PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS Kaavaselostus, luonnos

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan muutos ja laajennus Rantayleiskaavan toteuttaminen Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Rakennettu ympäristö Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallistuminen ja yhteisyösosalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Tavoitteet YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET Kaavan rakenne Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet Maa- ja metsätalousalue Muut alueet Yleismääräykset Puruveden rantayleiskaavan alueella Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET TOTEUTTAMINEN SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN...18 Liitteet: - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartat ja -määräykset

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 1 ( 19 ) KERIMÄEN KUNTA PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Yleiskaavan muutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Kunnanhallitus on päättänyt kaavamuutoksen laadinnan käynnistämisestä , ja 219, , ja 208. Viranomaisneuvottelu on pidetty Valmisteluaineisto on nähtävillä Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.2010 pp.kk TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 1.2 Yleiskaavan muutos ja laajennus Puruveden rantayleiskaavaan on tarkoitus tehdä 9 eri muutosta. Suurin osa muutoksista on teknisiä, alkuperäiseen kaavaan jääneitä virheitä. 1. Hallinto-oikeus on kumonnut tilojen 2:30 ja 2:48 osalta Kerimäen kunnanvaltuuston päätöksen Puruveden yleiskaavan hyväksymisestä. Tilojen alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Tällä kaavalla toteutetaan hallinto-oikeuden päätös rakennuspaikkojen sijoittumisesta. 2. Olemassa olevan rakennuspaikan osoittaminen. 3. Olemassa olevan rakennuspaikan osoittaminen oikealle kohdalle. 4. Rakennuspaikan rajauksen muutos. 5. RA rakennuspaikan rajojen tarkistus. 6. Olemassa olevan rakennuspaikan osoittaminen oikealle kohdalle. 7. Olemassa olevan lomarakennuksen osoittaminen ja saunamerkinnän siirto. 8. Kiinteistörajoissa olleen virheen korjaaminen kartalle ja rakennusoikeuksiin. Osoitetaan uusi rakennuspaikka. 9. Matkailupalveluiden alueen laajentaminen

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 2 ( 19 ) 1.3 Rantayleiskaavan toteuttaminen Kuva: Kaavamuutos- ja laajennus alueiden sijainti. Rantayleiskaavan muutosta ja laajennusta voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. Kaavamuutos laaditaan oikeusvaikutteisena. 2 Lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueiden yleiskuvaus Ympäristö Maanomistus Muutos alueet ovat suurelta osin rakennettuja tai maa- ja metsätalous käytössä. Muutos alueiden läheisyydessä sijaitsee olemassa olevaa rakennuskantaa. Suunnittelualueella on laadittu luonnonympäristön selvitys rantayleiskaavan laadinnan yhteydessä. Anniahonniemessä on havaittu valkoselkätikan pesintä. Alue on ns. kakkosluokan kohde. Alue oli määräaikaisesti suojeltu maanomistajan hakemuksesta. Määräaika on kulunut nyt umpeen. Muuten alueelta ei ole löytynyt arvokkaita luontokohteita. Alueet ovat yksityisessä omistuksessa.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 3 ( 19 ) Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Kaava-alue ja sen ympäristö on tyypillistä haja-asutusaluetta. Muutosalueiden lähistöllä on muita loma-asuntoja ja asuinrakennuksia. Palvelut Alueen palvelut haetaan Kerimäen taajamasta. Liikenne Muutosalueille on olemassa kattavat tieyhteydet Tekninen huolto Alueella ei ole vesi- tai viemäriverkkoa. 2.2 Suunnittelutilanne Suunnitelmat ja päätökset, jotka koskevat kaavamuutosaluetta Suunnitelma Hyväksymis-/ vahvistuspäivä Etelä-Savon seutukaava Ympäristöministeriö Puruveden rantayleiskaava Kunnanvaltuusto vahv Rakennusjärjestys Valtuusto hyv Etelä-Savon seutukaava Etelä-Savon seutukaavassa muutosalueita ja rantayleiskaavaa koskevat seuraavat varaukset: 1) Ei varauksia 2) Ei varauksia 3) Hytermänselän loma-asuntoalue (RA ) 4) Ei varauksia 5) Kumpurannan loma-asuntoalue (RA ) 6) Kömpyränniemen pohjavesialue (pv 14.71) ja Kömpyränniemen arvokas harjumaisema (ah ) 7) Ei varauksia 8) Rauvanniemen loma-asuntoalue (RA ) 9) Ruokolahden kylämaisema (km ) Seutukaavan suunnittelumääräykset ja suositukset ovat seuraavat:

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 4 ( 19 ) Loma-asuntoalue Merkinnällä osoitetaan loma-asutukseen alueita, jotka sisältävät myös alueen toiminnoille tarpeelliset liikenneväylät ja -alueet, palvelu- ja virkistysalueet sekä alueeseen kuuluvat maa- ja metsätalousalueet. Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan alueet, joille ei tule sijoittaa pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavaa toimintaa ja joilla maa-ainesten ottaminen tulisi sallia vain, mikäli se ei vaaranna pohjaveden laatua tai vähennä saatavan pohjaveden määrää. SUOSITUS Alueelle tulisi laatia yksityiskohtainen suojelusuunnitelma, josta ilmenee vedenottamoalueet sekä lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet. Suunnitelmalla tulisi estää sellainen toiminta, joka voi huonontaa alueelta saatavan veden laatua tai vähentää sen määrää. Arvokas harjumaisema Merkinnällä osoitetaan harjualueita tai muita geologisia muodostumia, joilla soranotosta saattaa aiheutua maa-aineslaissa mainittuja seurauksia. Arvokas kulttuurimaisema SUUNNITTELUMÄÄRÄYS Alueen käytön suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon ympäristön- ja maisemansuojelun näkökohdat. RAKENTAMISMÄÄRÄYS Rakentamisessa on noudatettava alueen rakentamisperinnettä. SUOSITUS Etelä-Savon maakuntakaava Metsänhoidossa tulisi noudattaa yleisiä maisemanhoidollisia periaatteita (metsäkeskus Tapion, metsähallituksen jne. ohjeet). Maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä-Savon maakuntakaavan Kaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavassa on tehty seuraavat suunnittelualuetta koskevat aluevaraukset: 1) Ei varauksia 2) Ei varauksia 3) Ei varauksia 4) Ei varauksia

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 5 ( 19 ) 5) Ei varauksia 6) Pohjavesialue (pv 271), arvokas geologinen muodostuma (ge 495), Salpalinja 7) Ei varauksia 8) Ei varauksia 9) Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue (ma 555), Salpalinja Maakuntakaavan suosituksen ja määräykset ovat seuraavat: Pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys Alueelle ei tule sijoittaa pohjaveden laadulle vaaraa aiheuttavaa toimintaa. Maa-ainesten ottaminen tulee sallia vain maisemointialueille, mikäli se ei vaaranna pohjaveden laatua tai vähennä saatavan pohjaveden määrää. Suositus Alueelle tulisi laatia suojelusuunnitelma. Arvokas geologinen muodostuma Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita harjualueita. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maisemakuvan, luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Suositus Erityisesti on huomiota kiinnitettävä ehjien harjumuodostumien säilymiseen ja pohjaveden suojeluun. Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue Osa-alueen erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, jolla osoitetaan maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alueeseen sisältyvät yksittäiset arvokohteet on lueteltu ja esitetty kohdeluettelossa.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 6 ( 19 ) Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset Puruveden yleiskaava Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Kuva 2: Muutos alue 1:n rajaus.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 7 ( 19 ) Kuva 3: Muutos alue 3:n rajaus Kuva 4: Muutosalue 4:n rajaus

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 8 ( 19 ) Kuva 5: Muutosalue 5:n rajaus. Kuva 6: Muutosalue 6:n rajaus

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 9 ( 19 ) Kuva 7: Muutosalue 7:n rajaus. Kuva 8: Muutosalue 8:n rajaus.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 10 ( 19 ) Kuva 9: Muutosalue 9:n rajaus. 3 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun vaiheet 3.1 Yleiskaavan muutoksen suunnittelun tarve Puruveden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen kaavassa havaittiin epätarkkuuksia sekä muutamia virheitä. Yleiskaavan muutoksella korjataan kyseiset virheet. Matkailupalveluiden alueen laajentaminen on tullut ajankohtaiseksi vasta Puruveden yleiskaavan hyväksymisen jälkeen. Kaavalla osoitetaan tarvittava alue matkailupalveluiden alueeksi. Hallinto-oikeus on antamalla päätöksellään kumonnut Kerimäen kunnanvaltuuston päätöksen tilojen 2:30 ja 2:48 osalta Puruveden yleiskaavan hyväksymisestä. Hallinto-oikeus katsoi, että tilojen alueelle on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka rakentamisen kannalta huonolle paikalle ja tästä syystä Puruveden rantayleiskaava aiheuttaa tilojen omistajille kohtuutonta haittaa. Tällä yleiskaavalla osoitetaan tilojen 2:30 ja 2:48 alueille Puruveden rantayleiskaavaehdotuksen mukainen määrä rakennuspaikkoja ja sijoitellaan ne rakentamiseen soveltuville alueille.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 11 ( 19 ) 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Alueen suunnittelu koskettaa alueella asuvia ihmisiä. Seuraavassa luettelossa on listattu ne tahot, joiden oloihin tai etuihin suunnitelmalla on vaikutusta ja joilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun: 3.3 Osallistuminen ja yhteistyöosalliset Vireilletulo 1. Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat 2. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset 3. Kunnan luottamuselimet 4. Kunnan eri hallintokunnat 5. Viranomaiset (Etelä-Savon ympäristökeskus, Etelä- Savon liitto, Maakuntamuseo) Yleiskaavan ja yleiskaavamuutoksen valmisteluaineistoja osallistumis- ja arviointisuunnitelma esitetään samanaikaisesti. Vireilletulosta on ilmoitettu paikallislehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kunnan päätöksellä. Valmisteluaineisto on nähtävillä Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk.2010 pp.kk TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta pyydetään lausunnot asianosaisilta viranomaisilta. 3.4 Tavoitteet Yleiskaavamuutoksen ja laajennuksen tavoitteet on esitelty kappaleissa 1.2 ja YLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET 4.1 Kaavan rakenne Kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen lukumäärä, sijainti sekä matkailupalveluiden aluevaraus olisi voitu tehdä voimassa olevan yleiskaavan laadintavaiheessa. Määräykset ovat voimassa olevan rantayleiskaavan mukaiset. Kaava ei aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Kaava toteuttaa voimassa olevan rantayleiskaavan tavoitteet.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 12 ( 19 ) 1. Puruveden rantayleiskaavasta on tehty valitus tilojen 2:48 ja 2:30 osalta koskien juuri rakennuspaikan sijoittumista. Hallinto-oikeus kumosi Kerimäen kunnanhallituksen tekemän päätöksen uuden rakennuspaikan huonon sijainnin vuoksi. Yleiskaavan laajennuksella osoitetaan Puruveden rantayleiskaavan ehdotuksen mukainen määrä rakennuspaikkoja rakentamiseen soveltuville alueille. 2. Olemassa olevan rakennuspaikan osoittaminen kaavassa. Kyseisen tilan alueelle on alkuperäisessä Puruveden rantayleiskaavassa osoitettu yksi olemassa oleva rakennuspaikka. Tilan alueella on todellisuudessa kaksi olemassa olevaa rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksessa osoitetaan molemmat rakennuspaikat. Rakennuspaikkojen osoittaminen olisi ollut mahdollista jo alkuperäisen kaavan laadintavaiheessa. Kaavan muutos ei riko Puruveden yleiskaavan tavoitteita. 3. Olemassa olevan rakennuspaikan osoittaminen oikealle kohdalle. Puruveden yleiskaavassa on osoitettu rakennuspaikka väärälle kohdalle. Rantayleiskaava muutoksella rakennuspaikkaa siirretään. 4. Rakennuspaikan rajauksen muutos Rakennuspaikkaa kavennetaan hieman. 5. Rakennuspaikan rajojen tarkistus Puruveden yleiskaavassa on muodostettu yhtenäinen 9:n raken nuspaikan kortteli. Tarkoituksena on ollut muodostaan alueelle 5:n ja 3:n rakennuspaikan korttelit. Kortteleiden välinen avokallioalue jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Korttelirajat tarkastetaan samalla kiinteistörajojen mukaisiksi 6. Olemassa olevan rakennuspaikan osoittaminen oikealle kohdalle. Puruveden rantayleiskaavassa olemassa oleva rakennuspaikka on osoitettu Kömpyränniemen väärälle puolelle. Muutoksella korttelialue siirretään oikealle kohdalle. 7. Olemassa olevan lomarakennuksen osoittaminen ja saunamerkinnän siirto Tilalle 7:47 on myönnetty rakennuslupa lomarakennukselle. Voimassa olevassa kaavassa tilalle on merkitty saunarakennuksen rakennuspaikka. Kaavamuutoksella tilan alueelle osoitetaan lomarakennuspaikka. Tilan alueelle ei Puruveden rantayleiskaavassa ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja. Saunarakennus kuuluisi tilan 7:48 alueelle. Puruveden rantayleiskaavan mukaisesti rannalle on voitu sijoittaa saunarakennus silloin kun varsinainen muu rakennusoikeus on sijoitettu rannan ulkopuolelle. Kaavamuutoksella sauna merkintää siirretään tilan etelärajalle. 8. Kiinteistörajoissa olevan virheen korjaaminen kartalle ja rakennusoikeuksiin. Puruveden rantayleiskaavaa tehtäessä oli käytössä olevassa kiinteistöraja-aineistossa selkeä virhe. Virhe koskee tiloja 11:8 ja 11:26. Rajankäynnissä em. tilojen raja siirtyi 100m pohjoiseen. Tällä muutoksella on jo vaikutusta rakennusoikeuksiin. Selvityksen mukaan: Tilan 11:8 uudeksi rakennusoikeudeksi muodostuu 1,33 + (6*0,1) = 1,93 rp eli pyöristettynä 2 rakennuspaikkaa.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 13 ( 19 ) Tilan 11:26 kantatilan rakennusoikeus pienenee 3,44 (6*0,1) = 2,84 rp eli pyöristettynä 3 rakennuspaikkaa. Maanomistajakohtaisen tarkastelun perusteella tilan 11:26 omistajalle kuuluu edelleen 7 uutta rakennuspaikkaa ja 1 olemassa oleva paikka ja tilan 11:8 omistajalle 2 rakennuspaikkaa. 9. Matkailupalveluiden alueen laajentaminen Ollilan alueella toimivan matkailuyrittäjän tavoitteena on kasvattaa mykyaikaista matkailun majoituskapasiteettia kaavoittamalla eiomarantaisia matkailua palvelevia, ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia rakennuspaikkoja ja oheistoiminta-alueita. Tällä hetkellä laajennusalue on yleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Kaavamuutoksella mahdollistetaan alueen käyttäminen caravan-toimintaan. 4.2 Aluevarausten pääperustelut Asuntoalueet AM Maatilojen talouskeskusten alue Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen liittyvää pysyvää asutusta sekä maa- ja kalastustilojen talouskeskuksia varten. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta palvelevia tuotanto- ja talousrakennuksia sekä enintään kaksi asuinrakennusta ja käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Alueelle saa rakentaa myös ympäristöä häiritsemättömiä työtiloja, mikäli toiminta ja rakentaminen sopeutuu ympäristöön ja alueen maisemallisiin arvoihin. Alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Asuinrakennukset tulee sijoittaa siten, että ne muodostavat yhtenäisen taloryhmän rakennuspaikan maataloutta palvelevien rakennusten kanssa. Kaavassa on osoitettu sisämaahan yksi maatilojen talouskeskusten alue. RA Loma-asuntoalue Loma-asuntoalue sijaitsee mantereella tai saarissa, joihin on olemassa kiinteä ajoyhteys. Uuden rakennuspaikan pienin koko on m 2. Omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan vähimmäispituus on 40 metriä. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on vähintään m2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 kerros-m2. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä m2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.04 mukaan. Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on välillä m2, niin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 kerros-m2.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 14 ( 19 ) Mikäli rakennuspaikan pinta-ala on pienempi kuin m2, niin lasketaan rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus tehokkuusluvun (kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan) e 0.04 mukaan. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden loma-asunnon, aitan sekä saunarakennuksen ja muita talousrakennuksia. Erillisten rakennusten lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunto saa olla kooltaan enintään 100 kerros-m 2. Mikäli loma-asunto sijaitsee yli 50 m rannasta, se saa olla kooltaan enintään 150 kerros-m 2. Aitta saa olla kooltaan enintään 30 kerros-m 2 ja erillinen saunarakennus enintään 30 kerros-m 2. Kaikki rakennukset saunarakennusta lukuunottamatta on sijoitettava samaan taloryhmään. Uudet rakennuspaikat on osoitettu erikseen. Kaavamuutoksen myötä lomarakennuspaikkojen lukumäärä kasvaa 3:lla kappaleella sa saunarakennuksen paikka Alueelle saa rakentaa yhden enintään 30 kerros-m 2 :n suuruisen yksikerroksisen saunarakennuksen. Saunarakennusta ei saa erottaa itsenäiseksi tilaksi. Kaavassa on osoitettu yksi saunarakennuksen paikka. RM Matkailupalveluiden alue Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että tätä yleiskaavaa ei ole laadittu siten, että yleiskaavaa voitaisiin käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena RM-alueella. Matkailupalveluiden alueeksi on osoitettu Ollilan tilan ranta-alue Maa- ja metsätalousalue M Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- tai P-alueille. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Alue sijaitsee n 200 metrin rantavyöhykkeen ulkopuolella. Kaavamuutoksella on osoitettu Puruveden rantayleiskaavan perusteiden mukaisesti maa- ja metsätalousalueet.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 15 ( 19 ) Muut alueet MY-2 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamista varten. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että muu kuin alueen pääkäyttötarkoituksen tarpeita varten tapahtuva rakentaminen on kielletty. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty maanomistusyksiköittäin AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1, RA-3, RA-4, RA-5, RM- tai P-alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 43.2 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty maaperän kaivaminen, louhiminen, tasoittaminen, täyttäminen sekä muut alueen luonnontilaa vaarantavat toimenpiteet ilman kunnan myöntämää maisematyölupaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.1 :n nojalla määrätään, että alueella on kielletty teleliikennemastojen rakentaminen. Kömpyränniemen alue on kaavassa osoitettu MY-2 alueeksi. luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Mahdollinen metsälain 10 :n tai luonnonsuojelulain 29 :n mukainen kohde tai joku muu ympäristö-, luonto- tai maisema-arvoiltaan merkityksellinen kohde. Kohteen ominaispiirteitä ei saa heikentää. Anniahonniemen arvokas luontokohde on kaavassa osoitettu luo merkinnällä Yleismääräykset Puruveden rantayleiskaavan alueella Rakennusten vähimmäisetäisyydet keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta ovat: sauna 15 m asuinrakennukset 40 m ja loma-asunnot 30 m, kun kerrosala alle 120 m2 ja 40 m. kun kerrosala yli 120 m2 muut rakennukset 20 m Rakennukseen kuuluvan katetun kuistin koko saa olla enintään puolet rakennuksen kerrosalasta, mikäli rakennus sijaitsee 30 m lähempänä rannasta. Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää määräyksestä poikkeuksen, jos ratkaisu parantaa rakennuksen sopeutumista maastoon ja maisemaan. Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- ja P-alueilla rakennuspaikan rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 16 ( 19 ) Rantametsiä tulisi käsitellä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti ja siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukaisuuteen. Maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 :n nojalla määrätään, että AM-, AO-, RA-, RA-1-, RA-3- ja RA-4- alueilla sekä niillä RM-alueilla, jotka on tarkoitettu vuokramökkitoimintaa varten, tätä osayleiskaavaa saadaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen radonhaitta. Mikäli rakennuspaikka tarvitsee liittymän yleiselle tielle, niin rakennuslupavaiheessa on neuvoteltava tiepiirin kanssa liittymäluvasta. Kyläalueille ja muilla lähekkäin olevilla rakennuspaikkojen alueilla liittymät on ryhmiteltävä ja liittymäluvasta on neuvoteltava tiepiirin kanssa ennen ensimmäisen rakennusluvan toteuttamista. Vesihuoltoa koskevat määräykset Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositellaan alueittain yhteistä talousveden hankintaa sekä jätevesien käsittelyä. Ennen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja tarkemmalla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä aiheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on kunnassa hyväksyttävä. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteuttavat vaihtoehdot: Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan (30 m), talousvesikaivoon (50 m) ja naapurin rajalle (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 17 ( 19 ) sijoitettava niin etäällä naapurin rajasta, ettei naapurin pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Umpikaivo on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. Maatuvia jätteitä varten tulee rakentaa asianmukainen komposti, johon kuivakäymälä voidaan tyhjentää. Kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja talousvesikaivosta. Palamattomat ja maatumattomat sekajätteet tulee toimittaa kunnallisen jätteenkeräyksen piiriin. 4.3 Kaavan vaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen VAT vuoksi Toimiva-aluerakenne Kaava ei vaaranna asumisen ja elinkeinon harjoittamista alueella. Kaava ei myöskään vaaranna Vuoksen vesistöalueen erityispiirteitä tai kylä- ja kulttuuriympäristöjä. Alueelta ei myöskään tunneta hylkyrekisterikohteita tai muinaismuistokohteita. Kaavalla vapaanrannan määrä vähenee hieman, mutta väheneminen ei vaaranna osayleiskaava-alueen virkistyskäyttöä. Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin olemassa olevan rakennuskannan välittömään läheisyyteen. Kaava ei synnytä yksittäisiä rakennuspaikkoja jotka olisivat irrallaan olevasta rakenteesta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat alueella eivät sijaitse tulvaherkillä alueilla. Tulvat eivät pääse aiheuttamaan suunnittelualueella haittoja. Kaavalla rakentamiseen osoitetut alueet eivät ole rankkasateiden tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen kannalta arkoja alueita. Kaavan toteuttaminen ei lisää rankkasateiden, tulvien tai myrskyjen aiheuttamien tuhojen riskiä Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on kaavassa sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin, jolloin virkistyskäyttöön soveltuvan rantaviivan määrä jää mahdollisimman suureksi. Rakennuspaikkojen sijoittelu mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien puhdistusjärjestelmän rakentamisen tarvittaessa alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei aiheuta pintavesien heikentymistä alueella. Pohjaveden laatu ja säilyminen on turvattu kaavamääräyksillä.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 18 ( 19 ) Yleiskaavalla ja yleiskaavan muutoksella ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja merkittävälle harjualueelle Kömpyränniemeen Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Etelä-Savon seutukaavassa tai maakuntakaavassa alueisiin ei kohdistu aluevarauksia. Puruveden rantayleiskaavassa osalle suunnittelualuetta on osoitettu lomarakentamista. Yleiskaavalla ja yleiskaavan muutoksella ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset maisemaan Taloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Luonnon monimuotoisuus ei vähene, koska rakennuspaikat on sijoitettu arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Yleiskaavalla ja yleiskaavamuutoksella rakennuspaikkoja siirretään hieman verrattuna voimassa olevaan yleiskaavaan ja osoitetaan rakennuspaikat jo rakennetuille kohdille. Kaavamuutoksella ei ollen ole merkittäviä muutoksia maisemaan verrattuna voimassa olevan yleiskaavan tilanteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Kaavamuutos ei vaikuta ympäristön virkistysalueisiin eikä ulkoilureitteihin. Kaava ei toteutuessaan heikennä alueen sosiaalisen ympäristön turvallisuutta. Vapaan rantaviivan määrä ei vähene kaavamuutoksen myötä. 5 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamääräykset ovat liitteenä. Kaavamääräykset ovat Puruveden rantayleiskaavan mukaisia. Yleismääräyksissä on ohjeet jäte- ja vesihuollosta ja metsänkäsittelystä sekä yleiset ohjeet rakennusten ulkoasuun vaikuttavista seikoista. 6 TOTEUTTAMINEN Kaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 7 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN Kaavamuutos on lähtenyt vireille kunnan päätöksellä. Valmisteluaineisto on nähtävillä Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. - pp.kk TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus, luonnos 19 ( 19 ) ssa FCG Finnish Consulting Group Oy Timo Leskinen Aluepäällikkö, DI Simo Kaksonen Suunnittelija, tekn. yo