavaselostuksen kohta 5.2. kaavan valmisteluaineistosta), mutta ne puuttuvat nähtävillä olevasta aineistosta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole vielä päättynyt, sillä yhteysviranomainen ei ole antanut omaa lausuntoaan. Monissa ympäristöselostuksesta annetuissa lausunnoissa ja mielipiteissä arviointiselostus on todettu puutteelliseksi ja vaaditaan lisäselvityksiä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus pitää puutteita osin vakavina ja toteaa, että ympäristöselostuksen perusteella Hanhikivenniemen soveltuvuutta ydinvoimalan sijoituspaikaksi ei voida päättää. Runsaan kriittisen palautteen johdosta olisi ollut syytä odottaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn valmistumista ennen vaihekaavaluonnoksen esille asettamista. Luonnosvaihe on kaavaprosessin tärkein palautteenantotilaisuus. Seuraava eli ehdotus on liian myöhäinen vaihe esittää lisäselvityksiä. Luonnos on tuotava uudelleen nähtäville, kun lisäselvitykset ovat valmiita, ellei todeta, että kaavahanke raukeaa joko ennenaikaisena tai selvitysten perusteella toteuttamiskelvottomana. Kuten korkein hallinto-oikeuskin on useissa yhteyksissä todennut, selvitysten riittävyys on keskeinen vaatimus arvioitaessa maankäyttöön voimakkaasti vaikuttavia ehdotuksia.
2 2/6 Kaavoihin ei tule tehdä varauksia ydinvoimalalle kaiken varalta Perusteltua olisi ollut odottaa valtioneuvoston päätöstä ydinvoiman lisärakentamisesta. Kaavamuutosta kiirehtimällä on heikennetty demokraattisen päätöksentekojärjestelmän uskottavuutta ja mahdollisuuksia harkittuun päätökseen. Valtioneuvoston myönteisen periaatepäätöksen jälkeenkin sijoituspaikkakunnilla on veto-oikeus estää hankkeen tulo alueelleen. Hankkeen perustelut ovat heikot Vaihekaavaa perustellaan epäitsenäisesti Fennovoima Oy:n liiketaloudellisilla syillä ja niitä tukevilla Energiateollisuus ry:n arvioilla. Ne, eli sähkön jatkuvaan kasvuun vastaaminen ja riippuvuuden vähentäminen sähköntuonnista, ovat tarkoitushakuisia ja yksipuolisia ja asiantuntijoiden kumoamia syitä. Ydinvoima ei sisälly maakunnan omaan energiastrategiaan ja on ristiriidassa maakunnan omiin energiavaroihin, eritoten uusiutuvien energianlähteiden kehittämiseen pohjaavan energiatulevaisuuden kanssa. Maakunnan energiaratkaisuja punnittaessa on otettava huomioon sen nykyinen tuotantorakenne ja siihen suunnitellut muutokset ja katsottava, mikä tuotantotapa vastaa parhaiten tuleviin haasteisiin ja Suomen tekemiin sitoumuksiin. Ydinvoiman lisärakentamista perustellaan keinona torjua ilmastonmuutosta. Kaavaselostuksessa esitetään, että ydinvoimalaitoksen tuottama hiilidioksidineutraali sähkö vähentää on kansallisesti ja merkittävästi energiatalouden hiilipäästöjä ja samalla hillitsee ilmastonmuutosta. On totta, että energian tuotanto ja kulutus ovat ilmastopolitiikan keskiössä. Kasvihuonekaasujen päästöjen vähennys edellyttää voimakasta päästöjen leikkausta, yleisten arvioiden mukaan teollisuusmaissa jopa 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Kuitenkaan Fennovoima Oy ei ole esittänyt ydinvoimahankettaan fossiilista energiantuotantoa korvaavaksi. Kaavaselostuksessa eritoten todetaan, ettei hanke saa vähentää fossiilisen turpeen käyttöä energiantuotannossa. Jos ydinvoima pienentää turpeella tuotetun lauhdesähkön kysyntää, turpeelle pitää kehittää uusia käyttökohteita sen aseman turvaamiseksi. Ydinvoima ei ole kuitenkaan elinkaarensa aikana hiilineutraali. Ydinvoiman ilmastovaikutuksia arvioitaessa on koko ydinvoiman tarvitsema polttoaine- ja sähköntuotantoketju sekä jätteenkäsittely otettava huomioon. Fennovoima Oy perustaa hankkeensa ennen muuta sähkön kulutuksen kasvuun ja sähkön vientiin yhdistyville Euroopan unionin sähkömarkkinoille. Selvitysten puutelista Kaava laadittaessa maankäyttöratkaisuja ei voi perustella samoilla, tahallisesti laiminlyödyillä selvityksillä kuin Fennovoima. Kaavaluonnos ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 9 vaatimusta riittävistä selvityksistä. Kaavoittajan esitys lisäselvityksistä on puutteellinen. - Esimerkiksi lauhdeveden vaikutuksista merialueeseen on tehtävä asiantuntevampia selvityksiä kuin mitä Fennovoima Oy on esittänyt. Ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että ''jopa perustiedot puuttuvat, paikkatietoa on kerätty laiskasti'' ja pahoitellaan, että Fennovoima Oy ei arviointityössään ole käyttänyt hyväkseen olemassa olevaa ekosysteemimallia vesistöön joutuvan lämpökuorman vaikutusten selvittämisessä. - Vedenalaisen luonnon ja pohjan selvitykset puuttuvat, vaikka kaavassa esitetään varaus laivaväylän ruoppaukselle ja satamalle. - Kun hanketta perustellaan halvan sähkön tuotannon turvaamisella, vaikutusten
3 arvioinnissa on selvitettävä sen taloudellisia ja ympäristövaikutuksia, eritoten vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin, ruokkiiko halpa sähkö kulutuksen kasvua ja tuottaako se siten yhä uusia päästölähteitä, mikä vaikeuttaa päästöjen leikkauksia. - Kappaleessa 4.7 vaikutuksista muihin hankkeisiin ja yhteisvaikutuksista todetaan, että sekä ydinsähkön että tuulivoimahankkeiden rakentamisella on tarvetta kasvattaa säätösähköntuotantoa. Asiantuntijat ovat kuitenkin kumonneet säätövoiman lisärakentamisen tarpeen sille tuulivoimakapasiteetille, joka Suomeen on suunnitteilla. Tuulivoimaa voi sijoittaa eri puolille maata, jolloin tuuliolosuhteista johtuva tuotannon vaihtelu ei aiheuta säätövoiman lisäämisen tarvetta. Ydinvoimayhtiöille sen sijaan on Suomessa taattu oikeus käyttää voimaloita tasaisesti parhaalla hyötysuhteella, jolloin muut energiantuotantomuodot joutuvat mukautumaan kulutukseen. Keinotekoisen halvan sähkön aiheuttamien kuormitushuippujen leikkaaminen on tärkeä keino vähentää energiantuotantoa. Kaavoittajan tulee myös selvittää, millaiset vaikutukset ydinvoimalahankkeella on maakunnan energiantuotannon kehitykseen ja vaikeuttaako se siirtymistä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. - Vaikka ilmastonmutoksen torjuntaa käytetään kerkeästi hyväksi hanketta puoltavana syynä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia alavalla rannikolla ei Fennovoima Oy:n selostuksessa ole selvitetty. Meriveden pinnan nousun ja äärevöityvien sääolojen, kuten myrskyjen lisääntymisen vaikutuksia ydinvoimalaan, loppusijoitettavan ydinjätteen varastointiin ja matala- ja keskiaktiivisen laitosjätteen loppusijoitukseen laitospaikkakunnalle on arvioitava. Arvio on ulotettava vähintään vuoden päähän. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat ottamaan huomioon energiaverkostoja koskevat sään ääri-ilmiöt ja tulvien riskit. - Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa matala- ja keskiaktiivisen, paikkakunnalle ikuisesti varastoitavan jätteen vaikutukset jäävät epäselviksi. Selostuksessa annetaan ymmärtää, että vastuu siitä on ydinvoimayrittäjällä vain sen ajan, kun laitos on toiminnassa. Vastuunkannon tarvetta myös vähätellään. Laitoksen toiminta-ajan pysyväksi tarkoitetusta varastosta muun muassa poistetaan sinne kertyvä sade- ja pohjavesi, mutta laitoksen purkamisen jälkeen jäte on ns. loppusijoitettu ja jää ilman valvontaa. Kaavaluonnoksessa matala- ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoitusta Hanhikivenniemelle ei voi kevyesti sivuuttaa. Kaavavarauksen tekemiseksi ei riitä tieto, että jäte sijoitetaan joko maan alle tai päälle. Epämääräinen ilmaus kertoo, että selvitykset eivät ole riittäviä päätöksentekoa varten. - Linnustoon kohdistuu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hanhikiven linnusto on valtakunnallisesti arvokas. Siihen kuuluu muun muassa useita uhanalaisia ja lintudirektiivin lajeja. Niemi sijaistee myös lintujen muuttoreitillä, mikä on otettava huomioon arvioitaessa varsinkin voimansiirron vaikutuksia. Haittojen vähentämiseksi kaavoittajan on selvitettävä, onko mahdollista toteuttaa voimansiirto maakaapelin välityksellä luontoarvoiltaan krittisillä paikoilla. Velvoite rakentaa maakaapeli on yksi olennaisista seikoista pääteltäessä, onko ydinvoimalan sijoitus Hanhikivenniemelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu. - Kantaverkon vahvistamisen ympäristövaikutuksia pitää ylipäänsä arvioida ja ottaa huomioon jo nyt. Lisäkapasiteetin tarve on niin mittava, että uusilla voimansiirtolinjauksilla on huomattavia alueidenkäytöllisiä vaikutuksia. Niillä taas on merkitystä arvioitaessa ydinvoimalan sopivuutta Hanhikivenniemelle. 3/6
4 4/6 - Hanhikivenniemeä ja sen lähiseutua luonnehtivat luonnon- ja kulttuuriympäristön vaalimista korostavat aluevaraukset. Alueella on merkittävä määrä, 173 hehtaaria, Merestä metsäksi -yhteistoimintaverkoston kokeiluhankkeessa vapaaehtoisesti suojeltua alaa. Tämän lisäksi niemellä on noin 110 hehtaaria muita, eri tavoin suojeltuja alueita: yksityinen luonnonsuojelualue (4 ha), luonnonsuojelulain luontotyyppejä (merenrantaniittyjä 94 ha), vesilain kluuveja (8 ha), metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (18 ha) ja kunnan omalla päätöksellä suojelema maa-ala (30 ha). Luonnontilaisia merenrantaniittyjä ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu (luonnonsuojelulaki 29 ). Toimenpide, joka vaarantaa enintään kymmenen hehtaarin suuruisen kluuvijärven, on kielletty (vesilaki 15 a ). Hanhikivenniemellä on iso merkitys maankohoamisrannikon erityispiirteiden säilyttämisessä. Erityinen valtakunnallinen alueidenkäyttötavoite velvoittaa ottamaan huomioon maankohoamisrannikolla ilmiön taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Rakennuspaikkoja valittaessa pitää turvata maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen edustavuus. Hanhikivenniemellä on säilynyt mahdollisuus suojella ainutlaatuista sukkessiosarjaa. Sen alueellisen edustavuuden merkitystä luvataankin selvittää. Ottaen huomioon maankohoamisrannikon erikoisuuden ja nykyisin vähäiset mahdollisuudet suojella niiden kasvillisuutta Hanhikivenniemen merkitys ilmiön vaalimisessa korostuu. Sillä on valtakunnallista merkitystä ja iso painoarvo arvioitaessa alueen soveltuvuutta ydinvoimalan sijoituspaikaksi. Hankkeen toteuttaminen muuttaa niemen teollisuusalueeksi eikä luonnon kehityssarjoja ole mahdollista suojella laitoksen lomassa. - Ydinvoimalan viiden kilometrin suojavyöhykkeen sisäpuolelle jää muun muassa Parhalahden-Syölätinlahden-Heinikarinlammen Natura-ohjelmaan kuuluva suojelualue. Alueeseen kuuluvan Maunuksen rantaniityn suojelun ensisijainen keino on laidunnus. Muitakin suojeltuja arvokkaita perinnebiotooppeja jää suojavyöhykkeen sisään. Kaavassa on selvitettävä, miten ydinvoimala vaikuttaa alueiden hoidon kehittymiseen. Kaavakartassa kohdemerkintä perinnemaisemakohde sisältää suunnittelumääräyksen: alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Suunnittelumääräys jää kuolleeksi kirjaimeksi, jos esimerkiksi paras hoitomuoto, laidunnus käy mahdottomaksi. Vaihtoehtoisia maankäyttömuotoja Tutkiakseen ja selvittääkseen ydinvoimalaitoksen vaatimia aluevarauksia ja muutoksia aiempiin suunnitelmiin kaavoittaja ei voi tyytyä selvittämään ja vertailemaan vain hankevastaavan tarjoamia vaihtoehtoja. Rakentamatta jättäminen on ympäristövaikutusten arvioinnissa 0-vaihtoehto, joka ei hankevastaavalle ole mielekäs selvitysten kohde. Kaavoittajalle alueen maankäytön kehittäminen sen nykyisiä ominaispiirteitä ja vahvuuksia hyödyntäen on kuitenkin keskeinen vaihtoehto. Nykyinen alueidenkäytöllinen painopiste on luonnonsuojelussa ja virkistyskäytössä. Kaavoittajan tehtäviin kuuluu myös selvittää vaihtoehtoa, jossa maakunta profiloituu merituulivoiman tuottajaksi. Yksinomaan Perämerelle on suunnitteilla hyvinkin ydinvoimalan tuottamaa energiaa vastaava määrä tuulivoimaa. Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavamuutoksessa hahmotettu kantaverkon vahvistus ei riitä, jos sekä ydinvoimala- että suunnitteilla olevat merituulivoimalahankkeet toteutuvat. Merituulivoimalasuunnitelmilla vastataan kuitenkin uusiutuvan energian tuotannon kehittämistarpeisiin, joten ne ovat ensisijaisia.
5 5/6 Maakuntakaavan vaikutukset Ydinvoimavaihekaava ei toteuta lain sisältövaatimuksia eikä alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslain 3:22 :n mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on vastikään tarkistettu. Yhtenä syynä tarkistukseen ovat ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haasteet. Tarkistetuissa tavoitteissa lisäykset koskevat siksi nimenomaan energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista. Kaavaselostuksesta puuttuu vaatimus edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä (4.3 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ja 4.5 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto). Koko asia yksinkertaisesti sivuutetaan. Uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytysten painotus on kuitenkin yksi lisäys tarkistettuihin alueidenkäyttötavoitteisiin. Suomi on sitoutunut Euroopan unionin uusiutuvia energiamuotoja koskevan direktiivin tavoitteisiin ja on päättänyt nostaa uusiutuvien energiamuotojen osuuden 38 prosenttiin loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman lisääminen edesauttaa tavoitteeseen pääsyä, mutta lisäydinvoima tekee siitä entistä vaikeamman saavuttaa. Yksi iso, keskitetty sähköntuottaja vie mahdollisuuksia uusiutuvien energiantuotantomuotojen kehittämiseltä ja markkinoilta. Maakunnalla on selvä valinnan paikka: ydinvoimaa vai tuulivoimaa ja muita uusiutuvia. Molempiin varautuva maakuntakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimuksia maakunnan tarkoituksenmukaisesta alue- ja yhdyskuntarakenteesta, alueidenkäytön ekologisesta kestävyydestä ja ympäristön ja talouden kannalta kestävistä liikenne- ja teknisen huollon järjestelyistä. Monimuotoisuuden vaaliminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen kaavamuutoksessa on muutoinkin kovin valikoivaa ja ydinvoimahanketta puoltavia. Esimerkiksi tavoitteen 'edistää luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyttämistä' toteuttamiseksi riittää kaavoittajan mukaan se, että direktiivilajien esiintymät on otettu huomioon kaavaratkaisussa ja merkitty karttaan. Luontoarvojen menetyksiä tuskin voisi enempää vähätellä. Kaavamuutos on pahasti ristiriidassa juuri nykyisten luonnonsuojelupainotteisten aluevarausten kanssa. Kuten ympäristövaikutusten arviointiselostuksessakin on huomautettu, alueen luonne muuttuu teollisuusalueeksi. Vaihtoehtojen vertailu ei onnistu, jos vaikutuksia ei asiallisesti arvioida. Kaavamuutos on kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja koskevan alueidenkäyttötavoitteen vastainen eikä toteuta MRL:n 4:28 :n vaatimusta maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimisesta. Kaavamuutoksen seurauksena monet nykyiset suojeluvaraukset pyyhkiytyisivät pois itse laitosalueella, minkä lisäksi huononnuksia tapahtuisi vielä tie- ja voimalinjojen alle jäävillä alueilla. Muutokset heikentäisivät maakuntakaavan tasapainoa eri maankäyttömuotojen välillä. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Hanhikivenniemen esillä olevat vaihtoehtoiset maankäyttömuodot, ydinvoimalan sisältävä teollisuusalue ja nykytilan vaaliminen ja kehittäminen, ovat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Kaavaselostuksessa ei kuitenkaan kerrota, miten aiotaan menetellä, jos Fennovoiman ydinvoimalahanke kariutuu kokonaan tai Hanhikivenniemi ei tule valituksi sijoituspaikaksi. Kun ydinvoimalan mahdollistava kaava estää alueen kehittämisen, olennaista on myös tietää, kuinka kauan kaavassa aiotaan ydinvoimalaoptio säilyttää. Sitä voisi kutsua kaavoittajan varsinaiseksi 0- vaihtoehtoksi.
6 6/6 Elinympäristön laatu Alueidenkäyttötavoite vaatii kiinnitettäväksi erityistä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Vaihtoehtoisia maankäyttömuotoja arvioitaessa ja verrattaessa pitää ottaa huomioon vakavan onnettomuuden mahdollisuus. Kaavaselostuksen mukaan onnettomuuden välitön vaikutusalue käsittää Pyhäjoen ja Raahen sekä niihin rajoittuvat kunnat, joita ovat Siikajoki, Vihanti, Kalajoki, Merijärvi, Oulainen ja Alavieska. Käytännössä ydinvoimala rakennetaan olettaen, että isompia evakuointeja ei tarvitse koskaan tehdä. Jos tarve sellaiseen tulisi, minne esimerkiksi pyhäjokiset tai raahelaiset onnettomuuden sattuessa siirrettäisiin tai miten kävisi Rautaruukin toiminnalle? Maakunnan ja koko Pohjois-Suomen suurin asutuskeskittymä Oulu sijaitsee Hanhikivenniemeltä noin 100 kilometrin päässä. Onnettomuuksien todelliset taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset jätetään huomiotta, vaikka erilaiset häiriötilanteet ovat ydinvoimalaitoksisssa jokapäiväisiä. Vakavat, läheltä piti tilanteet eivät ole harvinaisia edes ns. länsimaisissa laitoksissa. Luokitteluasteikon toiseksi pahimmankin kategorian mukaisen onnettomuuden vaikutukset lienevät melkoiset. Sellaisen seurauksia tulisi tarkastella huolellisesti vaihekaavan valmistelussa. Vastuun kantajia olemme nykyisin voimassa olevien lakien ja sopimusten mukaan me, kansalaiset, eivät voimayhtiöt. Lopuksi Luonnonsuojelupiirin mielestä kaavamuutoksen valmistelua ei tule jatkaa. Ydinvoimalan rakentamisen mahdollistavalle kaavamuutokselle ei ole Hanhikivenniemellä edellytyksiä. Niemi on Pohjois-Pohjanmaan maankohoamisrannikon ja siten koko valtakunnan mittakaavassa todellinen helmi. Ydinvoimala tuhoaisi valtakunnallisesti erittäin merkittävän luonnonalueen ja mitätöisi sen vaalimiseksi tehdyn luonnonsuojelutyön ansiokkaat saavutukset, kuten hyvässä yhteistyössä maanomistajien kanssa suojellut edustavat ehyet metsäsukkessiosarjat. Esko Saari puheenjohtaja Merja Ylönen sihteeri
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotTIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA
TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön
LisätiedotLuontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotMETSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
LisätiedotVantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto
Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta
LisätiedotTurvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.
Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotSATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotEkologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE
Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA
LAUSUNTO POPELY/4343/2015 Pohjois-Pohjanmaa 1.7.2016 Raahen kaupunki Kaupunginhallitus Raahen kaupungin kirjaamo (sähköinen) Lausuntopyyntönne 4.3.2016 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUKSEN LAUSUNTO KOPSA III:n
LisätiedotUudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)
Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit) - kulttuuriympäristön näkökulmasta Rakennusperinnön ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 11.4.2018 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset
LisätiedotKirkonkylän osayleiskaava
Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset
LisätiedotPro Hanhikivi ry - Helena Maijala - Hanna Halmeenpää
YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA Pro Hanhikivi ry - Helena Maijala - Hanna Halmeenpää Ympäristövaliokunta 1.6.2010 Ydinenergialaki 6 Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa
LisätiedotLausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö
Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen
LisätiedotENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
LisätiedotTOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö
TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-
LisätiedotPielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala)
LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen Tekninen virasto Pielisen rantaosayleiskaavan (Lieksa/ etelä) osittainen muutos (Ala-Rantala) Kaava-alueen sijainti Maankäyttö- ja rakennuslain 63 sekä -asetuksen
LisätiedotAla-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan
LisätiedotHIRVENSALMI. Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan Kouranta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavan muuttaminen tilan 407-3-30 Kouranta osalta 11.11.2016 Maanmittauslaitos 2016 HIRVENSALMI Länsiosan rantaosayleiskaavamuutos (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Keski-Suomen ELY-keskus 19.04.2017 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotKaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari
Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019
LisätiedotStorklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:
Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotMuonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-
LisätiedotKaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO
SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti
LisätiedotKaavamerkinnät ja -määräykset
SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Council of Oulu Region HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI RAAHE
POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Council of Oulu Region HANHIKIVEN YDINVOIMAMAAKUNTAKAAVA PYHÄJOKI RAAHE Tiivistelmä kaavaluonnoksen selostuksesta 18.12.2008 1 MIKÄ MAAKUNTAKAAVA ON JA MITEN SE VAIKUTTAA? Maakuntakaavassa
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA
LisätiedotKAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
LisätiedotRANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotInari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014
LisätiedotKolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...
LisätiedotSAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA
ENONKOSKI SAIMAAN RANTAYLEISKAAVAMUUTOS MUUTOS KOSKEE TILOJA 13:37 KONTIONIEMESSÄ, 17:59 KURTINNIEMESSÄ JA 10:176 MUSTALAMMEN RANNALLA 25.2.2014 Näkymä Kurtinniemestä pohjoiseen Leväsentie 23 H 142 70780
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotSiilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma
67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.01.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotKuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),
Lisätiedot1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää
LisätiedotInari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotYleisötilaisuuden ohjelma
Yleisötilaisuuden ohjelma 1) Tilaisuuden avaus 2) YVA-menettely ja YVA-selostuksen sisältö - Yhteysviranomaisen edustaja 3) Kemijärven biojalostamohankkeen tilannekatsaus - Boreal Bioref Oy 4) Hankkeeseen
LisätiedotMuutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )
HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA VALITTAJA Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava 26.10.2016 (273 ) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry.,
LisätiedotKaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius
Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset Liisa Bergius 11.11.2015 MRL:N YLEINEN TAVOITE (MRL 1 ) Järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus
LisätiedotLuhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus
Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-
LisätiedotOsmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVA
KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.
LisätiedotMuonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 19.12.2016 Seitap
LisätiedotKolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599599404201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotHöyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta-asemakaavojen kumoaminen
PIHTIPUTAAN KUNTA Höyhtiönlahden, Kontanniemen ja Ruponlahden ranta- Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.4.2019 P37114 Kaavaselostus 1 (17) Timo Leskinen 1.4.2019 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö
ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa
Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA
LisätiedotJanakkalan kunta Turenki 5.9.2013
1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.
LisätiedotRANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015
LisätiedotMerialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012. Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto
Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi 2012 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto EU Meripolitiikka, merialuesuunnittelu, meristrategiadirektiivi
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotKaavassa ei ole huomioitu valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 24 ) säädetyllä tavalla.
1 KUOPION HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Valitus Kiteen kaupunginvaltuuston päätöksestä 17 26.4.2010 Viite 9/8/800/2010 Muutoksenhakijat Keski-Karjalan luonto ry Allintie 2 82500 Kitee Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri
LisätiedotKarkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija
LisätiedotRovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.09.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2018 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä on
LisätiedotVESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-
LisätiedotOSALLISTUMIS-JA ARVIONTISUUNNITELMA
Teollisuuskylän 9. kaupunginosan osakorttelia 125 ja korttelia 128, osaa Maakarintietä sekä puistoalueita koskeva asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako (Lieksan Saha Oy:n asemakaavamuutos) Kuva 1: Ilmakuva
LisätiedotNurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Nurmeksen keskustaajaman rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vatilahti ja Palonpohja) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1: Osittaisen muutoksen sijainti Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen
LisätiedotMähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)
LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:
LisätiedotEdsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:
Edsevön asemakaavan muutos (Edsevön eritasoliittymä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599402201608 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016
KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
LisätiedotYDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA. PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää
YDINVOIMALAN SIJOITUSPAIKKANA PRO HANHIKIVI RY. Helena Maijala ja Hanna Halmeenpää Talousvaliokunta 2.6.2010 Talousvaliokunta 2.6.2010 Ydinenergialaki 6 : Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä
LisätiedotLausunto, Ihoden asemakaavan muutos, kortteli 29, Pyhäranta, luonnos
Varsinais-Suomi LAUSUNTO 28.3.2018 Diaarinumero VARELY/658/2018 Pyhärannan kunta Pajamäentie 4 23950 Pyhäranta kunta@pyharanta.fi Lausuntopyyntönne, saapunut 28.2.2018 Lausunto, Ihoden asemakaavan muutos,
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA
RUOKOLAHDEN KUNTA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OININGILLA Selostus Kaavaehdotus 2.5.2013 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ..2011 KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ..2011 O N S U L T I N G Kaavaselostus I 2.5.2012 Rantayleiskaavan
LisätiedotSalla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotYhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.
Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä
LisätiedotNELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI T 5 JA 6 SEKÄ MY-ALUETTA
Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMVUONON VUOPAJAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI T 5 JA 6 SEKÄ MY-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 24.10.2017 Seitap Oy
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE
YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ASIA: Valitus Lapin liiton valtuuston 25.11.2009 kokouspöytäkirjan 21 :n kohdalla tekemästä päätöksestä, jolla valtuusto on hyväksynyt Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan.
LisätiedotKONTIOLAHTI. MARJALA-ONTTOLA-PILKKO-PUNTARIKOSKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOS tilan 31:88 ja siitä lohkottujen tonttien osalta
KONTIOLAHTI MARJALA-ONTTOLA-PILKKO-PUNTARIKOSKI OSAYLEISKAAVAN MUUTOS tilan 31:88 ja siitä lohkottujen tonttien osalta 29.4.2016 Maanmittauslaitos 2016 KONTIOLAHTI Marjala-Onttola-Pilkko-Puntarikoski
LisätiedotMAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak ) ASEMAKAAVASELOSTUS Suonenjoen kaupunki Maankäytön ja suunnittelun palvelualue
MAANTIEALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (ak 009037) Koskee Iisvedentien maantiealuetta (Suonenjoki-Vesanto maantie 545, kiinteistötunnus 778-895- 0-545) Lentokentän teollisuusalueen ja Iisveden teollisuusalueen
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotSUONENJOKI. RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SUONENJOKI RASTILAN (Suonenjoen kylä tila 4:8) RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN 3.3.2016 SUONENJOKI Rastilan ranta-asemakaavan muuttaminen Maankäytönsuunnittelu (OAS) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan
LisätiedotELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 19.2.2016 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN UUDISTAMINEN Alustava työ- ja arviointisuunnitelma Ympäristöministeriö on aloittanut valmistelun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotKatsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015
Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotMuonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaluonnoksen selostus
Muonio KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200
LisätiedotMAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET
1 MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET K y m e n l a a k s o n j a E t e l ä - K a r j a l a n m a a k u n n a t Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Lisätiedot