LIITY AKL:N JÄSENEKSI!

Transkriptio

1 ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITTO ry Rauhanasema, Veturitori Helsinki puh , fax AKL-Turku AKL-Jyväskylä PL Jyväskylä AKL-Vaasa PL Vaasa akl.vaasa@aseistakieltaytyjaliitto.fi AKL-Rovaniemi PL Rovaniemi akl.roi@aseistakieltaytyjaliitto.fi LIITY AKL:N JÄSENEKSI! Toimimme lähes yksinomaan vapaaehtoisvoimin, joten jokaisen tuki on tarpeen! AKL:n jäseneksi voi liittyä maksamalla jäsenmaksu. Maksuun sisältyy neljä kertaa vuodessa ilmestyvä antimilitaristinen kulttuurilehti Sivari&Totaali. Maksun voi toimittaa käteisellä AKL:n toimistolle tai maksaa järjestön tilille LEONIA Jäsenmaksut ovat seuraavat: perusmaksu 10 euroa alenettu maksu 5 euroa (alennetun maksun voivat maksaa palveluksessa olevat sivarit, totaalit joiden kieltäytymisprosessi on kesken ja kaikki maksuvuonna 22 v. tai vähemmän täyttävät). tukimaksu väh. 20 euroa 8 Mitä jos ryssä tulisi 1

2 ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITTO ry AKL on vuonna 1974 perustettu antimilitaristinen rauhanjärjestö. Se toimii aseistakieltäytyjien (siviilipalvelusmiehet, totaalikieltäytyjät, reservinkieltäytyjät, vapautuksen hankkijat) etujärjestönä, mutta on myös kaikille avoin militarismin vastainen järjestö, joka toimii muidenkin kuin aseistakieltäytymiseen suoraan liittyvien kysymysten parissa. Sen jäseneksi voivat liittyä ja siinä toimia kaikki iästä tai sukupuolesta riippumatta. AKL ei usko aseisiin perustuvaan turvallisuuteen. On väärä lähtökohta, että eri valtioiden ja niissä asuvien ihmisten intressit olisivat vastakkaiset, että turvallisuus olisi turvallisuutta toisia valtioita, toisia ihmisiä vastaan. Toisten ihmisten tappaminen tai siihen valmistautuminen ei luo suojaa todellisia uhkia, kuten ympäristöongelmia tai köyhyyttä vastaan. Pikemminkin sota ja asevarustelu pahentavat näitä ongelmia tuhlaamalla niiden ratkaisemiseen kipeästi tarvittavia taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja. Ihmiskunta voi ratkaista olemassaoloaan ja kotiplaneettaansa uhkaavat vaarat vain toimimalla yhdessä. Aseisiin perustuvan turvallisuuden sijasta AKL haluaa omalta osaltaan olla rakentamassa maailmaa, jossa vallitsee todellinen turvallisuus. Turvallisuus, joka ei perustu aseisiin, vaan siihen, ettei kukaan enää tarvitse aseita. AKL:n toiminnan pohjana on kansainvälinen sodanvastustajien julistus: Sota on rikos ihmiskuntaa vastaan. Siksi olen päättänyt olla tukematta minkäänlaista sotaa ja kamppailla sotien kaikkien syiden poistamiseksi. AKL näkee sotien syinä ihmisten välisen epätasa-arvon ja todellisten vaikutusmahdollisuuksien puutteen. Toisin sanoen se näkee sotien syynä rakenteellisen väkivallan, joka puolestaan luo väkivaltaisia rakenteita armeijoita. Se näkee sekä asevelvollisuuden että armeijalaitoksen tarpeettomana ja vahingollisena. Sen lisäksi että armeijat ovat tulosta rakenteellisesta väkivallasta, ne myös ylläpitävät sitä. Sen takia pidämmekin aseistakieltäytymistä ja antimilitaristista toimintaa tärkeänä osana kamppailussa oikeudenmukaisemman maailman puolesta. Väkivalta ei maailmaa hallitse, sillä kansakunnan väkevyys ei ole sotakuntoisten miesten luvussa, vaan sen isänmaallisuudessa, tavoissa ja sivistyksessä, kansallishengessä. J.V. Snellman PERUSTIETOA OSITTAISKIELTÄYTYMISESTÄ Osittaiskieltäytyminen tarkoittaa totaalikieltäytyjäksi ryhtymistä kesken palveluksen. Useimmat osittaiskieltäytyjät protestoivat teollaan siviilipalveluksen epäkohtia vastaan: ylipitkää palvelusaikaa, aseistakieltäytymisoikeuden rajaamista vain rauhan aikaan ja/tai siviilipalvelusjärjestelmän käytännöllisiä ongelmia. Osittaiskieltäytyminen tehdään helpoimmin jättämällä kirjallinen kieltäytymisilmoitus palveluspaikkaan, joka otettuaan ensin yhteyttä Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tekee rikosilmoituksen siviilipalvelusrikoksesta. Osittaiskieltäytyjän tuomio määräytyy samalla kaavalla kuin koko palveluksesta kieltäytyvänkin. Jos siis kieltäytyy siviilipalveluksesta suoritettuaan sitä keskimääräisen varusmiespalveluksen (8 kk) verran, vankeustuomion pituus on ( ) : 2 = 77 vrk. Myös kieltäytymisprosessi on samanlainen kuin koko palveluksesta kieltäytyvällä totaalilla. Luonnollisesti myöskään osittaiskieltäytyjän vankeustuomiosta ei tule merkintää rikosrekisteriin. PERUSTIETOA RESERVINKIELTÄYTYMISESTÄ Reservistä voi kieltäytyä hakeutumalla täydennyspalvelukseen. Hakemuksen voi jättää koska vain varusmiespalveluksen jälkeen. Hakeminen tapahtuu täyttämällä täydennyspalvelushakemus (sama kaavake, jolla haetaan myös sivariin) ja toimittamalla se oman sotilasläänin esikuntaan tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Lomaketta saa yllämainittujen paikkojen lisäksi myös AKL:sta. Hakemuksen jätettyäsi sinut on vapautettu armeijan reservistä rauhan ajaksi. Täydennyspalvelus on samankaltainen vastine kertausharjoituksille kuin siviilipalvelus on varusmiespalvelukselle. Palvelus kestää viisi päivää ja sinne määrätään käytännössä vain kerran. Lain mukaan ne, jotka jättävät täydennyspalvelushakemuksen silloin kun on voimassa oleva kutsu kertausharjoituksiin, kutsutaan automaattisesti täydennyspalvelukseen. Muut kutsutaan työministeriön harkinnan mukaan. Viime aikoina täydennyspalveluksen järjestämisestä vastaava Lapinjärven koulutuskeskus on harkinnut oikeaksi kutsua kaikki. Täydennyspalvelus suoritetaan asuinpaikasta riippuen joko Lapinjärvellä tai Kiuruvedellä. Täydennyspalvelusajalta maksetaan päivärahaa (3,60 euroa/päivä) ja veronalaista täydennyspalveluspalkkaa samalla tavoin kuin kertausharjoituksissakin. Täydennyspalveluksesta kieltäytymisestä seuraa oikeudenkäynti ja sakkorangaistus (tavallisesti noin 20 päiväsakkoa). Sakkojen maksaminen ei vapauta velvollisuudesta osallistua täydennyspalvelukseen toisin sanoen ne maksettuasi sinut kutsutaan uudelleen. 2 Mitä jos ryssä tulisi 7

3 Kieltäytyminen Totaalikieltäytyminen käynnistyy, kun totaali joko tekee kirjallisen kieltäytymisilmoituksen ennen palveluksen alkua tai sen aikana, jättää saapumatta hänelle määrättyyn palveluspaikkaan armeijassa tai sivarissa tai poistuu sieltä luvatta. Mikäli sivarista kieltäytyvä tekee kirjallisen kieltäytymisilmoituksen, häntä ei etsintäkuuluteta vaan ilmoitus käynnistää oikeusprosessin. Jos jää pois tekemättä ilmoitusta, palveluspaikka pyytää poliisilta virkaapua ja jonkun ajan kuluttua tullaan hakemaan kotoa. Kieltäytymisen voi suorittaa kirjallisesti tällöinkin. Mikäli kieltäytyminen tapahtuu suoraan armeijasta, varmin tapa on käydä palvelukseenastumispäivänä henkilökohtaisesti varuskunnassa jättämässä kieltäytymisilmoitus. Mikäli jättää vain menemättä, saa todennäköisesti syytteen poissaolorikoksesta, josta on seurauksena sakkoja tai ehdollinen vankeusrangaistus. Kieltäytymistä seuraa kuulustelu ja oikeudenkäynti, jota saa odottaa tavallisesti vähintään usemman kuukauden kieltäytymisestä (vaihtelee suuresti parista kuukaudesta jopa yli vuoteen). Jokainen totaalikieltäytyjä saa halutessaan avustajan oikeudenkäyntiin Aseistakieltäytyjäliiton kautta. Oikeudenkäynnistä tuomion täytäntöönpanoon kestää keskimäärin kolmisen kuukautta. Alioikeuden päätöksen jälkeenkin vankilaan joutumista voi viivyttää valittamalla hovioikeuteen, Tuomio ei muutu, jos alioikeuden päätöksessä ei ole selvää virhettä, mutta sitä ei myöskään panna täytäntöön niin kauan kuin valituksen käsittely on kesken, mikä kestää keskimäärin lähes puoli vuotta. Vankilaan joutumista voi lykätä jopa vuosia, mutta nopeimmillaankin se vie lähes puoli vuotta kieltäytymisen tapahtumisesta. Vankilassa Totaalikieltäytyjien vankeustuomiot pannaan useimmiten vaikkei aina täytäntöön avovankiloissa. Avolaitokseen pääsemiseksi tulee huolehtia avolaitosmääräyksen hankkimisesta, mikä hoidetaan ulosottoviranomaisten kanssa siinä vaiheessa kun tuomion täytäänpano tulee ajankohtaiseksi. 6 Useimmilla totaalikieltäyjillä ei ole ollut ongelmia päästä avolaitokseen. Vain hyvin harvalla totaalilla on tuomionsa aikana ollut merkittäviä ongelmia muiden vankien tai vartijoiden kanssa. Vankilaan joutumista ei siis juurikaan tarvitse pelätä. Avolaitoksissa ei ole muureja, kaltereita tai lukittavia sellejä. Niistä on myös mahdollisuus käydä töissä tai opiskelemassa siviilissä vankilassa vietetään kuitenkin muu aika. Mikäli ei käy ulkopuolella töissä, on velvollinen osallistumaan laitoksen järjestämiin töihin. Palkat ovat lähes siviilipalkkojen tasoa, mutta niistä joutuu maksamaan laitokselle ylläpitokustannuksia. Jos ei ole hankkinut tai saanut avolaitosmääräystä, jos tekee siellä jonkun pahemman järjestyssääntörikkomuksen (yrittää karata, jää kiinni päihteiden käytöstä tms.) tai jos ei vain halua avolaitokseen, joutuu suljettuun vankilaan. Ne vastaavat enemmän ihmisten mielikuvia vankiloista: niissä vietetään kaikki aika muurien takana ja muusta kuin työajasta suuri osa ollaan omassa sellissä. Suljetussa laitoksissa työpalkka on tavallisesti noin 0,60 euroa/tunti. Sekä suljetussa- että avolaitoksessa istuvilla vangeilla on mahdollisuus saada lomia lomaaika alkaa kun on suorittanut tuomiostaan kaksi kuukautta ja niitä saa 6 vrk/4 kk. Amnesty International pitää Suomen siviilipalveluksen kestoa rangaistuksenluontoisena, ja toteaa näin ollen siitä kieltäytyviä totaalikieltäytyjiä mielipidevangiksi. MITÄ JOS RYSSÄ TULEE? Mitä on turvallisuus? Antimilitaristit eivät usko aseisiin perustuvaan turvallisuuteen. Sen lähtökohta on, että eri valtioiden ja niissä asuvien ihmisten intressit olisivat vastakkaiset: turvallisuus olisi turvallisuutta jonkun toisen valtion muodostamaa uhkaa vastaan, toisia ihmisiä vastaan. Tällainen lähtökohta on väärä. Toisten ihmisten tappaminen ei luo suojaa todellisia uhkia vastaan, jotka ovat nykyisin aivan muita kuin sotilaallisia. Ne ovat ennen muuta sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia. On selvää, ettei sotilaallisilla keinoilla ole sijaa niiden ratkaisemisessa, mutta kysymys ei ole vain tästä. Koko sotilaallisen turvallisuusajattelun taustalla oleva ajatusrakennelma on ristiriidassa todellisen turvallisuuden luomisen edellyttämän ajattelun kanssa. Köyhyyden tai ympäristöongelmien ratkaiseminen, mikäli se ylipäätään on mahdollista, vaatii kaikkien maapallon asukkaiden yhteistoimintaa, ei vastakkainasettelua. Kysymys on nykyisin entistä enemmän valintatilanteesta. Mikäli ihmiskunta haluaa ratkaista koko olemassaoloaan uhkaavat suuret ongelmat, sillä ei ole varaa tuhlata voimavarojaan asevarustelun kaltaiseen mielettömään pelleilyyn. Millä puolustaudumme ja mitä vastaan? Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Suomen armeijan olemassaoloa on perusteltu ensisijaisesti kahdella syyllä. Ensinnäkin Suomen on kyettävä turvaamaan puolueettomuutensa kriisin aikana ja saatava muut maat uskomaan tämä jo rauhan aikana. Tämä perustelu menetti käytännössä merkityksensä Varsovan liiton hajottua, Euroopan sotilaallisen vastakkainasettelun päätyttyä ja Suomen luovuttua puolueettomuudesta. Toisaalta on varustauduttu uutta talvisotaa varten, tilannetta jossa Suomi joutuisi puolustautumaan yksin suurvallan hyökkäystä vastaan. Lienee kaikille selvää, mitä suurvaltaa tällöin on ensisijaisesti tarkoitettu... Käytännössä tällä uhkakuvalla on perusteltu Suomen erittäin laajaa, kaikkia miehiä koskevaa asevelvollisuusjärjestelmää. Tämäkään uhkakuva ei ole nykyään uskottava Suomeen kohdistuva laajamittainen sotilaallinen hyökkäys ei enää sisälly esim. viimeisimmässä valtioneuvoston turvallisuuspoliittisessa selonteossa mainittujen sotilaallisten uhkakuvien joukkoon. Kuitenkin silti ylläpidetään suurta asevelvollisuusarmeijaa, jonka ainoa kuviteltavissa oleva sotilaallinen tarkoitus olisi juuri tällaisen hyökkäyksen torjuminen. Minkä takia? Nykyään useimmat ovat samaa mieltä siitä, että sotilaallista hyökkäystä huomattavasti reaalisempi uhka saattaisi olla esim. Suomen lähistöllä huonokuntoisen ydinvoimalan hajoamisen aiheuttama ympäristökatastrofi. Useimmat myöntävät myös sen, että koko ajan kiihtyvällä vauhdilla etenevä ilmastonmuutos voi aiheuttaa myös Suomeen kohdistuvia suuria uhkia. Mutta kannattaisiko tämä tietoisuus ottaa huomioon myös yhteiskunnan resursseja jaettaessa? Edistäisivätkö nyt asevarusteluun käytettävät voimavarat suomalaisten turvallisuutta enemmän, jos niitä suunnattaisiin ympäristöuhkien ehkäisemiseen? Entä edistäisivätkö ne suomalaisten turvallisuutta enemmän, jos niitä käytettäisiin tavoilla, jotka tukisivat rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa edistäviä voimia siellä, missä Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhat mahdollisesti voisivat syntyä? Entä jos ryssä kuitenkin tulee? Emme ajattele, ettei meidän pitäisi puolustautua lainkaan. Sen sijaan uskomme, että järkevintä tällaisessa tilanteessa olisi turvautua samaan menetelmään, jolla mm. Itä-Euroopan kansat vapautuivat kommunistisista diktatuureista, Itä-Timor Indonesian miehityksestä tai jugoslavialaiset Milosevicista: väkivallattomaan kamppailuun lukemattomine menetelmineen yhteistyöstä kieltäytyminen, laajamittaiset kansalaistottelemattomuuskampanjat, lakot, boikotit, mielenosoitukset Mitä jos ryssä tulisi 3

4 Väkivallattomat kamppailumenetelmät ovat paitsi tehokkaita, myös humaaneja: ne aiheuttavat sekä harjoittajalleen että vastapuolelle huomattavasi vähemmän uhreja kuin väkivalta. Nykyaikainen sodankäynti aiheuttaa joka tapauksessa niin suuria inhimillisiä kärsimyksiä ja aineellisia tuhoja jotka kohdistuvat ensisijaisesti siviileihin että on syytä kysyä, onko siihen valmistautuminen ylipäätään järkevää. Usein on sanottu, että Suomella on oltava armeija, koska jokaisessa maassa on aina armeija jos ei oma niin sitten jonkun toisen. Teorian sotilaallisten tyhjiöiden täyttymisestä jankuttamisen sijasta olisi kuitenkin joskus hauska kuulla, mihin se perustuu. Lähes kaikissa maailman maissa on armeija, mutta monissa tapauksissa sen tehtävä ei tosiasiassa ole maanpuolustus, vaan se on tarkoitettu käytettäväksi sotilasoperaatioihin ulkomailla, sisäisen vastarinnan tukahduttamiseksi tai sitä ylläpidetään vain symbolisissa tarkoituksissa. Siviilipalvelus on ollut Suomessa lain takaama vaihtoehto jo vuodesta Viime aikoina sen on valinnut vuosittain noin nuorta suomalaista asevelvollista. Sivariin voi hakeutua kutsunnoissa tai koska vain niiden jälkeen, myös varusmiespalveluksen aikana. Hakeminen tapahtuu täyttämällä erityinen hakemuslomake ja toimittamalla se kutsunnoissa kutsuntalautakunnalle, varus-miespalveluksen aikana joukko-osaston komentajalle ja aina muulloin joko oman sotilasläänin esikuntaan tai Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen. Hakemuslomaketta saa yllämainituista paikoista ja Aseistakieltäytyjäliitosta. Jokainen hakemus hyväksytään automaattisesti. Sivari kestää 395 vuorokautta. Sitä ennen mahdollisesti suoritettu varusmiespalvelus vähennetään tästä tiettyjä kertoimia käyttäen. Siviilipalveluksen alussa on neljä viikkoa kestävä koulutusjakso, joka suoritetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskuksessa. Siviilipalvelukseen hakeutunut on määrättävä aloittamaan palvelus hakemuksen hyväksymisvuoden tai kahta sitä seuraavan kalenterivuoden aikana", jos häntä ei vapauteta tai hän ei hae 4 Positiiviseen rauhaan! Asevelvollisuus on aikansa elänyt instituutio, mutta sen tilalle ei ole tarvetta luoda myöskään toisenlaisia militaristisia rakenteita. Sillä mihin niitä tarvitaan? Länsimaiden armeijoiden todellinen tehtävä ei ole enää maanpuolustus, vaan lännen etujen ajaminen kaikkialla maailmassa: joskus naamioituna puolustautumiseksi, kuten Irakissa, joskus verhottuna ihmisoikeuksien puolustamisen kaapuun, kuten Jugoslaviaa pommitettaessa keväällä Aihe on koko ajan ajankohtaisempi myös meillä Suomen sitoutuessa koko ajan tiiviimpään sotilaalliseen yhteistyöhön Naton ja EU:n puitteissa. Antimilitaristeina emme alistu tähän, vaan sitä vastoin haluamme omalta osaltamme olla rakentamassa maailmaa, joka perustuu vapauteen, tasa-arvoon ja solidaarisuuteen maailmaa, josta sodat ovat kadonneet, koska niiden syyt ovat kadonneet. PERUSTIETOA SIVIILIPALVELUKSESTA lykkäystä. Palveluksen alkamisajankohtaa määrätessään viranomaiset pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan noudattamaan hakemuslomakkeessa ilmoitettua toivomusta. Kullekin koulutusjaksoille kutsuttavat määrätään useita kuukausia etukäteen, peruutuspaikan voi kuitenkin saada lyhyemmälläkin varoitusajalla. Periaatteessa palveluspaikan osoittaminen on viranomaisten tehtävä, mutta käytännössä lähes kaikki sivarit järjestävät paikkansa itse. Palveluspaikan hankkiminen muistuttaa mitä tahansa työnhakua ja jos onnistuu löytämään siviilipalveluslaitokseksi kelpaavan paikan, sen myös melko varmasti saa. Palveluspaikkana voi toimia mikä tahansa julkisoikeudellinen taho (valtio, valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset yhdistykset, kunnat, kuntainliitot ja ev.lut. ja ort. kirkot). Myös yleishyödylliset yksityisoikeudelliset yhteisöt (joiden tarkoitus ei ole liikevoiton tuottaminen) kelpaavat tietyin edellytyksin, sen sijaan liikeyritykset eivät. Käytännössä tavallisimpia palveluspaikkoja ovat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan laitokset, virastot, koulut ja yliopistot, kirjastot ja kulttuurilaitokset. Palveluspaikan etsiminen kannattaa aloittaa jo ennen palveluksen alkua. Palveluksen aloittamisen ajankohtaa ei kuitenkaan voi sopia palveluspaikan kanssa ennen kuin on varmistanut siviilipalveluskeskuksesta, että saa palvelukseenastumismääräyksen ennen sitä. Mikäli palveluspaikkaa ei ole löytynyt sivarin alussa olevan koulutusjakson jälkeen, joutuu jäämään legioonaan Lapinjärvelle odottamaan paikan löytymistä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että palveluspaikan olemassaolo olisi minkäänlainen ehto siviilipalvelukseen hakeutumiselle tai sen aloittamiselle. Palveluspaikka on lain mukaan velvollinen huolehtimaan sivarin majoituksesta, ruokailusta, terveydenhuollosta sekä päivärahasta ja työmatkoista. Siviilipalvelusmiehen viikottainen työaika ei saa ylittää 40 tuntia. Monet palveluspaikat pyrkivät laiminlyömään velvoitteitaan erityisesti majoituksen järjestämisen suhteen. Nykyään useimmat niistä asettavat sivarin ottamisen ehdoksi, ettei tästä aiheudu sille asumiskustannuksia. Ne saattavat ottaa vain sivareita jotka asuvat palveluksensa aikana ilmaiseksi esim. vanhempiensa luona tai osoittavat sivarille muodollisesti jonkun majoituksen, mutta haluavat tämän kieltäytyvän siitä. Palveluspaikan osoittama majoitus kannattaa kuitenkin ilman muuta aina ottaa vastaan, sillä kieltäytyminen vaikuttaa heikentävästi sivarin oikeuksiin (mahdollisuudet saada Kelalta tukea oman asunnon ylläpitämiseen huononevat, vapaapäiviltä ei makseta ruokarahaa, työmatkoja ei korvata ym.). Totaalikieltäytyminen tarkoittaa kieltäytytymistä kaikesta asevelvollisuusjärjestelmään sisältyvästä palvelusta, myös sivarista. Osa totaalikieltäytyjistä protestoi teollaan koko asevelvollisuusjärjestelmää vastaan eikä suostuisi suorittamaan siviilipalvelusta missään olosuhteissa, osa taas protestoi ensisijaisesti siviilipalvelusjärjestelmän epäkohtia vastaan. Totaalikieltäytyjien määrä on kääntynyt voimakkaaseen nousuun viime vuosina vuoden 2001 jälkeen käräjäoikeudet ovat tuominneet vankeuteen jokaisena vuotena yli 60 aseistakieltäytyjää. Mitä jos jos ryssä tulisi tulisi Palveluspaikan osoittamassa majoituksessahan on pakko oleskella vain silloin, kun sillä on oleellista merkitystä palvelustehtävien suorittamisen kannalta. Jos palveluspaikkasi ei huolehdi velvoitteistaan lain määräämällä tavalla tai joudut muuten ongelmiin sen kanssa, ota yhteyttä Aseistakieltäytyjäliittoon. AKL:sta saat oikeusapua myös, jos sinua syytetään siviilipalvelusrikoksesta tai sinulle määrätään kurinpitorangaistus. Viime vuosina useat Suomea koskevia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovat elimet ovat vaatineet Suomea muuttamaan aseistakieltäytymistä koskevaa lainsäädäntöä, koska pitävät tämän hetkistä tilannetta syrjivänä. Arvostelua ovat saaneet osakseen mm. siviilipalveluksen rangaistuksenluontoinen pituus, aseistakieltäytymisoikeuden rajaaminen vain rauhan aikaan sekä laiminlyönnit sivareiden majoituksen järjestämisessä. PERUSTIETOA TOTAALIKIELTÄYTYMISESTÄ Sekä suoraan armeijasta että sivarin kautta kieltäytyvien vankeusrangaistus on sama: puolet laskennalliseksi sivariajaksi). Kun siviilipalvelus kestää 395 vuorokautta, on vankeustuomio siis pisimmillään 197 vrk. Tuomio määrätään aina ehdottomana eikä sen kesken ole mahdollista päästä ehdonalaiseen vapauteen muutoin kuin anomalla takaisin siviilipalvelukseen. Totaalikieltäyty-misestä langetetusta tuomiosta ei tule merkintää rikosrekisteriin. Sen sijaan Supo tekee siitä ilmeisesti merkinnään omiin rekistereihinsä. Tästä saattaa olla haittaa, jos haet työpaikkaa jossa pyydetään luotettavuuslausunto. 5