EURAJOEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA. Kunnanhallitus Lausunto Satakunnan maakuntasuunnitelmaluonnoksesta

Transkriptio

1

2 EURAJOEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus Lausunto Satakunnan maakuntasuunnitelmaluonnoksesta Khall 31 Satakuntaliitto on laatinut Satakunnan maakuntasuunnitelman luonnoksen, Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan Satakuntaliiton maakuntahallitus pyytää jäsenkunnilta lausuntoa tulevaisuuskäsikirjan luonnoksesta mennessä. Eurajoen kunnanhallitus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Päätösehdotus: Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan kehittämisen avain teemat ovat kannustava yhteisöllisyys, puhdas elinvoima ja ihmisläh töiset ratkaisut. Eurajoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoteen 2013 ulottuvan kuntastrategian. Valtuusto on antanut kuntalaisille asukaslupauksen, jon ka mukaan kunta tarjoaa jäsenilleen arjen sujumista ja aidosti hyvin vointia tukevat yksilölliset palvelut ihmisläheisesti ja joustavasti. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoi hin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen ja kuntalaisten vastuun lisääminen. Kunnassa on toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää keskitetyt ja sähköiset palvelut. Kunnan palveluverkko on monikana vainen. Sähköiset asiointipalvelut ja verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Kunnan omia palveluja täydentävät yksityiset ja kolman nen sektorin palvelut. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu. Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuo tannolle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Poliittisen vaikuttamisen ohella kuntalaisen vaikuttami nen palvelujen käyttäjänä korostuu. Vuorovaikutteisella viestinnällä varannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja sidosryhmiin. Avoin hal linto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaiden välillä on toimi van kansalaisdemokratian edellytys. OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteu tettuna Suomen kansainvälisin kunta.

3 EURAJOEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus Strategian ja kehittämistoimintojen välisenä siltana toi mivat teemoittaiset toimintaohjelmat. Tulevaisuuskäsikirjan avaintee moja tukevia toimintaohjelmia on käynnissä Eurajoella neljä. Voi hy vin Eurajoella, Eurajoki palvelee, Eurajoki - asumisviihtyisä kunta se kä Eurajoki - asukkaiden kunta. Toimintaohjelmilla koordinoidaan eri toimijoiden tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi. Kunnan kannalta Tulevaisuuskäsikirjan 2035 teemoista kannustava yhteisöllisyys ja ihmislähtöiset ratkaisut ovat keskeisim piä. Kunta voi toteuttaa erinomaisesti ko teemoja osana omaa toimintaansa. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti Otteen oikeaksi todistaa Anne Ahlsten pöytäkirjanpitäjä

4 HARJAVALLAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä/ Sivu Kaupunginhallitus /23 56 LAUSUNTO SATAKUNNAN TULEVAISUUS- KÄSIKIRJASTA Kh 23 Satakuntaliiton lausuntopyyntö : Satakuntaliitto on laatinut Satakunnan maakuntasuunnitelman luonnoksen, Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan Maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta pitkällä aikavälillä, noin vuoden päähän nykyhetkestä. Satakuntaliiton maakuntahallitus pyytää jäsenkunnilta lausuntoa tulevaisuuskäsikirjan luonnoksesta ja toivoo kuntien kiinnittävän vastauksissaan huomiota erityisesti siihen, miten ne voivat toteuttaa tulevaisuuskäsikirjaan nousseita teemoja osana omaa toimintaansa sekä mitkä esiin nousseet teemat ovat kunnan kannalta keskeisimpiä. Jäsenkuntien lausunnot pyydetään sähköpostitse osoitteeseen: viimeistään Esityslistan liitteenä: Lausuntopyyntö, Tulevaisuuskäsikirjan luonnos tahtotila ja avainteemat, Tulevaisuuskäsikirjan luonnos elävä osa. Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa seuraavan lausunnon luonnoksesta Satakuntaliiton maakuntasuunnitelmasta Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjasta 2035: Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjaa 2035 on valmisteltu laajalla joukolla satakuntalaisia toimijoita. Lopputuloksena syntynyt luonnos on elämänmakuinen näkemys, tahdonilmaus ja tavoitetila Satakunnan maakunnan kehittämisestä ja satakuntalaisten hyvästä elämästä. Harjavallan kaupungilla ei ole luonnoksesta huomautettavaa. Harjavallan kaupunki on vastuullinen toimija, joka omassa kaupunkistrategiassaan on linjannut tuloksellisen toimintansa perustaksi terveen ja vakaan talouden, laaja-alaisen ja tuloksellisen yhteistyön, laadukkaat palvelut, joilla edistetään kaupunkilaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja mahdollisuutta hyvään elämään sekä mahdollisuudet monipuoliseen asumiseen ja yritystoimintaan. Talousarvioissa, palvelustrategioissa ja erilaisissa suunnitelmissa kaupungin toimintaa ja resursseja suunnataan näiden linjausten mukaisesti ja ne realisoituvat kuntalaisille arkipäivän palvelutuotannossa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää toimintaympäristön muutosten tunnistamista ja riittävän ennakoivaa toimintaa. Pöytäkirjantarkastajat

5 HARJAVALLAN KAUPUNKI Kokouspäivämäärä/ Sivu Kaupunginhallitus /23 57 Tiheästi ja keskitetysti asutussa Harjavallassa on mahdollista toteuttaa ekologiset, asukaslähtöiset ja lähivaikuttamiseen perustuvat palveluratkaisut, asumisen turvallisuus ja arjen yhteyksien vahvistaminen. Suhteellisen lyhyet välimatkat mahdollistavat julkisten rakennusten tehokkaan käytön eri väestöryhmille, joka luonnollisella tavalla tukee eri käyttäjäryhmien yhteisöllisiä suhteita. Tärkeätä on myös yksilöiden oman vastuun korostuminen arkipäivän valinnoissa, joilla on mahdollista ennaltaehkäistä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä syrjäytymistä. Myönteisyys ja kuntien keskinäisen kilpailun välttäminen asioissa, jotka eivät ole kilpailuvaltteja, tukisi satakuntalaisittain yhdenmukaisia ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä. Tämä edellyttäisi nykyistä tiiviimpää kanssakäymistä ja laaja-alaisempaa yhteistyötä kuntien kesken. Avoin suhtautuminen uusien yhteistyökumppaneiden mukaan ottamiseen kunnalliseen palvelutuotantoon vahvistaisi osaltaan mahdollisuuksia vastata kasvaviin palvelutarpeisiin yhteisöllisyyttä korostaen. Puhtaudesta on mahdollista luoda Satakunnan maakunnalle nykyistä merkittävämpi myönteinen imagotekijä, jolla saadaan maakuntaan niin uusia asukkaita, matkailijoita, vapaa-ajan asujia, yrityksiä, tuotantoa kuin vientituotteita. Lisätietojen antaja: Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa, puh. (02) Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajat

6

7 KOKEMÄEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus Lausunnon antaminen Satakuntaliiton maakuntahallitukselle koskien Satakunnan maakuntasuunnitelmaluonnosta 18/062/2012 KH 35 Satakuntaliiton maakuntahallitus pyytää jäsenkunniltaan lausuntoa Satakunnan maakuntasuunnitelman luonnoksesta, josta käytetään nimeä Satakunnan tulevaisuuskäsikirja Kokemäen kaupunki on Satakuntaliiton jäsenkunta. Maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta pitkällä aikavälillä, noin vuoden päähän nykyhetkestä. Maakuntahallitus pyytää kuntia kiinnittämään lausunnoissaan huomiota erityisesti siihen, miten ne voivat toteuttaa tulevaisuuskäsikirjaan nousseita teemoja osana omaa toimintaansa sekä mitkä esiin nousseet teemat ovat kunnan kannalta keskeisimpiä. Maakuntahallitus pyytää kaupungin lausuntoa mennessä. Kuntalain 23 :n nojalla tällaisen lausunnon antaminen kuuluu kunnanhallituksen toimivaltaan, koska kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Kokemäen kaupungin johtosäännöissä ei kaupungin puhevallan käytöstä ole erityisiä määräyksiä, joten lausunnon antajana toimii kaupunginhallitus. Kaupunginjohtaja Markus Ojakoski on laatinut ehdotuksen lausunnoksi. Oheismateriaali ja liitteet - Oheismateriaalina Satakuntaliiton lausuntopyyntö kokonaisuudessaan. - Oheismateriaalina luonnos Satakunnan tulevaisuuskäsikirjaksi Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus antaa Satakuntaliiton maakuntahallitukselle seuraavan sisältöisen lausunnon: - Kokemäen kaupunki pitää positiivisena, että Satakunnan maakuntasuunnitelman tavoitteena on olla elävä ja uudelleen tarkasteltava asiakirja. Maakuntalaisten näkemyksiä on kerätty prosessin aikana kunnioitettavalla aktiivisuudella. Ympäristöteemalla on merkittävä osuus suunnitelmassa ja nämä ajatukset on huomioitu myös maakunnan elinkeinokehityksessä. Maakuntalaisten nostamana keskeisenä teemana on myös yhteisöllisyys, jonka korostaminen kertonee yhteisöllisten osallistumismuotojen puutteesta. - Suunnitelmassa huomionsa saavat teollisuuden kehitys ja uhkaava työvoimapula sekä yrittäjähenkisyys, joita Kokemäki pitää tärkeinä myös. Lannistava ja epäonnistumisia ennakoiva kulttuuri tuskin on hyödyllinen alueen kehitykselle. Kokemäki on omissa linjauksissaan ja toimissaan huomioinut teemoista mm. yrittäjähenkisyyden, myönteisyyden, kansainvälisyyden,

8 KOKEMÄEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Kaupunginhallitus bioenergian, lähiruoan ja joukkoliikenteen kehittämisen. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Lisätietoja kaupunginjohtaja Markus Ojakoski, puh Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Kokemäellä Jarno Moisala pöytäkirjanpitäjä Jakelu Satakuntaliitto

9

10

11 MERIKARVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus SATAKUNNAN TULEVAISUUSKÄSIKIRJA 2035, LAUSUNTO SATAKUNTALIITOLLE Kunnanhallitus 54 / Satakuntaliitto pyytää jäsenkunnilta lausuntoa laatimastaan Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 luonnoksesta. Satakuntaliitto pyytää kuntia kiinnittämään erityisesti huomiota siihen miten ne voivat toteuttaa tulevaisuuskäsikirjaan nousseita teemoja osana omaa toimintaansa sekä mitkä esiin nousseet teemat ovat kunnan kannalta keskeisimpiä. Valmistelussa on noussut esille kolme keskeistä osa-aluetta: 1. Ympäristön puhtaus, luonto ja niistä nouseva osaamisen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin mahdollisuudet 2. Kannustavan yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen mukaan lukien kansainvälisyys, syrjäytymisen ehkäiseminen ja terveelliset elintavat sekä 3. Tarve hakea uusia näkökulmia ja toimintamalleja hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja rakenteiden järjestämiseen sekä yhteisten asioiden hoitoon mukaan lukien asuinympäristöjen ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan kehittämisen avainteemat ovat: 1. kannustavaa yhteisöllisyyttä Yrittäjähenkisyys Myönteisyys Kansainvälisyys Vastuu itsestä ja toisista 2. puhdasta elinvoimaa Kärkialat biotalous ja energia Puhdas ruoka ja juomavesi Puhdas luonnonympäristö 3. ihmislähtöisiä ratkaisuja Yhteisten asioiden hoito Palveluiden tuotanto Asuminen ja turvallisuus Arjen yhteydet Koko prosessin ja lopputuloksen tarkoituksena on korostaa suunnittelun ja kehittämisen jatkuvaa luonnetta ja muutosta ympäristön muutosten mukana sekä vahvistaa sidosta ja vuorovaikutusta suoraan maakunnan asukkaisiin. Satakuntaliitto vie eteenpäin tulevaisuuskäsikirjan teemoja erityisesti edunvalvonnan ja viestinnän keinoin sekä toimii perustehtävänsä mukaisesti maakuntahengen ja maakuntayhteistyön ylläpitäjänä ja kokoajana Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet: Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta/ tarkastamattomasta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Lautakunta Hallitus Valtuusto Merikarvialla / 2012 Virallisesti pöytäkirjanpitäjä/keskusarkistonhoitaja

12 MERIKARVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus EHDOTUS: Kunnanhallitus toteaa, että Merikarvian kunnan näkökulmasta kaikki seuraavat teemat ovat keskeisiä: - kannustava yhteisöllisyys - ihmislähtöiset ratkaisut - puhdasta elinvoimaa Kunta pyrkii toiminnassaan toteuttamaan teemoja mahdollisuuksien mukaan mm. seuraavasti: - uusiutuvan energian hyödyntäminen - paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen, lähipalvelut, kehittämistoimet paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan - mereen ja luontoon tukeutuvan asumisen edistäminen - päättäjien ja virkakoneiston tiivis vuorovaikutus väestöön ja toimijoihin - yrittäjyyden kannustaminen, yrittäjyyden edellytysten ja jatkuvuuden parantaminen. PÄÄTÖS: Päätösehdotus hyväksyttiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet: Asianmukaisesti allekirjoitetusta ja tarkastetusta/ tarkastamattomasta pöytäkirjasta kirjoitetun otteen oikeaksi todistaa: Lautakunta Hallitus Valtuusto Merikarvialla / 2012 Virallisesti pöytäkirjanpitäjä/keskusarkistonhoitaja

13 NAKKILAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus NAKKILAN KUNNAN LAUSUNTO SATAKUNNAN MAAKUNTASUUNNITELMASTA, SATAKUNNAN TULEVAISUUSKÄSIKIRJASTA /07/072/2012 Kh 39 Satakuntaliitto on laatinut Satakunnan maakuntasuunnitelmaluonnoksen, Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan Maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta pitkällä aikavälillä, noin vuoden päähän nykyhetkestä. Satakuntaliiton maakuntahallitus pyytää jäsenkunnilta lausuntoa tulevaisuuskäsikirjan luonnoksesta ja toivoo kuntien kiinnittävän vastauksissaan huomiota erityisesti siihen, miten ne voivat toteuttaa tulevaisuuskäsikirjaan nousseita teemoja osana omaa toimintaansa sekä mitkä esiin nousseet teemat ovat kunnan kannalta keskeisimpiä. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan kehittämisen avainteemat ovat: 1. kannustavaa yhteisöllisyyttä Yrittäjähenkisyys Myönteisyys Kansainvälisyys Vastuu itsestä ja toisista 2. puhdasta elinvoimaa Kärkialat biotalous ja energia Puhdas ruoka ja juomavesi Puhdas luonnonympäristö 3. ihmislähtöisiä ratkaisuja Yhteisten asioiden hoito Palveluiden tuotanto Asuminen ja turvallisuus Arjen yhteydet Koko prosessin ja lopputuloksen tarkoituksena on korostaa suunnittelun ja kehittämisen jatkuvaa luonnetta ja muutosta ympäristön muutosten mukana sekä vahvaa sidosta ja vuorovaikutusta suoraan maakunnan asukkaisiin. Tulevaisuuskäsikirjan luonnoksessa kehittämisen teemojen jälkeen esitettävän toteutusosan tarkoituksena onkin elää satakuntalaisten toimijoiden aktiivisuuden ja tekemisen mukaan - kuitenkin kohti tavoiteltua hyvää elämää Satakunnassa myös vuonna Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luonnoksesta annettavassa lausunnossa tulisi erityisesti huomioida seuraavaa: Tulevaisuuskäsikirjan aluksi todetaan, että Satakunnassa on noin asukasta, mikä on Suomen yhdeksästätoista maakunnasta

14 NAKKILAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus seitsemänneksi eniten. Maapinta-ala on hieman alle 8000 neliökilometriä, joten Satakunta on Suomen keskimittaisin maakunta. Asukkaita neliökilometriä kohden on 29,. koko maan keskiarvon ollessa 16. Satakunnassa alueelliset ja kunnittaiset erot niin väestön huoltosuhteessa, palveluiden saavutettavuudessa kuin väestötiheydessäkin ovat suuret mutta ne eivät ole viime vuosina erityisesti kasvaneet. Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjassa olisi huomioitava myös Satakunnan sisäinen rakenne. Satakunnan sisällä Porin keskustaajama muodostaa noin asukkaan yhtenäisen ja tiiviin asumis- ja tuotantovyöhykkeen, jossa asuu noin puolet Satakunnan väestöstä, jossa on noin puolet Satakunnassa olevista työpaikoista ja jossa noin puolet Satakunnassa syntyvästä tuotannosta valmistuu. Tulevaisuuskäsikirjassa tulisi läpäisevien teemojen lisäksi nähdä myös Satakunnan tavoiteltava rakenne, jota kohti tulisi pyrkiä. Maaseudun ja kylien kehittäminen on tärkeää, mutta ilman selkeää näkemystä maakunnan ydinalueen kehittämisestä ja sen merkityksestä koko maakunnan olemassaoloon, tulevaisuuden teemat uhkaavat jäädä toteutumatta. Esimerkkinä voidaan mainita, että vaikka väkiluku Satakunnassa muutoin laskee, niin keskustaajamassa väkiluku on kasvussa ja väestötiheys on selvästi suurempi. Myös taajama-alueen kuntien väkiluku kasvaa. Tulevaisuuskäsikirjassa todetaan, että Satakunta on Suomen teollistunein maakunta. Teollinen perinne on vankka ja se profiloituu tulevaisuuskäsikirjan mukaan meriteollisuuteen. Satakunnassa ja Nakkilassa erityisen vahvoja toimialoja ovat metalli ja koneenrakennus. Näiden toimialojen ja yleisesti vientiteollisuuden merkitys maakunnassa ja kunnissa on keskeinen. Tässä suhteessa tuotekehitys, verkostoituminen ja markkinointi sekä koulutuksen laaja-alaisuus ovat keskeisiä tulevaisuuden kannalta. Tulevaisuuskäsikirjassa todetaan mm. että asuminen on edullista, mutta palveluissa ja yhteyksissä on parantamista. Erityisesti Satakunnan tuotannollisen ydinalueen, Porin keskustaajaman, sisäiset ja ulkoiset yhteydet ovat jääneet heikolle tasolle. Tulevaisuuskäsikirjassa ja laadittavissa ohjelmissa ja suunnitelmissa tulee erityisesti paneutua tähän kysymykseen, jotta noin asukkaan tiiviille taajamalle saadaan asianmukaiset liikenneyhteydet ja liikenneinfrastruktuuri turvaamaan koko Satakunnan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Ilman selkeää keskuskaupunkia ja -taajamaa maakunnan merkitys tulee heikkenemään ja kenties kokonaan häviämään tulevaisuudessa. Maakunnan sisällä keskeinen tekijä on yhteistyökyvyn puute ja sitä kautta kyvyttömyys määritellä yhteisiä konkreettisempia tavoitteita. Nakkilan kunnan valmisteilla oleva Nakkila 2016 strategia toteaa toiminta-ajatukseen m. että Nakkilan kunta tarjoaa asukkailleen hyvät

15 NAKKILAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus peruspalvelut sekä turvallisen ja innostavan elinympäristön elämiseen ja yrittämiseen. Nakkilan kunnan toimintaa ohjaavina arvoina, jotka läpäisevät palvelutoimintaa, toimintaprosessia ja organisaatiorakennetta, ovat a) kestävä kehitys, b) avoimuus ja ennakkoluulottomuus ja c) yhteisöllisyys. Kunta toimii ja tuottaa palvelut kokonaistaloudellisesti ja kestävä kehitys huomioiden. Toiminnan merkittävät muutokset arvioidaan ja ennakoidaan mahdollisimman hyvin vuorovaikutuksessa eri toimijatahojen kanssa. Palvelujen ja hallinnon avoimuutta toteutetaan mahdollisimman hyvin. Uusien palvelukonseptien kehittämisessä tarkastellaan ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja. Kunta tukee toiminnallaan yhteisöllisyyttä ja sen kehittymistä. Kunnan strategiset painopisteet ovat 1) vetovoimainen Nakkila, 2) hyvinvoinnin edistäminen ja 3) kunnalliset peruspalvelut. Nakkilan valmisteltavassa strategiassa on määritelty myös kunnan strategiset kumppanuudet ja palvelustrategian linjaukset resurssinäkökulman, henkilöstönäkökulman, asiakasnäkökulman ja prosessinäkökulman kannalta. Nakkilan strategiaan sisältyvän strategisen hankekehyksen keskeinen hanke- ja toimintakokonaisuus on elokuva- ja viestintäteollisuuden osaamiskeskus Villilän kehittäminen ja sen eri kehittämisprojektit. Keskeinen hankekokonaisuus on myös nuorten ja lasten hyvinvointi sekä suunnitteluvaiheessa olevan Vuohimäen kaaren asumis- ja yritystoiminnan alueen suunnittelu ja toteutus. Kunnan yleiskaavan tarkistus on meneillään. Arantilanpuiston virkistysalueen ja liikuntakeskuksen maankäytön suunnittelu on myös käynnissä. Nakkilan kunta pitää erityisen tärkeänä teemana tulevaisuuskäsikirjassa Satakunnan elämysteollisuuden ja kulttuuriyrittäjyyden sekä taiteen ja kulttuurin verkoston kehittämistä. Nakkilan kunta voi myös hyvin edistää tätä teemaa yhteistyökumppaniensa avulla kehittämällä Villilän tuotanto-, osaamis- ja koulutuskeskusta hyväksytyn strategian mukaisesti. Nakkilan kunnan kannalta erityisen keskeinen teema on myös liikenneväylien kunnossapitäminen ja liikenneyhteyksien parantaminen. Erityisesti Satakunnan ydinalueen eli Porin keskustaajaman keskeiset liikenne- ja kevyen liikenteen yhteydet tulisi saada asianmukaiselle tasolle huomioiden keskustaajaman suuruus valtakunnallisestikin. Julkisen liikenteen mahdollisuuksien hyödyntäminen on tulevaisuuskäsikirjassa Nakkilan kunnan kannalta keskeinen teema. Nykyistä selvästi paremmalle julkisen liikenteen palvelutasolle olisi edellytyksiä ainakin Porin keskustaajaman alueella, jossa väestötiheys mahdollistaisi nykyistä paremman julkisen liikenteen järjestämisen rautateitse ja maanteitse.

16 NAKKILAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus Esityslistan liitteenä on kunnanhallituksen jäsenille Satakuntaliiton lausuntopyyntökirje sekä Satakunnan Tulevaisuuskäsikirjan 2035 luonnos (maakuntahallitus )sekä esimerkit teemojen toteuttamisesta. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus antaa Satakuntaliitolle edellä olevan lausunnon Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja luonnoksesta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Ilmo Myllymaan ehdotuksesta kunnanhallitus päätti lisäksi, että Nakkilan kunta tulee mahdollisuuksien mukaan vaikuttamaan siihen että: - Koulutukseen tulee lisätä yrittäjyys- ja kansainvälisyyskasvatusta. - Nakkilassa uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuvaa energiatuotantoa tullaan jatkossakin suosimaan ja suosittelemaan. - Puhtaasta ruoasta ja juomasta voi syntyä tulevaisuudessa niukkuutta. Kunta edistää toiminnassaan näiden korkean jalostusasteen ja laadun parantamista. - Yhteisten asioiden hoidossa lähipalvelut pyritään turvaamaan. - Liikenneyhteyksiä Nakkilasta Porin ja Keski-Satakunnan suuntaan tulee vahvistaa ja parantaa. Edellä mainitun lisäksi kunta tulee muutoinkin tukemaan avainteemojen mukaista Satakunnan kehittämistä. Maija Pietilän ehdotuksesta kunnanhallitus päätti lisäksi todeta, että Satakunnan tulevaisuusasiakirjassa tulee huomioida lähidemokratian kehittäminen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet sekä vihreän teknologian edistäminen maakunnassa. Täytäntöönpano: lausunto sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@satakunta.fi Lisätietoja antaa: Kunnanjohtaja Kalevi Viren Puh kalevi.viren@nakkila.fi

17 NAKKILAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus Tarkastamattomasta pöytäkirjasta otteen oikeaksi todistaa: Nakkilassa virallisesti Kirsti Toroska arkistointisihteeri

18 NAKKILAN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA Kunnanhallitus MUUTOKSENHAKUKIELTO Muutoksenhakukielto ja sen peruste [ X ] Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kuntalain 91 :n nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta [ ] Muu peruste, mikä Liitetään otteeseen/päätökseen

19

20

21

22

23 LAUSUNTO SATAKUNNAN MAAKUNTASUUNNITELMA - SATAKUNNAN TULEVAISUUSKÄSIKIRJA 2035 LUONNOKSESTA KH KAN: 35/2012 Esityslistan liitteet: 1. Satakuntaliiton lausuntopyyntö Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035, luonnos Suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä : Satakuntaliiton maakuntahallitus pyytää jäsenkunnilta lausuntoa maakuntasuunnitelmaluonnoksesta (Satakunnan tulevaisuuskäsikirja) ja toivoo kuntien kiinnittävän vastauksissaan huomiota erityisesti siihen, miten ne voivat toteuttaa tulevaisuuskäsikirjaan nousseita teemoja osana omaa toimintaansa sekä mitkä esiin nousseet teemat ovat kunnan kannalta keskeisimpiä. Jäsenkuntien lausunnot pyydetään sähköpostitse osoitteeseen: kirjaamo@satakunta.fi viimeistään Rauman kaupungin osalta maakuntasuunnitelmaluonnos on ollut mm. virastopäälliköiden kommentoitavana välisen ajan. Maakunnan liittojen organisoima maakunnallinen suunnittelujärjestelmä pitää sisällään vuosittaisen talousarvioprosessin ohella kolme eri mittaisen ajanjakson tarkasteluun keskittyvää suunnitelmaa: 1. maakuntasuunnitelma on pitkäntähtäimen suunnitelma, jossa asettaan tavoitteita pitkälle aikavälille, maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta pitkällä aikavälillä, noin vuoden päähän nykyhetkestä; 2. maakuntaohjelma on noin viiden vuoden ajanjaksolle keskittyvä ohjelma, jossa määritellään konkreettisia tavoitteita, joita pyritään saavuttamaan, maakuntaohjelmat ovat maakuntien keskipitkän aikavälin kehittämisohjelmia, jotka laaditaan neljäksi vuodeksi kerrallaan kunnallisvaalikausittain; 3. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, maakuntaohjelman toteuttamiseksi laaditaan vuosittain toteuttamissuunnitelma (TOTSU), joka sisältää ehdotuksen maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä sekä suunnitelman niiden rahoittamisesta. Satakunnan nykyinen maakuntasuunnitelma Karhunkämmen lyö hyväksyttiin vuonna Maakuntahallitus hyväksyi uuden maakuntasuunnitelmaprosessin käynnistämisen kokouksessaan Maakuntasuunnitelman valmistelua on tehty viimeisen vuoden aikana kymmenen eri taustatoimenpiteen ja kolmen seudullisen työpajan kautta. Vuoden 2011 aikana tehdyn Satakunnan maakuntasuunnitelman valmistelun yhteydessä maakunnan kehittämisen avainteemoiksi nousivat: kannustavaa yhteisöllisyyttä, puhdasta elinvoimaa ja ihmisläheisiä ratkaisuja käsittelevät teemat. Esitän, että kaupunginhallitus antaa Satakuntaliitolle Satakunnan maakuntasuunnitelma Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 luonnoksesta seuraavan lausunnon: Satakunnan maakuntasuunnitelmaluonnoksen avainteemat ovat kaikki hyviä ja kannatettavia, mutta onko avainteemoissa

24 jäänyt liian vähälle huomiolle hyvinvoinnin ansaitsemisen logiikka: Satakunta on nyt ja Satakunnalla on infrastruktuuriin, osaamiseen ja verkostoihin perustuen mahdollista olla myös vuoden kuluttua modernin teollisuuden maakunta. Maakunta, joka ansaitsee maakuntasuunnitelmaluonnoksessa kuvattujen miellyttävien asioiden toteuttamiseen tarvittavaa pääomaa uudistumiskykyisen, modernin ja kansainvälisen teollisuuden jalostusarvon kautta. Toinen asia, joka Satakunnan maakuntasuunnitelmaluonnoksessa on jäänyt kovin vähälle painoarvolle, on Suomen sisäinen yhteistoiminta ja rakenteellinen muutos. Maakuntasuunnitelmaluonnoksessa nostetaan esille kyllä Satakunnan sisäinen toiminta ja kansainvälinen ulottuvuus, mutta Suomen eri osien ja naapurimaakuntien kanssa tehtävä yhteistyö sekä maan sisäinen väestörakenteen muutoksen tarkastelu jäävät joko heikoiksi tai puuttuvat kokonaan. Rauman kaupunki on omalta osaltaan toteuttamassa kaikkia maakuntasuunnitelmaluonnoksen valmistelussa esille nousseita teemoja. Raumalla on maakuntasuunnitelman valmistelun kanssa samanaikaisesti valmisteltu ja hyväksytty kaupungin kansainvälistymisohjelma ja kotouttamisohjelma. Näiden ohjelmien toteuttaminen sisältää hyvin paljon samoja asioita kuin maakuntasuunnitelmaluonnoksen avainteematkin. Lisäksi Rauma on maakunnan ensimmäisten kuntien joukossa valmistellut hyvinvointimittaristoa ja hyvinvointistrategiaa, joista löytyvät myös selvät yhteensopivuudet maakuntasuunnitelmaluonnoksen tavoitteiden kanssa. AKJ: Päätös: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä suunnittelujohtajan esityksen. Hyväksyttiin. Pöytäkirjan liite: A Satakuntaliiton lausuntopyyntö B Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035, luonnos Lisätietojen antaja: Suunnittelujohtaja Asko Aro-Heinilä puh

25

26

27 Kaupunginhallitus LAUSUNTO SATAKUNNAN MAAKUNTASUUNNITELMASTA - SATAKUNNAN TULEVAISUUSKÄSIKIRJASTA /05.600/2012 KHALL 47 Satakuntaliitto on laatinut Satakunnan maakuntasuunnitelman luonnoksen, Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan Maakuntasuunnitelma on maakunnan yhteinen tahdonilmaisu kehittämisen suunnasta pitkällä aikavälillä, noin vuoden päähän nykyhetkestä. Satakuntaliiton maakuntahallitus pyytää lausuntoa tulevaisuuskäsikirjan luonnoksesta ja toivoo kuntien kiinnittävän vastauksissaan huomiota erityisesti siihen, miten ne voivat toteuttaa tulevaisuuskäsikirjaan nousseita teemoja osana omaa toimintaansa sekä mitkä esiin nousseet teemat ovat kunnan kannalta keskeisimpiä. Satakunnan tulevaisuuskäsikirjan 2035 luonnos on esityslistan liitteenä. Käsitelty johtoryhmässä Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää esittää lausuntonaan Satakunnan tulevaisuuskäsikirjasta 2035 seuraavaa: Yleistä Satakunnan tulevaisuusasiakirjan lähtökohta on oikea. Taustalla on laaja valmisteluprosessi, jonka kautta välittyy suuren satakuntalaisjoukon näkemys maakunnan tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Maakuntamme tulevaisuus nähdään valoisana ja toimenpiteisiin ryhtymisen arvoisena. Jotta tavoiteltuun hyvään satakuntalaiseen tulevaisuuteen päästäisiin, tarvitaan aivan keskeisesti vaikuttava muutos maakuntahenkeen, -ylpeyteen ja yhteisöllisyyteen. Kuten asiakirjan maakunnan nykytilakäsityksestä ilmenee, näyttäytyy maakuntamme politiikka varsinkin ulkopuolisille riitaisena, nurkkakuntaisena ja olemassa olevat olot ja rakenteet säilyttävään pyrkivänä. Osaltaan tästä syystä ei maakuntamme ole kehittynyt siinä määrin kasvuhakuisesti, kuin sijaintimme läntisessä Suomessa ja lähellä muita kasvuseutuja edellyttäisi. Huolestuttavaa nykytilanteessa on, että erilaisissa tilastollisissa vertailuissa Satakunta rinnastetaan Itä-, ja Pohjois-Suomen taantuviin maakuntiin erityisesti mitä tulee asukasmäärän kasvuun ja ikärakenteen ja sitä kautta huoltosuhteen kehitykseen.

28 Maakuntamme asukasmäärä on kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana vähentynyt yli hengellä (- 6,3 %), kun koko maan väkiluku on kasvanut vastaavalla prosenttimäärällä. Samaan aikaan myös ikärakenne on kehittynyt kielteiseen suuntaan maakunnan elinvoimaa ajatellen. Koko maan ikärakenteeseen verrattuna Satakunnassa on vanhuksia suhteellisesti enemmän (17,5 % <> 21,1 %) ja vastaavasti lasten ja työikäisten osuudet ovat maan keskiarvoja pienempiä (82,5 % <> 78,9 %). Syitä tähän kielteiseen kehitykseen on vuosien ajan etsitty niin maakuntatasolla kuin yksittäisissä kunnissakin ja mietitty paikallisia "temppuja" asukasluvun kasvattamiseen. Peruskysymys on maakuntamme vetovoima ja houkuttelevuus yritysten laajentumiselle ja uusien yritysten synnylle ja sitä kautta työpaikkakehityksen kasvulle. Jos maakunta vetää yrityksiä ja pysyviä työpaikkoja syntyy luomaan luottamusta tulevaisuuteen, myös asukkaita saadaan maakuntaamme, jossa monet asumiseen liittyvät tekijät tulevaisuusasiakirjan ja myös todellisuudessa ovat hyvinkin kilpailukykyiset. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan työpaikkoja. Tähän vetovoiman ja houkuttelevuuden lisäämiseen on kaikkien maakunnan toimijoiden yhdessä keskitettävä voimavarat etsimällä keinot sisäisen eripuran purkamiselle ja yhteisen maakuntatahdon synnyttämiselle niin, että maakunnan maine muualla Suomessa paranee ja muuttuu houkuttelevammaksi. Maakunnan tulevaisuuden uhkatekijät löytyvät meistä itsestämme. Voimavarat on keskitettävä yhteiseen päämäärään ja korostettava ja tuotava esille hyvä osaaminen ja hyvät ratkaisut, joita maakunnassamme on lukuisilla yhteiskuntaelämän aloilla tehty. Maakunnallamme on kaikki edellytykset rakentaa hyvä tulevaisuus vuoteen 2035 ja muuttaa monet kielteiset ennusmerkit, jos meillä on yhteinen ja määrätietoinen tahtotila toteuttaa tämä tavoite. Teemat: 1) Kannustava yhteisöllisyys Tämä on maakuntamme tulevaisuuden kannalta aivan keskeinen teema, johon toimet on keskitettävä. On päästettävä valloilleen rohkeat ja ennakkoluulottomat ideat ilman syyllistämistä ja oltava valmiita purkamaan luutuneita rakenteita. Maakunnan päättäjätasolla tarvitaan mitä todennäköisimmin selkeä sukupolven vaihdos, jotta vanhoista raja-aidoista päästään irti. Ulvilan kaupunkistrategiassa korostetaan Ulvilan tavoitetta seudullisiin toimintamalleihin ja verkostoihin palvelutuotannossa. 2) Puhdasta elinvoimaa Tämä on yksi keskeisistä Satakunnan vahvuuksista, jota on erityisesti vaalittava vahvana tulevaisuuden vetovoimatekijänä.

29 Ulvila toimii aktiivisesti puhtaamman elinympäristön puolesta panostamalla hyväksyttäväksi tulossa olevan ilmasto-ohjelman toteuttamiseen ja kehittämällä kaupungin omia toimintoja kestävään ja ympäristöarvot huomioon ottavaan suuntaan. 3) Ihmislähtöisiä ratkaisuja Läheisyysperiaate on Satakunnalle vahva vetovoimatekijä, jonka kehittämistä on jatkuvasti edistettävä. Tämä edellyttää paikallistason aktiivisia toimia ihmisten herättämiseen omaehtoiseen toimintaan elinympäristönsä ja läheisyhteisönsä kehittämiseen. Ihmisten luonnollisen liikkumis- ja elinpiirin tukeminen hallinnollisia rajoja ja esteitä poistamalla on tässä suhteessa merkittävässä asemassa. Ulvila toimii kaupunkistrategiansa mukaisesti asukaslähtöisesti sekä taloudellisesti, tehokkaasti ja ennakkoluulottomasti uusia rajat ylittäviä toimintamalleja hyödyntäen. Hyvän tulevaisuuden turvaamiseksi asukkailleen Ulvila kantaa vastuunsa asukkaiden ja yritysten hyvinvoinnista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.