Cebit 2005: viihde vetää uutta tietotekniikkaa TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 4/2005 HINTA 6,90

Transkriptio

1 Cebit 2005: viihde vetää uutta tietotekniikkaa TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 4/2005 HINTA 6,90 tietoturvaa vertailu: Linux-jakelut työpöytäkäyttöön Virustutkat vertailussa Vakoiluohjelmien torjunta Näin suojaat kannettavasi Ensituntuma: BTX uudistaa emolevyt Parhaat ohjelmat älypuhelimeen PAL.VKO Testi: Värit kohdalleen kalibroinnilla 10 kysymystä & vastausta digikuvauksesta

2 päätoimittajalta Hannu Järvinen Liittymiä markkinoidaan aivan eri argumenteilla kuin päätelaitteita. Liian älykäs puhelin Tuskin mikään laite on omistajallaan niin vajaakäytössä kuin uusi älypuhelin. Valmistajat integroivat kännyköihinsä mitä mielikuvituksellisimpia toimintoja, joista moniin vain todelliset edelläkävijät vaivautuvat edes tutustumaan. Kalleimpiakin malleja käytetään edelleen aivan yleisesti pelkkään puhumiseen ja tekstiviestittelyyn. Operaattoreille tilanne ei ole ongelmallinen. Ne tekevät kahdella vanhalla perustuotteellaan edelleen hyvin rahaa, eikä suuria paineita lisäinvestointeihin ole. Seuraavan sukupolven verkkoja rakennetaan pikku hiljaa, mutta niiden laajaan käyttöönottoon kuluu vielä vuosia. Myös operaattoreiden panostukset uusien mobiilisovellusten kehitykseen ovat pikemmin pienenemässä kuin kasvussa. Matkapuhelinvalmistajilla alkaa olla tuskaisampaa. Asiakkaille pitäisi tarjota jatkuvasti hyviä syitä vaihtaa vanha luuri uuteen, uusien mallien käyttöikä ei saisi olla liian pitkä ja katteista ei voi enää tinkiä. Yhtälö on ennen pitkää mahdoton, ellei uusien palvelujen kysyntä lähde kasvuun. Se taas ei tapahdu pelkästään puhelimien ominaisuuksia kehittämällä. Verkkoja valmistavilla yrityksillä on puolestaan vaikeuksia vakuuttaa operaattoreita siitä, että verkkojen päivittäminen poikisi niille lisää myyntiä. Uusimmallakaan puhelimella taas ei voi käyttää kuin niitä palveluja, joita operaattorin verkko tukee, joten klassinen muna-kana-ilmiö on valmis. Suomen kännykkämarkkinoilla palveluiden yleistymistä hidastaa osaltaan myös kytkykaupan puuttuminen. Operaattorin asiakas ostaa liittymän ja luurin erikseen, jolloin liittymän vaihtamisesta ei automaattisesti seuraa kännykän vaihtuminen uuteen malliin. Liittymäkilpailu on yksiulotteista hintakisaa, jossa suurin merkitys on ilmaisen puheajan ja tekstiviestinnän määrällä. Liittymiä markkinoidaan siis aivan eri argumenteilla kuin päätelaitteita. Muualla maailmassa puhelinvalmistajan asiakas on useimmiten operaattori, joka työntää uudet laitteet markkinoille liittymiensä mukana ja pystyy myös paketoimaan niihin uusia palveluja, joille ei välttämättä muuten olisi luonnollista kysyntää. Kun uusi älypuhelin tulee ikään kuin kaupan päälle, myös sen älyn käyttöönottokynnys laskee. Pc:stä tuli massamarkkinatuote käytännössä standardin laite- ja ohjelmaympäristön sekä laajan sovellustarjonnan ansiosta. Mobiilisovellusten markkinoilla vastaavaa yksituumaisuutta ei ole, joten koko älypuhelimen käsitekin on usein hämärän peitossa. Peruskäyttäjää ei kiinnosta Symbian, Smartphone tai Palmone, vaan niissä pyörivät ohjelmat. Kaikesta huolimatta on vaikea uskoa, etteikö entistä älykkäämmälle ja monipuolisemmalle mobiililaitteelle olisi tarvetta ja kysyntää. Pelkästään sähköpostin sujuva käyttö kännykällä kiinnostaisi paljon sen nykyistä käyttäjäkuntaa suurempaa joukkoa. Sama koskee monien webin hyötypalveluiden toimivia mobiiliversioita. Niin laitevalmistajat, operaattorit kuin ohjelmistotalotkin voisivatkin vaihteeksi keskittyä suunnittelemaan uusiin luureihin selkeitä, yksinkertaisia tuotekonsepteja, jotka vastaavat samanlaisiin perustarpeisiin kuin ensimmäinen matkapuhelin. Connecting people on edelleen loistava slogan. TK 4 TIETOKONE huhtikuu 2005

3 sisältö huhtikuu 2005 numero 4 26 Linux työntyy työpöydälle Linux on saanut ilmaa siipiensä alle palvelinten käyttöjärjestelmänä, mutta kuinka käy pingviiniltä yksittäisen pc:n pyörittäminen? Vertailemme Linuxin tärkeimmät desktop-paketoinnit. 36 Urkintaohjelmat pois koneelta Laajakaistayhteyksien ja tiedostonjako-ohjelmien myötä vakoiluohjelmista on tullut lähes jokaisen tietokoneen ongelma. Testaamme vastavakoiluratkaisujen kärkikaartin Virukset kuriin 48 yritysverkossa Yrityksen verkossa virustorjuntaohjelman tehokas keskitetty hallinta säästää ylläpitäjän hermoja ja aikaa. Vertailussa keskitetyn virustorjunnan vaihtoehdot. 6 TIETOKONE huhtikuu 2005

4 k a n n e s s a MESSUT Cebit 2005 Maailman suurin vuosittainen tietotekniikkatapahtuma osoitti, että uuden tekniikan veturi on tällä hetkellä tietokoneviihde. MOBIILI Parhaat ohjelmat puhelimeen Älypuhelin taipuu puheen ja tekstiviestien lisäksi moneen käyttöön, kunhan ohjelmavarustus on oikea. Kerromme älypuhelinkäyttäjän parhaat ohjelmavalinnat TESTI Näytön värit kohdalleen Tietokoneen näytön väritoiston saa kohdalleen tarkoitukseen suunnitellulla mittalaitteella. Aiemmin vain ammattilaisille tarkoitetut laitteet sopivat jo kuluttajan kukkarollekin. TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT Digikuvaajan UKK Miten vältän punasilmäisyyden? Miten kuvaan pimeässä? Digikameran käyttäjien usein kysymät kysymykset yhdessä tiiviissä paketissa vastauksineen TULEVAISUUDEN TIETOTEKNIIKKA 3D-tulostin printtaa esineitä Kopiokoneen kokoinen laite, joka tulostaa pieniä muoviesineitä? Tämä tieteiskirjailijan päähänpistolta kuulostava laite on totta jo nyt. YRITYSRATKAISUT Suojaa kannettavasi oikein Kannettava tietokone vapauttaa käyttäjänsä, mutta entä jos voro vapauttaa käyttäjän kannettavastaan? 22 VAIKUTTAJA Tarja Virmala Olemme patenttien puolesta, mutta ei sillä tavalla kuin Amerikassa, jossa voi patentoida vaikka jonkun kaksoisklikkauksen tai varastokirjanpidon. LABS 62 PIKAKOKEET Luotatko näyttösi väreihin? Basiccolor Squid Colorvision Spyder2 Pro Gretagmacbeth Eye-One Design LaCie Blue Eye Pro AJANKOHTAISTA Intel laajentaa uusille alueille Sun puskee tarvelähtöisiä palveluita Telia-Soneran Igel: Hintakilpa vie resursseja Canon houkuttelee kehittäjiä HP tuo rautaa verkon rajalle Wikipedia on avoimene sisällöntuotannon lippulaiva Adobe Acrobat 7.0 Professional Konica Minolta Magicolor 2400W Casio Exilim EX-S100 Casio Exilim EX-P700 Sun Fire v40z Check Point Safe@Office 425W Logitech Harmony VERKOT KYTKENTÖJÄ, PERTTI HÄMÄLÄINEN Rfid, uhka yksityisyydelle? Rfid-tunnisteet alkavat yleistyä. Samalla on alkanut kasvaa huoli etäluettavien tunnisteiden väärinkäytöstä. VERTAILU Virustutkat hallintaan keskittämällä Kannettavat tietokoneet ja nopeasti leviävät virukset haastavat yritysverkon suojaukset. Vertailussa yritysverkon perussuojavarusteet. VAKIOT 4 Pääkirjoitus, 8 Lukijalta, 78 Luettua & katsottua, 79 Vapaalla, 80 Uudet tuotteet, 82 Paavo, 85 Mediatiedot ja palvelukortti, 86 Ensi numerossa Anna sähköistä palautetta Tietokone-lehden artikkeleista Tietokone.fi-palveluun on avattu kaikille lukijoillemme tarkoitettu palautelomake, jolla voit arvioida uusimman lehden jutut. Linkki lomakkeeseen löytyy etusivulta uusimman lehden kansikuvan vierestä Lisäksi Tietokoneen runsaat sähköiset palvelut Tuoreimmat it-uutiset joka arkipäivä Tuhansien shareware- ja freeware-hyötyohjelmien kirjastot TEHOKÄYTTÄJÄN VINKIT Käyttöjärjestelmä muistitikulle Usb-muistitikkujen kapasiteetti on kasvanut jo sellaiseksi, että niille mahtuu vaikkapa tietokoneen käyttöjärjestelmä. Kerromme, kuinka Linux pyörii 64 megatavun tikulta. Hyvät kysymykset Onko kännykässä copy/paste-toiminnallisuutta? Tietokone-lehden web-sivujen otsikot saa nyt myös RSS-virtana. KOLUMNIT Petteri Järvinen, Luottamus ja luottokortti Osmo A. Wiio, ADS virus? Antti Aromaa, Vartti virussuunnittelijana Näköaloja Jari Ikävalko, Kaikki muuttuu, virus pysyy huhtikuu 2005 TIETOKONE 7

5 Tietokone, lukijalta, PL 2, Sanoma Magazines lukijalta Web-hotellit vertailuun Olen pitkään kaivannut vertailua web-hotellien kustannuksista. Ruotsalaisissa tietokonelehdissä on ainakin kerran vuodessa vertailtu serveripalvelujen hintoja ja asia kiinnostaisi varmasti myös kotimaisia internetsivustojen kehittäjiä tai kotisivuja miettiviä asian harrastajia. Moni tietenkin saa ilmaista tilaa laajakaistan tarjoajalta. Mikäli ajattelee saavansa parempaa, turvallisempaa ym. palvelua jostain muualta, olisi kiva tietää, mistä sellaista palvelua voisi saada, mitä se maksaa, kuinka paljon tilaa saa, mitä nopeuksia on, tai ties mitä kaikkea pitäisi ottaa huomion tällaisissa asioissa. Ruotsissa löytyy ilmeisesti valtava määrä tällaisia hotelleja päätellen listojen pituudesta. Mitenköhän asianlaita on Suomessa? Muuten kiitos hyvästä lehdestä, jota olen tilaajana lukenut jo monta vuotta. Beni von Weissenberg Kiitos palautteesta. Tarkoituksena on tarkastella web-hotelleja jossakin vaiheessa tänä vuonna. Eräänä käytännön haasteena on, että Suomessakin erilaisia webhotellipalveluiden tarjoajia on useita kymmeniä. Toimitus Maksaisin nettilehdestä En halua tilata Tietokone-lehteä lehtenä kotiin, mutta olisin valmis maksamaan rekisteröitymisestä sivuillenne, jotta lehteä voisi tarvittaessa lukea koneelta. Se ei teidän lehtenne osalta onnistu, vaan olisi pakko tilata lehti kotiin. Tänä päivänä kun lähes kaiken haluamansa palvelun saa tietokoneen kautta internetistä, joko maksutta tai maksusta, on huonoa palvelua, kun Tietokone-lehteä alan lehtenä ei voi lukea päätteeltä. Alaarvoista, on pettyneen lukijan mielipide. Riitta Vesterinen Tutkimme parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja sähköisen näköislehden toteutukseen ja myyntiin. Vielä ei kuitenkaan voida luvata, milloin verkkoversiosta tulee uusi tilausvaihtoehto. Epäselviä ovat Tietokone testaa: Applen uusi Mac Mini kosii PC-käyttäjiä TIETOTEKNOLOGIAN ASIANTUNTIJA 3/2005 HINTA 6,90 monitoimilaite Näin ohjelmasi testataan Linux käyttöön ilman asennusta PAL.VKO Ensituntuma: 64-bittinen Windows XP tulostaa skannaa kopioi faksaa Hakukone löytää myös työpöydältä Korttipalvelin säästää tilaa ja rahaa myös kaikenlaiset tekniset yksityiskohdat sekä verkkotilauksen ominaisuudet, vaihtoehdot ja hinnoittelu. Toimitus Shell-tunnusten tarjoajat Tuli mieleen numeron 1/2005 laajakaistavertailua lukiessa, että monella on varmaankin hakusessa shell-tunnukset palvelimille esimerkiksi irc-käyttöä varten. Voisiko näistä shellejä tarjoavista (Takaovi.net, int2000, kapsi yms.) tehdä vertailua? Semmoinenkin tuli mieleen, voisiko vertailua tehdä sellaisten palveluntarjoajien kesken, joiden tiloihin voisi viedä oman palvelimen, ja vuokraa maksetaan tilasta ja nettiyhteydestä. Firmoja tämä varmaan kiinnostaisi, ja minua ainakin, kun palveluntarjoajien paluukaista on usein murto-osa sisääntulokaistasta, ja näin ollen palvelimen pyörittäminen ei ole tehokasta. Sami Katavisto Kiitos juttuideasta. Mainitsemiasi aiheita voidaan tarkastella sopivissa yhteyksissä tulevien vertailujen ja kartoitusten yhteydessä. Toimitus Enemmän asiaa melusta Toivoisin, että prosessorin tuulettimista ja virtalähteistä olisi vertailua aivan kuten näytönohjaimista, näytöistä ynnä muistakin on ollut aivan desibelejä/äänekkyyttä myöten. Näin voitaisiin todella erottaa markkinoinnin desibelit ja watit paremmin oikeista lukemista. Ettei siis tarjottaisi pakettiratkaisua eli neuvota, että jos tahdot vähämeluisen koneen, hanki prosessorille vesijäähdytys jne. Täysi äänettömyys on jotakuinkin mahdotonta ainakin perusratkaisulla, mutta todella hiljainen ei varmaankaan ole. Näytönohjaintesteissä mukaan tullut äänekkyyden huomioiminen on jo tukemassa hiljaisen koneen rakentelua omalta osaltaan. Olisi paljon helpompi, kun ei tarvitsisi konetta aina ra- Tietokoneiden suorittimien tuulettimien aiheuttama melu voi koitua pulmaksi. Yksi vaihtoehto hiljaisen koneen rakentajalle voi olla vaikkapa kuvassa oleva Gigabyten Rocket Cooler. Tietokone tutkii parhaillaan mahdollisuutta tarjota irtonumeroita digimuotoisina ja sitä, miten voidaan toteuttaa kokonaan digitaalinen tilausmuoto. kennella jäähdyttimien suhteen siten, että ostaa sian säkissä tai on vesijäähyn tai Zalmanin 7000/7700-sarjan varassa. Olisi hyvä saada vertailutietoa esimerkiksi siitä, miten kaukana tai lähellä markkinoinnissa ilmoitetut tuulettimien desibelit ovat todellisuudesta. Olli-Pekka Vuohelainen Kiitos ehdotuksesta. Pidämme melun mielessä, kun jatkossa testaamme emolevyjä, suorittimia ja pc-kokoonpanoja. Toimitus Kuluttajaa turha syyllistää Tietokoneen numeron 2/2005 sivulla 23 on kirjoitettu p2p:sta ja operaattoreista. Itse ainakin olen tuon jutun pohjalta sitä mieltä, että jos on esimerkiksi 10/10-nettiyhteys, kyllähän sitä pitää käyttää, eikä pitää tyhjillään. Siitähän kuluttaja maksaa. On operaattorin ongelma parantaa verkko semmoiseksi, että se kestää. Itselläni on Maxinetin 8/1-liittymä, ja operaattorilla tuntuu olevan jatkuvasti ongelmia verkkonsa kanssa. Tietokone oli vielä valinnut liittymän parhaaksi. Tarvitsen liittymää oman palvelimen pitämistä varten. Kuulin, että operaattori oli alkanut nitisemään linjaliikenteestä eräälle ihmiselle, joka piti pelipalvelinta 1M/512 kt adsl-liittymässä. Eihän se kuluttajan vika ole, jos isp:n liikenne kasvaa. Silloinhan isp:n on tehtävä asialle jotain, että kuparissa bitti liikkuu. On väärin syyttää kuluttajaa. Jarno Rosvall Oikaisuja Tietokoneen numeron 03/2005 3GSM-jutussa väitettiin, että Nokia toisi markkinoille 3gkommunikaattorin vielä tänä vuonna. Kyseessä kuitenkin on yrityksille suunnattu 3g-päätelaite, ei välttämättä kommunikaattori. Artikkelissa sanottiin myös, että Windows Media Player tulee Nokian älypuhelimiin. Nokian tuleva soitin ainoastaan tukee Microsoftin koodekkeja. TK 8 TIETOKONE huhtikuu 2005

6 12 Itunes-suojaus mureni 13 Igel kehuu Suomea 14 Käyttäjä keskipisteeseen 15 Voip pelottaa pieniä 16 Wikipedian menestys yllätti ajankohtaista IDF 2005 Intel laajentaa reviiriään Intel puhkui itsevarmuutta esitellessään suuntaviivoja San Franciscossa maaliskuussa pidetyssä kehittäjäfoorumissaan IDF:ssä. PERTTI HÄMÄLÄINEN SAN FRANCISCO Intel ei tyydy pelkän suoritinvalmistajan osaan, vaan paaluttaa itselleen laajan reviirin perustutkimuksesta tietokonesuunnitteluun. Avainsanoja olivat nanoteknologia, moniytimisyys ja alustat. Suoritinten valmistustekniikassa kuluvaa vuotta leimaa siirtyminen 90 nanometristä 65 nanometriin. Intel kaavailee pääsevänsä jo prototyyppivaiheessa olevaan 22 nanometrin tekniikkaan vuonna Tämän jälkeenkin Intelin tutkimusjohtaja Paolo Gargini vakuutti Mooren lain pitävän kutinsa vielä parikymmentä vuotta uusien innovaatioiden turvin. Alusta tarkoittaa Intelin terminologiassa suoritinta, sitä tukevaa sirusarjaa sekä emolevyn piireillä toteutettuja lisätoimintoja, kuten langattomia verkkoyhteyksiä. Intel panostaa erillisten palvelimiin, yritysten pöytätyöasemiin, kannettaviin työasemiin ja kotikoneisiin optimoitujen alustojen kehittämiseen. 64-bittisyys etenee Intel ei tunnusta kärsineensä takaiskuja 64-bittisten suori- tinten kehitystyössä. Kilpailevan AMD:n menestystä yhtiön edustajat eivät suostuneet kommentoimaan. Itanium 2 -pohjaisille palvelinratkaisuille on viitoitettuna vahva kasvupolku lähivuosiksi, ja Xeon- ja Pentium 4 -suoritinten EMT64-tekniikka on valtavirtaa. Intel toimittaa jo yli puolet palvelinsuorittimista 64-bittisinä, ja yhtiö uskoo osuuden nousevan lähelle sataa prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä. Microsoftin Jim Allchin pistäytyi tilaisuudessa vakuuttamassa yhtiönsä tuovan 64-bittisten laajennusten tuen myös Windows XP:n Professionalversioon jo tänä keväänä. Työasemasuorittimissa Intel tavoittelee 64-bittisyydelle 50 prosentin osuutta vuoden loppuun mennessä. Tehoa rinnakkaisuudella 64-bittisyyttä huomattavasti voimallisemmin olivat kuitenkin esillä kaksiytimiset suorit- Siirtyminen moniydinsuorittimiin Alusta Nykyinen Myöhemmin Itaniummonisuoritinpalvelin Itaniumtuplasuoritinpalvelin Xeon-monisuoritinpalvelin Xeon-tuplasuoritinpalvelin/-työasema Pöytätyöasema Matkamikro Itanium 2 -suoritin Itanium 2/Fanwood Intel Xeon-suorittimet 64-bittiset Xeon-suorittimet 64-bittinen Xeon -suoritin ja 2 Mt:n välimuisti Pentium 4 -suoritin Pentium M -suoritin Montecito Montvale Tukwila Millington DP Montvale Dimona Pentium Extreme Edition -suoritin Smithfield Pentium 4 -suoritin Paxville Tulsa Whitefield Dempsey yksi ydin Presler Cedar Mill Yonah Yonah Future Future Future kaksi/monta ydintä Kaikki uudet suorittimet huokeisiin työasemiin tarkoitettua Cedar Milliä lukuun ottamatta ovat kaksi- tai moniytimisiä. Presler, Cedar Mill ja Yonah ovat ensimmäiset 65 nanometrin tekniikalla toteutetut työasemasuorittimet. timet. Niistä Intel kaavaili edettävän tulevina vuosina moniytimisyyteen ja massiiviseen rinnakkaisuuteen. Intelin näkemyksen mukaan monisäikeisyys ja -ytimisyys on yksinkertaisin tapa tehostaa tietokonetta ilman teknisesti haastavaa kellotaajuuden nostoa tai sovellusten raskasta uudelleenkirjoittamista vaativia arkkitehtuurimuutoksia. Tapahtumassa nähtiin lukuisia demonstraatioita videotiedostojen käsittelystä yksi- ja kaksiytimisillä suorittimilla muiden tehtävien rinnalla. Intel tuokin kaksiydinsuorittimet kaikille alustoille kannettavia ja kotikoneita myöten vielä tämän vuoden aikana. Uusia alustaratkaisuja Rinnakkaisuudelle löytyy paljon käyttöä Intelin uusilla alustaratkaisuilla. Yhtiö julkisti nyt aiemmin Vanderpool-koodinimellä tunnetun virtualisointiratkaisunsa, viralliselta nimeltään Lähde: Intel Intelin väistyvä pääjohtaja Graig Barrett päätti avauspuheensa suomien Yhdysvaltain koulutusjärjestelmää, joka ei enää tuota riittävästi insinöörejä. Intel Virtualization Technologyn eli VT. EMC-yhtiöön kuuluva Vmware ehätti heti julkistamaan tukensa tekniikalle, joka korvaa laitteistotasolla ison osan yhtiön vanhasta koodista. AMT eli Active Management Technology on yrityskäyttöön suunnattu alustaratkaisu. Sen turvin yritysverkkoon kytkettyjä työasemia voidaan inventoida, diagnosoida ja ylläpitää silloinkin kun käyttäjä on sammuttanut niiden käyttöjärjestelmän. Koodinimellä LaGrande tunnettu suojausalijärjestelmä vie tietoturvan askelta pidemmälle torjuen esimerkiksi näppäimistöä tai näyttömuistia lukevia vakoiluohjelmia taustatoimintona. Sitä kehitetään yhteistyössä Microsoftin Longhorn-projektin kanssa. IDF-tapahtumassa julkistettu Intel I/O Acceleration Technology puolestaan tehostaa palvelinten tiedonsiirtoa ip-verkoissa. Se korvaa nykyisin erillisinä verkkosovittimina myytävät tcp-kiihdyttimet. AMT ja VT tulevat käyttöön ensimmäiseksi Pentium 4 -pohjaisella Lyndon-alustalla jo tänä vuonna ja laajenevat vähitellen muille alustoille kannettavia myöten. LaGrande ja I/OAT esitellään vasta ensi vuoden alustoilla. TK Pertti Hämäläinen huhtikuu 2005 TIETOKONE 11

7 ajankohtaista Tietoturvaa Luoti-ohjelmalla Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää Luoti-tietoturvaohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena on monikanavaisten sähköisten palvelujen tietoturvan parantaminen ja kuluttajien luottamuksen lisääminen uusiin sähköisiin palveluihin. Luodissa teetetään teknologiset taustaselvitykset mobiilialan ja digi-tv:n tietoturvauhista. Tietoturvaa tarkastellaan todellisten palveluiden ja käyttötilanteiden kautta. Tavoitteena on uusi toimintamalli, jossa tietoturva otetaan sähköisiin palveluihin mukaan jo niiden kehittämisen alkuvaiheessa. Pankista yritettiin viedä 300 miljoonaa Israelin poliisi ja Ison-Britannian viranomaiset tutkivat tapausta, jossa rikollisryhmä murtautui lontoolaisen pankin tietojärjestelmään, ja yritti varastaa omille tileilleen yli 300 miljoonan euron edestä rahaa. Rikollisjoukko onnistui murtautumaan suuren japanilaisen Sumitomo-pankin Lontoon konttorin tietokonejärjestelmään ja yritti siirtää rahaa kymmenelle hallussaan olevalle tilille eri puolilla maailmaa. Pankki on vähätellyt uhkaa, ja pitää yritystä täydellisenä epäonnistumisena. Microsoft uusii hakumainontaa Microsoft on uudistanut MSNpalvelunsa ja uuden hakukoneensa mainosjärjestelmän. MSN Adcenter -järjestelmää kokeillaan lähikuukausina Singaporessa ja Ranskassa. Mainostajat voivat hankkia mainostilaa kaikkiin MSN:n palveluihin ja eri mainostyyppeihin. Hakutulosmainonnan lisäksi näihin kuuluvat muun muassa perinteinen bannerimainonta, sähköpostiviesteissä esiintyvät mainokset sekä uudenlaiset markkinointikeinot, kuten mobiililaitteiden mainokset ja internet-television mainonta. Ari Karkimo Palveluita yhä useammin vain tarpeeseen ARI KARKIMO Sunilla uskotaan, että it-palveluita hankitaan ja niistä maksetaan yhä yleisemmin vain tarpeen mukaan. Suomessakin suuntaus on kokonaisulkoistusten ja omien investointien sijasta siirtyä tarvelähtöiseen palveluiden ostoon, Suomen Sunin toimitusjohtaja Jarmo Kuusivuori ennustaa. Ajatus on viety pitkälle Sunin helmikuussa avatussa grid-palvelussa. Asiakkaat voivat ostaa prosessoriaikaa luottokortilla maksaen dollarin prosessoritunnilta. Asia on vielä uusi, joten sen käytöstä ei tässä vaiheessa TAPIO SALMINEN Sunin Jarmo Kuusivuori uskoo, että tietojärjestelmien konsolidointi lisääntyy Suomessa jatkuvasti. Kustannussäästöt ovat yhä tärkeässä roolissa, mutta samalla haetaan mittavia liiketoimintahyötyjä. Itunes-kopiosuojaus murrettiin Applen Itunes-ohjelma ja sen kautta myös suosittu Itunes-musiikkikauppa toimii tällä hetkellä Windows- ja Macintosh-koneissa, mutta ei Linuxeissa. Tästä harmistuneena kolmen harrastajan ryhmä mursi maaliskuussa Itunes-kaupasta ostettujen kappaleiden digitaalisen kopiosuojauksen. Ryhmällä on aikaisempaa kokemusta kopiosuojauksien hakkeroinnista, sillä kolmikon kuuluisin jäsen on norjalainen Jon Dvd Jon Johansen. Hän kehitti vuonna 1999 dvd-levyjen kopiosuojauksen murtamiseen tarkoitetun ohjelman ja sai myöhemmin puolustaa tekojaan oikeussalin puolella. Kolmikon mukaan heidän kehittämänsä Pymusique-ohjelma on kehitetty hyvissä aikeissa, eikä sen tarkoitus ole vahingoittaa Applea. Sen tarkoitus on vain tehdä Itunes-musiikin ostaminen ja kuuntelu mahdolliseksi myös Linux-käyttäjille. Periaatteessa Pymusique-ohjelma ei ole laiton, sillä se ei varsinaisesti murra kopiosuojausta, se vain kiertää sen. Tekijät nimittäin huomasivat puolittain vahingossa, että Itunes-kaupasta ostettu kappale siirretään käyttäjän koneelle suojaamattomassa muodossa. Kappale on kopiosuojattu kaupan päässä ja se voi sanoa paljoakaan. Kestää aikansa ennen kuin tällainen ajattelu omaksutaan, mutta mielenkiinto kasvaa, Kuusivuori uskoo. Palvelinten käyttöaste on yleensä 10 prosentin tuntumassa. Jos esimerkiksi puheluista maksettaisiin samassa suhteessa, ne olisivat noin 80 prosenttia kalliimpia, hän sanoo. Toinen Sunin alkuvuoden merkittävistä hankkeista oli Solaris-käyttöjärjestelmän uuden version julkaisu, vieläpä niin että sen saa ottaa käyttöön ilmaiseksi. Vain tukipalveluilla ryyditetyt lisenssit ovat maksullisia. Meillä ei ole tietoa, mikä on ilmaiseksi käyttöön otettujen ja tukipalvelujen kera ostettujen asennusten suhde. Tuskin kukaan ottaa Solarista tuotantokäyttöön ilman tukipalveluita, Kuusivuori epäilee. Hänen mukaansa lähiaikoina Suomessa investoidaan identiteetin ja asiakkuuksien hallintaan, toimitusketjujen tehostamiseen, sähköisiin palveluihin, tietoturvaan ja katastrofivalmiuksiin sekä järjestelmin hallittavuuteen ja virtualisointiin. Myös kiinnostus avoimen lähdekoodin järjestelmiin kasvaa edelleen. Sunin visioksi määriteltiin vuonna 1982, että jokainen tietokone on kytketty verkkoon. Nyt visiona on, että kaikki voidaan liittää verkkoon. Seuraava iso ryntäys nähdään, kun rfid-tunnisteita ryhdytään laajasti liittämään verkkoon, Jarmo Kuusivuori ennustaa. TK Hakkerikolmikon kehittämä Pymusique-ohjelma mahdollista Itunes-musiikin kopioimisen suojaamattomana. suojataan uudelleen asiakkaan koneelle saavuttuaan, mutta matka menee ilman suojausta. Pymusique-ohjelma tallensi musiikin tässä vaiheessa suojaamattomana kiintolevylle, jolloin sitä voi kuunnella millä tahansa toisto-ohjelmalla. Apple reagoi tapahtuneeseen nopeasti ja päivitti Itunesin jo pari päivää ohjelman julkaisun jälkeen. Firman ilmoituksen mukaan Pymusiquen käyttämä turva-aukko tukittiin ja kaupassa voi jälleen asioida vain Applen omalla Itunes-ohjelmalla, josta vaaditaan uusin 4.7-versio. Pitkään ei tarvinnut odottaa Pymusicquen päivitystä, joka teki tyhjäksi Applen paikon. Kissa ja hiiri -leikki jatkunee. TK 12 TIETOKONE huhtikuu 2005

8 Telia-Sonera pääjohtaja Anders Igel: Hintakilpailu syö resursseja TERO LEHTO Telia-Soneran pääjohtaja Anders Igel arvioi, että kova puheluiden ja tekstiviestien hintakilpailu Suomessa on ongelma, koska se vie resursseja uusien palveluiden ja siten koko alan kehittymiseltä. Hänen mielestään Pohjoismaiden putoaminen mobiilikehityksen kärjestä on johtunut osin juuri epäterveellisen kovasta kilpailusta. Igel kuitenkin arvioi, että kuluttajat ovat valmiita maksamaan hyviksi kokemistaan hyöty- ja viihdepalveluista. Äskettäin Suomessa pistäytyneen pääjohtajan mukaan meillä ei silti ole syytä synkistelyyn. Hän luonnehtii, että Nokian ja kehittyneiden operaattoreiden sijaitseminen Suomessa tekevät maasta poikkeuksellisen, ja että täällä on paljon osaamista ja uusia ideoita. Igelin mukaan myös Baltian maissa on innovatiivista osaamista, jonka voi odottaa kehittyvän kiivaasti lähivuosina. Anders Igel ei halunnut ottaa kantaa siihen, pitäisikö liittymien ja puhelinten kytkykauppa sallia Suomessakin, kuten täkäläinen kilpailija Elisa toivoo. Hän sanoo, että asia riippuu lainsäädännöstä ja asiaan voidaan ottaa kantaa Suomen yksiköstä. Hän kuitenkin lisäää, että datapalveluiden PANU MÄNTYLAHTI Pohjoismaat voivat palata mobiilikehityksen kärkeen, pääjohtaja Anders Igel vakuuttaa. Treo kiilaa ahtaaseen rakoon laskutus liittymää kohden (arpu, average revenue per user) on jo vahvasti kasvussa eikä uusien palveluiden saamiseksi markkinoille tarvita kytkykauppaa.. Pääjohtaja Igel kiistää, että Telia-Sonerassa olisi menossa Ruotsin ja Suomen yksiköiden välinen maaottelu. Hänen mukaansa jo Telia-Soneran vuoden 2004 ennätyksellisen hyvä tulos kertoo, että yhtiössä on tekemisen ja yhteistyön henki. Anders Igel korosti, että Telia-Sonera on iso talo, jossa on osamista eri alueilla. Hän vakuutti, että karsittavat ja kehitettävät yksiköt katsotaan liiketoimintalähtöisesti. Telia-Sonera ei ole ruotsalainen eikä suomalainen yhtiö, vaan kansainvälinen yritys, Igel painotti. TK Bluetooth vapauttaa uuden Treon johtojen kahleista. Yli 20 miljoonaa Palm-kämmentietokonetta myynyt Palmone julkisti Euroopassa Treo -älypuhelinmallistonsa uuden 650 -mallin, joka on suunnattu lyömään kiilaa Nokia Communicatorin ja pocketpc-laitteiden väliin. Treo-sarja on osoittautunut varsin suosituksi, sillä sitä on myyty yli miljoona kappaletta. Palmone on pärjännyt muutenkin mukavasti, sillä yhtiö julkisti saavuttaneensa jatkuvaa kasvua kuudella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Tutkimuslaitokset Canalys ja Gartner uskovat liikkuvien työntekijöiden markkinoiden kasvavan rajusti vuoteen 2007 mennessä. Ennusteiden mukaan mobiililaitteilla lähetetään tänä vuonna 200 miljardia sähköpostia ja lyhyt- tai multimediaviestiä. Puheluominaisuuksiltaan Treo 650 on maailmankansalainen. Laite tukee gsm-, gprs- ja edgeverkkoja ja neljää taajuutta. Puheaikaa 800 mah akulle luvataan kuutisen tuntia. Valmiustilassa akku kestää 12 vuorokautta. Käyttöjärjestelmänä on edelleen Palmos 5.4. Älypuhelinta on paranneltu edellisen 600-mallin opetusten ansiosta. Mobiiliyhteyksien luonti sähköpostijärjestelmiin ja internetiin on aikaisempaa helpompaa. Suurimpien internet-palveluntarjoajien asetusprofiilit on asennettu valmiiksi, ja lisää on koottu oheisohjelmia sisältävälle cd-levylle. Pienikokoinen qwerty-näppäimistö helpottaa kirjoittamista. Skandinaaviset ja muut erikoismerkit syötetään pikavalikon kautta, joten pitkien tekstien mukava syöttäminen vaatii ulkoisen näppäimistön käyttöä. Treo 650 tukee pop3- ja imap4-sähköpostiprotokollien lisäksi useita websähköpostipalveluita. Yritysjärjestelmissä laite osaa synkronoida kalenterin ja postit Exchange 2003-, Novell Groupwise- ja Lotus Notes/Dominon kanssa. Office-dokumenttien käsittelyä on paranneltu lisäämällä mahdollisuus Word-, Excel- ja Powerpoint -tiedostojen muokkaamiseen. Käyttäjän tiedoille on varattu 21 megatavua muistia, jonka sisältö pysyy tallessa akun loppumisesta huolimatta. Vga-tason kameralla voi kuvata videoita ja laitteeseen saa lisävarusteena mp3 -soittimen. Treo 650:n hinta noin 700 euroa. TK Kuva: Telia-Sonera ajankohtaista Verkko avuksi kriiseissä Valtioneuvoston kanslia on asettanut työryhmän selvittämään netin hyödyntämistä kriisitilanteissa. Taustalla ovat Aasian katastrofin paljastamat kehitystarpeet. Työryhmän tarkoitus kesäkuun loppuun mennessä valmistella ehdotus, jossa tulee ottaa kantaa esimerkiksi siihen, tehostaisiko valtionhallinnon kriisiviestintää yksi yhteinen verkkosivusto tai muut keskitetyt kriisiviestinnän palvelut. Ehdotuksen lisäksi työryhmän tehtävänä on selvittää, millä tavoin kansalaisten, yhteisöjen ja median välittämää tietoa voidaan entistä paremmin hyödyntää tilannekuvan saamiseksi. Porilaisopiskelija rötösteli netissä Porilainen 22-vuotias opiskelija on jäänyt kiinni luottokorttirikoksista, jotka hän on tehnyt internetissä toimivan kansainvälisen ryhmän jäsenenä. Tekijä jäi kiinni kun hän yritti käyttää korttien tietoja suomalaisessa verkkokaupassa. Tekniikan opiskelijan koneelta löytyi yhteensä yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen luottokortin tiedot. Rikollisen oman arvion mukaan hän oli ehtinyt tehdä niillä euron arvosta nettiostoksia ulkomaisissa verkkokaupoissa. Keksidieetti rampauttaa web-palveluita Nettikäyttäjät ovat alkaneet tuhota tai torjua evästeitä eli cookietiedostoja, joita internet-palvelut tallentavat käyttäjien koneille. Suuntaus tuo harmaita hiuksia nettipalveluille, joiden toimivuus saattaa tyystin rampautua. Tutkimusyhtiö Jupiter Researchin mukaan jo 58 prosenttia käyttäjistä tuhoaa evästeitä. Jupiterin mukaan trendi on selvässä nousussa, koska yhä useammat sovellustason palomuuriohjelmat sekä vakoiluohjelmien torjuntapaketit varoittavat evästeistä, joten käyttäjät ovat alkaneet varoa niitä. huhtikuu 2005 TIETOKONE 13

9 ajankohtaista Zombie-verkot kasvavat Zombie- tai bot-verkot, eli ammattirikollisten takaporttiohjelmilla varustetuista kotikoneista muodostetut hyökkäysverkot, ovat yhä useammin valjastettu henkilötieto- ja luottokorttipetosten välineeksi. Honeynet Project - ryhmän tutkijat soluttautuivat yli sataan bot-verkkoon. Varovaisen arvion mukaan netistä löytyy ainakin miljoona konetta, jotka kuuluvat hyökkäysverkkoihin. Tyypilliseen bot-verkkoon kuuluu noin konetta, ja sitä ohjaillaan irc-nettikeskusteluohjelmien avulla. Jukka Rinne TTL:n johtoon Tietotekniikan liiton TTL:n uutena toiminnanjohtajana aloitti maalisuussa ekonomi Jukka Rinne, joka on viimeksi toiminut Canonin toimitusjohtajana. Rinteelle antoi tilaa viime syksystä asti väliaikaisena toiminnanjohtajana ollut Kimmo Rasila. Canonilla Rinne oli parikymmentä vuotta, ensin eri yksiköiden myynnin johtotehtävissä ja sitten toimitusjohtajana. Hän pitää uudessa pestissään tärkeimpänä lisäarvon tuottamista liiton jäsenille. Päämäärät ovat erilaisia kuin yritystoiminnassa, mutta aiempaa kokemusta uskon voivani soveltaa myös tässä toimintaympäristössä, Jukka Rinne sanoo Suupohjaan seutuverkko Song Networks rakentaa Etelä-Pohjanmaalle Suupohjaan kuntaan nopean seutuverkon, joka yhdistää jatkossa alueen 5 kuntakeskusta ja yli 40 suurinta kylää. Seutuverkon avulla tuotetaan uusia kunnallisia palveluja verkon kautta esimerkiksi vanhustenhuoltoon sekä opetus- ja kulttuuritoimeen. Runkoverkko rakennetaan niin, että se mahdollistaa kuitujen vuokraamisen edullisesti operaattoreille ja muille toimijoille sekä tätä kautta edistykselliset tietoliikennepalvelut ja aidon telekilpailun. Canon kosii kehittäjiä printterimaailmaan KARI HAAKANA LONTOO Canon on satsannut voimakkaasti Meap-alustaansa (multifunctional embedded application platform), jonka avulla tulostimiin voidaan tuoda nykyistä monipuolisempia toimintoja mahdollistavia ohjelmia. Alustan ohjelmistotarjonta ei ole vielä varsinaisesti räjähtänyt. Äskettäin Lontoossa järjestetyssä asiakastilaisuudessa esillä oli kuusi myynnissä olevaa Meap-tulostimiin saatavilla olevaa ohjelmaa ja pari varhaisemmassa kehitysvaiheessa olevaa ratkaisua. Aivan sataprosenttisen tyytyväisiä tähän ohjelmamäärään ei Canonilla olla, mutta epätoivoonkaan ei vaivuta. Ohjelmistojen puute ei estä Meap-laitteiden leviämistä, sillä niiden myynti kasvaa vahvasti, Canonin toimistoratkaisuista Britanniassa vastaava johtaja Glen Mason vakuuttaa. Tutkimusyhtiö Gartner epäili viime vuonna julkistetussa raportissaan, että Meapin valmistajakohtainen luonne rajoittaisi sovellusvalmistajien halua ryhtyä kehittämään ohjelmia Canonin laitteille. Canonilla tämä näkemys torjutaan. Meap on Java-pohjainen, joten siinä mielessä se on avoin ympäristö. Meapin kehityspakettia ei ole kuitenkaan jaettu kaikille halukkaille, sillä meille teknologian toimivuus on tärkeää,, Mason sanoo. Tulostinsovelluksia kehittämään haluavan yrityksen Käyttäjästä tietoyhteiskunnan keskipiste ARI KARKIMO Digitaalinen verkkotalous on teollisen vallankumouksen kolmas vaihe, joka on murtautumassa samalla tavalla arkielämäämme kuin edeltäjänsä, Elisan johdon konsulttina toimiva Aimo Maanavilja vakuuttaa. Digitaalinen verkkotalous on hänen kielessään sama kuin paljon puhuttu tietoyhteiskunta. Maanaviljan mukaan kehityksessä näkökulma on lisäksi kääntymässä selkeästi tuotantolähtoisestä asiakaslähtoiseen. Kertauksen vuoksi: teollisen vallankumouksen ensimmäinen vaihe koostui tehtaista, rautateistä ja höyryvoimasta, toisen vaiheen toivat sähkö ja autot. Nuo ovat jo kaikkialla käytössä, nyt on murtautumassa samalla tavoin esiin digitaalinen verkkotalous. Yleisesti aliarvioidaan, kuinka laajalti se on jo käytössä, koska se on pitkälti kätkeytyneenä taustajärjestelmiin. Nyt tarjontaa alkaa kuluttajillekin olla niin paljon, että liikkeelle lähdetään, Maanavilja vakuuttaa. Hän esittää viestintäverkkojen kehityksen kulkevan portaittain. Liikkeelle lähdettiin 1960-luvun viestintäverkoista, viimeksi on viety palveluja verkkoon ja nyt on käytössä mobiili internet. Seuraava Canonin Glen Mason luottaa yhtiön tulostimissa käytettävän Meap-ohjelmointialustan suosion kasvuun. on vakuutettava Canon taidoistaan, jotta kehityspaketin saa haltuunsa. Lisäksi kehitetyn ohjelman on läpäistävä Canonin seula, ennen kuin se pääsee markkinoille. Lontoon tilaisuudessa julkistettiin myös uusia Meap-alustaa käyttäviä laitteita. Aiemmin lähinnä väritulostamiseen pystyvissä monitoimilaitteissa tarjolla ollut alusta tuodaan nyt myös mustavalkotulostimiin. Kevyemmän käytön tulostinvalikoimaan tuodut uudet laitteet ovat IR 8070, IR 9070, IR 85+ ja IR 105. Lisäksi Canon julkisti uusia mustavalkoisia monitoimilaitteita. Uusissa IR ja IR laitteissa on kiinnitetty erityistä huomiota tietoturvaan. TK Aimo Maanavilja kutsuu tietoyhteiskuntaa digitaaliseksi verkkotaloudeksi. porras on saumattoman palvelun tarjoaminen. Asiakaslähtöisten sähköisten palvelujen kehittämiseen vaadittava tekniikka on olemassa, samoin taustajärjestelmissä on tarvittavat tiedot. Asiointi ajasta ja paikasta riippumatta on mahdollista. Yksi etenemisen avainkysymyksistä on käyttäjän tunnistautuminen. Elisan mielestä kännykän avulla tehtävä asiakastunnistus on osa helppokäyttöistä ja luotettavaa asiointia. Se onkin yhteisrintamassa Soneran ja DNA:n rinnalla sopinut Väestörekisterikeskusen kanssa luonut kännykän sim-kortille tuotavasta mobiilista kansalaisvarmenteesta. Yhteisen standardin ansiosta elisalaiset tavoittelevat mobiilivarmenteelle tekstiviestipalvelun tyyppistä läpimurtoa. TK Kuva: Canon Ari Karkimo 14 TIETOKONE huhtikuu 2005

10 HP Procurvelta uutta turvaa verkon reunoille ARI SAARELAINEN STUTTGART Pikkuyritykset karsastavat voipia KARI HAAKANA Suomalaiset pk-yritykset ovat kiinnostuneita langattomista lähiverkoista, mutta voipille pienet ja keskisuuret yritykset eivät lämpene. Näin kertoo verkkolaitevalmistaja Ciscon tekemä mielipidekysely. Kyselyn mukaan työntekijää työllistävistä yrityksistä 25,9 prosenttia aikoo investoida seuraavan vuoden aikana langattomiin lähiverkkoihin. Perinteiseen lähiverkkotekniikkaan lisärahaa aikoo sijoittaa 24,8 prosenttia ja vpn-etäyhteyksiin 18,5 prosenttia vastaajayrityksistä. Sen sijaan investointihalukkuutta voip-järjestelmiin löytyy vain 9,8 prosentilla pk-yrityksistä. Tämä haluttomuus ihmetyttää ja selvästi harmittaakin kyselyn tehneen Ciscon Suomen maajohtajaa Pasi Mäenpäätä. Hänen mukaansa puheenvälityksen tulevaisuus on kiistatta ip-tekniikassa. HP Procurven EMEA-tuotepäällikkö Bruno Hareng, Procurven wan-tuotepäällikkö Daniel Carnine ja uusi 7000dl-sarjan reititin. :n verkkolaiteyksikkö Procurve laajentaa HP Adaptive Edge -arkkitehtuurinsa tarjontaa. Huhtikuussa myyntiin tulevat Procurven uusimmat markkinoiden valloitusmenetelmät, 7000dlreititinperhe ja 5300xl-sarjan kytkimien acm-moduuli. Uutuuksien ideana on kohentaa verkon reunan tietoturvaa, joten laitteet soveltuvat muun muassa yritysten sivukonttoreiden tarpeisiin. Laitteet tunnistavat automaattisesti kunkin käyttäjän liittyessä verkkoon, mille verkon alueille tällä on pääsy. Kytkimen Access Control moduuli (acm) mahdollistaa yksinkertaisilla asetuksilla esimerkiksi yrityksen wlan-verkossa roamingin turvallisesti. Moduuli on kuitenkin vasta alkua. Viiden vuoden kuluttua toiminnot on integroitu kytkimiin. Tässä vaiheessa haluamme yksinkertaistaa it-hallinnon työtä, tutkimusjohtaja Bill Johnson kertoo. Hän muistuttaa myös HP:n joulukuussa esittelemästä virus throttling -ratkaisusta, jonka saa 5300xl-sarjan kytkimiin ilmaisena ohjelmistopäivityksenä. Verkkoon pääsyä sääntelevät myös palomuurin sisältävät 7000dl-sarjan reitittimet. Esimerkiksi hotelli voi määritellä eri tasoiset verkko-oikeudet asiakkaille ja eri portaiden työntekijöilleen eri yksiköissä, mutta reititin sopii myös työntekijöiden turvalliseen etätyöhön. Ratkaisumme on aidosti joustava, eikä se riipu käyttäjän laitteistosta, vaan hänen henkilöllisyydestään ja siitä, missä hän on, tuotepäällikkö Bruno Hareng luonnehtii. Vaivattomaan käyttöönottoon ja hallintaan on HP:n mukaan kiinnitetty erityisesti huomiota. Graafisen käyttöliittymän velhotyökalulla turvalliset asetukset on helppo tehdä. Cf-korttipaikka antaa nopean keinon päivitysten tekoon ja levykuvien ottamiseen, wan-tuotepäällikkö Dan Carnine selostaa. Adaptive Edge -arkkitehtuuri eli verkon reunalle vietävä äly on Procurven ase, jolla se valloittaa Euroopan markkinoita kiihtyvään tahtiin. EMEA-alueella HP Procurve kasvaa markkinoita ja kilpailijoita nopeammin. Vuoden 2004 viimeisen neljänneksen kasvumme ylitti 30 prosenttia, kun markkina kasvoi alle 10 prosenttia, Procurven EMEA-johtaja Wenceslao Lada sanoo. Procurve nousi hänen mukaansa viime vuoden lopussa kytkintoimittajien kakkoseksi EMEAalueella. Suomessa Procurve oli IDC:n mukaan lähiverkon kytkinten markkinajohtaja 41 prosentin markkinaosuudella vuoden 2004 loppuneljänneksellä. Ciscon osuus oli 35 TK prosenttia. Tutkimus kertoo myös, että wlan-tekniikka on suomalaisissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä käytössä noin joka neljännessä. Lähiverkko ja palomuuri löytyvät jo lähes kaikista yrityksistä, mutta suojattuja vpn-yhteyksiä löytyy vain 40 prosentista yrityksiä. Tutkimusten tuloksissa on myös jännittävä ristiriita yritysten ylimmän johdon ja yritysten tietohallintojohtajien ja -päälliköiden vastausten välillä. Tietohallintoihmiset kertovat nimittäin joka tekniikan kohdalla suurempia käyttölukuja kuin ylin johto. Esimerkiksi langaton lähiverkko löytyy tietohallinnon vastausten mukaan 55,1 prosentista yrityksistä, kun ylimmän johdon vastausten mukaan tekniikka on käytössä vain 34,4 prosentissa yrityksiä. Mäenpää ei suoralta kädeltä osaa sanoa, mistä erot johtuvat. Hän ei kuitenkaan usko, että ylin johto olisi tietohallintoa tietämättömämpi yrityksen käytössä olevista tekniikoista. TK Ari Saarelainen ajankohtaista Tietoja ei varmisteta Suurta osaa yritysten sähköisestä tiedosta ei ole kunnolla varmistettu, kertoo ohjelmistoyhtiö Veritas Softwaren julkistama tuore pohjoismainen tutkimus. Tutkimuksen mukaan runsas kolmannes työntekijöistä tallentaa yli puolet tiedostoistaan pelkästään koneensa kiintolevylle eikä usein varmistettavalle verkkolevyille. It-vastaavat olettavat pääosan liiketoiminnan kannalta tärkeästä tiedosta sijaitsevan yrityksen verkkolevyillä, jotka varmuuskopioidaan säännöllisesti. Yli puolet yrityksistä jättää työntekijöiden kiintolevyt kokonaan varmuuskopioimatta. Joka neljäs usein etätyössä Joka neljäs suomalainen toimistotekniikan ammattilainen tekee kotonaan etätyötä vakituisesti. Miehet pitävät kotikonttoria ahkerammin kuin naiset. Joka kolmas miesvastaaja sanoi tekevänsä etätyötä vakituisesti, kun vastaava lukema naisilla oli 16 prosenttia. Näin kertoo Sopranon Esearch-tutkimusyksikön tulostinvalmistaja Lexmark Finlandin toimeksiannosta toteuttama tuore kotitoimistotutkimus, jonka kohteena olivat toimistotekniikan ammattilaiset. Skypellä miljoona maksavaa asiakasta Internet-puheluita tarjoava Skype kertoo ylittäneensä miljoonan maksavan asiakkaan rajan. Yhtiö laskee näin olevansa maailman johtava ip-puheluiden tarjoaja lanka- ja matkapuhelinverkkoihin. Kaikkiaan käyttäjiä on noin 29 miljoonaa. Skype tarjoaa ilmaisia internet-puheluita ohjelman käyttäjien välillä, kun taas soitot lanka- ja matkapuhelinverkkoihin ovat maksullisia. Skype arvioi saavansa joka päivä keskimäärin 2 miljoonaa uutta käyttäjää, joista rekisteröityy. huhtikuu 2005 TIETOKONE 15

11 ajankohtaista UUTISHUONEESTA ARI KARKIMO Miten voi olla Miten voi olla, että Suomen suurimmista mobiilioperaattoreista toinen pitää kännyköiden kytkykaupan sallimista tärkeänä asiana, toinen taas lähinnä yhdentekevänä? Molemmat kuitenkin toimivat samoilla markkinoilla, ilmeisen samanlaisin eväinkin. Elisa pitää kännyköiden kytkykaupan sallimista niin tärkeänä, että on valmis lobbaamaan asiaa uudelleen, vaikka edellisen kielteisen päätöksen päälle ei ole vielä paksultikaan pölyä kertynyt. Suurella rahalla pystytettyä kauan kaivattua 3g-verkkoa pitäisi päästä kuolettamaan hankkimalla sille ja sen mahdollistamille palveluille käyttäjiä. Tämä taas Elisan mielestä onnistuu parhaiten siten, että liittymän avaajalle myydään edullisesti puhelin, joka on valmiiksi viritelty noiden palvelujen käyttöön. Käytäntö on muualla yleinen, ja on selvästi herättänyt kateutta elisalaisten keskuudessa. Soneran leirissä ei puolestaan pidetä kytkykauppaa tarpeellisena. Telia-Soneran pääjohtaja Anders Igel ei äskeisellä Suomenvierailullaan tosin halunnut sanoa asiaan juuta eikä jaata, vaan neuvoi kysymään asiaa täkäläisestä konttorista. Ehkä näin onkin parasta, sillä Ruotsissa kytkykauppa on sallittua. Kännykkäliittymän avaajalle saa lahjoittaa mielin määrin ilmaista puheaikaa tai vaikkapa toppatakin, mutta ei halpaa multimediapuhelinta. Suomen ilmastossa toppatakki tosin onkin usein hyödyllisempi. Tuttava sai liittymää vaihtaessa tervetulolahjaksi sellaisen määrän ilmaisia tekstiviestejä, ettei etua kykene kukaan yli 15- vuotias hyödyntämään. Hän on niitä sitten sormet punaisina naputellut, että tulisi lahja käytetyksi. Terveisiä vaan näin lehden välityksellä, sorry etten ole jokaiseen viestiisi vastannut. TK 16 TIETOKONE huhtikuu 2005 Avoin sisällöntuotanto haastaa perinteiset mediat SAMULI KOTILAINEN Avoimen ohjelmakehityksen malli on tullut myös sisällöntuotantoon haastamaan perinteiset laatumediat. Ilmaisen kehitysmallin toimivuus on yllättänyt jopa Wikipedia-nettitietosanakirjan perustajan Jimmy Walesin. Ilmaisella sisällöllä voi myös tehdä bisnestä. Aikaisemmin pörssimeklarina Chicagossa Yhdysvalloissa työskennellyt Jimmy Wales halusi perustaa internetiin vapaaehtoisvoimin tehtävän ilmaisen tietosanakirjan. Idean hän sai avoimen koodin ohjelmista. Jos Linus Torvalds voi mullistaa tietotekniikka-alaa, miksei samalla periaatteella voisi tehdä muutakin. Vuonna 1999 pystytetyssä Nupediassa käytettiin moninkertaista tietojen tarkistusta ja editointia, mukaan haluavien vapaaehtoisten piti rekisteröityä. Kahdessa vuodessa kasassa oli vain kourallinen artikkeleita. Uusi yritys, Wikipedia, perustui täysin erilaiseen ideaan. Kuka tahansa voi lisätä sekä muokata artikkeleita, ja muutokset tulevat näkyville heti. Saimme kahdessa viikossa aikaan enemmän sisältöä kuin Nupediaan kahdessa vuodessa, naurahtaa Wales. Myös menetelmän toimivuus yllätti, etenkin englanninkielisen Wikipedian artikkeleiden laatu on usein verrattavissa parhaisiin kaupallisiin tietosanakirjoihin. Kukaan ei uskonut, että tällainen radikaalisti avoin järjestelmä voisi toimia näin hyvin, Wales kertoo. Mutta eikö sisältöä ole helppo sabotoida? Mikä tahansa artikkeli voi olla minä tahansa yksittäisenä hetkenä rikki, myöntää Wales. Artikkelien pitää kuitenkin kestää ajan testi. Lukuisat ihmiset tarkkailevat muutoksia, ja teksti säilyy artikkelissa vain jos se on kirjoitettu riittävän hyvin sekä tasapuolisesti. Objektiivisuus ja luotettaviin lähteisiin tukeutuminen ovat yhteisön peruskiviä. Palauttaa uskon ihmisiin Avoin sisällöntuotanto ei perustu sattumanvaraisuuteen sen enempää kuin Linuxin kehitystyökään. Wikipedia ytimessä on vajaa tuhat aktiivikehittäjää, jotka kirjoittavat ja tarkistavat artikkeleita tai ylläpitävät palvelua sekä tekniikkaa harrastuksenaan. Wikipedia on todella luonut uskoa ihmisten Wikipedian idean menestys on saanut perustaja Jimmy Walesiin luottamaan ihmisten myönteisyyteen ja avuliaisuuteen. myönteiseen perusluontoon. Yritämme kaikin keinoin edistää avuliasta ja toiset huomioon ottavaa henkeä, kertoo Wales. Toki internetiin mahtuu ilkeitäkin ihmisiä, ja häiriköitä suljetaan pois palvelusta. Avoimen sisällöntuotannon toimintatapoja kehitetään koko ajan, ja työssä ollaan vasta alkuvaiheessa. Perinteiset mediat helisemässä Avoimien ohjelmakehityksen malli on laajentunut uusille alueille sekä uudenlaisiin liiketoimintaideoihin, ja sama on käynnissä sisällöntuotannossa. Nettiin on perustettu kaupallinen palvelu, joka ottaa sisältönsä Wikipediasta ja kerää tuloja mainoksilla, Jimmy Wales sanoo. Palvelu lahjoittaa osan tuloistaan Wikipedian kehitykseen, ja olemme tästä kiitollisia. Wales ehdottaa, että Suomessa esimerkiksi Nokia voisi tuoda ilmaiseksi tuotettua aineistoa matkapuhelinverkkojen kautta kännykkäkäyttäjille. Perinteiset mediat saattavat joillakin alueilla saada avoimesta sisällöntuotannosta kovan kilpailijan, eikä liiketoiminnan muuttaminen ole helppoa. Esimerkiksi Encyclopaedia Britannica siirsi vuonna 1998 julkaisunsa pelkästään cdrom-aikaan, sitten takaisin paperille. Internetversiosta tehtiin ensin ilmainen, mutta nyt palvelu on maksullinen. Parhaillaan työn alla on Wikinews-palvelu, jossa Wikipedian idea yritetään siirtää myös uutistuotantoon. Olen huomannut, että on erittäin vaikeaa arvioida, mitä ihmiset haluavat tehdä, toteaa Wales. Yllättävätkin uudet ideat ja palvelut TK voivat tulevaisuudessa menestyä. Samuli Kotilainen

12 MESSUT Cebit 2005 Viihde tullut jäädäkseen Cebit-messujen kävijämäärän alamäki jatkuu, mutta järjestäjät eivät ainakaan julkisesti suostu ripottelemaan tuhkaa päällensä: Laatu on tärkeämpää kuin määrä, Deutsche Messen puolesta tilannetta selvittänyt Ernst Raue vakuutti. Ernst Raue sanoo, että viihde-elektroniikkaa ja it-teknologiaa on enää mahdotonta pitää eri karsinoissa. Iqua esitteli bluetooth-tuotteitaan Fogscreenin sumunäytöllä. siaankaan voinut olla huomaamatta messualueella. Viihdettä joka tuutista Perinteisen it:n ja viihde-elektroniikan lähentyminen on fakta, jolta on mahdotonta sulkea silmiään Cebitissäkään. Jotkut tiukasti ammattilaistuotteita ja - palveluja tarjoavat yritykset sekä niistä kiinnostuneet kävijät ovat olleet närkästyneitä viihteen osuuden kasvusta. Kyllä viihde on osa kokonaisuutta, jota ei voi ohittaa. Ei ole enää mahdollista erotella perinteistä it:tä ja viihdettä. Konvergenssi on todellisuutta markki- Tiina Finnilä esitteli muun muassa Kielikoneen tuotteita. TEKSTI JA KUVAT: ARI KARKIMO HANNOVER Vuosi sitten jäi puolen miljoonan kävijän raja rikkomatta ensimmäisen kerran, ja ehjäksi se jäi nytkin. Kävijämääräksi ilmoitettiin Edellisen Cebitin jälkeen kävijämääräksi kerrottiin tuoreeltaan , mutta syksyllä tarkistuslaskennan jälkeen myönnettiin, että puolen miljoonan raja jäi sittenkin muutaman tuhannen päähän. Tällä kertaa oli tavoitteena päästä rajan valoisammalle puolelle, mutta haaveeksi tuo jäi. Messujen päätösinfossa saksalaistoimittajat ahdistelivat kovasti Rauea ja kumppaneita kävijämäärän laskusta, mutta nämä eivät suostuneet myöntämään tyytymättömyyttään. Ja merkittävä tapahtuma Cebit on toki edelleen. Kävijämäärän pysyvyys on hyvä, ja päätöksentekijöiden osuus kasvaa. Näytteilleasettajat ovat tyytyväisiä, ja heidän määränsä on lisääntynyt, Raue listasi myönteisiä puolia. Näytteilleasettajista hän nostaa esille erityisesti kiinalaiset, joita muutama vuosi sitten oli kolmisenkymmentä, nyt yli 300. Aasialaisten paljoutta ei tonoilla, ja myös valmistajat ovat siirtyneet tähän suuntaan. Kuluttajaelektroniikan määrä Cebitissä lisääntyy varmasti. Cd-soitin on tiensä päässä, uusien musiikkipalvelujen käytössä tarvitaan tietotekniikaa, Raue profetoi. Tietoturvaa ja palveluja Viihteen lisäksi järjestäjät pitivät merkittävinä osa-alueina tämän vuoden messuilla ulkoistuksen ja muiden palvelujen esiinmarssia sekä tietoturvaa. Kumpaakin varten oli pystytetty omat fooruminsa, jossa viikon ajan kuultiin lukuisia puheenvuoroja. Suomalaisen tietoturvaosaamisen lippua piti Cebitissä taas korkealla F-Secure. Se esitteli messu-uutuutena Blacklighttuotteensa beetaversiota. Blacklightin luvataan kaivavan esiin haittaohjelmat, jota piiloutuvat koneelle rootkit-menetelmää huhtikuu 2005 TIETOKONE 17

13 MESSUT 1. Viruksia päähän bambumiekalla Antivirin osastolla kendo-miekkailtiin. 2. Helikopteri? Ei vaan Sapphiren myöhemmin keväällä julkaistava vielä nimetön emolevy. 3. Fujitsu-Siemensin osastolla oli esillä muun muassa paneelimikroja Kaikki keinot on otettava käyttöön, kun kilpaillaan messuvieraiden huomiosta. 5. IBM:n Holger Holthoff uskoo, että esimerkiksi rahoituslaitokset voisivat olla mahdollisia supertietokone Blue Genen ostajia Sharpin V603sh-puhelimella onnistuu musiikin kuuntelu, tv:n katselu ja golfinpeluu. Luultavasti sitä voi käyttää myös puhelimena Sandiskin Cruzer Profile tunnistaa käyttäjänsä sormenjäljestä. 7. hyväksikäyttäen. Perinteiset virus- ja haittaohjelmantorjuntaohjelmat ovat niiden edessä melkoisen hampaattomia. Kiinnostus on ollut erittäin suurta, Blacklightista ovat käyneet kuulemassa niin julkinen sana kuin kilpailijatkin, tuotemarkkinointipäällikkö Topi Hautanen myhäili. IBM Blue Gene kaupallistuu IBM piti huolen siitä, ettei tarvinnut miettiä kenen osastolta löytyi se kaikkein tehokkain ja uljain tietokone. Messuosaston komistukseksi oli tuotu maailman supertietokonelistan kärkipaikoilla viihtyvä Blue Gene. Tähän asti lähinnä erilaisten tieteellisten projektien työjuhtana ahkeroinut superkonetta saatetaan tarjota yrityskäyttöönkin vielä tänä vuonna. Blue Gene -projekti on hyvässä vauhdissa. Kone on nyt paljon sopivampi yleiskäyttöön kuin aluksi, kertoi laitetta esitellyt ja etenkin sen ohjelmistoratkaisuihin perehtynyt Holger Holthoff. Hänen mukaansa maailmalla on nyt käytössä kuusi Blue Geneä. Yksi tuoreimmista asennuksista seuloo Hollannissa radioteleskooppiprojektin tuottamaa informaatiota ja laskee siitä graafisia malleja. IBM on juuri aloittanut Eserver Blue Gene -supertietokoneiden laskentatehon tarjoamisen asiakasyrityksilleen on demand -mallin mukaisesti. Yritykset kaikkialta maailmasta voivat olla yhteydessä IBM:n Yhdysvalloissa sijaitsevaan uuteen palvelinkeskukseen ja saada vpn-yhteyden avulla käyttöönsä superlaskentatehoa tarpeitaan vastaavan määrän. Tänä vuonna aiotaan kokeilla Blue Genen kaupallista myyntiä. Pankit käyttävät Linux-klustereita, joten miksipä eivät supertietokonetta, ne ovat niin lähellä toisiaan, Holthoff arveli. tuustuotteita Cebitissä. Yksi kiinnostavimmista oli usb-muistitikku Cruz Profile, jossa on sormenjälkitunnistus. Tikun tietoihin pääsee käsiksi vasta, kun oikea sormi on sitä pyyhkäissyt. Uudenlaisen tunnistustekniikan vuoksi muistin ulkomittoja ei ole tarvinnut kasvattaa perinteisen sormenjälkiskannerin tarpeiden mukaiseksi. Sandiskin mukaan Cruz Porfile soveltuu hyvin tunnistuskeinoksi, jonka avulla voidaan hallita pääsyä käsiksi työasemaankin. Messuilla esiteltiin myös todella pieniä mobiililaiteiden muistikortteja sekä usbliitännällä varustettuja muistikortteja. Nvidia Intel-kelkkaan Grafiikkaprosessoreistaan tunnettu Nvidia esitteli messuilla uutta Nforce4 SLI Intel edition -emolevyä, kuitenkaan varsinaisesti julkistamatta sitä. Meitä on niin usein moitittu paperijulkistuksista, että nyt tuotteet julkistetaan vasta kun ne ovat oikeasti asiakkaiden hankittavissa, yhtiön Pohjois-Euroopan suh- Turvaa muistitikulla Muistivalmistaja Sandisk esitteli joukon mielenkiintoisia uudetoiminnasta vastaava Adam Foat selitti. Tämän ajattelutavan mukainen virallinen julkistus on huhtikuussa. Tähän asti Nvidia on tehnyt emolevyjä vain AMD:n prosessoreita varten, eli eräänlaisesta päänavauksesta on kyse. Taustalla lienee se, että Intel on viime aikoina nostanut kovasti häntäänsä vaativaan pelikäyttöön mainiosti soveltuvilla prosessoreilla. Tätä kynttilää ei pidetty vakan alla myöskään Intelin Cebitosastolla, jossa väkeä kilpailutettiin Colin McRae -rallipelillä. Adam Foat näytti myös kahta prototyyppikorttia, joiden tuotantoversioita voidaan odottaa sen kumppaneilta piakkoin. Kokonaisen gigatavun muistilla varustettu Geforce 6800 selviää hengästymättä vaativimmistakin peleistä. Passiivijäähdytettynä äänetön Geforce sarjalainen puolestaan madaltaa kynnystä liittää pc olohuoneen viihdelaitteistoon. Bluetoothia sumuharsolla Suomalainen mobiilipuhelimien lisälaitteita valmistava 18 TIETOKONE huhtikuu 2005

14 CEBIT Pelit olivat entistä voimakkaammin esillä. Shuttlen osastolla istui kymmenittäin World of Warcraft -nettiroolipelin pelaajia. 9. Puhelimet olivat Nokian osastolla tiskin alla, mutta jonottaa ei sentään tarvinnut Nvidian Adam Foat esitteli muun muassa etualalla olevaa passiivijäähdytettyä Geforce 6600-näytönohjainta Kyperjokkin munkkiasuisen Heikki Salon tapasi Gamelotissa. 12. Aasiassa on keksitty lisää mp3-soittimia. Tässä ghettoblasterissa on mukana kolikon kokoiset kaiuttimet. 13. Zyxel on pakannut palomuurin taskuun mahtuvaksi. Käyttövirran Zywall P1 saa usb:stä. 14. Tulta päin! Tämä hyvinkin vauhdikkaan näköinen hälytysajoneuvo on varustettu Motorolan Tetra-puhelimella. Iqua toi osastolleen markkinointitäkyn, joka tuntui kiinnostavan yleisöä vähintäänkin yhtä paljon kuin esiteltävät tuotteet. Yhtiön messuosaston reunalla julisti markkinointisanomaa Fogscreenin valmistama sumuvalkokangas. Erittäin hyviä paikallisia kontakteja on syntynyt, Fogscreenin myyntijohtaja Lars Biese iloitsi. Kuva heijastetaan vesihöyryn muodostamaan seinään videotykillä. Ensimmäiset sumuvalkokankaat toimitettiin asiakkaille viime vuonna, ja niitä on vuokrattu juuri esimerkiksi messukäyttöön. Asiakkaiden omikseen hankkimia laitteita purjehtii muun muassa neljä kappaletta Karibian meren risteilyaluksilla. Fogscreenillä ei ole kilpailijoita, mutta Iqualla on. Erilaisia kännyköiden lisälaitteita löytyy Cebitissä joka lähtöön ja vielä keräilyeriinkin. Entisten nokialaisten viime kesänä perustama yhtiö käyttää bluetoothia muun muassa handfree-laitteisiin ja gps-tuotteisiin. Meillä on jakelijat tällä hetkellä Suomessa ja Venäjällä, muualla on keskusteluja käynnissä. Euroopan lisäksi markkinoita löytyy USA:sta, jossa bluetooth ei oikein ole vielä lyönyt läpi, Iquan tarjontaa esitellyt Heidi Korpunen kertoi. Nokiaa tiskin alta Suuret kännykkävalmistajat olivat samassa hallissa mittavine osastoineen vieri vieressä. Kaikki paitsi yksi olivat koettaneet asetella tarjontansa mahdollisimman prameasti ja houkuttelevasti esille. Nokian kalpean valoisalla osastolla ei puhelinmalleilla koreiltu. Esittelijät seisoivat tiskien takana ja kaivoivat pyynnöstä kännyköitä näkösälle. Seinällä oleva tyyppimerkintä kertoi, mitä luuria sopi anoa mistäkin katsottavaksi. Puhuminen näyttää puhelinvalmistajien mielestä olevan enintään hopeaa: puhelimen pitää ottaa kuvia ja soittaa musiikkia. Mielikuvituksellisinta tarjontaa edusti Sharpin V603SH, joka on juuri julkistettu vasta Japanissa. Puhelimessa on liiketunnistin, jonka ansiosta sen valikoita voi selata luuria kallistele- malla. Tätä ominaisuutta esiteltiin golfpelin avulla. Viuhuva svingi puhelimella, ja videokaapelin välityksellä tv-ruudulla golffari löi palloa. Toivoa sopii, etteivät kädet hikoa pelatessa. Radionetiltä kuumia alueita Lukuisia alueellisia wlan-verkkoja Suomessa toteuttanut Radionet etsi Cebitin avulla jalansijaa kansainvälisiltä markkinoilta. Se haluaa laajentaa langatonta horisonttia hot spoteista hot zoneiksi, joilla langatonta laajakaistayhteyttä tarjotaan entistä laajemmille alueille. Langattomat kaupunkiverkot ovat kasvamaan päin Suomessakin. Sama malli on ottamassa melkoista vauhtia muuallakin, Radionetin kehitysjohtaja Henry Valtonen vakuutti. Hän pitää langattomien nettiyhteyksien ehdottomana valttina langallisiin verrattuna sitä, että samalla verkkoyhteydellä pääsee nettiin mistä tahansa ja jopa erilaisilla päätelaitteilla. Ne tarjoavat myös mahdollisuuden edullisiin kertakirjautumisiin. Yhteistyö on voimaa Joukko lähinnä Oulun maisemissa ja Pohjanmaalla toimivia yrityksiä oli yhdistänyt voimansa Castle of Gamelot -osastoksi, jossa esiteltiin linnamaisissa kulisseissa muun muassa mobiilipelejä ja vuorovaikutteisia sovelluksia. Suomi on niin pieni paikka, että on pakko verkostoitua saadakseen näkyvyyttä, munkinkaavussa osastolla istuva Kyberjokkia edustava Heikki Salo kertoili. Toisella suomalaisten yhteisosastolla esitteli muun muassa kulunvalvonta- ja rfid-ratkaisujaan Tamtron. Tarkoituksena on löytää integraattoreita, jotka tekisivät tuotteillamme suurempia kokonaisuuksia, joita myisimme mieluummin kuin yksittäisiä laitteita. Markkinoita haetaan Saksasta ja itäisemmästä Euroopasta. Olemme nyt Cebitissä neljättä kertaa. ennen kävimme teollisuusmessuilla, mutta siellä tuntui olevan vaikea saada tällaisia tuotteita esille, toimitusjohtaja Pentti Asikainen totesi. TK huhtikuu 2005 TIETOKONE 19

15 ENSITUNTUMA OLLI-PEKKA KOMONEN KUVAT: TAPIO SALMINEN Intel D915GMH Raikas tuulahdus emolevymarkkinoilla Vaikka liitännät ja piirisarjat ovat muuttuneet, pc-koneiden emolevyjen ulkoiset määrittelyt ovat pysyneet samoina jo pitkään. Btx-standardi muuttaa tilanteen. Kaksi vuotta sitten Intel esitteli ensimmäistä kertaa uutta btx-emolevystandardiaan (balanced technology extended), jonka pitäisi korvata käytössä oleva atx-standardi. Emolevyjen ulkoiset määrittelyt ovat pysyneet samoina jo vuodesta 1995, jolloin alkuperäiseen IBM:n at-määrittelyyn perustunut baby at korvattiin atx-määrityksellä. Kymmenen vuotta vanha atx on peräisin ajalta, jolloin prosessorin jäähdytykseen riitti monesti pelkkä suorittimen päällä oleva siili. Jos joku olisi tuolloin ennustanut omalla tuuletinparilla varustettujen näytönohjainten ja puolen kilowatin virtalähteiden esiinmarssia, hänet olisi varmasti naurettu hiljaiseksi. kenteelliset ratkaisut emolevyssä ja sen kiinnityksissä pienentävät emolevylle aiheutuvaa rasitusta suuria siilejä käytettäessä. Pieni ja tosipieni Atx-standardista on yleisesti käytössä normaalin atx-määrittelyn lisäksi pienempi Microatxstandardi sekä todella pieni Flexatx-ratkaisu. Lisäksi markkinoilla on tukku valmistajien omia epäyhteensopivia ratkaisuja, joilla lopullisen tietokoneen kokoa on saatu kutistettua entisestään. Btx-standardiin on alusta lähtien määritelty kolme eri kokoluokkaa, eli Picobtx, Microbtx ja tavallinen btx. Kaikkien syvyys on 26,67 senttimetriä, ja leveydet vaihtelevat kahdestakymmenestä reiluun kolmeenkymmeneen senttimetriin. Pienimpään malliin mahtuu yksi laajennuskorttipaikka, keskikokoiseen neljä ja suurimpaan seitsemän. Uudenlaisella asettelulla tähdätään myös profiililtaan entistä matalimpiin emole- Nykyprosessorien lämmöntuotto on sitä luokkaa, että myös jäähdytysratkaisujen on oltava järeitä. Siilin alimmat osat ovat jo muutaman minuutin käytön jälkeen tulikuumat. Btx-standardi yksinkertaistaa kuitenkin tietokoneen jäähdytysratkaisuja. Jäitä hattuun Nykykoneiden valtaisaa lämmöntuottoa ei ollut pystytty ennakoimaan atx-standardia luotaessa, mutta btx-standardissa se on eräs suunnittelun peruslähtökohdista. Eniten lämpöä tuottava osa eli prosessori on sijoitettu emolevyn ja samalla kotelon etureunaan. Suoraan prosessorin takana ovat myös muut kipeästi jäähdytystä kaipaavat osat eli piirisarja, muistipiirit ja näytönohjain. Monen erillisen tuulettimen tai monimutkaisten ilmanohjainten sijasta ilmankierto voidaan järjestää todella yksinkertaisesti. Toinen jäähdytykseen liittyvä uusi ratkaisu ovat btx-standardin emolevyjen optimoidut kiinnitysjärjestelmät. Pahimmillaan uudet prosessorijäähdyttimet painavat reilusti yli puoli kilogrammaa. Uudet ravyihin, jolloin pc voitaisiin rakentaa standardikomponenteilla joka suunnasta hyvin pieneen tilaan. Liitännöiltään emolevyt ovat samanlaisia kuin atx-emolevytkin, erotuksena on vain virtaliitin. Atx-virtalähteiden 20-napainen virtaliitin on jo uusimmissa virtalähteissä korvautunut btx-standardin mukaisella 24- napaisella mallilla. Toteutukset vielä harvassa Vaikka itse btx-standardi on esitelty jo 2003, ei oikeita tuotteita ole pahemmin näkynyt. Saimme kuitenkin testiin Mikrologin Intelin omalle btx-emolevylle toteuttaman kokoonpanon. Aopenin valmistama pizzalaatikkokotelo on aavis- Btx korvaa atx-virtalähteiden 20- napaisen liittimen 24-napaisella mallilla. Ylimenokauden aikana virtalähteen ja emolevyn välillä voidaan käyttää sovitinta. tuksen sirompi kuin atx-ajan kotelot, mutta suureksi eroa ei voi sanoa. Kannen avaamisen jälkeen huomio kiinnittyy ensimmäisenä tulikuumana käyvän prosessorin päällä olevaan kookkaaseen jäähdytyselementtiin. Jo muutaman minuutin käytön jälkeen elementin alimmat rivat ovatkin polttavan kuumat sormella kokeiltaessa. Jäähdytyselementti ulottuu aivan kotelon etureunaan, jossa on suurikokoinen tuuletin imemässä ilmaa prosessorin jäähdytyselementille ja edelleen koneen sisälle. Hauskana yksityiskohtana prosessori asettuu emolevylle 45 asteen kulmassa perinteisen suoran asettelun sijasta. Liitäntöjä riittää Prosessorin jälkeisessä tuulitunnelissa sijaitsee myös emolevyn piirisarja, joka on lisäksi peitetty omalla jäähdytysrivallaan. Laajennuspaikkoja emolevyllä on neljä. Yksi näistä on Pci express x16 -väylä, joka on käännetty niin sanotulla riserkortilla poikittain. Näin myös näytönohjain pääsee nauttimaan prosessorituulettimen tuottamasta ilmavirrasta. Lisäksi emolevyllä on yksi Pci express x1 -väylä ja kaksi perinteistä pciväylää. Joidenkin tietojen mukaan btx-emolevyillä ei enää pitäisi olla laisinkaan perinteisiä legacyliitäntöjä, mutta testatussa kokoonpanossa takapaneelissa törröttävät niin sarja- kuin rinnakkaisporttikin yhdessä ps/2-liitäntöjen kanssa. TK 20 TIETOKONE huhtikuu 2005

16 petteri järvinen Diplomi-insinööri Petteri Järvinen on tietokirjailija ja tutkija. Luottamus ja luottokortti Sähköisestä kaupankäynnistä on tullut arkipäivää, sillä lähes 1,5 miljoonaa suomalaista on ostanut jotain netistä. Yhdysvalloissa nettikaupan osuus on jo seitsemän prosenttia kaikesta maan vähittäiskaupasta. Luvut eivät ole yllätys. Viime vuosituhannen loppuvuosina tehdyt ennusteet nettikaupan kasvusta ovat pitäneet hyvin paikkansa. Laajakaistan nopea yleistyminen on antanut lisävauhtia kaupalle. Ostaminen on mukavampaa, kun sivut latautuvat nopeasti eikä tarvitse laskea netissä kulutettuja minuutteja. Lopullinen niitti nettikaupan menestykselle ovat olleet siitä saadut hyvät kokemukset. Alkuaikojen pelottelusta huolimatta luottokortin käytössä ei ole vaaraa, ja tavarat tulevat luotettavasti kaukaisistakin maista. Kyse on luottamuksesta Kaupankäynti pohjautuu luottamukseen, tapahtuipa se sitten netissä tai oikeassa kaupassa. Nettikaupassa luottamuksen rakentaminen on vaikeampaa, koska fyysisiä puitteita tai pitkää historiaa ei ole. Toistuvista virus- ja hakkeriuutisista huolimatta suomalaiset luottavat verkossa asiointiin. Tästä saamme kiittää pankkeja, jotka omalla toiminnallaan ovat osoittaneet, miten rahan siirrosta verkossa voidaan tehdä turvallista. Suomalaisista 90 prosenttia pitää nettipankkia turvallisena. Luottokortin käyttöön netissä suhtautuu epäilevästi kolmasosa surffaajista. Epäilijöiden määrä voisi olla suurempikin, kun muistaa miten vajaat kymmenen vuotta sitten Luottokunta kielsi käyttämästä korttia netissä ja pelotteli sen turvariskeillä. Tänään tiedämme paremmin. Luottokortilla ostaminen on osoittautunut turvalliseksi, ja asiakkaan kannalta se on yleensä paras maksutapa saahan siinä maksuaikaa, ja jos toimitettu tavara ei vastaa tilausta, laskun voi riitauttaa ennen maksamista. Ilahduttavaa on sekin, että yhä useampi kotimainen verkkokauppa kelpuuttaa maksuvälineeksi sekä pankkimaksun että luottokortin. Rekisteröidy, rekisteröidy... Olen asioinut ahkerasti verkkokaupoissa kymmenen vuoden ajan. Kertaakaan en ole saanut väärää tavaraa tai ylisuurta laskua. Kerran sama tuote on tullut kahdesti, mutta syynä saattoi olla oma näppihäiriö. Kaupat ovat kehittyneet oikeaan suuntaan, mutta silti aina joskus törmää kummallisuuksiin. Varsinkin kotimaiset nettikaupat vaativat asiakasta rekisteröitymään. On valittava käyttäjätunnus ja keksittävä salasana, jotta ylipäätänsä pääsisi ostamaan. Jatkuva rekisteröityminen käy ostajan hermoille ja vie turhaan aikaa. Luottokortilla ostettaessa myyjä haluaa ehkä varmistaa, että kortin numero täsmää henkilön nimeen ja kotiosoitteeseen, mutta tiedothan ilmoitetaan joka tapauksessa toimitusosoitteen yhteydessä. Jos kauppiaat kuvittelevat, että pakollisella rekisteröitymisellä saadaan aikaan pysyvä asiakassuhde tai kerättyä sähköpostiosoite jälkimarkkinointia varten, he erehtyvät. Paras keino saada asiakas palaamaan on tehdä ostamisesta helppoa ja nopeaa. Ei kaupassakaan tarvitse kertoa henkilötietojaan, maksuväline riittää. Miksi nettikaupassa pitäisi? Huvittava ongelma sattui Netanttilan dvd-ostoksilla. Sinne rekisteröityessä pitää kertoa jopa syntymäaika, jonka tietenkin valehtelin. Anttilan ei tarvitse tietää koska olen syntynyt. Yrittäessäni ostaa kahta Aliens-elokuvaa kauppa kysyi henkilötunnukseni varmistaakseen, että olin täyttänyt 18 vuotta. Ilmoitin oikean tunnuksen, mutta jostain syystä kauppa piti minua alaikäisenä ja kieltäytyi myymästä elokuvia. Ja minä kun kävin katsomassa Alien-elokuvan paikallisessa elokuvateatterissa 19. marraskuuta 1979, jolloin kauppapaikan tehnyt koodaaja ei varmaan ollut vielä syntynytkään. No, onneksi samat elokuvat löytyivät helposti toisesta kaupasta, eikä siellä yritettykään kikkailla henkilötunnuksella. Huijareita liikkeellä On varmaa, että huijarien määrä lisääntyy myös nettikaupassa. Tarkkana kannattaa olla, sillä huijaukset koskevat myös meitä suomalaisia. Hiljattain Espanjasta käsin toimiva sivusto tarjosi suomalaisille ilmaisia autoja, joiden käyttö olisi rahoitettu yritysten mainoksilla. Nyt osoitteessa on enää yrityskaupasta kertova tekstisivu. Osoitteessa toimii kalliita digikameroita tuntuvilla alennuksilla myyvä liike, joka englanninkielisillä sivuillaan kertoo olevansa Finnish retailer ja väittää toimittavansa tilatut kamerat Suomesta. Epäilysten pitäisi herätä jo tässä vaiheessa, sillä Suomea tuskin tunnetaan maailmalla edullisena ostopaikkana. Yritys ilmoittaa etusivulla osoitteekseen Simonkadun Helsingissä. Kyseisessä osoitteessa toimii kuitenkin Suomen asianajajaliitto. Verkkokaupan taustoista saa yleensä käsityksen tutkimalla sen domainin rekisteröintitietoja, mutta cbr-yritys.com on käyttänyt hämärää välittäjää, joka ei näytä niitä ulospäin. Lopullinen varmuus huijauksesta saadaan maksutavoista kertovalla sivulla. Yritys selittää, että koska se myy vain kallisarvoisia tavaroita, maksuvälineeksi käy vain Yhdysvaltoihin osoitettu rahansiirto. Luottokortteja kauppa ei kelpuuta lainkaan. Ei luottokorttia, ei luottamusta. TK Paras keino saada asiakas palaamaan on tehdä ostamisesta helppoa ja nopeaa. huhtikuu 2005 TIETOKONE 21

17 VAIKUTTAJA TEKSTI: ANTTI J. LAGUS KUVAT: TIMO SIMPANEN Tarja Virmala Joustavuuden lisääjä Vuoden verran Tietoalojen liiton toimitusjohtajana toiminut Tarja Virmala sanoo, että hänen työssään tarvitsemansa verkosto alkaa nyt olla hallussa. Tässä auttaa myös yli 15 vuoden kokemus alalta. Tietoalojen liitto hoitaa työmarkkinapolitiikan lisäksi myös elinkeinopolitiikkaa. Etelärannan liittojen tavoin sen tärkeä tavoite on neuvotella työn tekemisen ehdoista niin, että ne olisivat kilpailukykyiset työnantajan näkökulmasta. Liitto on tehnyt Erityisalojen Toimihenkilöliiton Erton kanssa yleissitovan työehtosopimuksen. Elinkeinopolitiikka on alan yritysten etujen ajamista. Sii- hen kuuluu niin yrittämislainsäädäntöön kuin koulutusjärjestelmäänkin vaikuttaminen ja kansainvälistymisen edistäminen. Liiton elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin kuuluu myös tietoalojen tuotekehitysrahoituksen lisääminen, Virmala sanoo. Kansainvälistymisen edistäminen on Tietoalojen liitolle tärkeätä, koska alalla on vähän yli yritystä, joista 76 prosenttia työllistää alle viisi henkeä. Keskisuurista valtaosa haluaa kasvaa, mikä tarkoittaa Suomen pienillä markkinoilla kansainvälistymistä. KUKA? Tarja Virmala Ikä 46 vuotta Perhe naimisissa, kaksi lasta Koulutus matkailualan tutkinto 1980, MBA-opinnot meneillään Työura 2004 Tietoalojen liitto, toimitusjohtaja Novo Group, henkilöstö-, viestintä ja markkinointijohtaja Kunnallistieto, KT-Tietokeskus, viestintäpäällikkö Rantasipi myynti- ja markkinointitehtäviä Harrastukset hiihto, juoksu, soutu ja kirjoittaminen Asiantuntija-ala tarvitsee henkilöstöosaamista Liiketoimintaosaamista on alalla kaiken kaikkiaan vähän, koska tämä on asiantuntija-ala. Nörtit keksivät hyviä innovaatioita, mutta eivät osaa välttämättä kaupallistaa niitä. Myös kansainvälistyminen vaatii osaamista, mutta lisäksi myös pääomaa, Virmala sanoo. Alle viiden hengen yrityksiä Tietoalojen liitolla on jäseninä kahdeksan kappaletta. Suurista yrityksistä valtaosa kuuluu liittoon. Pienillä ja isoilla on erilaiset tarpeet ja voimavarat. Me pyrimme lisäämään yritysten esimiesten työsuhteeseen liittyvää lainsäädännöllistä osaamista. Se ei ole nyt hirveän hyvissä kantimissa siksi, että tällä alalla henkilöstöhallinto on ollut kehittämispainotteista. Kun osaaminen vanhentuu niin nopeasti ja osaamisella tehdään rahaa, työehtosopimusasiat 22 TIETOKONE huhtikuu 2005

18 TARJA VIRMALA eivät jaksa kiinnostaa ketään, Virmala sanoo. Yrityksissä ei välttämättä ole luottamusmiehiä eikä samanlaista järjestäytymisastetta kuin perinteisillä aloilla. Niinpä ei aina tiedetä, että esimerkiksi yrityskoon kasvaessa tulee erilaisia velvoitteita. Työn tekeminen joustavammaksi Meidän työehtosopimuksemme on joustava siinä mielessä, että siinä on monta sellaista kohtaa, joista voi paikallisesti sopia toisin, esimerkiksi työajasta. Toivoisin, että alalla voitaisiin sopia myös vuosityöajasta, kuten matkailualalla, sillä tänne eivät käy samanlaiset mallit kuten perinteiseen teollisuuteen, sanoo Virmala, joka tietää, että projekteilla on tapana kasaantua, eikä silloin 37,5 tunnin viikko enää riitä. Palkkojenkin pitäisi Virmalan mielestä joustaa tuottavuuden mukaan. Jos palkat olisivat tulossidonnaisia, ei ehkä tarvitsisi heti lomauttaa henkilöstöä, kun menee huonommin. Lomauttamisesta seuraa helposti sellainen kierre, että on vähemmän ihmisiä tekemässä töitä, jotka pitää tehdä joka tapauksessa. Virmalan joustopaketista löytyvät vielä pienet yleiskorotukset. Hän toivoo, että ne voisivat olla mahdollisimman pieniä ja yrityskohtaisten korotusten osuus suurempi. Yritysten pitäisi itse löytää liiketoiminnalliseen tilanteeseensa sopivat mittarit. Virmala siteeraa Nokian johtajaa Jorma Ollilaa, joka on todennut, että menestys on uhka. Silloin tuudittaudutaan mukavaan olotilaan, mutta siitä huolimatta pitäisi löytää draivia ja tehdä töitä tehokkaammin. Tämä on haaste myös koko Suomelle. Hintapaineet jatkuvat edelleen Tietoala näkee myönteisiä merkkejä tämän vuoden kehityksessä. Tietoalojen liiton jäsenkyselynään keräämän suhdannebarometrin mukaan myynti alkaa taas vetää, joskin hintapaineet jatkuvat edelleen. Tästä huoli- Vapaata tyyliä työ markkinoille. Tietoalojen toimitusjohtaja Tarja Virmala toivoo työhön lisää joustoa. matta työnantajat uskaltavat ryhtyä rekrytoimaan. Koska asiakkaat eivät enää maksa samoja hintoja kuin aiemmin, yritysten täytyy löytää keinoja tehdä ohjelmistoja halvemmalla. Suomessa palkkataso ja kustannukset ovat korkeita verrattuna uusiin EU-maihin tai Intiaan ja Kiinaan. Vaikka työn teettäminen kaukana sisältää monia prosessuaalisia vaaranpaikkoja, osaaminen Nörtit keksivät hyviä innovaatioita, mutta eivät osaa välttämättä kaupallistaa niitä. kasvaa Virmalan mukaan koko ajan. Nyt puhutaan jo siitä, että myös suunnittelu ja arkkitehtuurityö siirtyisivät ulkomaille peruskoodauksen lisäksi. Virmala ei osaa ennustaa, mitä tapahtuu suomalaiselle ohjelmistoteollisuudelle, mutta toivoo, ettei sille käy niin kuin tekstiiliteollisuudelle. Suomalaisten tietoalan yritysten ulkomaalainen henkilöstö kuitenkin kasvaa voimakkaasti. Suomeen jäävät fyysistä läheisyyttä vaativat toiminnot, kuten asiakkaan luona annettava tuki. Myöskään esimerkiksi suomalaisen taloushallinto-ohjelmiston tuen ulkoistus vaikka Intiaan ei onnistu, sillä siinä vaaditaan kielitaidon lisäksi suomalaisen toimintatavan tuntemusta. Ulkoistaminen voi Virmalan mielestä auttaa esimerkiksi kustannuspaineessa painiskelevia kuntia. Suomessa ei ole juuri ulkoistettu julkishallinnon tehtäviä joidenkin yksiköiden palkkahallintoa lukuun ottamatta. Kuntia on maassa yli 400. Ne voisivat hallinnollisia palveluitaan yhdistämällä ja prosessejaan suoristamalla vähentää kustannuksiaan sekä varautua eläkeaallon tuomaan työvoimapulaan, Virmala näkee. Keksinnöllisyys ratkaisee Olemme patenttien puolesta, mutta ei sillä tavalla kuin Amerikassa, jossa voi patentoida vaikka jonkun kaksoisklikkauksen tai varastokirjanpidon. Jos ohjelmistossa on keksinnöllinen idea, se on uusi ja teollisesti toteutettavissa, sellaisissa tapauksissa kyllä. Asiaa pitää ajatella järjen kanssa, Virmala sanoo. Tekijänoikeudet eivät Virmalan mukaan suojaa teknistä ja teollista keksintöä. Ohjelmistoja pitäisi pystyä patentoimaan samoilla kriteereillä kuin muitakin keksintöjä, mutta ohjelmistokehitystä ei saa halvauttaa niin, että omaan salkkuun haalitaan erilaisia koodinpätkiä. Jos Amerikassa pystyy patentoimaan, muttei Suomessa, mitä sitten tehdään, kun mennään jenkkimarkkinoille? Monet suomalaisyritykset joka tapauksessa pyrkivät USA:n markkinoille, Virmala sanoo. Globaalistuminen näkyy Virmalan mielestä muutenkin yritysten toiminnassa. Esimerkiksi johtamisvalmiuksiksi ei enää riitä se, että opetellaan tuotantoketjun johtamista Suomessa. Hänen mukaansa pitäisi valmistautua monikulttuuristen organisaatioiden johtamiseen. Kasvu tulee joka tapauksessa maailmalta. Monelle suomalaiselle erikoistuneelle yritykselle se merkitsee partneroitumista tai yritysjärjestelyä ison ulkomaisen kumppanin kanssa. Vapaalla ehtii enemmän Tietoalojen liiton toimitusjohtajalla Tarja Virmalalla on hyvä numeromuisti. Hän hämmästytti erästä vanhaa työtoveriaan, kun muisti tämän auton rekisteritunnuksen vuodelta Virmala tuli tietotekniikkaalalle vuonna 1989 tiedotuspäälliköksi Kunnallistieto Oy: hyn. Aiemmin hän oli työskennellyt hotelliketju Rantasipin myynti- ja markkinointitehtävissä. Kunnallistiedon ja sen fuusioiden kautta syntyneiden seuraajien, KT-Tietokeskuksen ja Novo Groupin palveluksessa hän toimi aina viime vuoteen asti. Tietoalojen liittoon hän siirtyi Novo Groupin henkilöstö-, viestintä- ja markkinointijohtajan paikalta. Virmalaa voisi luonnehtia himohiihtäjäksi. Lähellä Hyvinkään Sveitsin urheilupuistoa asuva Virmala hiihtää usein viikonloppuisin kilometriä päivässä. Hän hiihtää vapaalla tyylillä, koska hänen mukaansa sillä pääsee nopeammin eteenpäin. Keväällä Virmala vaihtaa sukset juoksukenkiin ja veneeseen. Hän on osallistunut Sulkavan soutuihin 12 kertaa, joista kymmenen kertaa kirkkoveneellä. Viime vuonna sijoitus naisten vuorosoudussa oli viides. Vapaa-aikanaan Virmala myös opiskelee MBA-tutkintoa Jyväskylän ylipistossa. Kotityöt hän on delegoinut perheen miesväelle, sillä hänen mielestään nyt on jonkun muun vuoro hoitaa ne muutaman vuoden ajan. TK MIKÄ? Tietotekniikan Palveluliitto ja Atk-alan työnantajayhdistys yhdistyivät vuonna 2002 Tietoalojen liitoksi. Alan elinkeinopoliittisia tavoitteita ajavalla liitolla on 150 jäsenyritystä, joissa on noin työntekijää. huhtikuu 2005 TIETOKONE 23

19 TULEVAISUUDEN SAMULI KOTILAINEN TIETOTEKNIIKKA Tulostin tekee esineitä Kolmiulotteinen tulostaminen kuulostaa tieteiskirjallisuudelta, mutta 3d-tulostimet ovat jo saatavilla. Uusi tekniikka voi muuttaa perusteellisesti koko valmistuksen olemusta. K ansainvälistä avaruusasemaa ISS:ää suunnittelevilla Boeingin insinööreillä oli luvun puolivälissä ongelma. Aseman järjestelmiin tarvittiin 50 kappaletta muovisia laatikoita, kaikki eri kokoa ja mallia. Laatikoiden valmistus perinteisillä menetelmillä olisi kestänyt jopa 9 kuukautta. Aikataulu painoi päälle, sillä järjestelmiä piti alkaa testata avaruuden vaativia olosuhteita varten. Väliaikaisena ratkaisuna päätettiin käyttää silloin vielä uutta tekniikkaa, jota kutsuttiin nimellä rapid prototyping eli nopea prototyyppivalmistus. Esineistä rakennettiin suunnitteluohjelmassa ensin kolmiulotteinen malli. Sitten erikoisrakenteinen tulostin tuotti ne kerros kerrokselta pienistä nailonhipuista, jotka sulatettiin yhteen lasersäteellä. Tarvittavat laatikot valmistuivat kuukausien sijasta tunneissa. Varsinainen yllätys koettiin testausvaiheessa. Boeingin insinöörit kertovat New Scientist -lehdessä, että halvalla ja nopeasti valmistetut laatikot toimivat tes- Perinteisen valmistuksen valtava murros on hieman kärjistäen vain yhden askeleen takana. Arkipäiväiset esineet ja laitteet sisältävät useimmiten metallia, ja sitä tulostamaan kykeneville laitteille on aivan eri luokan kysyntä kuin nykyisille muovitulostimille. Jos metalli onnistutaan lisäämään tulosteisiin, tuotantomäärät nousevat ja hinta laskee, ja kolmiulotteisesta tulostuksesta teissä erinomaisesti. Loppujen lopuksi nuo 50 laatikkoa päätettiin jättää valmiiseen kokoonpanoon, ja ne kiertävät maapalloa avaruusasemassa tälläkin hetkellä. Muovihippuja ja lasereita Kolmiulotteinen valmistus on kymmenessä vuodessa kehittynyt suurin harppauksin. Nyt laitteilla pystytään tulostamaan liikkuvia osia, metallia, sähköä johtavia muoveja ja alkeellista elektroniikka. Alkuvaiheen laitteet maksoivat vähintään neljännesmiljoonan, joten ne olivat vain suurien yritysten ulottuvilla. Nyt laitteita voi saada alle tuhannen euron hintaan, mikä vastaa värilaserin hintaa joitakin vuosia sitten. 3d-tulostukseen on kehitetty useita erilaisia tekniikoita, mutta perusidea on jotakuinkin sama. Laitteet ovat läheistä sukua mustesuihkutulostimelle, joka annostelee mustetta pieninä pisaroina paperin pinnalle. 3d-tulostimessa käytetään musteena jähmeämpää muovia, TEKNIIKKA Läpimurron avain tulostettava metalli voi tulla osa arkipäivää. 3d-tulostuksella voidaan jo nyt tehdä kokonaan metallisia osia. Periaate on sama kuin muussakin muovin tulostuksessa, eli osaset kerrostetaan erittäin hienosta metallijauheesta. Hiukkasten pinnassa voidaan käyttää ohutta muovikerrosta, joka sulaa pois esimerkiksi lasersäteen vaikutuksesta, ja lopputuloksena on kokometallinen esine. Kenties pisimmälle Järeämmät 3d-tulostimet sopivat varsin suurien esineiden luomiseen. Pienimmät laitteet ovat tavallisen kopiokoneen kokoisia. josta rakennetaan haluttuja muotoja kerros kerrokselta. Toinen vaihtoehto on käyttää pieninä murusina olevaa muovimateriaalia, joka sitten sulatetaan pinnalle kuumentamalla, Kuvan toimiva kuulalaakeri on tulostettu yhtenä palana. Esineisiin tulostetaan tarvittaessa erillistä tukiainetta, joka voidaan poistaa valmiista esineestä esimerkiksi liuottimella huuhtomalla. kehitettyä metallitulostusta myy saksalainen EOS. Toistaiseksi metallitulostus on hieman alkeellista, eikä materiaalien ominaisuuksia perusteellisesti tunneta. Todellinen tavoite on lisätä metallia muovitulosteiden sisälle, esimerkiksi lujittamaan rakennetta tai johtamaan sähköä. Kehitteillä on useita erilaisia tekniikoita, mutta haaste ei ole helppo. Kuva: Tapio Salminen Kuva: ZCorporation esimerkiksi lasersäteellä. Prosessin yhteydessä materiaaliin voidaan lisätä myös väriainetta, jolloin esineestä tulee monivärinen. Valmistusaineena voidaan käyttää esimerkiksi abs-muovia, jolloin valmis esine on kova ja kestävä. Tulostimissa voidaan käyttää varsinaisen rakennusaineen lisäksi myös tukiainetta, joka pitää irtonaisia tai keskeneräisiä osasia paikallaan. Aikaisemmin tukiaineesta tehdyt ylimääräiset kohdat piti poistaa vaivalloisesti käsin. Nykyään tukiaineena voidaan käyttää nesteeseen liukenevaa materiaalia, jolloin ylimääräiset rakenteet häviävät muutamassa minuutissa. Tukiainetekniikalla saadaan aikaan myös liikkuvia osia, vaikkapa toimiva kuulalaakeri tai nappula kaukosäätimeen. Toisenlaisessa valmistustekniikassa astiaan lisätään tasaisesti hienoa muovipurua, ja mustesuihkutekniikalla joukkoon lisätään väriainetta ja liimaa haluttuihin kohtiin. Kun esine on valmis, ylimääräinen muovi, jota liima ei ole sitonut kiinni, lähtee pois puhaltamalla. Toinen vaihtoehto on lisätä poistettavien kohtien muovipuruihin ainetta, joka estää niiden sulamisen. Sitten koko aluetta lämmitetään, jolloin esine kovettuu ja ylimääräinen aine jää irtonaiseksi. Tehokkaampia ja ennen kaikkea edullisempia tekniikoita kehitetään koko ajan lisää. 24 TIETOKONE huhtikuu 2005

20 3D-TULOSTUS Supertietokone lainaksi Kolmiulotteiset tulosteet tehdään kerros kerrokselta muovimassasta tai muovihipuista, jotka sulatetaan yhteen esimerkiksi laser-säteellä. Laitteiden koot vaihtelevat kopiokoneen kokoisista tulostimista aina pakettiauton kokoisiin järeämpiin laitteisiin, joilla voidaan valmistaa vaikkapa auton moottorin kokoisia esineitä. Esineiden tulostaminen vie aikaa, koosta ja monimutkaisuudesta riippuen, tunneista muutamiin päiviin, mutta tulostimen voi onneksi jättää tekemään työtä itsenäisesti. Laitteita valmistavat muiden muassa yhdysvaltalaiset 3D Systems, Z Corporation ja Stratasys. Tavoitteena elektroniikka Pelkkien esineiden tekeminen sopii hyvin teollisuuden prototyyppien tai koneenosien tekemiseen, mutta arkielämän tuotteissa tarvitaan sähköä ja elektroniikkaa. Monivärisiä esineitä syntyy lisäämällä tulostusaineeseen väriainetta. Ensi askel tähän suuntaan on sähköä johtavien polymeerien käyttö, josta odotetaan alan uudistajaa. Kun sekoitetaan eristäviä ja johtavia muovilaatuja sekä puolijohteen tapaan käyttäytyviä polymeerejä, voidaan 3d-tulosti- mella jopa rakentaa elektroniikkaa. Tulostin muistuttaisi silloin värimustesuihkua, jossa eri värien tilalla olisi erilaisia polymeerimateriaaleja. Tutkimuslaitoksissa on myös kehitetty niin kutsuttuja elektroaktiivisia polymeerejä. Ne kehittävät pienen sähkövirran, kun niitä painetaan, ja kun niihin johdetaan sähköä, ne taipuvat. Tekniikan avulla voisi kenties tulostaa yhtenä palana kerrostetun kaukosäätimen, joka luo tarvittavan käyttöjännitteen näppäinten painalluksista. Tai tulosteisiin voisi luoda lihasten tapaan toimivia osia, jotka liikkuvat sähkövirralla. Kuva: ZCorporation Kulutustavaraa tunnissa Uudenlaisilla tekniikoilla voidaan lähitulevaisuudessa kenties valmistaa edullisia myyntiin tulevia kulutustavaroita yhä pienempinä erinä ja nopeammin. Ostoskeskuksissa voisi olla nykyisten valokuvaliikkeiden tapaisia palveluja, joista saisi haluamiaan tuotteita tunnin odotusajalla. Kotikäyttöön soveltuvia 3dtulostamiakin ilmestynee myyntiin ennemmin tai myöhemmin, ja vaikutukset länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan voivat olla yllättävän suuria. Ehkäpä tulevaisuudessa merkkituotteista ostetaankin vain 3d-malli internetistä, joka tulostetaan omalla kotiprintterillä. Tuotteita ei toisaalta kannata enää korjata, mikä arvostelijoiden mielestä vain pahentaa kertakäyttökulttuuria. TK Kuva: VTT IBM myy supertietokoneen laskentatehoa tuntitaksalla. Rochesterin palvelinkeskukseen sijoitettu suorittimen Eserver Blue Gene perustuu vielä rakenteilla olevaan Blue Gene/L -laitteistoon, joka jo viime lokakuussa oli maailman tehokkain supertietokone. 5,7 teraflopsin huippusuorituskyky maksaa noin 400 euroa tunnilta. Tuntitaksan päälle tulee vuosimaksu tiukasti salatusta vpn-yhteydestä. Tunnissa järjestelmä laskee mallin, johon tavallinen pöytämikro käyttäisi kuukauden. Liiketoiminnassa heti saatavat laskelmat voivat tuottaa merkittävää kilpailuetua ja tosiaikaisten ilmiöiden, kuten sään ja pörssin ennustamisen tarkkuus paranee. Vuokraus tuo supertietokoneen ominaisuudet sellaisten yritysten ulottuville, joilla ei olisi niihin muuten taloudellisia edellytyksiä. Superkone soveltuu parhaiten sovelluksille, joiden laskenta on voimakkaasti rinnakkaista kuten simulointi, virtausmallit, animaatiot, teollisuuden prosessien optimointi ja liiketoiminnan tietovarantojen analysointi. Käyttöjärjestelmänä on Linux. Gigabitin reititin on kodinkone D-Link tuo kuluttajamarkkinoille erityisesti kotikäyttöön suunnatun gigabitin reitittimen, joka on optimoitu lähiverkko- ja online-pelaamiseen. Reititin pyrkii priorisoimaan pelien käyttämän verkkoliikenteen niin, että ne toimivat optimaalisella tavalla. Reitittimessä on neljä gigabitin ethernet-portia sekä 108 megabittiä sekunnissa siirtävä langaton tukiasema. Laite on testattu pc-, Ps2- ja Xbox-pelikoneiden kanssa. Asetuksia on myös valmiina useille suosituille verkkopeleille. Gigabitin tiedonsiirtokapasiteettia vaativat pelien lisäksi kodeissa yleistyvät tietovirrat, kuten puhelut, elokuvat, musiikki ja tv-ohjelmat. Myös laajakaistaliittymien nopeutuminen nostaa kaistan tarvetta, esimerkiksi Ruotsissa on jo saatavana gigabitin kotiliittymiä. Ketterästi liikkuvia sovelluksia Yritysten tietojärjestelmiä avataan kasvavassa määrin langattomiin verkkoihin. Mobiilin sovelluksen avulla esimerkiksi myyjä voi nähdä kännykästään ajantasaiset tiedot yrityksensä tuotantokapasiteetin varauksista ja vapautumisesta. Hän voi liikkeellä ollessaan hieroa kauppoja tilanteen tuntien ja varata välittömästi tarvittavan tehdasajan. VTT on kehittänyt mobiililiittymien suunnitteluun niin kutsuttuja ketterän ohjelmistosuunnittelun menetelmiä. Ketterät menetelmät syntyivät 2000-luvun vaihteessa vastapainoksi perinteisille ankarille prosessimalleille. Ketteryys perustuu monimuotoiseen viestintään. Esimerkiksi yhteistä etätyöskentelyä helpottaa tietotyöläisen seinätaulu. Sille kirjataan viikoittain ohjelmistomoduulien eri vaiheet. Tilanne näkyy videokameran ja internet-yhteyden kautta jatkuvasti koko tiimille. KIM LEIDENIUS Kuva: IBM huhtikuu 2005 TIETOKONE 25