Kunnanhallitus 3/2013. KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Perttulantie 20 KÄSITELTÄVÄT ASIAT NRO LIITE

Transkriptio

1 YPÄJÄN KUNTA Kunnanhallitus ASIALUETTELO 3/2013 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Perttulantie 20 KÄSITELTÄVÄT ASIAT NRO LIITE 30 Toimielinten pöytäkirjat 31 Saapuneet asiakirjat 32 Viranhaltijapäätökset 33 7 Lausunto Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 34 8,9 Ypäjän seurakunnan esitys asemakaavan muutoksesta 35 Rakentamattoman tontin edelleen luovuttaminen, Timo Laine/ Samuli Vastamäki Kiinteistön kauppakirja / Markku Helander 37 11,12 Lausuntopyyntö kuntarakennelakiluonnoksesta Talkoovapaa säännöt 39 Lhj:n osakaskuntien yhteisen jätelautakunnan valinta 40 Hoitajan työsuhteen täyttölupa-anomus / vanhus- ja vammaistyön tehtäväalue Kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvaus vuonna 2013 Muut mahdolliset esille tulevat asiat Oikaisuvaatimusohjeet ja muutoksenhakukiellot PÖYTÄKIRJAN NÄHTÄVÄNÄPITO Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä Ypäjän kunnanvirastossa klo PUHEENJOHTAJA MARKKU LEPPÄLAHTI Markku Leppälahti

2 YPÄJÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA nro sivu Kunnanhallitus / KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Perttulantie 20 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Markku Leppälahti Tapio Ahonen Päivi Laine Heikki Levomäki Anni Vääri Jenni Mäntynen puheenjohtaja (1. vpj) varajäsen POISSA OLLEET Eija Kara (2. vpj) (Kaija Suksi) MUUT SAAPUVILLA OLLEET POISSA OLLEET Jari Hepomaa Veijo Simola Vesa Ketola Erkki Virolainen Matti Alanko kvalt. I varapuheenjohtaja kvalt. II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja, esittelijä hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä kvalt. puheenjohtaja LAILLISUUS- JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päätös: Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Päivi Laine ja Heikki Levomäki. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Markku Leppälahti puheenjohtaja Erkki Virolainen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSAIKA ALLEKIRJOITUKSET Päivi Laine pöytäkirjantarkastaja Heikki Levomäki pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA ON OL- LUT YLEISESTI NÄH- TÄVÄNÄ Ypäjän kunnanvirastossa klo Arkistonhoitaja Tapani Rasila

3 Kunnanhallitus TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT Kh 30 Kuntalain 51 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja tai johtosäännössä määrätty kunnan viranhaltija voivat ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi asian, joka on tämän lain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi viimeistään sen ajan kuluessa, jossa 89 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Ylemmän toimielimen käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa: 1) lain tai asetuksen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioita; eikä 2) yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai sosiaalitoimen asioita. Kj:n esitys: Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi seuraavat lautakuntien ja toimikuntien päätökset, joita ei ole tarpeen ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi: a) Perusturvalautakunta b) c)

4 Kunnanhallitus SAAPUNEET ASIAKIRJAT Kh 31 Kj:n esitys: Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi seuraavat kirjelmät ja päätökset ja hyväksyy niiden kohdalla jäljempänä mahdollisesti esitetyt toimenpideehdotukset: a) Jyty ry:n ilmoitus luottamusmiehistä ajaksi

5 Kunnanhallitus VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Kh 32 Hallintosäännön 31 :n mukaan asian ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kunnanhallitus, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. Hallintosäännön 32 :n mukaan kunnan viranomaisen on ilmoitettava kunnanhallitukselle ja lautakunnalle niiden määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Kunnanhallituksen kokouksen yhteydessä ovat nähtävinä kunnanjohtajan ja hallintojohtajan päätöspöytäkirjat. Kj:n esitys: Kunnanhallitus merkitsee tietoonsa saatetuksi - kunnanjohtajan päätökset :t 2-, - hallintojohtajan päätökset :t 7-8 ja päättää, ettei ym. päätöksiä oteta kunnanhallituksen käsiteltäväksi.

6 Kunnanhallitus 33 x.x LAUSUNTO KANTA-HÄMEEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Kh 33 Hämeen liiton maakuntahallitus on päättänyt ilmoittaa Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja luonnonvarat) vireille tulosta sekä pyytää mahdollisia lausuntoja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Lausunnot 2. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään toimittamaan viimeistään Hämeen Liittoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä välisen ajan Hämeen liiton virastossa, liiton nettisivuilla ja jäsenkuntien virastoissa. Kaava laaditaan vaihemaakuntakaavana, eli siinä ei käsitellä kaikkia maakuntakaavan aihealueita. Maankäytön osalta tarkastellaan pääasiassa seuraavia aihealueita: - Suo- ja turve - Tuulivoima - Liikennejärjestelmän tarkistukset - Maa-ainesasiat - Pohjavedet - Tulvariskialueet - Hiljaiset alueet Kaavan yhteydessä voidaan ottaa käsittelyyn muitakin aihealueita ja mahdollisia tarkistuksia mikäli tarve niin vaatii. Kaava-aineisto valmistellaan siten, että kaavaluonnos olisi nähtävillä joulukuussa 2013, kaavaehdotus olisi nähtävillä 2014 ja kaavan hyväksymisvaihe olisi vuonna Kaavan tavoitevaiheen kuntakohtaiset neuvottelut tullaan käymään kevättalvella Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja luonnonvarat) osallistumisja arviointisuunnitelma on esityslistan liitteenä, liite 7. Kj:n esitys: Kunnanhallitus merkitsee Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavan (liikenne ja luonnonvarat) vireille tulon tietoonsa saatetuksi ja toteaa ettei sillä ole huomautettavaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

7 Kunnanhallitus YPÄJÄN SEURAKUNNAN ESITYS ASEMAKAAVAN MUUTOKSESTA Kh 34 Ypäjän seurakunta on toimittanut kirjelmän Ypäjän kunnalle jolla seurakunta hakee voimassa olevan asemakaavan muutosta pappilan tontille. Tontti ( ) sijaitsee Perttulantien varrella os. Perttulantie 10. Ypäjän seurakunnan kirkkovaltuusto esittää, että seurakunta säilyttäisi pappilan alueen ( ) puistoalueena. Perusteluina todetaan ettei seurakunnalla ole tarvetta lisärakennuksille. Pappilarakennus on erittäin heikossa kunnossa. Rakennuksella on olematon käyttötarve sekä kalliit ylläpitokustannukset. Seurakuntatalon piha on nyt pelkkää parkkipaikkaa, seurakunnan kerhotoiminta kaipaa leikkipihaa ja ulkoilualuetta. Vaikka pappila häviää jää pappilan puisto. Seurakunnan esitys kaavan muutoksesta on esityslistan liitteenä, liite 8 Pappilantontti sijaitsee Kirkonseudun asemakaava-alueella korttelissa 20. Tontin kaavamerkintä on YK, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue, tontin tehokkuusluku on 0,30. Edellinen kaavanmuutos alueella on tehty vuonna Ote alueen asemakaavasta on esityslistan liitteenä, liite 9. Kj:n esitys: Kunnanhallitus merkitsee Ypäjän seurakunnan esityksen pappilan tontin asemakaavan muuttamiseksi tietoonsa saatetuksi. Kunnanhallitus päättää, että seurakunnan ehdotus asemakaavan muutoksesta huomioidaan kun Kirkonseudun alueen asemakaavaa tullaan seuraavan kerran päivittämään. Yksittäisen tontin osalta kunta ei lähde asemakaavaa muuttamaan. Kunnanhallitus toteaa, että mikäli seurakunta haluaa purkaa tontilla olevan pappila rakennuksen, tulee siihen hankkia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen purkulupa kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuksen purkaminen ei edellytä asemakaavan muutosta.

8 Kunnanhallitus RAKENTAMATTOMAN TONTIN EDELLEEN LUOVUTTAMINEN, TIMO LAI- NE/SAMULI VASTAMÄKI Kh 35 Ypäjän kunta myi Timo Laineelle allekirjoitetulla kauppakirjalla Pappilanmäki Rauhalan kaava-alueelta, 1288 m 2 :n suuruisen, Puistola nimisen tilan Rno omakotitalon rakentamista varten, tontti on edelleen rakentamaton. Kauppakirjan ehdoissa todetaan seuraavaa: 5. Ostaja sitoutuu rakentamaan ostettavalle tilalle omakotitalon siten, että rakennusvalvontaviranomainen voi siinä suorittaa rakennusjärjestyksen edellyttämän hyväksyttävän käyttöönottokatselmuksen viiden vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. 6. Rakentamisvelvoite tontille pysyy omistajasta riippumatta. 7. Mikäli ostaja laiminlyö edellä tarkoitetun rakentamisvelvollisuutensa tai on myynyt kaupan kohteen edelleen rakentamattomana, on hän velvollinen suorittamaan myyjälle lisämaksua korkona 10 % viisituhattasataviidestäkymmenestäkahdesta (5 152) :sta vuosittain, kunnes rakentamisvelvoite tulee täytetyksi tai koko em summa maksetuksi. Myyjä voi vapauttaa ostajan joko kokonaan tai osittain tässä tarkoitetun lisämaksun suorittamisesta. Samuli Vastamäki on kiinnostunut ostamaan ko. tontin Timo Laineelta ja osapuolet ovat laatineet kauppakirjaluonnoksen jolla Samuli Vastamäki ostaa ko. tontin. Kauppakirjaluonnoksen mukaan kohtien 5 7 mukaiset velvoitteet siirtyvät Samuli Vastamäen vastattavaksi. Kj:n esitys: Kunnanhallitus antaa suostumuksen Timo Laineelle Pappilanmäki - Rauhala asemakaava - alueella, Puistola nimisen tilalla sijaitsevan omakotitontin kaupan solmimiselle ja kauppakirjan Muut ehdot -kohtien mukaisten velvoitteiden siirtämiselle Samuli Vastamäen vastattavaksi. Omistusoikeuden ja velvoitteiden siirryttyä em. kauppakirjan mukaisesti Samuli Vastamäelle, kunnanhallitus vapauttaa Timo Laineen kauppakirjan Muut ehdot kohdan 7 mukaisen maksamattoman lisämaksun maksamisesta Ypäjän kunnalle, Laine on maksanut sopimuksen mukaista vuosien 2011 ja 2012 lisämaksua Ypäjän kunnalle 1030.

9 Kunnanhallitus KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA / MARKKU HELANDER Kh 36 Ypäjän kunnan ja Markku Helanderin kesken on laadittu kauppakirjaluonnos, jolla Ypäjän kunta myy Ypäjän kunnan Pappilanmäki - Rauhala asemakaava-alueella korttelissa 209, sijaitsevan SM alueen. Alue on muodostettu Perttulan kylän Ulpukka nimisestä tilasta, Rno Tilan pinta-ala on 1220 m 2 Kaupan kohteen osoite on Ristikuja 1. Kaupan kokonaishinta on Muut kauppaehdot selviävät liitteenä 10 olevasta kauppakirjaluonnoksesta. Kj:n esitys: Kunnanhallitus hyväksyy liitteen 10 mukaisen kauppakirjaluonnoksen allekirjoitettavaksi.

10 Kunnanhallitus LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Kh 37 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Osana kuntauudistusta hallitus käynnisti syksyllä 2011 hallitusohjelman mukaisen koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Valtiovarainministeriö asetti helmikuussa 2012 kuntarakennelakia valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä oli seurata ja arvioida kunta- ja palvelurakenneselvityksestä saatavaa palautetta ja sen pohjalta laatia tarkennettu esitys uudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavoista. Lisäksi työryhmän tuli valmistella luonnos hallituksen esityksestä kuntauudistusta ohjaavaksi rakennelaiksi. Hallitus linjasi kuntauudistuksen etenemistä iltakoulussaan sekä antoi seuraavana päivänä tiedonannon eduskunnalle kuntauudistuksen etenemisestä. Hallitus antoi linjauksissaan määrittelemiensä tarkastelunäkökulmien perusteella tarkempien uudistuksen kriteerien valmistelun rakennelakia valmistelevan työryhmän tehtäväksi. Työryhmän valmistelemat tarkemmat kriteerit vahvistettiin hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä Nyt kyseessä oleva kuntarakennelakiluonnos on valmisteltu hallituksen linjausten pohjalta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia, ja samalla lain nimi muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä on linjannut palvelurakenneuudistuksen jatkoa Näitä linjauksia koskeva muistio on tämän lausuntopyynnön liitteenä nro 4 (liite 11). Valtiovarainministeriö pyytää kunnan lausuntoa oheisesta luonnoksesta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä; - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä; - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta; - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä; - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjausten mukaisesti.

11 Kunnanhallitus (LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA jatkuu) Kh 37 Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä sähköpostitse valtiovarainministeriöön. Päättäjiä kehotetaan tutustumaan huolellisesti liiteaineistona (liitteet 11,12) olevaan materiaaliin. Yleistä kuntarakennelakiluonnoksesta ja siihen läheisesti liittyvistä asianäkökohdista: Alla esitetyt näkökohdat nivoutuvat toisiinsa. Näkökohta tarkastelulle, lain näkökulma (1): Hallitusmuoto on voimassa oleva perustuslaki ja jos sitä lakia lähdetään muuttamaan on vaatimuksena perustuslakimuutosta edellyttävät lakisäännökset ja siihen liittyvät toimenpiteet. Kuntia ei voi eikä pidä käsitellä minään abstraktiona vaan niillä on itsehallinnollisina kuntina selvät rajansa ja tietyt väkimääränsä, ja mikäli näihin lähdetään puuttumaan on kyse itsehallinnolliseen asemaan kajoamisesta. Tällöin tulevat huomioon otettaviksi asiaan kuuluvat lainsäädännölliset muutokset ja eduskuntakäsittely. Kuntien itsehallinnosta on todettavissa, että Suomi jakaantuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa. Valtuustolla on edelleenkin keskeinen rooli itsehallinnosta päätettäessä. Valtiovallan rooli on enemmän ohjaavaa ja valvovaa. Tunnetut oikeusoppineet ja valtiosääntöoikeuden ja perustuslain keskeiset asiantuntijat kritikoivat voimakkaasti maan hallituksen kuntauudistuksen rakennelakiluonnosta ja toteavat sen poliittiseksi ohjelmaksi, joka on kirjoitettu lain muotoon. Lakiteksti nähdään pitkälti konditionaalimuotoisena toivomuskokoelmana, jossa kuntien pitäisi.. jne. Poliittiset tavoitteet legitimoidaan rakennelaissa ja kun lakiin kirjoitetaan poliittisia ohjelmia, oikeudellisen sääntelyn merkitys hämärtyy. Kuntakartat ovat saaneet suunnattoman huomion hallituksen suuressa kuntauudistuksessa, etenkin kun ilmeiset ongelmat ovat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa. Rakennelakiluonnoksella ei nähdä olevan ohjausvoimaa. Näkökohta (2): Valtion ja kuntien välistä rahaliikennettä ohjataan valtionosuusjärjestelmän kautta. Se merkitsee työkalua, jolla tasataan kuntien välisiä eroja. Kuntien erilaisuus ilmenee mm. väestö- ja elinkeinorakenteessa. Löytyy toki muitakin tekijöitä, mutta olennaista on se, että valtionosuusuudistusta valmisteleva selvitysmies Arno Miettinen on yksinkertaistamassa ja selkeyttämässä kyseistä järjestelmää. Siitä kuultiin pohjustusta vielä pahasti auki olevalle asialle. Nykyjärjestelmässä pääpaino on kustannusten tasauksessa, uudessa linjauksessa tulojen tasauksen painoa lisätään. Asia on pahasti keskeneräinen. Peruspalveluiden valtionosuus määräytyy liki 50 kriteerin pohjalta, uudessa systeemissä niitä olisi vain kymmenkunta. Nämä eivät ole valmiita kriteereitä, mutta ajatuksia muutosten toteuttamiseksi on pitkälti kaavailtu.

12 Kunnanhallitus (LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA jatkuu) Kh 37 Uuden vos-järjestelmän voidaan ehkä ajatella käyttöönotettavan vaikkapa , joka olisi samanaikainen hetki, jolloin Kuntalain kokonaisuudistus voisi toteutua. Kiire tuntuu kovalta ja asia voi pitkittyä. Kuitenkin uusittu vos-järjestelmän käyttöönotto on tärkeä (ellei peräti tärkein) näkökulma kuntien rahaliikenteen ohjauksessa. Siksi uudistuvaa valtionosuusjärjestelmää ei pidä vähätellä; sillä on merkittävä rooli kuntien tulonmuodostuksessa. Olennaista on kuitenkin se, että selvitystyö on vaiheessa ja ratkaisut puuttuvat. Kokonaan toinen juttunsa on mainittu Kuntalain kokonaisuudistus, joka hätiköitynä ja kiireellä kokoon kyhättynä synnyttää sisälleen pahoja oikeusaukkoja, jolloin lain tulkinnalle jää monia mahdollisuuksia. Laki tulee kirjoittaa yksiselitteisemmin oikeusaukkojen estämiseksi. Tästä syystä Kuntalain kokonaisuudistus lykkääntynee ja vaatii monia tarkennoksia lisäselvityksineen. Lain voimaantulo ajankohtana vaikuttaa epätodennäköiseltä. Näkökohta (3): Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on puhuttanut jo pitkään. Mitään valmista ei saatu aikaiseksi. Suuria ongelmia on rajaton määrä. Suomen johtavat asiantuntijat, esim. THL, pitävät asukkaan väestöpohjavaatimusta alarajana soteuudistuksessa. Hallituksen esittämä asukasta nähdään aivan liian vähäisenä. Kanta-Hämeen seudulla viritellään kolmea sote-aluetta, Forssan seudulla mahdollisesti Somerolla täydennettynä ja vieläkin jäädään siinä tilanteessa alle asukkaan väkimäärän. Tiedossa on, että jatkossakin tarvitaan kuntien yhteistyötä. Ministereitä on käyty tapaamassa seudun sote-asiassa, kirjelmiä on luovutettu ja viesti siitä, että seudulla on toimittu hyvässä yhteistyössä onnistuen jo toistakymmentä vuotta. Päätökset puuttuvat, lähinnä odotetaan hallituksen ja sen asettamien selvitysmiesten kannanottoja asiaan. Koko soten merkitys on painoarvoltaan valtavan iso (suorastaan ratkaiseva), varsinkin kun otetaan huomioon ne rahavirrat, jotka sitä kautta liikkuvat. Ehjiä ja hyvin toimivia rakenteita ei ole syytä rikkoa. Päinvastoin, niitä tulee kehittää. Eräs tavoite voi olla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen kiinteämpi yhteistyö. Myös se tulee muistaa, että maassamme alueet ja eri maakunnat ovat erilaisia. On löydyttävä ratkaisu, joka huomioi esiintyvät erot. Kun puhutaan kuntarakennelaista ja Kuntalain kokonaisuudistuksesta, ei sitä painoarvoa, mikä sote-toiminnoilla on, saa unohtaa tai käsitellä erillään. Nyt on lausuntojakin molemmista kysytty ja pyydetty erillään, mikä tuntuu käsittämättömältä.

13 Kunnanhallitus (LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA jatkuu) Kh 37 Näkökohta (4): Kuntaliiton hallitus suosittelee osana kuntatalouden sopeuttamisohjelmaansa, että kunnat muiden toimenpiteiden rinnalla myös jatkavat aktiivisesti kuntalähtöisiä kuntarakenteeseen ja palveluiden järjestämiseen liittyviä toimia, näin totesi kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Raakel Hiltunen kuntien talous- ja rahoitusfoorumissa. Hän korosti, että kuntien työn onnistuminen edellyttää vahvaa panostusta ja selkeitä näkemyksiä myös valtion taholta. Kuntakenttä kaipaa täsmentäviä linjauksia kunnilta edellytettäviin selvityksiin. Vaikka ensisijaisena tavoitteena onkin vahvojen peruskuntien muodostaminen ja niiden perustamisen selvittäminen, mutta niillä alueilla, joissa kunnat eivät ole valmiita kuntaliitoksiin, on kunnille annettava mahdollisuus selvittää myös kuntien yhteistyön tiivistämistä, sanoi Hiltunen. Selvää on varmaankin myös se, että tehtävien jako valtio kunta suhteessa tulee uuteen tarkasteluun. Vaatimukset selvitysvelvollisuudesta/selvitysten tekemisestä koskien juuri kuntaliitoksia ja palveluja tuntuvat tarpeettomilta ja runsaasti aikaa vieviltä lisäselvityksiltä. Lisäksi ne eivät johda ainakaan parempiin ratkaisuihin kuin mitä on lisätyllä yhteistyöllä saatu aikaiseksi. Entisestään tiivistetympi yhteistyö niin henkilöstön kuin taloustietohallinnon yhteisohjelmilla on jo käytössä. Tämä osoittaa hyvin sitä, että kuntamme on hyvin sisäistänyt nykykäytännön. Kaikkinaiset palveluiden kehittämisselvitykset ovat suomalaisen kunnallisen itsehallinnon omaan jatkuvaan uudistamiseen liittyvää toimintaa (kunnilla on itsehallinnon perustuslaillinen suoja) eikä siihen määräaikainen valtion taholta tuleva käskyttävä pakottaminen kuulu. Kaikki uudet selvitykset ovat vain selvittelyn tekemistä selvittelyn vuoksi. Valtiovallan toimista kuntiin kohdistuvana kuultaa selvästi läpi kova kiireisyys ja asioiden hutilointi. Menettelyajoista (mm. liikakiireestä) ehti jo oikeuskanslerikin puuttua hallituksen hoppuiluun viime vuonna. Se jo kertoo paljon tilanteesta. Yhteenvedonomaisesti on todettavissa, että edellä asiakohdissa esitetyt näkökohdat (1-4) kertovat paljon pahasti keskeneräisestä kuntauudistuksesta ja erittäin kovassa kiireessä tehdystä rakennemallilakiluonnoksesta, joka on saanut osalleen paljon kritiikkiä niin lainsäädännön asiantuntijoiden, maan opposition kuin jopa hallituksen omienkin keskuudesta. Selvästi on havaittavissa, että maan hallitus ei hallitse kuntauudistusta. Lisäksi liikakiireisyys kuultaa läpi ja tämä näkyy työn tuloksessa.

14 Kunnanhallitus (LAUSUNTOPYYNTÖ KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA jatkuu) Kh 37 Kj:n esitys lausunnoksi: Ypäjän kunta toteaa lausunnossaan seuraavaa: Ypäjän kunta on malliesimerkki kunnasta, joka on harjoittanut tiivistä yhteistyötä kaikkiin naapurikuntiinsa jopa yli maakuntarajan jo pitkän aikaa ja kunta myös jatkaa tulevaisuudessa valitulla tiellä. Kunta ei pidä tarpeellisena eikä myöskään näe aiheelliseksi ryhtyä mihinkään erityisselvityksiin. Kaikki palvelujen kehittämisselvitykset ovat kunnallisen itsehallinnon omaan jatkuvaan uudistamiseen liittyvää toimintaa. Tähän ei määräaikaisen, valtion taholta tulevan pakottamisen tarvetta ole. On tehty yhteistyöselvityksiä naapurikuntien kesken, eikä ole tarvetta tehdä selvittelyä selvittelyn vuoksi eikä selvitysten päälle. Kaikki selvitystyö on valtiojohtoista, päätösvalta kuntien yhdistymisestä on Suomen kunnilla, viimevaiheessa valtuustoilla. Kannanotot esitettyihin määräaikoihin ja menettelyihin kuten myöskään yhdistymisavustusten ehtoihin ja määräaikoihin eivät ole mitenkään ajankohtaisia eivätkä tarpeellisia. Kunnanhallitus katsoo edelleen lausunnossaan, että kuntarakennelakiluonnos on kovalla kiireellä kokoon juostu ja edustaa poliittista ohjelmaa lain muotoon kirjoitettuna. Kuntarakenneluonnokselta/ -lailta puuttuu totaalisesti ohjausvoima. Lisäksi koko lakiluonnos on selvästi tarkoitushakuinen ja teennäinenkin ja lisäksi siitä pyydetyt lausunnot joudutaan antamaan tilanteessa, jossa koko sote-lainsäädäntö ja valtionosuuslainsäädäntö on pahasti keskeneräinen. Lausuntoa on lisäksi pyydetty liian suuren epävarmuuden ja ennen kaikkea puutteellisten tietojen vallitessa. Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän puolesta on seudulla tehty paljon työtä ja myös ylimaakunnallinen yhteistyö jatkuu entistä tiiviimmässä muodossa. Jo hyväksi koettua ja toimivaa järjestelyä ei pidä lähteä muuttamaan. Edellä esitetty (kunnanjohtajan esitys lausunnoksi) esitetään valtuustolle hyväksyttäväksi ja se annetaan Ypäjän kunnan lausuntona kuntarakennelakiluonnoksesta, valtiovarainministeriölle toimitettavaksi, pyydettyyn ajankohtaan eli mennessä.

15 Kunnanhallitus TALKOOVAPAASÄÄNNÖT Kh 38 Kunnanhallitus hyväksyi talkoovapaan säännöt kokouksessaan ja ne ovat olleet käytössä siitä lähtien. Talkoovapaamahdollisuutta on käyttänyt 15 viranhaltijaa/työntekijää yhteensä 139 työpäivää. Talkoovapaiden käytössä ilmenneiden seikkojen vuoksi on ilmennyt tarvetta tarkentaa sääntöjä. Tarkennetut säännöt ovat esityslistan liitteenä 13. Kunnallisen pääsopimuksen 14 :n mukaan ennen kuin kunnan asianomainen viranomainen päättää viranhaltijoiden/työntekijöiden kannalta merkittävästä virka- tai työehtosopimuksen harkinnanvaraisten määräysten soveltamista koskevista yleisistä periaatteista tai perusteista, pitää asiasta pyydettäessä käydä neuvottelut asianomaisten pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa. Talkoovapaa säännöistä on käyty neuvottelu pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa järjestelyvaraeräneuvottelujen yhteydessä. ja neuvottelusta on laadittu pöytäkirja. Kj:n esitys: Kunnanhallitus hyväksyy pöytäkirjan liitteenä 13 olevat toimenpideohjelman mukaisen palkattoman vapaan, talkoovapaan, säännöt.

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus LHJ:N OSAKASKUNTIEN YHTEISEN JÄTELAUTAKUNNAN VALINTA Kh voimaan astunut jätelaki edellytti yhteisen jätehuoltoviranomaisen perustamista kunnissa, jotka ovat osakkaana samassa jätehuoltoyhtiössä. LHJ:n osakaskuntien yhteinen lautakunta perustettiin osaksi Forssan kaupungin organisaatiota. Yhteisessä jätelautakunnassa on yksi jäsen kustakin yhteistoiminta-alueen kunnasta ja kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Yhteistoiminta-alueen kuntien on huolehdittava, että jäsenet on nimetty viimeistään toimikauden alkaessa. Isäntäkunnan on huolehdittava, että lautakunnan kokoonpano täyttää naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4 a :n vaatimukset. Kj:n esitys: Kunnanhallitus nimeää jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen ko. lautakuntaan toimikaudeksi Päätös: Kunnanhallitus päätti jättää asian pöydälle. Kh 39 Kj:n esitys: Kunnanhallitus nimeää jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen ko. lautakuntaan toimikaudeksi Päätös: Kunnanhallitus nimesi yhteisen jätelautakunnan jäseneksi Katja Karisukkin ja henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Niina Laaksosen toimikaudeksi

17 Kunnanhallitus HOITAJAN TYÖSUHTEEN TÄYTTÖLUPA-ANOMUS / VANHUS- JA VAMMAISTYÖN TEHTÄVÄALUE Kh 40 Kunnanvaltuuston ( ) hyväksymän talouden tasapainottamissuunnitelman mukaisesti vapautuvien työsuhteiden täyttötarve arvioidaan joka kerta, kun työntekijä irtisanoutuu. Lukkarin ryhmäkoti-työtoimintayksiköstä on irtisanoutunut hoitaja lukien. Ryhmäkodissa on seitsemän asukasta ja toisessa tukiasunnossa on asukas. Vammaisten päivä-, työ- ja avotyötoiminnan piirissä on 12 henkilöä. Kehitysvammaisten kuntoutusohjaus, koululaisten iltapäivähoito, intervalliasuminen ja omaishoidon vapaiden järjestäminen on yksikön vastuulla. Kehitysvammahuollon ostopalveluihin ei viime vuosina ole tarvinnut turvautua. Yksikössä on viisi vakanssia; kaksi ohjaajaa ja kolme hoitajaa. Osaavan henkilöstön toimesta yksikön tuottamat palvelut on saatu toimiviksi ja laadukkaiksi. Kj:n esitys: Kunnanhallitus hyväksyy hoitajan toimen täyttämisen.

18 Perusturvalautakunta Kunnanhallitus KUNNALLISEN PERHEPÄIVÄHOIDON KUSTANNUSKORVAUS VUONNA 2013 Pertltk 12 Suomen Kuntaliitto on yleiskirjeellään (4/80/2013) antanut suosituksen kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista vuodelle Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle korvataan lapsen hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES ( ) perhepäivähoitajia koskevan liitteen :n (Perhepäivähoidon kustannuskorvaus) mukaan Suomen Kuntaliiton kulloinkin voimassa olevan perhepäivähoidon kustannuskorvauksia koskevan suosituksen perusteella. Kustannuskorvausten tarkistamisessa käytetään kuluttajahintaindeksiä ja sen alaindeksiä 01 Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat. Oletuksena vuoden 2013 kehityksestä on elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kasvuna on käytetty 3,2 prosentti. Suomen Kuntaliiton yleiskirje (4/80/2013) on esityslistan liitteenä 4. Ptj:n esitys: Perusturvalautakunta esittää kunnanhallitukselle, että ajalla Ypäjän kunnan perhepäivähoitajille suoritetaan kustannuskorvaus edellä selostetun Suomen Kuntaliiton yleiskirjeen (4/80/2013) mukaisesti. Päätös: Päätösesitys hyväksyttiin. Kh 41 Kj:n esitys: Kunnanhallitus hyväksyy perusturvalautakunnan tekemän päätöksen..

19 Kunnanhallitus MUUT MAHDOLLISET ESILLE TULEVAT ASIAT Kh 42 - Kunnanhallitus päätti, että kunnanhallituksen puheenjohtajalla on oikeus myöntää kunnanjohtajan kevään 2013 vuosilomat. -Kunnanjohtajien neuvottelupäivät pidetään Espoossa elokuussa 2013 ja kunnanhalli tus myönsi kunnanjohtaja Vesa Ketolalle oikeuden osallistua kunnanjohtajien neuvot telupäiville.

20 Kunnanhallitus OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA MUUTOKSENHAKUKIELLOT MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: ja 37 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 35, 36 ja HValL 3 :n 1 mom. / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Ypäjän kunnanhallitus Perttulantie YPÄJÄ kunta@ypaja.fi Pykälät: 35, 36 ja Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätösten katsotaan yleisesti tulleen kunnan jäsenten tietoon pöytäkirjan nähtävänäolopäivänä x.x.2012 Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje liitetään pöytäkirjanotteeseen.