SURE UUTISLEHTI 1/2011. SURE -hanke saa tukea Euroopan Aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

Transkriptio

1 SURE UUTISLEHTI 1/2011 SURE -hanke saa tukea Euroopan Aluekehitysrahaston URBACT II -ohjelmasta

2 2 KOHTI KAUPUNKIKEHITTÄMISEN SOSIOEKONOMISTA MALLIA EUROOPAN PIENTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKIEN UUSI URBACT II -OHJELMAN HANKE ON KÄYNNISTYNYT SURE -hanke kartoittaa taantuvien kaupunkialueiden elvyttämisen menetelmiä Yhdeksän eurooppalaisen kaupungin ja yhden temaattisen partnerin muodostama SURE - verkosto eteni 2010 kesällä hankkeensa toteutusvaiheeseen. Verkoston ensimmäinen tapaaminen järjestettiin Gheorghenin (Transilvania, Romania) kaupungissa. Aloituskokous oli osoitus Euroopan Aluekehitysrahaston tukeman SURE - hankkeen onnistuneesta käynnistymisestä. Hankkeessa tähdätään paikallisen talouden vahvistamiseen ja monipuolistamiseen käyttämällä innovatiivisesti kaupunkialueiden elvyttämisen sosioekonomisia menetelmiä. Partnerien kokemuksiin perustuen luodaan kokonaisvaltaiselle sosioekonomiselle elvyttämiselle malli, joka soveltuu muiden kaupunkien samankaltaisten ongelmien parissa työskentelevien asiantuntijoiden tueksi. Kumppanit SURE -hanketta johtaa Egerin kaupunki, joka on Pohjois-Unkarin merkittävä alueellinen keskus. Verkosto koostuu yhdeksästä erilaisia toimintakulttuureja edustavasta pienestä ja keskisuuresta kaupungista. Kumppanuutta täydentävä temaattinen partneri on erikoistunut osallistuvan suunnittelun menetelmiin, joiden hallitseminen kaupunkikehittämisen sosioekonomisessa lähestymisessä on keskeistä. Tammikuussa 2013 päättyvä SURE -hanke pureutuu yhteiskunnallisten ja taloudellisten näkökulmien yhdistämiseen. Integroiva ote tähtää muun muassa paikallistalouden monipuolistamiseen, paikallisten yhteisöjen vahvistamiseen sekä työllisyyden ja asuntotarjonnan parantamiseen. SURE -hankkeen toteutuksen aikana partnerikaupungit saavat tukea kohdealueensa ongelmien kokonaisvaltaiseen käsittelyyn. Verkoston konkreettisista tuotoksista tärkein on jokaisen partnerin paikallisen tukiryhmän avulla laadittava paikallinen toimintasuunnitelma.

3 3 SURE -hankkeen kumppanit: Albacete, Espanja Alcobaça, Portugali Dun Laoghaire Rathdown, Irlanti Eger, Unkari (pääpartneri) Gheorgheni, Romania Komotini, Kreikka Larnaca, Kypros Ottignies Louvain-La-Neuve, Belgia Pori, Suomi sekä Studio Metropolitana, Budapest / Unkari (temaattinen partneri) Hankkeen paikallinen toteuttaminen edellyttää asiantuntijoiden laajaa osallistumista julkisen sektorin toimialoilta mukaan lukien kaupunkisuunnittelua, asuntorakentamista, terveys- ja sosiaalihuoltoa, koulutus- ja poliisitoimea, joukkoliikennettä sekä jätehuoltoa. Yhteistyöhön on saatava mukaan myös kiinteistökehittäjiä, valtakunnallisia viranomaisia, eri alojen suunnittelijoita ja useita yhteiskunnallisia ryhmiä. Kehittämistyöhön on hankittava tukea rahallisista ja ei-rahallisista lähteistä julkisilta ja yksityisiltä tahoilta, kolmannen sektorin toimijoilta sekä paikallisilta asukkailta. Globaaleja vaikutteita paikallisiin strategioihin Hans Schlappan, SURE -hankkeen johtavan asiantuntijan esitelmä paikallisten tukiryhmien merkityksestä Gheorghenin aloituskokouksella 2010 lokakuussa. Kaupunki kaikille Partnereita yhdistävät samansuuntaiset pyrkimykset paikallistalouden, työllisyystilanteen ja asuntotarjonnan edistämisessä. Jokainen partneri pyrkii sitouttamaan sidosryhmiään pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Tarkoitus on luoda työikäisen väestön työmarkkinoille pääsyä vahvistavia olosuhteita ja tukea paikallisten yhteisöjen toimintaa oman asuinalueensa elvyttämisessä. Hankkeen käynnistämisen yhteydessä on todettu että kaupunkiparantamisen keinojen yhteisessä tarkastelussa saattaa osoittautua merkittäväksi haasteeksi partnerikaupunkien ja kohdealueiden erilaisuus. Valitun kaupunkialueensa taloudellisen ja yhteiskunnallisen elvyttämistä varten jokainen partneri kehittää oman lähestymisensä. SURE - hankkeen temaattinen verkosto kannustaa kuntia etsimään yhteistyömuotoja, jotka ylittävät eri osastojen ja virastojen välisiä rajoja. SURE -verkosto tähtää toimintatapojen kehittämiseen Euroopan kansainvälisellä kentällä ja myös paikallisella tasolla 1. Toimintalinjojen kehykset on siirrettävä paikallisiin strategioihin pysyvästi jotta suunniteltavat sosioekonomiset elvytyskeinot voisivat vaikuttaa kestävällä tavalla. Hyödyntämällä Euroopan Unionin toimintatapoja jokainen partneri parantaa omia käytäntöjään. Tämän tavoitteen toteutumista SURE -hanke tukee järjestämällä tilaisuuksia yhteiselle oppimiselle ja partnerien väliselle tiedonvaihdolle. Ohjaustyössä sovelletaan kansainvälisesti tunnustettuja parhaita käytäntöjä. Jotkut partnerikaupungeista ovat jo hankkineet merkittävää kokemusta EU rahoitusten hyödyntämisessä. Toiset ovat liittyneet SURE - verkostoon koska heillä ei ole kertynyt vielä riittävästi kokemusta Euroopan laajuisista kumppanuuksista. Monet partnereista ovat valmiit omaksumaan poikkihallinnollisen lähestymisen tuomia uusia näkökulmia toteuttaakseen kestävän kehityksen tavoitteita. SURE -verkosto tarjoaa partnereille mahdollisuuksien laajan kentän tiedon kasvattamiselle ja ammattilaisten väliselle kokemusten vaihdolle, jotta he voisivat löytää parhaita strategisia ratkaisuja paikallisiin ongelmiin. 1 Jäsenvaltioiden epävirallisen Leipzigin ministerikokouksen tuloksena hyväksytty peruskirja Eurooppalaisesta kestävästä kaupunkikehityksestä (The Leipzig Charter on Sustainable European Cities) on eräs esimerkki tästä toiminnasta. Asiakirjassa on määritelty ohjaavia periaatteita sosioekonomisesta kaupunkiparantamisesta koskien taantuvia kaupunkialueita. Dokumentti tarjoaa toimintatapoihin liittyvää, käytännönläheistä ja paikallista näkökulmaa Euroopan Unionin kaupunkipolitiikkaan.

4 4 PÄÄKIRJOITUS Kaupunkien sosioekonomisen elvyttämisen malli paikallisen kehittämistyön tueksi Dr Hans Schlappa, johtava asiantuntija 2 Miksi? Monesti pienet ja keskisuuret kaupungit osoittautuvat hämmästyttävän vireiksi ja viihtyisiksi paikoiksi. Omaleimaiset kaupungit tarjoavat asukkailleen työpaikkaa ja seuraelämää, joissa paikalliset ruokailu-, käsityö- ja juhlaperinteet kietoutuvat luontevasti arkielämän rytmiin. Merkittävä osa näistä kaupungeista joutuu kokemaan sellaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia haasteita, jotka vaarantavat paikallistaloutta, kuntien ja yhteisöjen kykyä kehittää ja turvata paikallisesti omalaatuisia ja kestäviä elämäntapoja. Samalla kun monet suuret kaupungit vaurastuvat jatkuvan pääoman, ajatusten ja ihmisten globaalin virran ansiosta, niin pienet ja keskisuuret kaupungit saavat vähemmän taloudellista ja kulttuurista hyötyä maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Pikemminkin ne kärsivät 2 Johtavan asiantuntijan ominaisuudessa Hans Schlappa auttaa (kuvassa vas.) kumppanuutta SURE -hankkeen koko keston aikana. Hans Schlappa on hankkinut laajaa käytännön kokemusta kaupunkiuudistamisesta. Toimittuaan pitkään kehittämis- ja johtotehtävissä sosioekonomisten kaupunkiuudistamisen ohjelmissa Iso-Britannian kaikkein köyhtyneimpien yhdyskuntien alueilla, hänelle on kertynyt 15 vuoden kokemus kuntien ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa tapahtuvasta yhteistyöstä. Samasta aihepiiristä väitelleenä hän toimii tällä hetkellä yliopistoopetuksen parissa, vuodesta 2004 alkaen muun muassa tutkijana ja opettajana Birminghamin ja Coventryn yliopistoissa. globalisaation useista kielteisestä vaikutuksesta. Paikallistalous ja julkiset palvelut heikkenevät. Kulttuuriperinnön, avoimien maisemien ja luonnonympäristön suojelua laiminlyödään. Monien yhteiskunnallisten ryhmien, kuten vanhusten ja nuorten syrjäytyminen kasvaa. Kunnat tekevät ahkerasti työtä näiden ongelmien ratkomiseksi, löytääkseen parhaita keinoja kaupunkialueiden elvytykseen. Ne joutuvat kuitenkin kamppailemaan yhtaikaa ketjuuntuvien kielteisten vaikutusten ja ulkopuolelta tulevien pakottavien muutospaineiden kanssa. Mitä? SURE -verkostossa luodaan tilaa järjestelmälliselle oppimiselle ja tiedonvaihdolle seuraavien ydinteemojen parissa: matkailu, yritykset, fyysiset parannustoimenpiteet, strategiat ja yhteisöt. SURE:n tarkoitus on tukea partnerikaupunkien virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä työskentelemään käsi kädessä virastojen ja muiden organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa selvittääkseen verkoston avulla uusia ja parempia tapoja ratkaista yhteiseksi koettuja ongelmia. Paikallisia olosuhteita huomioiden SURE -verkostossa kumppanit kohdentavat selvitystyötään viiteen teema-alueeseen, jotka muodostavat tiiviisti toisiinsa liittyvän kokonaisuuden. matkailu, keinona auttaa paikallistalouden ja kulttuurin kehittämistä pienyrittäjyyteen ja innovaatioihin kannustaminen tärkeiden rakennusten kunnostaminen ja julkisten ulkotilojen parantaminen strateginen kumppanuus ja suunnittelu asuntomarkkinoiden elvyttämiseksi, maaalueiden ja rakennusten uuskäyttö yhteisöjen kehittäminen, luottamuksen rakentaminen, ennakkoluulojen murtaminen sekä nuorten ja iäkkäämmän väestön kannustaminen merkitykselliseen toimintaan ja vuorovaikutukseen Näitä teemoja yhdistävänä näkökulmana SURE - verkoston temaattinen partneri tarjoaa jokaisen kaupungin käyttöön asiantuntijuuttaan osallistuvan suunnittelun alalla. Paikallisten asukkaiden aktivointi toimintaan on osoittautunut jokaisen partnerikaupungin osalta keskeiseksi tehtäväksi kestävän sosioekonomisen elvyttämisen käynnistämiseksi.

5 5 Miten? SURE -hankkeen kumppanit saavat kahdella tavalla tukea työssään verkostolta. Heille saapuu yhtäältä jatkuvasti tietoa käytännön esimerkeistä, jotka edustavat kansainvälisesti arvostettuja hyviä käytäntöjä. Toisaalta he pääsevät osallistumaan opintomatkoihin, joiden yhteydessä tarjoutuu erinomainen mahdollisuus syventyä tiettyyn ongelmaan perusteellisemmin. Tiedon jakaminen myös samansuuntaisten intressien pohjalta perustettujen muiden URBACT -verkostojen kanssa on tärkeää. SURE -verkostotyön tärkeimpänä tuloksena tuotettava kokonaisvaltaisen sosioekonomisen kaupunkiparantamisen malli perustuu partnerien kokemuksiin ja parhaana pidettyihin käytäntöihin. Mallin tarkoituksena on tarjota ohjeita muille kaupungeille, jotka etsivät vastauksia ongelmiinsa samankaltaisten strategioiden avulla. Ohjekirjaan sisältyy taantuvien kaupunkialueiden suunnittelun ja strategisen kehittämisen työkalupakki, mukanaan muun muassa erilaisten osallistamismenetelmien kuvaukset. SURE -mallia levitetään kansallisilla kielillä julkaisujen ja tiedotuslehtien muodossa. Mallin lisäksi päätöskonferenssia varten laaditaan johtavan asiantuntijan avulla toimintatapojen ehdotuksia ja parhaiden käytäntöjen kokoelmaa. URBACT II -ohjelman periaatteiden mukaisesti, jokaisen partnerin on tehtävä paikallinen toimintasuunnitelma jonka tulee perustua hankkeen puitteissa tapahtuneen tiedonvaihdon ja oppimisen tuloksiin. Toimintasuunnitelman työstämisessä paikallisella tukiryhmällä on keskeinen rooli. SURE -verkoston ytimen muodostavat paikalliset tukiryhmät, joita jokainen partneri kokoaa hankkeen aloitusvaiheessa. Paikallisten tukiryhmien tärkein tehtävä on varmistaa URBACT -ohjelman mukaisen kansainvälisen tiedonvaihdon vaikuttavuus paikallisella tasolla. Edustamansa osallisryhmissä tukiryhmän jäsenet levittävät hankittua tietoa mahdollisimman laajasti. Hankkeen aikana partnerikaupungeissa tukiryhmille järjestetään säännöllisin välein ainakin kymmenen tapaamista, jotka pitävät paikallista vuorovaikutusta riittävän vireänä. Toukokuussa 2010 on saatu onnistuneesti päätökseen hankevalmisteluun varatun kuuden kuukauden kehittämisvaiheen. Nyt odotetaan kiinnostuksella, minkälaisia haasteita hankkeen toteutusvaiheen kahden ja puolen vuoden pituinen yhteistyö tuo mukanaan. SURE edistää urbaania visiointia Olli Voutilainen ylitarkastaja, Työ- ja elinkeinoministeriö Porissa toteutettava SURE -hanke on hyvä esimerkki konkreettisesta urbaanien potentiaalien kartoitustyöstä. Hanke on osa EU:n URBACT -ohjelmaa, joka keskittyy oppimiseen ja verkostoitumiseen EU - kaupunkien välillä. Hankkeen tavoitteena on lisätä ideoiden virtausta yhdeksän eurooppalaisen kaupungin välillä, erityiskohteena selvittää keinoja taantuvien kaupunkialueiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. SURE -hankkeen kohdealue, Karjarannan kaupunginosa antaa hienot mahdollisuudet mielikuvituksen käyttöön sen urbaanin tulevaisuuskuvan määrittelemiseksi. Karjarannan alue sijoittuu hyvälle paikalle lähelle Porin keskustaa ja jokivartta, mutta on tähän saakka ollut osittain alihyödynnetty kaupunginosa. URBACT -hanke voi antaa kaupunginosan ja välillisesti myös koko Porin kehittämiselle vahvan sysäyksen, sillä hankkeella mobilisoidaan paikalliset toimijat mukaan. Samalla tarjoutuu mahdollisuus benchmarkata kehittämisen keinovalikkoja kiinnostavien eurooppalaisten kaupunkien kanssa ja lisätä tulevaisuustyössä saatavien ideoiden määrää. Työ- ja elinkeinoministeriö toimii URBACT - ohjelman kansallisena vastuutahona ja vastaa samalla ohjelman kansallisesta vastinrahoituksesta. URBACT -ohjelmalla lisätään osaltaan suomalaisten kaupunkien verkostoitumista ulkomaille. Porin lisäksi muita ohjelmassa mukana olevia kaupunkeja ovat Helsinki ja Jyväskylä. Olli Voutilainen vieraili Porissa paikallisen tukiryhmän toisen kokouksen aikana

6 6 SURE -HANKE PORISSA Porin kaupunki mukana verkostohankkeessa vahvistaakseen strategista maankäytön suunnittelua Olavi Mäkelä, kaupunkisuunnittelupäällikkö Porin kaupunkisuunnittelu Kaupunkikeskustan, Promenadi-Porin ja Porin kansallisen kaupunkipuiston kehittäminen on myös SURE -kohdealueen tavoitteena luvun puolivälissä Porin kaupunki haki ratapihan ympäristöön Urban Pilot -ohjelmasta EU tukea. Siinä ei menestytty, mutta laajan projektityön ansiosta keskeinen kevyen liikenteen yhteys ratapihan ja valtatien ali toteutui nopeasti Porin Urban Pilot -hakemuksen kariuduttua. Pori pääsi marraskuussa 2009 mukaan Euroopan Aluekehittämisrahaston varoin tuettuun Urbact II ohjelmaan, joka on jatkoa edellisen rahoituskauden Urban-ohjelmien Euroopan laajuiselle kokemustenvaihdolle. Hankkeen vetäjä on Porin ystävyyskaupunki Eger Unkarista. Mukana on Porin lisäksi pieniä ja keskisuuria kaupunkeja. Verkostohankkeen toteutusvaiheen kokonaisbudjetti on euroa, jonka kymmenesosa on Porin hankeosion kustannusarvio. Työn tulee valmistua 2012 loppuun mennessä. SURE -hankkeen käynnistysvaihe on takana. Työ hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi on alkanut ja etenee monilla eri tahoilla. Paikallinen tukiryhmä toimii ja hankkeeseen on linkitetty eri osapuolia mm. oppilaitoksia. Jatkoa kaupunkisuunnittelun aiemmalle strategiatyölle Porin kohdealue on ruutukaavakeskustasta länteen joen ja Maantiekadun välissä Tikkulantielle asti. Porin kaupunkikeskusta laajenee tälle alueelle, jossa lähivuosien muutokset tulevat muokkaamaan kaupunkirakennetta ja kaupungin ilmettä. Alueella tapahtuu kaiken aikaa ja muutos tulee olemaan jatkuvasti aistittavissa ainakin tulevan 10 vuoden ajan. Porin SURE -kohdealue on strategisesti merkittävä ja alueen kehittämistoimenpiteet tulevat vaikuttamaan merkittävästi kaupunkistrategian keskeisten teemojen toteuttamiseen. Porin kohdealueena urbaani kehysvyöhyke ruutukeskustan kyljessä Alueella on sijainnut Porin keskustan vanha ratapiha, josta ovat edelleen muistona vanha rautatieasema ja veturitallit. Ratapihan reunalla on ollut vanhinta porilaista pienteollisuutta, jonka jäljelle jääneestä rakennuskannasta osa on suojeltu. Myöhemmin alueella on toiminut raskasta konepajateollisuutta ja mm. teurastamo. Alueen historiaan kuuluvat myös hautausmaat. Porin vanha hautausmaa ja Käppärän hautausmaa toimivat edelleen. Lisäksi alueella on pitkään sijainnut Porin kaupunginsairaala, joka on myöhemmin täydentynyt terveyskeskuksella. Sen vieressä on ollut aikanaan Porin kaupunginpuutarha. Alueen läpi kulkee rata Porin satamiin ja pari vilkasta sisääntulotietä kaupunkikeskustaan. Edellä kuvatut osa-alueet ovat eriasteisissa kehitysvaiheissa. Kokemäenjoen rannan tuntumassa asuminen valtaa alaa teollisuudelta. Alueella on erikoistuneita kohteita, kiinteistöjä ja infraa. Alueeseen kohdistuu merkittäviä taloudellisia odotuksia. URBACT II SURE -hanke korostaa kokonaisvaltaista tarkastelua, jossa käsitellään yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Kohdealueen sijainti on kiinnostava. Toimenpiteillä on laajaa vaikutusta ympäristön oloihin. Taloudelliset mahdollisuudet ja palvelujen saavutettavuus linkittyvät urbaaniin rakenteeseen ja toiminnallisiin valintoihin. Koko yhdyskunnan kannalta tärkeitä ovat pitkällä aikavälillä kestävät ratkaisut.

7 7 SURE -hanke edistää paikallista verkottumista ja osallistamisen käytäntöjä SURE -hankkeen tavoitteet määrittelevät lähestymistavan, joka tähtää kohdealueen paikalliseen työohjelmaan laajan osallistumisen kautta. Samanaikaisesti valmistellaan ja pannaan täytäntöön asioita eri tahoilla ja eri sektoreilla. URBACT II -ohjelman SURE -hanke on kokoava prosessi, joka tuo erilaisia aiheita ja tekijöitä mukaan valmisteluun. Paikallisen tukiryhmän avulla eri osapuolia on herätetty mukaan ja työn kuluessa osallisten piiri laajenee. Sana ja viestit kulkevat. Joitakin osapuolia on nyt ensimmäisen kerran kanssakäymisessä toistensa kanssa. Paikallista toimintaohjelmaa laadittaessa on tärkeää syventyä toimenpiteiden ja valintojen vaikuttavuuteen. Kysymys on alueen sisäisten ratkaisujen rinnalla siitä, miten hyvin alueen mahdollisuuksia voidaan käyttää koko kaupunkikeskustan kehittämisessä. URBACT II SURE -hanke voi tuottaa toimivan välineen, jolla tuotetaan lisäarvoa valittujen isojen teemojen, Promenadi-Porin ja Porin kansallisen kaupunkipuiston kehittämisessä. Perusteellisen valmistelun pohjalta voi käydä niin onnekkaasti kuin aikanaan ratapihan alituksen rakentamisessa, että hyvä työ palkitaan ja toteutukseen löytyy yllättävästi laajoja piirejä hyödyttäviä ratkaisuja. URBACT II SURE -hankkeen kansainvälisessä yhteistyössä on kiinnostavaa tuoda esiin Porin kokemuksia ja peilata partnerikaupunkien hankkeita toisiinsa ja saada vaikutteita oman kohdealueen kehittämiseen. SURE -kohdealueen kehittämistoimenpiteiden alustava kartoitus Vireillä olevat asemakaavahankkeet Asuinalueiden käytön ja viihtyvyyden parantaminen 1. Veturitallien alue 10. Ajoneuvopysäköinnin kehittäminen (Hankkijan alue) 2. Suisto Kiinteistöt Oy:n kehittämishanke 11. Asukkaita palvelevan kohteen toteutus (asukastila) 3. Kiinteistö Oy Porin Karjarannantie Liikennejärjestelyjen selvitys (liikenneympyrä) Tutkittavat uudet kiinteistökehittämisen kohteet Selvitys- ja tutkimustyyppinen taustatyö 4. Karjapiha 2:n kiinteistö 13. Teollisten alueiden vaiheittainen uuskäyttö: 5. Pori Energia tontin hyödyntäminen Metso Paper Oy 13a; Hollming Works Oy 13b 6. Lestikadun yritystontit 14. Vajaakäyttöisten / tyhjien tilojen kartoitus 7. Karjarannan Shellin ympäristö 15. Mielikuvien / asumistoiveiden kartoitus 16. Karjarannantien teollisuus- ja palvelutontit Kulkuyhteyksien parantaminen 17. Esteettömyyskartoitus ja IVA -tutkimus 8.Radan alikulku 9.Vierasvenelaituri ja/tai lossi luodoille

8 8 PAIKALLINEN OSALLISTUMINEN Hankkeen tukiryhmä osallistamisen välineenä Daniel Nagy, kaavoitusarkkitehti Porin kaupunkisuunnittelu Partnerikaupunkien vahvaa vuorovaikutusta kohdealueen toimijoiden kanssa URBACT II - ohjelman hankkeissa pidetään erittäin tärkeänä. Yhteistyö varmistaa suunniteltavien parannustoimenpiteiden yhteiskunnallista kestävyyttä ja vaikuttavuutta. Tukiryhmän koostumus hankkeen aikana todennäköisesti tulee jonkin verran muuttumaan toimenpidesuunnitelman painotuksien ja osallistujien aktiivisuuden mukaisesti.neljännesvuoden välein ilmestyvässä SURE -uutislehdessä on tarkoitus tuoda esille mahdollisimman monen osallisryhmän näkemys Karjarannan kaupunginosan kehittämisestä. Alla olevia kohdealuetta ja tukiryhmätoimintaa koskevia haastattelukysymyksiä on lähetetty sähköpostitse 2010 marraskuussa seuraaville tukiryhmän jäsenille: SURE -hankkeen Porissa toteutettavaa työosuutta varten on myös muodostettu oma paikallinen tukiryhmä. Porin kaupunkisuunnittelu on pyytänyt tämän jäseniksi kohdealueen kehittämisessä osallisten kaupungin virastojen lisäksi laajasti eri toimialojen edustajia. Tukiryhmätoiminnasta on saatu kiinnostumaan Karjapiha 2:n omistajaa sekä merkittävimmistä kiinteistöomistajista Suisto Kiinteistöt Oy:tä ja Sinebrychoff Oy:tä. Suurimmista yrityksistä Metso Paper Oy, Hollming Works Oy ovat mukana ideointityössä. Pitkän aikavälin kehittämislinjan suunta koskettaa myös rakennusliikkeiden toimintaa. Tukiryhmän tarjoamaan, eri intressiryhmien kanssa tapahtuvaan keskusteluun osallistuvat myös Skanska Talonrakennus Oy ja Lemminkäinen Talo Oy. Elinkeinoelämän kehittämisen puolesta tukiryhmään on kutsuttu jäseniä Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:stä ja Prizztech Oy:stä sekä yritysten edunvalvonnan puolesta Satakunnan kauppakamarista ja Porin Yrittäjät ry:stä. Kokouksissa kohdealueen asukkaiden näkökulmaa edustavat Karjarannan kiinteistöyhdistyksen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelun tuottajat Porin Sininauha ry ja Ruskakodin Palvelutaloyhdistys ry. Taustatutkimusten osalta Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyö on muodostunut varsin laajaksi. Mielenkiintoa hanketta kohtaan on osoittanut myös Turun Yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma. Jarmo Helkiö (JH) puheenjohtaja, Karjarannan Kiinteistöyhdistys ry, Jari Taimi (JT) varapuheenjohtaja, Porin Yrittäjät ry Kari Sundelin (KS) työpäällikkö, Skanska Talonrakennus Oy, Länsi-Suomi Seuraavilla sivuilla, kysymyksiin saatujen vastausten kooste kuvastaa hyvin kolmen tärkeimmän osallisryhmän, asukkaiden ja yrittäjien sekä rakennusliikkeiden edustajien näkemyksiä kohdealueen nykytilasta ja mahdollisesta tulevaisuudesta. Haastattelukysymykset Minkälaisia odotuksia edustamanne taholla on SURE:n suhteen? Mikä on oma näkemyksenne kohdealueen luonteesta ja ongelmista edustamanne toimialaan liittyen? Minkälaisia mahdollisuuksia kohdealueen kehittämiselle näette? Minkälaisena paikkana kohdealue näyttäisi parhaassa visiossanne. Mitä toimintoja, minkälaista kaupunkikuvaa näette mielessänne? Mikä muu paikka maailmalla vastaisi luonteeltaan ihanteellista Karjarannan kaupunginosaa? Miten paljon eri osallisryhmien kanssa tapahtuva vuorovaikutus on teille tärkeää?

9 9 Kooste haastattelukysmyksiin saaduista vastauksista Odotukset SURE -hankkeen suhteen JH: Asukkaiden näkökulmasta on hienoa olla mukana tässä projektissa. Näemme nyt mahdollisuuden vaikuttaa asumisympäristöömme. Alueeltamme puuttuu palveluita. Liikenne- ja pysäköinti ovat olleet alueella vilkkaan keskustelun kohteena. Alue on lähellä kaupungin keskustaa, mutta suuri osa asukkaista on vanhuksia ja heidän tietyntyyppisten palvelujen saanti alueella on puutteellista. JT: Hankkeen avulla saadaan kaikki mahdolliset alueen kehittäjät yhden pöydän ääreen. Tämä on tärkeää jotta keskustelu saadaan mahdollisimman laajaksi. hankalasta yhtälöstä, jossa ongelmaa lisää uusien liiketilojen vuokratason korkeus, varsinkin uusille yrittäjille. KS: Kohdealue on saanut vuosien saatossa eri syistä statuksen Porilaisten mielissä. Se on saanut arvostusta mutta myös arvostelua osakseen. Asuntorakentajan kannalta on ensiarvoisen tärkeää olla yhdessä luomassa viihtyisää ja elinvoimaista kaupunginosaa. Karjarannalla on pitkät perinteet, se ei ole ydinkeskustaa, mutta sen välittömässä läheisyydessä, joen rannassa. Se antaa alueelle oman leimansa. Varsinaisia ongelmia en näkisi, mutta tietenkin asioita on matkan varrella noussut esiin, esimerkiksi liikennevirrat sekä pysäköintipaikkojen rajallisuus. KS: Skanska missionsa mukaisesti rakentaa ja kehittää ympäristöä asumiseen, työskentelyyn, liikkumiseen ja vapaa-aikaan. Odotuksemme hankkeelta ovat suuntaviivoja tulevaisuuden asumiseen sekä etenkin odotuksia asuinalueen kehitystarpeista eri sidosryhmien näkökulmista. Mahdollisuudet kehittämiselle JH: Nyt kun kehittämisasiat ovat esillä, niin asioita tulee tarkastella laajasti. Kaikki hyvät ehdotukset tulee pohtia tarkkaan. Kaikki uudistukset/parannukset vaativat rahaa. Mielestäni nyt ja tulevaisuudessa on erittäin tärkeää olla yhteydessä poliittisiin päättäjiin. He ratkaisevat Karjarannan tulevaisuuden suunnitelmien toteutuksen! Kohdealueen luonne ja ongelmat JH: Itse henkilökohtaisesti olen tyytyväinen kohdealueen asuinolosuhteisiin. Asuinalue on rauhallinen, siisti ja sijainti on hyvä. JT: Yrittäjien ongelmana on vanhan, pienteollisuutta sisältävän alueen luonteen vaihtaminen asutusalueeksi, jonka tarpeet taas ovat palveluissa. Palveluiden lisääminen alueelle on Porin Yrittäjien ykkösasia, kuitenkin niin että alueella toimiva nykyinen yrityskanta säilyy. Puhumme siis erittäin JT: Mahdollisuudet alueella yrityksille ovat suuret, onhan Karjarannantie erittäin liikennöity tie, ja alueelle muuttavat ihmiset ovat taloudellisesti paremmin toimeentulevia. Parkkipaikkojen oikealla sijoittautumisella yrityksillä olisi mahdollisuus laajentaa tarjoamansa palvelut koskemaan koko kaupunkia. Yrityksen on peilattava toimintaansa taloudellisin perustein, joten edellytykset liiketoimintaan on aina oltava. KS: Kehittäminen on mahdollista aina. SURE - hanke antaa hyvät lähtökohdat visioida kehittämistoimia jopa tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen.

10 10 Visiot kohdealueen tulevaisuudesta Vuorovaikutus osallisryhmien kanssa JH: Karjarannan keidas! Tiloja, joissa asukkaat voisivat harrastaa esim. kuntojumppaa, sählyä ym. Pelejä eri ikäisille, tiloja, jossa esim. oppilaitosten opiskelijat voisivat opastaa asukkaita erilaisissa asioissa uusissa asioissa (opiskelijoille harjoitusta, asukkaille uutta tietoa ja taitoa). Paikkoja, joissa asukkaat voisivat tavata toisensa, keskustella, juoda vaikkapa kupin kahvia. Ympäristön tulisi olla helppokulkuista, paljon puistoja. JT: Jokiranta pitäisi jollain tavalla näkyä kaupunkiin, ja sitä pitäisi pystyä kävelemään kaupungilta mahdollisimman pitkään alajuoksulle päin. Tietenkin, joku rantakahvila sopivan kävelymatkan päässä olisi hieno. Muistellessani matkoja Euroopassa ovat kaupungit aina huomattavasti suurempia (Pariisi, Wien, Budapest), joten vertailu niihin on erittäin vaikeaa, jos Porissa saataisiin edes kauniisti valaistu jokiranta kävelykivetyksineen niin olisin tyytyväinen. KS: Karjaranta kaupunginosana olisi vetovoimainen ja tarjoaisi mahdollisuuden monipuoliseen palveluntarjontaan. Viihtyisä paikka asumiseen ja vapaa-ajanviettoon sekä hyvät puitteet kannattavan liiketoiminnan harjoittamiselle. Maailmalta en hakisi ihannepaikkaa, paremminkin jotakin Porilaista. Mikä saa ihmiset liikkeelle? Alueelta pitäisi löytyä puitteet virkistyskäyttöön, erilaisten yleisötapahtumien järjestämiseen sekä monipuolista liiketoimintaa. JH: On tärkeää nähdä ja tietää eri intressiryhmien tavoitteet ja tarpeet. JT: Vuorovaikutus on erittäin tärkeää. Sidosryhmätyöskentely tällaisessa projektissa on tärkeää, saadaan tietää mitä mieltä muut ryhmittymät ovat. Itselleni, kun edustan Porin Yrittäjiä ja sen 1300 jäsentä, on ryhmätyöskentely kaksin verroin haastavaa, koska asioihin pitää myös kysyä jäsenistön mielipidettä. Porin Yrittäjät eivät ole homogeeninen ryhmä, jo pelkästään yrityskoot vaihtelevat yksinyrittäjästä lähes 600 henkeä työllistävään metallialan yritykseen. KS: Mehän rakennamme koteja alueen asukkaille. Vuorovaikutusta haemme monin eritavoin varsinkin kun ennakoimme tulevia tarpeita asuntorakentamisessa. SURE -hanke antaa meille uuden näkökulman alueen kehittämiseen. JT: On erittäin tärkeää, että elinkeinoelämä otetaan mukaan aluetta suunniteltaessa. Aiemmin totesin, että yritykset toimivat liike-elämän ehdoilla ja tämä aiheuttaa sen, että alueen vanhat yritykset ovat muutosvastaisia ja uudet yritykset eivät näe kokonaisuutta vielä kunnolla. Työsarkaa on jotta yritykset saadaan mukaan kehittämään omaa ympäristöään.

11 11 MERKITTÄVÄ KAAVAHANKE TUKEE TOIMINTOJEN MONIPUOLISTAMISTA Veturitallien alueen asemakaava Mikko Nurminen, kaavoitusarkkitehti Porin kaupunkisuunnittelu Porin Veturitallit sijoittuvat aivan keskustan tuntumaan vajaan kilometrin etäisyydelle torista, kaupunginsairaalan, terveyskeskuksen, vanhan hautausmaan ja Mäntyluodon radan välimaastoon. Isojen laitosten takamailla ja radan toisella puolella sijaitseva Veturitallien alue elää kuin ruususen unta, ilman kiireisiä läpikulkijoita ja suojassa kehityksen kiihkeiltä katseilta. Rautatie Tampereelta Poriin valmistui vuonna 1895 ja jatke Porista Mäntyluodon satamaan vuonna Veturitallien vanhimmat osat, kaksi veturipilttuuta, ovat peräisin näiltä ajoilta. Veturitalleissa ei ole enää aikoihin säilytetty vetureita ja ratapihakin on hiljentynyt huoltotoiminnan keskittyessä Tampereelle. Väistyvien toimintojen tilalle Veturitallien alueelle päätettiin vuonna 2006 käynnistää kaavahanke, jonka tarkoituksena oli selvittää luontevia keinoja liittää alue keskustaan, sairaala- ja terveyskeskustoimintoihin sekä viereisiin tuetun asumisen palveluihin. Lisäksi tuli huomioida, että suuri osa kaava-alueesta kuului Porin kansalliseen kaupunkipuistoon sekä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, joiden arvot tuli säilyttää. Alueen rakennuksista moni on suojeltu tai arvotettu suojeltavaksi. Myös rataliikenteen melu- ja tärinähaitat sekä huoltotoiminnan seurauksena pilaantuneet maat asettivat ehtoja suunnitelmille. Keskeisestä sijainnista ja monista eri intressitahoista johtuen kaavahankkeelta edellytettiin laajaa vuorovaikutusta. Hanketta esiteltiin lähialueen tilaisuuksissa sekä erityisessä Veturitalli-foorumissa, johon kutsutut eri tahojen edustajat esittivät kannanottonsa ja osallistuivat keskusteluun. Veturitallien alueen asemakaavaehdotuksen havainnekuva ja alla uudisrakennukset mallinnettuna viistokuvaan. Porin kaupunkisuunnittelu, 2010 lokakuu.

12 12 Kaavahankkeen kiireettömyys mahdollisti monipuolisen kanssakäymisen ja kehitystyön, joka korostui erityisesti Veturitallirakennusten uudiskäytön selvityksissä. Veturitallien alueen luonteviksi kehityspoluiksi kiteytyivät uudiskäytöt ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Kaavatyössä varattiin laajentumisalueita kaupunginsairaalaa ja terveyskeskusta varten, osoitettiin uudisrakentamista monipuolista asumista ja palveluja varten sekä yhdistettiin uudet viheralueet kaupungin kattavaan ulkoilu- ja virkistysalueverkostoon. Veturitallien alueen asemakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen ja ollut nähtävänä Kaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta, mutta viranomaisten lausuntojen perusteella ehdotukseen tullaan tekemään muutoksia. Asemakaava pyritään saamaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi kevään 2011 aikana. Gheorghenin kokouksen aikana toteutettiin epämuodollista tiedonvaihtoa kaavoituskäytännöistä. Kaavoitusarkkitehti Mikko Nurminen esitteli unkarilaisille partneriedustajille Porin Veturitallien alueen asemakaavaa. SURE -hanke edistää Veturitallien alueen asemakaavan toteutumista Veturitallien alueen asemakaava on osa Porin SURE -hankkeen kohdealuetta. Hankkeen eräänä tavoitteena on tietojen ja käytäntöjen vaihto osallistujakaupunkien kesken. Veturitallien alueen kaavahankkeen ja yleisestikin kaavoituksen kannalta on ollut mielenkiintoista nähdä ja kuulla erilaisia osallistamisen ja vuorovaikutuksen tapoja eri puolilla Eurooppaa. Gheorghenissa esiteltiin kaupunkisuunnittelupeli Future City Game 3, joka innosti osallistujat puurtamaan koko päivän kiperien ja laajojen kysymysten kimpussa ja tuottamaan vielä vaikuttavan näköisen esityksen päivän tuotoksestaan. SURE -hankkeen jäsenet osallistuivat peliin tuomareina, jotka tuottivat pienen henkilökohtaisen pettymyksen valitessaan voittajaksi museoivalla linjalla olleen NGO -ryhmän sen sijaan että olisivat valinneet suosikkini, nuorista opiskelijoista koostuneen ja pienin askelin taktiikan valinneen Auringonpaisteen Joukkueen. SURE -hanketta varten koottu paikallinen tukiryhmä on myös osoittautunut erinomaiseksi työvälineeksi, keskustelevaksi ja yhteistä tulevaisuutta innokkaasti suunnittelevaksi kokoonpanoksi. Veturitallien alueen asemakaavoitus voi tarjota SURE -hankkeelle esimerkin ympäristöhaittojensa johdosta ongelmallisesta, kulttuuri- ja maisemaarvoiltaan merkittävästä, yhdyskuntarakennetta tiivistävästä ja sosiaalista ympäristöä monipuolistavasta uudiskäytön suunnittelusta. SURE -hanketta palvelee myös osana kaavan toteutusta järjestettävä työpaja, joka suunnataan alueelle sijoitettavan päiväkodin lapsille, vanhemmille ja työntekijöille. 3 Lyhyt yhteenveto Future City Game -pelistä osoitteessa: ure_city_game_summary.pdf

13 13 OPPILATOSYHTEISTYÖLLÄ LISÄÄNTYVÄ PAIKALLINEN VERKOSTOITUMINEN Hyvinvoinnin näkökulmalle lisää painoarvoa kaupunkiosien kehittämistyössä Anne Kärki / SAMK Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma tutkimusjohtaja Millainen SURE hanke on? SURE -hanke hyvinvointialan näkökulmasta luo uudenlaista keskustelua hyvinvoinnin huomioon ottamisesta kaupunkisuunnittelussa ja kaupunginosien kehittämisessä. Karjarannan kaupunginosan kehittäminen voi yhdistää tutkimuksen avulla alueen asukkaiden, palvelun käyttäjien ja palvelutarjoajien tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. Hanke on kansainvälisesti laaja useita maita ja kulttuureja yhdistävä. Hanke on myös Porissa laajaa koskien Karjarannan kaupunginosaa, jossa maantieteellisesti yhdistyy jokiranta ja vanha Veturitalli-alue. Laajaksi Porin hankkeen tekee myös suuri sidosryhmien määrä, jota hanke koskettaa. Karjarannan kaupunginosan toimiessa pilottialueena voisi hankkeen aikaisen etenemisen vaiheistaa. Vaiheistaminen mahdollistaa arviointitiedon hyväksi käytön jo hankkeen kuluessa. Karjarannan kaupunginosa Keskustan jatke vai oma kaupunginosa vastaus on ratkaiseva suunnittelun näkökulmasta. Alueen kehittäminen aktiiviseksi ja osallistavaksi asumisympäristöksi lienee suunnittelun lähtökohtana. Jos asukkaiden ajatellaan käyttävän lähialueiden (keskusta, Kirjurinluoto) palveluja vapaa-aikana, sen huomioiminen kulkuyhteyksien suunnittelussa on ensiarvoista. Rautatie- ja tieverkosto luo myös haasteita kaupunginosan sisällä tapahtuvalle liikkumiselle. Jalan, pyörällä tai apuvälineellä tapahtuva liikkuminen tukee autotonta liikkumista kaupunginosassa, joten esteettömät ja turvalliset kevyenliikenteen reitit tulisi ottaa alueen suunnittelussa eritystarkastelun kohteeksi. Kaupunginosan tekee liikenteellisesti vilkkaaksi kaksi katua, jotka molemmat syöttävät liikennettä keskustaan ja siitä ulos. Liikenteen aiheuttamien haittojen minimointi lienee yksi suunnittelun haasteista tulevaisuudessa. Karjarannan kaupunginosaan sijoittuvat lisäksi Porin kaupunginsairaala, Porin Perusturvaan kuuluvat toiminnot mm. Porin Päihdepalvelut, Palvelutalo Jokihelmi ja Jokiranta sekä Puutarhakoti, seurakunnan laajat alueet. Sosiaalija terveysalan sekä kirkon kiinnostukset ja tarpeet ovat ratkaisevia alueen suunnittelulle. Veturitallien alue ja Teollisuusalue radan varrella rajoittuvat radan suunnasta Perusturvan ja seurakunnan hallinnoimiin alueisiin. Perusturvan alueen toiminnallisuuden huomiointi lienee yksi tarkasteltavista asioista suunniteltaessa mm. Veturitallien alueen toimintoja ja käyttöä. Tutkimusyhteistyö Esteettömyystutkimus Karjarannan kaupunginosan esteettömyys voidaan selvittää laajasti tutkimuksen avulla, tarkastellen sekä rakennetun ympäristön esteettömyyttä että alueella asuvien ja toimivien henkilöiden osallistumisen mahdollisuuksia. Tutkimuksessa voidaan sovitusti selvittää mm. ympäristön tai yksittäisen rakennuksen esteettömyys (käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää). Selvitys voi pitää sisällään tietoa siitä miten helppo tiloihin ja kerrostasoihin on päästä, millainen tilojen ja niissä olevia toimintojen käytettävyys on.

14 14 Joukkoliikennettä voidaan alueella selvittää (käytettävissä olevat liikennevälineet, pysäkki- ja laiturirakenteet). Kevyen liikenteen reittien tutkimuksessa jalan, pyörällä ja apuvälineellä liikkumisen mahdollisuudet ja esteet selvitetään. Esteettömyys on laaja kokonaisuus, joka tarkoittaa myös kaikkien kansalaisten sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun. Se merkitsee palvelujen saatavuutta, välineiden käytettävyyttä, tiedon ymmärrettävyyttä ja mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. IVA -tutkimus Karjarannan kaupunginosassa Aihealueeseen liittyvä Satakunnan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan osaaminen Satakunnan ammattikorkeakoulu hallinnoi Sataesteetön -hanketta, jossa Kaikkien Yyteri - osahankkeessa kehitetään esteettömiä luontoliikunta- ja virkistyspalveluja Satakunnassa sekä kehitetään palvelutuottajien esteettömyysosaamista. Hankkeesta on valmistunut Yyterin alueen luontoliikuntareittien esteettömyystutkimus (Novari Eva, Esteetön maisemapolku Yyteriin: kaikille mahdollisuus Yyterin hiekkarannan kokemiseen, 2010). Kaupunginosan suunnitteluun tarvittavaa ennakkotietoa voidaan hankkia käyttäen Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi menetelmää (IVA). Menetelmässä hankitaan tietoa nykytilasta, vaihtoehdoista ja vaikutuksista. Tiedonkeruu painottuu yleensä arvioinnin/suunnittelun alkuun. Lisää tietoa tulee koko ajan sekä erikseen kerättynä tai esimerkiksi palautteina yleisötilaisuuksissa tai lausunnoissa. IVA - tutkimuksessa voidaan hyödyntää myös aiemmin kerättyä materiaalia. Arvioinnin edetessä on tärkeää tietää, miten kaupunginosan muutokset kohdistuvat eri ihmisryhmiin, kuinka ne kokevat vaikutukset sekä kuinka voidaan lieventää kielteisiä vaikutuksia ja vahvistaa myönteisiä vaikutuksia. Tutkimuksen alussa on olennaista löytää alueen tai yhteisön ominaispiirteet ja mahdolliset paikalliset erityispiirteet, jotka vaikuttavat vaikutusten tunnistamiseen, arvottamiseen ja arviointiin. Arvioinnin alussa ihmisistä ja yhteisöstä tarvitaan esimerkiksi seuraavia tietoja: kaupunginosan väestö ja elinolot alueen eri ikäryhmien terveys, elämäntavat ja elämänhallinta Karjarannan kaupunginosan palvelujen toimivuus eri ikäryhmien näkökulmasta yhteisön elinolosuhteet, sosiaaliset ja kulttuuriarvot elinkeinorakenne maankäyttö ja asuminen elinympäristön tila, laatu ja ominaisuudet tietoa tarvitaan myös halutusta tulevaisuudesta. Tavoitteiden määrittelyssä on hyvä huomioida myös valtakunnalliset, paikalliset (esim. kunnan BSC, hyvinvointikertomuksen johtopäätökset) ja oman hallinnonalan indikaattorit ja tavoitteet. Kesällä 2010 Kaikkien Yyteri -osahankkeessa käytettiin toimintavälineenä mm. liikuntarajoitteisille tarkoitettua ilmatäytteisillä renkailla varustettua Hippocampe -tuolia. (kuva: Lauri Louhivirta) Kaikkien koti -osahankkeessa on rakennettu esteetön koti testiympäristö. Esteettömyyteen liittyvää kehittämistä on raportoitu Euroopan laajuisen Ambient Assisted Living (AAL) - ohjelman kansainvälisissä nuorten tutkijoiden seminaareissa 2009 ja Ikäihmisten tutkimusta Satakunnan ammattikorkeakoulu on toteuttanut Sentterihankkeessa ja tutkinut erityisesti ikääntyvien toimintakykyä kotona. Kaikkien koti -osahankkeessa kehitetty Puustelli Oy:n keittiö (kuva: Anna-Liisa Montonen) steettomaan+keittioon!.htm

15 15 HANKKEEN TOTEUTUSVAIHEEN ALOITUSKOKOUKSELLA NÄHTYÄ Paikallisen tukiryhmän jäsenenä Romaniassa Mari Antikainen, Prizztech Oy Kehittämispäällikkö Olin mukana SURE -hankkeen projektikokouksessa Romanian Gheorghenissä paikallisen tukiryhmän jäsenen ominaisuudessa. URBACT II -ohjelman projektikokoukset ovatkin tulleet jo tutuiksi, sillä Poriin kohdistuu myös toinen hanke; Urban N.O.S.E, joka keskittyy sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten hautomotoiminnan käynnistämiseen. Näin Pori onkin URBACT II - kartalla Suomen ykkönen, sillä Porin lisäksi vain Helsingillä ja Jyväskylällä on käynnissä oleva hanke. Toimintaryhmän jäsenillä on URBACT II - hankkeissa keskeinen rooli sekä paikallisina asiantuntijoina että myös kansainvälisinä tiedon ja kokemusten vaihtajina. Gheorghenin kaupungin edustajat olivat järjestäneet meille toimintaryhmän jäsenille tutustumiskäyntejä ja vierailuja Red Laken järvialueelle, jossa meiltä pyydettiin ideoita ja kokemuksia alueen matkailun edistämiseksi. Alueella vierailee tällä hetkellä lähinnä romanialaisia ja unkarilaisia turisteja ja Gheorghenin kaupunki etsii uusia ideoita ja markkinoita alueen kehittämiseen. Ideoinnissa nousi esiin alueen potentiaali mm. metsästys- ja luontomatkailukohteena. Tutustuimme myös Gheorghenin kaupungin keskusta-alueeseen ja historiaan sekä osallistuimme Future City Game peliin, jossa Gheorghenin paikallinen toimintaryhmä haki uusia ideoita alueen kehittämiseen mm. nuorten, paikallisten yhdistysten, toimittajien sekä kaupungin omien työntekijöiden kehittämillä kaupungin tulevaisuuskartoilla. Lisäksi keskustelimme suomalaisista yrityskehittämisen kokemuksista sekä kannustimme Gheorghenia uusiutuvan energian hyötykäyttöön. Gheorghenin kokous oli hyvä esimerkki siitä, miten projektikokouksista ja eri toimijoiden osallistamisesta voidaan saada paljon irti. Eri puolilta Eurooppaa ja erilaisista taustaorganisaatioista tulevat ihmiset näkevät asioita eri tavoilla ja myös kokemuksista voidaan oppia paljon. Emme olleet Romaniassa opettajan ominaisuudessa, vaan myös samalla oppimassa ja verkostoitumassa. Gheorghenin kokouksen aikana Studio Metropolitanan johdolla toteutettu Future City Game pelin tuloksien arviointitilaisuus. Paikalliset nuorten esittelevät kaupunkikeskustan elävöittämiselle laatimansa ehdotuksen. (kuva: Mari Antikainen)

16 SURE -verkoston kumppanien yhteystiedot: 16 Partneri Verkkosivu Yhteyshenkilö Sähköposti Eger, Unkari, SURE -hankkeen pääpartneri Centro Europeo de Empresas e Innovación de Albacete, Espanja Éva Urbán urban.eva@ph.eger.hu Javier Rosell jrosell@ceeialbacete.com Alcobaça, Portugali Bruno Letra bruno.letra@cm-alcobaca.pt Dun Laoghaire Rathdown County Council, Irlanti David Lawless dlawless@dlrcoco.ie Gheorgheni, Romania Emese Duka duka.emese@gheorgheni.ro Komotini, Kreikka Despoina Passou tydkomot@otenet.gr Larnaca, Kypros Andreas Karakatsanis muneng@larnaka.com Ottignies Louvain La Leuve, Belgia Jean-Christophe Echement gcvolln@skynet.be Pori, Suomi Daniel Nagy daniel.nagy@pori.fi Studio Metropolitana Nonprofit Ltd., Unkari Réka Együd egyud@studmet.hu EGER ALBACETE ALCOBAÇA DUN LAOGHAIRE RATHDOWN GHEORGHENI KOMOTINI LARNACA OTTIGNIES LOUVAIN LA-NEUVE STUDIO METROPOLITANA Neljännesvuoden välein julkaistava suomenkielinen SURE uutislehti kertoo verkoston toiminnasta ja Porin hankeosiosta. Tämän numeron toimitustyöstä vastasi kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy. Kansikuva ja toisen sivun otsikkokuva on otettu 2010 maaliskuussa Porin kohdealueelta, Lestikadun pohjoispäästä.

17 URBACT on Eurooppalainen vaihdon ja oppimisen ohjelma jonka tavoitteena on edistää kaupunkien kestävää kehitystä. Ohjelma tarjoaa kaupungeille mahdollisuuksia löytämään yhdessä ratkaisuja kohtaamiin merkittävimpiin haasteisiin. Verkostoituminen vahvistaa kaupunkien keskeistä asemaa yhä enemmän monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkomisessa. Ohjelma tukee kaupunkeja tavoitteissaan kehittää uusia, kestäviä ja pragmaattisia ratkaisuja, joissa yhdistyvät taloudelliset ja yhteiskunnalliset sekä ympäristöä huomioivat näkökulmat. Apunaan kaupunkipolitiikan asiantuntijoita ympäri Eurooppaa, ohjelma auttaa kaupunkeja jakamaan hyviä käytäntöjä ja hankittua hyödyllistä tietoa. URBACT ohjelmaan osallistuu 181 kaupunkia ja 29 maata ja aktiivista henkilöä. viralliset verkkosivut: Porin hankeosion verkkosivut: