MUONION KUNTA MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA TUULIPUISTON ALUE

Transkriptio

1 tark tark MUONION KUNTA MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA TUULIPUISTON ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2(21) SISÄLLYSLUETTELO 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS SUUNNITTELUALUE PERUSTIETOA HANKKEESTA ASEMAKAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA ASEMAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET MAAKUNTASUUNNITELMA MEÄN VÄYLÄ ÄLVLANDET VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET KAAVOITUSTILANNE MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSVALVONTA AIKATAULU JA ASEMAKAAVOITUKSEN VAIHEET LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET VALTIOIDEN RAJAT (RUOTSI) YLITTÄVIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA KUKA VALMISTELEE JA OHJAA MISTÄ SAA TIETOA Kannen kuva: Mielmukkavaara, näkymä Muonionjoen jäältä, Ylimuonion kylän kohdalta, (kuva: Tiina Kähö)

3 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3(21) 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Tämä asiakirja on Mielmukkavaaran asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka kunta asettaa julkisesti nähtäville kaavoitusprosessin vireille tullessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavan laatimisen perustietoja sekä suunnittelun tavoitteet ja vaiheet sekä kerrotaan, miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun aikana. Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. wpd Finland Oy ja Metsähallitus Laatumaa suunnittelevat tuulipuiston rakentamista Mielmukkavaaran laelle Muonion kuntaan. Hanke käsittää kokonaisteholtaan MW tuulipuiston sekä 110 kv voimajohdon Muonion sähköasemalle. Metsähallitus hallinnoi valtio-omistajan edustajana hankekehityksen kohteena olevaa maa-aluetta. Hankekehitys perustuu osapuolten väliseen yhteistyösopimukseen. Hankkeen toteuttaminen vaatii tuulipuiston rakentamisen mahdollistavan asemakaavan laatimisen alueelle. Asemakaavan nojalla kunta voi myöntää rakennusluvan kaavan aluevarausten, merkintöjen ja määräysten mukaisesti. Hankkeeseen on myös sovellettava YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, joka on edellytys hankkeen muiden lupien saamiseksi. YVA-ohjelma on toimitettu Lapin ympäristökeskukseen maaliskuussa Selvitykset ja vaikutusten arviointi suoritetaan tämän jälkeen ohjelman mukaan. Tuulipuiston vaihtoehtoina tarkastellaan kahta vaihtoehtoa (VE1-15 kpl voimalaa ja VE2-10 kpl) sekä ns. nollavaihtoehtoa. Lisäksi tarkastellaan kolmea voimajohdon reittivaihtoehtoa, A, B ja C. Arviointiselostus valmistuu alkuvuodesta Tavoitteena on sovittaa yhteen YVA-lain mukainen YVA-menettely ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen asemakaavoitusprosessi. Asemakaavoitusta varten laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit tuotetaan pääasiallisesti YVA-työn yhteydessä. Myös osallistuminen ja vuoropuhelu pyritään yhdistämään mahdollisimman tehokkaasti. Hankkeessa sovelletaan kansainvälistä kuulemismenettelyä (Ruotsi) sekä YVAn että asemakaavan osalta. Lapin ympäristökeskus on hankkeen yhteysviranomainen ja ympäristöministeriö vastaa kansainvälisestä kuulemisesta.

4 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4(21) 2. SUUNNITTELUALUE Mielmukkavaara sijaitsee Muonion kunnassa, noin 16 kilometriä Muonion kirkonkylästä, noin 6 kilometriä Yli-Muonion kylästä pohjois-luoteeseen, noin 12 kilometriä Enontekiön kunnan rajalta ja noin 3,5 kilometriä Ruotsin (Pajalan kunnan) rajalta. Vaaran lakialue on Metsähallituksen hallinnassa olevaa talousmetsää. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen koko on noin 350 hehtaaria. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti

5 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5(21) Kuva 2. Asemakaava-alueen alustava rajaus, pohjana tuulipuiston alustava suunnitelma maksimivaihtoehdosta (15 voimalaa). Asemakaavan alue käsittää vain valtion maata lukuun ottamatta tuulipuiston sisääntulotien aluetta, joka kulkee yksityisen maan kautta. Kaava käsittää vain tuulipuiston alueen, ei Muonioon sähköasemalle johtavan voimalinjan aluetta. 3. PERUSTIETOA HANKKEESTA Tuulipuiston tekninen kuvaus perustuu wpd Finland Oy:n suunnitelmiin (wpd Finland Oy 2009). Tuulipuisto muodostuu tuulivoimalaitoksesta perustuksineen, niitä yhdistävistä keskijännitekaapeleista ja kytkinasemasta, Muonion kirkonkylän lähellä sijaitsevaan alueverkon (110 kv) liityntäpisteeseen rakennettavasta voimajohdosta sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Kukin tuulivoimalaitos koostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta (Kuva 4). Torni on korkeudeltaan noin 100 metriä ja lavan pituus olisi enimmillään noin 50 metriä. Tuulivoimalaitoksen lakikorkeus on tällöin enimmillään noin 150 metriä. Tuulivoimalaitokset sijoittuvat alueella metrin välein toisistaan. Mielmukkavaaran alueella todennäköisin perustustapa on maavarainen betonilaatta ilman paalutusta. Raudoitettu betonilaatta kaivetaan maahan 2 4 metrin syvyyteen ja peitetään maa-aineksella. Kunkin tuulivoimalaitoksen ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin 0,5 0,8 hehtaarin alueelta. Olemassa oleva metsäautotie Mielmukkavaaran luoteisrinteessä on vahvistettava ja tasoitettava koko matkaltaan (noin kaksi kilometriä). Kokonaan uusien teiden rakentamisen tarve on alustavan arvion mukaan 8 10 kilometrin luokkaa. Minimileveys on voimalatyypistä riippuen noin 4,5 5 metriä.

6 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6(21) Kuva 3. Voimajohdon reittivaihtoehdot VEA, VEB ja VEC, Lähde: YVA-ohjelma maaliskuu 2009 Tuulivoimalaitosten vaatimat sähkö ja tiedonsiirtokaapelit voidaan sijoittaa kuljetusteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Voimalat liitetään sähköasemalle maakaapeleilla (puiston sisäiset johdot) ja ilmajohdolla, joiden jännitetaso on kv. Kaapelit liitetään tuulivoimaloihin perustuksen läpi kulkevan putken kautta. Voimalakohtainen muuntaja, joka muuntaa generaattorijännitteen (tyypillisesti luokkaa 1 kv tai alle) kv tasolle, sijaitsee joko konehuoneessa, tornin alaosassa erillisessä suojatussa muuntamotilassa, tai tornin vieressä erillisessä muuntamokopissa. Tuulipuiston liittäminen alueen sähköverkkoon edellyttää oman siirtojohdon rakentamista. Voimajohdolle tarkastellaan kolmea, tuulipuistoalueen pohjoisosasta Muonion 110 kv sähköasemalle ulottuvaa reittivaihtoehtoa. Voimajohdon jännitetaso on todennäköisesti 110 kv, jotta sähkönsiirtohäviöt voidaan minimoida mahdollisimman tehokkaasti. Suunniteltu voimajohto tarvitsee noin metriä leveän johtoaukean. Uusi voimajohto sijoittuu osittain, A ja B vaihtoehdoissa pääosaltaan, nykyisen 45 kv voimajohdon kanssa rinnakkain samaan johtokatuun. Tällöin olemassa oleva johtokatu levenee jonkin verran. Kuva 4. Periaatekuva tuulivoimalaitoksesta (WinWind Oy) ja kuva tuulivoimalaitoksen pystyttämisestä Kiirunan tuulipuistossa (Kuva: Gunnar Britse) Lähde: YVA-ohjelma maaliskuu 2009 Tuulipuiston rakentamisen, mukaan lukien tiestön perusparannus ja uusien teiden rakentaminen, perustustyöt, sekä voimaloiden pystytys ja sähköasennukset, ennakoidaan kestävän noin vuoden verran. Tuulipuiston rakentaminen alkaisi suunnitelmien mukaan vuonna Rakentaminen tullaan todennäköisesti vaiheistamaan kahdelle vuodelle. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle. Kaapelien käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Koneistoja uusimalla on tuulipuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti.

7 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7(21) 4. ASEMAKAAVOITUKSEN LÄHTÖKOHTIA JA TAVOITTEITA 4.1. ASEMAKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Asemakaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavoille asetetut sisältövaatimukset (MRL 54 ). Koska asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei saa asettaa maanomistajalle tai muille oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3) Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4) Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6) Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) Ympäristöhaittojen vähentäminen 8) Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys MAAKUNTASUUNNITELMA Maakuntasuunnitelma on maakuntaliiton laatima hyvin yleispiirteinen pitkän tähtäyksen visio- ja strategiasuunnitelma, joka sisältää sekä toiminnallisen aluekehityksen että alueiden käytön periaatteet. Lapin maakuntasuunnitelma 2022 hyväksyttiin Lapin liiton valtuustossa Edellinen Lapin maakuntasuunnitelma Lappi 2020, on hyväksytty vuonna Päivitettyä uutta maakuntasuunnitelmaa 2025 laaditaan parhaillaan ja sen on tarkoitus valmistua syksyllä Strategiaksi on kirjoitettu mm seuraavasti: (5.1.3) Lapin teollisuuden kohtuuhintainen perusenergiahuolto on turvattava valtakunnallisilla ratkaisulla ja vesivoiman täydennysrakentamisella. Maakunnan omien uusiutuvien luonnonvarojen, vesi-, bio- ja tuulivoiman, tuotantoa lisätään ja myös jätteistä tehdään energiaa MEÄN VÄYLÄ ÄLVLANDET Meän Väylä Älvlandet on vuosina toteutettu valtakunnan rajan ylittävä Kolarin, Muonion ja Pajalan kuntien EU Interreg III A - yhteistyöprojekti. Projektin päätavoite oli edistää kuntien yhteistyötä ja luoda yhteinen pohja kolmen kunnan alueen kehit-

8 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8(21) tämiselle ja maankäytön suunnittelulle erityisesti rajajokilaakson alueella. Asemakaavatyössä huomioidaan projektin raportteja ja selvityksiä. Projektin tuloksena syntyneet kaksikieliset asiakirjat ovat: Meän visio, Kuntakatsaus (+karttaliite 1: ) Rajajokisuunnitelma (+karttaliitteet 1:20 000) Maisema Luonto - Kulttuuriympäristöselvitys (+luontoselvityksen karttaliitteet 1: ja kulttuuriympäristöanalyysin karttaliitteet 1:20 000) VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista asemakaava-aluetta koskevat seuraavat asiakokonaisuudet: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeen kannalta korostuvat seuraavat tavoitteet: Ilmastomuutoksen hidastaminen - Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle Uusiutuvan energian tuotannon kasvaminen ja siihen liittyvän infrastruktuurin tarpeet - Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä - Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet Poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen - Poronhoitoalueella turvataan poronhoidon alueidenkäytölliset edellytykset Luontoon ja maisemaan kohdistuvien haittojen minimointi - Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. - Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet Matkailuelinkeinolle ja virkistykseen kohdistuvien haittojen minimointi - Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä - Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita Kulttuuriympäristöjen arvojen vaaliminen - Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät Elinympäristön laadun turvaaminen - Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa.

9 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9(21) Työ- ja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 130 MW tasosta noin 2000 MW vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvosto on ottanut kantaa tuulivoimarakentamisen edellytyksiin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa. Päätöksen mukaan "Maakuntakaavoituksessa on rannikko- ja tunturialueilla osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköhin." Mielmukkavaaran asemakaavan tarkoituksena on osaltaan edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. 5. KAAVOITUSTILANNE 5.1. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Maankäytön suunnittelulla ohjataan alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kunnat voivat myös laatia yhteisen yleiskaavan. Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy maakuntakaavan. Kunnat laativat ja hyväksyvät yleis- ja asemakaavat. Maakuntakaavan ja kuntien yhteisen oikeusvaikutteisen yleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö Kuva 5. Maankäytön suunnittelujärjestelmä Ympäristöhallinto (Lapin ympäristökeskus) vastaa kaavoituksen ohjauksesta, jonka tarkoituksena on tukea sitä, että kaavoituksessa toteutetaan lainsäädännössä määriteltyjä tavoitteita ja sisältövaatimuksia MAAKUNTAKAAVA Mielmukkavaaran alue sijaitsee Tunturi-Lapin seutukaavan alueella, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut vuonna 2001 (Muonio, Enontekiö, Kolari, Kittilä). Kaavan uusiminen on vireillä. Tunturi-Lapin maakuntakaava on ehdotusvaiheessa (nimike seutukaava muuttui maakuntakaavaksi uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaantulon myötä ). Voimassa oleva seutukaava ohjaa kaavan laadintaa, kunnes uusi maakuntakaava astuu voimaan. Ehdotus kuitenkin huomioidaan ja sen selvitysaineistoa hyödynnetään kaavatyössä. Tunturi-Lapin maakuntakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja Lapin liiton hallitus päätti kokouksessaan hyväksyä Tunturi-Lapin maakuntakaavaehdotuksen ja esittää, että valtuusto hyväksyisi kokouksessaan Tunturi-Lapin maakuntakaavan. Hyväksymisen jälkeen kaava saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.

10 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10(21) Kuva 6. otteet kaavakartoista, Lähde Voimassa oleva Tunturi-Lapin seutukaava Tunturi-Lapin maakuntakaavaehdotus Merkintöjen selitykset: M maa- ja metsätalousvaltainen alue 4529 RA loma-asuntoalue 7235 Mielmukka AT kyläalue 353 Kajanki, 354 Kätkäsuvanto, 355 Yli-Muonio EO maankamaran aineistenottoalue 2515 SL luonnonsuojelualue, 4044, 4208 tv tuulivoima-alue am arvokas maisema-alue (Kajanki) sp pohjavesien suojelualue Sa saamelaisalueen raja ur ulkoilureitti z sähkölinja vt valtatie (Valtatie 21/E8, pun. viiva) kr moottorikelkkailureitti Tuulipuistoalue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M 4529) ja Mielmukkavaara on varattu tuulivoima-alueeksi (tv). Seutukaavan selostuksessa on kirjoitettu seuraavasti: Alueen sähköhuollon omavaraisuutta pyritään lisäämään tunturialueiden tuulivoiman hyödyntämisellä Käsivarren tuulivoimapuistossa ja Oloksen etelärinteillä. Tuulivoimala alueiden valinta seutukaavassa perustuu Lapin tuulivoima-alueiden kartoitukseen. Tunturialueiden osalta selvityksessä on huomioitu tuuliolosuhteet, kulkuyhteydet, sähköverkon ulottuvuus ja vahvuus, kaavoitus ja maankäyttö sekä ympäristökysymykset. Merkintöjen selitykset: M maa- ja metsätalousvaltainen alue 4529 (kelt.) MU maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta 6014 A taajamatoimintojen alue, Muonion kk V Virkistysalue 854 SL luonnonsuojelualue, 4205 tv tuulivoimaloiden alue at keskuskylä, 355 Yli-Muonio ma kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, 5978 Kajangin kylä, 5979 Ylimuonion kylä mk maaseudun kehittämisen kohdealue 8011 (strateginen tavoite, ruskea viiva-rajaus) z sähkölinja ± ± ± ± moottorikelkkailureitti Valtatie 21/E8 on merkitty revontultentieksi, valtakunnallisesti tärkeäksi kansainväliseksi liikennekäytäväksi (musta/sininen paksu viiva) Tuulipuistoalue on varattu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M 4529) ja Mielmukkavaara on varattu tuulivoimaloiden alueeksi (tv 2367) Maakuntakaavaluonnoksen selostuksessa tuulivoima-alue on luokiteltu seudullisesti merkittäväksi tuulivoima-alueeksi. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tuulivoimala-alueita määrittäessä on huomioitu ne maisemallisesti, kulttuurihistorialtaan tai luonnoltaan arvokkaat alueet ja kohteet, jotka eivät lähtökohtaisesti sovellu rakennuspaikoiksi. Maakuntakaavaluonnoksen tuulivoimala-alueiden (tv) varaukset perustuvat selvitykseen Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat Lapin tunturit ja vaarat, 2005.

11 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11(21)

12 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12(21) Voimassa olevan Tunturi-Lapin seutukaavan yleiset määräykset: Tunturi-Lapin maakuntakaavaehdotuksen yleiset määräykset:

13 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 13(21) 5.3. YLEISKAAVA Alueelle ei ole laadittu yleiskaavaa. Suunniteltu voimajohtoreitti sijoittuu osittain Muonion vesi- ja tunturialueiden osayleiskaavan alueelle (Veturi 1) sen eteläosassa (KV hyväksynyt , ei ole lainvoimainen, päätöksestä on valitettu) ASEMAKAAVA Tuulipuistoalueella ja sen vaihtoehtoisten voimajohtoreittien alueilla ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Noin 2 kilometrin päästä Mielmukkavaaralta luoteeseen Muonionjoen rannalla, Ruonaojan kohdalla, sijaitsee Visannon ranta-asemakaava, noin 63 ha. Kaava on kunnanvaltuuston hyväksymä RAKENNUSJÄRJESTYS Rakentamista Muonion kunnassa ohjaa myös rakennusjärjestys, jonka kunnanvaltuusto on vahvistanut ja se on tullut voimaan RAKENNUSVALVONTA Tekninen lautakunta myöntää rakennusluvat suurimpiin rakennuskohteisiin. Rakennustarkastaja valmistelee lupapäätöksen. Tarvittaessa rakennuslupaa käsittelee myös kunnanhallitus ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. 6. AIKATAULU JA ASEMAKAAVOITUKSEN VAIHEET Muonion kunnanvaltuusto on päättänyt asemakaavan laatimisesta Asemakaavan laadinta aloitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinnalla. Tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnissä. YVA- menettely on lakisääteinen kaksivaiheinen menettely, jolla selvitetään hankkeen vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, mukaan lukien nollavaihtoehto, eli hankkeen toteuttamatta jättäminen. YVA-ohjelman mukaisten selvitysten tulokset kootaan YVA-selostukseksi. YVA-ohjelma on valmistunut ja on nähtävillä lähtien wpd Finland Oy:n wwwsivuilla sekä Lapin ympäristökeskuksen www-sivuilla. YVA-ohjelman virallinen nähtävilläoloaika on ollut Asemakaavahanke on alustavasti esitelty YVA-hankkeen yleisötilaisuudessa Muoniossa. Tavoite on, että asemakaavaluonnos ja YVA-selostus valmistuvat yhtä aikaa keväällä 2010.

14 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14(21) Tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely ja asemakaavoitusprosessi etenevät rinnakkain kuvassa esitetyllä tavalla (kuva 7). Kuva 7. Samanaikaisesti etenevien YVA-menettelyn ja asemakaavoituksen päävaiheet ja aikataulu, Lähde YVA-ohjelma

15 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 15(21) Asemakaavan laadintavaiheita on kuvattu tarkemmin seuraavassa taulukossa (kuva 8). SUUNNITTELUVAI- HE SUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN KUNNAN JA VIRAN- OMAISTEN KÄSITTELY ASUKKAIDEN OSAL- LISTUMINEN TIEDOTTAMINEN ALOITUSVAIHE KEVÄT-KESÄ Yleisten tavoitteiden asettelu, lähtötietojen kokoaminen Koordinointi tuulipuiston YVA- menettelyn kanssa Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta Aloituskokous pidetty Asemakaavan laatimisen käynnistäminen, KV päätös tehty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnassa nähtäville Asemakaavoitushanke on alustavasti esitelty YVAn yleisötilaisuudessa Osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Tavoitekeskusteluun osallistuminen OAS nähtävillä kunnanvirastossa ja kunnan www-sivuilla Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta kunnan www-sivuilla ja ilmoitustaululla, Lapin Kansassa, sekä kuntatalouksiin jaettavassa tiedotteessa Kirjeitse muulla paikkakunnalla asuville maanomistajille Kansainvälinen kuulutus VALMISTELUVAIHE SYKSY -TALVI KEVÄT -KESÄ Perusselvitykset, tiedonkeruu ja analyysi Hankkeen vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Kaavaluonnoksen laadinta Tavoite on, että kaavaluonnos ja YVA-selostus valmistuvat yhtä aika Kaavaluonnos ja selvitysaineisto asetetaan kunnassa nähtäville 30 pv Luonnos käsitellään kunnanhallituksessa 1. Viranomaisneuvottelu Mielipiteen esittäminen valmistuneesta aineistosta kirjallisesti ja suullisesti nähtävilläolon aikana Asukaskysely, haastattelut, matkailuaiheinen työpaja (YVA) Yleisötilaisuudet, koordinointi tuulipuiston YVA- menettelyn kanssa Luonnos nähtävillä kunnanvirastossa ja kunnan www-sivuilla Kuulutus kunnan wwwsivuilla ja ilmoitustaululla, Lapin Kansassa, sekä kuntatalouksiin jaettavassa tiedotteessa Kansainvälinen kuulutus EHDOTUSVAIHE SYKSY Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen luonnos työstetään kaavaehdotukseksi. mahdolliset pienet korjaukset ja muutokset Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 pv Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 2. Viranomaisneuvottelu Mahdolliset muistutukset kirjallisesti nähtävilläolon aikana Ehdotus nähtävillä kunnanvirastossa ja www-sivuilla Kuulutus paikallislehdessä, virallisilla ilmoituspaikoilla sekä kunnan www-sivuilla Kansainvälinen kuulutus HYVÄKSYMISVAIHE TALVI Kaava voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen kun YVA-menettely on päättynyt hyväksytysti Kaavan hyväksymisen päätöksenteko kunnassa Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Mahdolliset valitukset osoitetaan alueelliselle hallinto-oikeudelle Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan lehdessä Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille Kuva 8. Asemakaavan alustava aikataulu 7. LAADITTAVAT SELVITYKSET JA ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Asemakaavoitusta varten laadittavat selvitykset ja arvioinnit tuotetaan pääasiallisesti YVA-menettelyn yhteydessä. Myös osallistuminen ja vuoropuhelu pyritään yhdistämään mahdollisimman tehokkaasti. Vaikka kaavan edellyttämät ympäristöselvitykset ja vaikutusten arvioinnit tehdään pääosin YVA menettelyn yhteydessä, tullaan selvityksiä ja arviointeja tarvittaessa täydentämään, maankäyttö- ja rakennuslain säädökset huomioiden. Koska alueella ei ole yleiskaavaa, on asemakaavoituksessa huomioitava myös yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ).

16 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16(21) Tehdyt selvitykset Mielmukkavaaran tuulipuisto, Ympäristövaikutusten arviointiohjelma (Pöyry Energy Oy maaliskuu 2009). YVA- ohjelmassa on kuvattu tätä OAS:a tarkemmin, mitä vaikutuksia ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Lisäksi arviointiohjelma sisältää yksityiskohtaisemmat tiedot koko hankkeesta ja sen vaihtoehdoista, suunnittelun aikataulusta sekä suunnitelman osallistumisen järjestämisestä. Tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvat Lapin tunturit ja vaarat (Sigma/ Elektrowatt-Ekono 2005). Lapin liiton toimesta laadittu teknistaloudellinen tarkastelu on sovitettu maakuntakaavoituksen yleispiirteisempään tarkkuustasoon ja on ollut pohjana Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksen laadinnassa. Mielmukkavaaran on todettu olevan yksi parhaimpaan luokkaan lukeutuvista kohteista. Tarkastelluista 14 alueesta 4 suositellaan tuulivoimala-alueeksi maakuntakaavaan. Tuulivoimala-alue on arvioitu olevan seudullisesti merkittävä. Selvityksen mukaan Mielmukkavaaralle voidaan rakentaa noin 22 voimalaa tai kapasiteetiltaan MW tuulivoimaa. Nykyisessä suunnitelmassa tuulivoimaloita on vain kpl mutta ne ovat teholtaan suurempia (3 MW) eli yhteensä MW. Ne ovat myös kooltaan suurempia verrattuna selvityksessä oletettuihin, Napakorkeus on noin 100 m 60 metrin sijaan. Vertailuksi voidaan todeta, että Oloksen viisi voimalaa ovat 0,6 MW teholtaan eli yhteensä 3 MW ja niiden napakorkeus on noin 50 metriä. Oloksen tuulivoimalat sijaitsevat rivissä, kun taas Mielmukkavaaran tuulivoimalat muodostavat ryhmän. Ne sijaitsevat alustavien suunnitelmien mukaan metrin välein toisistaan muodostaen topografian muotoja myötäilevän muodostelman. Tunturi-Lapin maakuntakaavan maisemaselvitys (Destia 2007). Lapin liiton toimesta on myös laadittu perusteellinen Tunturi-Lapin alueen (Enontekiö, Kittilä, Muonio ja Kolari) maisemaselvitys sisältäen kuvauksen maiseman lähtökohdista, maisema-analyysin ja esityksen maiseman ja matkailun kehittämisvyöhykkeistä. Mielmukkavaara sijaitsee esitetyn Ylläs-Levi-Pallas-Olos-Muoniokehittämis-vyöhykkeen pohjoisrajalla (5.5 sivulla 116). Laadittavat selvitykset ja arvioitavat vaikutukset Tässä hankkeessa ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan suunnitellun tuulipuiston sekä voimajohtojen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä rakentamisen että käytön ja käytöstä poiston aikaisia vaikutuksia. Tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Keskeisimpiä selvitettäviä vaikutuksia ovat: - vaikutukset maankäyttöön ja elinkeinotoimintaan, erityisesti matkailuun ja poroelinkeinoon - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen - liikenteestä aiheutuvat vaikutukset - vaikutukset luonnonoloihin, kuten luonnon arvokohteisiin ja linnustoon - vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön - turvallisuusvaikutukset - meluvaikutukset - varjon muodostumisen vaikutukset - vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun - rakentamisen aikaiset vaikutukset. Lisäksi arvioidaan erikseen Ruotsin osalta Ruotsin puolelle mahdollisesti ulottuvat vaikutukset.

17 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17(21) Vaikutukset voivat olla sekä myönteisiä että kielteisiä. Kuva 9: Tarkastelualueet tuulipuiston osalta (vasen kuva) ja voimajohtoreittien osalta (oikea kuva), Lähde: YVA-ohjelma Vaikutukset maisemaan Tuulipuiston näkyvät vaikutukset maisemaan määräytyvät ensisijaisesti voimaloiden koosta, määrästä ja sijoituspaikoista sekä näköesteiden katvevaikutuksesta. Näkyvät osat ovat torni ja kolmelapainen roottori. Voimaloiden lisäksi ympäristöä muuttavat oheisrakenteet kuten tiet ja sähkölinjat. Näkyvyysalueet ja visuaaliset katvealueet tarkistetaan asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella ja laajuudella. Maisemavaikutuksia tarkastellaan noin 35 kilometrin säteellä tuulivoimaloiden sijoituspaikoista koko sillä alueella, jolle tuulipuisto näkyy. Arviointityön pohjaksi analysoidaan alueen maiseman perusrakennetta, maisemakuvaa ja tärkeimpiä maisemallisia kokonaisuuksia. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen sekä elinkeinoihin Vaikutukset viihtyvyyteen kohdistuvat sekä loma-asutukseen että vakituiseen asutukseen. Vaikutukset elinkeinoihin kohdistuvat enimmäkseen poronhoitoon, matkailuun ja metsätalouteen. Matkailuun kohdistuvia vaikutuksia selvitetään matkailuyrittäjille suunnatun kyselyn sekä työpajan avulla. Lisäksi tullaan haastattelemaan mm. poroelinkeinon harjoittajia sekä paikallisia metsästäjiä ja metsästysseurojen edustajia Vaikutukset kulttuuriympäristöihin Tuulipuiston alueella ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Hankkeen yhteydessä arvioidaan lisätutkimusten tarvetta.

18 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18(21) Maisemavaikutusten arviointiin sisältyy arviointi vaikutuksista kulttuuriympäristöön. Vaikutukset luontoon Luontoon kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan olemassa olevan aineiston ja tehtyjen luontoselvitysten pohjalta. Luontoselvitykset tehdään YVA-menettelyn yhteydessä asiantuntijatyönä kesäkaudella 2009 mukaan lukien lepakkoasiantuntija-arvio. Linnustolaskennoilla selvitetään vaikutukset sekä suunnittelualueen kautta muuttavan että alueella pesivään linnustoon. Erityishuomiota kiinnitetään törmäysriskin kannalta kriittisimpiin lajiryhmiin (joutsenet, kuikkalinnut, kurki, petolinnut). Luonnonsuojelulain ( /1096) 65 :n mukainen arviointi eli niin sanottu Naturaarvionti toteutetaan hankkeiden ja suunnitelmien valmistelussa ja päätöksenteossa sen varmistamiseksi, että niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi tietty alue on sisällytetty tai ehdotettu sisällytettäväksi Natura 2000-verkostoon, ei merkittävästi heikennetä. Kolmelle hankkeen läheisyydessä sijatsevalle Natura-alueelle (Muonionjärvi-Utkujoki, Pallas- Ounastunturi ja Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue) tehdään YVAn ensimmäisessä vaiheessa Natura-arvioinnin tarvearviointi alkukesästä Mikäli tarveselvityksen perusteella todetaan, että hanke todennäköisesti merkityksellisesti heikentää Naturaalueen suojeluperusteina olevia luonnonarvoja, toteutetaan YVA-menettelyn aikana varsinainen Natura-arviointi. Melu Tuulivoimalaitoksen ääni muodostuu siipien liikkeestä sekä tuuliturbiinin koneiston käyntiäänestä. Lähin muu melulähde on lähimmillään noin kahden kilometrin päässä lakialueesta kulkevan valtatien 21 liikenne. Melun vaikutuksia tarkastellaan noin kolmen kilometrin säteellä. Turvallisuusvaikutukset ja vaikutukset virkistyskäyttöön Talviaikaisen jään irtoamisen ja lapojen rikkoutumisen riskiä ja näiden aiheuttaman vaara-alueen laajuutta suhteessa alueen muuhun käyttöön tarkastellaan YVA-menettelyn yhteydessä. 8. VALTIOIDEN RAJAT (RUOTSI) YLITTÄVIEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus (MRL 199 ja MRA 99 ) sisältävät säännökset valtakunnan rajan ylittävien vaikutusten huomioon ottamisesta, jotka perustuvat Euroopan talouskomission yleissopimukseen nk. Espoon sopimukseen. Kaavoituksen ja YVA-menettelyn yhteydessä selvitetään Ruotsin puolelle mahdollisesti ulottuvat vaikutukset. Myös Ruotsin puolen suunnittelutilanne huomioidaan. Muonionjoen jokilaakso on luonto- ja maisemakokonaisuus. Ruotsin puolelle mahdollisesti ulottuvia vaikutuksia ovat: - vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen - vaikutukset luonnonoloihin mukaan lukien linnustoon - vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön - meluvaikutukset ja varjon muodostumisen vaikutukset - vaikutukset matkailuun ja virkistyskäyttöön Edellä mainitut vaikutukset tullaan arvioimaan erikseen Ruotsin osalta. Jos myöhemmin YVA-menettelyn aikana ilmenee muita Ruotsin puolelle ulottuvia vaikutuksia, tullaan myös nämä arvioimaan. (Tarkastelualueita, Kuva 9) Asemakaavan laatimisessa noudatetaan seuraavaa käytäntöä: - Kaavoitusprosessi on suomalainen. Naapurivaltio on osallinen mutta mahdollisesta osallistumisjärjestelyistä Ruotsissa vastaavat ruotsalaiset tahot itse.

19 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19(21) - Osallisiksi kaavaan kirjataan Pajalan ja Kiirunan kunta, Norrbottenin lääninhallitus, Naturvårdsverket, Vägverket, Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio, Tornionlaakson neuvosto sekä Pajalan luonnonsuojeluyhdistys - OAS käännetään ruotsiksi ja toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle. Lapin ympäristökeskus toimittaa sen eteenpäin ympäristöministeriölle, jonka kautta kulkee virallinen yhteys Ruotsin valtioon. - Kutsut viranomaisneuvotteluihin ja infotilaisuuksiin lähetetään myös Ruotsin viranomaistahoille. - Kuulutukset julkaistaan myös Ruotsin lehdissä (NSD Norrländska socialdemokraten ja Norrbottenskuriren). - Muistiot laaditaan suomeksi. - Kaavaselostuksen keskeiset osat käännetään ruotsiksi. - Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset käännetään ruotsiksi. - Ruotsista tulleet lausunnot ja kommentit käydään läpi osana kaavaprosessia - Kaavan voimaantulopäätös toimitetaan tiedoksi ympäristöministeriölle. 9. MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA Kaavan eri vaiheista kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla ja lainsäädännön edellyttämät ilmoitukset julkaistaan valtuuston ilmoitusmenettelypäätöksen mukaisesti Lapin Kansassa. Kuulutukset toimitetaan myös kunnan kuulutuspaikkojen hoitajille. Kunnan talouksiin 6-8 kertaa vuodessa jaettava tiedote on kunnan merkittävin tiedotuskanava, joten siinä tiedotetaan myös kaavoituksen eri vaiheista ja julkaistaan myös kuulutukset, mikäli tiedote ilmestyy kuuluttamisajankohtana. Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Tuulivoimahankkeen YVA-seurantaryhmään kutsutut tahot ovat myös asemakaavan osallisia. ASEMAKAAVAN OSALLISIA OVAT AINAKIN SEURAAVAT TAHOT: Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Metsähallitus, Laatumaa Tonttien vuokralaiset Kaava-alueen elinkeinoharjoittajat Vesialueiden omistajat ja käyttäjät Jakokunnat, yhteismetsät Osakaskunnat ja kalastuskunnat Tie- ja vesiosuuskunnat Harrinivan Lomakeskus Lapin Safarit Lapland Hotels Muut yritykset ja niiden työntekijät Etujärjestöt ja muut tahot Lapin luonnonsuojelupiiri Lapin lintutieteellinen yhd. ry Muonion sähköosuuskunta Rajavartiolaitos, Lapin rajavartiosto Pohjoisen maanpuolustusalueen esikunta Tulli, pohjoinen tullipiiri Paliskuntain yhdistys Muonion Paliskunta/ Yläperän tokkakunta Luoteis-Lapin matkailuyhdistys ry Tunturi-Lapin kehitys ry Lapin metsäkeskus Metsähoitoyhdistys Länsi-Raja Kätkäsuvannon kyläyhdistys Kätkäsuvannon metsästäjät Ylimuonion kylätoimikunta Ylimuonion Kairamiehet ry Luontaiselinkeinojen liitto ry Muonion riistanhoitoyhdistys Riista ja kalatalouden tutkimuskeskus Maahiset ry Seurue Oja Tornionlaakson neuvosto Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio Pajalan luonnonsuojeluyhdistys Viranomaistahot Muonion kunta Ympäristöministeriö Lapin ympäristökeskus Lapin liitto Lapin aluepelastuslaitos Museovirasto Lapin maakuntamuseo Tiehallinto, Lapin tiepiiri Lapin TE-keskus Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Enontekiön kunta Ruotsin valtio Pajala kommun Kiruna kommun Norrbottenin läänihallitus Vägverket, region norr Naturvårdsverket Muut viranomaiset harkinnan mukaan

20 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20(21) 10. MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA Alueen suunnittelun osallistuminen ja vuorovaikutus tapahtuu 1. yleisötilaisuuksissa 2. osallistumalla työpajoihin ja vastaamalla asukaskyselyyn 3. mielipiteen toimittamisella valmisteluaineistosta ja luonnoksesta nähtävilläolon aikana 4. muistutuksen kirjoittamisella kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana 5. ottamalla suoraan yhteyttä kunnan tai konsultin edustajiin YVA-menettelyn osallistuminen ja vuorovaikutus tapahtuvat rinnakkain asemakaavan osallistumisen ja vuorovaikutuksen kanssa. Osallinen voi vaikuttaa molempien kautta. YVA-menettely YVA-ohjelma ja YVA-selostus asetetaan nähtäville Lapin ympäristökeskuksen internetsivuilla, wpd Finland Oy:n internetsivuilla sekä Muonion kunnanviraston, Muonion kirjastossa ja yhteispohjoismaisessa kirjastoautossa sekä Lapin ympäristökeskuksen toimistossa Rovaniemellä. YVA-ohjelma on asetettu julkisesti nähtäville Myöhemmin myös arviointiselostus asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin voi antaa lausunnot, mielipiteet ja muistutukset. Palaute YVA-ohjelmasta ja arviointiselostuksesta osoitetaan yhteysviranomaiselle eli Lapin ympäristökeskukselle. Selostuksessa arvioidaan hankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, sekä tuulipuiston että voimalinjan osalta. Hyväksytty selvitys on edellytys hankkeen eri lupien saamiseksi. Kaavoitus Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), asemakaavan luonnos ja selvitysmateriaali sekä asemakaavan ehdotus laitetaan nähtäville Muonion kunnan internetsivuille, Muonion kunnanvirastoon, Muonion kirjastoon ja yhteispohjoismaisessa kirjastoautoon. Asemakaava laitetaan virallisesti nähtäville kahdesti, ensin luonnoksena ja sitten ehdotuksena, jolloin voi antaa lausuntoja, mielipiteitä ja muistutuksia. Palaute kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta osoitetaan Muonion kunnanhallitukselle. Asemakaava laaditan YVA-menettelyn jälkeen valitun tuulipuiston vaihtoehdon mukaan. Asemakaava käsittää vain varsinaisen tuulipuiston aluetta. Hyväksytty kaava toimii rakennusluvan perusteena.

21 MIELMUKKAVAARAN ASEMAKAAVA / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21(21) 11. KUKA VALMISTELEE JA OHJAA Kaavoitus tapahtuu Muonion kunnan johdolla. Kaavoitustyötä ohjaa kunnanjohtaja Aulikki Heinonen. Kunnan yhteyshenkilönä on teknisen toimiston päällikkö Pertti Matinlompolo. Kaavan laatii Pöyry Environment Oy. YVA-menettelyyn kuuluva seurantaryhmä toimi myös asemakaavan seurantaryhmänä. 12. MISTÄ SAA TIETOA Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Muonion kunnanvirastosta tai Pöyryltä. Muonion kunta Puthaanrannantie Muonio Pöyry Environment Oy Urheilukatu Rovaniemi Pertti Matinlompolo Teknisen osaston päällikkö puh pertti.matinlompolo[at]muonio.fi Eva Persson-Puurula, arkkit. SAFA puh eva.persson-puurula[at]poyry.com Tietoa kaavoituksesta on saatavissa myös internet-osoitteesta Hakupolku Muonion kunnan Internetsivuilla: Muonion kunta > Maankäyttö > Mielmukkavaara tuulipuisto, tai kirjoittamalla Mielmukka Haku-ikkunassa. Yleistietoa kaavoituksesta löytyy ympäristöhallinnon verkkopalvelusta > Maankäyttö ja rakentaminen