KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Makkaramäen ns. Karusellin alueen asemakaavan selostus Kankaanpään kaupungin 10. kaupunginosan (Makkaramäki) korttelit sekä katualueet, puistoalueet ja maisemallisesti arvokkaat peltoalueet YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO ,

2

3 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus MAKKARAMÄEN ns. KARUSELLIN ALUEEN ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Kankaanpään kaupungin 10. kaupunginosan (Makkaramäki) kortteleita sekä katualueita, puistoalueita ja maisemallisesti arvokkaita peltoalueita koskeva asemakaava. Asemakaavan tunnus: Asemakaavan päiväys: , Kaavan laatija: Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Kankaanpään kaupunki, Ympäristökeskus, Suunnittelutoimisto PL 36, Kankaanpää, Puh Sähköposti: ilmari.mattila@kankaanpaa.fi Vireille tulosta ilmoitettu: Ympäristölautakunta: , Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Suunnittelualue sijaitsee Kankaanpään keskustan kaakkoispuolella Makkaramäen kaupunginosassa. Alue rajoittuu lounaassa Laviantiehen, luoteessa Pansiantiehen sekä muualla maa- ja metsätalousalueeseen. Kuva 1. Kaava-alue osoitekartalla.

4 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimitystä Karusellin alueen asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on tekeillä olevan Keskustan osayleiskaavan mukaisesti laajentaa keskustan kaupunkirakennetta liittyen tiiviisti jo rakennettuihin alueisiin ja saada keskustan tuntumaan uusia, houkuttelevia tontteja. Perusteena on myös vuonna 2006 tehty keskustaajaman kaavoituksen ja vesihuollon lievealueselvitys, minkä mukaan kaupungin viemäriverkkoa on tarkoituksenmukaista laajentaa suunnittelualueelle ottaen huomioon alueella jo oleva asutus ja Ruokojärven läheisyys. Kuva 2. Maanmittauslaitos ortoilmakuva 08/2012 (

5 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteutus LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Meluvaikutukset Vaikutukset kulttuuriympäristöön Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 28

6 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselvitys Havainnekuva Kaavoitustilannekartta Asemakaavakartta Asemakaavamääräykset ja merkinnät Asemakaavan seurantalomakkeet Kansikuva Viistoilmakuva, Lentokuva Vallas Oy 2013 Selostus Janne Tuomisto Valokuvat Janne Tuomisto ja Maija Anttila Kaavakartta Marjo Lahtinen 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Satakunnan maakuntakaava Kankaanpää Taajamien osayleiskaava (oikeusvaikutukseton) Kankaanpään Keskustan osayleiskaava, joka on valmisteilla. 4. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä, Ruokojärven kulttuuriympäristö rajoittuu kaavaalueeseen. 5. Kankaanpään kaupungin kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjelma Kantatien 44 eli Laviantien meluselvitys Luontokartoitus ja kaavarunko 2006 ( AirIx Ympäristö Oy) 8. Kankaanpään keskustan rakennusinventoinnit (Laura Hesso) ja Kankaanpään Ruokojärven ja Laviantien rakennusinventointi 2003 (Laura Hesso). 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Asemakaavan laadinta on käynnistynyt Kankaanpään kaupungin aloitteesta. Ympäristölautakunta päätti käynnistää Makkaramäen kaupunginosan laajennusalueen (ns. Karusellin alueen) asemakaavoittamisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kankaanpään kaupungin suunnittelutoimistossa sekä kaupungin Internet-sivuilla välisen ajan. Ensimmäinen asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnoksen nähtävilläoloajan jälkeen kaavaan tehtiin merkittäviä muutoksia, joten kaava päätettiin laittaa uudelleen luonnoksena nähtäville. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat toisen kerran nähtävillä välisen ajan. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Asemakaavassa on osoitettu asuntorakentamiseen yhteensä 36 tonttia, joista 8 parita-

7 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus lotonttia, 2 AP-tonttia sekä AL-tontti. Kaava-alueen halkaisee Pansiantieltä Laviantielle osoitettu Kirkkokatu, joka toimii alueen pääkatuna. Kaava-alueen itäosaan on osoitettu lisäksi Jussilankatu ja siihen liittyvät uudet tonttikadut, Liimunkatu ja Tommilankatu. Kaava-alueen keskelle on osoitettu laaja-alainen Makkaramäenpuisto, joka on maisemallisesti ja luontoarvoiltaan kaunis virkistysalue alueen ja lähialueen asukkaille. Kaava-alueen reunamille on osoitettu lisäksi kaksi pienempää lähivirkistysaluetta. Laviantien varren maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä MA Asemakaavan toteutus Kaava-alueen rakentamisesta katujen ja muun kunnallistekniikan osalta vastaa kunta. Tontit rakentuvat tonttien ostajien / omistajien toimesta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualue on melko harvaan rakennettua, länsiosiltaan pelto- ja itäosiltaan metsävaltaista aluetta. Alueella maasto nousee itään päin mennessä ja itäosiltaan alue onkin varsin kallioista. Alueen pinta-ala on yhteensä 14,1315 ha. Luontokartoittaja Kristiina Peltomaa on tehnyt alueen luontoselvityksen opinnäytetyönään kevään ja kesän 2011 aikana (selostuksen liitteenä). Luontokartoituksessa alue on kuvioitu metsä- ja luontotyyppeihin alueen muu käyttö huomioon ottaen. Keskeisiä luontoarvoja alueella ovat arvokkaat kallioalueet, jyrkänteet ja lehtokasvillisuus. Kuva 3. Karusellin alueen kallioista metsämaisemaa. Kuva Maija Anttila.

8 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Rakennettu ympäristö Pääosa suunnittelualueen rakennuskannasta sijaitsee Kirkkokadun varrella. Kirkkokadun länsipuolella sijaitsee kolme omakotitaloa talousrakennuksineen. Kirkkokadun itäpuolella sijaitsee viisi omakotitaloa talousrakennuksineen sekä entisen kenkätehtaan rakennus. Kuvat 4-6. Kirkkokadun länsipuoliset omakotitalot. Kuvat Maija Anttila ja Janne Tuomisto.

9 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Kuvat Kirkkokadun itäpuoliset omakotitalot. Kuvat Maija Anttila ja Janne Tuomisto. Kuvat Entinen kenkätehtaan rakennus Kirkkokadun varrella. Kuvat Maija Anttila.

10 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Jussilankadun alkupäässä, sen itäpuolella sijaitsee kaksi omakotitaloa talousrakennuksineen. Kuvat Jussilankadun itäpuoliset omakotitalot. Kuvat Maija Anttila. Väestö Karusellin alueella on harvaa omakotiasutusta. Alue liittyy pohjoisessa Makkaramäen asuinalueeseen, joka on jo pääosin rakennettu. Väestön ikähaitari on alueella laaja. Palvelut Kankaanpään keskustan palveluihin on alueelta matkaa noin 2 kilometriä. Kuntoutuskeskus sijaitsee alle kilometrin päässä. Työpaikat Pansian teollisuusalue sijaitsee reilun kahden kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta. Muutoin työpaikat sijaitsevat lähinnä keskustassa, kaupungin muilla teollisuusalueilla sekä Niinisalon varuskunnassa. Virkistys Kaava-alueen keskelle on osoitettu iso ja maisemallisesti kaunis Makkaramäenpuisto. Kaava alueen reunamille on lisäksi osoitettu kaksi pienempää lähivirkistysaluetta. Liikenne Kaava-alueen halkaisee Pansiantieltä Laviantielle kulkeva Kirkkokatu. Pansiantien ja Kirkkokadun risteysalueelta lähtee myös Jussilankatu, johon liittyvät Liimunkatu ja Tommilankatu. Varsinkin Laviantie on vilkasliikenteinen ja se aiheuttaa myös melupäästöä kaava-alueen länsiosiin. Myös Pansiantieltä tulee ajoittaista meluhaittaa, raskasajoneuvojen kiihdyttäessä ylämäkeen. Tekninen huolto Kaava-alue tullaan liittämään vesi- ja viemäriverkostoon. Osa suunnittelualueesta on jo nyt viemäriverkon piirissä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Laviantien ja Pansiantien liikenne aiheuttaa alueelle melupäästöjä, mikä on huomioitu kortteleiden kaavamääräyksissä.

11 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueen rakennusinventoinneissa; Kankaanpään keskustan rakennusinventointi (Laura Hesso) ja Kankaanpään Ruokojärven ja Laviantien rakennusinventointi 2003 (Laura Hesso) alueella ei inventoituja kohteita. Kaava-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Ruokojärven kulttuuriympäristöön Maanomistus Kaava-alueella on sekä kaupungin että yksityisten maanomistusta. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeellä (kk) taajamatoimintojen alueelle (A). Suunnittelualueen itäosiin ulottuu lisäksi maakuntakaavassa arvokkaan geologisen muodostuman merkintä (ge2).

12 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus

13 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus

14 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Yleiskaava Alueella on voimassa Kankaanpää Taajamien osayleiskaava 1992 (oikeusvaikutukseton), joka on hyväksytty Osayleiskaavassa suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja lähivirkistysaluetta (VL). Kankaanpään Keskustan osayleiskaava, joka on valmisteilla. Suunnittelualue on osayleiskaavassa asemakaavalla toteutettavaa asuntoaluetta (AP-01), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1) sekä maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA).

15 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. Pohjakartta Kankaanpään kaupungin numeerinen pohjakartta, joka on hyväksytty ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kankaanpään kaupunki on hankkinut maata kaava-alueelta (maankäyttösopimuksin) asuntorakentamista varten. Kaupungille on tärkeää saada lisää pientalotontteja tarjolle, koska tonttitarjonnan riittävyys ja alueiden vaihtoehtoisuus on elinehto kaupungin kehittymiselle. Perusteena kaavoitukselle on myös vuonna 2006 tehty keskustaajaman kaavoituksen ja vesihuollon lievealueselvitys, minkä mukaan kaupungin viemäriverkkoa on tarkoituksenmukaista laajentaa suunnittelualueelle ottaen huomioon alueella jo oleva asutus ja Ruokojärven läheisyys. 4.2 Asemakaavan suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan laadinta on käynnistynyt Kankaanpään kaupungin aloitteesta. Ympäristölautakunta päätti käynnistää Makkaramäen kaupunginosan laajennusalueen (ns. Karusellin alueen) asemakaavoittamisen. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavaluonnoksen laatimisvaiheen vuorovaikutusmenettelyyn Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Kaavahankkeen osallisia ovat kaava alueen kiinteistöjen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä alueen merkityksellisen sijainnin takia kaikki kaupunkilaiset. Suunnittelun viranomais- ja yhteistyötahoja ovat Varsinais Suomen Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY keskus), Satakuntaliitto, Pohjois Satakunnan peruspalvelu liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) terveys ja ympäristönsuojelu viranomaisena, Satakunnan pelastuslaitos, rakennusvalvonta, mittaustoimi, tekninen keskus ja Vatajankosken sähkö Oy. Kaavahankkeen vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa sekä kaupungin kotisivuilla Internetissä.

16 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahankkeesta on käyty neuvotteluja alueen maanomistajien kanssa suunnittelun alusta asti. Myös maankäyttösopimusten esivalmistelut on aloitettu osan maanomistajista kanssa hyvin varhaisessa vaiheessa. Kaavahankkeesta järjestettiin lisäksi kaavakokous (kaavan esittelytilaisuus) kaupungintalolla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kankaanpään kaupungin suunnittelutoimistossa sekä kaupungin Internet-sivuilla välisen ajan. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan, jolloin osalliset ovat voineet esittää mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Nähtävilläolosta informoitiin kirjeitse maanomistajia, rajanaapureita, viranomaisia ja yhteistyötahoja sekä lisäksi siitä tiedotettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Nähtävilläoloaikana saatiin Pohjois-Satakunnan Peruspalvelu-Liikelaitoskuntayhtymän lausunto sekä Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Satakuntaliiton ja kahden yksityisen maanomistajan kommentit. Luonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaan tehtiin merkittäviä muutoksia, joten kaava päätettiin laittaa uudelleen luonnoksena nähtäville. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat toisen kerran nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläoloaikana saatiin Satakuntaliiton, Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Satakunnan pelastuslaitoksen lausunnot sekä neljä huomautusta. Toisesta luonnoksesta saadun palautteen pohjalta kaavaan tehtiin seuraavia muutoksia: - Kirkkokadun leveyttä ja rajausta tarkistettiin. Katualuetta kavennettiin 12 metriin siten, että tien leveys on nykyisen tien keskilinjasta noin 6 metriä kumpaankin suuntaan. Kirkkokadun muutoksen vuoksi myös Kirkkokatuun rajautuvien tonttien rajauksia tarkistettiin. - Korttelin 812 tontit 4 ja 5 yhdistettiin yhdeksi tontiksi ja samalla tontin käyttötarkoitus muutettiin asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. - Korttelien ja korttelin 822 tonttien 3-5 kaavamääräystä on täsmennetty, koska korttelit ovat osin arvokkaalla kallioalueella. Myös lu tontinosia on lisätty. - Pansiantien osa-alue on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. - Korttelin 813 käyttötarkoitukseksi on muutettu AO VL-1 alueiden määräykseen on lisätty: Alueelle voidaan sijoittaa leikki- ja pelikenttiä. - Jussilankadun ja Liimunkadun kulmauksen liittymäkielto (korttelissa 822) on poistettu. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolosta tiedotettiin kuulutuksella Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Osallisilla on ollut mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lisäksi lausunnot asianomaisilta viranomaisilta ja yhteistyötahoilta. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana saatiin Satakunnan Museon ja Satakuntaliiton Lausunnot sekä Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kommentti. Lisäksi kaavaehdotuksesta saatiin neljä muistutusta.

17 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Satakunnan ELY-keskuksessa Porissa käytiin Kankaanpään kaupungin kehittämiskeskustelu yhdessä Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Satakuntaliiton edustajien kanssa. Kehittämiskeskustelussa käytiin lävitse myös Makkaramäen asemakaavahanketta, jonka sisältöä viranomaiset kommentoivat. Kaavaehdotuksesta saadun palautteen ja kehittämiskeskustelun pohjalta kaavaan tehtiin seuraavat muutokset: - Kirkkokadun katualuetta kavennettiin 10 metriin ja samalla katuun rajautuvien tonttien rajauksia tarkistettiin. - Korttelin 811 ja Laviantien väliin osoitettiin puistokaistale, joka samalla yhdisti kaksi erillistä puistoaluetta. - Korttelin 811 länsiosaan lisättiin istutettava alueen osa. - Korttelin 811 tontin 2 rakennusalaa kavennettiin. - VL-alueiden indeksoinnit tarkistettiin. - Makkaramäenpuistoon lisättiin ohjeelliset ulkoilureitit. - Pansiantien varteen lisättiin ajoneuvoliittymäkiellot. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä kaavamuutoksista informoitiin niitä maaomistajia kirjeitse ja neuvotteluissa, joita muutokset koskivat ja maanomistajille annettiin mahdollisuus kommentoida muutoksia ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on osoittaa Karusellin alueelle erilaisia pientalotontteja omakoti-, paritalo- ja rivitalorakentamisen tarpeisiin. Keskeisiä tavoitteita ovat lisäksi laadukkaat kaupungin sisääntulonäkymät ja liittyminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, riittävät ja toimivat virkistysalueet sekä luonnonarvojen huomioon ottaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavahankkeen aikana on laadittu useita vaihtoehtoisia kaavaluonnostelmia. Kaava on muuttunut useaan otteeseen, johtuen lähinnä maanomistajien kanssa tehtyjen maankäyttösopimusten kulloisesta tilanteesta. Ensimmäisessä nähtävillä olleessa luonnoksessa kaavaan oli merkitty vaihtoehtoinen rajaus suppeammasta kaava-alueesta, mikäli maanomistajien kanssa ei olisi päästy sopimuksiin. Ensimmäisen kaavaluonnoksen laati silloinen kaupunginarkkitehti Maija Anttila.

18 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Ensimmäinen nähtävillä ollut asemakaavaluonnos, jonka laati silloinen kaupunginarkkitehti Maija Anttila. Toinen kaavaluonnos mukailee pääosin ensimmäistä kaavaluonnosta, suurimpina muutoksina korttelin 820 supistaminen ja korttelin 822 jatko yhdellä tontilla. Vaikutuksiltaan toinen kaavaluonnos ei siten merkittävästi poikkea ensimmäisestä kaavaluonnoksesta.

19 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavalla muodostuu Erillispientalojen korttelialueet AO-24, AO-27, AO-28 ja AO-29, Asuinpientalojen korttelialue AP-13, Asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL-24, Lähivirkistysalueet VL-4, Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet MA-1 sekä Katualueet. Kaavan laadinnan perustana on ollut Airix Ympäristö Oy:n vuonna 2006 laatima aluetta koskeva kaavarunko, joka liittyy keskustaajaman kaavoituksen ja vesihuollon lievealueselvitykseen. Laadinnan perustana on ollut myös aluetta koskevat luontoselvitykset. Kaavarungon mukaisesti Laviantien varren maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on kaavassa osoitettu MA-1 alueiksi. Myös alueen arvokkaat kallioalueet on kaavassa pyritty mahdollisuuksien mukaan säilyttämään osoittamalla ne suurelta osin lähivirkistysalueiksi. Kallioita on pyritty lisäksi suojelemaan osoittamalla tonteille mahdollisimman luonnonmukaisena säilytettäviä alueen osia (lu). Kaavaratkaisussa hyödynnetään pääosin olemassa olevia teitä, jolloin uusia teitä tulevat olemaan ainoastaan Liimunkatu ja Tommilankatu. Alueen rakennuskanta on sijoittunut pääosin olemassa olevien Kirkkokadun ja Jussilantien varteen. Kirkkokatu kulkee Pansiantieltä Laviantielle ja toimii samalla alueen pääkatuna. Pansiantien ja Kirkkokadun risteysalueelta lähtee Jussilankatu (Jussilantie), johon alueen uudet tonttikadut liittyvät. Kaavassa on osoitettu yhteensä 14 asuinkorttelia, pääosin yksi ja kaksiasuntoisille rakennuksille. Alueelle on kuitenkin mahdollista rakentaa myös rivitaloja. Korttelin 812 tontille 4 ja korttelin 821 tonteille 2 ja 3 on mahdollista rakentaa rivitalo. Kaavassa on annettu yleismääräykset: - julkisivumateriaali vaalein sävyin - harjakatto tai porrastettu katto - katteen väri tiilenpunainen

20 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Airix Ympäristö Oy:n vuonna 2006 laatima aluetta koskeva kaavarunko, joka liittyy keskustaajaman kaavoituksen ja vesihuollon lievealueselvitykseen Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on 14,1280 ha. Tonttien pinta-alat ja rakennusoikeudet ovat seuraavat: Kortteli 809 Pinta-ala Rakennusoikeus Tontti m2 250 k-m2 Tontti m2 350 k-m2 Kortteli 810 Tontti m2 450 k-m2 Tontti m2 350 k-m2 Tontti m2 350 k-m2 Kortteli 811 Tontti m2 300 k-m2 Tontti m2 300 k-m2

21 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Kortteli 812 Tontti m2 400 k-m2 Tontti m2 400 k-m2 Tontti m2 400 k-m2 Tontti m k-m2 Tontti m2 300 k-m2 Kortteli 813 Tontti m2 300 k-m2 Tontti m2 300 k-m2 Kortteli 814 Tontti m2 300 k-m2 Kortteli 815 Tontti m2 300 k-m2 Tontti m2 300 k-m2 Kortteli 816 Tontti m2 250 k-m2 Tontti m2 250 k-m2 Tontti m2 300 k-m2 Kortteli 817 Tontti m2 250 k-m2 Tontti m2 250 k-m2 Kortteli 818 Tontti m2 300 k-m2 Tontti m2 300 k-m2 Kortteli 819 Tontti m2 350 k-m2 Tontti m2 350 k-m2 Tontti m2 350 k-m2 Kortteli 820 Tontti m2 500 k-m2 Kortteli 821

22 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Tontti m2 300 k-m2 Tontti m2 500 k-m2 Tontti m2 500 k-m2 Kortteli 822 Tontti m2 400 k-m2 Tontti m2 400 k-m2 Tontti m2 300 k-m2 Tontti m2 300 k-m2 Tontti m2 300 k-m2 Tonttien yhteismäärä on 36 ja kokonaisrakennusoikeus on k-m2. Alueen kokonaispinta-alasta noin 57,5 % osoitettu asuntorakentamiseen Palvelut Kankaanpään keskustan palveluihin on alueelta matkaa noin 2 kilometriä. Kankaanpään kuntoutuskeskus sijaitsee alle kilometrin päässä kaava-alueesta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavahankkeen keskeisiksi tavoitteiksi asetettiin laadukkaat kaupungin sisääntulonäkymät ja liittyminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Ruokojärven kulttuurimaisema). Tavoitteet on huomioitu kaavassa osoittamalla Laviantien varren maisemallisesti arvokkaat peltoalueet MA-1 alueiksi, joita koskee seuraava määräys: Alue on säilytettävä avoimena peltona. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, rakennelmia eikä ilmajohtoja. Myös alueen arvokkaat kallioalueet on kaavassa huomioitu osoittamalla ne suurelta osin lähivirkistysalueiksi, joille on annettu seuraava määräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja luonnonarvojen säilyttämiseen. Arvokkaat kallioalueet on huomioitu myös tontinosien suunnittelussa ja AO-29 kortteleiden kaavamääräyksessä. Erillispientalojen korttelialue AO-24, korttelit 812 (osa), 813, 820 ja 822 (osa) (yht. 9 tonttia) Kullekin tontille saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja enintään kaksi sitä palvelevaa talousrakennusta. Erillispientalojen korttelialue AO-27, korttelit 809, 810, 811 ja 819 (yht. 10 tonttia) Kullekin tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja sitä varten tarpeellisen talousrakennuksen. Asuntoja saa olla enintään yksi, ellei tonttikohtaisella kaavamerkin-

23 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus nällä ole toisin osoitettu. Alueen rakentamisen laatutavoitteissa tulee ottaa huomioon alueen rajautuminen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Asuinrakennusten ulkokuorien ääneneristävyyden tulee olla vähintään 30 db(a). Rakennukset tulee sijoittaa ja piha-alueet tulee suunnitella siten, että oleskelupihaaluetta sijoittuu myös rakennusten taakse suojaan liikennemelulta. Rakennusten tulee olla puuverhottuja Erillispientalojen korttelialue AO-28, kortteli 821 tontti 1 Kullekin tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja sitä varten tarpeellisen talousrakennuksen. Asuntoja saa olla enintään yksi, ellei tonttikohtaisella kaavamerkinnällä ole toisin osoitettu. Asuinrakennusten ulkokuorien ääneneristävyyden tulee olla vähintään 30 db(a). Rakennukset tulee sijoittaa ja piha-alueet tulee suunnitella siten, että oleskelupihaaluetta sijoittuu myös rakennusten taakse suojaan liikennemelulta. Erillispientalojen korttelialue AO-29, korttelit ja korttelin 822 tontit 3-5 (yht. 13 tonttia) Kullekin tontille saa rakentaa yhden asuinrakennuksen ja sitä varten tarpeellisen talousrakennuksen. Asuntoja saa olla enintään yksi, ellei tonttikohtaisella kaavamerkinnällä ole toisin osoitettu. Rakentamisen suunnittelussa tulee huomioida arvokas kallioalue. Asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL-24, kortteli 812 tontti 4 Korttelialueella on rakennettava leikkipaikoiksi ja oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 15 % asuinkerrosalasta. Korttelialueen rakentamatta jäävät osat on istutettava. Korttelialueelle voidaan sijoittaa myös varasto- ja tuotantotiloja. Korttelialueella on rakennusten etäisyyden oltava vähintään 4 m rajasta tai vähintään 8 m naapuritontin rakennuksesta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1,2 ap / asunto. Asuinpientalojen korttelialue AP-13, kortteli 821 tontit 2 ja 3 Rakennusalalle saa rakentaa rakennuksia joko rivitalomaisesti kytkettyinä tai erillisinä

24 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus omakotirakennuksina, kuitenkin enintään yhden asunnon kerrosalan kutakin alkavaa 100 m2 kohti. Asuinrakennusten ulkokuorien ääneneristävyyden tulee olla vähintään 30 db(a). Rakennukset tulee sijoittaa ja piha-alueet tulee suunnitella siten, että oleskelupihaaluetta sijoittuu myös rakennusten taakse suojaan liikennemelulta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1,5 asuntoa kohti Muut alueet Maisemallisesti arvokas peltoalue MA-1 Laviantien varteen on osoitettu kaksi MA-1 aluetta, yhteispinta-alaltaan m2 Alueelle on annettu seuraava kaavamääräys: Alue on säilytettävä avoimena peltona. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, rakennelmia eikä ilmajohtoja. Lähivirkistysalue VL-4 Kaava-alueen keskelle on osoitettu iso lähivirkistysalue, Makkaramäenpuisto, jonka alueelle on merkitty ohjeelliset ulkoilureitit. Kaava-alueen reunamille on lisäksi osoitettu kaksi pienempää lähivirkistysaluetta. Lähivirkistysalueiden yhteispinta-ala on m2. Alueelle on annettu seuraavat kaavamääräykset: Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja luonnonarvojen säilyttämiseen. Alueelle voidaan sijoittaa leikki- ja pelikenttiä. Katualueet Kaavassa osoitettujen katualueiden (Kirkkokatu, Jussilankatu, Liimunkatu ja Tommilankatu) yhteenlaskettu pinta-ala on m Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavan toteutuminen tuo keskustan tuntumaan lisää asuntoja ja edistää siten tiiviin kaupunkirakenteen kehitystä. Kaava-alueen olemassa oleva rakennuskanta tulee säilymään, koska alueen nykyiset rakennuspaikat on osoitettu kaavassa tonteiksi. Ainoastaan korttelin 812 tontin 4 alueella sijaitseva entinen kenkätehtaan rakennus saatetaan purkaa, jolloin tilalle rakennettaisiin asuinrakennus/asuinrakennuksia Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavalla on vaikutuksia luonnonympäristöön, koska osa suunnittelualueesta on tähän saakka ollut rakentamatonta. Asuinkorttelit on pyritty sijoittamaan siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa alueen luontoarvoille. Alueen olemassa olevia tei-

25 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus tä on kaavaratkaisussa hyödynnetty, eikä uusia teitä tule alueelle rakennettavaksi kuin kaksi melko lyhyttä katua. Kaava-alueen itäosan kallioiset metsäalueet on suurelta osin osoitettu puistoalueeksi, jolle on annettu määräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja luonnonarvojen säilyttämiseen. Alueen itäosan luontoarvot on huomioitu myös tonttien suunnittelussa. Osalle tonteista on osoitettu mahdollisimman luonnonmukaisena säilytettäviä alueen osia (lu). AO-29 korttelialueille on lisäksi annettu määräys: Rakentamisen suunnittelussa tulee huomioida arvokas kallioalue Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Toteutuessaan kaava täydentää Karusellin alueen melko väljään rakennettua pientalomaisemaa. Laviantien varren maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on kaavassa huomioitu osoittamalla ne MA-1 alueiksi, joille on annettu seuraava kaavamääräys: Alue on säilytettävä avoimena peltona. Alueelle ei saa sijoittaa rakennuksia, rakennelmia eikä ilmajohtoja. Alueen maisemallisesti arvokkaat kallioalueet on kaavassa suurelta osin osoitettu VL-4 alueiksi, joille on annettu kaavamääräys: Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisemaja luonnonarvojen säilyttämiseen. Kuva 15. Suunnittelualueen maisemaa Laviantieltä kuvattuna. Taustalla Karusellikalliot. Kuva Maija Anttila Sosiaaliset vaikutukset Kaavassa on osoitettu erilaisia tontteja eri ihmisryhmien tarpeisiin. Kaavan toteutuessa alueelle muuttanee sekä nuorta väestöä (omakotitontteihin) että vanhempaa väestöä (rivitalo- ja paritalotontteihin). Kaava tulee siten lisäämään eri-ikäisten ihmisten sosiaalisia kontakteja. Kaava myös täydentää Makkaramäen asuinaluetta, mikä osal-

26 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus taan tiivistää sosiaalista yhteisöä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Toteutuessaan kaava täydentää Karusellin alueen pientaloaluetta, joka on luontevaa jatkoa Pansiantien pohjoispuolen asuinalueelle. Kaava-alue on jo nyt osin kunnallistekniikan piirissä, joten alueen täydennysrakentaminen on myös tästä syystä järkevää Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Meluvaikutukset Olemassa olevan Kirkkokadun nopeusrajoitusta tultaneen alentamaan kaavan saatua lainvoiman. Kirkkokadusta on suunnitelmissa tehdä hidaskatutyyppinen katu, jonka toteutus ratkaistaan myöhemmin katusuunnitelmassa. Olemassa olevan Jussilantien (Jussilankatu) sekä kahden uuden tonttikadun liikennemäärät tulevat olemaan varsin pieniä, koska teiltä ei ole Kirkkokadun tapaan läpikulkua. Laviantien ja Pansiantien liikenne aiheuttaa alueella meluhaittaa, minkä vuoksi teiden läheisyydessä olevien kortteleiden kaavamääräykseen on lisätty seuraava määräys: Asuinrakennusten ulkokuorien ääneneristävyyden tulee olla vähintään 30 db(a). Rakennukset tulee sijoittaa ja piha-alueet tulee suunnitella siten, että oleskelupihaaluetta sijoittuu myös rakennusten taakse suojaan liikennemelulta. Kankaanpään Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu Vt:n 23 ja Kt:n 44 meluselvitys vuonna 2011 (melukarttaotteet alla), minkä perusteella asumiseen käytettävien alueiden päiväajan ja yöajan melutason ohjearvot eivät ylity kortteleiden rakennusalojen alueella. Suunnittelussa on käytetty melutason yöohjearvona 50 db, koska kyseessä on taajamaan kuuluvan vanhan asuinalueen täydennyskaavoitus.

27 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Päivämelualueet LAeq 7-22 (Laviantie) v Yömelualueet LAeq 22-7 (Laviantie) v. 2011

28 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Meluarvot Vaikutukset kulttuuriympäristöön Kaava-alue rajautuu valtakunnallisesti arvokkaaseen Ruokojärven kulttuuriympäristöön, mikä on huomioitu kulttuuriympäristöä lähellä olevien korttelien kaavamääräyksessä: Alueen rakentamisen laatutavoitteissa tulee ottaa huomioon alueen rajautuminen valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön. Rakennusten tulee olla puuverhottuja. Kaavan yleismääräyksissä on lisäksi määräykset: julkisivumateriaali vaalein sävyin, katteen väri tiilenpunainen Valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema rajautuu Laviantiehen, joka myös erottaa itäpuolisen Makkaramäen alueen selkeästi omaksi alueekseen. Makkaramäki on jo suurelta osin rakentunut eikä kaavan toteutumisen myötä tapahtuva täydennysrakentaminen muuta merkittävästi maisemavaikutusta Laviantien länsipuolen kulttuurimaiseman kannalta. Makkaramäen kallioalueet ovat myös hyvin puustoisia mikä vähentää ylemmäksi kallioalueelle rakentuvien talojen maisemavaikutusta alempaan kulttuurimaisemaan. Tehdyissä rakennusinventoinneissa ei kaava-alueelta ole todettu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

29 Asemakaavan selostus Ympäristökeskus Kuva 16. Valtakunnallisesti arvokas Ruokojärven kulttuurimaisema rajoittuu alueeseen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Laviantien ja Pansiantien liikenne aiheuttaa alueelle meluhaittaa, mikä on huomioitu kortteleiden kaavamääräyksissä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen käynnistettäneen katujen ja muun kunnallistekniikan osalta pian kaavan voimaantulon jälkeen. Asuinkorttelien osalta kaava toteutuu tonttien luovutuksen mukaisessa aikataulussa. Kankaanpäässä Ilmari Mattila Kaupunginarkkitehti

30

31 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5169 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI ASEMAKAAVA Kankaanpään 10. kaupunginosan (Makkaramäki) osa-aluetta, ns. Karusellin aluetta koskeva asemakaava. 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Kankaanpään keskustan kaakkoispuolella Makkaramäen kaupunginosassa. Alue rajoittuu lounaassa Laviantiehen, luoteessa Pansiantiehen sekä muualla maa- ja metsätalousalueeseen. ALUEEN KOKO Alueen pinta-ala on noin 15 ha. Sijaintikartta (kaava-alue on rajattu punaisella) LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kaavan tavoitteena on tekeillä olevan yleiskaavan periaatteen mukaisesti laajentaa ydinkeskustan kaupunkirakennetta liittyen tiiviisti jo rakennettuihin alueisiin ja saada keskustan tuntumaan uusia, houkuttelevia tontteja. Perusteena on myös vuonna 2006 tehty keskustaajaman kaavoituksen ja vesihuollon lievealueselvitys, minkä mukaan kaupungin viemäriverkkoa on tarkoituksenmukaista laajentaa suunnittelualueelle ottaen huomioon alueella jo oleva asutus ja Ruokojärven läheisyys. Kannanoton tueksi alueelle laadittiin vuonna 2006 myös kaavarunko ja sitä palveleva luontoselvitys. Keskeisiä tavoitteita ovat: * Uusien pientalorakennuspaikkojen saanti alueelle * Laadukkaat kaupungin sisääntulonäkymät ja liittyminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön * Riittävät ja toimivat virkistys/viheralueet * Luonnonarvojen huomioon ottaminen Ote kaavoitustilannekartasta liitteessä KAAVOITUSTILANNE MAAKUNTAKAAVA Maakuntakaava Päiväys Nimi Satakunnan maakuntakaava (Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä ) Suunnittelualue on kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeellä (kk) taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelualueen itäosiin ulottuu lisäksi maakuntakaavassa arvokkaan geologisen muodostuman merkintä (ge2). YLEISKAAVA Osayleiskaava Päiväys Nimi Kankaanpää Taajamien osayleiskaava ASEMAKAAVA Asemakaava Ei ole (oikeusvaikutukseton). Suunnittelualue on maaja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja lähivirkistysaluetta (VL). - Osallistumis ja arviointisuunnitelma LIITE 1

32 Ote Satakunnan maakuntakaavasta ja määräyksistä 4 3

33 Ote Taajamien osayleiskaavasta v.1992 (oikeusvaikutukseton) Suunnittelualue on osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja lähivirkistysaluetta (VL). 4. MUUT SUUNNITTELUUN VAIKUTTAVAT SELVITYKSET JA PÄÄTÖKSET Valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä, Ruokojärven kulttuuriympäristö rajoittuu kaava-alueeseen Kankaanpään kaupungin kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjelma Kantatien 44 eli Laviantien meluselvitys 1995 Luontokartoitus ja kaavarunko 2006 ( AirIx Ympäristö Oy) Kankaanpään keskustan rakennusinventoinnit (Laura Hesso), alueella ei inventoituja kohteita. Keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyt selvitykset, mm. meluselvitys. Luontokartoituksen täydennys 2011 (Kristiina Peltomaa) Valtakunnallisesti arvokas Ruokojärven kulttuurimaisema rajoittuu alueeseen. Ote Keskustan osayleiskaavasta (valmisteilla). Suunnittelualue on osayleiskaavassa asemakaavalla toteutettavaa asuntoaluetta (AP-01), maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1) sekä maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). 6 5

34 5. OSALLISET Osallisia ovat: Viranomaiset: Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Satakuntaliitto, Pohjois- Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä (PoSa) terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaisena sekä Satakunnan pelastuslaitos. Kaava-alueen kiinteistöjen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat sekä alueen merkityksellisen sijainnin takia kaikki kaupunkilaiset. Suunnittelun yhteistyötahot: Kaupungin rakennusvalvonta, mittaustoimi, tekninen keskus ja Vatajankosken sähkö Oy. 6. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Aloitusvaihe/Luonnosvaihe Kaavatyön vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja myöhemmin kaavaluonnoksen nähtävillä pidosta tiedotetaan kuulutuksella Kankaanpään seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Maanomistajia ja naapurikiinteistöjä informoidaan lisäksi kirjeitse sekä oas:n nähtävilläolosta että luonnosvaiheesta. Valmistelu/luonnosvaiheessa järjestetään lisäksi kaavakokous kaikille osallisille ja viranomaisille sekä suunnittelun yhteistyötahoille tarjotaan tilaisuus lausunnon antamiseen. Valmistelun yhteydessä käydään tarvittava määrä neuvotteluja ao. maanomistajien kanssa. Kuulemisten pohjalta laaditaan lopullinen asemakaavaehdotus hyväksymiskäsittelyyn. Päätösprosessi Ympäristölautakunta, kaupunginhallitus Asemakaavaehdotus nähtävillä MRL 65 :n mukaisesti mahdollisten muistutusten tekoa varten vähintään 30 päivän ajan. Nähtävillä olosta julkaistaan kuulutus Kankaanpään Seudussa ja kaupungin kotisivuilla Internetissä. Tarvittaessa ympäristölautakunnan uusi käsittely Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Hyväksymispäätöksestä tiedottaminen Kunnan jäsenillä ja rekisteröidyillä yhdistyksillä on toimialaansa koskien valitusoikeus kaavan hyväksymispäätöksestä Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen. 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi toteutetaan seuraavasti: Vaikutusten arviointi tehdään kaavoitusprosessin yhteydessä selvittäen kaavan vaikutukset alueeseen kokonaisuuden kannalta. Asemakaavan kaavoitusmenettelyn yhteydessä arvioitavat vaikutukset: Yhdyskuntarakenne ja -talous Kaupunkikuva ja maisema Luonnonympäristö Sosiaalinen ympäristö Kulttuuriympäristö Liikenneturvallisuus, melu 8. YHTEYSTIEDOT Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus PL KANKAANPÄÄ puh sähköposti Maankäyttöinsinööri Janne Tuomisto Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus PL KANKAANPÄÄ puh sähköposti 8 7

35 Ô«±² ±» ª Ô ÌÛ î

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49 Havainnekuva LIITE 3

50

51 Ote kaavoitustilannekartasta LIITE 4

52

53 Asemakaavakartta LIITE 5

54

55 Ohjeellinen ulkoilureitti. Asemakaavamääräykset ja -merkinnät LIITE 6

56

57 Asemakaavan seurantalomakkeet LIITE 7

58