H < ^^ p^ ^os. c^ z -^u. ^. w

Transkriptio

1 H < y^ ^^ p^ ^os c^ z -^u ^z ^. w ^ä

2 JOHDANTO Yhd-istyneitten Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Unescon, yleiskokouksen 20. istunto hyväksyi tämän peruskirjan Pariisissa marraskuun 21 päivänä Yleiskokous totesi, että Yhdistyneitten Kansakuntien peruskirjassa maailman kansat ovat tuoneet julki uskonsa ihmisen perusoikeuksiin ja ihmisen arvoon yksilönä sekä päättäneet edistää sosiaalista kehitystä ja parantaa ihmisten elinehtoja. Ihmisoikeuksien y1eismaailmallisen julistuksen mukaan taas jokaisella ihmisellä on oikeus kaikkiin siinä lueteltuihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erottelua. Unescon yleiskokous uskoi myös ihmisoikeuksien toteutumisen välttämättomänä edellytyksenä olevan, että jokaisella tulee olla vapaus kehittää fyysisiä, älyllisiä ja moraalisia voimavarojaan ja että kaikille ihmisille taataan mahdollisuus osallistua liikuntakasvatukseen ja urheiluun. Lisäksi kokouksessa korostettiin sitä, että ihmisen fyysisten, älyllisten ja moraalisten voimavarojen kehittäminen parantaa elämisen laatua sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Liikuntakasvatuksen ja urheilun tulisi, osaltaan tehokkaammin edistää niiden inhimillisten perusarvojen tuntemusta, joille kansojen täysipainoinen kehittyminen rakentuu. Tämän mukaisesti yleiskokous korosti sitä, että liikuntakasvatuksen ja urheilun tulisi pyrkiä edistämään yhä läheisempää yhteyttä sekä kansojen että yksilöiden välillä yhdessä epäitsekkään kilpailun, solidaarisuuden, veljeyden, keskinäisen kunnioituksen ja ymmärtämyksen sekä yksilön koskemattomuuden ja ihmisarvon kunnioittamisen kanssa.

3 Kokous totesi, että teollisuusmama ja kehitysmailla on yhtäläinen velvollisuus kaventaa niitä eroja, joita on yhä olemassa liikuntakasvatukseen ja urheiluun osallistumismahdonisuuksien vä- 1i'11ä en" maissa. Lisäksi todettiin, että liikunnan ja urheilun 11-ittäRn'nen läheisesti luonnonympäristöön rikastuttaa niitä ja on omiaan herättämään kunnioitusta maapallon luonnonvaroja ja niiden säilyttämistä kohtaan, jolloin vasta luonnonvaroja voidaan käyttää koko ihmiskunnan hyväksi. lisiä ja moraalisia voimavaroja liikuntakasvatuksen ja urheilun avulta tulisi taata sekä koulun piirissä että muilla yhteiskuntaelämän aloilla. 1.2 Jokaiselta tulee olla mahdollisuus oman maansa urheilupennteen mukaisesti harrastaa liikuntaa ja urheilua, kehittää fyysista kuntoaan ja päästä urheilussa taipumuksiaan vastaavalle taso11e. Vaikka koulutusta ja kasvatusta toteutetaan käytännössä eri tavoilla maailman eri maissa, Unescon yleiskokous totesi olevan aivan ilmeistä, etteivät liikuntakasvatuksen ja urheilun vaikutukset koskaan rajoitu fyysiseen hyvinvointiin ja terveyteen, vaan että ne edistävät myös ihmisen täysipainoista ja tasapuolista kehittymistä. Lopuksi todettiin tarvittavan vietä suunnattomia ponnisteluja, ennen kuin oikeus liikuntakasvatukseen ja urheiluun voi toteutua kaikkien ihmisten kohdalla. Liikuntakasvatuksesta ja urheilusta vastaavien kansainvälisten valtiollisten ja yksityisten järjestöjen yhteistyöltä todettiin olevan suuri merkitys kansojen väliselle rauhalle ja ystävyydelle. Kaikkeen edeltä lausuttuun viitaten Unescon yleiskokous hyväksyi tämän kansainvälisen peruskirjan, jonka avulla pyritään edistämään liikuntakasvatusta ja urheilua sekä palvelemaan koko ihmiskuntaa. Samalla yleiskokous kehotti hallituksia, kansalaisjärjestöjä, kasvattajia, perheitä ja yksityisiä ihmisiä noudattamaan tätä peruskirjaa sekä levittämään sen sisältämiä ajatuksia ja toteuttamaan niitä käytännössä. 1 ARTIKLA: Liikunnan ja urheilun harrastaminen on jokaiselle kuuluva perusoikeus. 1.1 Jokaisetta ihmisellä on oikeus osallistua liikuntakasvatukseen ja urheiluun, jotka ovat välttämättömiä ihmisen persoonallisuuden täysipainoiselle kasvamiselle. Mahdollisuus kehittää fyysisiä, ä1y1-1.3 Nuorille, myös alle kouluikälsnie, vanhuksille ja vamnaisille tulee järjestää erityisiä tilaisuuksia kehittää persoonallisuuttaan heidän edehytyksiinsä soveltuvien liikuntakasvatus- ja urheituohjelmien avulla. 2 ARTIKLA: Yleisessä koulutusjärjestelmässä liikuntakasvatus ja urheilu ovat olennainen osa elinikäistä kasvatusta. 2.1 Liikuntakasvatuksen ja urheilun, jotka ovat olennainen osa kasvatusta ja kulttuuria, tulee kehittää jokaisen ihmisen kykyjä, tahdonvoimaa ja itsekuria, min että hänestä tulee yhteiskuntaan sopeutunut jäsen. Liikunnan ja urheiluharrastuksen jatkuvuudesta läpi elämän tulee huolehtia kokonaisvaltaisen ja demokraattisen kasvatuksen avulla. 2.2 Yksilötasolla liikuntakasvatus ja urheilu ylläpitävät terveyttä ja kohentavat sitä, tarjoavat terveellistä vapaa-ajan toimintaa ja auttavat ihmistä selviytymään nykyaikaisen elämän vastuks;i$ta. Yhteisötasolla taas ne rikastuttavat sosiaalisia suhteita ja kehittävät reilun pelin henkeä, joka on välttämätöntä sekä urheilussa että muussa yhteiskuntaelämässä. 2.3 Jokaisessa koulutusjärjestelmässä tulee Hikuntakasvatuksetle ja urheilulle antaa niille kuuluva paikka ja merkitys. Näin saadaan aikaan sopiva tasapaino liikunnan ja kasvatuksen muiden osatekijöiden välillä.

4 ARTIKLA: Liikuntakasvatus- ja urheiluohjelmien tulee vastata yksilöiden ja yhteiskunnan tarpeita. saaneille henkilöille tulee sitten antaa heidän suorittamiansa tehtäviä vastaava asema. 3.1 Liikuntakasvatus- ja urhei1uohje1mat tulee suunnitella niin, että ne vastaavat niihin osallistuvien edellytyksiä ja henkilökohtaisia tarpeita sekä kunkin maan instituutioiden ominaispiirteitä sekä kulttuuri-, talous-, sosiaali- ja ilmasto-olosuhteita. Ohjelmissä on etusija annettava yhteiskunnan vähäväkisten vaatimuksille. 3.2 Yleisessä kasvatustapahtumassa liikuntakasvatus- ja urheituohjelmien tulee olla sekä sisällöltään että ajoitukseltaan sellaisiä, että ne ovat omiaan tukemaan ihmisyksilon täysipainoiseen kehittymiseen johtavia elintapoja ja käyttäytymismalleja. 3.3 K-ilpaurheilunkin, johon sisältyy näytöksenomaisia piirteitä, tulee aina pyrkiä olympia-aatteen mukaisesti palvelemaan urheilun kasvatuksellista päämäärää, jonka huipentuma se on. Hyötyä tavoittelevat kaupalliset etunäkökohdat eivät saa mniään tavoin vaikuttaa kilpaurheiluun. 4 ARTIKLA: Vain pätevien henkilöiden tulee hoitaa Irikuntakasvatuksen ja urheilun opetus-, valmennus- ja hallintotehtäviä. 5 ARTIKLA: Riittävät tilat ja varusteet ovat välttämättömiä liikuntakasvatukselle ja urheilulle. 5.1 Sekä koulussa että koulujen ulkopuolelta toteutettavia ohjel mia varten tulee hankkia riittäviä tiloja ja sopivia varusteita, niin että urheilun ja liikunnan harrastaminen voisi olla sekä tehokasta että turvallista. 5.2 Hallitusten, julkisten viranomaisten, koulujen ja ao. yksityisten laitosten tulee kaikilla tasoilta voimat yhdistäen tehdä yhdessä suunnitelmia, joiden avulla liikuntaa ja urheilua varten saadaan riittävästi tiloja, laitteita, varusteita ja välineitä, joita voidaan myös käyttää hyväksi mahdollisimman tehokkaasti. 5.3 Sekä maaseudun että kaupunkien kehittämissuunmtelmissa tu- 11si ottaa huomioon liikuntakasvatuksen ja urheilun pitkäntähtäyksen tarpeet tilojen, laitteiden, varusteiden ja välineiden puolesta, samalla kun hyödynnetään luonnonympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. 4.1 Kaikilla niniä, jotka ammatikseen vastaavat liikuntakasvatuksesta ja urheilusta, tulee o11a asianmukainen pätevyys ja koulutus. Opetus-, valmennus- ja hahintohenkilökunta tulee valita huolellisesti, sitä tulee olla riittävästi ja si11e tulee antaa sekä perus- että jatkokoulutusta riittävän erikoistumisasteen saavuttamiseksi. 4.2 "Vapaaehtoinen" henkilökunta, kun se on saanut riittävän koulutuksen ja kun sitä valvotaan asianmukaisesti, voi antaa verrattoman panoksen urheilun kokonais kehitykseen ja rohkaista ihmisiä osatlistumaan liikunta- ja urheilutoiimntoihin ja niiden järjestämiseen. 4.3 Liikuntakasvatus- ja urhe-iluhenkllöstön kouluttamista varten on luotava tarkoituksenmukainen koulutusjärjestelmä. Koulutuksen 6 ARTIKLA: Tutkimus ja seuranta ovat välttämättömiä tiikuntakasvatuksen ja urheilun kehittämisessä. 6.1 Liikuntakasvatus- ja urheilututkimuksen ja -seurannan tulisi edistää kaikkia urheilumuotoja, kohentaa liikuntaa ja urheilua harrastavien terveyttä ja turvallisuutta, parantaa harjoitusmenetelmiä sekä kehittää hallinto- ja johtamiskäytäntöä. Koko kou1utusjärjestelmä hyötyy uudistuksista, jotka tähtäävät parempiin opetusmenetelmiin ja suoritustasoihin. 6.2 Tieteellistä tutkimusta, jonka yhteiskunnallista merkitystä ei tulisi aliarvioida tallakaan alalla, tulisi ohjata sellaiseen

5 suuntaan, ettei väänä sovellutuksia sallita liikuntakasvatuksen ja urheilun alalla. 7 ARTIKLA: Tiedotus ja dokumentaatio edistävät liikuntakasvatusta ja urheilua. 7.1 Liikuntakasvatusta ja urheilua koskevan tiedon kokoaminen ja jakaminen on erittäin tärkeätä. Erityisesti on tarpeen levittää tietoa niistä tuloksista, joita on tutkimuksen avulla saavutettu eri ohjelmista sekä kokeilu- ja muusta toiminnasta. säännösten täytäntöönpanoa, aineellisen avun antamista sekä kaikenlaisten muiden tuki- ja valvontatoimenpiteiden hoitamista. Viranomaisten tulee myös toteuttaa sellaisia valtiontalouden vero- ym. toimenpiteitä, jotka edistävät näitä tukitoimia. 9.2 Kaikkien liikuntakasvatuksesta ja urheilusta vastaavien elinten ja laitosten velvollisuutena on edistää elinikäisen kasvatuksen puitteissa johdonmukaisten, kokonaisvaltaisten ja hajautettujen toimintasuunnitelmien toteuttamista, niin ettei katkaista pakollisten liikuntamuotojen ja omaehtoisesti harjoitettujen 1iikuntamuotojen välistä jatkuvuutta, vaan että ne pystytään sovittamaan yhteen koko eliniän jatkuvaksi kokonaisuudeksi. 8 ARTIKLA: Joukkotiedotusvälineiden tulisi vaikuttaa myonteisesti liikuntakasvatukseen ja urheiluun. 8.1 Vaikka ei halutakaan kiistää tiedonvälityksen vapautta, on kuitenkin pidettävä välttämättömänä, että jokainen tiedotusvälineiden palveluksessa oleva tiedostaa liikuntakasvatuksen ja urheilun yhteiskunnalliseen merkitykseen, inhimilliseen päämäärään ja moraalisiin arvoihin liittyvän vastuunsa. 8.2 Jotta voitaisiin vaikuttaa myönteisesti liikuntakasvatukseen ja urheiluun sekä turvata puolueeton ja asiallinen tiedonvälitys, joukkotiedotusvälineiden ja urheilun asiantuntijoiden välisten suhteiden tulisi olla läheiset ja perustua keskinäiseen luottamukseen. Toimittajien koulutukseen voisi sisältyä liikuntakasvatukseen ja urheiluun liittyviä aineksia. 10 ARTIKLA: Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä tiikuntakasvatuksen ja urheilun yleismaailmalliselle ja tasapainolse11e kehittämiselle Sekä vattioitten että niiden alueellisten ja kansainvätisten järjestöjen - olivatpa ne sitten kansalaisjärjestöjä tai hatlitustenvälisiä järjestöjä - joissa on liikunnasta kiinnostuneiden maiden edustus ja jotka ovat vastuussa liikuntakasvatuksesta ja urheilusta, tulee antaa liikuntakasvatukselle ja urhei- 1u11e entistä huomattavampi asema kansainvälisessä kahdenkeskisessä ja monenkeskisessä yhteistyössä Vain epäitsekkäitten vaikuttimien tulee olla kansainvälisen yhteistyön pontimena, jotta voitaisiin edistää ja tukea omaehtoista kehitystä liikunnan ja urheilun alalta. 9 ARTIKLA: Kansalliset instituutiot näyttelevät tärkeätä osaa liikuntakasvatuksessa ja urheilussa. 9.1 Sekä kaikentaso-i sten julkisten viranomaisten että enkoistuneiden kansalaisjärjestöjen tulee tukea sellaisia liikunta- ja urheilutoimintoja, joiden kasvatuksellinen arvo on ilmeisin. Viranomaisten ja järjestöjen tehtäviin kuuluu lainsäädännön ja muiden 10.3 Yhteistyön avulta ja yhteneväiset edut tunnustamalla voivat kaikki kansat osallistua - liikuntakasvatuksen ja urheilun yteismaailmalliseha kielellä - pysyvän rauhan, keskinäisen kunnioituksen ja ystävyyden säilyttämiseen maailmassa ja min luomaan myönteistä ilmapiiriä kansainvälisten ongelmien ratkaisemiselle. Tällainen läheinen yhteistyö kaikkien asiasta kiinnostuneiden kansallisten ja kansainvälisten, valtionisten ja yksityisten

6 elinten välillä, joka perustuu kunkin osapuolen erityispätevyyden kunnioittamiseen, edistää vääjäämättömästi liikuntakasvatuksen ja urheilun kehitystä kaikkialta maailmassa. ISBN ISSN Helsingin yliopiston monistuspalvelu Painatusjaos Helsinki 1983