Lapin kommentit VATT:n syyskuun perusuralaskelmaan
|
|
- Santeri Karjalainen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapin kommentit VATT:n syyskuun perusuralaskelmaan Lapissa on tarkennettu edellisen kommenttikierroksen aikana annettuja lukuja sekä kommentteja VATT:n uusien perusuralaskelmien pohjalta. Lapin toimijat pysyvät pääosin edellisen kierroksen luvuissa ja perusteissa. Lukuja on käsitelty Maakunnallisessa ennakointiryhmässä, toimialaklustereissa sekä ennakointivastaavien ryhmässä. Liitteinä mainitut asiantuntijalausunnot olemme toimittaneet edellisen kommenttikierroksen yhteydessä. Edellisestä KESU-kierroksesta tilanne ei ole muuttunut radikaalisti Lapin kehitysnäkymissä. Lapin vahvimmat erikoistumisalat metallien jalostus, kaivostoiminta ja matkailu kantavat myös muita toimialoja. Lapin kauppakamarin tekemän kyselyn mukaan yritykset ja jopa valtakunnalliset toimijat ovat kiinnostuneita sijoittumaan Lappiin. Lappi on Suomen viidenneksi suurin vientimaakunta ja viennissä nähdään kasvun edellytyksiä. Suurhankkeita on vireillä kaivostoiminnassa ja bioenergian alalla, jotka toteutuessaan lisäävät kysyntää muilla toimialoilla. Lisäksi lähialueiden (Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin) positiiviset kehitysnäkymät tukevat Lapin yritystoiminnan kehittymistä muun ohessa kaivosalan teollisuuden ja kunnossapidon sekä rakentamisen puolella. VATT:n perusurassa nojataan Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, mikä ei ole oikea perusta arvioida toimialojen kehittymistä. Laskelmat ilmaisevat lähinnä sen, mihin väestökehitys johtaa, jos se jatkuu nykyisen kaltaisena. Tilastokeskuksenkaan mukaan niitä ei tule tulkita vääjäämättä toteutuvana kehityksenä. Hyvien elinkeinonäkymien vallitessa ei Lapin työvoiman kehitystä tule sitoa väestöennusteeseen. Työpaikkojen lisääntyvä määrä synnyttää myös väestöennusteen vastaista muuttoliikettä alueille, kuten on käynyt esimerkiksi Kittilän ja Sodankylän osalta: Kittilässä väestökehitys kääntyi kasvuun kymmenisen vuotta sitten, ja edelleen vuosina 2012 ja 2013 väestön määrä on ollut hieman Tilastokeskuksen ennustamaa suurempi. Myönteiseen väestökehitykseen on ollut vaikuttamassa vuodesta 2005 alkaen vuosittain kasvanut Lapin ulkopuolelta Kittilään muuttavien määrä. Sodankylässä väestökehitys kääntyi kasvuun v. 2011, vaikka Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön väheneminen jatkuisi. Vuosina 2012 ja 2013 väestö on kuitenkin Tilastokeskuksen väestöennusteen vastaisesti lisääntynyt, lisäyksen kohdistuessa työikäiseen väestöön. Lisäksi muuttoliiketilastot osoittavat Lapin ulkopuolelta Sodankylään muuttaneiden kasvua aiempiin vuosiin verrattuna. Kehittyvien ja kasvavien toimialojen kerrannaisvaikutukset vaikuttavat kaikkiin toimialoihin nostaen VATT:n perusuran ennusteita kauttaaltaan muutamaa seuraavissa kommenteissa olevaa poikkeusta lukuun ottamatta. VATT:n ennusteissa vuoden 2018 jälkeen näkyvä väestöleikkuri on edelli- Hallituskatu 20 B, PL Rovaniemi Faksi Puhelin
2 sen kommentointikierroksen jälkeen lieventynyt, mutta vaikuttaa vielä joillakin aloilla. Yleisellä tasolla voidaan myös todeta, että Lapin toimialarakenne ja trendit poikkeavat monilta osin valtakunnallisesta kehityksestä. Myös se, että toimialan kasvu nähdään valtakunnallisesti positiivisena tai negatiivisena, ei välttämättä tarkoita, että muutos tapahtuisi samaan suuntaan myös Lapissa. Lisäksi vaarana on, että tämänhetkisestä lamasta johtuen perusuran luvut vedetään liian alas eikä huomioida vuoden 2030 olevan vielä kaukana. Olemme tarkistaneet Lapin uudet perus- ja tavoiteurat (PU ja TU) aikaisempien lukujen ja VATT:lta syyskuussa tulleen perusuran pohjalta. Olemme käsitelleet edellisellä kommenttikierroksella lukuja Hemaasu-taulukossa ja perustelemme työvoiman hyvän riittävyyden Lapille määrittelemäämme perusuraan (väestöennusteeseen verrattuna) seuraavasti: Oletamme Lappiin suuntautuvan nettopendelöinnin kasvavan mm. kaivosten ja matkailualan kehittymisen vuoksi. Lisäksi oletamme alueen työvoimaosuuden, syntyvyyden ja eläkeiän kasvavan tulevaisuudessa. Myös uusien avautuvien työpaikkojen myötä tulee alueelle suuntautuva muuttoliike kasvamaan. 2
3 Kommenttimme toimialoittain: 01 Maatalous ja metsästys Toimialalla ei ole näkyvissä kasvua ja työpaikkojen määrän on aiemmin ennakoitu laskevan Lapissa hieman. Kysyntä ei kuitenkaan tule paljoa laskemaan ja rakennemuutosta on jo toimialalla tapahtunut. Lisäksi lähiruoan ja luomutuotannon lisääntynyt kysyntä myös matkailussa vaikuttaa alaan. Myös biotalouden kasvulla on vaikutusta toimialaan. VATT:n uuden perusuran mukainen työpaikkojen määrän kasvu on kuitenkin ylimitoitettu. 02_03 Metsätalous ja kalatalous Valtion metsävaroista merkittävä osuus on Lapissa. Bioenergia- ja vähähiilisyystavoitteet nostavat metsien käyttöä. Työpaikkojen määrä ei siten laske merkittävästi nykyisestä. Energiapuun kysyntä ja korjuu kasvaa mm. hallituksen bioenergiapaketin myötä. Lapissa on myös suunnitteilla isoja bioenergialaitoksia Rovaniemelle ja Kemiin. Olemassa oleva lämpölaitosverkosto tarvitsee myös raaka-ainetta. Myös kaivosten energiatarpeisiin käytetään metsäenergiaa. Liitteenä on toimitettu Metsähallituksen Lapin aluejohtaja Kirsi-Marja Korhosen lausunto. 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminta ja louhinta eivät vähene vuoteen 2030 mennessä ennusteen mukaisesti. VATT:n ennusteessa ei ole huomioitu riittävästi Lapissa jo toimivaa kaivostoimintaa, käynnistymässä olevia laajennuksia olemassa oleviin kaivoksiin (Kittilä, Kevitsa, Kemi) vireillä olevia ja suunniteltuja kaivosprojekteja sekä Lapin mineraalipotentiaalia. Lapin kaivostyöpaikkojen määrä ei missään tapauksessa tule laskemaan, vaan kasvamaan. Lisäksi Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin alueella kasvava kaivostoiminta tukee alan kehitystä myös Lapissa. Lähiajan näkymät ovat taloussuhdanteesta johtuen heikohkot, mutta pitkällä aikavälillä kaivostoiminta ja louhinta tulevat mitä todennäköisimmin kasvamaan. Mineraalien hinnat ovat nousussa. Malmin louhinta nousee 20 miljoonaan tonniin tänä vuonna. Kittilän ja Kevitsan kaivoksille on laajennussuunnitelmat tehty ja kaivosten toimiaikaennuste on pidempi kuin aikaisemmin arvioitu. Uusia kaivoshankesuunnitelmia ovat muun muassa Sokli, Suhanko, Sakatti ja Hannukainen. On todennäköistä, että ainakin yksi kaivoshankkeista toteutuu lähimmän kymmenen vuoden kuluessa ja lisää alan työpaikkoja ainakin 500 henkilöllä. Esimerkiksi Suhangon kaivoksen työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan 805 suoraa työpaikkaa. Jos muitakin suuria kaivoshankkeita toteutuu, ovat arviot perus- ja tavoiteuran osalta liian alhaisia. Kaivosten kerrannaisvaikutuksia ei ole kaikkien toimialojen kehittämisessä pystytty järjestelmällisesti huomioimaan. Kerrannaistyöpaikkoja syntyy 2-3,5 yhtä kaivostyöpaikkaa kohden, jotka näkyvät erityisesti kaivosteknologian (mm. Arctic Drilling Company), kunnossapidon, kuljetuksen ja rakennustoiminnan puolella. Lisätietoja alan kehittymisestä saa uusimmasta kaivosalan toimialaraportista sekä GTK:n ja Tukesin uusimmista aineistoista. Liitteinä on toimitettu TEM:n kaivosalan toimialapäällikkö Maarit Kokon kommentit toimialan kehittymisestä sekä kartta metallimalmikaivoksista ja ajankohtaisista tutkimuskohteista. 3
4 10_12 Elintarviketeollisuus ym. Lapissa alan rakennemuutos on tehty jo aiemmin. Vaasan Oy leipomon lopetettiin Rovaniemellä 2014, mutta tällä hetkellä ei ole enää nähtävissä suuria muutoksia. Lähi- ja luomuruuan kysynnän lisääntyminen matkailussa ja julkishallinnossa tukee kuitenkin alan paikallista kehittymistä ja paikkaa mahdollisen tuotannon tehostamisen. VATT:n perusuran mukaista positiivista kasvua ei ole odotettavissa vaan ennemminkin työpaikkojen määrä voi vähän laskea nykyisestä. Lapin tavoiteurassa arvioidaan työpaikkojen määrän säilyvän nykytasossa, mutta mikäli muut tavoitteet täyttyvät, voi toimialalla olla myös pientä kasvua. 13_15 Tekstiili-, vaatetus ja nahkateollisuus 16 Puuteollisuus Kaivos- yms. suuret hankkeet nostavat sahatavaran kysyntää. Talotehtailla on hyvä kysyntä ja niihin on tehty teknologiainvestointeja. Loma-asuntorakentaminen ja matkailukeskusten suunnitellut investoinnit ovat lähtemässä laman jälkeen liikkeelle, mikä myös lisää kysyntää. Toimialan työpaikkamäärä tulee kasvamaan, kuten muualla Suomessa. Kasvua lisää vuodesta 2017 lähtien omakotitalojen rakentamismääräysten muutokset (energian säästö/tiiviys). Lisäksi uusiutumattomien rakennusaineiden hinnan jatkuva kasvu, biopuutalous ja uudet teknologiat (CLT) lisäävät kysyntää. 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen Stora Ensolla Kemin tehtailla suljettiin yksi paperikone, joka vähensi 80 työpaikkaa. Veitsiluodon asema on kuitenkin vahvistunut tuotejärjestelyjen johdosta toimisto- ja painopapereiden tuotannossa. Metsä Group:in näkymät ovat hyvät. Yritys on tehnyt investointeja, sen tuotanto on noussut ja se on vahva työllistäjä alueella. Lisäksi toimialalla kehitetään uusia tuotteita ja mahdollisten tulevien investointien vuoksi toimiala voi kasvaa maakunnan arviota voimakkaammin. 19_22 Kemianteollisuus Wärtsilä toimittaa Tornioon LNG-terminaalin ja investointipäätökset tehdään kuluvan vuoden aikana. Terminaalin rakentaminen ajoittuu vuosille ja kustannusarvio on noin 100 miljoona euroa. Terminaali tulee palvelemaan meri- ja maakuljetusyhtiöitä, sähkön ja lämmön tuottajia sekä muita teollisuus- ja kaivosyhtiöitä Pohjois-Euroopassa. Hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 260 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan LNG-terminaaliin syntyy pysyviä työpaikkoja. Lisätietoja: 23 Rakennusaineteollisuus 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus Tornion terästehdas on tehnyt isoja investointeja ja tuotanto jatkuu vakaana laman jälkeen. Lisääntyvä kaivostuotanto kasvattaa konepajateollisuuden kysyntää. VATT:in ennusteen mukaiselle työpaikkojen vähenemiselle ei nähdä perusteita. 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Tietty työpaikkojen määrä on maakunnassa säilytettävä. 4
5 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus Kaivostuotannon kasvu pitää kysyntää yllä myös tällä toimialalla (kaivosalaa tukeva teollisuus) siten, että työllisyys hieman kasvaa. 29_30 Kulkuneuvojen valmistus Lapissa toimivan BRP-moottorikelkkatehtaan toimintaa on laajennettu mönkijöiden valmistukseen, yrityksen liikevaihto kasvaa ja työntekijöiden määrä pysyy ennallaan tai kasvaa. Työllisten määrän nähdään säilyvän ennallaan. 31_33 Huonekalujen valmistus; Muu teollinen valmistus; Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asentaminen Työpaikkoja on erityisesti koneiden ja laitteiden huollon ja kunnossapidon puolella. Tarve tulee kasvamaan kaivosten käynnistyessä. Tässä toimialaluokassa tulee huomioida kaivosrakentamisen ja muiden kasvualojen tarpeet. 35_39 Energiahuolto; Vesi- ja jätehuolto Työpaikkojen määrän ennakoidaan pysyvän nykyisessä tasossa. Kaivokset ja matkailu vaativat huolto- ja kunnossapitopalveluja. 14_43 Rakentaminen Lapissa on sekä asunnoissa että lomarakentamisessa suuri korjausrakentamisen tarve. Lisäksi suuret hankkeet mm. kaivosten aiheuttama rautatien rakentaminen lisäävät työpaikkoja. Rakentamiseen vaikuttavat merkittävästi kaivokset sekä lama-aikana patoutuneet matkailun investoinnit. Isoja matkailuinvestointeja on suunnitteilla ja käynnistymässä mm. Rovaniemellä, Levillä ja Ylläksellä ja Saariselällä 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus Työpaikkojen määrän lasku vuoteen 2030 mennessä noin työntekijällä on liian raju suhteessa muiden elinkeinojen kasvuun. Työllisyyttä kasvattaa muiden toimialojen (matkailu, kaivos) kasvu ja edelleen kasvava venäläisten ostosmatkailu. Kaupan kehitys on jo pidemmän aikaa ollut Lapissa parempaa kuin valtakunnallisesti. Automaatio tulee osittain vähentämään työvoimatarpeita. 49_53 Kuljetus ja varastointi Kaivostoiminnan, matkailun ja rakentamisen elpyminen ja infran parantaminen tukevat toimialaa. Ei pidä unohtaa myöskään ns. Jäämeren käytävää, joka on vahvasti esillä eri yhteyksissä. 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta Maailmassa matkailun 3-5 % vuotuinen kasvu on ollut tasaista ja tämä vaikuttaa myös Lapin matkailuun. Matkailu on Lapissa keskeinen erikoistumisala ja Lapin tulevan matkailustrategian mukaan tavoitteena on matkailun ympärivuotisuuden kehittäminen ja myynnin kasvattaminen. Lapin matkailukeskusten liikevaihto kasvaa ja matkailutulo on yhteensä n. 700M vuodessa. Vuodelle 2025 visiona on tuplata matkailutulo ja ylittää yli kolmen miljoonan rekisteröityneen yöpymisen raja. Matkailuun on tullut mukaan uusia kansainvälisiä markkina-alueita (mm. Aasia). Lisäksi alan positiivisiin kasvunäkymiin vaikuttavat liikuntamatkailun kehitys, matkailukeskusten investoinnit ja Venäjän ostosmatkailu. Investointisuunnitelmien realisoituminen on viivästynyt, mutta odottaa käynnistymistään. Kasvun hidasteena on saavutettavuus (lentoliikenne). Vuosien vaikea suhdannetilanne ei ole heijastunut henkilöstömäärään. Tällä hetkellä matkailualan työllistä- 5
6 misvaikutus on htv, joka ei sisällä sesonkityövoimaa. Ala myös työllistää monipuolisesti eriikäistä ja monikulttuurista työvoimaa. Edelleenkin tavoitteena on vuoden 2012 henkilöstömäärän tuplaantuminen vuoteen 2030 mennessä, joka osittain sisältää nykyisen sesonkityövoiman työllistämisen ympärivuotisesti. Matkailuala on työvoimavaltainen ala ja sille on ennakoitavissa työvoimapulaa. Pysyvien työpaikkojen määrään tulee vaikuttamaan kehitystyön alla oleva matkailun ympärivuotisuus. Liitteenä on toimitettu perusteluja matkailualan kasvusta. 58_63 Kustannustoiminta; Audiovisuaalinen toiminta; Televiestintä; Tietojenkäsittelypalvelu Toimialaluokan työpaikkamäärä tulee pysymään suunnilleen nykytasossa. VATT:n perusuran mukainen arvio on liian korkea. Lapissa työpaikkamäärän kehitys ei vastaa koko maan kehitystä. 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta Muu kiinteistötoiminta 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Lapissa tehdään investointeja, joihin käytetään esim. arkkitehti- ja rakennusinsinööripalveluja. Lisäksi Lapissa on mm. autotestausta. Liike-elämää palveleva toiminta on Lapissa kasvanut viime vuosina. Kemijoki Oy:n rakentamis- ja korjaustoiminnan ulkoistaminen voi näkyä Lapissa jopa kasvavana työpaikkamääränä, koska työpaikkamäärät ovat siirretty globaalisti toimivalle Caverion Industria Oy:lle, jota työllistävät myös Lapin lähialueella käynnistyvät investointikohteet. Oletettavaa on, että toimiala kehittyy valtakunnan uran mukaisesti 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Toimialaluokkaan sisältyy mm. matkailun ohjelmapalvelut, joille odotetaan kasvua matkailun kasvaessa (ks. liite). Myös matkailu ja kaivokset tarvitsevat näitä palveluja. 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Julkisen hallinnon työpaikkakehityksen katsotaan olevan aleneva suurin piirtein VATT:n ennusteen mukaisesti. Hieman negatiivista kehitystä hidastavat tietyt valtionhallinnon keskittämiset mm. kaivoalan osaamisessa Lappiin. Paineet kunta- ja valtiontaloudessa aiheuttavat henkilöstön vähentämispainetta. Minne työntekijät kirjataan yhdistämisten seurauksena, kuten mm. RR-ELYissä? 85 Koulutus Lapissa työpaikkakehitys nähdään alenevana eikä kasvavana, kuten VATT:n arviossa. Nuorten ikäluokkien pieneneminen vähentää työpaikkojen määrää. Uusien koulutuslinjausten valossa lasku voi olla jopa 20 % luokkaa lähiaikoina. Pidemmällä tähtäimellä työpaikkojen määrän lasku tasaantuu uusien alojen kehittyessä ja osaamistarpeiden kasvaessa. Kuitenkaan VATT:n esittämälle kasvulle ei löydy perusteluja. 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuten aikaisemmallakin kierroksella on kommentoitu, kuntatalous ja työvoiman saatavuus aiheuttavat Lapissa VATT:n ennustetta pienemmän työpaikkakehityksen. Lainsäädännön ja sote-alueiden muutoksilla on vaikutusta toimialalle. Lakiuudistukset ovat tuoneet lisää sosiaalihuollon tehtäviä 6
7 kunnille ja tuleva sosiaalihuoltolaki lisää myös kunnan tehtäviä. Yksityinen sektori ja vapaaehtoistoiminta kasvavat. Sote-sektorin työvoiman määrä ei voi merkittävästi kasvaa nykyisestä. 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys; Muu palvelutoiminta Työpaikkakehitys kääntyy kasvuun laman väistyessä. Matkailuala työllistää runsaasti kulttuurialojen osaajia kuten muusikoita, tapahtumajärjestäjiä, av-median osaajia ja kuvataiteilijoita. Matkailualan kasvu lisää myös mm. urheilu-, huvi- ja virkistystoiminnan, kampaamo- ja kauneudenhoidon sekä pesulapalvelujen kysyntää. Liitteenä on toimitettu perusteluja kulttuurialan kasvusta osana matkailua. Lisätietoja: Ritva Kauhanen. puh ja Päivi Holopainen puh
Kone- metalli-, sähkö ja muu teollisuus Klusterikokous Kemi. Päivi Holopainen, Lapin liitto
Kone- metalli-, sähkö ja muu teollisuus Klusterikokous 17.9.2014 Kemi Päivi Holopainen, Lapin liitto VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008 2012 2008 vuoden panos tuotos rakenne aikaisemmat
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotMatkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto
Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous 23.9.2014 Päivi Holopainen, Lapin liitto VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008-2012 2008 vuoden panos-tuotos -rakenne aikaisemmat historia-analyysit
LisätiedotAluetilinpito
Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä
Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia
LisätiedotLuonnonvaraklusterin kokous Päivi Holopainen Lapin liitto
Luonnonvaraklusterin kokous 3.11.2014 Päivi Holopainen , tammikuu 2014 Koko maa , syyskuu 2014 Koko maa VERTAILUTAULUKKO: :n perusurat ja Lapin esitys 7.3. ja uusi 1.10.2014 01 Maatalous ja metsästys perusura
LisätiedotKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta
KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja
LisätiedotAlue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotKysely maakunnan toimijoille syyskuussa 2014 VATT:n perusskenaariosta 2030 Ari Näpänkangas
Kysely maakunnan toimijoille syyskuussa 2014 VATT:n perusskenaariosta 2030 Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Signaalit ja trendit Pohjois-Pohjanmaalla -hanke http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/ennakointi
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotPirkanmaan yritysbarometri I/2019
Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
LisätiedotTilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty
Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
Lisätiedot2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan
1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotL A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U
L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotPäijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR / JM
Päijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR 7.10.2013 / JM Viitekehys Päijät-Hämeen liitto Keskeisimmät osallistuvat tahot Valtakunnallisesti TEM VATT OKM OPH Maakuntien liitot Maakunnallisesti Maakuntien
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.
ALUEELLISET RESURSSIVIRRAT: TIETO ALUEELLISISTA RESURSSIVIRROISTA LISÄÄ LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIA KUNTATEKNIIKAN PÄIVÄT 22.5.2015, TURKU Dos. FT Joonas Hokkanen 1 YLEISESTI ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ Alueellinen
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS YRITYKSET JA TOIMIPAIKAT 1995=100 YRITYSTEN MÄÄRÄN KEHITYS 1995-2012 200 190 180 Laukaa Koko maa 170 160 150 140 130 120 110 100 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011
Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotVäestö lisääntyi 178 asukkaalla
1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen
LisätiedotLAPIN SUHDANTEET 2016
LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja
LisätiedotKauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja
Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2016 Kauppa 20% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus 9% Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotHyvinvointialan klusterikokous Päivi Holopainen Lapin liitto
Hyvinvointialan klusterikokous 19.5.2014 Päivi Holopainen Lapin liitto VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008 2012 2008 vuoden panos tuotos rakenne aikaisemmat historia analyysit Väestöennusteen
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotPALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA
PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin
LisätiedotOsaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta
Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa
LisätiedotLAPLAND Above Ordinary
LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotPohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013
Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
LisätiedotToimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla
Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesä-/heinäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesä-/heinäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 367-447 TYÖTTÖMYYS-
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotKaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät
Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:
LisätiedotUlkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia
Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa
LisätiedotYritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014
Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot
Lisätiedotyrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto
n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5
LisätiedotTILANNEKATSAUS. Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. kesäkuu Salo / Salon seutukunta. Tommi Virtanen
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset kesäkuu 2017 Salo / Salon seutukunta Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT TILANNE VERRATTUNA VUODENTAKAISEEN KESÄKUU 2017 VÄKILUKU 53 418-391 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotTIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu
TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotTILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. huhtikuu Salon seutukunta / Salo
TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset huhtikuu 2017 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 483-306 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 13,9-1,8 ALLE 25 VUOTIAAT 348-64 TYÖVOIMA
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotTyöelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki
Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta
LisätiedotLomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
Lisätiedot