Lasten ja ja nuorten osallisuusopas. Toimintaohjelma vuosille maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle

Transkriptio

1 Lasten ja ja nuorten osallisuusopas Vantaa Toimintaohjelma vuosille maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalle

2 Sisällysluettelo Johdanto...3 Osallisuus maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla...4 Yleistä lasten ja nuorten osallisuudesta...5 Miksi lasten ja nuorten osallisuuden huomioinen on tärkeää?...6 Lapsiystävällinen ympäristö...7 Lasten ja nuorten osallisuus maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla...9 Lasten ja nuorten osallisuuden nykytilan arviointia...10 Lasten ja nuorten ottaminen mukaan toimialan prosesseihin...11 Keitä ottaa mukaan? Mistä tavoittaa lapsia ja nuoria?...22 Miten ottaa lapsia ja nuoria mukaan?...24 Vantaalaisia esimerkkejä lasten ja nuorten mukaan ottamisesta...25 Suunnittelijan muistilista...29 Lopuksi...30 Lähteet...31 Hyödyllisiä linkkejä...31 Liitteet...33 Liite 1. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan organisaatio...33 Liite 2. Lasten ja nuorten osallisuutta määrittävä lainsäädäntö ja ohjelmat...33 Muistiinpanoja...34

3 Johdanto Lasten ja nuorten Vantaa on vuosina toteutettava osallisuuden toimintaohjelma 1. Toimintaohjelmassa yhtenä toimenpiteenä on mainittu toimialakohtaiset ohjelmat. Toimenpiteessä todetaan, että Vantaan kaupungin toimialat luovat oman vaikuttamistoiminnan mallinsa, joissa otetaan huomioon lasten ja nuorten kuuleminen. Tuloskorteissa huomioidaan vuosittain, mitä lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen tarkoittavat kullakin toimialalla, ja miten asiassa edetään. Hankkeen tueksi ja edellä mainitun toimenpiteen toteuttamiseksi maankäytön ja ympäristön 2 toimialalla perustettiin helmikuussa 2011 lasten ja nuorten osallisuustyöryhmä, jossa on edustajia eri tulosalueilta. Ryhmässä on ollut mukana seuraavat henkilöt: Kuntatekniikan keskus, Aino Leino / Eija Välimäki / Hillevi Malm Kaupunkisuunnittelu, Ritva Valo-Wossilus / Johanna Rajala Marja-Vantaa-projekti ( saakka, sen jälkeen Kivistö), Lea Varpanen / Riikka-Maija Pihlaja / Jyrki Kauhanen / Anna-Riitta Kujala Rakennusvalvonta, Ilkka Rekonen/ Arja-Liisa Järvineva Tilakeskus, Ulla Puranen-Mashalla Ympäristökeskus, Hanne Siikström / Sinikka Rantalainen, työryhmän puheenjohtaja Lasten ja nuorten Vantaa -hanke, Pia Tasanko, työryhmän sihteeri Työryhmä käynnisti työn kartoittamalla lasten ja nuorten 3 osallisuuden nykytilaa. Nykytilan kuvauksen jälkeen ryhmä määritti keskeiset kehittämiskohteet. Yhdeksi kehittämiskohteeksi nousi toimialan osallisuustyön näkyväksi tekeminen ja näin syntyi idea tästä osallisuusoppaasta. Oppaan tavoitteena on lasten ja nuorten osallistumisen ja kuuntelemisen näkyväksi tekeminen toimialan suunnitteluprosesseissa. Opas on suunnattu toimialan työntekijöille. Oppaassa on kuitenkin paljon hyödyllistä tietoa myös kaupungin eri toimijoille ja yhteistyökumppaneille, unohtamatta myöskään lapsia ja nuoria. Muun muassa perustuslain 6 ja nuorisolain 8 velvoittavat luomaan lapsille ja nuorille mahdollisuuksia vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Lapsia ja nuoria koskettavat vahvasti erilaiset elin- ja asuinympäristöön liittyvät asiat. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia tarjoamalla voimme lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kiinnittää heitä omiin lähiyhteisöihinsä. Lisäksi voimme saada heiltä mielenkiintoisia ja uusia ideoita suunnittelutyön tueksi. 1 Kaupunginhallitus hyväksyi ohjelman syksyllä Lisätietoja 2 Maankäytön ja ympäristön toimiala ja tilakeskus yhdistyivät toukokuussa 2012 maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialaksi 3 Tässä oppaassa lapsella ja nuorella tarkoitetaan 5 17-vuotiaita. 3

4 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Osallisuus maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla 4 Toimialan työtä ohjaavat vahvasti maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä -asetus (895/1999). Maankäyttö- ja rakennuslaissa mainitaan kuntalaisten osallisuus useissa eri pykälissä. Lain yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. (1 ) Alueiden käytön suunnittelun osalta laissa mainitaan tavoitteena myös turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomisen edistäminen. Edistäminen perustuu vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin. (5 ) Vaikutusten arvioinnissa tulee maankäyttö- ja rakentamisasetuksen mukaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (1 ) Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritetään myös kuntalaisten osallistumista kaavoitusprosessiin. Kaavaa laadittaessa kuntalaisten osallisuus huomioidaan heti alkuvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelman teossa. (63 ) Laissa todetaan, että kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on lisäksi tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. (6 ) Kaavatyössä osallisille tulee tiedottaa niin, että heillä on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (62 ) Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Laissa todetaan, että ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Vantaan ajankohtaisista maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan suunnitteluprosesseista saa tietoa muun muassa: asukaslehdestä Vantaan Sanomista kaupungin internet-sivuilta asukastilaisuuksista erilaisten tapahtumien yhteydessä (esim. Kaupunkijuhla) yhteispalvelupisteistä. Jatkossa tiedottamisessa olisi mahdollista hyödyntää lasten ja nuorten osalta entistä enemmän myös kirjastoja, kouluja, päiväkoteja, nuorisotiloja ja sosiaalista mediaa. 4 Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan organisaatiokuvaus liitteenä (liite 1). 4

5 Yleistä lasten ja nuorten osallisuudesta Mielestäni on todella tärkeää, että nuoret saavat vaikuttaa asioihin, jotta uusista tiloista tulee miellyttävät nuorille, jotta nuoret viihtyvät siellä. 5 Lapsilla on Suomessa sekä Lapsen oikeuksien sopimuksen, nuorisolain että perustuslain (liite 2) mukaan oikeus ilmaista mielipiteensä, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Nuorisolain 8 :ssä todetaan velvoittavasti, että nuorille 6 tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuoria koskevia asioita on vaikea listata, sillä nuoria kiinnostavat sekä yksilöinä että ryhminä hyvin erilaiset asiat. Asiat vaihtelevat esimerkiksi joukkoliikenteen suunnittelusta nuorisotilan aukioloaikoihin. Lapsia ja nuoria on tärkeää kuunnella asuin- ja elinympäristöihin liittyvissä asioissa. Heistä moni on kiinnostunut omasta asuinympäristöstä, kun vaan heille tarjotaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. 5 Lapsi, milloin pääsit vaikuttamaan? -kampanjan nuorten vastauksia 6 Nuorella tarkoitetaan laissa alle 29-vuotiaita Keskeiset käsitteet Osallistuminen: Osallistumisella tarkoitetaan mukanaoloa usein toisten järjestämässä tilanteessa ilman omakohtaista panosta asiaan. Osallisuus: Osallisuus on todellisen vastuun kantamista ja saamista oman, toisten ja koko yhteisön toimintakyvystä. Lisäksi se on sitoutumista yhteisten asioiden parantamiseen. Osallisuudessa keskeistä on, että yksilöille, ryhmille ja kollektiiveille annetaan mahdollisuus toimia ja että heidän mielipiteillään on merkitystä. Keskeistä on myös vallan antaminen ja jakaminen sekä mahdollisuus muuttaa yhteisöä, johon kuuluu. Osallisuuteen kuuluu myös oikeus omaan identiteettiin ja arvokkuuteen osana perhettä, ryhmää, yhteisöä, yhteiskuntaa tai ekosysteemiä. (Kiilakoski ym. 2012, ) Lasten ja nuorten vaikuttaminen: Toimintaa, jossa lapset ja nuoret osallistuvat yhteisön tai yhteiskunnan päätöksentekoon siten, että heillä on myös todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Mukana oleminen voi olla mielipiteiden ja ideoiden esille tuomista, päätösten kohteena olevien asioiden pohtimista ja niistä keskustelemista, päätösten tekemistä, päätösten toimeenpanemista sekä toiminnan arvioimista ja kehittämistä. Lasten ja nuorten vaikuttamisessa on kyse sekä poliittiseen toimintaan osallistumisesta että aktiiviseksi kansalaiseksi kasvamisesta ja kasvattamisesta. ( Voimaantuminen: Henkilökohtainen prosessi, jossa yksilön luottamus omiin kykyihinsä ja vaikutusmahdollisuuksiinsa kasvaa (Koskinen 2010, 49). Valtautuminen: Vallan ja toimintamahdollisuuksien saamista (Koskinen 2010, 49). 5

6 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Miksi lasten ja nuorten osallisuuden huomioinen on tärkeää? Lasten ja nuorten osallistumisella, kuuntelemisella ja vaikuttamisella on useita myönteisiä vaikutuksia. Osallisuuden avulla voidaan muun muassa luoda edellytyksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnille heidän omista tarpeistaan ja lähtökohdistaan. Lisäksi lapsia ja nuoria mukaan ottamalla voidaan tutustuttaa ja sitouttaa heitä omaan lähiympäristöönsä ja sen kunnossa pitämiseen. Lapsia ja nuoria mukaan ottamalla voidaan myös vähentää ilkivaltaa. Osallisuuskokemukset tuottavat voimaantumisen ja valtautumisen tunteita lapsessa ja nuoressa ja vahvistavat heidän kokemusta omasta kyvykkyydestään ja pätevyydestään vaikuttaa yhteiskunnassa. Lapsille ja nuorille tulee mahdollistaa kasvu demokraattiseen toimintakulttuuriin ja yhteisöllisyyteen: jos ei ole tunnetta yhteisöön kuulumisesta, ei yhteisiä asioita käytännössä ole tai niitä on vaikea hahmottaa ja päättää niistä demokraattisesti. Lapsi tai nuori tulisi nähdä asiantuntijana ja yhdessä toimijana. Erityisen tärkeää on tunnustaa, että lapset ja nuoret ovat kykeneviä toimimaan yhteisten asioiden hyväksi ja että heillä on tärkeitä ja arvokkaita ajatuksia ja mielipiteitä. Lapset ja nuoret tuovat usein esiin näkökulmia, joita aikuiset eivät ole välttämättä osanneet ottaa suunnitteluprosesseissa huomioon. Jotta lapset ja nuoret pystyvät osallistumaan ja vaikuttamaan, tulee heidän saada tietoa asuinympäristön suunnitteluun liittyvistä suunnitteluprosesseista. Tärkeää on, että tiedon jakamisessa hyödynnetään lapsille ja nuorille tuttuja kanavia ja että asiat avataan heille ymmärrettävästi. Osallisuuden edistämisen on tärkeä tapahtua lähellä lasten ja nuorten maailmaa, heidän omalla kielellään. Osallisuuden lisääntymiseksi on tärkeää lähteä liikkeelle niistä asioista, mitkä ovat lapsille ja nuorille itselleen tärkeitä. Sen lisäksi, että kaupungin eri toimijat kysyvät lapsilta ja nuorilta ja kuuntelevat heitä, on tärkeää myös tukea lapsilta ja nuorilta itseltä tulevien ideoiden ja aloitteiden eteenpäin viemistä sekä lasten ja nuorten omaehtoista toimintaa. Jotta osallisuus tulee lasten tai nuorten kohdalla näkyväksi, on panostettava vuoropuhelun ylläpitämiseen työntekijöiden kanssa siitä, miten lasten ja nuorten kommentit, ideat tai aloitteet on huomioitu, tai mihin lasten ja nuorten asiantuntemusta seuraavaksi tarvitaan. Näin lapset ja nuoret pystyvät tunnistamaan omien ehdotustensa vaikutukset suunnitteluun, mikä on edellytys osallisuuden kokemiselle. Lasten ja nuorten mukaan ottaminen ja kuunteleminen vaativat aikuisilta aikaa ja asennemuutosta. Tarvitaan lapsia ja nuoria arvostavia, kuuntelemaan ja vuoropuheluun ehtiviä halukkaita aikuisia niin kotona kuin erilaisissa palveluissa. Aikuisten on uskallettava rakentaa toimintaa ja näkemystä maailmasta yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Miksi lasten pitäisi päästä vaikuttamaan asioihin omassa lähiympäristössä? Lähde: Vantaan Lasten asiantuntijaryhmän jäsenet Koska lapsilla on uusia ajatuksia. Asiat vaikuttavat lapsiin joskus enemmän kuin aikuisiin! Jotta lapsilla olisi mukavampaa asua ja olla lähiympäristössä. Päätökset on monipuolisilta kannoilta. Koska joistain paikoista voisi tulla muuten tylsiä. Jotta kaikilla lapsilla olisi mukavampaa. Koska jokaisella on oikeus vaikuttaa julkisiin asioihin. 6

7 Kokemuksia työstä lasten ja nuorten kanssa Kokemukseni sekä lasten että nuorten kanssa työskentelystä ovat olleet hyvin positiivisia ja palkitsevia. Vuorovaikutuksesta on itsekin saanut iloa, uutta tietoa ja varmuutta oman työnsä tärkeydestä. Olen huomannut, että lapset ja nuoret nauttivat yhteistyöstä ja siitä, että pääsevät vaikuttamaan heitä lähellä oleviin asioihin. Heillä on tuoreita ja raikkaita ideoita, joita ei itse edes olisi tullut ajatelleeksikaan. Hyödyllistä on myös, että lapset ja nuoret saavat osallisuusprojektien yhteydessä perustietoa kaupungin organisaatiosta ja siitä miten täällä toimitaan. Vaikuttamisen mahdollisuus julkisten alueiden käyttöön sitouttaa lapset ja nuoret heidän lähiympäristöönsä ja lisää ympäristön arvostamista. Arvostuksen ja ymmärryksen myötä myös esimerkiksi ilkivalta vähenee selvästi. Eija Välimäki, aluesuunnittelija, viheralueyksikkö Lapsiystävällinen ympäristö Marketta Kyttä (2003, 93) on tutkinut lapsiystävällistä ympäristöä. Hän määrittää väitöskirjassaan kuvassa 1 kuvatut neljä erilaista lapsiystävällistä elinympäristöä aktualisoituneiden tarjoumien eli toimintamahdollisuuksien määrän ja itsenäisen liikkumisen asteen mukaan. Melukylässä lapselle tarjoutuu runsas toimintamahdollisuuksien määrä, joka motivoi lasta liikkumaan edelleen ympäristössä. Ympäristö sallii lasten olevan osa arkista elämää. Akvaariossa puolestaan lasten liikkumista on rajoitettu, mutta ympäristö tarjoaa silti runsaasti toimintamahdollisuuksia. Tietoisuus mahdollisuuksista voi kuitenkin perustua toisen käden tietoon. Aavikossa lapsilla on mahdollista liikkua itsenäisesti, mutta ympäristössä ei ole lapsia innostavia toimintamahdollisuuksia. Sellissä lapsilla ei ole vapaita liikkumismahdollisuuksia, eivätkä lapset löydä toimintamahdollisuuksia. Tietämättömyys mahdollisuuksista vähentää lasten motivaatiota liikkua ja kokea ympäristöä. Kuva 1. Lapsiystävällinen elinympäristö (Kyttä 2003, 93) 7

8 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Kytän tutkimuksen mukaan suomalaisista lapsista suurin osa (79 %) eli melukyläympäristössä (Kyttä 2008, 117). Kytän mukaan liikkumisen kannalta olennaista on erityisesti koulujen, päiväkotien ja leikkipuistojen sijoittelu sekä kevyen liikenteen väylät. Toimintamahdollisuuksien näkökulmasta tärkeitä ovat puolestaan erityisesti asuntojen läheisyydessä sijaitsevat viheralueet, metsät ja puistot. (Kyttä 2008, 116.) Lasten kokemukseen ympäristöstä vaikuttavat useat erilaiset sosiaaliset ja fyysiset tekijät, joita on kuvattu kuvassa 2. Lapsiystävällisten alueiden suunnittelulla voidaan edistää lasten hyvinvointia eri tavoin. Turvallinen ja lapsiystävällinen ympäristö innostaa lapsia liikkumaan, havainnoimaan ja tutkimaan lähiympäristöään. (Fagerholm & Broberg, 10, 12.) Kuva 2. Lasten ympäristöjen laatu lasten itsensä määrittelemänä ( 8

9 Lasten ja nuorten osallisuus maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla Olen nyt vaikuttamassa Vantaalla avattavan uuden nuorisotilan sisustukseen ja siihen mitä siihen taloon yleensä tulee. 7 7 Lapsi, milloin pääsit vaikuttamaan? -kampanjan nuorten vastauksia Osallisuusnäkökulma on mahdollista huomioida useissa eri toimialan tavoitteissa, jotka liittyvät muun muassa kaupunkirakenteen eheyttämiseen ja ympäristön parantamiseen esimerkiksi asemanseutujen ja keskustojen kehittäminen (ml. nuorten hengailupaikat) puistojen ja viherympäristöjen kehittäminen lähiliikuntapaikkojen kehittäminen liikenneturvallisuuden parantaminen, liikennesuunnittelu (ml. julkinen liikenne) luonnonsuojelualueiden virkistyskäytön edistäminen asuinkortteleiden yhteisten tilojen (sisä- ja ulkotilat) suunnittelu päiväkotien, koulujen, kirjastojen ja nuorisotilojen suunnittelu ympäristövastuullisuuden ja -tietoisuuden lisääminen. Kuva: Tuomas Heimala 9

10 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Lasten ja nuorten osallisuuden nykytilan arviointia Mahdollisuudet luoda edellytyksiä lasten ja nuorten hyvinvoinnille kiinnittää ja sitouttaa lapsia ja nuoria omaan asuinympäristöön luoda turvallisuuden tunnetta tarjota oppimisen ja onnistumisen elämyksiä lisätä ymmärrystä omasta lähiympäristöstä, vähentää ilkivaltaa vahvistaa lasten ja nuorten itsetuntoa kuuntelemalla heidän mielipiteitään auttaa lapsia ja nuoria omaksumaan aktiivinen toimintamalli tarjota kokemuksia siitä, että asioihin voi vaikuttaa tuottaa asiantuntijoille ajankohtaista tietoa lasten ja nuorten arjesta tehdä parempia päätöksiä luoda positiivista kaupunkikuvaa lisätä ja tiivistää eri toimijoiden välistä yhteistyötä Uhat osallisuuden toteutuminen konsulttien työssä lasten ja nuorten näennäinen kuuleminen, kuulemisella ei todellista vaikutusta lasten ja nuorten kuuleminen liian myöhään prosessit kestävät lasten ja nuorten näkökulmasta liian pitkään yhteisen kielen puuttuminen Vahvuudet on olemassa hyviä esimerkkejä lasten ja nuorten mukaan ottamisesta on olemassa välineitä lasten ja nuorten mukaan ottamiseen on olemassa elinympäristön kehittämisestä kiinnostuneita lapsia ja nuoria kuntalaisten osallisuus on huomioitu kaupungin strategisissa tavoitteissa Heikkoudet lasten ja nuorten mukaan ottaminen ei ole vielä pitkäjänteistä ja suunnitelmallista aikaresurssin puute välineet ja menetelmät eivät ole vielä tuttuja kaikille perinteinen lausuntomenettely ei aina tuo lasten ja nuorten ääntä kuuluviin tieto suunnitteluprosesseista ei aina tavoita lapsia, nuoria ja heidän kanssaan työskenteleviä tahoja lapset ja nuoret eivät voi aina vaikuttaa suoraan alaikäisyyden vuoksi (esimerkiksi muistutukset) Taulukko 1. Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan lasten ja nuorten osallisuustyön SWOT-analyysi Taulukkoon 1 on kerätty toimialan lasten ja nuorten osallisuustyön mahdollisuuksia, uhkia, vahvuuksia ja heikkouksia. Yhtenä toimialan vahvuutena on se, että lasten ja nuorten mukaan ottamisesta on jo erilaisia, hyviä kokemuksia. Työtä on kuitenkin mahdollista kehittää edelleen. Kehittämistyö on tärkeää tehdä aikaresurssit ja voimavarat huomioon ottaen ja edeten pienin askelin. 10

11 Lasten ja nuorten ottaminen mukaan toimialan prosesseihin Toimialalla on lukuisia prosesseja, joissa lapset ja nuoret on mahdollista ottaa mukaan. Lapsia ja nuoria on mahdollista kuulla esimerkiksi toimialan ohjelmatyöhön liittyen. Lisäksi lapsia ja nuoria voidaan ottaa mukaan kuvassa 3 kuvattuihin toimialan erilaisiin suunnitteluprosesseihin sekä ympäristötietouden ja -vastuullisuuden lisäämiseen. Avaamme seuraavassa hieman Kuva 3. Toimialan suunnitteluprosesseja, joihin lapsia ja nuoria voidaan ottaa mukaan. Nuorisotilojen, koulujen ja päiväkotien rakentaminen ja peruskorjaus Lasten ja nuorten mielipiteet on mahdollista huomioida esimerkiksi ympäristö- ja ilmasto-ohjelman, viheralueohjelman, asunto-ohjelman sekä luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelman teossa. Esimerkiksi Viheralueohjelmassa vuosille kartoitettiinkin jo laajasti asukkaitten toiveita. Lasten ja nuorten toiveita ohjelmien sisältöön liittyen on mahdollista saada muun muassa Vaikuttaja-päivän, aloitteiden ja palautteen, teemaneuvonpitojen ja työpajojen sekä erilaisten kyselyjen ja haastattelujen kautta. tarkemmin joitakin toimialan suunnitteluprosesseja. Prosessikuvausten yhteyteen on merkitty esimerkkejä siitä, missä prosessin eri vaiheissa ja miten lapset ja nuoret voidaan ottaa mukaan. Suunnitteluprosessit voivat olla hyvin erilaisia ja myös lasten ja nuorten mukaan ottamisen vaiheet ja tavat voivat vaihdella prosesseittain. On kuitenkin tärkeää, että lasten ja nuorten mukaan ottaminen ei tapahdu kertaluonteisesti, vaan se on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. 11

12 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Kaavoitusprosessi Vaihe Mitä tehdään? Lasten ja nuorten huomioiminen ALOITUS ennakkoneuvottelut kaavan muuttamisesta (hakija ja aluearkkitehti) kaavamuutoshakemus tehtävä kirjallisesti, sitoumus kustannusten korvaamiseen (Maankäyttö- ja rakennuslaki eli MRL 59 ) suunnittelijan muistilista 8 lasten ja nuorten huomiot alueesta työpajat 9 haastattelu- ja kyselytutkimukset aloitteet (esim. Vaikuttaja-päivä) palautteet (esim. karttapohjaisesta palautejärjestelmästä saadun tiedon hyödyntäminen) lähtökohtien ja tavoitteiden määrittäminen, esiselvitykset TIEDOTTAMINEN ilmoitus kaavan vireilletulosta (tiedotus lehdessä tai kaavoituskatsauksessa) kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ) tiedottaminen kaavan lähtökohdista, tavoitteista ja vaihtoehdoista osallisten mielipiteet kaavoituksesta (MRL 62 ) Lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarpeen mukaan tiedoksi lapsiin ja nuoriin liittyville tahoille, kuten päiväkoti, koulu, nuorisotila, nuorisovaltuusto KAAVALUONNOS kaavaluonnoksen laatiminen lasten ja nuorten osallistaminen suunnittelutyössä: 1. ideointi esim. työpajoissa pienoismallien ja piirrosten avulla 2. luonnosvaihtoehtojen kommentointi KAAVAEHDOTUS kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (MRL 65 ) - 30 päivää tai 14 päivää (vaikutukseltaan vähäiset kaavat) (MRA 27 ) Käsittely: kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus 8 Suunnittelijan muistilista löytyy oppaan sivulta Lisää erilaisia tapoja löytyy oppaan sivuilta

13 NÄHTÄVILLÄ OLO osallisten muistutukset kaavaehdotuksesta (MRL 65 ) pyydetään lausunnot tarvittavilta tahoilta kaavaehdotuksen esittely päiväkodissa, koululla, nuorisotilalla tms. muistutuksen jättäminen KAAVAN VIIMEISTELY kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin Käsittely: kaupunkisuunnittelulautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto KAAVAN HYVÄKSYMINEN KAAVAA TARKENTAVAT OHJEET kaavan hyväksyminen (MRL 52 ) uudet asemakaavat ja merkittävät muutokset hyväksyy kaupunginvaltuusto, ei merkittävät asemakaavamuutokset kaupunginhallitus rakentamisohje ja lähiympäristösuunnitelma osallistuminen suunnitteluun yksityiskohtaisemmalla tasolla, esim. yhteispihojen tai torien ideointi konkreettisempi suunnitteluyhteistyö kuin kaavavaiheessa mahdollisuus nähdä työn tulokset nopeammin KAAVAN TOTEUTTAMINEN tontinluovutusehdot (yrityspalvelut) asukasyhteistyötä rakentamisvaiheessa sitoutuminen määriteltyihin kriteereihin esim. yhteisölliset taideprojektit, talkoot Kuva 4. Lasten ja nuorten huomioiminen kaavoitusprosessissa 13

14 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Rakennusten suunnitteluprosessi Vaihe Mitä tehdään? Lasten ja nuorten huomioiminen INVESTOINTI- SUUNNITTELU palveluverkkojen suunnittelu ja kehittäminen toimialojen tilatarpeiden ja synergiaetujen tarkastelu laaditaan yhteistyössä asiakastoimialojen kanssa suunnittelijan muistilista asiakastoimialojen kokoonpanon ja edustavuuden tarkistaminen haastattelu- ja kyselytutkimukset aloitteet (esim. Vaikuttaja-päivä) palautteet TARVESELVITYS tilantarve ja perustelut vaihtoehtoratkaisut kustannusennuste laaditaan yhteistyössä asiakastoimialojen kanssa (hankevalmistelu) laaditaan yleensä kaikista investointiohjelmassa olevista hankkeista: uudisrakennukset, perusparannukset, isommat tilamuutokset, vuokra- ja osaketilat Hyväksyntä: asianomainen lautakunta/asianomaiset lautakunnat tai toimialajohtaja (apulaiskaupunginjohtaja) hankkeen kustannusennusteen suuruudesta riippuen tilan käyttäjiltä kerätyt aloitteet ja palautteet tarveselvitys tiedoksi lapsiin ja nuoriin liittyville tahoille, kuten päiväkoti, koulu, nuorisotila, nuorisovaltuusto HANKE- SUUNNITELMA täsmennetty tilaohjelma rakennustapaselostus talotekniset ratkaisut tavoitehinta vuokrakustannuslaskelma vuosittaiset toimintakulut laaditaan yhteistyössä asiakastoimialojen kanssa (hankevalmistelu) laaditaan hyväksytyn tarveselvityksen pohjalta Hyväksyntä: asianomainen lautakunta/asianomaiset lautakunnat tai toimialajohtaja (apulaiskaupunginjohtaja) hankkeen tavoitehinnan suuruudesta riippuen osallistuminen suunnitteluun ja oman materiaalin tuottaminen: työpajat, haastattelut ym. julkisivumateriaalien ja värien suunnittelu 14

15 LUONNOKSET laaditaan ehdotuspiirustukset (L1) ja niiden pohjalta luonnospiirustukset (L2) lasketaan kustannusarvio luonnospiirustuksista Hyväksyntä: tilakeskusjohtaja vaihtoehtojen esittely kannanottoja varten KUULEMINEN, LAUSUNNOT SUUNNITELMA- LUONNOKSISTA Pyydetään lausunnot ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto Vammaisneuvoston lausunto Nuorisovaltuuston lausunto mielipiteet, ehdotukset PÄÄPIIRUSTUKSET laaditaan pääpiirustukset lasketaan kustannusarvio haetaan rakennuslupa Hyväksyntä: tilakeskusjohtaja TOTEUTUS- SUUNNITELMAT ns. urakkasuunnitelmat (arkkitehti-, rakenne- ja lvisa-suunnitelmat) lasketaan kustannusarvio rakennusselitys Hyväksyntä: tilakeskusjohtaja / hankevalmistelupäällikkö pihan suunnitteluun osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen: työpajat, kirjalliset tai kuvalliset ehdotukset ym. sisätilojen suunnitteluun osallistuminen ja oman materiaalin tuottaminen: työpajat, kirjalliset tai kuvalliset ehdotukset ym. RAKENTAMISEN VALMISTELU urakkakilpailut Hyväksyntä: asianomainen lautakunta :on (alv 0%) asti toimialajohtaja (apulaiskaupunginjohtaja) :on (alv 0%) asti tilakeskusjohtaja :on (alv 0%) asti rakennuttajapäällikkö Kuva 5. Lasten ja nuorten huomioiminen rakennusten suunnitteluprosesseissa 15

16 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle RAKENTAMINEN toteutusvaihe vastaanottotarkastus luovutus käyttäjän/käyttäjien käyttöön mahdolliset jälkitarkastukset lasten ja nuorten mukaan ottaminen sovitusti (erityiskohteet) KÄYTTÖ / YLLÄPITO 1-vuotistakuutarkastus 2-vuotistakuutarkastus huolto yhteisölliset taideprojektit puiden istutusprojektit ulkotilojen huoltoon lapset ja nuoret mukaan esim. päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen pihoilla pihatalkoot liittyen esim. valtakunnallisiin ympäristötalkoisiin, päiväkodit, koulut, nuorisotilat Puisto- ja viheralueiden suunnitteluprosessi Vaihe Mitä tehdään? Lasten ja nuorten huomioiminen VIHERALUEOHJELMA / TOIMINTASUUNNITELMA suunnitteluohjelman laatiminen haastattelu- ja kyselytutkimukset aloitteet (esim. Vaikuttaja-päivä) palautteet HANKKEEN ESISUUNNITTELU SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT alustavien lähtötietojen, suunnittelun sisällön, alustavan työvaiheistuksen ja aikataulun määrittely asiakastarpeiden määrittely ohjaus- ja sidosryhmien määrittely kustannusten määrittely kaavat, sopimukset, rakentamisohje, lähiympäristösuunnitelmat, ohjelmat jne. geo- ja kunnallistekniikka, esi- ja kulttuurihistoria, maisema, luonto, vesihuollon ja liikenteen ym. yleissuunnitelmat maastoarvio, maastomittausten ja pohjatutkimusten mittausohjelma, tilaus suunnittelijan muistilista ohjaus- ja sidosryhmien määrittely, sidosryhmien osallistuminen ohjausryhmään haastattelu- ja kyselytutkimukset aloitteet palautteet kohdekohtaiset haastattelu- ja kyselytutkimukset SUUNNITTELUN ALOITUS ohjausryhmän aloitusneuvottelu tutustuminen vastaaviin kohteisiin maastokäynti aloitustiedotteen lähetys ja palaute aloitustiedote päiväkodit, koulut, mahdolliset harrastajat, nuorisotilat ym. yhteistyötahot osallistuminen maastokäyntiin / oma maastokäynti 16

17 Kuva 6. Lasten ja nuorten huomioiminen puisto- ja viheralueiden suunnitteluprosesseissa SUUNNITTELUN LUONNOKSET KUULEMINEN, LAUSUN- NOT SUUNNITELMA- LUONNOKSISTA vaihtoehtojen laadinta ohjausryhmän neuvottelut alustavan kustannusarvion laskeminen pyydetään lausunnot ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: kaupungit, ympäristökeskus, museovirasto, pelastuslaitos, sopimuskumppanit, lapset ja nuoret viheralueyksikön rakennuttaminen ja ylläpito aluetoimikunnat, järjestöt, neuvostot, nuorisovaltuusto osallistuminen luonnosten laadintaan ja oman materiaalin tuottaminen: työpajat, kirjalliset tai kuvalliset ehdotukset ym. mielipiteet, ehdotukset SUUNNITTELUN VIIMEISTELY suunnitelmien viimeistely palautteen jälkeen kustannusarvion laskeminen NÄHTÄVILLÄ OLO yleissuunnitelmien ja muiden erityisen merkittävien suunnitelmien asettaminen nähtäville osallisten muistutukset suunnitelmasta SUUNNITTELUN HYVÄKSYNTÄ RAKENTAMINEN / RAKENNUTTAMINEN puistopäällikön hyväksyntä tekninen lautakunta hyväksyy nähtävillä olleet suunnitelmat rakentamisen valmistelu toteutusvaihe vastaanottotarkastus luovutus yhteisölliset taideprojektit (erityiskohteet) YLLÄPITO takuutarkastukset huolto talkoot ja tapahtumat puistoissa, esim. koulut, päiväkodit, nuorisotilat kummipuistot 17

18 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Uusien katujen suunnitteluprosessi Vaihe Mitä tehdään? Lasten ja nuorten huomioiminen LIIKENTEEN YLEISSUUNNITELMA mitoitetaan tuleva katu asemakaavan mukaisesti liikenneturvallisuus, asiakastarpeiden huomioiminen yleissuunnitelmatasoinen kustannusarvio suunnittelijan muistilista aloitteet (esim. Vaikuttaja-päivä) palautteet haastattelu- ja kyselytutkimukset KATUSUUNNITELMA: HANKKEEN ESISUUNNITTELU kadunsuunnittelu laatii katu- ja rakentamissuunnitelman yleissuunnitelman pohjalta alustavien lähtötietojen, suunnittelun sisällön, alustavan työvaiheistuksen ja aikataulun määrittely kustannusten määrittely haastattelu- ja kyselytutkimukset aloitteet palautteet SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT kaavat, rakentamisohjeet geo- ja kunnallistekniikka, vesihuollon yleissuunnitelmat maastoarvio, maastomittausten ja pohjatutkimusten mittausohjelma, tilaus kohdekohtaiset haastatteluja kyselytutkimukset SUUNNITTELUN ALOITUS ohjausryhmän aloitusneuvottelu maastokäynti aloitustiedotteen lähetys ja palaute aloitustiedote päiväkodit, koulut, nuorisotilat ym. KATUSUUNNITELMAN LUONNOKSET katusuunnitelmaehdotuksen laatiminen KUULEMINEN katusuunnitelmaehdotuksen asettaminen nähtäville osallisten muistutukset suunnitelmasta mielipiteet, ehdotukset 18

19 KATUSUUNNITELMAN VIIMEISTELY katusuunnitelmien viimeistely palautteen jälkeen kustannusarvion laadinta KATUSUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ KATUSUUNNITELMAN TÄYDENTÄMINEN RAKENTAMIS- SUUNNITELMAKSI LIIKENTEENOHJAUS- SUUNNITELMA tekninen lautakunta hyväksyy katusuunnitelman rakennussuunnitelman laatiminen sisältäen mm. valaistus-, geotekniset- ja katuvihersuunnitelmat liikennemerkit ja muut ohjauslaitteet poliisin hyväksyntä liikennesuunnittelupäällikön päätös aloitteet palautteet RAKENTAMINEN / RAKENNUTTAMINEN rakentamisen valmistelu - urakkakilpailun järjestäminen, jos kohde rakennutetaan - lupien hankinta (esim. ELY-keskukselta tai maanhankinta) rakentamisvaihe - rakentajana joko kaupungin omajohtoinen rakentaminen tai urakkarakentaminen - rakennussuunnitelmat rakentajalle - rakentaja hoitaa työnaikaiset liikennejärjestelyt rakentamisen jälkeen - luovutus yleiseen käyttöön YLLÄPITO kadunpito vastaa ylläpidosta, mm. lumen auraaminen Kuva 7. Lasten ja nuorten huomioiminen uusien katujen suunnitteluprosesseissa 19

20 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Liikenneturvallisuuden parantaminen vanhoilla kaduilla Vaihe Mitä tehdään? Lasten ja nuorten huomioiminen 1 LIIKENNETURVALLISUUS- TYÖRYHMÄ Kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaoston päätös työryhmän perustamisesta liikenneturvallisuustyön suunnittelu ja vastuun jakaminen hallintokunnille liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmien laadinnan koordinointi ja seuranta liikenneturvallisuustilanteen seuranta ajankohtaisten liikenneturvallisuusasioiden käsittely liikenneturvallisuusteeman valinta vuosittain ja teemasta tiedottaminen muu liikenneturvallisuusasioista tiedottaminen tapahtumien ja tempausten organisointi yhteistyössä hallintokuntien kanssa tavoitteiden tarkistaminen 2 vuoden välein Työryhmän jäsenet toimivat omien organisaatioidensa edustajina ja välittävät tietoa ryhmässä käsitellyistä ja päätetyistä asioista omissa organisaatioissaan. Ryhmässä kokoonnutaan käsittelemään kyseisen sektorin asioita esimerkiksi työryhmän oman edustajan johdolla. nuorisovaltuutettu mukana työryhmässä aloitteet (esim. Vaikuttaja-päivä) kysely- ja haastattelututkimusten tulokset ALOITTEET asukkaat asukasjärjestöt nuoriso-, vanhusja vammaisjärjestöt lautakunnat valtuustoaloitteet kohteet tutkitaan ja pisteytetään teknisen lautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaan turvallisuuskävelyt aloitteet (esim. Vaikuttaja-päivä) kysely- ja haastattelututkimukset PISTEYTYS RAKENTAMIS- KOHTEIDEN VALINTA Otetaan huomioon: viimeisen viiden vuoden onnettomuustiedot ajonopeudet (mitataan) asukasmäärä ja lasten osuus heistä päiväkodit, koulut, vapaa-ajan ympäristöjen läheisyys läpiajomahdollisuus liikenneympäristö tien suoruus liikennetila liikennemuotojen erottelu näkemäesteet poikittaiset kevyen liikenteen yhteysreitit yms. joukkoliikenne maaperä kadun toiminnallinen luokka valitaan listan kärkipäästä teknisesti ja rahoituksellisesti toteuttamiskelpoisimmat kohteet yleissuunnitelmat alustava kustannuslaskenta 20

21 Kuva 8. Lasten ja nuorten huomioiminen vanhojen katujen liikenneturvallisuuden parantamisprosesseissa YLEISSUUNNITELMA laaditaan suunnitelma kadun osan muuttamisesta yhteistyössä liikenteen aluesuunnittelijoiden kanssa keskustelu suunnitelmasta liikennesuunnittelupäällikön ja kaupungininsinöörin kanssa YLEISSUUNNITELMAN HYVÄKSYNTÄ tekninen lautakunta hyväksyy suunnitelman yleissuunnitelmat kadunsuunnitteluun KATUSUUNNITELMAN LAADINTA kadunsuunnittelu laatii rakentamissuunnitelman yleissuunnitelman pohjalta alustavien lähtötietojen, suunnittelun sisällön ja aikataulun määrittely kustannusten määrittely maastomittaus maastokäynti rakentamissuunnittelu aloitustiedote päiväkodit, koulut, nuorisotilat, ym. kohdekohtaiset haastattelu- ja kyselytutkimukset LIIKENTEENOHJAUS- SUUNNITELMA RAKENTAMINEN / RAKENNUTTAMINEN liikennemerkit ja muut ohjauslaitteet poliisin hyväksyntä liikennesuunnittelupäällikön päätös rakentamisen valmistelu - urakkakilpailun järjestäminen, jos kohde rakennutetaan - lupien hankinta (esim. ELY-keskukselta tai maanhankinta) rakentamisvaihe - rakentajana joko kaupungin omajohtoinen rakentaminen tai urakkarakentaminen - rakennussuunnitelmat rakentajalle - rakentaja hoitaa työnaikaiset liikennejärjestelyt rakentamisen jälkeen - luovutus yleiseen käyttöön YLLÄPITO kadunpito vastaa ylläpidosta, mm. lumen auraaminen 21 aloitteet palautteet Lasten ja nuorten huomioiminen liikennesuunnitteluprosesseissa Liikennesuunnittelussa lapsilla ja nuorilla on tärkeä rooli erityisesti turvallisten ja turvattomien paikkojen asiantuntijoina. Lapsilta ja nuorilta on mahdollista kerätä tietoa eri tavoin, esimerkiksi kyselyillä, haastatteluilla, turvallisuuskävelyillä, Vaikuttaja-päivän aloitteiden sekä tulevaisuudessa mahdollisesti myös karttapohjaisten palautejärjestelmien kautta. Lasten ja nuorten turvallisuus huomioidaan esimerkiksi katusuunnitelmissa. Kun suunnittelukohteita pisteytetään, arviointikriteereissä huomioidaan esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja vapaa-ajan ympäristöjen läheisyys. Lasten ja nuorten asiantuntijuutta voidaan hyödyntää myös pyöräilykulttuurin kehittämisessä sekä mopoiluun liittyvissä kysymyksissä. Liikennesuunnitteluprosessit kestävät usein pitkään. Lasten ja nuorten toiveisiin liikennemerkeistä ja nopeusnäytöistä on kuitenkin pystytty reagoimaan suhteellisen nopeasti.

22 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Lasten ja nuorten huomioiminen ympäristötietoutta ja -vastuullisuutta edistävissä prosesseissa Vantaan ympäristökeskuksen kannalta tärkeä näkökulma on vantaalaisten yhteinen vastuu elinympäristöstään. Konkreettista vastuunkantoa on esimerkiksi lähiympäristön luonnon kunnioittaminen, ympäristön siisteyden ylläpitäminen ja yhteisen omaisuuden säilyttäminen hyvässä kunnossa. Lasten ja nuorten sekä myös perheiden ja asukasyhdistysten kanssa tehtäviä konkreettisia asioita voivat olla esimerkiksi haitallisten vieraslajien torjuntatalkoiden järjestäminen. Esimerkiksi jättipalsamin torjunta lähivirkistysalueilta voi tulla kyseeseen. Torjuntatalkoissa on tärkeää huomioida, että lajit eivät ole terveydelle vaarallisia. Konkreettista toimintaa voi olla myös paikallisten siivoustalkoiden suunnittelu ja toteuttaminen lähivirkistysalueilla yhdessä nuorten kanssa. Lapset ja nuoret voisivat myös osallistua Vantaan kaupungin luontoretkiohjelman valmisteluun esim. ideoimalla erityisesti heitä kiinnostavia retkiä. Kuva: Tuomas Heimala Keitä ottaa mukaan? Mistä tavoittaa lapsia ja nuoria? Jos ja kun suunnitteluprosessit koskettavat lapsia ja nuoria, on tärkeää miettiä ja selvittää onko valmisteltavasta asiasta olemassa jo lapsi- ja nuorisonäkökulma (esim. asiakastyytyväisyyskyselyt, lasten ja nuorten vaikuttajaryhmien kannanotot tai muut selvitykset). Jos näkökulmaa ei ole olemassa, on tärkeää selvittää lasten ja nuorten mahdollisuus ja halukkuus osallistua valmisteluun. Mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia voi kysyä suunnittelukohteesta riippuen esim. seuraavilta lapsilta ja nuorilta: Nuorisovaltuuston jäsenet Lasten asiantuntijaryhmän jäsenet Oppilaskuntien hallitusten jäsenet Koulujen oppilaat Päiväkotiryhmien lapset Nuorisotilojen nuoret Harrastusjärjestöissä ja -ryhmissä toimivat lapset ja nuoret Kesätyöntekijät ja harjoittelijat Vapaa-ajan ympäristöjen käyttäjät Palvelujen käyttäjät Tärkeää olisi kuulla myös niin sanottuja hiljaisia ääniä; lapsia ja nuoria, joiden ääni ei välttämättä tule kuuluville virallisten järjestelmien kautta. Hiljaisia ääniä voidaan kuulla tapaamalla lapsia ja nuoria heidän omissa toimintayhteisöissään (esimerkiksi koulu tai harrastukset) sekä tarjoamalla erilaisia välineitä mielipiteen esittämiselle. Uusien alueiden suunnittelussa voi olla haastavaa miettiä, keitä lapsia ja nuoria ottaa mukaan. Suunnitteluun voidaan kuitenkin ottaa mukaan lähialueella asuvia lapsia ja nuoria. Näin on toimittu muun muassa Marja-Vantaan suunnittelussa. 22

23 Lasten ja nuorten tavoittamiseen voi pyytää apua esimerkiksi seuraavilta tahoilta: Päiväkodit Koulut Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset Nuorisopalvelut Nuorisovaltuusto Lasten asiantuntijaryhmä Lasten ja nuorten kulttuuritalo Vernissa Kulttuuripalvelut Liikuntapalvelut Muut kaupungin toimialat ja tulosyksiköt Arkkitehtuurikoulut Järjestöt Vanhempain- ja asukasyhdistykset Kerhot Korkeakoulut Heureka Hankkeet ja projektit Yhteistyökumppaneita kannattaa hyödyntää myös suunnitteluprosesseista tiedottamisessa. Yhteystietoja: Nuorisovaltuusto Lasten asiantuntijaryhmä Oppilaskunnat Nuorisotilat Vaikuttaja-päivän aloitteet ja aloitevastaukset löytyvät osoitteesta 23

24 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle Miten ottaa lapsia ja nuoria mukaan? Lapsia ja nuoria voidaan ottaa mukaan eri tavoin. Lasten ja nuorten kanssa toimiessa on tärkeää huomioida lasten ja nuorten ikä, heidän kehitystasonsa sekä heidän tietonsa ja taitonsa. Usealle lapselle ja nuorelle saattaa esimerkiksi olla vaikeaa ilmaista itseään kirjallisesti. Tällöin on mahdollista käyttää erilaisia visuaalisia menetelmiä. Lapsia ja nuoria voidaan ottaa mukaan muun muassa seuraavin tavoin: Idea- / työpajat Suunnittelukerhot Palveluarkkitehtuurikilpailut Muut kilpailut (esim. EkoTeko) Tapahtumat ja tempaukset Siivous- ja muut talkoot Viljely- ja istutushankkeet Ympäristö- ja yhteisötaideprojektit Asukastilaisuudet Lausunnot Selvitykset Haastattelut Paperiset kyselyt Sähköiset kyselyt ja keskustelut sosiaalisessa mediassa Palautteet karttapohjaisen palautejärjestelmän kautta Arviointi- ja turvallisuuskävelyt Nimistön ja slanginimien keruu Koululais- ja opiskelijavierailut virastossa Asiantuntijavierailut kouluissa Työryhmään osallistuminen Nuorisovaltuuston edustus kaupunkisuunnittelulautakunnassa, teknisessä lautakunnassa ja ympäristölautakunnassa Kuvat: Tuomas Heimala Mielipiteitä voi selvittää useilla eri menetelmillä. Käyttää voi esimerkiksi: Luovia menetelmiä (esim. taide, kädentaidot) Teemaneuvonpitoa Sadutusta Tulevaisuusverstasta Tarrakarttamenetelmää, mielikuvakarttaa Teemakirjoituksia Metodikortistoa Pienoismallien rakentamista (esim. muovailuvaha, tikut, keksit) Muovailuvahamielenosoituksen rakentamista Videomielipiteen kuvaamista Animaatioiden tekoa 24

25 Vantaalaisia esimerkkejä lasten ja nuorten mukaan ottamisesta Nuoret palvelujen muotoilijoina Kannistossa Kuva: Tuomas Heimala Nuoret ovat päässeet muotoilemaan Marja-Vantaata Kanniston nuoriso- ja asukastilan Protokerhossa. Kerho on osa WDC-hanketta. Kerhossa nuoret ovat tutkineet lähiympäristöä ja kertoneet siitä näkemyksiään sekä esittäneet kehittämisideoitaan konkreettisina pienoismalleina. Nuorten käsissä on syntynyt muun muassa Hyvän olon eläintarha, Aurinkokiven koulu ja päiväkoti, lasten ja nuorten turvatalo sekä uimala H2O. Nuoret ovat myös suunnitelleet sormiskeittirampin, huonekalukauppa Tilkun ja syötävät huonekalut. Rakennusmateriaaleina ovat olleet muun muassa keksit, sähkökela, kanaverkko, sanomalehdet ja pahvilaatikot. Lähde: Kenraalinpuiston leikkialueen ja toimintapuiston suunnittelu ja yhteistyö Kivistön alueen lasten ja nuorten kanssa Kenraalinpuiston leikkipaikan suunnitelma laadittiin vuonna Marja-Vantaa -projekti käynnistyi vuonna 2007 ja sen suunnittelutöiden kannalta todettiin vuonna 2010, että kyseessä olevan leikkipaikan suunnitelmat eivät vastanneet projektin visiota ja siten suunnittelulle asetettuja tavoitteita ympäristön laatutasosta. Tärkeät teemat visiossa ovat toiminnallisuus, visuaalisuus ja kestävä ympäristö, jossa viimeksi mainittu sisältää myös taloudellisen kestävyyden eli pitkäikäisyyden tavoitteet. Erityisryhmien tarpeiden huomioiminen puolestaan sisältyy toiminnallisuuden vaatimuksiin. Viheralueyksikössä päädyttiin siihen, että Länsi- Vantaan aluesuunnittelija Satu Nätynki tekee suunnitelman päivittämisen ja valitsee alueelle uudet leikkiväline- ja kaluste-ehdotukset. Kenraalinpuiston suunnittelu otettiin yhdeksi lasten ja nuorten kanssa tehtäväksi yhteistyökohteeksi. Ennen suunnitelmaluonnosten ja niihin liittyvien leikkivälineehdotusten esittämistä alueen asukkaille, aineistoa käsiteltiin yhteistyössä muiden kaupungin asiantuntijoiden kanssa Vantaan kaupungin viheralueyksikkö kutsui alueen asukkaat mukaan suunnittelemaan puiston pienten lasten leikkialueen toimintoja Lipunkantajan päiväkodille Tilaisuudesta tiedottaminen ja kutsuminen tehtiin yhteistyössä Kivistön alueen vanhempainyhdistys KiVa ry:n kanssa. Tilaisuuden kutsu ja Kenraalinpuiston luonnokset ja leikkivälineja kaluste-ehdotukset olivat nähtävillä myös KiVa ry:n nettisivuilla. Aluesuunnittelija esitteli tilaisuuteen tulleille aikuisille ja lapsille koko alueen suunnitelman. Tämän jälkeen lapsilla ja aikuisilla oli mahdollisuus esittää toiveensa ja kommenttinsa suunnitelmasta ja leikkiväline-ehdotuksista. Eniten kannatusta saaneet leikkiväline- ja liikuntaväline-ehdotukset valit- 25

26 Lasten ja nuorten osallisuusopas maankäytön rakentamisen ja ympäristön toimialalle tiin lopulliseen suunnitelmaan. Suunnitelma sekä valitut leikki- ja liikuntaväline-ehdotukset ovat yhä esillä KiVa ry:n sivuilla. Kenraalinpuiston suunnitelma ja isojen lasten leikkialue ja skeittialue esiteltiin Kivistön alueen nuorille Kanniston päiväkodilla Alueella toimiva erityisnuorisotyöntekijä Joona Niemi hoiti tilaisuudesta tiedottamisen nuorille. Nuorilla oli mahdollisuus valita oma suosikkinsa kolmesta erilaisesta toiminnosta isojen lasten leikkialueelle. Aivan ehdottomasti suosituimmaksi toiminnoksi niin tyttöjen kuin poikienkin keskuudessa nousi parkour ja elektroninen ulkovälinesarja Icon, joka yhdistää reippaan ulkoilun ja tietokonepelit. Kaikki nuoret kannattivat skeittialueen rakentamista aloitteleville skeittareille. Aloitteleville skeittaajille toteutettavan asfalttipohjaisen skeittialueen suunnittelun ovat tehneet Timo Marttila ja Ilari Pirttilahti. Suunnitelman mukaisesti alueelle toteutetaan kivikurbit, asfalttidisi, teräsreili sekä betoniset kumpareet. Osa betonisista kumpareista läpivärjätään alueelle tunnusomaisella sinisellä värillä. Suunnittelijat ovat käyneet esittelemässä suunnitelman alueen nuorille Marjan päivän juhlassa Suunnitelmaa on muutettu alueen nuorilta tulleiden toiveiden mukaisesti. Nuorten ja nuorisotyöntekijän kanssa on keskusteltu myös siitä, miten estää parkouralueelle ja skeittialueelle tulevat graffitit. Nuoret pitivät hyvänä ehdotusta, että parkourvälineiden keltaisiin seiniin ideoitaisiin ja toteutettaisiin erilliset grafiikat. Kuvien ideointi voitaisiin tehdä suunnittelukilpailuna nuorten kesken tai ne tilataan ammattigraafikolta ja nuoret voivat äänestää niistä toteutukseen oman suosikkinsa. Tätä mahdollisuutta tarkastellaan tarkemmin parkouralueen ja skeittialueen toteuttamisen yhteydessä. Lähde: Suunnitteluhortonomi Satu Nätynki Lapset ja nuoret mukana Korson keskustan suunnittelussa Asukkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä kuultiin Korson keskustasuunnitelman päivitystä varten 4Vhankkeen osana. 4V Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin -hankkeessa kehitettiin mahdollisuuksia kestävään, viihtyisään ja vastuulliseen kaupunkiasumiseen yhdessä asukkaiden, asuinkiinteistöjen, koulujen, päiväkotien ja yhdistysten kanssa. Hankkeen toiminta keskittyi Espoon ja Helsingin lisäksi Vantaalla Korson ja Länsimäen kaupunginosiin sekä niiden lähialueille. Näkemyksiä päätettiin kysyä viideltä eri asukasryhmältä erilaisia osallistavia menetelmiä käyttäen. Päiväkotilasten näkemyksiä kirjattiin kahdella osallistavalla kävelykierroksella. Lasten luontainen tapa havainnoida ympäristöä on ideaali ja esimerkillinen kaupunkisuunnittelua ja alueen kehittämistä ajatellen. Lapset ymmärtävät luonnon ja vihreiden keitaiden merkityksen selittämättä. He näkevät kauneutta siellä, missä aikuinen ei sitä näe. Lapset esittävät suhteellisen vähän kritiikkiä, mutta toisaalta ihmettelevät avoimesti kaikkea mieltä askarruttavaa. Tikkurilan Laurea -ammattikorkeakoulun opiskelijat keräsivät näkemyksiä Korson keskustasta alakoululaisilta ja lukiolaisilta. Alakoululaiset saivat piirtää näkemyksiään paperille. Lapset lähes poikkeuksetta aloittivat kuvaamalla positiivisia ajatuksia ja toiveita. Negatiivisia asioita tuli selkeästi positiivisia vähemmän, mutta ne olivat hyvin yhdenmukaisia ja selkeitä. Lapset toivovat kaupunginosaansa muun muassa vehreitä puistoja, leikkipuistoja sekä erilaisia vapaa-ajan urheilupaikkoja. 26

27 Lapset arvostavat luonnonläheisyyttä ja puhtautta, mutta kammoavat humalaisia ja kaljapaikkoja. Lapset selvästi kokivat keskustan olevan turvaton paikka ja eräs vastaajista toivoikin valvojia/turvallisia aikuisia keskustaan. He toivovat myös turvallisempia kouluteitä. Lukiolaiset valokuvasivat Korson keskustassa paikkoja, joissa on heidän mielestään jotain epämiellyttävää ja joita he haluaisivat muuttaa. Kuvia käsiteltiin digitaalisesti, nuoret saivat tehdä haluamiaan muutoksia. He tekivät paikoista kuvapareja - ennen ja jälkeen. Monet opiskelijat toivoivat turvallisempaa ilmapiiriä Korson keskustaan. Etenkin iltaisin ja viikonloppuisin asukkaat koettavat vältellä aseman seutua, sillä silloin siellä on entistä enemmän epämääräisiä liikkujia, joiden mahdollisesti aggressiivinen käytös pelottaa muita asukkaita. Lähde: 4V-hankkeen loppuraportti: Tämä on kuitenkin KORSO! - Asukkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä Korson keskustasuunnitelman päivitystä varten, 4V-hanke/ Riikka Hietala Sinirikonpuiston ympäristötaideteos Oma koti kullan kallis Vantaan Tikkurilan Viertolaan, Peltolantoria vastapäätä sijaitsevaan Sinirikonpuistoon rakennettiin toukokuussa 2010 ympäristötaideteos Oma koti kullan kallis. Ympäristötaideteos suunniteltiin ja toteutettiin laaja-alaisena yhteistyönä, johon Vantaan kaupungilta osallistuivat Ammattiopisto Varian Kulttuurin ammattistartti -ryhmän 14 opiskelijaa, viheralueyksikkö ja kulttuuripalvelut. Pysyväksi tarkoitettu taideteos oli osa kulttuuripalveluiden Taikalamppuprojektia ja soveltui erinomaisesti Lasten ja nuorten hyvinvointistrategiaa jalkauttavaksi yhteistoimintakohteeksi. Alueen historia pientaloalueena innoitti projektissa taideohjaajana toiminutta Jaana Tuomistoa valitsemaan taideteoksen pääteemaksi pientalomallisen oman kodin. Teos on ilmava teräsrakenne, johon tyypillisinä ja perinteisinä elementteinä yhdistettiin perennaistutukset ja kiveykset. Ympäristötaiteeseen keskittyvä taidekasvatusprojekti käynnistyi Vantaan ammattiopisto Variassa huhtikuussa Vantaan kaupungin kulttuuripalveluiden Taikalamppu-projektin ja kaupungin viheralueyksikön rahoittamana yhteistyöhankkeena. Projektissa nuoret perehtyivät laajasti ympäristötaideteoksen suunnittelun ja rakentamisen eri työvaiheisiin. He tutustuivat alueen historiaan ja arkki- tehtuuriin, ympäristötaiteen ja puistosuunnittelun perusteisiin, suunnittelukohteeseen paikan päällä, kasveihin, kivi- ym. materiaaleihin sekä rakentamisen työmenetelmiin. Opiskelijat suunnittelivat yhdessä viheralan ammattilaisten kanssa perennapenkin, johon käytettiin perinneperennoja. Talorakenteen lattiaksi ja pihapoluiksi käytettiin liuskekiviä. 27