YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE ASIA: Valitus Lapin liiton valtuuston kokouspöytäkirjan 21 :n kohdalla tekemästä päätöksestä, jolla valtuusto on hyväksynyt Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaavan. VALITTAJA: Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry, Kemi VALITTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE: Asianajaja Aimo Tervahauta Asianajotoimisto Aimo Tervahauta Ky Kauppakatu 15, PL 45, Kemi Puh tai Fax Sähköposti: VAATIMUKSET: Valittaja vaatii, että ympäristöministeriö 1) jättää vahvistamatta valituksenalaisen ydinvoimamaakuntakaavan kokonaisuudessaan, koska kaava ei täytä MRL:n 28 :ssä asetettuja sisältövaatimuksia ja koska se on MRL:n 1 :ssä määriteltyjen yleisten alueidenkäytön ja rakentamisen tavoitteiden ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä perustuslain 20 :n vastainen ja koska se perustuu puutteellisiin selvityksiin. 2) siinä tapauksessa, että ympäristöministeriö vahvistaa kaavan, se jättää määräämättä maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin kaava saa lainvoiman. 1

2 PERUSTELUT: Vaatimus 1 MRL:n 1 :n mukaan lain tavoitteena on järjestään alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. MRL:n 28 :ssä säädetään yksityiskohtaisesti maakuntakaavan sisältövaatimuksista. Sen mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on ensinnäkin otettavan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Lapin liiton valtuuston hyväksymästä ydinvoimamaakuntakaavasta ja kaavoitusmenettelystä käy selvästi ilmi, että siinä on ollut alueidenkäytöllisesti ainoastaan yksi tavoite eli tarkoitus kaavoittaa Fennovoima Oy:lle ydinvoimala-alue Simon Karsikkoniemeen. Mitään muita tarkoitusperiä kaavahankkeesta ei ilmene eikä muita alueenkäyttötavoitteita ole käsitelty eikä huomioitu. Jo se seikka, että kaavan on käytännössä laatinut sama Fennovoima Oy:n kustantama suunnittelutoimisto, joka on laatinut Fennovoima Oy:n YVA -selostuksen, osoittaa, että kaava on Fennovoima Oy:n omiin tarpeisiinsa tuottama kaava, jossa muut kaavoitusintressit ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on paitsi kaavan laatijan myös kaavoituksessa mukana olleiden viranomaisten taholta unohdettu. Valtioneuvoston valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta antaman päätöksen mukaan: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle (4.3, sivu 2). Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista (4.3, sivu 3) Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa ylikunnallisena yhteistyönä. 2

3 Alueidenkäytössä tulee edistää energia säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. (4.3. sivu 4) Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. (4.4. sivu 4) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (4.4, sivu 4) Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojeluun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. (4.4, sivu 5) MRL:n 28 :n mukaan Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen: 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kun tarkastellaan Lapin liiton valtuuston hyväksymää ydinvoimamaakuntakaavaa edellä lueteltujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MRL:n 28 :n säännöksen pohjalta, on todettava, että ydinvoimamaakuntakaava on niiden vastainen ainakin seuraavilta osin: 1) Kaavan mukainen ydinvoimala-alue sijoittuu Kemin kaupungin kylkeen siten, että laitoksen 5 kilometrin suojavyöhykkeellä asuu noin vakituista asukasta ja 20 kilometrin varautumisvyöhykkeellä yli asukasta. Lisäksi viidenkymmenen kilometrin säteellä laitoksesta sijaitsevat Tornion ja Haaparannan kaupunkikeskustat. 3

4 Ydinvoimalan sijoittaminen näin lähelle asutuskeskuksia on vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja vastoin myös Säteilyturvakeskuksen omia ohjeita ydinvoimaloiden turvallisesta sijoittamisesta. Säteilyturvakeskuksen voimassa olevien ohjeiden - joista keskuksella itsellään on nyt eri tulkinta - mukaan pysyvien asukkaiden määrä suojavyöhykkeellä pitää olla alle 200 henkeä. Kaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon sen enempää Säteilyturvakeskuksen ohjeita kuin esimerkiksi vuosina julkaistua Kikk -tutkimusta eli saksalaista arvostettua tutkimusta, jonka mukaan viiden kilometrin etäisyydellä ydinvoimaloista asuneilla lapsilla oli 117 prosenttia normaalia suurempi riski sairastua leukemiaan ja 60 prosenttia keskimääräistä suurempi riski sairastua muihin syöpiin. Kaavassa ei siis ole kiinnitetty erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien ennalta ehkäisemiseen eikä jätetty riittävää etäisyyttä asutukseen onnettomuusriskin sisältävästä ydinvoimalaitoksesta. 2) Kaavassa ei ole osoitettu ydinvoimalan tuottamalle korkea-aktiivisen jätteenkäsittelylaitokselle aluetta. Itse asiassa Fennovoima Oy:llä, jolle kaava on räätälöity,ei ole toistaiseksi minkäänlaista tietoa siitä, minne se jätteet sijoittaisi tai miten se ne käsittelisi. Vakavinta on kuitenkin vielä se, että Fennovoima Oy:n suurimmalla yksittäisellä omistajalla E:ON:lla on sama ongelma kuin Fennovoima Oy:llä, eli ei mitään tietoa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Valittajan käsityksen mukaan on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MRL:n vastaista laatia sellaista ydinvoimalakaavaa, joka ei osoita aluetta ydinvoimalan jätteiden käsittelylaitokselle tai niiden loppusijoitusratkaisua. 3) Kaavassa ei ole selvitetty, miten ydinvoimalla tuotettu sähkö edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä, joita selvityksiä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vaativat. Selvittäminen on jätetty tekemättä varmaankin siitä syystä, että ydinvoimalan rakentaminen Suomeen ja Simoon ei näitä tavoitteita voi edistää. Toisaalta, jotta kaava olisi laillisesti laadittu, nämäkin selvitykset pitää tehdä. Lienee selvää, että mitä enemmän Suomeen rakennetaan ydinvoimaa, sitä kauemmaksi karkaavat energian säästötavoitteet ja uusituvan energian lisäämistavoitteet suhteessa uusiutumattomiin energianlähteisiin, mukaan lukien ydinvoiman. 4) Kaavassa ei ole huomioitu sitä, että tunnetut uraanivarat ovat rajallisia ja että ne saattavat loppua jo sadan vuoden kuluessa kokonaan. Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ei siten ilmene millään tavalla kaavaratkaisusta vaan päinvastoin tältäkin osin ongelma on jätetty selvittämättä ja kaava perustettu puutteellisiin ja kaavan laatimisperusteiden vastaisiin tietoihin. 4

5 5) Kaavassa ei ole huomioitu sitä, että Lappi, johon Simokin kuuluu, on vielä luonnonolosuhteiltaan ja ympäristöltään aluetta, joka luontevasti ja yhä enenevässä määrin soveltuu matkailuelinkeinon tarkoituksiin. Lappi on maailmalla Suomen tunnetuin matkailukohde. Kohteeseen eivät sovi sen enempää ydinvoimala kuin uraanikaivoksetkaan. On käsittämätöntä välinpitämättömyyttä, että ydinvoimalan merkitystä Lapin matkailulle ei ole kaavassa lainkaan selvitetty. Vaikuttaa siltä, että kaavan laatijoiden, joilla tietysti on vain omat intressinsä, lisäksi myös siitä päättävät demokraattisesti valitut elimet ovat vaihtaneet maakunnan kehittämisstrategiansa täysin uusiksi ja ilmeisesti ajattelemattomuuttaan. Kaavassa on jäänyt siten huomioimatta maakunnan tarkoituksenmukainen aluerakenne ja maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset. Kaava on tältäkin osin lain vastainen. 6) Kaavassa suhtaudutaan ympäripyöreästi ja ylimielisesti Karsikkoniemen valtakunnallisestikin merkittävän kalastajakylän kulttuuriympäristöön ja luonnonperintöön. Kaavassa kylläkin todetaan, että muutokset ovat huomattavia ja että alueella on merkittävä rantaluonto ja kasviesiintymiä sekä runsas linnusto. Niiden säilymisestä esitetään tietona vain se, että ne tai ainakin osa niistä ydinvoimalan tullessa menetetään. Mitään varmistuksia niiden säilymisestä ei kaavassa anneta vaikka valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja MRL:n 28 :n 6 -kohta niitä edellyttävät. Karsikkoniemen ympäristössä on mm. seuraavassa mainittuja erityisiä luonnonarvoja: a) Siellä on merkittävää linnustoa mm. Karsikkojärvellä, Korppikarinnokalla, Karsikkoniemen edustan luodoilla ja saarilla ja Röynin Keppimatalan -alueella [3: s. 27; 4: s. 26, 30, 31]. Esitetyllä Karsikon ydinvoimalaitosalueella ja sen lähiympäristössä pesii mm. seuraavia EU-direktiivin liitteessä 1 mainittuja uhanalaisia tai erityistä suojelua vaativia lajeja (Suomen uhanalaiset lajit, YM 2000): vaarantuneet lajit nauru- ja selkälokki ja peltosirkku; silmälläpidettävät käki ja kivitasku; EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit: sääksi, teeri, kurki, pikkulokki, kalatiira, lapintiira, liro, pyy ja laulujoutsen [23: s. 7-8]. Näiden lajien ja niiden elinympäristöjen suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Esim. Karsikon ranta-alueilla ja sen edustan saarilla pesii mm. seudulla harvinaiset pikku- ja selkälokkiyhdyskunnat, kala- ja lapintiira. Karsikkojärven suoalueella pesii mm. sääksi. Kyseisten lajien pesimäpaikat tulee turvata ja lintuyhdyskunnat säilyttää. Elinympäristön muutos olisi laitoshankkeen toteutuessa dramaattinen ja heikentäisi esimerkiksi lintudirektiivin mukaisten lajien suojelua. b) Karsikkoniemessä on hyvin runsaasti uhanalaisten ja muutoin huomioitavien kasvilajien esiintymiä ja muita arvokkaita luonnonesiintymiä [12: s ; 49: s. 22; 3: s. 16, 17, 24 30, 34, 36; 50: s ; 4: s ; 31: s. 1, 4; 7: s. 78; 5: s. 126; 51: s. 38, 89, 90, 95, 96, , ; 52: s. 52, 53, 56, 67, 71; 53: s. 29, 30, 32, 34, 35], joista merkittävä osa todennäköisesti tuhoutuisi kokonaan tai osin, jos ydinvoimalaitos sijoitettaisiin Karsikkoniemeen [31: s. 4; 30: s. 4]. Karsikkoniemessä sijaitsee myös runsaasti luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Myös Karsikkoniemen yleiskaavaluonnokseen 2006 liittyvät selvitykset osoittivat alueella olevan useita erityisen arvokkaita luontokohteita [8, 22] ja arvokkaita luontokohteita on esitetty myös maakuntakaavan selostusehdotuksessa. c) Karsikkoniemeen johtava tie kulkee 1-luokan pohjavesialueen päällä [8]. Ydinvoimalan huoltotieksi parannettava tie vaarantaa pohjavesialuetta [30: s. 4, 5]. 5

6 Sen sijaan, että Karsikkoniemeen kaavoitetaan edellä mainittujen erityisten luonnonarvojen alueelle ja niiden viereen energiahuollon alue, jolle voidaan sijoittaa ydinvoimalaitos, näillä alueilla pitää olla kaavamerkintä, joka turvaa näiden alueiden luonnonarvojen säilymisen. Jos jostakin syystä katsottaisiin, että ydinvoimala olisi sellainen välttämätön hanke, joka olisi hyväksyttävää sijoittaa jonnekin, niin siinä tapauksessa olisi hyväksyttävää kaavoittaa ydinvoimalaitosalueeksi sellainen alue, jossa mahdollisimman vähän rikottaisiin vaatimuksia ekologisesta kestävyydestä, luonnonarvojen vaalimisesta, ympäristöhaittojen vähentämisestä, turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä ja siitä, että oikeuden haltijoille ei aiheuteta haittaa, ja jossa voitaisiin noudattaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta (4.4) siitä, että edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Karsikkoniemi ei ole tällainen alue, jossa kaavoittaminen ydinvoimalaitosalueeksi olisi hyväksyttävää, koska Suomen rannikolta löytyy useita alueita, joissa em. vaatimusten rikkomukset jäisivät vähäisemmäksi kuin sijoitettaessa ydinvoimalaitosta Karsikkoniemeen. Tällaisia alueita on esim. Loviisan ja Olkiluodon olemassa olevien ydinvoimalaitosten ympäristössä sekä Fennovoimankin YVA-selostuksessaan esittämillä alueilla ainakin Ruotsinpyhtäällä - sekä varmaankin monin paikoin muuallakin Suomen rannikolla. Edellä mainitut vaihtoehtoiset alueet eivät ole linnustollisesti niin merkittäviä kuin Karsikkoniemi. Eikä niillä sijaitse niin paljoa kuin Karsikkoniemessä uhanalaisten tai muuten huomioitavien eliölajien esiintymiä eikä luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä [7: s. 5; 49: s. 19]. Mm. edellä mainittujen seikkojen perusteella ydinvoimalaitoksen kaavoittaminen Karsikkoniemeen on vastoin seuraaviakin valtakunnallista tavoitetta: (4.4) alueidenkäytöllä edistetään luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä; alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet ja alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota; alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luontoarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen luonnon kestokyvyn turvaamiseksi (4.7); energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon asutus ja arvokkaat luontokohteet (4.5). 7) Ydinvoimalan vaikutukset alueen virkistyskäytölle ohitetaan yhtä kevyesti kuin vaikutukset kulttuuriympäristölle ja luonnolle. Todetaan, että kymmenittäin lähinnä kemiläisten kesämökkejä poistuu ja että muillekin mökkiläisille ydinvoimala aiheuttaa melu- ym. ongelmia ja alueen käyttö marjastukseen ja muuhun luonnossa virkistäytymiseen huononee tai poistuu joiltakin osin kokonaan. Siitä, miten menetetyt alueet korvataan riittävästi kaavassa ei lausuta mitään vaikka valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja MRL:N 28 :n 7 -kohta sitä edellyttävät. 8) Ydinvoimalan vaikutukset Perämeren herkälle luonnolle ja vesialueelle ohitetaan viittaamalla joihinkin muualla tehtyihin tutkimuksiin ja toteamalla, että jäähdytysvesillä ei arvioida olevan vaikutuksia kalojen, siis lohen ja meritaimenen vaellukseen, että luonnonsuojelualueisiin ei kohdistu suoranaisia vaikutuksia mutta suojeltujen rantaniittyjen umpeenkasvu voi kuitenkin voimistua merialueen lämpenemisen johdosta. Kaavan mukaan rantavyöhykkeen luonnonarvoja pyritään säästämään. Alueen käytön ekologista kestävyyttä ei ole siten tutkittu. Kaavoittaja ainoastaan väittää niistä jotakin, tulokset saadaan sitten, jos laitos rakennetaan 6

7 Maakuntakaavan laatiminen ei siten perustu lain vaatimiin selvityksiin eikä sen sisältö lakiin eikä hyväksyttyihin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. 9) Ydinvoimalaitoksen sijoittamisen turvallisuutta meneillään olevan ilmastonmuutoksen ja siitä seuraavan merenpinnan nousun, maanjäristysten ja yleisen terrorismin uhkan oloissa matalalle merenrantaniemelle ja lähelle yleistä lentoreittiä ei ole juurikaan kaavassa selvitetty. Maailmalla käytävä keskustelu merenpinnan nousun ja myrskyisyyden lisääntymisen vaikutuksista samoin kuin ydinvoimaloihin kohdistuvasta lisääntyvästä terroriuhkasta on ohitettu kaavassa aivan kuin ne eivät olisi lainkaan todellisia ja vakavasti otettavia ongelmia. Syynä lienee kaavoittajan tietämättömyys ja välipitämättömyys kaavan vaikutuksista ja seurauksista näissä suhteissa.. Selvitykset näiltäkin osin ovat riittämättömiä. 10) Suomen perustuslain 20 :n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille eli myös kaavoittajalle, joka ei voi vahvistaa lain määräämän luonto- ja ympäristövastuun vastaisesti laadittuja kaavoja. Edellä esitetyillä perusteilla Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry vaatii, että ympäristöministeriö jättää valituksenalaisen ydinvoimamaakuntakaavan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja MRL:n vastaisena vahvistamatta. Vaatimus 2 Lapin liiton valtuusto on pyytänyt, että ympäristöministeriö määrää kaavan tulemaan voimaan mahdollisista valituksista huolimatta. Vaatimustaan valtuusto ei ole millään tavalla perustellut eikä vaatimukselle myöskään voi olla mitään asiallisia perusteita. Päinvastoin tässä ydinvoimamaakuntakaavassa sovelletaan nyt ensimmäistä kertaa nyt voimassa olevia MRL:n säännöksiä ja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita päätettäessä maakuntakaavasta ydinvoimalaa varten. Tästä syystä on välttämätöntä, että kaavaratkaisu tulee voimaan vasta, kun se on saanut lainvoiman. Kemissä Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry Laati: Aimo Tervahauta asianajaja, Kemi 7

8 Liitteet: 1. jäljennös valituksenalaisesta Lapin liiton valtuuston tekemästä päätöksestä, josta ilmenee myös päätöksen nähtävilläolo/tiedoksisaantiaika Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry:n säännöt, joista ilmenee yhdistyksen toimiala/valitusoikeus Viitteet 3. Pöyry Environment Oy, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, Kaavaselostus, ehdotus , Lapin liitto, 86 s. + liite [4], 4. Liite 1. Maakuntakaavan vaikutusten arviointi, 49 s., [3]:n liite. 23. Kemin-Tornion lintuharrastajat Xenus r.y., Simon Karsikon alueen linnustoselvitykset 2009, Fennovoiman periaatepäätöshakemuksen lisäselvitys, , 13 s., 5. Teollisuuden Voima Oyj, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä, Eura Print Oy 02/2008, 220 s., 7. Fortum Power and Heat Oy, Loviisan ydinvoimalaitoksen laajentaminen kolmannella voimalaitosyksiköllä, Ympäristövaikutusten arviointiselostus, 214 s., Fennovoima, Ydinvoimalaitoksen periaatepäätöshakemus, Lisäselvitykset, huhtikuu 2009, 124 s., 8. Tapani Honkanen, Karsikkoniemen yleiskaava, yleiskaavaehdotus, Seitap Oy, Simon kunta, Rovaniemi , Tapani Honkanen, Simo, Karsikkoniemen yleiskaava, Yleiskaavaehdotuksen selostus kaavaehdotusvaiheessa, Simon kunta, Seitap Oy, , Rovaniemi , täydennetty , 26 s., Eira Luokkanen, Tiina Kämäräinen, Lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, Lapin ympäristökeskus, , LAP J , 6 s., Arto Ahokumpu, Metsähallituksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitosten ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, , TEM:n dnro 7131/815/2008, 6 s., Fennovoima Oy, Pöyry Energy Oy, Ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostus, Helsinki 2008, ISBN , 388 s. + 2 liitettä, Pöyry Environment Oy, Kemi-Tornio alueen ydinvoimamaakuntakaava, Kaavaselostus, ehdotus , Lapin liitto, BSP1, 76 s. + liite. 51. Fennovoima, Hakemus ydinenergialain (990/1987) 11 :n tarkoittamaksi ydinvoimalaitoksen rakentamista koskevaksi valtioneuvoston periaatepäätökseksi, Ydinenergia-asetuksen (161/1988) 24 :n i kohdan perusteella edellytetyt lisäselvitykset, , 128 s., 8

9 9 52. Pöyry Energy Oy, Ydinvoimalaitoshanke, Kalojen lisääntymisaluekartoitukset Pyhäjoella, Ruotsinpyhtäällä ja Simossa, Fennovoima Oy, lokakuu 2009, 60K , 79 s., f 53. Karoliina Ilmarinen, Jouni Leinikki, Panu Oulasvirta, Ydinvoimalaitoshanke, Vedenalaisen luonnon nykytilan kuvaus, Alleco Oy, Fennovoima Oy, lokakuu 2009, 62 s.,

10 10