EUROOPAN PARLAMENTTI

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 ««««««««««««2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta VÄLIAIKAINEN 2005/2030(INI) MIETINTÖLUONNOS puolustusalan julkisia hankintoja koskevasta vihreästä kirjasta (2005/2030(INI)) Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Esittelijä: Joachim Wuermeling Valmistelija(t) (*): Angelika Beer, ulkoasiainvaliokunta (*) Valiokuntien välinen tehostettu yhteistyö työjärjestyksen 47 artikla PR\ doc PE v02-00

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PERUSTELUT... 7 (*) Valiokuntien välinen tehostettu yhteistyö työjärjestyksen 47 artikla PE v /9 PR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS puolustusalan julkisia hankintoja koskevasta vihreästä kirjasta (2005/2030(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 ja 296 artiklan, ottaa huomioon julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY 1, erityisesti sen 10 artiklan, ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön 2, ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A5-xxxx/2005), A. katsoo, että vaikka EY:n perustamissopimuksen 296 artiklassa säädetään poikkeuksesta keskeisten kansallisten turvallisuusetujen turvaamiseksi aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotannon tai kaupan osalta, ja vaikka kyseisessä artiklassa myös säädetään, että edellä mainitun poikkeuksen mukaiset toimenpiteet eivät saa heikentää yhteismarkkinoilla sellaisten tuotteiden kilpailun edellytyksiä, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön, artiklaan vedotaan usein väärin perustein, B. ottaa huomioon direktiivin 2004/18/EY 10 artiklan, jossa säädetään, että direktiiviä sovelletaan perustamissopimuksen 296 artiklan mukaisesti puolustusalalla tehtäviin julkisiin hankintoihin, C. ottaa huomioon, että yhteisöjen tuomioistuimen mukaan 296 artikla ei johda yleiseen, automaattiseen poikkeukseen, että sen käyttö on oikeutettava tapauskohtaisesti, että siihen turvautuminen on oikeutettua vain, jos se on tarpeen keskeisten turvallisuustekijöiden takaamiseksi, ja että asianomaisen jäsenvaltion on purettava todistustaakka, D. ottaa huomioon puolustustarvikehankintojen taloudellisen merkityksen EU:n sisämarkkinoilla, jäsenvaltioiden kiristyneen taloudellisen tilanteen ja puolustusmenoista veronmaksajille aiheutuvan huomattavan rasitteen, E. ottaa huomioon puolustustarvikemarkkinoiden erityispiirteet erityisesti valtion ratkaisevan aseman osalta, puolustustarvikkeiden hankkimiseen liittyvät turvallisuustekijät sekä 1 EUVL L 134, , s Erityisesti Johnstonin tapausta koskevassa tuomiossa, asia 222/84, sekä tapauksessa komissio vastaan Espanja annetussa tuomiossa, asia C-414/97. PR\ doc 3/9 PE v02-00

4 markkinoiden sirpaleisen rakenteen erityispiirteet, kuten tarjoajien ja kysynnän hyvin rajallisen määrän, joka joskus johtaa monopoliasemaan, F. katsoo, että EU:n hajanaiset puolustustarvikemarkkinat ovat myös yksi syy EU:n sotilaallisen kapasiteetin heikkouteen, G. toteaa, että puolustustarvikemarkkinoiden totaalinen sulkeminen on syynä myös puutteelliseen standardisointiin ja että se johti EU:n sisäisten järjestelmien keskinäiseen toimimattomuuteen vaikeuttaen siten yhteistyötä kansainvälisissä operaatioissa, H. katsoo, että 25 erilaisen hankintasäännön soveltaminen on este voimavarojen kehittämistä koskevan Euroopan toimintasuunnitelman (ECAP) täytäntöönpanolle, I. ottaa huomioon, että sotatarvikkeiden hankkijoita ovat yksinomaan EU:n 25 jäsenvaltion hallitukset, joista kuusi ostaa tarvikkeista 90 prosenttia ja toimii osin itsekin aseteollisuudessa, 1. Suhtautuu myönteisesti vihreään kirjaan ja kannustaa komissiota sen ponnisteluissa edistää vähitellen jäsenvaltioiden välisten entistä avoimempien eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden luomista, jotta jäsenvaltiot voisivat parantaa alan taloudellista tehokkuutta sekä kilpailukykyä ja yleistä turvallisuutta sen erityispiirteet huomioon ottaen ; 2. suhtautuu vakavasti Euroopan perustuslakiin sisällytettyjen perussopimusten tavoitteeseen vahvistaa EU:n yhteenkuuluvuutta myös puolustustarvikehankinnoissa tehtävän yhteistyön kautta; 3. kehottaa jäsenvaltioita ja puolustustarviketeollisuutta luopumaan jo vuosikymmeniä kestäneestä varauksellisesta suhtautumisestaan koko EU:n laajuisia puolustusmarkkinoita kohtaan ja käynnistämään uuden yhteistyövaiheen ja sitä koskevan innovatiivisen strategian; 4. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että nykyiset vastikeperiaate- (juste retour) ja tasapainotuspolitiikat puolustushankintojen alalla johtavat laajoihin kilpailun vääristymiin ja työvoiman keinotekoiseen jakamiseen teollisuuskumppanien kesken sekä heikentävät suuresti julkisten hankintojen tehokkuutta; 5. on komission kanssa samaa mieltä siitä, että EU:n puolustusmarkkinat ovat tarpeelliset puolustusmenojen vähentämiseksi (markkinoiden koon, edistyneen teknologian ja raskaat investointivaatimukset huomioon ottaen) ja lisäämään kustannustehokkuutta Euroopan veronmaksajien eduksi; 6. toteaa, että EU:n tasolla on ponnisteltava puolustusalan julkisten hankintojen yhdenmukaistamiseksi ja standardoimiseksi vastaamalla puolustusmarkkinoiden erityistarpeisiin, ja korjata täten voimavarojen kehittämistä koskevan Euroopan toimintasuunnitelman (ECAP) puutteet; PE v /9 PR\ doc

5 7. on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että kansallisia puolustustarvikkeiden toimittajia olisi painostettava muuttamaan yleistä käytäntöään turvautua 296 artiklassa säädettyyn poikkeukseen, sekä olisi suoritettavia toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että puolustusalan julkisiin hankintoihin sovelletaan pikemminkin Euroopan unionin kuin kansallista lainsäädäntöä; 8. tukee täysin komission vihreässä kirjassaan tekemiä ehdotuksia: Komission tulisi sekä antaa selittävä tiedonanto päätöksestään lopettaa 296 artiklan väärinkäyttö että ryhtyä samalla kehittämään puolustusalan erityispiirteet huomioon ottavaa uutta direktiiviä, joka koskisi aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden hankkimista 296 artiklan mukaisesti; 9. katsoo, että selittävällä tiedonannolla ei pitäisi muuttaa 296 artiklaa vaan tulkita sitä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiaa koskevan oikeuskäytännön pohjalta ja siinä tulisi olla erityisesti selvitys siihen sisältyvistä tuoteryhmistä, poikkeuksen edellyttämistä menettelytavoista puolustustarvikehankinnoissa sekä olennaisten turvallisuusnäkökohtien laajuudesta; 10. katsoo, että koska jäsenvaltiot joka tapauksessa ovat riippuvaisia toisistaan esimerkiksi valuutta- ja energiakysymyksissä, kansallisia turvallisuusetuja olisi tulkittava rajoittavasti; pohtii, missä määrin nykyisin enää yleensä on mielekästä erottaa kansallisia turvallisuusetuja yhteisistä eurooppalaisista turvallisuuseduista; 11. voisi ottaen huomioon, että 296 artiklaa voitaisiin uudistaa vain sopimusta muuttamalla - ajatella, että jäsenvaltiot velvoitettaisiin turvautumaan poikkeukseen vain rajatuissa yksittäistapauksissa; 12. tietää, että julkisia hankintoja koskevia perinteisiä direktiivejä voidaan soveltaa vain rajallisesti puolustustarvikehankintoja koskeviin sopimuksiin niiden erikoispiirteiden takia; 13. pitää uuden direktiivin kannalta sekä pakollisia että valinnaisia hankintamenettelyyn liittyviä välineitä harkitsemisen arvoisina; katsoo painopisteen olevan hankintojen avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämisessä, jolloin tulee kansallisten turvallisuustekijöiden mukaisesti ottaa huomioon 296 artikla; itse tarvikkeiden oston lisäksi tulee ottaa huomioon muitakin tekijöitä, kuten tutkimus- ja kehitystyö, offset-sopimukset, huolto, korjaus, täydentäminen ja koulutus; 14. pitää neuvottelumahdollisuutta näissä sopimuksentekomenettelyissä olennaisen tärkeänä, ennen kaikkea kun ei ole kysymys standardituotteista; 15. edellyttää osapuolten huolellista kuulemista luonnosta laadittaessa ja viittaa jo nyt liiketoiminnan vaikutusten tutkimisen (Business Impact Study) tarpeellisuuteen; 16. toteaa, että alalla toimii monia pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille on tunnusomaista pitkälle erikoistuminen ja suorituskykyisyys; toivoisi, että nimenomaan pk-yritykset voisivat hyötyä markkinoiden avautumisesta; 17. kehottaa jäsenvaltioita toimimaan aktiivisessa yhteistyössä komission kanssa uuden PR\ doc 5/9 PE v02-00

6 direktiivin laatimisessa ja ohjeistamaan Euroopan puolustusvirastoa kehittämään ensimmäisenä toimenpiteenään puolustusalan julkisia hankintoja koskevat 296 artiklan mukaiset käytännesäännöt; 18. kehottaa komissiota toimimaan läheisessä yhteistyössä Euroopan puolustusviraston kanssa ja laatimaan samalla kattavan suunnitelman sekä toimenpiteitä siihen liittyville alueille, kuten toimitusvarmuuteen, kuljetukseen ja vientiin, jotka ovat tarpeellisia toimintaedellytysten luomiseksi reilulle EU:n sisäiselle kilpailulle ja luotettavien tilastotietojen saamiseksi markkinoista; 19. katsoo, että yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä sisämarkkinoilla saavutettu menestys on saanut aikaan luottamuksen, jonka avulla tällä tärkeällä alalla uskalletaan viimein ottaa uusia askeleita; 20. viittaa useisiin kilpailutettujen hankintojen esteisiin, joita ei ole perusteltu itse julkisissa hankintamenettelyissä, kuten puolustustarvikkeita koskevaan rajatylittävään kauppaan liittyviin rajoituksiin EU:ssa poliittisen vaikutusvallan käyttämiseen sopimuksia koskeviin päätöksiin valtion huomattavaan vaikutukseen puolustusteollisuusalan yrityksiin, puolustustarvikkeiden viennin erilaisiin lupamenettelyihin, tukien valvonnan vähäisyyteen, vähäiseen tutkimusyhteistyöhön (myös EU:n tutkimuspolitiikassa), puuttuviin maailmanlaajuisiin markkinaehtoihin; ja kehottaa komissiota tämän aloitteen ohella ryhtymään toimiin näiden ongelmien ratkaisemiseksi; 21. painottaa, että markkinoita avattaessa on noudatettava keskinäisyyden periaatetta maailman muiden alueiden kanssa; viittaa uuden kapasiteetin kehittämiseen muun muassa Kiinassa; 22. korostaa, että Euroopan puolustusvirastolla ja muilla sellaisilla laitoksilla, jotka nykyään käsittelevät puolustustarvikkeiden hankintaa, on johtava asema; 23. on yhtä mieltä siitä, että puolustustarvikemarkkinoiden eheydyttyä teollisuuden kilpailukyky paranee suurempien tuotantoerien, tutkimuksen lisääntyneen kannattavuuden ja parantuneen maailmanmarkkinakelpoisuuden ansiosta; 24. pitää markkinoiden avaamista edellytyksenä taloudellisesti elinkelpoisen EU:n puolustustarviketeollisuuden vahvistamiselle, itsenäisen ja suorituskykyisen teollisen pohjan luomiselle, edullisemmille hankinnoille sekä tarvittavan puolustuskapasiteetin varmistamiselle; 25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille. PE v /9 PR\ doc

7 PERUSTELUT I Vihreän kirjan aihe Syyskuussa 2004 komissio antoi puolustusalan julkisista hankinnoista vihreän kirjan, jonka tavoitteena on "edistää vähitellen jäsenvaltioiden välisten entistä avoimempien eurooppalaisten puolustustarvikemarkkinoiden ( ) luomista 1. Vihreä kirja on osa komission vuoden 2003 alussa julkituomaa tiedonantoa "Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka. Sen avulla on tarkoitus käyttää puolustusalan voimavaroja tehokkaammin ja parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Sillä halutaan myös osaltaan parantaa EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa tehtäviä puolustustarvikehankintoja. 1. Komissio antoi vuoden 2003 alussa tiedonannon "Tavoitteena EU:n puolustustarvikepolitiikka parantaakseen EU:n politiikan koordinointia puolustustarvikealalla. Kyseisessä tiedonannossa perustellaan, että EU:n yhteisellä puolustustarvikepolitiikalla saatettaisiin pystyä vähentämään EU:n toiminnallisia heikkouksia puolustuspolitiikan alalla. Samaisessa tiedonannossa mainitaan joitakin toimenpiteitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Niitä ovat muun muassa EU:n puolustustarvikkeiden luokittelujärjestelmän luominen, EU:n lupajärjestelmien yksinkertaistaminen puolustusjärjestelmien osien viennin helpottamiseksi EU:n jäsenvaltiosta toiseen, kilpailusääntöjen (rajoitettu) soveltaminen puolustusalalla ja puolustustarvikkeiden hankkimisen optimointi kansallisella ja EU:n tasolla, ylimpänä tavoitteena luoda yhtenäiset säännöt puolustustarvikkeiden hankkimiselle. Euroopan komission antama vihreä kirja puolustusalan julkisista hankinnoista on yksi näistä toimenpiteistä, ja se on vain yksi monista EU:n puolustusyhteistyön rakenteen osista. 2. Vuodesta 1992 lähtien toteutetut Euroopan sisämarkkinat mahdollistavat tavaroiden vapaan liikkuvuuden Euroopan unionin sisällä. Hankintaviranomaiset ovat tässä tärkeä tekijä, ja heidän velvollisuutenaan on avata Euroopan laajuinen tarjouskilpailu tietyn summan ylittävissä hankinnoissa. Valtion turvallisuuden kannalta tärkeiden tarvikkeiden hankinta ei EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan poikkeusten 2 mukaan kuitenkaan kuulu EU:n 1 Vrt. vihreä kirja puolustusalan julkisista hankinnoista, KOM(2004)0608, s EY:n perustamissopimuksen 296 artikla: (1) Tämän sopimuksen määräykset eivät estä soveltamasta seuraavia sääntöjä: a) mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen antamaan tietoja, joiden ilmaisemisen se katsoo keskeisten turvallisuusetujensa vastaiseksi; b) jokainen jäsenvaltio voi toteuttaa toimenpiteet, jotka se katsoo tarpeellisiksi keskeisten turvallisuusetujensa turvaamiseksi ja jotka liittyvät aseiden, ammusten ja sotatarvikkeiden tuotantoon tai kauppaan; nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan saa heikentää sellaisten tuotteiden kilpailun edellytyksiä yhteismarkkinoilla, joita ei ole tarkoitettu nimenomaan sotilaalliseen käyttöön. (2) Neuvosto voi yksimielisesti komission ehdotuksesta muuttaa luetteloa, jonka se on vahvistanut 15 päivänä huhtikuuta 1958 tuotteista, joihin sovelletaan 1 kohdan b alakohtaa. PR\ doc 7/9 PE v02-00

8 sisämarkkinoita koskevien sääntöjen soveltamisalaan. Koska 296 artiklasta ei kuitenkaan ole olemassa tarkkaa tulkintaa, julkisiin hankintoihin sovelletaan lähes pääsääntöisesti kyseistä poikkeussäännöstä. Tämän poikkeussäännöksen käyttö on erityisen ongelmallista niin kutsuttujen kaksikäyttötuotteiden yhteydessä, joita käytetään sekä sotilaallisiin että siviilitarkoituksiin. Niitä ovat esimerkiksi elintarvikkeet, tietokoneet, ajoneuvot, vaatteet jne. II Vaihtoehdot Vihreässä kirjassa mainitaan kaksi mahdollista välinettä puolustustarvikkeiden avoimempien eurooppalaisten markkinoiden aikaansaamiseksi: 1. EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan mukaista poikkeusta voitaisiin havainnollistaa komission tulkintakysymyksiä koskevalla tiedonannolla. Siinä voitaisiin myös rajata tarkemmin hankintasopimuksia, jotka kuuluvat 296 artiklan poikkeussääntöjen soveltamisalaan. 2. Lisäksi voitaisiin laatia uudet erityiset säännöt (direktiivin muodossa) sellaisten hankintasopimusten koordinointia varten, jotka kuuluvat 296 artiklan poikkeussäännösten soveltamisalaan, mutta joissa silti otetaan huomioon kyseisten hankintojen erityisyys. Uuden direktiivin tavoitteet olisivat 1) puolustusalan hankintasopimusten parempi oikeusvarmuus, 2) kattavampi tieto kyseisistä hankintasopimuksista yhteisön tasolla, 3) tarvittava jousto julkisissa hankintasopimuksissa. Osassa teollisuudesta on lisäksi ehdotettu vapaaehtoisten käytännesääntöjen käyttöön ottoa EU:n puolustustarvikemarkkinoilla Euroopan puolustusviraston valvonnan alaisena. Kyseisessä keskustelussa ei siis ole kysymys ulko-, turvallisuus- tai puolustuspolitiikasta yleensä, vaan ainoastaan erityisestä sisämarkkinaulottuvuudesta, tarvikkeiden hankkimisesta sekä alan palveluista. III Vihreän kirjan arviointi Esittelijä hyväksyy puolustusalan julkisia hankintoja koskevassa vihreässä kirjassa esiin tuodun tavoitteen tehdä EU:n puolustuspolitiikasta tehokkaampaa ja siten kilpailukykyisempää. Yhteismarkkinoiden kannalta on ehdottomasti tarpeellista toteuttaa toimenpiteitä, joilla voidaan purkaa kaupankäynnin esteitä puolustusteollisuudessa. Euroopan perustuslain I osan 41 artiklan 3 kohdassa todetaan, että jäsenvaltiot sitoutuvat parantamaan sotilaallisia voimavarojaan. EU:n yhteisen puolustuspolitiikan edut ovat ilmeisiä. Tällä hetkellä EU-alueen puolustusmenot ovat noin 160 miljardia euroa. On tarpeen käyttää kyseiset määrärahat tehokkaammin. Kysynnän ollessa riittävän suuri, eli ryhmätilaus, tarjoajat voivat saavuttaa määrällisiä etuja. Näin voidaan säästää huomattavasti verovaroja. Erityisesti kustannustehokkuustutkimuksissa tällaiset menettelytavat ovat tulevaisuudessa väistämättömiä. Euroopan valtioiden täytyy myös vähentää PE v /9 PR\ doc

9 riippuvuuttaan Yhdysvaltain markkinoista ja etsiä yhdessä omia ratkaisujaan. Lisäksi on olennaisen tärkeää laatia yhteiset tekniset standardit, jotta eri valtioiden erikoisyksiköt voivat toimia yhteistyössä. Jäsenvaltiot käyttävät myös yhä hyvin erilaisia radiojärjestelmiä, mikä vaikeuttaa yhteistyötä entisestään. Yhteinen puolustusjärjestelmä johtaisi myös vahvempaan poliittiseen yhtenäisyyteen ja suurempaan solidaarisuuteen Euroopan unionissa. Näistä syistä kyseisessä vihreässä kirjassa tehdyt ehdotukset ovat tärkeä askel kohti tehokkaampaa yhteistä puolustuspolitiikkaa. 1. Jos tavoiteltu EU:n puolustusmarkkinoiden avaaminen hyväksytään, on väärinkäytösten välttämiseksi tarpeen määritellä tarkemmin 296 artiklassa mainittu poikkeus. On siis tarpeen tarkentaa 296 artiklan soveltamisalaa. Turvallisuudelle vaaralliset tuotteet kuuluvat ilman muuta artiklan soveltamisalaan. Selkeästi sotilaallisia varusteita, kuten panssarivaunuja tai aseita koskeva poikkeus jää voimaan. Kyse on yksinomaan 296 artiklan soveltamisen rajoittamisesta tuotteisiin, joita ei ole tarkoitettu selkeästi sotilaalliseen käyttöön, jotta sisämarkkinoilla ja julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetulla uudella direktiivillä 2004/18/EY tartuttaisiin puolustusalan ongelmattomiin hankintoihin. 2. Lisäksi tulisi harkita sellaisen direktiivin laatimista, jossa esiteltäisiin klassisten sisämarkkinoiden ja 296 artiklan poikkeusten rinnalla tarvittaessa vaihtoehtoinen väline, jossa otettaisiin huomioon puolustusalan erityiset tarpeet (mm. kansallinen turvallisuus, huolto ja luotettavuus), mutta joka kuitenkin mahdollistaisi jäsenvaltioiden välisen kilpailun. Teollisuuden ehdottamat vapaaehtoiset käytännesäännöt eivät johtaisi mihinkään, koska ne eivät olisi oikeudellisesti sitovia ja niiden vaikutukset jäisivät näin ollen rajallisiksi. Toisaalta pohditaan sitä, että hankintamenettelyjen julkistamisella mentäisiin asioiden edelle. Teollisuuden rakenne vaihtelee suuresti maittain, esimerkiksi Saksassa puolustusteollisuus on yksityistetty, kun taas Ranskassa se on valtion omistuksessa. Tätä väitettä vastaan tulee kuitenkin todeta, että markkinoiden avautuessa myös televiestintä- ja energia-alalla vallitsivat hyvin vaihtelevat olosuhteet ja että sisämarkkinat ovat näissä tapauksissa johtaneet lopulta kilpailuun. Jokaisen puolustustarviketeollisuutta koskevan ongelman ratkaisuehdotuksen osalta sanottaisiin todennäköisesti, että ensin on toteutettava muita toimenpiteitä. Jostain on kuitenkin aloitettava. IV Johtopäätös Esittelijän näkemyksen mukaan on tarpeen avata EU:n puolustusmarkkinat. Komission harkitsemat toimenpiteet, erityisesti EY:n perustamissopimuksen 296 artiklan tulkitseminen sekä julkisia hankintoja turvallisuusalalla koskeva direktiivi, ovat askeleita oikeaan suuntaan. PR\ doc 9/9 PE v02-00