SISÄLLYS. N:o Laki. vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2009 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1833 Laki vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä Valtioneuvoston asetus tartuntatautiasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta N:o 1833 Laki vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan vesienhoidon järjestämisestä 30 päivänä joulukuuta 2004 annetun lain (1299/2004) 2 :n 5 ja 6 kohta ja 3 sekä lisätään 2 :ään uusi 7 kohta seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 5) pohjavesimuodostumalla yhtenäisenä esiintymänä olevaa vettä, joka sijaitsee huokoisessa ja läpäisevässä maa- tai kallioperämuodostumassa ja joka mahdollistaa merkittävän pohjaveden virtauksen tai merkittävän pohjavedenoton; 6) vesistöalueella aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa puron, järven, joen tai suistoalueen kautta mereen; sekä 7) vesistöalueen osalla aluetta, josta kaikki pintavalunta virtaa puron, järven tai joen kautta tiettyyn vesistön kohtaan. 3 Vesienhoitoalue Vesienhoitoalue koostuu yhdestä tai useammasta vesistöalueesta. Rannikkovesimuodostuma ja pohjavesimuodostuma kuuluvat siihen rajoittuvaan soveltuvimpaan vesienhoitoalueeseen. Valtakunnan rajan ylittävillä vesistöalueilla vesienhoitoalueeseen kuuluu Suomen alueella oleva vesistöalueen osa. HE 237/2009 YmVM 9/2009 EV 200/

2 7584 N:o 1833 Toisen valtion alueelle ulottuvista vesistöalueista muodostetaan kansainvälinen vesienhoitoalue siten kuin siitä erikseen säädetään. Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

3 7585 N:o 1834 Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta 31 päivänä elokuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (750/2006) 2 :n 12 kohta, 8 :n johdantokappale sekä 1 ja 2 kohta, 14 :n 3 momentti, 15 :n 1 momentin johdantokappale, 17, 18 :n 2 momentti, 24 :n 1 momentti, 25, liitteen I 1 kohdan c alakohta ja liitteen II 5 kohta, sellaisena kuin niistä on 14 :n 3 momentti valtioneuvoston asetuksessa 454/2008, seuraavasti: 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 12) yksityisraiteen haltijalla yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka hallinnoi muuta kuin valtion omistamaa ja Liikenneviraston hallinnoimaa raidetta, jolla on liityntä rataverkkoon. 8 Rataverkkoa koskevat erityiset vaatimukset Liikenneviraston ja yksityisraiteen haltijan on varmistettava, että 1) rautatieliikenteestä aiheutuvaa turvallisuusriskiä rautatiealueen läheisyydessä asuville tai muutoin oleville ihmisille vähennetään siltä osin kuin Liikennevirasto ja yksityisraiteen haltija voivat siihen kohtuudella vaikuttaa; 2) sellaiset rataverkon osat, joihin yleisöllä on pääsy, suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ihmisille aiheutuvia turvallisuusriskejä vähennetään siltä osin kuin Liikennevirasto ja yksityisraiteen haltija voivat siihen kohtuudella vaikuttaa; 14 EY-tarkastus ja EY-tarkastusvakuutus Hankintayksikkö tai sen edustaja antaa ilmoitetun laitoksen antaman EY-tarkastustodistuksen perusteella osajärjestelmää koskevan EY-tarkastusvakuutuksen Liikenteen turvallisuusvirastolle, jos osajärjestelmä on EYtarkastustodistuksen perusteella olennaisten vaatimusten mukainen. 15 EY-tarkastusvakuutuksen sisältö EY-tarkastusvakuutus osoitetaan Liikenteen turvallisuusvirastolle ja sen tulee sisältää seuraavat tiedot:

4 7586 N:o Teknisten asiakirjojen säilyttäminen Hankintayksikön tai sen edustajan on säilytettävä 15 :ssä tarkoitetut asiakirjat osajärjestelmän tarkastamisesta vastaavan ilmoitetun laitoksen laatiman EY-tarkastustodistuksen tukena. Asiakirjat liitetään EY-tarkastusvakuutukseen, joka hankintayksikön on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle. Asiakirjat on pyydettäessä toimitettava Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden viranomaisille. 18 Yhteentoimivuuden osatekijän arviointimenettely sekä EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutus ja EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus Ilmoitetun laitoksen antaman tarkastustodistuksen perusteella valmistaja tai sen edustaja voi antaa yhteentoimivuuden osatekijälle EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksen Liikenteen turvallisuusviraston määräyksen mukaisesti, jos yhteentoimivuuden osatekijä vastaa tarkastustodistuksen perusteella olennaisia vaatimuksia. 24 Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Rautatieyrityksen ja Liikenneviraston on valmisteltava rautatielain 30 :ssä tarkoitettu turvallisuusjohtamisjärjestelmä siten, että siinä kuvataan riittävällä tarkkuudella organisaation vastuunjako rautatieturvallisuusasioissa. Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on osoitettava, miten turvallisuusvalvonta järjestetään organisaation eri tasoilla, henkilöstön osallistuminen turvallisuustehtävien hoitamiseen ja miten turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittäminen varmistetaan. 25 Yhteiset turvallisuusindikaattorit Liikenteen turvallisuusviraston on rautatiejärjestelmän turvallisuustavoitteiden saavuttamisen seurantaa varten esitettävä rautatielain 29 :ssä tarkoitetussa vuosikertomuksessaan asetuksen liitteessä II mainitut yhteiset turvallisuusindikaattorit. Vuosikertomuksessa on ilmoitettava kaikki siinä käytetyt määritelmät ja laskentatavat. Jos virasto saa vuosikertomuksen julkaisemisen jälkeen uusia yhteisiin turvallisuusindikaattoreihin vaikuttavia tietoja, sen on muutettava sanottua vuotta koskevia indikaattoreita viimeistään seuraavassa vuosikertomuksessaan. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Hallitusneuvos Hannu Pennanen

5 N:o LIITE I 1. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat Turvallisuusjohtamisjärjestelmän perusosat ovat seuraavat: c) voimassa olevien, uusien ja muutettujen teknisten ja toiminnallisten vaatimusten tai muiden määräävien ehtojen täyttämistä koskevat menettelyt, jotka on vahvistettu - yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä - Liikenteen turvallisuusviraston antamissa turvallisuusmääräyksissä - muissa asiaa koskevissa säännöksissä tai määräyksissä tai viranomaisten päätöksissä sekä menettelyt, jotka koskevat asianomaisten vaatimusten täyttämisen varmistamista laitteiden ja toiminnan koko elinkaaren ajan;

6 7588 N:o 1834 LIITE II Yhteiset turvallisuusindikaattorit Turvallisuuden hallinnointiin liittyvät indikaattorit Liikenneviraston ja rautatieyrityksen suorittamat sisäiset tarkastukset turvallisuusjohtamisjärjestelmää koskevien asiakirjojen mukaisesti. Suoritettujen tarkastusten kokonaismäärä ja lukumäärä prosenttiosuutena vaadituista tarkastuksista.

7 7589 N:o 1835 Valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta 31 päivänä elokuuta 2006 annetun valtioneuvoston asetuksen (751/2006) 2, 3 ja 4 a, sellaisena kuin niistä on 4 a valtioneuvoston asetuksessa 443/2009, seuraavasti: 2 Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutokset aikataulukauden aikana Liikennevirasto voi muuttaa säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin jakamisesta antamiaan päätöksiä siten, että muutokset voivat tulla voimaan: 1) aikataulukauden alkaessa; 2) perusopetuslain (628/1998) 23 :n 2 momentin nojalla säädettävän lukuvuoden koulutyön päättymistä seuraavana viikonvaihteena lauantain ja sunnuntain välisenä yönä; sekä 3) Liikenneviraston erityisistä syistä päättäminä muina ajankohtina. Liikenneviraston 1 momentin 3 kohdan perusteella tekemät päätökset on julkaistava Liikenneviraston määräyskokoelmassa. 3 Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin hakeminen ja sitä koskeva päätös Ratakapasiteetin hakijan on haettava ratakapasiteettia Liikennevirastolta 1 :ssä tarkoitettua aikataulukautta varten aikaisintaan 12 ja viimeistään kahdeksan kuukautta ennen aikataulukauden voimaantuloa. Ratakapasiteetin hakijan on haettava ratakapasiteettia Liikennevirastolta 2 :ssä tarkoitettua muutosta varten viimeistään neljä viikkoa ennen säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutoksen voimaantuloa. Liikenneviraston on annettava muutettua säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin jakamista koskeva päätös ilman kohtuutonta viivytystä. 4a Kansainväliset rautatiereitit Liikenneviraston on varauduttava tarjoamaan rautatieyrityksille kansainvälisiä rautatiereittejä viimeistään 11 kuukautta ennen seuraavan liikenteen aikataulukauden alkua valmistelemalla niitä tarvittavilta osin yhteistyössä Euroopan talousalueeseen kuuluvien muiden rataverkon haltijoiden kanssa. Liikenneviraston on otettava ratakapasiteetin jakamisessa mahdollisuuksien mukaisesti huo-

8 7590 N:o 1835 mioon tässä pykälässä tarkoitetut kansainväliset rautatiereitit. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Hallitusneuvos Hannu Pennanen

9 7591 N:o 1836 Valtioneuvoston asetus rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, muutetaan rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista 22 päivänä marraskuuta 2007 annetun asetuksen (1059/2007) 1 :n otsikko, johdantokappale sekä 1, 2 ja 6 kohta ja 2, seuraavasti: 1 Liikenneviraston tarjoamat valtion rataverkon peruspalvelut Liikenneviraston rautatieliikenteen harjoittajille tarjoamat rautatielain (555/2006) 14 :ssä tarkoitettuun ratamaksun perusmaksuun sisältyvät peruspalvelut ovat: 1) ratakapasiteettihakemusten käsittely Liikennevirastossa; 2) rautatieliikenteen harjoittajan oikeus käyttää Liikenneviraston sille myöntämää ratakapasiteettia; 6) liittymä Liikenneviraston sähkönsiirtoverkkoon sähkövirran saamiseksi 2 ja 3 kohdan mukaisessa liikenteessä verkkoselostuksessa määritellyillä sähköistetyillä rataosuuksilla; sekä 2 Liikenneviraston tarjoamat muut palvelut Liikennevirasto voi tarjota myös muita rautatieliikenteen harjoittamisessa tarvittavia palveluja. Tässä pykälässä tarkoitettuja palveluja voivat olla liikenteenohjauspalvelut yksityisraiteella ja vaihtotyöliikenteessä, huoltolaitteiden ja muiden teknisten laitteiden käyttö, ratakapasiteetin hakemiseen liittyvät liikennesuunnittelupalvelut sekä rakennusten ja maa-alueiden käyttö. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 2 /219 Hallitusneuvos Hannu Pennanen

10 7592 N:o 1837 Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään alueiden kehittämisestä 29 päivänä joulukuuta 2009 annetun lain (1651/2009) nojalla: 1 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan kokoonpano ja toimikausi Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä ympäristöministeriö. Lisäksi neuvottelukunnassa ovat edustettuina maakunnan liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset suuralueittain sekä aluehallintovirastojen, Suomen kuntaliitto ry:n, tärkeimpien työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen ja ympäristöjärjestöjen ja sukupuolten tasa-arvoa edistävien järjestöjen edustus. Neuvottelukunta voi kutsua asiantuntijoita. Asioiden valmistelua varten neuvottelukunta voi asettaa jaostoja. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii työ- ja elinkeinoministeriön edustaja. Neuvottelukunta nimetään valtioneuvoston toimikaudeksi. 2 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan tehtävät Alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 8 :ssä mainittujen tehtävien hoitamiseksi alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta: 1) käsittelee alueiden kehittämisestä annetun lain 22 :ssä tarkoitetun valtakunnallisia alueiden kehittämistavoitteita koskevan esityksen sekä muut merkittävät alueiden kehittämistä koskevia suunnitelmia ja ohjelmia koskevat esitykset; 2) tukee työ- ja elinkeinoministeriötä alueiden kehittämisestä annetun lain 7 :n mukaisissa yhteensovittamis- ja seurantatehtävissä; 3) sovittaa yhteen hallinnonaloittaisia aluestrategioita ja niiden tavoitteita; 4) seuraa valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden ja hallinnonalojen aluestrategioiden toteutumista ja siihen liittyvää valtion aluehallinnon ohjausta sekä tekee niihin liittyviä kehittämisehdotuksia;

11 N:o ) tekee ehdotuksia kansallisen alueiden kehittämisen ja rakennerahastotoiminnan kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi; 6) suorittaa muut neuvottelukunnan toimialaan kuuluvat tehtävät. Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan on raportoitava säännöllisesti työ- ja elinkeinoministeriöille tehtäviinsä kuuluvien asioiden edistymisestä. 3 Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan jäsenten ja asiantuntijoiden kulukorvaukset Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnassa järjestöjä edustaville jäsenille ja asiantuntijoille voidaan maksaa korvausta ansionmenetyksestä, matkakustannuksista ja muista tehtävän hoitamisesta aiheutuneista kustannuksista siltä osin kuin korvauksesta ei vastaa se taho, jota jäsen tai asiantuntija edustaa. Korvauksen maksaa työ- ja elinkeinoministeriö. 4 Valtakunnallisten alueiden kehittämistavoitteiden valmistelu ja sisältö Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakunnan liittojen ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen kanssa valtioneuvoston päätettäväksi esityksen valtakunnallisiksi alueiden kehittämistavoitteiksi. Valtioneuvoston päätös sisältää ainakin: 1) kehittämisen tavoitteet ja linjaukset niiden toteuttamiseksi; 2) kuvauksen kehittämiseen suunnattavista voimavaroista; 3) laadulliset ja määrälliset vaikutustavoitteet ja mittarit, joilla päätökseen sisältyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta alueiden kehittämisestä annetun lain 4 :n mukaisten tavoitteiden toteutumiseen voidaan seurata; 4) määräyksen niistä ministeriöistä, joiden on laadittava hallinnonalalleen aluestrategia; 5) määrittelyn erityisohjelmien ja periaatepäätösten keskeisistä tavoitteista ja laatimisesta vastaavista tahoista. 5 Hallinnonaloittaisen aluestrategian sisältö Hallinnonaloittainen aluestrategia laaditaan osana hallinnonalan toiminnan ja talouden suunnittelua. Sen tulee sisältää ainakin: 1) kuvaus alueiden kehittämisen nykytilanteesta hallinnonalalla; 2) hallinnonalan alueiden kehittämisen tavoitteiden toteuttamista koskevat linjaukset ja keskeiset toimenpiteet; 3) määrittely käytettävästä rahoituksesta ja periaatteet sen suuntaamisesta alueellisesti, jotka otetaan huomioon aluehallinnon strategisessa ohjauksessa; 4) suunnitelma aluestrategian toteutumisen seurannasta. 6 Hallinnonaloittaisten aluestrategioiden laatiminen ja aikataulu Aluestrategia laaditaan yhteistyössä alueviranomaisten ja muiden hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa. Ministeriöt hyväksyvät aluestrategiansa valtioneuvoston toimikauden toisen vuoden syyskuun puoleen väliin mennessä. 7 Maakuntaohjelman sisältö Maakuntaohjelmassa tulee olla ainakin: 1) kuvaus maakunnan ja sen osien nykytilasta ja arvio maakunnan alueella toteutettujen ohjelmien vaikuttavuudesta; 2) maakunnan liiton ja muiden tahojen tekemään ennakointityöhön perustuva tarkastelu alueen kehittämismahdollisuuksista; 3) maakunnan kehittämisen painopisteet ja tavoitteet; 4) toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sisältäen myös maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet; 5) maakunnan eri osien, erityisesti saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden erityispiirteet huomioon ottava osio; 6) suunnitelma toimenpiteiden ja keskeisimpien hankkeiden rahoituksesta; 7) selvitys rakennerahasto-ohjelmien ja

12 7594 N:o 1837 muiden maakunnan aluetta koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta; 8) selvitys ohjelmien määrällistä ja laadullista seurantaa varten tarvittavista vaikuttavuustavoitteista ja niitä koskevista mittareista; 9) kuvaus maakuntaohjelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista; 10) selvitys useampaa kuin yhtä maakuntaa koskevista suunnitelmista ja hankkeista; 11) tarvittaessa määrittely alueen kuntien yhteistyöalueista. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet ryhmitellään toimintalinjoihin ottaen huomioon mitä alueiden kehittämisestä annetun lain 25 :n 2 momentissa säädetään valtion alueviranomaisten strategisesta suunnittelusta ja ohjauksesta. Edellä 1 momentin 6 kohdassa rahoituksella tarkoitetaan valtion, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen sekä yksityistä rahoitusta. Valtion rahoitus esitetään hallinnonaloittain. 8 Maakuntaohjelman hyväksyminen Maakuntaohjelma hyväksytään alueiden kehittämisestä annetun lain 25 :n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla kunkin valtuustokauden alkamista seuraavan vuoden loppuun mennessä. Maakuntaohjelma käsittää valtuustokauden toisen vuoden jälkeiset neljä vuotta. 9 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa tulee olla ainakin: 1) maakuntaohjelman toteuttamisen painotukset ja toimintalinjat; 2) suunnitelma maakuntaohjelman valtion rahoituksesta; 3) suunnitelma maakuntaohjelman EU:n rahoituksesta; 4) suunnitelma maakuntaohjelman keskeisten hankkeiden kuntarahoituksesta; 5) arvio maakuntaohjelman yksityisestä rahoituksesta; 10 Toteuttamissuunnitelman hyväksyminen 6) suunnitelma maakuntaohjelman ja erityisohjelmien keskeisten hankkeiden ja muiden toimenpiteiden toteuttamisen aikataulusta ja niiden rahoitukseen osallistuvista tahoista; 7) kuvaus toteuttamissuunnitelman valmisteluvaiheista ja valmisteluun osallistuneista tahoista. Edellä 1 momentin 1-5 kohdissa tarkoitetut seikat esitetään valtion talousarvion kehyssuunnittelun ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain (897/2009) 7 :n ja aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) 8 :n mukaisen strategisen ohjauksen kanssa yhteen sovittaen. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu arvio esitetään hallinnonaloittaisen jaon mukaisesti. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman hyväksymisaikataulu sovitetaan yhteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 :n ja aluehallintovirastoista annetun lain 8 :n mukaisen strategisen ohjauksen aikataulun kanssa. Toteuttamissuunnitelmia voidaan tarvittaessa tarkistaa. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain tarkemmat ohjeet toteuttamissuunnitelman laatimisessa noudatettavasta aikataulusta ja menettelystä. 11 Erityisohjelmat Alueiden kehittämisestä annetun lain 24 :ssä tarkoitettujen erityisohjelmien laadinnasta vastaa toimivaltainen ministeriö. Erityisohjelmat valmistellaan yhteistyössä ministeriöiden, maakunnan liittojen ja muiden asian kannalta keskeisten tahojen kanssa. Toimivaltainen ministeriö vastaa erityisohjelman toimeenpanosta ja riittävästä ohjauksesta varmistaakseen erityisohjelman toteuttamisen. Alueellisen ohjelman toteuttamisesta vastaava taho vastaa myös ohjelman toteuttamisen seurannasta ja raportoinnista.

13 N:o Erityisohjelmien tavoitteet Erityisohjelmalla on toteutettava valtakunnallisessa alueiden kehittämistavoitteita koskevassa valtioneuvoston päätöksessä määrättyjä tavoitteita. Lisäksi toimivaltainen ministeriö voi asettaa oman toimialansa kannalta tarpeellisia tavoitteita. Alueellisella ohjelmalla on toteutettava erityisohjelman sekä maakuntaohjelman tavoitteita. Lisäksi alueellisessa ohjelmassa voidaan asettaa muita ohjelman kannalta tarpeellisia tavoitteita. 13 Erityisohjelmien sisältö Erityisohjelmasta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: 1) kuvaus nykytilasta; 2) ohjelman tavoitteet; 3) toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi; 4) toimenpiteiden kohderyhmä; 5) alue, johon toimenpiteet on tarkoitus pääosin kohdistaa; 6) arvio toimenpiteiden rahoituksesta; 7) kuvaus erityisohjelman yhteensovittamisesta maakuntaohjelmien ja niiden toteuttamissuunnitelmien kanssa; 8) ohjelmien määrällistä ja laadullista seurantaa varten tarvittavat vaikuttavuustavoitteet ja mittarit; 9) kuvaus ohjelman valmisteluvaiheista ja siihen osallistuneista tahoista; 10) kuvaus ohjelman hallinnoinnista ja taloudesta. 14 Yhteistyöryhmien tehtävät Alueiden kehittämisestä annetun lain 9 :ssä tarkoitetut erityisohjelmia varten asetetut yhteistyöryhmät valmistelevat ohjelmaesitykset muiden ohjelmien laatimiseen osallistuvien tahojen kanssa ja antavat alueellisista ohjelmaesityksistä lausunnon. Yhteistyöryhmät suuntaavat, seuraavat ja arvioivat ohjelmatyötä sekä tekevät tätä työtä tukevaa ennakointia ja ehdotuksia ohjelmatyön rahoittamiseksi ja kehittämiseksi. Yhteistyöryhmän toimikausi on määrättävä siten, että työryhmä voi käsitellä ohjelmasta tehtävän loppuarvioinnin. Muita aluepoliittisesti merkittäviä kokonaisuuksia varten asetettavien yhteistyöryhmien tehtävänä on varmistaa asian yhteistyöhön perustuva valmistelu, toimeenpanon ohjaaminen ja seuranta. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut yhteistyöryhmät raportoivat toiminnastaan alueja rakennepolitiikan neuvottelukunnalle. 15 Seutukuntajako Seutukunnan voi poikkeustapauksessa muodostaa yksi kunta. 16 Ympäristövaikutusten arviointi Alueiden kehittämisestä annetussa laissa tarkoitettujen ohjelmien ja suunnitelmien valmistelusta vastaavien viranomaisten velvollisuudesta selvittää ja arvioida ympäristövaikutukset säädetään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutuksista annetussa laissa (200/2005). 17 Alueiden kehittämisen tavoitteiden seuranta Alueiden kehittämisestä annetun lain 4 :n mukaisten alueiden kehittämisen tavoitteiden toteutumisen valtakunnallisessa seurannassa ja arvioinnissa käytetään ainakin sellaisia vaikutustavoitteita ja mittareita, jotka kuvaavat: 1) alueiden taloutta ja kilpailukykyä; 2) työmarkkinatilannetta; 3) väestönkehitystä ja hyvinvointia; 4) ympäristön kestävää kehitystä. Käytettävät mittarit määrätään tarkemmin valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista tehdyssä valtioneuvoston päätöksessä ja niitä sovelle-

14 7596 N:o 1837 taan soveltuvin osin myös muissa alueiden kehittämisestä annetun lain mukaisten suunnitelmien ja ohjelmien vaikuttavuuden seurannassa. 18 Maaseutujaosto Maakunnan yhteistyöryhmän asettaman maaseutujaoston tehtävänä on suunnitella ja yhteen sovittaa alueellisia maaseudun kehittämistoimenpiteitä. Maaseutujaosto valmistelee maaseutuun liittyvät asiat maakunnan yhteistyöryhmän käsittelyyn ja osallistuu maakuntaohjelman valmisteluun 8 :n 1 momentin 5 kohdan osalta. Maaseutujaoston kokoonpanosta säädetään maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (634/2007). 19 Yhteistyösopimuksen laatiminen Alueiden kehittämisestä annetun lain 28 :n mukaisen yhteistyösopimuksen laatimiseen osallistuu rahoittamiseen osallistuvien tahojen lisäksi aluekehittämisviranomaisena toimiva maakunnan liitto silloin, kun on kyse aluetta koskevan maakuntaohjelman, erityisohjelman tai alueellisen rakennerahasto-ohjelman toteuttamiseen liittyvän sopimuksen laatimisesta. Liiton osallistumisella varmistetaan, että sopimuksen kohteena oleva asia tai toimenpide on yhteensopiva alueen kehittämistavoitteiden kanssa. 20 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Ministeri Mari Kiviniemi Hallitusneuvos Tuula Manelius

15 7597 N:o 1838 Valtioneuvoston asetus tartuntatautiasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä muutetaan 31 päivänä lokakuuta 1986 annetun tartuntatautiasetuksen (786/1986) 4, 7 :n johdantokappale ja 9 kohta sekä 10 :n 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 4 sekä 7 :n johdantokappale ja 9 kohta asetuksessa 1383/2003 sekä 10 :n 2 momentti asetuksessa 1238/ 2007, seuraavasti: 4 Aluehallintoviraston tulee tartuntatautilaissa tarkoitettuina tehtävinä mainitussa laissa säädetyn lisäksi: 1) seurata tartuntatautitilannetta toimialueellaan; 2) suunnitella ja ohjata tartuntatautien vastustamistyötä toimialueellaan sekä valvoa, että annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan; 3) tehdä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriölle esityksiä toimenpiteistä tartuntatautien ehkäisemiseksi; 4) suorittaa aluehallintovirastolle tartuntatautien ehkäisemiseksi erikseen säädetyt tai määrätyt muut tehtävät. 7 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulee: 9) tiedottaa ajankohtaisesta tartuntatautitilanteesta sairaanhoitopiireille, laboratorioille ja terveyskeskuksille sekä antaa tietoja sosiaali- ja terveysministeriölle, aluehallintovirastoille, puolustusvoimille, rajavartiolaitokselle ja kansainväliseen tartuntatautitietojen vaihtoon; 10 Lääkärin tartuntatauti-ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa tapauksen toteamisesta. Erityisen kiireellisessä tapauksessa lääkärin on tehtävä alustava ilmoitus välittömästi puhelimitse terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavalle lääkärille ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Puhelimitse tehty alustava ilmoitus on vahvistettava kirjallisella tartuntatautiilmoituksella tapauksen varmistuttua. Ilmoitus tuberkuloosista on tehtävä sekä, kun tartunta on todettu että, kun hoito on päättynyt. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko Hallitussihteeri Liisa Katajamäki

16 7598 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1839 Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä muutetaan sosiaali- ja terveysministeriöstä 7 päivänä helmikuuta 2008 annetun valtioneuvoston asetuksen (90/2008) 2, sellaisena kuin se on asetuksessa 10/2009, seuraavasti: 2 Ministeriön toimialan virastot, laitokset, toimielimet ja yhteisöt Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat: 1) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; 2) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus; 3) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto; 4) Säteilyturvakeskus; 5) sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta; 6) työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta; 7) työterveyslaitos; 8) työsuojeluhallinto; 9) tasa-arvovaltuutettu ja tasa-arvovaltuutetun toimisto; 10) lapsiasiavaltuutettu ja lapsiasiavaltuutetun toimisto; 11) Raha-automaattiyhdistys; 12) Alko Oy; 13) työsuojelurahasto; 14) Koulutusrahasto; 15) työttömyysvakuutusrahasto; 16) työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Hallitusneuvos Liisa Perttula JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2009 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN