Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 Kokousaika 16:00-17:23 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Rauhamäki, Tatu puheenjohtaja Pajamäki, Osku 1. varapuheenjohtaja Kari, Emma 2. varapuheenjohtaja Hakola, Juha Halla-aho, Jussi Karhuvaara, Arja Kousa, Tuuli poissa: 23 Männistö, Lasse Oskala, Hannu Perälä, Erkki Puhakka, Sirpa Rantala, Marcus Rissanen, Laura Tenkula, Tarja Torsti, Pilvi Muut Bogomoloff, Harry kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja poistui 17:06, poissa: :t Paavolainen, Sara kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Pajunen, Jussi kaupunginjohtaja Sauri, Pekka apulaiskaupunginjohtaja Penttilä, Hannu apulaiskaupunginjohtaja Räty, Laura apulaiskaupunginjohtaja Viljanen, Ritva apulaiskaupunginjohtaja Korhonen, Tapio kansliapäällikkö Saxholm, Tuula rahoitusjohtaja Pohjaniemi, Marju henkilöstöjohtaja Summanen, Juha hallintojohtaja Sarvilinna, Sami kaupunginlakimies Kari, Tapio Peltonen, Antti viestintäpäällikkö hallintopäällikkö poistui 16:10, läsnä: 1-9 :t

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 Härmälä, Timo Matikainen, Kristiina Mickwitz, Leena Nyfors, Maria Rautanen, Marja-Liisa Sippola-Alho, Tanja Thodén, Annikki Vallittu, Anja Villeneuve, Anna kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri vs. kaupunginsihteeri kaupunginsihteeri hallintosihteeri

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 Asia 1 Kj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 2 Kj/2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano 3 Kj/1 V , Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen 4 Kj/2 V , Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta 5 Kj/3 V , Liikuntalautakunnan varajäsenen valinta 6 Kj/4 V , Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenen valinta 7 Kaj/1 V , Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12199) 8 Kaj/2 V , Tapaninkylän tontin 39330/6, tontin 39331/11 sekä puisto- ja katualueiden ja Suutarilan urheilu- ja virkistyspalvelujen ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12191, Maatullinpuiston eteläosa) 9 Kj/3 Greater Helsinki Promotion Oy:n runkosopimuksen ja sopimusliitteen 2014 hyväksyminen 10 Kj/4 Päätös erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta sekä kuntajakoselvittäjien asettamisesta 11 Kj/5 Nuorisolautakunnan virkamatka Amsterdamiin Kj/6 Avustuksen myöntäminen kaupunginhallituksen käyttövaroista Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön Lallukan taiteilijakodin peruskorjaukseen 13 Kj/7 Kaupungin hallintoelinten kokousajat ja pöytäkirjat sekä päätösten saattaminen kaupunginhallituksen tietoon vuonna Kj/8 Selvitys kaupungin avustusten ja tukien myöntämisen keskittämisestä kaupunginhallitukselle 15 Kj/9 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 16 Kj/10 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 17 Kj/11 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ Ryj/1 Pelastuslaitoksen riskienhallintayksikön päällikön viran nimikkeen muuttaminen 19 Ryj/2 Pelastuslaitoksen aluepalomestareiden vakanssien nimikemuutos 20 Ryj/3 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle 21 Ryj/4 Sopimuksen tekeminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän kanssa Vuosaaren käytöstä poistetusta kaatopaikasta 22 Ryj/5 Lausunto ja selvitys eduskunnan oikeusasiamiehelle tukkutorin viranhaltijan menettelyä koskevassa asiassa 23 Kaj/1 Alueen varaaminen Solomon R. Guggenheim-säätiölle arkkitehtuurikilpailun järjestämiseksi 24 Kaj/2 Ulkosaarten erään alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 12244, Rysäkari) 25 Kaj/3 Kantakaupungin eräiden alueiden määrääminen rajattuun rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten (nro 12218) 26 Kaj/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen 27 Sj/1 Hallintokeskuksen, opetusviraston, sosiaali- ja terveysviraston ja työterveyskeskuksen lakkautettavat vakinaiset virat Sj/2 Kumparelaskijan palkitseminen Italiassa järjestettyjen freestylen nuorten maailmanmestaruuskilpailujen hopeamitalista 29 Sj/3 Maa-alueen vuokraus Vuosaaren Ratsastuskeskus Oy:lle 30 Sj/4 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Pajamäen ja Hakolan sekä varatarkastajiksi jäsenet Oskalan ja Männistön. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Päätösehdotus päättänee todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kaupunginhallitus päättänee valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Pajamäen ja Hakolan sekä varatarkastajiksi jäsenet Oskalan ja Männistön. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/2 2 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Päätösehdotus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/1 3 V , Kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen HEL T Päätös päätti esitti kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa kaupunginhallituksen johtosäännön 11 :n otsikkoa siten että poistetaan sivistys- ja henkilöstötointa ja lisätään sivistystointa. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa kaupunginhallituksen johtosääntöä siten, että 11 :n 1 ja 2 momenteissa poistetaan sivistysja henkilöstötointa ja lisätään sivistystointa. Vielä kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin: marko.karvinen(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin kaupunginhallituksen johtosääntö.pdf 2 Kaupunginhallituksen johtosääntö muutettu.pdf Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa kaupunginhallituksen johtosäännön 11 :n otsikkoa siten että poistetaan sivistys- ja henkilöstötointa ja lisätään sivistystointa. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa kaupunginhallituksen johtosääntöä siten, että 11 :n 1 ja 2 momenteissa poistetaan sivistysja henkilöstötointa ja lisätään sivistystointa. Vielä kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/1 toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti ( 127) kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa keskushallinnon organisaatiomuutoksen vuoksi kaupunginhallituksen johtosääntöä siten, että kaupunginjohtajan toimialaan 9 :n 2 momenttiin lisättiin henkilöstöpolitiikka ja sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialalta 11 :n 1 momentista poistettiin henkilöstöpolitiikka- ja työllisyysasiat ja lisättiin työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikka. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti muuttaa kaupunginhallituksen johtosääntöä siten, että sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialalta 11 :n 3 momentin luettelosta poistettiin henkilöstökeskusta koskevat asiat. Kaupunginjohtajan toimialaan kuuluviksi lisättiin kaupunginkansliaa koskevat asiat, jotka sisältävät aiemmat henkilöstökeskuksen asiat. Kaupunginvaltuuston tehtyä päätöksen kaupunginjohtajan ja sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialojen muutoksesta, on tarkoituksenmukaista muuttaa sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialan nimi sivistystoimeksi. Kaupunginhallituksen voimassa oleva johtosääntö ja muutosesitykset sisältävä johtosääntöluonnos ovat esityslistan liitteinä. Sääntötoimikunta on kokouksessaan käsitellyt johtosääntömuutosta, eikä sillä ole huomautettavaa esitykseen, joka koskee kaupunginhallituksen johtosäännön muuttamista sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan nimikkeen osalta. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marko Karvinen, strategiapäällikkö, puhelin: marko.karvinen(a)hel.fi Liitteet Tiedoksi; Muutoksenhaku: kunnallisvalitus 1 Helsingin kaupunginhallituksen johtosääntö.pdf 2 Kaupunginhallituksen johtosääntö muutettu.pdf Kaupunginkanslia

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/2 4 V , Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen valinta HEL T Päätös päätti esitti kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee 1. myöntää Maaria Haikaraiselle vapautuksen Helsingin Satama - liikelaitoksen johtokunnan jäsenen luottamustoimesta 2. valita uudeksi jäseneksi Helsingin Satama - liikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Maaria Haikaraisen eronpyyntö Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee 1. myöntää Maaria Haikaraiselle vapautuksen Helsingin Satama - liikelaitoksen johtokunnan jäsenen luottamustoimesta

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/2 2. valita uudeksi jäseneksi Helsingin Satama - liikelaitoksen johtokuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. Maaria Haikarainen (Vihr.) pyytää vapautusta Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan jäsenen luottamustoimesta ulkomaille muuton vuoksi. Kaupunginvaltuusto valitsi , 5 Maaria Haikaraisen jäseneksi Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokuntaan toimikaudeksi Kaupunginvaltuuston olisi valittava uusi jäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Maaria Haikaraisen eronpyyntö Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta Taloushallintopalvelu-liikelaitos

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/3 5 V , Liikuntalautakunnan varajäsenen valinta HEL T Päätös päätti esitti kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee 1. myöntää Marika Lahdelle vapautuksen liikuntalautakunnan varajäsenen luottamustoimesta 2. valita Heimo Laaksosen uudeksi varajäseneksi liikuntakuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Marika Lahden eronpyyntö Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee 1. myöntää Marika Lahdelle vapautuksen liikuntalautakunnan varajäsenen luottamustoimesta

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/3 2. valita Heimo Laaksosen uudeksi varajäseneksi liikuntakuntaan vuoden 2016 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. Marika Lahti (Kok.) pyytää vapautusta liikuntalautakunnan varajäsenen luottamustoimesta. Kaupunginvaltuusto valitsi , 5 Marika Lahden varajäseneksi liikuntalautakuntaan toimikaudeksi Kaupunginvaltuuston olisi valittava uusi varajäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Marika Lahden eronpyyntö Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Liikuntalautakunta Taloushallintopalvelu-liikelaitos

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/4 6 V , Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenen valinta HEL T Päätös päätti esitti kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee 1. myöntää Minerva Krohnille vapautuksen kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenen luottamustoimesta 2. valita uudeksi jäseneksi kaupunginhallituksen tietotekniikkajaostoon vuoden 2014 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Minerva Krohnin eronpyyntö Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee 1. myöntää Minerva Krohnille vapautuksen kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenen luottamustoimesta

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/4 2. valita uudeksi jäseneksi kaupunginhallituksen tietotekniikkajaostoon vuoden 2014 lopussa päättyväksi toimikaudeksi. Samalla kaupunginvaltuusto päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti. Minerva Krohn (Vihr.) pyytää vapautusta kaupunginhallituksen tietotekniikkajaoston jäsenen luottamustoimesta opetuslautakunnan puheenjohtajuuden vuoksi. Kaupunginvaltuusto valitsi , 357 Minerva Krohnin jäseneksi kaupunginhallituksen tietotekniikkajaostoon toimikaudeksi Kaupunginvaltuuston olisi valittava uusi jäsen toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Minerva Krohnin eronpyyntö Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Kunnallisvalitus, valtuusto Tiedoksi Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto Taloushallintopalvelu-liikelaitos

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 7 V , Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavan hyväksyminen (nro 12199) HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 28. kaupunginosaa (Oulunkylä) ja 29. kaupunginosaa (Haaga) koskevan Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja osayleiskaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Tiivistelmä Osayleiskaavaehdotus mahdollistaa kaupunginosan täydennysrakentamisen. Sen myötä on saatavissa alueelle uusia asukkaita sekä lisää vetovoimaisia toimitilatontteja ja työpaikkoja. Näin turvataan palveluita olemassa olevan ja suunnitellun tulevan raideverkon eli nk. Raide-Jokerin palvelualueelle ja eheytetään yhdyskuntarakennetta. Seudulliset ulkoiluyhteydet Keskuspuistoon on säilytetään. Pohjois-Haagan itäosaan suunnitellaan rakennettavaksi asuntoja noin asukkaalle ja noin työpaikkaa. Erinomaisen saavutettavuuden tukemana uusi alue täydentää Pohjois-Haagan jo ennestään arvostettua aluetta. Alueen oma identiteetti tuo Pohjois-Haagan kaupunkirakenteeseen 2000-luvun ajallisen kerrostuman. Kaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia yhteensä noin 15 miljoonaa euroa. Esirakentamistarve on alueella hyvin

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus vähäinen edullisista pohjaolosuhteista johtuen, eikä siten aiheuta kaupungille merkittäviä kustannuksia. Uuteen kerrosalaan ( k-m2) suhteutettuna kaupungille aiheutuvat kustannukset ovat nykyarvion valossa kohtuullisia, joten kaavan toteuttaminen on kaupungille kokonaistaloudellisesti edullista. Yhdyskuntataloudelliset arviot täsmentyvät asemakaavoituksen yhteydessä. Suunnittelualue sijaitsee Haagan kaupunginosassa Pohjois-Haagan itäosassa Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän risteysalueesta lounaaseen. Alueeseen kuuluu metsäinen puistoalue sekä rakentamattomat toimitilatontit Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien varrella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 22 ha. Ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Ida Aalbergin puiston kohdalla kulkee lisäksi itä-länsi-suuntainen viheryhteystarve -merkintä ja Kehä I:stä ja Hämeenlinnanväylän linjaa seuraa maakaasuputken ohjeellinen linjaus. Maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan lukuun ottamatta Helsingistä itään suuntautuvaa raideliikenteeseen tukeutuvaa taajamatoimintojen aluetta Sipoon Söderkullaan asti. Kaavassa osayleiskaava-alue on merkitty tiivistyvän alueen merkinnällä ja Jokeri I:n reitille on osoitettu Hämeenlinnanväylän kohdalle joukkoliikenteen vaihtopaikan merkintä. Helsingin Yleiskaava 2002:ssa suunnittelualue on osin kerrostalovaltaisen asuin- ja toimitilarakentamisen aluetta ja osin virkistysaluetta. Aluetta etelässä sivuava Jokeri I:n reitti on merkitty joukkoliikenteen kehämäisenä runkolinjana asemineen. Kehä I ja Hämeenlinnanväylä on merkitty moottorikaduiksi. Nyt laadittu osayleiskaava poikkeaa yleiskaavasta siten, että yleiskaavan virkistysalueelle on esitetty asuin- ja toimitilarakentamisen korttelialueita. Alue on asemakaavoitettu. Kaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Osayleiskaavan vireilletuloon vaikuttivat osaltaan Sponda Kiinteistöt Oy:n toimitilarakentamista koskeva asemakaavamuutoshakemus sekä pyrkimykset monipuolistaa ja lisätä Pohjois-Haagan asuntotarjontaa.

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Osayleiskaavan valmisteluun liittyen saatiin kirjeitse 17 mielipidettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa ja puhelimitse. Mielipiteissä nousi esille erityisesti uusi Aku Korhosen tien ja Walentin Corellin tien välinen katuyhteys. Sen pelättiin lisäävän läpiajoliikennettä. Kadun siirtämistä ehdotettiin Hämeenlinnanväylän varteen ja samalla ehdotettiin tutkittavaksi katuvaihtoehtoa, joka ei olisi läpiajettava. Asuntorakentamista pidettiin tarpeellisena, mutta toimitilarakentamista kyseenalaistettiin, koska lähialueella on tyhjiä tai vajaakäyttöisiä toimitiloja. Maakaasuputken siirrosta aiheutuvien kustannusten uskottiin lisäävän alueen tonttivuokria ja koko hankkeen tarpeellisuutta ihmeteltiin. Rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen arvioitiin useassa mielipiteessä. Rakentamista pidettiin liian tehokkaana, sitä ei haluttu liian lähelle olemassa olevia asuinkortteleita. Uuden alueen pelättiin aiheuttavan läpikulkua nykyisille pihoille. Ympäristöhäiriöiden vähenemistä epäiltiin. Kävely ja pyöräilyreittien huomioimista alueen suunnittelussa pidettiin tärkeänä. Erityisesti nostettiin esille reittien tarkoituksenmukainen suunnittelu alueen ja ympäröivien palveluiden välillä. Alueesta toivottiin laadukasta ja vetovoimaista. Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siinä määrin, kuin se kaavoituksen tavoitteiden puitteissa on ollut mahdollista. Liitteenä olevaan vuorovaikutusraporttiin on dokumentoitu suunnittelun eri vaiheissa saatu palaute ja annetut vastineet. Mielipiteiden vaikutuksesta tutkittiin maankäytön tarkasteluvaihtoehtoja mm. katuyhteyden erilaisista ratkaisuista. Niiden vaikutuksesta on myös kävely- ja pyöräilyreittien huomioimista alueen suunnittelussa pidetty tärkeänä. Erityisesti on nostettu esille reittien tarkoituksenmukainen suunnittelu alueen ja ympäröivien palveluiden välillä. Viitesuunnitelmaa on tarkistettu toimitilavyöhykkeen osalta koillisessa ja toimitilan kokonaismäärää on vähennetty. Selostuksen liitteenä olevaa liikenneverkkoluonnosta on tarkistettu ja siihen on lisätty joukkoliikenteen pysäkit. Tämän lisäksi alueesta on tehty saavutettavuustarkastelu ja meluselvitys on päivitetty viitesuunnitelman mukaisilla lähtötiedoilla. Osayleiskaavan kaavamääräyksiä on tarkistettu lisäämällä Maakaasun siirtoputken kaavamerkintään määräysosa rakentamisen ja muun toiminnan rajoituksista kaasuputken läheisyydessä. Työpaikka-alueen

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 korttelialueen (TP) määräyksiin on lisätty jalankulkijan mittakaavan huomioiminen kadun varren jäsentelyssä ja Kerrostalovaltaisen asuntoalueen (AK-1) määräyksiin on lisätty muinaismuistokohteisiin Aseman XXIII:7:n osat. Hulevesien hallintasuunnitelman pohjalta on määräyksiin lisätty asemakaavoituksessa selvitettävä hulevesien viivytysmahdollisuus. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osayleiskaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Helsingin Energia -liikelaitos, Helen Sähköverkko Oy, Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä, Uudenmaan liitto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Helsingin kaupunginmuseon johtokunta, yleisten töiden lautakunta, pelastuslautakunta, ympäristölautakunta, Gasum Oy, kiinteistölautakunta ja Museovirasto. Lausunnoissa puollettiin osayleiskaavan hyväksymistä niissä esitetyin huomautuksin. Lausunnoissa oli vahvasti esillä kaavaratkaisun yhdenmukaisuus hyväksyttyjen tavoitteiden kanssa. Katsottiin, että kaava täydentää kaupunkirakennetta hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Huomautukset olivat pääasiassa ratkaisua täydentäviä tai tarkentavia jatkosuunnitteluohjeita kuten yleisten töiden lautakunnan kehotus lisätä kaavaan maininta, että asemakaavoituksen yhteydessä alueelle varataan riittävästä tilaa lumen välivarastointiin. Helsingin Energia - liikelaitos piti välttämättömänä muuttaa suunniteltua kaukolämpöjohdon reittiä enemmän olemassa olevan reitityksen mukaiseksi. Kiinteistölautakunta esitti asumistarkoituksen sallimista myös työpaikka-alueella ellei alueelle kohdistu riittävää kysyntää toimitilatonteille. Jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tavoitteita esitettiin mm. energiatehokkuuteen, viheralueisiin ja virkistysreittien toimivuuteen, sisäilmanlaadun turvaamiseen, meluntorjuntaan, pysäköinnin järjestämiseen, hulevesien hallintaan sekä kunnallisteknisiin järjestelmiin liittyen. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitettiin kaavaselostukseen lisättäväksi perustelut yleiskaavasta poikkeamiselle. Kerrostalovaltaisen asuinalueen kaavamääräystä maavallien säilyttämisestä tulisi kehittää, jotta muinaismuistolaki tulisi otettua huomioon. Liikennealueen määräyksestä ja rajauksen tulkinnasta annettiin myös ohjeistus. Liikenteen toimivuuden varmistamista pidettiin tärkeänä kaava-alueella, mutta myös pitkämatkaisen liikenteen osalta.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Kaavan liikenteellisten vaikutusten arviointia tulisi täydentää koskemaan koko vaikutusaluetta ja liikennejärjestelyjen parantamistoimenpiteet tulisi toteuttaa samanaikaisesti, kun toimivuutta heikentävä maankäyttö toteutuu. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät lausunnoista sekä niiden vastineet laajemmin. Nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Lausunnot on otettu huomioon siten, että osayleiskaavaehdotukseen tehtiin kolme muutosta. Helsingin Energia -liikelaitoksen lausunnon johdosta kaukolämmön runkojohdon suunniteltua reittiä muutettiin ja kaavakartalle lisättiin yhteystarvemerkinnät. Uudenmaan ELYkeskuksen lausunnon johdosta Kerrostalovaltaisen asuinalueen (AK-1) kaavamääräykseen lisättiin tarkennus maavallin suojeluarvon selvittämisestä jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleisen tien kaavamerkintä tarkistettiin ja merkittiin Maantien alueeksi. Kaavaselostukseen on lisätty liitteinä Liikenteen toimivuustarkastelu ja Liikennesuunnitelmaluonnos. Selostusta ja sen liitteitä on tarkistettu lisäämällä ja tarkentamalla lausunnoissa esille otettuja asiakohtia. Muutokset ilmenevät esityslistan liitteestä 2. Tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten hallintokuntien ja Uudenmaan ELY -keskuksen kanssa. Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen. apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Osayleiskaavaehdotuksen nro kartta, päivätty Tehdyt muutokset 3 Osayleiskaavaehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu , päivitetty kslk:n päätöksen mukaiseksi 4 Havainnekuva 5 Vuorovaikutusraportti , täydennetty ja Viranomaisneuvottelun muistio

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Otteet 7 Osa päätöshistoriaa Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Museovirasto, kulttuuriympäristön suojelu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Gasum Oy Helen Sähköverkko Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Kiinteistölautakunta Rakennuslautakunta Pelastuslautakunta Yleisten töiden lautakunta Kaupunginmuseon johtokunta Helsingin Energia -liikelaitos Ympäristökeskus Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 3261_1, karttaruudut F6 ja G6 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää päivätyn ja muutetun 28. kaupunginosan (Oulunkylä), 29.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 kaupunginosan (Haaga) koskevan Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, ja esittää etteivät annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Lautakunta päätti muuttaa osayleiskaavaehdotusta kuten esityslistan liitteestä ja kaavaselostuksesta yksityiskohtaisesti ilmenee. Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavaehdotusta aseteta uudelleen nähtäville Ehdotuksen mukaan Pöydälle Ehdotuksen mukaan yleiskaavapäällikkö Rikhard Manninen Essi Leino, arkkitehti, puhelin: essi.leino(a)hel.fi Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, puhelin: pirjo.koivunen(a)hel.fi Jouni Kilpinen, diplomi-insinööri, puhelin: jouni.kilpinen(a)hel.fi Helsingin Energia -liikelaitos HEL T Olemme tarkastaneet otsikossa mainitun osayleiskaavaehdotuksen. Lausunnossamme esitimme, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa energiahuollon suunnittelua, muutosten valmistelua ja niiden yhdyskunnallisten vaikutusten arviointia jatketaan yhteistyössä kaupunkisuunnittelun ja Helsingin Energian välillä. Osayleiskaavaehdotuksessa on kuitenkin edelleen kaikki ne puutteet ja heikkoudet, jotka lausunnossamme toimme esille. Osayleiskaava-alueella on Helsingin kaukolämpöjärjestelmän yksi merkittävimmistä pintaverkon siirtojohdoista. Ko. siirtojohto on elintärkeä Pohjois-Helsingin talviajan lämmitysenergiahuollolle. Osayleiskaavassa siirtojohdon nykyiselle sijainnille osoitetaan merkittävää rakennusalaa toimitilarakentamiselle. Tämä rakentaminen aiheuttaa merkittäviä johtosiirtoja kaikille alueella oleville teknisen huollon verkostoille.

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Osayleiskaavan aiheuttamat johtosiirrot on linjattu kaava-alueen läpi sen eteläosaan, josta on oletettu, että johdot (DN 600 vesijohto, DN 500 kaukolämpöjohto sekä DN 400 maakaasujohto) voidaan uudelleen reitittää pois kaava-alueelta tiehallinnon omistaman Hämeenlinnanväylän alitse keskuspuiston puolelle. Keskuspuiston itäreuna on kallioista liikenteen suoja-aluetta, jonne johtolinjausten sijoittaminen on rajoitettua ja haastavaa. Johtolinjaus olisikin sijoitettava kevyen liikenteen väylän alle. Tälläkin sijainnilla on omat haittansa ja taloudelliset riskinsä: Keskuspuistoa myötäilevä kevyen liikenteen väylä olisi pois käytöstä ainakin yhden pyöräilykauden. Toisaalta käynnissä olevan yleiskaavatyön yhteydessä yhdeksi keskeisimmäksi kaupunkirakenteen tiivistämiskeinoksi ja täydennysrakentamista tukevimmaksi vaihtoehdoksi ovat nousseet sisäänajoväylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi. Kaupunkibulevardin toteutuminen vaatisi todennäköisesti kaukolämpöjohdon uudelleensiirron uusien rakennusmassojen tieltä. Reitittämällä vuonna 2005 rakennettu DN500 kaukolämpöjohto pois tulevien rakennusmassojen tieltä osayleiskaava-alueelle sen pohjoisreunaa myötäileväksi (kuva 1.), on mahdollista hyödyntää tuolloin rakennetut Hämeenlinnanväylän ramppien alitukset. Tämä reititys ei vaikuta osayleiskaava-alueen rakennusten massoitteluun, mutta parantaa kaavan toteutettavuutta sekä pienentää toteuttamisen yhdyskunnallisia haittavaikutuksia. Lisäksi kaavan toteuttamisen kustannukset muodostuvat noin 1,5 M pienemmiksi verrattuna nyt esitettyyn vaihtoehtoon.

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Kuva 1, Osayleiskaavan lisättävä johtokujamerkintä Helsingin Energia ei voi puoltaa osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä ennen kuin siirrettävälle DN500 kaukolämpöjohdolle osoitetaan johtokuja esitettyyn sijaintiin. Helsingin Energialla ei ole muuta huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen Lausunto annettu Jouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: jouni.kivirinne(a)helen.fi Kiinteistölautakunta HEL T Päätös Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Pohjois- Haagan itäosan osayleiskaavaehdotuksesta seuraavan lausunnon:

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Alueen yleiskuvaus sekä maanomistus ja -hallinta Suunnittelualue sijaitsee Haagan kaupunginosassa Pohjois-Haagan itäosassa Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän risteysalueesta lounaaseen. Alueeseen kuuluu metsäinen puistoalue sekä rakentamattomat toimitilatontit Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien varrella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 22 hehtaaria. Osayleiskaava mahdollistaa asuntojen kaavoittamisen uudelle asukkaalle ja 3700 työntekijän työpaikka-alueen kehittämisen hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Viitesuunnitelman mukaan arvioitu asuntokerrosala on noin k-m², josta noin k-m² sijaitsee pohjoisemmalla korttelialueella. Korttelitehokkuus vaihtelee e(k)= 1 ja e(k)=2,5 välillä. Toimitilakerrosala kasvaa viitesuunnitelmassa noin k-m². Se mahdollistaisi noin (30 k- m²/tp) 3700 uutta työpaikkaa. Kaupunki omistaa suurimman osan suunnittelualueesta. Korttelin tontti 6 sekä tila ovat yksityisomistuksessa. Osayleiskaavan toteuttamisedellytykset Osayleiskaavan suunnittelualue on perustamisolosuhteiltaan pääosin hyvää kallioista kitkamaa-aluetta, jolloin tontti-, katu- ja korttelialueet on pääosin mahdollista rakentaa ilman massiivisia esirakentamis- ja perustamistoimenpiteitä kohtuullisin kustannuksin. Pysäköinti on esitetty toteutettavan keskitetysti maanalaisissa tiloissa, pihakansien alla ja pysäköintitaloissa. Asemakaavatasoisessa suunnittelussa tulee varmistaa tonttien taloudellinen ja juridis-hallinnollinen toteuttamiskelpoisuus sekä tarkemmin tutkia myös kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten mahdollistamista erityisesti pysäköintiratkaisujen osalta. Osayleiskaavassa tulisi tarkastella asumistarkoituksen sallimista myös työpaikka-alueella (TP-merkintä) varsinkin niiltä osin kuin korttelialueet ilmanlaadun osalta ovat riittävän suojaetäisyyden päässä ja soveltuvat asumistarkoitukseen eikä alueelle ole kohdistunut riittävää toimitilatonttikysyntää. Kaavan suunnitteluratkaisu ja olosuhdetekijät (hyvät maaperäolosuhteet, vähäinen esirakentamistarve) huomioon ottaen voidaan kaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvia kustannuksia pitää kohtuullisina ja kaavaa toteuttamiskelpoisena sekä asetettujen tavoitteiden mukaisena. Ehdotus vastaa osaltaan asumisen ja maankäytön yleisiin tavoitteisiin. Toimitilan ja asuntorakentamisen lisääminen alueella vahvistaa ja monipuolistaa kaupunkirakennetta.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Lopuksi Aseman seudun lähialueen tiivistämistä tulee osayleiskaavatasolla edelleen tutkia. Kiinteistölautakunta puoltaa Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä. osastopäällikkö Juhani Tuuttila Pekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: pekka.t.saarinen(a)hel.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Osayleiskaavaehdotuksen mukaisella rakentamisella on suuria vaikutuksia maisemaan nykyisten metsäisten virkistys- ja puistoalueiden muuttuessa pääosin rakennetuiksi alueiksi. Seudullisesti tärkeät virkistysreitit ja maakuntakaavan merkitty viheryhteys säilyvät, mutta niiden sijainti ja luonne muuttuvat. Asemakaavavaiheessa virkistysreittien toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yleisten töiden lautakunta muistuttaa, että jatkosuunnittelussa kulkuyhteydet tulee suunnitella ja toteuttaa mahdollisimman esteettömiksi, vaikka alue on maastonmuodoiltaan haasteellinen. Osayleiskaavan yhteydessä tehtyä hulevesien hallinnan suunnittelua tulee jatkaa asemakaavavaiheessa. Asemakaavoissa tulee varata riittävät tilavaraukset hulevesien hallinnalle. Osayleiskaavassa tulee olla maininta, että asemakaavoituksen yhteydessä alueelle varataan riittävästi tilaa lumen välivarastointiin. Suunnitellun rakentamisen toteuttaminen edellyttää nykyisen maakaasuputken siirtoa. Osayleiskaavaehdotuksessa maakaasun siirtoputki on linjattu uudelleen Hämeenlinnanväylän varresta osittain keskemmälle suunnittelualuetta ja osittain suunnittelualueen ulkopuolelle Keskuspuiston puolelle. Osayleiskaavaehdotuksessa

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Käsittely siirtoputki alittaa Hämeenlinnanväylän pohjoisemman Keskuspuistoon johtavan viheryhteyden kohdalta. Maakaasuputken siirron asemakaavavaiheen sekä toteutussuunnittelussa Keskuspuiston arvokasta viheraluetta tulee vaalia mahdollisimman eheänä kokonaisuutena. Osayleiskaavan katujen toteuttamisesta aiheutuu rakennusvirastolle kustannuksia yhdyskadun ja mahdollisen tonttikadun rakentamisesta, Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien muutoksista sekä Kantelettarentien ja Aku Korhosen tien liittymän parantamisesta arviolta noin 4,5 miljoonaa euroa. Kustannukset eivät sisällä mahdollisia Kaupintien ja Näyttelijättärentien liittymän parantamisen kustannuksia eikä Hämeenlinnanväylän yli menevän jalankululle ja pyöräilylle tarkoitetun sillan perusparantamista tai uusimista. Rakennusvirastolle aiheutuviin kustannuksiin ei myöskään ole laskettu valaistuksen tai vesihuollon kustannuksia. Arvioidut ylläpitokustannukset ovat noin euroa vuodessa. Kaava-alueen viheralueiden toteuttamisesta aiheutuu rakennusvirastolle kustannuksia arviolta noin 0,8 miljoonaa euroa. Ylläpidon kustannukset ovat noin euroa vuosittain. Lisäksi hulevesien hallinnasta osayleiskaava-alueella ja sen lähiympäristössä aiheutuu kaupungille arviolta noin 2,8 miljoonan euron kustannukset. Yleisten töiden lautakunta puoltaa osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin n muutetun ehdotuksen mukaan n muutos: Lisätään päätösehdotuksen kappaleen neljä loppuun seuraava virke: "Osayleiskaavassa tulee olla maininta, että asemakaavoituksen yhteydessä alueelle varataan riittävästi tilaa lumen välivarastointiin." kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: jere.saarikko(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Pelastuslautakunta HEL T Päätös Pelastuslautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle Pohjois- Haagan itäosan osayleiskaavaehdotuksesta nro seuraavan lausunnon: Lautakunta toteaa, että jatkosuunnittelussa Pohjois- Haagan itäosan osayleiskaavaehdotuksen nro alueella tulee varata riittävät tilavaraukset pelastusteitä varten. pelastuskomentaja Simo Wecksten Esko Rantanen, johtava palotarkastaja, puhelin: esko.rantanen(a)hel.fi Kaupunginmuseon johtokunta HEL T Päätös Kaupunginmuseon johtokunta päätti antaa seuraavan lausunnon Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaehdotuksesta: Osayleiskaavaehdotuksen alue sijaitsee Haagan kaupunginosassa Pohjois-Haagan itäosassa Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän risteysalueesta lounaaseen. Alueeseen kuuluu metsäistä puisto- ja lähivirkistysaluetta sekä rakentamattomat toimitilatontit Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien varrella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 22 ha. Alueelle on suunnitteilla uusi katuyhteys pohjoisen Aku Korhosen tien ja eteläisen Walentin Chorellin tien välille sekä asuin- ja toimitilaalueita. Asuinrakentaminen sijoittuu uuden katuyhteyden länsi- ja eteläpuolelle ja toimitilarakentaminen uuden kadun itäpuolella Hämeenlinnanväylän viereen ja Näyttelijäntien ja Aku Korhosen tien risteyksen viereen. Osayleiskaava mahdollistaa asuntoja noin asukkaalle ja noin työpaikkaa. Osayleiskaavalla on suuria vaikutuksia alueeseen metsäisten virkistysja puisto-alueiden muuttuessa pääosin rakennetuiksi alueiksi.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Viheryhteyksien jatkuvuus turvataan ja jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan. Osayleiskaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain (296/1963) perusteella suojeltuja ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen asemien osia kuudessa eri kohdassa. Suojeltuja kohteita ovat Pohjoisen puolustuslohkon tukikohdan XXIII:este 2 Aku Korhosen tien eteläpuolella ja sen eteläpuolella asemien XXIII:5:n ja XXIII:7:n osat. Este 2 on asemien edessä sijainnut kivestä ja maasta tehty pitkä piikkilankaesteitä suojaava valli. Alueen länsipäässä on lyhyt tykkitien pätkä. Asemat muodostuvat yhdys- ja taisteluhaudoista, suojahuoneista ja tulipesäkkeistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto, kaupunginmuseo ja Museovirasto ovat tehneet runsaasti yhteistyötä osayleiskaavan valmistelun yhteydessä muinaismuistokohteiden ja alueen muutosten kestävästä yhteensovittamisesta. Museoviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon pitämässä osayleiskaava-aluetta koskeneessa viranomaisneuvottelussa todettiin, että läntisin osa tukikohta XXIII:este 2:sta voidaan poistaa suunnitellun rakentamisen kohdalta riittävän dokumentoinnin jälkeen. Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut - yksikkö on dokumentoinut kohteen Samassa yhteydessä dokumentoitiin myös muut osayleiskaava-alueen muinaismuistokohteet. Tehdyn dokumentoinnin johdosta, Museovirasto on lausunnossaan katsonut, että este on nyt länsiosastaan riittävällä tavalla dokumentoitu, eikä sen paikalle suunnitellun rakennushankkeen toteuttamiselle ole enää muinaismuistolain mukaista estettä. Inventoinnissa on myös todettu alueen länsiosassa sijaitsevan tykkitien tuhoutuneen rakenteiltaan, vaikka sen linjaus on edelleen nähtävissä. Museovirasto totesi lisäksi edellisessä lausunnossaan Helsingin kaupunginmuseon hoitavan muilta osin osayleiskaava-aluetta koskevaa asiaa sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta. Kaupunkisuunniteluviraston ja kaupunginmuseon välisissä neuvotteluissa sovittiin, että osayleiskaava-alueen keskiosassa sijaitseva valli on säilytettävä alueella mahdollisuuksien mukaan kortteleissa. Virkistysalueiksi merkityillä alueilla valli ja muut rakenteet suojellaan kokonaisuudessaan. Museoviraston rakentamiselle suojelusta vapauttamalla kaava-alueen läntisimpään osaan sijoittuu osayleiskaavaehdotuksessa TP -alue eli

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 työpaikka-alue. Siellä suojavalli, aseman 5 huonokuntoiset osat ja vanha tykkitien osuus tuhoutuvat kokonaan. Suunnitellun yhdystien länsipuolella on AK-1 merkinnällä varustettu kerrostalovaltainen asuntoalue. Osayleiskaavaehdotuksen merkinnöissä AK-1 alueilla on seuraavanlainen määritys: Pihaalueilla sijaitseva ensimmäisen maailmansodan aikainen maavalli tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää osana pihajärjestelyitä ja Aseman XXII:7:n osat tulee säilyttää. Aluetta koskevissa toimenpiteissä on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Läntisellä AK-1 alueella valli sijaitsee siten että sen säilyttäminen kokonaisuudessaan estäisi alueen rakentamisen järkevästi. Valli tulee parhaimmillaankin säilymään katkelmallisina osina asuinkortteleissa ja virkistysalueilla. Säilytettävien kohteiden lähiympäristö muuttuu rakennetuksi ja alueiden käytön lisääntyessä niihin kohdistuu myös enemmän ulkoista kuormitusta. Toisaalta vallia ja muita kohteita on mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin alueen identiteettiä syventävinä kulttuuriperinnön tutustumiskohteina. Itäisen AK-1 alueen eteläosassa sijaitsee aseman XXII:7:n osia; taisteluhautaa, suojahuone ja tulipesäkeäkeitä, jotka on huomioitu osayleiskaavamerkinnöissä. Edellisten alueiden väliin lähivirkistysalueelle VL-1 ja puistoksi rakennettavalla alueella on merkinnät seuraavasti: Lähivirkistysalue, jolla sijaitsee muinaismuistolain (296/1963) rauhoittamia muinaismuistokohteita. Alueen kaivaminen. peittämisen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Maakaasuputken linjauksen ja ulkoilureittien sekä puiston rakentaminen on sallittua. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Kaavamääräys suojelee kyseiset muinaisjäännökset, jotka ovat alueen edustavimpia. Muinaisjäännöskohteiden säilyttämiseen tähtäävä tarkempi jatkosuunnittelu tapahtuu asemakaavoituksen yhteydessä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kesken. Muinaisjäännöksiin kajoaminen edellyttää aina arkeologisia tutkimuksia. Osayleiskaava-alueella kyseeseen tulee erityisesti maalla peitetyt puolustusrakenteet, joiden kohdilla esim. kevyenliikenteenraittien tai maakaasuputkien linjauksia muutetaan. Osayleiskaava-alueeseen rajautuu Pohjois-Haagan 1950-luvulla valmistunut asuinkerrostaloalue, joka on merkitty yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi kokonaisuudeksi. Alueen ominaispiirteitä ovat väljästi ja maastoon kauniisti sovitetut lamellitalot ja korkeammat

30 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 pistetalot. Pohjois-Haagan kolme eriluonteista asumasolua on erotettu puistometsin toisistaan. Osayleiskaavan mahdollistama uusi asuinkerrostaloalue seuraa tätä suunnitteluperiaatetta siinä mielessä, että uusi alue erotetaan vanhemmasta rakennuskannasta viheraluein. Helsingin kaupunginmuseon johtokunnalla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotukseen ja puoltaa sen hyväksymistä. yksikön päällikkö Anne Mäkinen Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: markku.heikkinen(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon. Pohjois-Haagan osayleiskaavassa suunniteltu asunto- ja toimitilarakentaminen eheyttää vanhan kaupunginosan rakennetta tuomalla täydennysrakentamista hyvien julkisten liikenneyhteyksien ja raideliikenneaseman läheisyyteen. Rakentaminen on sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden että kaupungin strategiaohjelman mukaista ja ilmastopoliittisesti perusteltua. Suunnittelualue on huomattavan vilkkaasti liikennöityjen Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän haittojen vaikutusalueella. Suunnittelun lähtökohtana on ollut toimitilarakentamisen sijoittaminen suojaamaan asuntokortteleita. Riittävän meluntorjunnan toteutuminen on varmistettava ajoitusmääräyksellä, joka edellyttää toimitilarakentamisen toteuttamista ennen asuintalojen rakentamista. Asemakaavavaiheessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantamiseen ja riittävien pyöräpysäköintipaikkojen varaamiseen. Hulevesien hallinnan suunnittelua tulee tarkentaa jo asemakaavasuunnittelun alussa niin, että asemakaavoissa voidaan tehdä tarpeelliset tilavaraukset viheralueilla ja tonteilla. Täydennysrakentamista toteutettaessa tulee kunnioittaa alueen

31 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Käsittely luontoarvoja ja pyrkiä rakennusten viereisten Keskuspuistoon johtavien viheryhteyksien ja viheralueiden säilyttämiseen n muutetun ehdotuksen mukaan Vastaehdotus: Alviina Alametsä: Kohtaan 1 viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: Täydennysrakentamista toteutettaessa tulee kunnioittaa alueen luontoarvoja ja pyrkiä rakennusten viereisten Keskuspuistoon johtavien viheryhteyksien ja viheralueiden säilyttämiseen. Kannattajat: Timo Pyhälahti 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Kohtaan 1 viimeiseksi uudeksi kappaleeksi: Täydennysrakentamista toteutettaessa tulee kunnioittaa alueen luontoarvoja ja pyrkiä rakennusten viereisten Keskuspuistoon johtavien viheryhteyksien ja viheralueiden säilyttämiseen. Jaa-äänet: 2 Matti Niemi, Anita Vihervaara Ei-äänet: 6 Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Timo Latikka, Hanna Lähteenmäki, Sirpa Norvio, Timo Pyhälahti Tyhjä: 0 Poissa: 1 Leo Stranius ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Pirkko Pulkkinen, johtava ympäristötarkastaja, puhelin: pirkko.pulkkinen(a)hel.fi Nuorisoasiainkeskus Nuorisotoimenjohtaja

32 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 HEL T Nuorisoasiainkeskuksella ei ole mielipidettä osayleiskaavaluonnokseen. Harri Taponen, erityissuunnittelija, puhelin: harri.taponen(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Yleistä Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt rakennusviraston mielipidettä Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaluonnoksesta mennessä. Suunnittelualue sijaitsee Haagan kaupunginosassa Pohjois-Haagan itäosassa Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän risteysalueesta lounaaseen. Alueeseen kuuluu metsäistä puisto- ja lähivirkistysaluetta sekä rakentamattomat toimitilatontit Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien varrella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 22 ha. Alueelle on suunnitteilla uusi katuyhteys Walentin Chorellin tien ja Aku Korhosen tien välille sekä asuin- ja toimitila-alueita. Asuinrakentaminen sijoittuu uuden katuyhteyden länsi- ja eteläpuolelle ja toimitilarakentaminen uuden kadun itäpuolelle ja Näyttelijäntien ja Aku Korhosentien risteyksen viereen. Osayleiskaava mahdollistaa asuntojen kaavoittamisen noin uudelle asukkaalle ja noin 4500 työpaikan työpaikka-alueen kehittämisen. Osayleiskaavaluonnoksen mukaisella rakentamisella on suuria vaikutuksia maisemaan nykyisten metsäisten virkistys- ja puistoalueiden muuttuessa pääosin rakennetuiksi alueiksi. Seudullisesti tärkeät virkistysreitit ja maakuntakaavan merkitty viheryhteys säilyvät, mutta niiden sijainti ja luonne muuttuvat. Suunnittelualueen läpi kulkee nykyisin kaksi tärkeää virkistysreittiä läntisen vihersormen ja keskuspuiston välillä. Eteläisempi, Ida Aalbergin puiston kautta Hämeenlinnanväylän ali kulkeva reitti on merkitty maakuntakaavaan viheryhteystarpeena. Viheryhteys Ida Aalbergin puistosta Keskuspuistoon kaventuu, mutta Hämeenlinnanväylän viereinen toimitilarakentaminen parantaa Ida Aalbergin puiston melusuojausta. Pohjoisempi, Hämeenlinnanväylän ylittävä reitti on seudullisesti tärkeä ja se on talvisin latuna.

33 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Lausunto Osayleiskaavaluonnoksessa pohjoisempi virkistysreitti on linjattu lähemmäksi olemassa olevaa asuinaluetta. Alueella sijaitsee ensimmäisen maailmansodan aikaisia maalinnoituksen osia, joita säilytetään muinaismuistokohteina puisto- ja korttelialueilla. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä on laadittavana alueellinen hulevesien hallintasuunnitelma, joka sisältää nykytilannekartoituksen ja arvion suunniteltujen maankäyttömuutosten vaikutuksista hulevesivirtaamiin. Suunnitelmassa on tarkoitus antaa hulevesien käsittelyä varten toimenpide-ehdotuksia ja -suosituksia. Osayleiskaavan tulee mahdollistaa tarvittavien hulevesiratkaisujen toteuttaminen. Osayleiskaavaluonnoksen kaavamääräykset edellyttävät, että alueen suunnittelussa tulee varmistaa ulkoilureittiverkostojen toimivuus ja jatkuvuus sekä maisemalliset arvot ja että edellytykset hiihto- ja ulkoilutoiminnalle tulee säilyttää. Osayleiskaava-alueen pohjois- ja luoteisosaan on merkitty ulkoilureitti, jolla latu on tarkoitus erottaa puistokäytävästä. Puistokäytävän ja ladun toteuttaminen on haasteellista alueen pohjois- ja luoteisosassa kallioisen ja jyrkän maaston vuoksi. Jatkosuunnittelussa virkistysalueelle tulee varata riittävästi leveyttä ja korttelialueiden rajat tulee suunnitella niin, että toimivien ja riittävän loivien käytävien ja latuyhteyksien rakentaminen on mahdollista. Suunnitellun rakentamisen toteuttaminen edellyttää nykyisen maakaasuputken siirtoa. Osayleiskaavaluonnoksessa maakaasun siirtoputki on linjattu uudelleen Hämeenlinnanväylän varresta osittain keskemmälle suunnittelualuetta ja osittain suunnittelualueen ulkopuolelle Keskuspuiston puolelle. Osayleiskaavaluonnoksessa siirtoputki alittaa Hämeenlinnanväylän pohjoisemman Keskuspuistoon johtavan viheryhteyden kohdalta. Keskuspuiston arvokasta viheraluekokonaisuutta tulee vaalia mahdollisimman eheänä kokonaisuutena. Uusien maakaasuputkien rakentamista tulee pyrkiä välttämään Keskuspuiston alueella. Rakennusvirasto esittää, että osayleiskaavaluonnoksen mukaiselle maakaasuputken linjaukselle tulee tutkia myös vaihtoehtoa, jossa maakaasuputki kulkee pidemmän matkaa suunnitellun yhdyskadun alueella. Tällöin maakaasuputki voisi sijoittua yhdyskadun itäreunaan jalankulku- ja pyörätien alle pohjoisemman ja eteläisemmän Keskuspuistoon johtavan viheryhteyden välillä ja alittaisi Hämeenlinnanväylän eteläisemmän viheryhteyden kohdalta. Tässä

34 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 vaihtoehdossa tulee tutkia työpaikkarakentamisen sijoittaminen riittävän etäälle maakaasuputkista. Rakennusvirastolla ei ole edellä esitetyn lisäksi muuta huomauttamista osayleiskaavaluonnoksesta. Jere Saarikko, aluesuunnittelija, puhelin: jere.saarikko(a)hel.fi Marko Jylhänlehto, suunnitteluinsinööri, puhelin: marko.jylhanlehto(a)hel.fi Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto on pyytänyt kaupunginmuseon lausuntoa kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellusta Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaluonnoksesta. Alueelle on suunnitteilla toimitilarakentamista Näyttelijäntien, Aku Korhosen tien ja Hämeenlinnanväylän varteen sekä Kehä I:n eteläpuolelle. Lisäksi suunnitteilla on uusi katuyhteys Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille sekä asuinrakentamista sen varrelle. Kaupunginmuseo lausuu asiasta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta. Osayleiskaava-alueella sijaitsee muinaismuistolain perusteella suojeltuja ensimmäisen maailmansodan aikaisen Helsingin maalinnoituksen osia. Suojeltuja kohteita ovat Pohjoisen puolustuslohkon tukikohdan XXIII:este 2 ja asemien XXIII:5:n ja XXIII:7:n osat. Este 2 on asemien edessä sijainnut kivestä ja maasta tehty pitkä suojavalli. Siihen liittyy lyhyt tykkitie. Asemat muodostuvat yhdys- ja taisteluhaudoista, suojahuoneista ja tulipesäkkeistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin kaupunginmuseo ja Museovirasto ovat tehneet runsaasti yhteistyötä osayleiskaavan valmistelun yhteydessä muinaismuistokohteiden ja alueen muutosten kestävästä yhteensovittamisesta. Museoviraston, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon pitämässä osayleiskaava-aluetta koskeneessa viranomaisneuvottelussa todettiin, että läntisin osa tukikohta XXIII:este 2:sta voidaan poistaa suunnitellun rakentamisen kohdalta riittävän dokumentoinnin jälkeen. Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut -yksikkö on dokumentoinut kohteen Samassa yhteydessä dokumentoitiin myös muut osayleiskaava-alueen muinaismuistokohteet. Tehdyn dokumentoinnin johdosta, Museovirasto

35 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 on lausunnossaan katsonut, että este on nyt länsiosastaan riittävällä tavalla dokumentoitu, eikä sen paikalle suunnitellun rakennushankkeen toteuttamiselle ole enää muinaismuistolain mukaista estettä. Inventoinnissa on myös todettu alueen länsiosassa sijaitsevan tykkitien tuhoutuneen rakenteiltaan, vaikka sen linjaus on edelleen nähtävissä. Museovirasto totesi lisäksi edellisessä lausunnossaan Helsingin kaupunginmuseon hoitavan muilta osin osayleiskaava-aluetta koskevaa asiaa sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta. Kaupunkisuunniteviraston ja kaupunginmuseon välisissä neuvotteluissa sovittiin, että osayleiskaava-alueen keskiosassa sijaitseva valli on säilytettävä alueella mahdollisuuksien mukaan kortteleissa. Virkistysalueiksi merkityillä alueilla valli ja muut rakenteet suojellaan kokonaisuudessaan. Osayleiskaavaluonnoksen merkinnöissä AK-1 alueilla on seuraavanlainen määritys: Piha-alueilla sijaitseva muinaismuisto, ensimmäisen maailmansodan aikainen maavalli, tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää osana pihajärjestelyitä. Aluetta koskevissa toimenpiteissä on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Valli sijaitsee läntisellä AK-1 alueella siten että sen säilyttäminen kokonaisuudessaan estäisi alueen rakentamisen järkevästi. Valli tulee parhaimmillaankin säilymään katkelmallisina osina kortteleissa ja virkistysalueilla. Säilytettävien kohteiden lähiympäristö muuttuu rakennetuksi ja alueiden käytön lisääntyessä niihin kohdistuu myös enemmän ulkoista kuormitusta. Toisaalta vallia ja muita kohteita on mahdollista hyödyntää nykyistä paremmin alueen identiteettiä syventävinä kulttuuriperinnön tutustumiskohteina. Itäisen AK-1 alueen eteläosassa sijaitsee aseman XXII:7:n osia; taisteluhautaa, suojahuone ja tulipesäkeäkeitä, joita ei ole huomioitu mitenkään osayleiskaavamerkinnöissä. Lähivirkistysalueelle VL-1 ja puistoksi rakennettavalla alueella on merkinnät seuraavasti: Lähivirkistysalue, jolla sijaitsee muinaismuistolain (296/1963) rauhoittamia muinaismuistokohteita. Alueen kaivaminen. peittämisen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä on neuvoteltava Helsingin kaupunginmuseon kanssa. Kaavamääräys suojelee kyseiset muinaisjäännökset, jotka ovat alueen edustavimpia. Muinaisjäännöskohteiden säilyttämiseen tähtäävä tarkempi jatkosuunnittelu tapahtuu asemakaavoituksen yhteydessä yhteistyössä

36 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon kesken. Muinaisjäännöksiin kajoaminen edellyttää aina arkeologisia tutkimuksia. Suunnittelualueella kyseeseen tulee erityisesti maalla peitetyt puolustusrakenteet, joiden kohdilla esim. kevyenliikenteenraittien tai maakaasuputkien linjauksia muutetaan. Kaupunginmuseolla ei ole osayleiskaavaluonnoksesta muuta huomautettavaa Lausunto annettu Markku Heikkinen, tutkija, puhelin: markku.heikkinen(a)hel.fi Sosiaali- ja terveysvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan osayleiskaavaa Pohjois- Haagan itäosaan. Alueelle on suunnitteilla toimitilarakentamista Näyttelijäntien, Aku Korhosen tien ja Hämeenlinnanväylän sekä Kehä I:n eteläpuolelle. Lisäksi suunnitteilla on uusi katuyhteys Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille sekä asuinrakentamista sen varrelle. Mielipiteet osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty toimittamaan viimeistään Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaavaluonnoksen suunnitteluperiaatteita on tarkennettu helmikuun 2012 jälkeen, jolloin osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman oli nähtävänä. Suunnitteluperiaatteiden mukaan alueesta suunnitellaan hyvä, toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen toimitila- ja asuntoalue. Osayleiskaavaluonnoksen kaavamääräykset edellyttävät mm., että alue suunnitellaan saavutettavuudeltaan hyväksi, että kävelyreiteistä tehdään yhtenäinen verkosto ja että ulkoilureittiverkostojen toimivuus tulee varmistaa. Nämä määräykset ovat yhteneviä sosiaali- ja terveysviraston tavoitteiden kanssa. Tärkeää on varmistaa, että nämä tavoitteet myös saavutetaan. Se edellyttää mm., että kaikki alueen kulkureitit ovat selkeitä, esteettömiä ja riittävän loivia katualueilla, kadulta rakennusten ulko-oville, kevyen liikenteen väylille ja pysäköintialueille. Osayleiskaava mahdollistaa asuntojen kaavoittamisen noin uudelle asukkaalle sekä työpaikka-alueen kehittämisen. Todennäköisesti kaava-alueen hisseillä varustettuihin esteettömiin asuntoihin muuttaa myös vanhusväestöä. Helsingissä tulee

37 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 lähivuosikymmeninä ikääntyneen väestön osuus kasvamaan nopeasti, mikä tulee huomioida suunnittelun edetessä. Osayleiskaava-alueella ei ole julkisia palveluja. Lähimmät terveyspalvelut sijaitsevat Haagan terveysasemalla (Huovitie 5) ja Kannelmäen terveysasemalla (Kaustisenpolku 6). Kaupungin järjestämiä hoivapalveluja sijaitsee Haagan asemanseudulla mm. Hopeatien palvelutalo sekä kotihoidon toimipisteitä. Pohjois-Haagan asemanseutua kehitetään vanhuspalvelujen keskittymäksi. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saavutettavuuden takia selkeät esteettömät kevyenliikenteen reitit sekä lähiliikenneyhteydet palvelujen ääreen ovat välttämättömiä. Pohjois-Haagan palvelualuetta tulee kehittää kokonaisuutena, johon uusi osayleiskaava-alue saumattomasti liittyy. Pirjo Sipiläinen, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto HEL T Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto ei anna asiasta lausuntoa. Merja Lehikoinen, suunnittelusihteeri, puhelin: merja.lehikoinen(a)hel.fi Toimitusjohtaja HEL T Kaupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan osayleiskaavaa Pohjois- Haagan itäosaan. Alueelle on suunniteltu toimitilarakentamista Hämeenlinnanväylän varteen. Lisäksi suunnitteilla on uusi katuyhteys Aku Korhosen tien ja Walentin Chorellin tien välille sekä asuinrakentamista sen varrelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan viheralueella liikenteen päivämelu on yli 55 db. Alueen läpi kulkee seudullisesti merkittävä ulkoilureitti sekä latuyhteys Keskuspuistosta Talin virkistysalueelle. Suunnittelun tavoitteena on, että toimitilarakentaminen Hämeenlinnanväylän varrella toimii melumuurina asumiselle ja

38 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 viheralueille. Lisäksi tavoitteena on, että uusi asuinrakentaminen lisää ja monipuolistaa Pohjois-Haagan nykyistä asuntotarjontaa. Mielipiteet suunnittelun lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on pyydetty toimittamaan viimeistään Lausuntonaan terveyskeskus esittää seuraavaa: Terveyskeskuksen näkökulmasta suunnittelun lähtökohtana tulee olla alueen esteettömyys, terveellisyys ja turvallisuus sekä sujuva liittyminen ympäristön palveluihin ja liikenneverkostoihin seuraavasti: alue tulee rakentaa esteettömäksi ja asuinrakennusten palvella myös iäkästä väestöä alueelta tarvitaan selkeät esteettömät reitit joukkoliikenteen pysäkeille sekä lähivirkistysalueille ja palveluihin alueen läpi kulkeva seudullinen ulkoilureitti tulee suunnitella turvalliseksi, helposti hahmottuvaksi ja esteettömäksi. liikenteen melua tulee rajoittaa asuntojen lähiympäristössä luontoympäristöä tulee säilyttää ja rauhoittaa liikenteen melulta alueen joukkoliikenteen palveluverkkoa tulee kehittää siten, että alue soveltuu myös autottomien ikäihmisten asuinalueeksi. Alueen terveyspalvelut tuotetaan Haagan terveysasemalla, osoitteessa Huovitie 5. Asukkaat voivat käyttää myös muiden Helsingin kaupungin terveysasemien palveluja, sekä vuodesta 2014 alkaen myös muiden kuntien terveyspalveluja. Suunnitelmissa on rakentaa Kaarelan aluetta palveleva terveysasema Prisman tontin viereen 2020-luvulla. Läheinen sijainti saattaa houkutella alueen asukkaita. Sujuvat kevyen liikenteen yhteydet Kehätien pohjoispuolen palveluihin ovat tarpeen. Sipiläinen Pirjo, arkkitehti, puhelin: pirjo.sipilainen(a)hel.fi

39 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 8 V , Tapaninkylän tontin 39330/6, tontin 39331/11 sekä puisto- ja katualueiden ja Suutarilan urheilu- ja virkistyspalvelujen ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (nro 12191, Maatullinpuiston eteläosa) HEL T Päätös päätti esitti kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin nro tontin nro 6, korttelin nro tontin nro 11, puisto- ja katualueiden sekä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden, puisto- ja yleisten pysäköintialueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit nro apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Tehdyt muutokset 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu , päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 4 Vuorovaikutusraportti , täydennetty sekä keskustelutilaisuuksien ja muistiot 5 Osa päätöshistoriaa 6 Osa päätöshistoriaa (allekirjoituksin) Otteet Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- Otteen liitteet Kunnallisvalitus, yleiskaavan,

40 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 ja ympäristökeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helen Sähköverkko Oy asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Päätösehdotus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa: Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin nro tontin nro 6, korttelin nro tontin nro 11, puisto- ja katualueiden sekä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden, puisto- ja yleisten pysäköintialueiden sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muutosehdotuksen päivätyn ja muutetun piirustuksen nro mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein. Asemakaavan muutoksella muodostuvat uudet korttelit nro Tiivistelmä Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa 44 uuden erillispientalotontin rakentamisen Maatullinpuiston etelälaidalle. Lisäksi kaavamuutos luo edellytykset puistoalueiden ja ulkoilureittien uudistamiselle, liikuntapuiston uusille kenttä- ja pysäköintijärjestelyille sekä urheiluhallin rakentamiselle urheilupuiston länsireunalle. Nykyiset viljelypalstat rajataan omaksi alueeksi ja sen toimintaa tehostetaan uusilla palstoilla ja pysäköintijärjestelyillä. Suopursuntien päädyn nykyisestä kääntöpaikasta tarpeettomaksi jäävä katualue liitetään siihen rajautuviin nykyisiin tontteihin. Samalla kyseisten tonttien tehokkuusluku ja kaavamääräykset tarkistetaan nykykäytännön mukaisiksi. Uutta kerrosalaa asumiseen muodostuu yhteensä km² ja uusia asukkaita alueelle tulee noin 170. Uusien asuinrakennusten rakentaminen olemassa olevien yhdyskuntateknisten verkostojen sekä palvelujen äärelle on

41 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus yhdyskuntataloudellisesti edullinen ratkaisu. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa yhteensä noin 6,8 miljoonaa euroa. Arvioiduissa esirakentamisen kustannuksissa on huomioitu liikuntahallin esirakentamisen kustannusarvio, mutta kustannuksiin eivät sisälly liikuntahallin rakentaminen ja liikuntapuiston hiekkakenttien muuttaminen tekonurmikentiksi ja tekojääradaksi. Liikuntapuiston hankkeiden toteutusta ja niiden aikataulua koordinoi liikuntavirasto. Alue sijaitsee Tapulikaupungin asuinalueen eteläreunalla, ja se rajautuu pohjoisessa ja idässä Tapulikaupungin kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen, etelässä Tapaninkylän pientaloalueeseen ja lännessä Vanhaan puustellinmetsään. Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty kaupunkipuistoksi. Nyt laadittu asemakaavan muutos poikkeaa yleiskaavasta siten, että uutta asumista on sijoitettu osittain kaupunkipuiston alueelle, kuitenkin siten, että tärkeä viheryhteys ja alueen puistomainen luonne säilyy. Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on osoitettu pääosin urheilu-, lähivirkistys- ja puistoalueeksi. Lisäksi suunnittelualueeseen sisältyy kaksi omakotitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen pientalojen tonttia. Nykyiset asuntotontit ovat yksityisomistuksessa. Helsingin kaupunki omistaa muun suunnittelualueen. Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavamuutostyön eri vaiheissa on järjestetty useita yleisö- ja yhteistyötilaisuuksia. Tilaisuuksissa esille tuodut näkökohdat on otettu kaavan valmistelussa huomioon. Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on asemakaavaosastolle saapunut kirjeitse 55 mielipidettä, joista 20 koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja 35 asemakaavan muutosluonnosta. Lisäksi suullisia mielipiteitä on esitetty keskustelutilaisuuksissa ja puhelimitse. Mielipiteistä kolme oli adresseja, joiden allekirjoittajien lukumäärät olivat 194, 34 ja 12. Asemakaavan muutosehdotus on ollut julkisesti nähtävillä Ehdotuksesta on tehty viisi muistutusta.

42 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Muistutuksissa tuotiin esiin samoja teemoja kuin vuorovaikutuksessa kaavamuutoksen aiemmissa vaiheissa ja sitä edeltäneen Tapulikaupungin täydennysrakentamisen yleissuunnitelman yhteydessä. Puisto- ja viheralueiden sekä koirapuistojen määrän ja laadun koettiin heikentyvän. Pientaloalueen täydennysrakentaminen, kaavoituksen periaatteet ja vuorovaikutuksen käytännöt herättivät vastustusta. Muistutusten johdosta ei kuitenkaan ole tehty muutoksia asemakaavan muutosehdotukseen. Pelastuslautakunta, liikuntavirasto ja Helen Sähköverkko Oy ovat ilmoittaneet, ettei niillä ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Uudenmaan liitto, varhaiskasvatusvirasto ja opetusvirasto ovat ilmoittaneet, etteivät ne anna asiasta lausuntoa. Kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan, että asemakaavan toteuttamisesta kaupungille kohdistuvia kustannuksia voidaan pitää suhteellisen korkeina tuotettavaan kerrosalaan nähden. Erityisesti runsas liikunta- ja virkistyspuistorakentaminen nostaa kokonaisinvestoinnista aiheutuvia menoja suhteessa rakennusoikeuden luovutuksesta saataviin tuloihin nähden. Kohdentamalla kustannukset asumista palvelevan kaupunkirakenteen toteuttamisen ja liikunta- ja virkistyskäyttöä palvelevan toiminnan välillä voidaan suhteellisia kustannuksia arvioida objektiivisemmin kaavan suunnitteluratkaisun osalta. Uusien asuinrakennusten toteuttaminen olemassa olevien teknisten verkostojen sekä palveluiden äärelle on lähtökohtaisesti sekä yhdyskuntataloudellisesti kannatettavaa. Kiinteistölautakunta pitää suunnitteluratkaisua toteuttamiskelpoisena ja alueelle sopivana ja puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että asemakaavan muutosehdotus on Helsingin kaupungin kaavoituslinjauksien vastainen. Uutta asumista on sijoitettu osittain kaupunkipuiston alueelle eikä kaavamuutos lausunnon mukaan säilytä yleissuunnitelman yhteydessä hyväksyttyä kumpareiden säilyttämistä puiston osana. Ympäristölautakunnan lausunnossa esiin tuodut asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Viheryhteyden leveys vastaa yleiskaavan viheryhteyttä, koska osa yleiskaavan kerrostalovaltaista aluetta on asemakaavassa puistoa. Alueen nykyistä kasvillisuutta ja maastonmuotoja on pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon. Suuri osa puistoalueen kehämäisistä valleista voidaan säilyttää. Kaavaehdotus on laadittu tehtyjen yleissuunnitelmien ja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Uudet tontit muodostavat kokonaisuuden, joka edellyttää investointeja alueen katu- ja teknisen verkoston parantamiseen ja

43 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 esirakentamiseen. Suunnitelmaratkaisu perustuu kaupunkikuvallisesti ja kaavataloudellisesti toimivimmaksi arvioituun vaihtoehtoon. Uudenmaan ELY-keskus toteaa lausuntonaan, että asemakaavaehdotuksella täydennetään yhdyskuntarakennetta raideliikenteen läheisyydessä tavalla, joka ottaa huomioon ylemmän asteiset kaavat riittävällä tavalla. Muissa lausunnoissa esitettiin energiahuoltoon, kierrätyspisteisiin, katujärjestelyihin ja kaupungin toteuttamiskustannusten jakautumiseen kohdistuvia huomautuksia. Lausunnot on otettu huomioon siten, että tietoliikenne- ja energiahuollon karttaliitteeseen on lisätty kaukolämpöverkoston viitesuunnitelma alueen teknisen huollon jatkosuunnittelua varten. Lisäksi kaavakarttaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Vuorovaikutusraportissa esitetään tiivistelmät muistutuksista, kirjeistä ja lausunnoista sekä niiden vastineet laajemmin. Asemakaavan muutosehdotus ei nosta tonttien rakennusoikeutta merkittävästi, joten kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen mukaisia neuvotteluja ei ole tarpeen käydä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys syntyi äänestyksen jälkeen. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Andersson, Niiranen, Palmroth-Leino, Silfverberg, Soininvaara) 3 (Meretniemi, Nikunlassi, Villanen). Päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen. apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: tanja.sippola-alho(a)hel.fi Liitteet 1 Asemakaavan muutosehdotuksen nro kartta, päivätty , muutettu Tehdyt muutokset 3 Asemakaavan muutosehdotuksen nro selostus, päivätty , muutettu , päivitetty Kslk:n päätöksen mukaiseksi 4 Vuorovaikutusraportti , täydennetty sekä keskustelutilaisuuksien ja muistiot 5 Osa päätöshistoriaa

44 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Otteet 6 Osa päätöshistoriaa (allekirjoituksin) Ote Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Helen Sähköverkko Oy Otteen liitteet Kunnallisvalitus, yleiskaavan, asemakaavan, rakennusjärjestyksen hyväksyminen Esitysteksti Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Tiedoksi Kaupunkisuunnittelulautakunta Kiinteistölautakunta Rakennuslautakunta Ympäristölautakunta Yleisten töiden lautakunta Pelastuslautakunta Liikuntavirasto Helsingin Energia -liikelaitos Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Ksv 0627_1, Tapulikaupungin liikuntapuisto, Maatullinpuisto, Suopursuntie 3 ja 6, karttaruutu J8/P1, R1 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää päivätyn ja muutetun 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin tontin 6, korttelin tontin 11, puisto- ja katualueiden sekä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueiden, puisto- ja yleisten

45 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 pysäköintialueiden sekä kaupunginosan rajan (muodostuvat uudet korttelit ) asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, ja esittää etteivät tehdyt muistutukset, saapuneet kirjeet ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin. Muutokset ilmenevät yksityiskohtaisesti esityslistan liitteestä ja kaavaselostuksesta Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville. Lisäksi lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin ja kirjeisiin Ehdotuksen mukaan Pöydälle asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Elias Rainio, arkkitehti, puhelin: elias.rainio(a)hel.fi Jaakko Heinonen, liikenneinsinööri, puhelin: jaakko.heinonen(a)hel.fi Mervi Nicklen, maisema-arkkitehti, puhelin: mervi.nicklen(a)hel.fi Peik Salonen, insinööri, teknistaloudellinen suunnittelu, puhelin: peik.salonen(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Käsittely Asemakaavan muutosehdotus on Helsingin kaupungin kaavoitus linjauksien vastainen. Uutta asumista on sijoitettu osittain kaupunkipuiston alueelle. Kaavamuutos ei myöskään säilytä yleissuunnitelman yhteydessä hyväksyttyä kumpareiden säilyttämistä, jotka ovat osa puistoa n ehdotuksesta poiketen Vastaehdotus: Anita Vihervaara: Asemakaavan muutosehdotus on Helsingin

46 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 kaupungin kaavoitus linjauksien vastainen. Uutta asumista on sijoitettu osittain kaupunkipuiston alueelle. Kaavamuutos ei myöskään säilytä yleissuunnitelman yhteydessä hyväksyttyä kumpareiden säilyttämistä, jotka ovat osa puistoa. Kannattajat: Matti Niemi 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Asemakaavan muutosehdotus on Helsingin kaupungin kaavoitus linjauksien vastainen. Uutta asumista on sijoitettu osittain kaupunkipuiston alueelle. Kaavamuutos ei myöskään säilytä yleissuunnitelman yhteydessä hyväksyttyä kumpareiden säilyttämistä, jotka ovat osa puistoa. Jaa-äänet: 1 Hanna Lähteenmäki Ei-äänet: 8 Alviina Alametsä, Joona Haavisto, Ernesto Hartikainen, Timo Latikka, Matti Niemi, Sirpa Norvio, Leo Stranius, Anita Vihervaara Tyhjä: 0 Poissa: n muutetun ehdotuksen mukaan ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Päätös

47 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Käsittely Lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnalle Suutarilan Tapulikaupungin asemakaavan muutosehdotuksesta nro seuraavan lausunnon: Asemakaavan muutos tekee mahdolliseksi uusien erillispientalotonttien rakentamisen Maatullinpuiston etelälaidalle. Lisäksi mahdollistetaan puistoalueiden ja ulkoilureittien uudistaminen, liikuntapuiston uudet kenttä- ja pysäköintijärjestelyt sekä urheiluhallin rakentaminen urheilupuiston länsireunalle. Uusien erillispientalotonttien kerrosala on k-m². Asuinpientalotonteille syntyy uutta kerrosalaa noin 161 k- m². Uusia pientaloja voi rakentaa kaikkiaan 44 kpl. Liikuntapuistoon osoitetuille rakennusaloille on mahdollista toteuttaa yhteensä noin m² liikunta-, huolto- ja sosiaalitiloja. Helsingin kaupunki omistaa maa-alueen. Kaavamuutoksen valmistelu on tehty yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa. Asemakaavan toteuttamisesta kaupungille aiheutuvia kustannuksia voidaan pitää suhteellisesti korkeina tuotettavaan kerrosalaan nähden. Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille välittömiä kustannuksia arviolta 6,8 miljoonaa euroa (alv 0 %) eli noin euroa/k-m². Erityisesti runsas liikunta- ja virkistyspuistorakentaminen nostaa kokonaisinvestoinnista aiheutuvia menoja suhteessa rakennusoikeuden luovutuksesta saataviin tuloihin. Liikuntapuiston ja puistoalueen kustannukset ovat yli puolet kaavan muista tavanomaisista toteuttamiskustannuksista. Kohdentamalla kustannukset asumista palvelevan kaupunkirakenteen toteuttamisen ja liikunta- ja virkistyskäyttöä palvelevan toiminnan välillä voidaan suhteellisia kustannuksia arvioida objektiivisemmin kaavan suunnitteluratkaisun osalta. Liikuntapuiston ja tähän liittyvän rakentamisen kustannukset tulisi eriyttää erilliseksi tarkasteluksi kaavan yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointiosiossa ja tarkastella asumista palvelevan kaupunkirakenteen toteuttamisen kustannuksia erikseen, jolloin laskelmat ovat suhteellisesti oikeudenmukaisemmat erityisesti asumistarkoituksen osalta. Uusien asuinrakennusten toteuttaminen olemassa olevien teknisten verkostojen sekä palveluiden äärelle on lähtökohtaisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kannatettavaa. Kaavan suunnitteluratkaisua voidaan pitää kuitenkin toteuttamiskelpoisena ja alueelle sopivana. Kiinteistölautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen nro hyväksymistä Ehdotuksen mukaan äänestyksin

48 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Vastaehdotus: Antti Hytti: Esitän seuraavan vastaehdotuksen: Lausuntoehdotuksen toisen kappaleen neljä viimeistä virkettä muutetaan kuulumaan seuraavasti: Tämän liikunta- ja virkistyskäyttöä palvelevan osan toteuttaminen on kuitenkin välttämätöntä kaavan tavoitteiden toteutumisen kannalta, sillä ilman sitä kaavamuutos rikkoo tärkeän alueellisen viheryhteyden, jota ehdotettu kaavamuutos jo muutoinkin supistaisi merkittävästi. Uusien asuinrakennusten toteuttaminen olemassa olevien teknisten verkostojen sekä palveluiden äärelle on sinänsä yhdyskuntataloudellisesti kannatettavaa. Korkeista kustannuksista huolimatta kaavan suunnitteluratkaisua voidaan pitää kuitenkin toteuttamiskelpoisena. Kannattajat: Mari Rantanen 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lausuntoehdotuksen toisen kappaleen neljä viimeistä virkettä muutetaan kuulumaan seuraavasti: Tämän liikunta- ja virkistyskäyttöä palvelevan osan toteuttaminen on kuitenkin välttämätöntä kaavan tavoitteiden toteutumisen kannalta, sillä ilman sitä kaavamuutos rikkoo tärkeän alueellisen viheryhteyden, jota ehdotettu kaavamuutos jo muutoinkin supistaisi merkittävästi. Uusien asuinrakennusten toteuttaminen olemassa olevien teknisten verkostojen sekä palveluiden äärelle on sinänsä yhdyskuntataloudellisesti kannatettavaa. Korkeista kustannuksista huolimatta kaavan suunnitteluratkaisua voidaan pitää kuitenkin toteuttamiskelpoisena. Jaa-äänet: 5 Tapio Klemetti, Pia Pakarinen, Tuomas Rantanen, Olli Sademies, Hanna Sauli Ei-äänet: 4 Elina Das Bhowmik, Antti Hytti, Joonas Pulkkinen, Mari Rantanen Tyhjä: 0 Poissa: 0 osastopäällikkö Juhani Tuuttila

49 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Pekka Saarinen, tonttiasiamies, puhelin: pekka.t.saarinen(a)hel.fi Pelastuslautakunta HEL T Päätös Pelastuslautakunta päätti todeta, että sillä ei ole huomautettavaa pelastustoimen osalta koskien Tapulikaupungin, Maatullinpuiston eteläosan muutosehdotusta nro Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 pelastuskomentaja Simo Wecksten Katja Seppälä, vanhempi palotarkastaja, puhelin: katja.seppala(a)hel.fi Helsingin Energia -liikelaitos HEL T Helsingin Energian lausunto liitteenä. Jouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: jouni.kivirinne(a)helen.fi Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon: Kaavamuutosalueen alustavan liikennesuunnitelman mukaan uusille tonttikaduille (Kortesuontien ja Moisiontien jatkeet) sekä lähiympäristön muille kaduille on suunniteltu erityyppisiä hidastejärjestelyjä, muun muassa ajorataa kaventavia korokkeita, korotettuja liittymiä ja hidastetöyssyjä. Yleisten töiden lautakunta edellyttää

50 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 hidastejärjestelyissä huomioitavan ylläpitokaluston ja muun huoltokaluston sujuvan liikkumisen ja toimimisen alueella. Lahdenniityntien kääntöpaikalta Kortesuontielle jatkuva jalankululle ja pyöräilylle varattu katu tulee toteuttaa vähintään 3,5 metriä leveänä ja tasalevyisenä. Suorakulmat ja kavennukset raitilla vaikeuttavat raitin ylläpitoa. Asemakaavamuutoksen kaavaselostuksessa on arvioitu kaavasta aiheutuvien kustannuksien olevan katujen ja esirakentamisen osalta noin euroa. Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelmassa puiston muutostöiden kustannuksiksi on arvioitu noin euroa. Puistoon kohdistuvat kustannukset sisältävät toimenpiteitä myös kaava-alueen nro ulkopuolelta, muun muassa leikkipuisto Tapulin uuden ulkoleikkialueen rakentamisen. Kaava-alueen uusien katujen ylläpidosta tulee kustannuksia noin euroa. Yleisten töiden lautakunta puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä edellä esitetyin huomautuksin. kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Anni Tirri, suunnitteluinsinööri, puhelin: anni.tirri(a)hel.fi Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: petri.arponen(a)hel.fi Rakennusvirasto HEL T Yleistä Asemakaavan muutosluonnos koskee 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapanila) korttelin tonttia 6, korttelin tonttia 11, puisto- ja katualueita sekä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta, puisto- ja yleistä pysäköintialuetta sekä kaupunginosan rajaa. Asemakaavan muutosluonnoksessa muodostuvat uudet korttelit Asemakaavan muutosluonnos mahdollistaa 44 uuden pientalon rakentamisen Maatullinpuiston etelälaidalle. Yhteydet uusille erillispientalotonteille on esitetty jatkamalla nykyistä katuverkkoa pohjoiseen. Olemassa olevan pientaloalueen tonttien tehokkuuslukua

51 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 ja kaavamääräyksiä on tarkistettu nykykäytännön mukaisiksi. Maatullinpuiston virkistysalueen kokonaisuuden kehittämiseksi asemakaavan muutosluonnokseen on merkitty alueen käytäväyhteyksiä, liikuntapuiston kenttä- ja pysäköintijärjestelyjä sekä lisätty mahdollisuus rakentaa urheiluhalli. Uusi asuntorakentaminen on osoitettu Yleiskaava 2002:n kaupunkipuistoksi merkitylle alueelle. Asemakaavan muutosluonnoksessa viheralueeksi edelleen jäävä alue on kuitenkin niin laaja, että erilaiset kaupunkipuiston toiminnot ja maakuntakaavan viheryhteys pystytään turvaamaan täydennysrakentamisesta huolimatta. Rakennusviraston mielipide asemakaavan muutosluonnoksesta Kävely ja pyöräily Osa jalankululle ja pyöräilylle varatuista raiteista on merkitty katualueena (pp). Rakennusvirasto muistuttaa, että tonttiin rajoittuvan katualueen vähimmäisleveys raitilla on 5 metriä: yhdistetty jalankulku ja pyöräily vaativat vähintään 3,5 metrin levyisen kulkuväylän, jonka lisäksi katualueelle on mahduttava reunakivet, pientareet ja tarpeen mukaan myös valaistus. Mitoituksen osalta on asemakaavan muutosehdotukseen tarkistettava myös ylläpitokaluston raitille kääntyminen. Lahdenniityntien päästä lähtevä, jalankululle ja pyöräilylle varattu katualue on tehtävä tasalevyisenä koko matkaltaan. Suorakulmat katualueen reunassa ja yhtäkkiset raitin kapenemiset hankaloittavat kohtuuttomasti raitin huoltoa. Raittien merkinnät on hyvä tehdä asemakaavaan siten, että raitin merkintä säilyy yhtenäisellä raitilla koko matkaltaan samana. Nyt Moisiontieltä, Suopursuntien päästä lähtevän raitin merkintä vaihtuu. Rakennusvirasto katsoo, että yhteys Moisiontieltä, Suopursuntien päästä, on käytännössä tarpeeton, sillä puistoalueelle on Moisiontien molemmista päistä hyvät yhteydet. Kapea katualue tiiviisti rakennettujen tonttien välissä on suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon kannalta vaikea. Mikäli kyseinen raittivaraus kuitenkin jätetään asemakaavan muutosehdotukseen, on se merkittävä osaksi Maatullinpuiston virkistysaluetta (VP) eikä erillisenä katualueena. Asemakaavan muutosluonnoksen merkinnöissä ja -määräyksissä on hyvä tarkistaa ulkoilupolun (ul) ja ulkoilureitin (ut) merkinnät, sillä kaavakartassa merkinnät sekoittuvat herkästi. Tonttien kasvillisuus ja hulevedet

52 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Asuinpientalojen ja erillispientalojen korttelialueille on annettu asemakaavan muutosluonnoksessa määräys, että tontit on aidattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan enintään 2 metriä korkealla kuusiaidalla, pensasaidalla tai vähintään 100 cm ja enintään 150 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi. Aitaamismääräystä on selkeytettävä. Rakennusvirasto muistuttaa, että aidanteiden ja niiden hoitotyön on mahduttava tontille ja aidat eivät saa aiheuttaa turvallisuusriskiä kadulla kulkeville. Erityisesti kuusiaita vaatii runsaasti avointa tilaa kehittyäkseen kaunismuotoiseksi. Pienelle, tiiviisti rakennetulle tontille ei ole tarkoituksenmukaista esittää kuusiaitaa; leikattava pensasaita tai muu aita sopii pienelle tontille paremmin. Asemakaavan muutosehdotukseen on tarpeen tarkistaa aitaamismääräykset erityisesti katujen risteysalueisiin rajoittuvilla tonteilla, jotta vältetään näkemäesteet. Myös katualueeseen rajoittuvat tontin sivut on turvallisuussyistä aidattava selkeästi määräyksessä esitettyä matalammin, sillä myös pihatieltä kadulle tultaessa on hyvä olla näkyväisyyttä. Asemakaavan muutosluonnoksessa tonteille on annettu määräys, että tontilla on oltava tai sille on istutettava vähintään yksi isokasvuinen puu kutakin alkavaa 120 neliömetriä kohden. Isokasvuisten puiden istuttaminen pienille tonteille on hankalaa, sillä puiden oksisto ja juuristo ulottuvat usein huomattavan laajalle alueelle. Rakennusvirasto on ohjeistanut puiden istutusetäisyyden tontin rajasta olevan vähintään 3 metriä, kun tontti rajautuu katuun. Vaatimus isokasvuisten puiden istuttamisesta tonteille on järkevää poistaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Monet alueen nykyisistä tonteista ovat johtaneet hulevesiään avo-ojiin, joita kulkee tonttien rajoilla, katujen varsilla ja viheralueilla. Alueen pohjoisreunan täydennysrakentaminen ja katujen rakentaminen aiheuttavat muutoksia nykyisiin avo-ojiin, joten jo olemassa olevien tonttien on varauduttava muuttamaan tonttiensa kuivatustapaa. Asemakaavamerkinnöistä Tapulikaupungin liikuntapuiston sisäänkäynti Parmaajantieltä on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen katuaukiona. Aukio on paikkaan nähden ylimitoitettu: laaja, kivetty aukiopinta pehmeälle maapohjalle on kallis ratkaisu kaupungille toteuttaa ja ylläpitää. Osa aukioksi merkitystä alueesta on tarkoituksenmukaista liittää länsipuolen viheralueeseen ja loppuosa alueesta sisällyttää liikuntapuiston alueeseen, jolloin sisäänkäynti voidaan suunnitella ja toteuttaa liikuntapuiston pääsisäänkäyntinä.

53 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä on aukio-merkinnässä viitattu toteutukseen yhtenäisen suunnitelman mukaan. Viittaus tarkoittanee vuonna 2012 laadittua Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelma koskee laajaa aluetta asemakaavan muutosalueella eikä siihen ole viitattu muissakaan asemakaavamerkinnöissä ja -määräyksissä, joten viittaus tukee poistaa. Laaditusta yleissuunnitelmasta on mahdollista kertoa asemakaavan selostusosassa. Palstaviljelyalue on merkitty asemakaavan muutosluonnokseen merkinnällä RP. RP-merkintää käytetään asemakaavoissa yleensä siirtolapuutarha-alueista, joille on tarkoitus rakentaa huoltorakennuksia ja mökkejä. Palstaviljelyalueille ei yleensä osoiteta rakentamista, joten niille sopivampi merkintä olisi puistoalueen (VP) sisälle rajattu pastaviljelyalue (rp). Tällöin palstaviljelyalue osoitetaan asemakaavassa kiinteäksi osaksi puistoalueen kokonaisuutta eikä niinkään erilliseksi alueeksi. Tarkennukset selostusluonnokseen Asemakaavamuutoksen selostusluonnoksessa on joitakin tarkennuksia vaativia kohtia: Kaavan valmistelun yhteyshenkilöistä rakennusviraston edustaja, Virpi Vertainen, on arkkitehtuuriosastolta, ei katu- ja puisto-osastolta. Asemakaavan muutoksen lähtökohdiksi mainitut asemakaavan muutosta koskevat erityistavoitteet: yhtenäisten viheraluekokonaisuuksien muodostamisesta huolehtiminen ja riittävien jalankulku- ja pyöräilyverkostojen varaaminen sekä niiden jatkuvuuden, turvallisuuden ja laadun turvaaminen; ovat mahdollisia jo voimassa olevan asemakaavan merkinnöin eikä edellä mainittujen tavoitteiden toteuttaminen sinällään vaadi asemakaavan muutosta. Koirien vapaaseen ulkoiluun tarkoitetuista, aidatuista alueista käytetään termiä koira-aitaus, ei koirapuisto. Asemakaavan muuttamisella ei ole suoria vaikutuksia viheralueiden hoidon ja ylläpidon edellytyksiin. Maatullinpuiston merkityksen korostaminen, tilallinen jaottelu ja eri käyttäjäryhmien toimintojen sijoittelu ovat tavoitteita, joiden toteutusta ohjataan ennen kaikkea erillisenä laaditulla Maatullinpuiston yleissuunnitelmalla, ei niinkään asemakaavalla. Maatullinpuiston (VP) yhteydessä viitataan puistoalueiden yleissuunnitelmaan. Viittauksen on hyvä olla täsmällinen: vuonna 2012 laadittuun Tapulikaupungin liikuntapuiston ja Maatullinpuiston yleissuunnitelmaan.

54 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/2 Salotie, Kortesuontie, Suopursuntie ja Moisiontie on mainittu selostusluonnoksessa uusien katujen rakentamisen yhteydessä päällystettäviksi kaduiksi. Kyseiset kadut ovat ns. sorakatuja eli rakentamattomia katuja, joten käytännössä päällystäminen ei ole riittävä toimenpide. Katujen rakentamisen ja päällystämisen ohjelmointi tehdään rakennusvirastossa eikä se ole asemakaavan selostukseen kuuluvaa asiaa. Yhteenveto Rakennusvirasto edellyttää, että edellä mainitut huomautukset ja tarkennukset otetaan huomioon asemakaavamuutoksen luonnoksen laadinnassa. Virpi Vertainen, aluesuunnittelija, puhelin: virpi.vertainen(a)hel.fi Elmeri Ahti, suunnitteluinsinööri, puhelin: elmeri.ahti(a)hel.fi Talous- ja suunnittelukeskus Kehittämisosasto HEL T Talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosasto ei anna asiasta lausuntoa. Merja Lehikoinen, suunnittelusihteeri, puhelin: merja.lehikoinen(a)hel.fi

55 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/3 9 Greater Helsinki Promotion Oy:n runkosopimuksen ja sopimusliitteen 2014 hyväksyminen HEL T Päätös päätti hyväksyä Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:tä koskevan runkosopimuksen vuosille kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Nyrki Tuominen, elinkeinopäällikkö, puhelin: nyrki.tuominen(a)hel.fi Liitteet 1 GHP runkosopimus GHP runkosopimusliite 2014 Otteet Ote Otteen saajat Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus päättänee hyväksyä Greater Helsinki Promotion Ltd Oy:tä koskevan runkosopimuksen vuosille Greater Helsinki Promotion Ltd Oy on 2006 perustettu pääkaupunkiseudun kuntien ja Uudenmaan Liiton yhteisesti omistama invest-in -yhtiö. Se toimii non-profit -periaatteella ja saa valtaosan rahoituksestaan yhtiön omistajilta. Yhtiön tehtävänä on hakea Helsingin seudulle ulkomaisomisteisten yritysten tutkimus- ja kehitystoimintoja sekä kansainvälisiä liiketoimintoja kuten alueelliset pääkonttorit. Lisäksi yhtiö palvelee ulkomaisia pääomasijoittajia tavoitteena saada sijoituksia seudun kasvuyrityksiin. Yhtiön edellinen runkosopimus kattoi vuodet Runkosopimuksella määritellään tarkemmin yhtiön tehtävät, yhtiön

56 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/3 toiminnan rahoitus ja maksuosuudet omistajittain sekä toiminnan ohjaus- ja raportointikäytännöt. Runkosopimukseen liittyvällä vuosittaisella sopimusliitteellä määritellään vuosittaiset rahoitusosuudet ja maksuaikataulu sekä toiminnan tarkemmat tavoitteet. Sopimusliite hyväksytään omistajien kesken edeltävän kalenterivuoden lokakuun loppuun mennessä. Helsingin omistusosuus yhtiöstä ja samalla rahoitusosuus runkosopimuksen aikana on 45% ja vuoden 2014 rahoitusosuus runkosopimuksen mukaisesti on euroa (alv 0%). Espoon omistusosuus on 23,5%, Vantaan 19%, Kauniaisten 2,5% sekä Uudenmaan Liiton 10%. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Nyrki Tuominen, elinkeinopäällikkö, puhelin: nyrki.tuominen(a)hel.fi Liitteet 1 GHP runkosopimus GHP runkosopimusliite 2014 Otteet Ote Otteen saajat Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus

57 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/4 10 Päätös erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta sekä kuntajakoselvittäjien asettamisesta HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi valtiovarainministeriön tekemän päätöksen, jossa ministeriö määrää toimitettavaksi kuntarakennelain 15 :n perusteella erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä liitteestä 1 tarkemmin ilmenevällä tavalla. Samalla kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi, että valtionvarainministeriö on asettanut kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevónin ja arkkitehti Matti Vatilon. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Liitteet 1 Valtiovarainministeriön päätös Päätösehdotus päättänee merkitä tiedoksi valtiovarainministeriön tekemän päätöksen, jossa ministeriö määrää toimitettavaksi kuntarakennelain 15 :n perusteella erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Keravan ja Vantaan kaupunkien sekä Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin kuntien välillä liitteestä 1 tarkemmin ilmenevällä tavalla. Samalla kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi, että valtionvarainministeriö on asettanut kuntajakoselvittäjiksi varatuomari Mikko Pukkisen, valtiotieteiden tohtori Cay Sevónin ja arkkitehti Matti Vatilon.

58 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/4 Valtiovarainministeriön päätöksessä ( ) asettamien selvityshenkilöiden on suoritettava kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Helsingin seudun yhdeksän kunnan välillä. Selvitystyö alkaa ja päättyy viimeistään mennessä. Selvityksen tulee tuottaa tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää selvityksen piirissä olevat kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Selvityksessä tulee ottaa huomioon metropolialueen esiselvityksessä ehdotetut vaihtoehdot kuntajakoselvitysalueiksi. Selvityksessä voidaan tarvittaessa selvittää myös osaliitosvaihtoehtoja. Selvityksessä tulee arvioida lisäksi yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. Jos kuntajakoselvittäjät katsovat kuntajaon muuttamisen tarpeelliseksi, heidän on tehtävä muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustoille ehdotus kuntajaon muuttamisesta. Ehdotukseen on tällöin liitettävä kuntarakennelaissa tarkoitettu yhdistämissopimus. Tarvittaessa selvittäjät voivat esittää kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä. Selvittäjät ja asianomaiset kunnat voivat asettaa selvittäjää paikallisessa asiantuntemuksessa ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa avustavan neuvotteluelimen ja valmisteluryhmiä. Valtiovarainministeriön päätökseen erityisen kuntajakoselvityksen määräämisestä ei kuntarakennelain 55 :n mukaan saa hakea muutosta. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Liitteet 1 Valtiovarainministeriön päätös Tiedoksi; Muutoksenhaku: muutoksenhakukielto, valmistelu Kaupunginkanslia Päätöshistoria

59 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/ HEL T Päätös päätti antaa valtiovarainministeriölle kuntarakennelain (1698/2009) 4 luvun mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen asettamisesta seuraavan lausunnon: puoltaa erityisen kuntajakoselvityksen asettamista valtiovarainministeriön esittämällä tavalla lausunnolla olevan selvitysmääräysluonnoksen mukaisesti ja kuntajakoselvityksen toteuttamista, johon Helsingin kaupunki osallistuu. katsoo, että kuntajakoselvityksen toteuttaminen ministeriön aloitteesta on perusteltua. Kuten ministeriön esityksessä todetaan, metropolialueelle ei ole syntymässä alueen kokonaisedun näkökulmasta riittävää kuntarakenneratkaisua. Tarve kuntajakoselvityksen käynnistämiseen myös pääkaupunkiseudulla on Helsingin näkökulmasta ilmeinen. On selvää, ettei sellainen kuntaliitosselvitystyö, jossa Helsinki olisi mukana, käynnisty muiden alueen kuntien kanssa vapaaehtoisesti huolimatta kuntarakennelain velvoitteesta. toteaa, että ministeriön esitys vastaa Helsingin kaupungin aiempia kannanottoja ja viittaa kuntajakoselvityksistä ja - selvitysalueista antamiinsa lausuntoihin ( 248) ja ( 603). Helsingin kaupunki on kannanotoissaan suhtautunut myönteisesti kuntaliitosselvitysten tekemiseen metropolialueella ja on ilmoittanut olevansa valmis osallistumaan useampaan liitosselvitykseen samanaikaisesti. Kuntaliitosselvitysten tulee tarvittaessa tapahtua ministeriön käynnistäminä erityisinä kuntajakoselvityksinä. Aiempien lausuntojen mukaan Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen muodostavat pääkaupunkiseudun tiiviin toiminnallisen aluekokonaisuuden kaikilla keskeisillä kriteereillä ja muuttujilla. Kuntajakoselvitysjakoalueen tulisi kattaa ainakin pääkaupunkiseudun kunnat (pääkaupunkiseudun liitosselvitysmalli). Lisäksi kaupunginhallitus on ilmoittanut kaupungin olevan halukas osallistumaan myös Espoon, Kirkkonummen, Vihdin kuntaliitosselvitykseen, johon kokonaisuuteen liittyisi luontevasti myös Vantaa, Kauniainen ja Sipoo (eteläisen suurkunnan liitosselvitysmalli). pitää tärkeänä, että erityisen kuntajakoselvityksen alue käsittää metropolialueen esiselvitykseen sisältyvän eteläisen suurkunnan kaikki kunnat eikä näe estettä Vihdin kunnan

60 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/4 osallistumiselle selvitykseen. Tärkeää on samanaikaisesti, että ministeriön selvitysmääräyksessä selvitystehtävä on väljästi määritelty siten, että tuotettavien tietojen pohjalta voidaan arvioida erilaisia kuntaliitosvaihtoehtoja tai osaliitosvaihtoehtoja. Nämä voivat olla muitakin kuin metropolialueen esiselvityksessä mukana olleet vaihtoehdot. Laajan ja usean kunnan käsittävän kuntajakoselvityksen toteuttaminen Helsingin metropolialueella on poikkeuksellisen haastavaa. Kokonaisuuden näkökulmasta haasteellisuutta lisää käynnissä olevat vapaaehtoiset kuntaliitoselvitykset sekä mahdollisten kuntaliitosten suhde metropolihallinnon tarpeeseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon erityisjärjestelyt metropolialueella. Nämä kaikki tulevat huomioiduiksi käynnistyvän selvitystyön yhteydessä. Selvitystyölle esitetty 11 kuukauden määräaika on tiukka ja edellyttää myös osallistuvien kuntien aktiivista panosta asetettavien kuntajakoselvittäjien tueksi ja tiivistä vuorovaikutusta selvittäjien ja kuntien luottamushenkilö- ja viranhaltijajohdon välillä, mikä on huomioitu ministeriön selvitysmääräysluonnoksessa. On hyvä, että ministeriön esityksessä on huomioitu kunnallisen kansanäänestyksen järjestämismahdollisuus tarvittaessa selvittäjien esityksestä. Kansanäänestyksen järjestämismahdollisuus yli 1,2 miljoonaa asukasta kattavalla kuntajakoselvitysalueella voi osaltaan edesauttaa kunnallista kansanäänestystä koskevan lainsäädännön uudistamista. puoltaa kolmen selvityshenkilön asettamista valtiovarainministeriön esittämällä tavalla eikä sillä ole selvityshenkilöiden nimeämisen osalta muuta huomautettavaa. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi

61 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/5 11 Nuorisolautakunnan virkamatka Amsterdamiin HEL T Päätös päätti oikeuttaa nuorisolautakunnan varsinaiset jäsenet ja kaupunginhallituksen edustajan nuorisolautakunnassa tekemään matkoineen neljän päivän virkamatkan Amsterdamiin, Alankomaihin Matkan tarkoituksena on tutustua Alankomaiden ja Amsterdamin nuorisopolitiikkaan, nuorten kansalaisaktivismiin, monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen, kulttuuriin ja kaupunkikulttuuriin sekä alueelliseen työhön. Virkamatkasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset korvataan enintään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen sekä kaupunginjohtajan virkamatkoista antaman ohjeen mukaisina. Matkakustannusten korvausten saamista varten virkamatkalla olleen on esitettävä matkalaskulomakkeen Lv 227 mukainen lasku välittömästi virkamatkan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite on saatavissa. Virkamatkasta aiheutuneet kustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan nuorisoasiainkeskuksen käyttövaroista. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Alustava ohjelma - Amsterdam Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus

62 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/5 Päätösehdotus päättänee oikeuttaa nuorisolautakunnan varsinaiset jäsenet ja kaupunginhallituksen edustajan nuorisolautakunnassa tekemään matkoineen neljän päivän virkamatkan Amsterdamiin, Alankomaihin Matkan tarkoituksena on tutustua Alankomaiden ja Amsterdamin nuorisopolitiikkaan, nuorten kansalaisaktivismiin, monimuotoisuuteen ja yhdenvertaisuuteen, kulttuuriin ja kaupunkikulttuuriin sekä alueelliseen työhön. Virkamatkasta aiheutuvat välttämättömät kustannukset korvataan enintään kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen matkakustannusten korvauksia koskevan liitteen sekä kaupunginjohtajan virkamatkoista antaman ohjeen mukaisina. Matkakustannusten korvausten saamista varten virkamatkalla olleen on esitettävä matkalaskulomakkeen Lv 227 mukainen lasku välittömästi virkamatkan päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Matkalaskuun on liitettävä alkuperäiset tositteet syntyneistä kustannuksista silloin, kun tosite on saatavissa. Virkamatkasta aiheutuneet kustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan nuorisoasiainkeskuksen käyttövaroista. Nuorisolautakunta on , 120 esittänyt kaupunginhallitukselle, että se oikeuttaisi lautakunnan varsinaiset jäsenet ja kaupunginhallituksen edustajan nuorisolautakunnassa tekemään virkamatkan Amsterdamiin, Alankomaihin. Luottamushenkilöiden osalta matkan kokonaiskustannukset ovat alustavan arvion mukaan euroa henkilöä kohden. päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista, lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Venäjällä Moskovaan ja Pietariin suuntautuvia matkoja. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Liitteet 1 Alustava ohjelma - Amsterdam

63 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/5 Otteet Ote Päätöksessä mainitut Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Nuorisolautakunta Päätöshistoria Nuorisolautakunta HEL T Päätös Nuorisolautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että nuorisolautakunta tekee opintomatkan Amsterdamiin Matkalle osallistuvat lautakunnan varsinaiset jäsenet ja kaupunginhallituksen edustaja, yhteensä kymmenen luottamushenkilöä. Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitusja päivärahakustannukset maksetaan nuorisoasiainkeskuksen käyttövaroista. Virkamatkasta aiheutuneet kustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan nuorisoasiainkeskuksen käyttövaroista. Arvio matkan kokonaiskustannuksista on euroa per henkilö (yhteensä euroa). nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja, puhelin: tommi.laitio(a)hel.fi

64 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/6 12 Avustuksen myöntäminen kaupunginhallituksen käyttövaroista Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön Lallukan taiteilijakodin peruskorjaukseen HEL T Päätös päätti myöntää vuoden 2014 talousarvion kohdasta Käyttövarat, Khn käytettäväksi (projektirakenneosa ) euroa kaupunginkanslialle käytettäväksi Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön Lallukan taiteilijakodin peruskorjaukseen siten, että avustus kohdistetaan ateljee- ja työtilojen sekä yhteistilojen peruskorjaukseen ja että avustus myönnetään rakennustöiden edistymisen mukaan. Päätöksen edellytyksenä on, että valtio tukee hanketta vastaavalla määrällä. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön avustushakemus peruskorjausta varten Otteet Ote Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiö Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Päätösehdotus päätti myöntää vuoden 2014 talousarvion kohdasta Käyttövarat, Khn käytettäväksi (projektirakenneosa ) euroa kaupunginkanslialle käytettäväksi Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön Lallukan taiteilijakodin

65 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/6 peruskorjaukseen siten, että avustus kohdistetaan ateljee- ja työtilojen sekä yhteistilojen peruskorjaukseen ja että avustus myönnetään rakennustöiden edistymisen mukaan. Päätöksen edellytyksenä on, että valtio tukee hanketta vastaavalla määrällä. Taiteilijakoti sijaitsee Apollonkatu 13:ssa (Eteläinen Hesperiankatu 14). Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö on ylläpitänyt taiteilijakotia vuodesta 1934 lähtien. Rakennuksen pinta-ala on 8238 br-m2 ja siinä on 56 asuinhuoneistoa. Lallukan taiteilijakodin rakennus on suojeltu rakennussuojelulain perusteella vuonna Taiteilijakodin toiminnan jatkaminen edellyttää rakennuksen peruskorjausta. Arkkitehtitoimisto Freese Oy:n tekemän hankesuunnitelman ( ) mukaan peruskorjauksen kustannusarvio on 10,87 milj. euroa (arvonlisävero 23%), joka on noin euroa/br-m2. Asukkailta perityillä vuokrilla ei ole mahdollisuutta hoitaa peruskorjauksen aiheuttamia rahoituskuluja. Kohtuuhintainen asuminen vastaa myös säätiön tarkoitusta. Lallukan taitelijakodin peruskorjauksen rahoituksesta on neuvoteltu Helsingin kaupungin, opetusministeriön kesken. Valtion tarkoituksena on myös osallistua peruskorjauksesta aiheutuviin kustannuksiin kaupungin tavoin 1/3 osalla. Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiö sitoutuu itse huolehtimaan jäljelle jäävästä 1/3 osuuden rahoittamisesta. Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiö esittää, että myös Helsingin kaupunki osallistuisi Lallukan taiteilijakodin peruskorjauksen rahoitukseen yhden kolmasosan (1/3) osuudella. Kaupungin osuus olisi yhteensä 3,6 milj. euroa, joka jakautuisi kolmelle vuodelle Kaupungilta haettava avustus kohdistuu ateljee- ja työtilojen sekä yhteistilojen peruskorjaukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on päätöksessään myöntänyt taiteilijakodin peruskorjaukseen euroa. toteaa, että vastaavanlaissa taiteilijakotihankkeissa kaupungin avustuksen myöntämisen edellytyksenä on ollut, että valtio osallistuu hankkeeseen yhtä suurella summalla. Avustuksen tulee kohdistua ateljee- ja työtilojen sekä yhteistilojen peruskorjaukseen. Avustukseen tarvittava euron määräraha tulisi myöntää vuoden 2014 talousarvion kohdasta Käyttövarat, Khn käytettäväksi kaupunginkanslialle, joka maksaa avustukset säätiölle rakennustöiden edistymisen mukaan.

66 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/6 kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi Liitteet 1 Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiön avustushakemus peruskorjausta varten Otteet Ote Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiö Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Juho ja Maria Lallukan taiteilijakotisäätiö Taloushallintopalvelu -liikelaitos

67 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/7 13 Kaupungin hallintoelinten kokousajat ja pöytäkirjat sekä päätösten saattaminen kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2014 HEL T Päätös poisti esityksen esityslistalta. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee antaa lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille seuraavat ohjeet: Toimielinten päätösten sekä ottokelpoisten viranhaltijapäätösten ilmoittaminen Tiedottajan laatima päätöstiedote toimielimen tekemistä päätöksistä julkaistaan kaupungin verkkosivuilla mahdollisimman pian kokouksen jälkeen. Kopio toimielimen pöytäkirjasta on toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle kolmen päivän kuluessa kokouksesta. Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden on kolmen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä ilmoitettava ottoharkintaan kuuluvista päätöksistä kaupunginhallitukselle. Kaupunginjohtajalle ja apulaiskaupunginjohtajille tulevat toimielinten ja viranhaltijoiden pöytäkirjat toimitetaan tai ilmoitetaan toimialoittain sähköpostitse seuraaviin osoitteisiin: kaupunginjohtajan toimiala rakennus- ja ympäristötoimi sivistys- ja henkilöstötoimi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi sosiaali- ja terveystoimi kj.rooteli@hel.fi ryj.rooteli@hel.fi sj.rooteli@hel.fi kaj.rooteli@hel.fi stj.rooteli@hel.fi

68 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/7 ilmoittaa kahdeksan päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, otetaanko asia kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. ei käytä otto-oikeuttaan lautakunnan alaisten viranomaisten päättämissä asioissa lukuun ottamatta lautakuntien jaostojen päättämiä asioita. ei myöskään käytä ottooikeuttaan niiden liikelaitosten johtokuntien alaisten viranomaisten päättämissä asioissa, joille on johtosäännössä myönnetty otto-oikeus. Pöytäkirjojen pitäminen nähtävänä ja kokousaikojen ilmoittaminen Toimielimen ja viranhaltijan on tehtävä päätös siitä, milloin pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kaupungin kirjaamossa siltä osin kuin pöytäkirjan pitäminen kuntalain 63 :n mukaan on tarpeen. Pöytäkirjojen nähtävänä pitämistä koskevista päätöksistä samoin kuin toimielinten kokousajoista ja -paikoista on ilmoitettava kaupunginkanslian tietopalveluyksikölle (Reija Ruotsalainen) viimeistään mennessä yhteiskuulutuksen julkaisemista varten. Myös toimielinten kokousaikojen muutokset tulee ilmoittaa. Muut kokoukset ja tilaisuudet Muita kokouksia ja tilaisuuksia ei pidä järjestää samanaikaisesti kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginhallituksen jaostojen kokousten eikä niiden ryhmäkokousten kanssa. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anna Villeneuve, hallintosihteeri, puhelin: anna.villeneuve(a)hel.fi Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu Lauta- ja johtokunnat sekä virastot ja liikelaitokset

69 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/8 14 Selvitys kaupungin avustusten ja tukien myöntämisen keskittämisestä kaupunginhallitukselle HEL T Päätös Käsittely päätti, että asukasyhdistysten ja kaupunginosaseurojen sekä asukastaloja ylläpitävien tahojen avustaminen keskitetään kaupunginhallitukselle avustustyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että toimintansa aloittava kaupunginkanslian osallisuus ja neuvontayksikkö hoitaa asukasosallisuuteen liittyvää avustuskokonaisuutta kaupunginhallituksen tukena. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa valmistelemaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston, nuorisoasiainkeskuksen, liikuntaviraston, opetusviraston, varhaiskasvatusviraston, kulttuurikeskuksen, ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa yhtenäiset ja läpinäkyvät avustuskriteerit asukasyhdistyksille ja kaupunginosaseuroille. Asukasyhdistyksiä ja kaupunginosaseuroja kuullaan valmistelun yhteydessä ja niiltä pyydetään lausunnot esityksen valmistuttua. Palautusehdotus: Pilvi Torsti: Palautetaan valmisteluun niin, että pyydetään asiaan lausunnot kaikilta asianosaisilta lautakunnilta (sote, opetus, liikunta, nuoriso, kulttuuri). Kannattajat: Tarja Tenkula Vastaehdotus: Erkki Perälä: Lisätään päätösehdotuksen kolmannen kappaleen loppuun: "Asukasyhdistyksiä ja kaupunginosaseuroja kuullaan valmistelun yhteydessä ja niiltä pyydetään lausunnot esityksen valmistuttua." Kannattajat: Lasse Männistö

70 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/8 1. äänestys JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan EI-ehdotus: Palautetaan valmisteluun niin, että pyydetään asiaan lausunnot kaikilta asianosaisilta lautakunnilta (sote, opetus, liikunta, nuoriso, kulttuuri). Jaa-äänet: 11 Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Tuuli Kousa, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Erkki Perälä, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen Ei-äänet: 4 Osku Pajamäki, Sirpa Puhakka, Tarja Tenkula, Pilvi Torsti Tyhjä: 0 Poissa: 0 Äänin 11-4 kaupunginhallitus päätti jatkaa asian käsittelyä. 2. äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Lisätään päätösehdotuksen kolmannen kappaleen loppuun: "Asukasyhdistyksiä ja kaupunginosaseuroja kuullaan valmistelun yhteydessä ja niiltä pyydetään lausunnot esityksen valmistuttua." Jaa-äänet: 0 Ei-äänet: 14 Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Tuuli Kousa, Lasse Männistö, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Tarja Tenkula, Pilvi Torsti Tyhjä: 1 Jussi Halla-aho Poissa: 0 Äänin 14-0 (1 tyhjä) kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Perälän vastaehdotuksen.

71 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/8 kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pia Halinen, controller, puhelin: pia.halinen(a)hel.fi Liitteet 1 Avustustyöryhmän loppuraportti Päätösehdotus päättänee, että asukasyhdistysten ja kaupunginosaseurojen sekä asukastaloja ylläpitävien tahojen avustaminen keskitetään kaupunginhallitukselle avustustyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että toimintansa aloittava kaupunginkanslian osallisuus ja neuvontayksikkö hoitaa asukasosallisuuteen liittyvää avustuskokonaisuutta kaupunginhallituksen tukena. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkansliaa valmistelemaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysviraston, nuorisoasiainkeskuksen, liikuntaviraston, opetusviraston, varhaiskasvatusviraston, kulttuurikeskuksen, ympäristökeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa yhtenäiset ja läpinäkyvät avustuskriteerit asukasyhdistyksille ja kaupunginosaseuroille. Helsingissä avustusta saavat tahot tukevat ja täydentävät omalla toiminnallaan lautakuntien ja virastojen toimialaan kuuluvien palveluiden toteutumista tai korvaavat viraston helsinkiläisille tarjoamia palveluja. Avustusten myöntämisessä noudatetaan kaupungin yleisohjetta (Khs ). Tämän lisäksi jokaisella avustusta myöntävällä virastolla on kunkin lautakunnan erikseen hyväksymät kriteerit avustusten myöntämiselle. Avustusten käsittelyn kokonaisprosessi etenee osana kaupungin suunnittelukelloa. Helsingin vuoden 2013 avustusmäärärahakokonaisuus on 66 miljoonaa euroa ja avustuksia myöntäviä virastoja on 11.

72 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/8 Vuosittain hakemuksia saapuu käsiteltäväksi yhteensä noin kappaletta noin hakijalta. Avustukset käsitellään sähköisellä käsittelyjärjestelmällä, joka on kehitetty avustusta myöntävien virastojen kanssa yhteistyössä. Kaupungin sähköinen avustusjärjestelmä otettiin käyttöön Sähköinen hakeminen on ensisijainen tapa hakea kaupungin avustuksia. Sähköisestä käsittelyjärjestelmästä virastot voivat tarkastaa, etteivät hakijat saa avustusta samaan käyttötarkoitukseen jo toisesta virastosta. Vuoden 2013 avustushakemusten kokonaisuus muodostuu 2843 hakemuksesta ( mennessä saapuneet). Näistä on erotettavissa 124 hakijaa, jotka hakevat avustusta useammasta kuin yhdestä virastosta. Suurin osa näistä avustusten hakijoista on järjestöjä (84 kpl), jotka hakevat avustusta oman toimialansa virastosta ja tämän lisäksi erillistä avustusta jonkin yksittäisen tapahtuman järjestämiseen. Lisäksi urheiluseurat ja muut seurat, jotka päätoimintansa lisäksi järjestävät koululaisten iltapäivätoimintaa saavat avustusta kahdesta virastosta (22 kpl). Kokonaisuudesta on erotettavissa asukasyhdistykset ja kaupunginosaseurat (15 kpl), jotka saavat avustusta useammasta kuin yhdestä virastosta. Näiden lisäksi on muutama järjestö (3 kpl), joiden toiminta kokonaisuudessaan ei kuulu minkään toimialan alle, em. järjestöt hakevat avustusta 3-5 virastosta. Selkeyttävänä toimenpiteenä on osittainen avustusten keskittäminen. Tämä lisää avustuskokonaisuuden hahmottamista ja selkeyttää hallintokuntien rajat ylittävien toimintamuotoja avustamisen yhteydessä. Samalla toiminnan tehokkuus lisääntyy ja resurssit virastoissa voidaan kohdentaa tehokkaammin. Myös laadun ja vaikuttavuuden arviointi on selkeämpää. Avustettavan järjestön kannalta hakemusten käsittelyn osittainen keskittäminen on selkeä parannus nykyiseen toimintatapaan. Keskittäminen tuo avustusvalmistelun lähemmäksi hakijaa ja parantaa asiakaspalvelua. Työryhmä ehdottaa, että asukasyhdistysten ja kaupunginosaseurojen avustaminen keskitettäisiin kaupunginhallitukselle. Keskushallinnon uudistuessa toimintansa aloittava osallisuus ja neuvontayksikkö on luonteva taho arvioimaan asukasosallisuuteen liittyvää avustuskokonaisuutta kaupunginhallituksen tukena. Aikaisemmin sosiaalilautakunta ja sosiaaliviraston taloudellisen tuen päällikkö sekä vuonna 2013 sosiaali- ja terveyslautakunta on

73 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/8 myöntänyt järjestöavustusta vakiintuneeseen asukastalotoimintaan määrittelemättä käyttötarkoitusta tarkemmin. Käytännössä näitä avustuksia on myönnetty pääasiassa yleiskatteisesti tai vuokra- ja palkkakustannusten kattamiseen. Järjestöavustuksin on tuettu myös esimerkiksi erilaisia kyläpäiviä tai -tapahtumia. Osittainen avustuskokonaisuuden keskitys toteutuisi vuoden 2015 alusta. Keskittäminen valmistellaan vuoden 2014 aikana yhdessä hallintokuntien kanssa. Ehdotus on yhtenevä aluetyöryhmän työryhmän näkemysten kanssa. Kaupunginhallitukselle ehdotetaan keskitettäväksi myös sellaiset avustukset, joiden toimiala ei ole selkeästi yksittäisen viraston toimialaan kuuluvaa toimintaa. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että tältä osin avustusten hakumenettelyä tulisi tehostaa ja ohjeistusta selventää. Avustustenkäsittelyprosessi on liian raskas niiden hakijoiden osalta, jotka toimintansa monimuotoisuuden vuoksi asioivat useamman viraston kanssa. Toimintatapa ei ole taloudellisesti kannattava ja siihen sitoutuu paljon resursseja niin hakijan kuin käsittelijöidenkin osalta. Samalla kokonaisnäkemys moniavustettavien osalta hämärtyy. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pia Halinen, controller, puhelin: pia.halinen(a)hel.fi Liitteet 1 Avustustyöryhmän loppuraportti Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, Valmistelu Sosiaali- ja terveysvirasto Nuorisiasiainkeskus Liikuntavirasto Kulttuurikeskus Varhaiskasvatusvirasto Opetusvirasto Ympäristökeskus Pelastuslaitos Päätöshistoria

74 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/ HEL T Päätös päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Pia Halinen, controller, puhelin: pia.halinen(a)hel.fi

75 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/9 15 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 1 ( ) tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Khn puheenjohtaja jaostot - konserni - johtamisen - tietotekniikka tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta johtokunnat - Helsingin Energia - Helsingin Satama - Taloushallintopalvelu apulaiskaupunginjohtajat - rakennus- ja ympäristötointa johtava - kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava - sosiaali- ja terveystointa johtava - sivistys- ja henkilöstötointa johtava hallintokeskus - hallintojohtaja - hallinto-osaston osastopäällikkö - kansainvälisen toiminnan päällikkö - kaupunginlakimies - viestintäpäällikkö talous- ja suunnittelukeskus - rahoitusjohtaja - rahoitusjohtaja/k - talousarviopäällikkö - kehittämispäällikkö - aluerakentamispäällikkö

76 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/9 - sisäisen tarkastuksen päällikkö - tietotekniikkapäällikkö - elinkeinojohtaja - elinkeinopäällikkö - tapahtumapäällikkö Taloushallintopalvelu -liikelaitos - toimitusjohtaja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 1 ( ) tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Khn puheenjohtaja jaostot - konserni - johtamisen - tietotekniikka tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta johtokunnat - Helsingin Energia - Helsingin Satama - Taloushallintopalvelu apulaiskaupunginjohtajat - rakennus- ja ympäristötointa johtava - kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava - sosiaali- ja terveystointa johtava - sivistys- ja henkilöstötointa johtava

77 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/9 hallintokeskus - hallintojohtaja - hallinto-osaston osastopäällikkö - kansainvälisen toiminnan päällikkö - kaupunginlakimies - viestintäpäällikkö talous- ja suunnittelukeskus - rahoitusjohtaja - rahoitusjohtaja/k - talousarviopäällikkö - kehittämispäällikkö - aluerakentamispäällikkö - sisäisen tarkastuksen päällikkö - tietotekniikkapäällikkö - elinkeinojohtaja - elinkeinopäällikkö - tapahtumapäällikkö Taloushallintopalvelu -liikelaitos - toimitusjohtaja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi

78 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/10 16 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 1 ( ) tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Khn puheenjohtaja jaostot - konserni - johtamisen - tietotekniikka tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta johtokunnat - Helsingin Energia - Helsingin Satama - Taloushallintopalvelu apulaiskaupunginjohtajat - rakennus- ja ympäristötointa johtava - kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava - sosiaali- ja terveystointa johtava - sivistys- ja henkilöstötointa johtava kaupunginkanslia - kansliapäällikkö - elinkeinojohtaja - hallintojohtaja - henkilöstöjohtaja - kaupunginlakimies - rahoitusjohtaja - tietotekniikka- ja viestintäjohtaja - tietotekniikkapäällikkö - viestintäpäällikkö Taloushallintopalvelu -liikelaitos - toimitusjohtaja

79 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/10 kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 1 ( ) tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: Khn puheenjohtaja jaostot - konserni - johtamisen - tietotekniikka tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta johtokunnat - Helsingin Energia - Helsingin Satama - Taloushallintopalvelu apulaiskaupunginjohtajat - rakennus- ja ympäristötointa johtava - kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava - sosiaali- ja terveystointa johtava - sivistys- ja henkilöstötointa johtava kaupunginkanslia - kansliapäällikkö - elinkeinojohtaja - hallintojohtaja - henkilöstöjohtaja - kaupunginlakimies - rahoitusjohtaja

80 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/10 - tietotekniikka- ja viestintäjohtaja - tietotekniikkapäällikkö - viestintäpäällikkö Taloushallintopalvelu -liikelaitos - toimitusjohtaja kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi

81 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kj/11 17 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen Päätös päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 1 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: kaupunginjohtaja - johtajiston asiat - muut asiat vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 1 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen: kaupunginjohtaja - johtajiston asiat - muut asiat vs. kaupunginjohtaja Pekka Sauri Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: anja.vallittu(a)hel.fi

82 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/1 18 Pelastuslaitoksen riskienhallintayksikön päällikön viran nimikkeen muuttaminen HEL T Päätös päätti muuttaa alkaen seuraavan pelastuslaitoksen virkanimikkeen: Nykyinen nimike ja vakanssi, uusi nimike riskienhallintayksikön päällikkö vakanssi , palomestari. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee muuttaa alkaen seuraavan pelastuslaitoksen virkanimikkeen: Nykyinen nimike ja vakanssi, uusi nimike riskienhallintayksikön päällikkö vakanssi , palomestari. Pelastuskomentaja esittää , että kaupunginhallitus päättää alkaen muuttaa pelastuslaitoksen riskienhallintayksikön päällikön viran (vakanssi ) palomestarin viraksi (palomestarin tehtävä 1). Viranhaltijalta on saatu suostumus nimikkeen muuttamiseen. Riskienhallintayksikön päällikön viran tehtäväkohtainen palkka on 3900,07 euroa ja palomestarin virassa (palomestarin tehtävä 1) 3107,34 euroa. Pelastuslaitoksella on käytössä vastaavia palomestarin virkoja ja tehtäviä. Henkilöstökeskus on ilmoittanut, että muutokselle ei sen johdosta vaadita henkilöstökeskuksen lausuntoa. toteaa, että Kvston hyväksymän ja voimaan tulleen organisaatiomuutoksen myötä riskienhallintaosasto ja

83 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/1 hallinto-osastoon yhdistetty hallinto- ja kehittämisosastoksi. Riskienhallintayksikön päällikön virka muutetaan palomestarin viraksi. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Tiedoksi; Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Pelastuslaitos Päätöshistoria Pelastuskomentaja HEL T Päätös Pelastuskomentaja päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää alkaen muuttaa pelastuslaitoksen riskienhallintayksikön päällikön viran (vakanssi ) palomestarin viraksi (palomestarin tehtävä 1). Viranhaltijalta on saatu suostumus nimikkeen muuttamiseen. Riskienhallintayksikön päällikön viran tehtäväkohtainen palkka on 3900,07 euroa ja palomestarin virassa (palomestarin tehtävä 1) 3107,34 euroa. Pelastuslaitoksella on käytössä vastaavia palomestarin virkoja ja tehtäviä. Henkilöstökeskus on ilmoittanut, että muutokselle ei sen johdosta vaadita henkilöstökeskuksen lausuntoa. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska asia koskee valmistelua (KL 91 ). Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: henri.nordenswan(a)hel.fi

84 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/2 19 Pelastuslaitoksen aluepalomestareiden vakanssien nimikemuutos HEL T Päätös päätti muuttaa alkaen seuraavat pelastuslaitoksen virkanimikkeet: Nykyinen nimike ja vakanssi, uusi nimike aluepalomestari vakanssi 17823, palomestari (palomestarin tehtävä 1). aluepalomestari vakanssi 17850, palomestari (palomestarin tehtävä 1). aluepalomestari vakanssi 17847, palomestari (palomestarin tehtävä 1). aluepalomestari vakanssi 18214, palomestari (palomestarin tehtävä 1). apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee muuttaa alkaen seuraavat pelastuslaitoksen virkanimikkeet: Nykyinen nimike ja vakanssi, uusi nimike aluepalomestari vakanssi 17823, palomestari (palomestarin tehtävä 1). aluepalomestari vakanssi 17850, palomestari (palomestarin tehtävä 1). aluepalomestari vakanssi 17847, palomestari (palomestarin tehtävä 1). aluepalomestari vakanssi 18214, palomestari (palomestarin tehtävä 1). Pelastuskomentaja esittää , että kaupunginhallitus päättää alkaen muuttaa pelastuslaitoksen aluepalomestarin virat (vakanssit 17823,17850,17847,18214) palomestarin viroiksi (palomestarin tehtävä 1). Viranhaltijoilta on saatu suostumus nimikkeen muuttamiseen.

85 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/2 Muutoksella ei ole efektiivistä palkkavaikutusta. Aluepalomestarin tehtäväkohtainen palkka on 3821,15 euroa ja palomestarin virassa (palomestarin tehtävä 1) 3107,34 euroa. Pelastuslaitoksella on käytössä vastaavia palomestarin virkoja ja tehtäviä. Henkilöstökeskus on ilmoittanut, että muutokselle ei sen johdosta vaadita henkilöstökeskuksen lausuntoa. toteaa, että Kvston hyväksymän ja voimaan tulleen organisaatiomuutoksen myötä kaikki palomestaritehtävissä työskentelevät ovat jatkossa palomestareita, ja aluepalomestarin tehtävät ovat lakanneet. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Tiedoksi; Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Pelastuslaitos Päätöshistoria Pelastuskomentaja HEL T Päätös Pelastuskomentaja päätti esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus päättää alkaen muuttaa pelastuslaitoksen aluepalomestarin virat (vakanssit 17823,17850,17847,18214) palomestarin viroiksi (palomestarin tehtävä 1). Viranhaltijoilta on saatu suostumus nimikkeen muuttamiseen. Muutoksella ei ole efektiivistä palkkavaikutusta. Aluepalomestarin tehtäväkohtainen palkka on 3821,15 euroa ja palomestarin virassa (palomestarin tehtävä 1) 3107,34 euroa. Pelastuslaitoksella on käytössä vastaavia palomestarin virkoja ja tehtäviä. Henkilöstökeskus on ilmoittanut, että muutokselle ei sen johdosta vaadita henkilöstökeskuksen lausuntoa. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska asia koskee valmistelua (KL 91 ).

86 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/2 Henri Nordenswan, hallintopäällikkö, puhelin: henri.nordenswan(a)hel.fi

87 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/3 20 Lausunto työ- ja elinkeinoministeriölle ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta VTT:n tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeelle HEL T Päätös päätti antoi FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistamisen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta työ- ja elinkeinoministeriölle seuraavan lausunnon: Tutkimusreaktorin toiminta ja purkaminen ovat tarkasti säänneltyjä, ja YVA-ohjelma on laadittu huolellisesti. Tiedonkulun ja prosessin sujuvan toiminnan takaamiseksi on perustettu laaja seurantaryhmä, joka on poikkeuksellista YVA-menettelyissä. Koska tutkimusreaktori on ensimmäinen purettava ydinlaitos Suomessa, on seurantaryhmällä tärkeä rooli myös kokemusten välittäjänä. Arviointiohjelman mukaan hankkeen ympäristönäkökohtien alustavan tarkastelun perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten tarkastelualueeksi Otaniemessä on määritelty tutkimusreaktorin ympäristö noin kahden kilometrin säteellä. Vaikutusalueen rajaukselle ei kuitenkaan esitetä perusteluja. YVA-menettelyssä arvioidaan myös käytetyn ydinpolttoaineen ja purkujätteen kuljettamisen vaikutuksia. YVAohjelman mukaan ydinpolttoaineen kuljetuksen aikana kuljetusreitin lähiympäristössä oleva väestö altistuu vähäisessä määrin ulkoiselle säteilylle. Ohjelmassa ei kerrota, kuinka laajaa vaikutusaluetta kuljetusreittien läheisyydessä on tarkoitus arvioida. Asiasta olisi hyvä mainita ohjelmassa. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 TEM:n lausuntopyyntö YVA-ohjelma, VTTn tutkimusreaktorin käytöstäpoistohanke 2 YVA-ohjelma, FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Otteet

88 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/3 Ote Työ- ja elinkeinoministeriö Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättänee antaa FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistamisen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta työ- ja elinkeinoministeriölle seuraavan lausunnon: Tutkimusreaktorin toiminta ja purkaminen ovat tarkasti säänneltyjä, ja YVA-ohjelma on laadittu huolellisesti. Tiedonkulun ja prosessin sujuvan toiminnan takaamiseksi on perustettu laaja seurantaryhmä, joka on poikkeuksellista YVA-menettelyissä. Koska tutkimusreaktori on ensimmäinen purettava ydinlaitos Suomessa, on seurantaryhmällä tärkeä rooli myös kokemusten välittäjänä. Arviointiohjelman mukaan hankkeen ympäristönäkökohtien alustavan tarkastelun perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten tarkastelualueeksi Otaniemessä on määritelty tutkimusreaktorin ympäristö noin kahden kilometrin säteellä. Vaikutusalueen rajaukselle ei kuitenkaan esitetä perusteluja. YVA-menettelyssä arvioidaan myös käytetyn ydinpolttoaineen ja purkujätteen kuljettamisen vaikutuksia. YVAohjelman mukaan ydinpolttoaineen kuljetuksen aikana kuljetusreitin lähiympäristössä oleva väestö altistuu vähäisessä määrin ulkoiselle säteilylle. Ohjelmassa ei kerrota, kuinka laajaa vaikutusaluetta kuljetusreittien läheisyydessä on tarkoitus arvioida. Asiasta olisi hyvä mainita ohjelmassa. Lausuntopyyntö Teknologian tutkimuskeskus VTT on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistamisen ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää mennessä lausuntoa FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistamisen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja FiR 1 tutkimusreaktorin käytöstäpoiston YVA-ohjelma on liitteenä 2. YVA-ohjelmasta Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa sekä päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia hankkeen

89 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/3 YVA-ohjelman sisällöstä suunnitteluun. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Selostukseen kootaan tiedot olemassa olevista ja menettelyn aikana tehdyistä ympäristöselvityksistä. Espoon Otaniemessä sijaitseva tutkimusreaktori, jonka lämpöteho on 250 kw, on otettu käyttöön vuonna Sitä on käytetty sädehoitoon, tutkimukseen, opetukseen ja isotooppituotantoon. Hoidot on tällä hetkellä keskeytetty hoitotoiminnan organisoinnista vastanneen yrityksen ajauduttua konkurssiin tammikuussa VTT on käynyt neuvotteluja toiminnan jatkamisesta usean eri tahon kanssa, mutta sopivaa toimijaa ei ole löytynyt. Hankkeen tarkoituksena on lopettaa FiR 1 -tutkimusreaktorin käyttö ja toteuttaa käytöstäpoiston toimenpiteet siten, että rakennus voidaan vapauttaa valvonnasta muuhun käyttöön. Ydinlaitoksen käytöstäpoistolla tarkoitetaan toimenpiteitä, joihin ryhdytään radioaktiivisten aineiden poistamiseksi laitokselta toiminnan loputtua. Tarkasteltavat toteutusvaihtoehdot ovat VE1, välitön purkaminen ja Ve 2, viivästetty purkaminen. Nollavaihtoehtona tarkastellaan tilannetta, jossa tutkimusreaktorin käytöstäpoistoa ei toteuteta ja tutkimusreaktorin käyttö jatkuu. Hankkeeseen liittyy tutkimusreaktorin toiminnasta syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen sekä muun radioaktiivisen huolto- ja purkujätteen mahdollinen välivarastointi sekä loppusijoitus. Tutkimusreaktori on tarkoitus sammuttaa vuonna 2015 käytöstäpoistoa varten. Käytetyn polttoaineen osalta tarkastellaan sekä välittömän että viivästetyn purkamisen vaihtoehdoissa kahta alavaihtoehtoa: A1, käytetyn polttoaineen palautus Yhdysvaltoihin. Tämä voidaan toteuttaa muutaman vuoden kuluttua reaktorin käytön lopettamisen jälkeen tai vaihtoehtoisesti pitkäaikaisemman välivarastoinnin jälkeen. Välivarastointipaikkana olisi Otaniemi. Varastosta käytetty ydinpolttoaine kuljetettaisiin satamaan maanteitse ja edelleen meriteitse Yhdysvaltoihin.

90 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/3 A2, käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Suomessa yhteistyössä Posivan kanssa. Tällöin käytetty ydinpolttoaine loppusijoitettaisiin Olkiluotoon valmistuvaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen. Jos käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan Suomessa, sitä edeltää välivarastointi Espoon Otaniemessä, Loviisan Hästholmenissa tai Eurajoen Olkiluodossa. Purku- ja huoltojätteen osalta tarkastellaan sekä välittömän että viivästetyn purkamisen tapauksessa kolmea erillistä alavaihtoehtoa: B1, purku- ja huoltojätteen loppusijoitus Suomessa (Hästholmen, Loviisa) B2, purku- ja huoltojätteen loppusijoitus Suomessa (Olkiluoto, Eurajoki) B3, purku- ja huoltojätteen osittainen vapautus valvonnasta. Valvonnasta vapauttamisen menettelyjä ja vaiheita sekä vaatimuksia tullaan tarkastelemaan lähemmin YVA-selostuksessa. Ympäristövaikutusten tarkastelualueeksi on määritelty Otaniemessä tutkimusreaktorin ympäristö noin kahden kilometrin säteellä. Vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan myös käytetyn ydinpolttoaineen ja purkujätteen kuljettamisen vaikutuksia kuljetusreittien lähiympäristössä sekä mahdollisten välivarastointi- ja loppusijoituspaikkojen ympäristöissä. Kuljetukset toteutettaisiin joko maantiekuljetuksina tai maantiekuljetuksen ja merikuljetuksen yhdistelmänä. Hankkeen ympäristönäkökohtien alustavan tarkastelun perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Lähinnä ympäristövaikutuksia voisi syntyä poikkeus- ja onnettomuustilanteissa, mutta niiden todennäköisyys on hyvin pieni. YVA-selostuksessa ympäristövaikutusten merkittävyyttä tullaan arvioimaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen ottaen huomioon alueen nykyinen ympäristökuormitus. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään asiantuntijatyönä hyödyntäen olemassa olevaa tietoa ympäristön nykytilasta, FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoistoon liittyviä VTT:n selvityksiä, soveltuvin osin olemassa olevia tehtyjä ydinenergiaan ja ydinpolttoaineisiin liittyviä ympäristövaikutusten arviointeja sekä aiheeseen liittyviä mahdollisia muita julkaistuja selvityksiä. Ympäristön sietokyvyn arvioimisessa hyödynnetään muun muassa annettuja ohjearvoja, kuten radioaktiivisten aineiden päästörajoja sekä saatavilla olevaa tutkimustietoa.

91 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/3 Aikataulu Saadut lausunnot n kannanotot YVA-menettelyä tukemaan kootaan seurantaryhmä, jonka tarkoitus on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankkeesta vastaavien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Seurantaryhmän edustajat seuraavat ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua sekä esittävät mielipiteitään ympäristövaikutusten arvioinnin laadinnasta. Asukkaat ja muut asianomaiset voivat osallistua hankkeeseen esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Työ- ja elinkeinoministeriölle YVAohjelman ja -selostuksen nähtävilläoloaikojen mukaisesti. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu toukokuussa 2013 YVA-ohjelman laatimisella. YVA-menettely on käynnistynyt virallisesti, kun YVA-ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle marraskuussa Ympäristövaikutusten arviointiselvitykset tehdään vuoden 2014 tammikuun ja elokuun välisenä aikana. Alustavan aikataulun mukaisesti YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaiselle elokuussa 2014, jolloin hankkeen YVA-menettely päättyisi yhteysviranomaisen lausuntoon joulukuussa Työ-ja elinkeinoministeriö toimii yhteysviranomaisena tutkimusreaktorin käytöstäpoistohankkeen arviointimenettelyssä. Ympäristölautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota vaikutusalueen rajaukseen, mutta muilta osin lautakunnalla ei ole huomautettavaa. viittaa ympäristökeskuksen lausuntoon. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 TEM:n lausuntopyyntö YVA-ohjelma, VTTn tutkimusreaktorin käytöstäpoistohanke 2 YVA-ohjelma, FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Otteet

92 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/3 Ote Työ- ja elinkeinoministeriö Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu Ymk Päätöshistoria Ympäristölautakunta HEL T Päätös Lausunto Ympäristölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: VTT on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn Otaniemessä vuodesta 1962 toimineen FiR 1 tutkimusreaktorin käytöstäpoistamisen ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Tutkimusreaktorin toiminta ja purkaminen ovat tarkasti säänneltyjä, ja YVA-ohjelma on laadittu huolellisesti. Tiedonkulun ja prosessin sujuvan toiminnan takaamiseksi on perustettu laaja seurantaryhmä, joka on poikkeuksellista YVA-menettelyissä. Koska tutkimusreaktori on ensimmäinen purettava ydinlaitos Suomessa, on seurantaryhmällä tärkeä rooli myös kokemusten välittäjänä. Arviointiohjelman mukaan hankkeen ympäristönäkökohtien alustavan tarkastelun perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten tarkastelualueeksi Otaniemessä on määritelty tutkimusreaktorin ympäristö noin kahden kilometrin säteellä. Vaikutusalueen rajaukselle ei kuitenkaan esitetä perusteluja. YVA-menettelyssä arvioidaan myös käytetyn ydinpolttoaineen ja purkujätteen kuljettamisen vaikutuksia. YVAohjelman mukaan ydinpolttoaineen kuljetuksen aikana kuljetusreitin lähiympäristössä oleva väestö altistuu vähäisessä määrin ulkoiselle säteilylle. Ohjelmassa ei kerrota, kuinka laajaa vaikutusaluetta kuljetusreittien läheisyydessä on tarkoitus arvioida. ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund

93 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/3 Pirkko Pulkkinen, johtava ympäristötarkastaja, puhelin: pirkko.pulkkinen(a)hel.fi

94 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/4 21 Sopimuksen tekeminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän kanssa Vuosaaren käytöstä poistetusta kaatopaikasta HEL T Päätös päätti hyväksyä esityslistan liitteenä olevan Vuosaaren käytöstä poistettuun kaatopaikkaan liittyviä toimia koskevan sopimusluonnoksen siten tarkistettuna, että sopimuskohtien 6. ja 7. väliin lisätään uusi 7. kohta, joka kuuluu seuraavasti: 7. Varaus ennalta arvaamattomien tapahtumien vuoksi Kuntayhtymä vastaa käyttöoikeuden päättymisen jälkeenkin sellaisesta myöhemmin ilmenevästä alueella harjoitetusta kaatopaikkatoiminnasta johtuvasta vahingosta ja haitasta, jota ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon ja jonka voidaan osoittaa johtuvan kuntayhtymää edeltäneen YTV:n toimenpiteestä tai laiminlyönnistä aiemman allekirjoitetun vuokrasopimuksen mukaisena vuokra-aikana tai allekirjoitetun Vuosaaren kaatopaikan jälkihoitoa koskevan sopimuksen voimassaoloaikana. Edellä tarkoitettua vastuuta vahingosta tai haitasta ei kuntayhtymällä kuitenkaan ole, ellei kuntayhtymää edeltäneen YTV:n osoiteta toimineen edellä tarkoitettuna vuokra-aikana tai jälkihoitoa koskevan sopimuksen voimassaoloaikana voimassa olleen toimintaansa koskeneen lainsäädännön tai sen nojalla annettujen viranomaismääräysten vastaisesti. Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa rakennusviraston allekirjoittamaan asiaa koskevan edellä sanotulla tavalla tarkistetun sopimuksen Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän kanssa siten, että sopimus tulee voimaan alkaen. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 Yleisten töiden lautakunnan pöytäkirja Sopimusluonnos Vuosaaren käytöstä poistettuun kaatopaikka-

95 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/4 Otteet alueeseen liittyvistä toimista 3 Jälkihoitosopimus 4 Biokaasun keräilyjärjestelmäsopimus 5 Biokaasun toimittamissopimus 6 Biokaasun käyttösopimus 7 Riskinarvio Vuosaaren kaatopaikan ympäristövaikutuksista 8 Oikeuspalvelujen lausunto HSY:n päätös Ote HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä olevan Vuosaaren käytöstä poistettuun kaatopaikkaan liittyviä toimia koskevan sopimusluonnoksen siten tarkistettuna, että sopimuskohtien 6. ja 7. väliin lisätään uusi 7. kohta, joka kuuluu seuraavasti: 7. Varaus ennalta arvaamattomien tapahtumien vuoksi Kuntayhtymä vastaa käyttöoikeuden päättymisen jälkeenkin sellaisesta myöhemmin ilmenevästä alueella harjoitetusta kaatopaikkatoiminnasta johtuvasta vahingosta ja haitasta, jota ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon ja jonka voidaan osoittaa johtuvan kuntayhtymää edeltäneen YTV:n toimenpiteestä tai laiminlyönnistä aiemman allekirjoitetun vuokrasopimuksen mukaisena vuokra-aikana tai allekirjoitetun Vuosaaren kaatopaikan jälkihoitoa koskevan sopimuksen voimassaoloaikana. Edellä tarkoitettua vastuuta vahingosta tai haitasta ei kuntayhtymällä kuitenkaan ole, ellei kuntayhtymää edeltäneen YTV:n osoiteta toimineen edellä tarkoitettuna vuokra-aikana tai jälkihoitoa koskevan sopimuksen voimassaoloaikana voimassa olleen toimintaansa koskeneen lainsäädännön tai sen nojalla annettujen viranomaismääräysten vastaisesti. Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa rakennusviraston allekirjoittamaan asiaa koskevan edellä sanotulla tavalla tarkistetun sopimuksen Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän kanssa siten, että sopimus tulee voimaan alkaen. Taustaa

96 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/4 Yleisten töiden lautakunta esittää , että kaupunginhallitus hyväksyisi sopimusluonnoksen Vuosaaren käytöstä poistettuun kaatopaikkaan liittyvistä toimenpiteistä ja oikeuttaisi rakennusviraston allekirjoittamaan asiaa koskevan sopimuksen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa. Yleisten töiden lautakunnan esitys on liitteessä 1. Sopimusluonnos on liitteenä 2 sekä sen liitteet liitteinä 3-6. Vuosaaren kaatopaikka on ollut käytössä vuosina Kaatopaikan pinta-ala on noin 25 ha ja jätettä alueella on noin 2 milj.m3. Kaupunki harjoitti kaatopaikkatoimintaa vuosina ja YTV Jätetäyttö on kaatopaikkatoiminnan loputtua peitetty sekalaisilla maa-aineksilla. Kaatopaikalle rakennettiin luvun alussa kaatopaikkavesien ja - kaasujen keräysjärjestelmät, jotka alkavat nyt olla elinkaarensa lopussa. YTV ja sittemmin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) ovat suorittaneet vuodesta 1999 lähtien pohjaveden ja pintavesien laaduntarkkailua Vuosaaren alueen yhteistarkkailun yhteydessä. Rakennusviraston on tarkoitus kunnostaa kaatopaikka-alue nykylainsäädännön mukaisesti peittämällä kaatopaikka tiiviillä pintarakenteella sekä uusimalla kaasujen- ja vesien keräysjärjestelmä. Kunnostamisen jälkeen alue otetaan virkistyskäyttöön. Kunnostamisen kustannuksiksi on arvioitu 8,5 milj. euroa. Kunnostamiselle on saatu ympäristölupa Rakennusvirasto on syksyllä 2012 hakenut lupaan muutosta kaatopaikan eteläosan osalta. Tarkoitus on hyödyntää kunnostuksessa mahdollisimman paljon Helsingin alueella syntyviä ylijäämämaita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut ympäristölupapäätöksen kunnostustyön muutoshakemuksesta. Kaupunki on aloittanut kunnostustyöt 2012 ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaasunkeräyskerroksen rakentamisella. on myöntänyt kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin vuosina yhteensä 1,0 milj. euroa. Kunnostaminen maksaa kaupungille rakennusviraston mukaan aiemmin myönnettyjen määräahojen lisäksi 8 milj. euroa. Kunnostustoimien on arvioitu ajoittuvan neljän vuoden ajalle. Alueella voidaan hyödyntää kaupungin eri työmailla syntyviä ylijäämämaita arviolta m3 siten, että niiden loppusijoittamisella voidaan saavuttaa varovasti arvioituna 4 milj. euron kustannussäästöt rakennushankkeissa. Kunnostustyössä hyödynnetään kaivumassoja mm. Jätkäsaaresta. Myös yksityisten rakentajien ylijäämämaita otetaan mahdollisuuksien mukaan vastaan.

97 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/4 Sopimus jälkihoitotoimenpiteistä Rakennusvirasto on kesällä 2013 teettänyt riskinarvion kaatopaikan ympäristövaikutuksista. Riskinarvio on liitteenä 7. Riskinarvion mukaan kaatopaikalla muodostuu tällä hetkellä noin 5,5 milj. m3 kaatopaikkakaasua, josta % on metaania ja % hiilidioksidia. Metaanista noin 20 % saadaan kerättyä ja poltettua nykyisellä kaasunkeräyslaitteistolla. Kaatopaikka-alue on suljettu ja aidattu, mutta alueelta pääsee kulkeutumaan kaatopaikkakaasua myös aidatun alueen ulkopuolelle. Kaasujen keräyksen puutteellisuuden johdosta kaatopaikkakaasut aiheuttavat räjähdysvaaraa kaatopaikkaalueella ja läheisillä virkistysalueilla. Kaatopaikkakaasun hiilidioksidikuormitus on merkittävää, se vastaa 6500 helsinkiläisen aiheuttamaa vuosittaista hiilidioksidipäästöä. Merkittävin ekologinen riski aiheutuu pinta- ja pohjavesien mukana leviävistä ravinteista, jotka kuormittavat merkittävästi ympäröiviä vesistöjä ja sitä kautta eliöstöä. Kaatopaikan suotovesissä todetut haitta-aineet aiheuttavat myös vähäisen terveysriskin, kun haitta-aineet pääsevät purkautumaan kaatopaikan ulkopuolelle. Kaasunkeräysjärjestelmä tuottaa Helsingin Energia -liikelaitokselle kaukolämpöä, jonka myynnin kokonaistuotto on ollut vuositasolla noin euroa. Kaasuntuoton on tehdyssä riskinarviossa arvioitu vähenevän jonkun verran kunnostuksen jälkeen Kaatopaikan kunnostaminen edellyttää sopimista kaatopaikkaalueeseen liittyvistä toimista. Sopimuksella sovitaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän ja kaupungin kesken kaatopaikan jälkihoitotoimenpiteiden teknisestä järjestelystä ja kustannuksista. Kuntayhtymälle tähän asti aiemmin tehtyjen sopimusten nojalla kuuluneet kaatopaikan jälkihoitovelvoitteet siirtyvät kaupungille. Kuntayhtymä suorittaa kertakorvauksen euroa (alv 0 %) velvoitteiden siirtymisestä. Kertakorvaus muodostuu jätevesimaksuista kunnostuksen ajalta ja kunnostuksen jälkeiseltä kolmelta vuodelta sekä kaasunkeräysrakenteiden kunnostamiskustannuksista. Jätevesimäärät ovat vuosina olleet keskimäärin m3, ja vuosikustannukset noin euroa, joista kaupunki on maksanut puolet. Kunnostuksen jälkeen kaupunki vastaa kaikista jätevesikustannuksista. Jätevesien muodostuminen kuitenkin pienenee merkittävästi kunnostuksen jälkeen.

98 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/4 Saadut lausunnot Asiasta on saatu hallintokeskuksen oikeuspalvelujen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Oikeuspalvelujen lausunto on liitteenä 8. Oikeuspalvelujen lausunnossa todetaan mm., että sopimuksessa on syytä todeta, että järjestelyllä ei muuteta sopijapuolten lain mukaista vastuuta toiminnoistaan. Rakennusvirasto on oikeuspalvelujen lausunnon johdosta neuvotellut HSY:n kanssa sopimuksen täsmentämisestä siten, että HSY:n vastuu vuokra-aikana ja jälkihoitoaikana säilyy ennalta arvaamattomien tapahtumien varalta. Sopimukseen lisätään päätösehdotuksessa mainittu uusi 7. kohta nykyisten 6. ja 7. kohtien väliin. Lisäys vastaa määräystä, joka on otettu YTV:n ja Espoon kaupungin välillä allekirjoitettuun, käytöstä poistettua Mankkaan kaatopaikkaa koskevaan sopimukseen. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä on osaltaan hyväksynyt sopimuksen sekä ilmoittanut hyväksyvänsä edellä mainitun lisäyksen sopimukseen. HSY:n päätös on liitteenä 9. Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on ilmoittanut, että sopimus voidaan hyväksyä em. lisäyksin. Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan mm., että sopimus on hyväksyttävissä oikeuspalvelujen esittämällä lisäyksellä. Mikäli kunnostustoimiin päädytään, niiden rahoitus on sisällyttävä talousarviossa varattuihin alueiden käyttöönoton edellyttämiin selvityksiin ja toimenpiteisiin, jossa määrärahavaraus on lähivuosina vuosittain 9 milj. euron tasolla tarvittaessa muita kohteita myöhentämällä. pitää kunnostusta tehdyn riskinarvion perusteella välttämättömänä ja sopimusjärjestelyä perusteltuna. Alueen tulevan käytön kannalta on tarpeen siirtää vastuut alueesta kaupungille, joka huolehtii kaatopaikka-alueen muuttamisesta virkistyskäyttöön. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi

99 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/4 Liitteet Otteet 1 Yleisten töiden lautakunnan pöytäkirja Sopimusluonnos Vuosaaren käytöstä poistettuun kaatopaikkaalueeseen liittyvistä toimista 3 Jälkihoitosopimus 4 Biokaasun keräilyjärjestelmäsopimus 5 Biokaasun toimittamissopimus 6 Biokaasun käyttösopimus 7 Riskinarvio Vuosaaren kaatopaikan ympäristövaikutuksista 8 Oikeuspalvelujen lausunto HSY:n päätös Ote HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Tiedoksi; Muutoksenhakukielto, valmistelu HKR Päätöshistoria Talous- ja suunnittelukeskus HEL T Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että yleisten töiden lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se hyväksyisi rakennusviraston ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) laatiman sopimusluonnoksen Vuosaaren käytöstä poistettuun kaatopaikkaan liittyvistä toimista ja oikeuttaisi rakennusviraston allekirjoittamaan asiaa koskevan sopimuksen HSY:n kanssa. Helsingin kaupunki omistaa maa-alueen, jossa pinta-alaltaan noin 25 ha:n kaatopaikka on toiminut vuosina Helsingin kaupunki harjoitti kaatopaikkatoimintaa vuosina ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) vuosina YTV:n toiminta on lakkautettu ja jätehuoltoon liittyvät toiminnot omaisuuksineen, varoineen, velkoineen ja vastuineen ovat siirtyneet HSY:lle. Vuosaaren suljetun kaatopaikan pintarakenne ei ole nykyisellään riittävän tiivis. Myös kaatopaikkakaasun ja -vesien keräysjärjestelmien kunto on huono. Yleisten töiden lautakunnan esityksen mukaan kaatopaikkakaasujen hallitsematon purkautuminen aiheuttaa tällä

100 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/4 hetkellä terveysriskin alueella oleskeleville ihmisille, mikä on todettu myös laaditussa riskinarviossa. Helsingin kaupunki ja YTV ovat allekirjoittaneet sopimuksen Vuosaaren kaatopaikan jälkihoidosta. Sopimuksen mukaan YTV vastaa allekirjoitetun vuokrasopimuksen mukaisesti jälkitöistä ja kaatopaikasta sekä niiden ympäristölle ehkä aiheutuvien vaarojen ja haittojen torjumisesta vuoden 1989 ajan kuitenkin niin, että kaatopaikan jätevesien puhdistus ja niiden ympäristövaikutusten seuranta kuuluu YTV:lle vuoden 1993 loppuun saakka, elleivät kaatopaikan ympäristövaikutukset muuta edellytä. Lausunnolla olevalla sopimusluonnoksella on tarkoitus sopia Vuosaaren kaatopaikka-alueeseen liittyvät sopijapuolten oikeudet, velvollisuudet ja vastuut kaikilta osin, mukaan lukien kuntayhtymän ja Helsingin kaupungin välillä tehdyissä Vuosaaren kaatopaikkaalueeseen liittyvistä aiemmista sopimuksista mahdollisesti aiheutuvat velvollisuudet ja vastuut. Kuntayhtymä maksaa kaupungille kertakorvauksena euroa. HSY on ilmoittanut , että sopimusluonnokseen voidaan tehdä oikeuspalveluiden lausunnon pohjalta täydennys, jonka mukaan kuntayhtymä vastaa käyttöoikeuden päättymisen jälkeenkin sellaisesta myöhemmin ilmenevästä alueella harjoitetusta kaatopaikkatoiminnasta johtuvasta vahingosta ja haitasta, jota ei tätä sopimusta tehtäessä ole voitu ottaa huomioon ja jonka voidaan osoittaa johtuvan kuntayhtymää edeltäneen YTV:n toimenpiteestä tai laiminlyönnistä aiemman allekirjoitetun vuokrasopimuksen mukaisena vuokra-aikana tai allekirjoitetun Vuosaaren kaatopaikan jälkihoitoa koskevan sopimuksen voimassaoloaikana. Talous- ja suunnittelukeskuksen toteaa, kuntayhtymä (YTV ja HSY) on harjoittaessaan kaatopaikkatoimintaa noudattanut kulloinkin voimassa ollutta lainsäädäntöä sekä kaupungin kanssa solmimiaan kaatopaikkaa koskevia sopimuksia. Kuntayhtymän voidaan katsoa kohtuullisesti hoitaneen velvoitteensa vuonna 1988 päättyneen kaatopaikkatoiminnan jälkeen, kun se on kustannuksellaan sulkenut kaatopaikan vuonna 1990 sopimuksen mukaisesti ja vastannut kaatopaikan kaasunkeräyksestä ja jätevesien puhdistuksesta tähän päivään saakka. Lisäksi kuntayhtymä on valmis sopimusluonnoksen mukaisesti maksamaan em. noin 0,6 milj. euron kertakorvauksen. Sopimuksen hyväksyminen merkitsee Vuosaaren kaatopaikka-alueen vastuiden siirtymistä kokonaisuudessaan Helsingin kaupungille. on myöntänyt kaatopaikan alustaviin kunnostustöihin

101 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/4 vuosina yhteensä 1,0 milj. euroa. Vuosaaren kaatopaikan kunnostaminen vuonna 2003 myönnetyn ympäristöluvan ja siihen vuonna 2013 tehtyjen päivitysten mukaisesti asemakaavan mukaiseen virkistyskäyttöön maksaa kaupungille rakennusviraston mukaan aiemmin myönnettyjen määräahojen lisäksi 8 milj. euroa. Kunnostustoimien on arvioitu ajoittuvan neljän vuoden ajalle. Ympäristöluvan mukaan alueella voidaan hyödyntää kaupungin eri työmailla syntyviä ylijäämämaita arviolta m3 siten, että niiden loppusijoittamisella voidaan saavuttaa varovasti arvioituna 4 milj. euron kustannussäästöt rakennushankkeissa. Myös yksityisten rakentajien ylijäämämaita otetaan mahdollisuuksien mukaan vastaan. Korvaus maiden vastaanotosta määräytyy markkinatilanteen mukaan. Mikäli kunnostustoimiin päädytään, niiden rahoitus on sisällyttävä talousarviossa varattuihin alueiden käyttöönoton edellyttämiin selvityksiin ja toimenpiteisiin, jossa määrärahavaraus on lähivuosina vuosittain 9 milj. euron tasolla tarvittaessa muita kohteita myöhentämällä. Rakennusvirastolta saadun tiedon mukaan kaatopaikalta kerättävästä biokaasusta Helenin käyttöön on arvioitu saatavan euroa vuodessa seuraavan kymmenen vuoden ajan. Vastaavasti kaatopaikan vesistä aiheutuvat jätevesimaksut ovat vuosittain euroa. Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä kaatopaikka-aluetta koskeva sopimusluonnos on hyväksyttävissä em. HSY:n hyväksymällä täydennyksellä. Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: juha.viljakainen(a)hel.fi

102 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/5 22 Lausunto ja selvitys eduskunnan oikeusasiamiehelle tukkutorin viranhaltijan menettelyä koskevassa asiassa HEL T Päätös päätti antoi tukkutorin viranhaltijan esteellisyyttä koskevassa kanteluasiassa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan lausunnon: päätti toimittaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle teknisen palvelun lautakunnan ja tukkutorin toimitusjohtajan selvitykset sekä todeta omana lausuntonaan seuraavaa: Esteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö on sellaisessa suhteessa asiaan tai asianosaisiin, että se saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa asian käsittelyssä. Hallintolain 4 :n 3 momentissa säädetään, että käsiteltäessä hallintokanteluasioita muissa kuin ylimmissä laillisuusvalvontaviranomaisissa on noudatettava hyvän hallinnon perusteita sekä turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Hallintolain 6 :n mukaan hyvän hallinnon perusteisiin kuuluu mm. viranomaistoiminnan puolueettomuus. Hallintolain 27 :n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Esteellinen virkamies ei lähtökohtaisesti saa ottaa osaa asian vireillepanoon, valmisteluun, päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon. Esteellinen virkamies ei saa olla myöskään läsnä asiaa käsiteltäessä. Käsittelyä ovat sekä asian valmisteleminen että esitteleminen. Esteellinen virkamies ei saisi millään tavalla osallistua sellaisiin asian käsittelyyn liittyviin toimiin, jotka vaikuttavat asian ratkaisuun m. Hallintolain 28 :ssä säädetään esteellisyysperusteista. 28 :n 1 momentin 7 kohdassa on säädetty ns. esteellisyyden yleislausekkeesta. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdalla tarkoitetaan muuta erityistä syytä, jota ei mainita säännöksen erityisissä esteellisyysperusteissa. Hallituksen esityksen mukaan tällaisen syyn tulee olla ulkopuolisen

103 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/5 havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteista kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa (HE 72/2002 vp, s. 82). Kanteluasian yhteydessä virkamiehen esteellisyyttä arvioidaan ensisijassa hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdan yleissäännöksen kannalta. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hallintokantelun kohteena olevaa viranhaltijaa on pidetty esteellisenä osallistumaan kunnan toimielimeltä pyydetyn lausunnon antamiseen. Tukkutorin toimitusjohtaja oli esittelijänä teknisen palvelun lautakunnan kokouksessa , 45, jolloin lautakunta päätti eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavasta selvityksestä Tukkutorin ja toimitusjohtajan menettelyä koskevaan kanteluun. Koska kantelu koski toimitusjohtajan menettelyä, hänen ei olisi tullut osallistua asian valmisteluun eikä toimia esittelijänä. Tekninen lautakunta totesi antamassaan selvityksessä, että toimitusjohtaja ei sinällänsä puolustanut tekemäänsä päätöstä, vaan perusteli Tukkutorin toimintamallia käytännöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta. Asiaa ei huomattu tarkastella esteellisyysnäkökulmasta. toteaa lopuksi, että tukkutorin toimitusjohtajaa on nyt esillä olevan asian johdosta informoitu jatkossa kiinnittämään huomiota esteellisyyssäännösten huomioon ottamiseen toiminnassaan. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 Lausunto- ja selvityspyyntö 2 Lausuntopyynnön liitteet Vastine Eduskunnan oikeusasiamiehelle esteellisyys kysymykseen Päätösehdotus päättänee antaa tukkutorin viranhaltijan esteellisyyttä koskevassa kanteluasiassa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan lausunnon: päättänee toimittaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle teknisen palvelun lautakunnan ja tukkutorin

104 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/5 toimitusjohtajan selvitykset sekä todeta omana lausuntonaan seuraavaa: Esteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö on sellaisessa suhteessa asiaan tai asianosaisiin, että se saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa asian käsittelyssä. Hallintolain 4 :n 3 momentissa säädetään, että käsiteltäessä hallintokanteluasioita muissa kuin ylimmissä laillisuusvalvontaviranomaisissa on noudatettava hyvän hallinnon perusteita sekä turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Hallintolain 6 :n mukaan hyvän hallinnon perusteisiin kuuluu mm. viranomaistoiminnan puolueettomuus. Hallintolain 27 :n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Esteellinen virkamies ei lähtökohtaisesti saa ottaa osaa asian vireillepanoon, valmisteluun, päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon. Esteellinen virkamies ei saa olla myöskään läsnä asiaa käsiteltäessä. Käsittelyä ovat sekä asian valmisteleminen että esitteleminen. Esteellinen virkamies ei saisi millään tavalla osallistua sellaisiin asian käsittelyyn liittyviin toimiin, jotka vaikuttavat asian ratkaisuun m. Hallintolain 28 :ssä säädetään esteellisyysperusteista. 28 :n 1 momentin 7 kohdassa on säädetty ns. esteellisyyden yleislausekkeesta. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdalla tarkoitetaan muuta erityistä syytä, jota ei mainita säännöksen erityisissä esteellisyysperusteissa. Hallituksen esityksen mukaan tällaisen syyn tulee olla ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteista kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa (HE 72/2002 vp, s. 82). Kanteluasian yhteydessä virkamiehen esteellisyyttä arvioidaan ensisijassa hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdan yleissäännöksen kannalta. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hallintokantelun kohteena olevaa viranhaltijaa on pidetty esteellisenä osallistumaan kunnan toimielimeltä pyydetyn lausunnon antamiseen. Tukkutorin toimitusjohtaja oli esittelijänä teknisen palvelun lautakunnan kokouksessa , 45, jolloin lautakunta päätti eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavasta selvityksestä Tukkutorin ja

105 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/5 n kannanotot toimitusjohtajan menettelyä koskevaan kanteluun. Koska kantelu koski toimitusjohtajan menettelyä, hänen ei olisi tullut osallistua asian valmisteluun eikä toimia esittelijänä. Tekninen lautakunta totesi antamassaan selvityksessä, että toimitusjohtaja ei sinällänsä puolustanut tekemäänsä päätöstä, vaan perusteli Tukkutorin toimintamallia käytännöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta. Asiaa ei huomattu tarkastella esteellisyysnäkökulmasta. toteaa lopuksi, että tukkutorin toimitusjohtajaa on nyt esillä olevan asian johdosta informoitu jatkossa kiinnittämään huomiota esteellisyyssäännösten huomioon ottamiseen toiminnassaan. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ilmoittaa ottaneensa omana aloitteenaan tutkittavakseen teknisen palvelun lautakunnan ja tukkutorin toimitusjohtajan menettelyn kanteluasian käsittelyyn liittyen. ta pyydetään teknisen palvelun lautakunnan ja tukkutorin toimitusjohtajan selvitykset sekä antamaan oma lausuntonsa asiassa mennessä. Selvitys- ja lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja 2. Selvitys- ja lausuntopyyntö koskee toripaikkojen vuokrausta koskeneen kanteluasian johdosta tapahtunutta kanteluasian käsittelyä teknisen palvelun lautakunnassa vuonna Tuolloin eduskunnan apulaisoikeusasiamies oli pyytänyt teknisen palvelun lautakuntaa hankkimaan tukkutorin selvityksen ja antamaan oman lausuntonsa tehdyn kantelun johdosta. Lautakunta antoi selvityksensä. Asian esittelijänä lautakunnassa toimi tukkutorin toimitusjohtaja, jonka menettelystä kantelija oli tehnyt kantelun. Tukkutorin toimitusjohtaja on antanut asiassa pyydetyn selvityksen, joka on liitteenä 3. Teknisen palvelun lautakunta on antanut asiassa pyydetyn selvityksen. Lausunnossa selvitetään enimmäkseen tukkutorin vuokrausmenettelyä, mutta perustellaan jonkin verran myös tukkutorin toimitusjohtajan toimimista lautakunnassa esittelijänä. Asiassa on pyydetty myös hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto, joka ilmenee päätöshistoriasta. toteaa, että asiassa on kysymys esteellisyydestä asian valmistelussa ja päätöksenteossa. Toripaikkojen vuokrausmenettely,

106 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/5 jota lautakunnan lausunnossa enimmäkseen selvitetään, ei nyt ole selvitys- ja lausuntopyynnön kohteena. yhtyy oikeuspalvelujen lausunnossa esitettyyn, ja toteaa, että tukkutorin toimitusjohtaja oli esittelijänä teknisen palvelun lautakunnan kokouksessa , 45, jolloin lautakunta päätti eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavasta selvityksestä kanteluun. Koska kantelu koski toimitusjohtajan menettelyä, hänen ei olisi tullut osallistua asian valmisteluun eikä toimia esittelijänä. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: kristiina.matikainen(a)hel.fi Liitteet 1 Lausunto- ja selvityspyyntö 2 Lausuntopyynnön liitteet Vastine Eduskunnan oikeusasiamiehelle esteellisyys kysymykseen Päätöshistoria Hallintokeskus Oikeuspalvelut HEL T Oike PK Oikeuspalvelut toteaa lausuntonaan seuraavaa: Esteellisyydellä tarkoitetaan sitä, että henkilö on sellaisessa suhteessa asiaan tai asianosaisiin, että se saattaa vaarantaa hänen puolueettomuutensa asian käsittelyssä. Hallintolain 4 :n 3 momentissa säädetään, että käsiteltäessä hallintokanteluasioita muissa kuin ylimmissä laillisuusvalvontaviranomaisissa on noudatettava hyvän hallinnon perusteita sekä turvattava niiden henkilöiden oikeudet, joita asia välittömästi koskee. Hallintolain 6 :n mukaan hyvän hallinnon perusteisiin kuuluu mm. viranomaistoiminnan puolueettomuus. Hallintolain 27 :n mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

107 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/5 Esteellinen virkamies ei lähtökohtaisesti saa ottaa osaa asian vireillepanoon, valmisteluun, päätöksentekoon eikä täytäntöönpanoon. Esteellinen virkamies ei saa olla myöskään läsnä asiaa käsiteltäessä. Käsittelyä ovat sekä asian valmisteleminen että esitteleminen. Esteellinen virkamies ei saisi millään tavalla osallistua sellaisiin asian käsittelyyn liittyviin toimiin, jotka vaikuttavat asian ratkaisuun m. Hallintolain 28 :ssä säädetään esteellisyysperusteista. 28 :n 1 momentin 7 kohdassa on säädetty ns. esteellisyyden yleislausekkeesta. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdalla tarkoitetaan muuta erityistä syytä, jota ei mainita säännöksen erityisissä esteellisyysperusteissa. Hallituksen esityksen mukaan tällaisen syyn tulee olla ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteista kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa (HE 72/2002 vp, s. 82). Kanteluasian yhteydessä virkamiehen esteellisyyttä arvioidaan ensisijassa hallintolain 28 :n 1 momentin 7 kohdan yleissäännöksen kannalta. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hallintokantelun kohteena olevaa viranhaltijaa on pidetty esteellisenä osallistumaan kunnan toimielimeltä pyydetyn lausunnon antamiseen. Tukkutorin toimitusjohtaja oli esittelijänä teknisen palvelun lautakunnan kokouksessa , 45, jolloin lautakunta päätti eduskunnan oikeusasiamiehelle annettavasta selvityksestä Tukkutorin ja toimitusjohtajan menettelyä koskevaan kanteluun. Koska kantelu koski toimitusjohtajan menettelyä, hänen ei olisi tullut osallistua asian valmisteluun eikä toimia esittelijänä. Tekninen lautakunta totesi antamassaan selvityksessä, että toimitusjohtaja ei sinällänsä puolustanut tekemäänsä päätöstä, vaan perusteli Tukkutorin toimintamallia käytännöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta. Asiaa ei huomattu tarkastella esteellisyysnäkökulmasta. Hilkka Tapiolinna, kaupunginasiamies, puhelin: hilkka.tapiolinna(a)hel.fi Teknisen palvelun lautakunta HEL T Päätös

108 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/5 Teknisen palvelun lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liittyen Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen (EOA) pyytämään selvitykseen toripaikkojen myöntämismenettelystä (Dnro 4271/4/12). Jos kaupunki siirtyy oikeusasiamiehen ehdottamaan vuokrauskäytäntöön merkitsee se sekä taloudellisesti että palvelun tehokkuuden puolesta merkittävää heikennystä kaupungin toimintaan eikä olennaisesti paranna yrittäjien oikeusturvaa toripäätöksien valituskäytännön myötä. Tori- ja kauppahallien vuokraukset siirtyivät vuoden 2011 alussa Helsingin Tukkutorille Kiinteistöviraston Tilakeskukselta. Siirron yhteydessä vuokrauksien osalta siirryttiin vuosikymmeniä vallinneeseen ja toimivaksi todettuun Tukkutorin vuokrausmalliin ja tietojärjestelmiin yrityksille vuokrattavien tilojen osalta. Vuokraustoiminta on kuvattu Tukkutorin prosesseissa. Malli on ollut Tukkutorin käytössä jo edellisten toimitusjohtajien aikana ja yleisesti hyväksytty tapa toimia. Malli on esitelty avoimesti Teknisen palvelun lautakunnalle, joka on sen hyväksynyt. Toimintatavasta ei ole aikaisemmin valitettu. Toiminnan siirtymisen yhteydessä Tilakeskukselta Tukkutorille ei vaadittu eikä kerrottu sitä, että Tilakeskuksen mallia olisi noudatettava Tukkutorilla. Siirron yhteydessä siihen ei myöskään annettu henkilöstöä eikä taloudellisia resursseja. Tukkutorin tapa toimia on huomattavasti tehokkaampi ja yrittäjäystävällisempi kuin Tilakeskuksen aikaisempi toimintamalli. Se on lisäksi kaupungin sekä yrittäjien kannalta nopeampi ja kustannustehokkaampi tapa toimia. Esimerkiksi toripaikkoja vuokrattaessa toripaikkamaksujen suuruus ei kata niitä kustannuksia, mitä ns. byrokraattisempi malli edellyttäisi. Ns. Tukkutorin käytäntö on kuvattu aikaisemmassa vastineessa oikeusasiamiehelle. Toimitusjohtaja Taulavuori toimii Tukkutoria koskevien asioiden esittelijänä ja on mielestäni toiminut vallinneen ja normaalin käytännön mukaisesti tässä tehtävässä. Hän ei ole sinällään puolustanut tekemäänsä päätöstä vaan perustellut toimintamallia käytännöllisestä ja taloudellisesta näkökulmasta. Vuokrauspäätökset valmistelee ko. toimialan päällikkö ja esittelee ne toimitusjohtajalle. Tämä käytäntö on ollut Tukkutorilla pitkään ja sitä on perusteltu oikeudenmukaisuusperiaatteella. Tukkutori on organisaationa pieni ja tavoitteena on aina, että esittelijä tuntee ja tietää asian. Tässäkin tapauksessa toimitusjohtaja Taulavuori tunsi asian parhaiten ja siksi hän itse toimi asian esittelijänä. Tästä syystä hän ei myöskään huomannut tarkastella asiaa esteellisyysnäkökulmasta.

109 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/5 Käsittely Edelleen voidaan katsoa, että hän ei ole varsinaisesti vaikuttanut itse lautakunnan päätökseen, vaan perustellut ainoastaan käytössä olevaa Tukkutorin toimintamallia. Tukkutorilla on viranhaltijoita on vain neljä, joten täydellistä esteettömyyttä on jopa vaikea saavuttaa, koska useissa vuokrauksissa asioita käsittelevät kaikki heistä. Jos teknisen palvelun lautakunta päättää noudattaa Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian kehotusta muuttaa kaikki Tukkutorin vuokraukset avoimiksi ja valituskelpoisiksi, lisäisi se Tukkutorin työmäärää olennaisesti. Toreilla ja kauppahalleissa tehdään vuosittain n. 40 sopimusta. Avoin ja valituskelpoinen käytäntö tarkoittaa ajallisesti kokonaisuudessaan n. kahden (2) työpäivän työmäärää sopimusta kohti. Käytännössä vuokrauksen käynnistämisprosessi veisi vähintään seitsemän viikkoa siitä, kun tila saadaan vuokrattavaksi. Nyt valitsemalla olemassa olevista hakemuksista sopivin vie parhaimmillaan viikon tai kaksi. Vastaavasti Tukkutorin tukkukauppa-alueella vuosittainen sopimusmäärä on yli 200 sopimusta. Tukkukaupan sopimusten kohdalla avoin ja valituskelpoinen menettely tarkoittaisi keskimäärin myös n. kahden työpäivän työmäärää sopimusta kohti. Kokonaisuutena uusi käytäntö tarkoittaisi yli kahden henkilötyövuoden lisäystä Tukkutorin nykyiseen tehtävämäärään. Suunta olisi päinvastainen ajatellen kaupungin tavoitteita tehokkuuden lisäämisessä, yritysmyönteisyyden edistämisestä ja henkilömäärän vähentämisessä. Tukkukaupan kohdalla uusi menettelytapa tarkoittaisi lisäksi huomattavia vuokranmenetyksiä sekä käyttöasteen laskua pitkittyneiden sopimuskäsittelyaikojen seurauksena. Merkillepantavaa on myöskin tukkukaupan luonne. Koska kysymyksessä on elintarvikekauppa ja elintarvikkeiden varastointi, ovat sopimustarpeet usein hyvinkin kiireellisiä. Tällöin hidastunut sopimusmenettely tarkoittaisi monessa tapauksessa suoraan sitä, että tilat eivät ehdi lainkaan sitä hakeneelle yrittäjälle käyttöön, vaan yrityksen on pakko hakeutua muualle varastoimaan tuotteensa. Elinkeinopoliittisesti merkittävän Tukkutorin palvelun taso laskisi dramaattisesti ja käyttöaste olisi alhainen raskaan sopimuskäytännön seurauksena. Toripuolella käytäntö myös hidastaisi vuokrauksien käynnistämistä ja pidentäisi käsittelyaikoja niin paljon, että kiireisten kesätoripaikkojen vuokrauksesta tulisi viiveistä. Oheismateriaalina toimitusjohtaja Timo Taulavuoren vastine Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle.

110 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Ryj/ Ehdotuksen mukaan Esteelliset: Timo Taulavuori Ehdotuksen mukaan teknisen palveluyksikön päällikkö Tommi Tapana Tommi Tapana, teknisen palveluyksikön päällikkö, puhelin: tommi.tapana(a)hel.fi

111 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 23 Alueen varaaminen Solomon R. Guggenheim-säätiölle arkkitehtuurikilpailun järjestämiseksi HEL T Päätös Käsittely päätti panna asian pöydälle. Esteelliset: Tuuli Kousa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Päätösehdotus päättänee varata Solomon R. Guggenheim -säätiölle liitteen 4 mukaisen noin m²:n suuruisen Eteläsataman Makasiiniterminaalin alueen Guggenheim Helsinki museon arkkitehtuurikilpailua varten saakka seuraavin ehdoin: 1 Varauksensaaja järjestää Guggenheim Helsinki museon arkkitehtuurikilpailun kaksivaiheisena kansainvälisenä suunnittelukilpailuna. Kilpailun ensimmäinen vaihe on avoin. Ensimmäisen vaiheen ehdotuksista tuomaristo valitsee toiseen vaiheeseen 10 parasta jatkokehitettäväksi. Voittajatyö julkistetaan avoimessa tilaisuudessa Helsingissä. 2 Varauksensaaja organisoi, valmistelee, resursoi ja aikatauluttaa museon arkkitehtuurikilpailun sekä vastaa sen kaikista kustannuksista. 3 Kilpailun suunnittelu ja kilpailuohjelman laatiminen on tehtävä yhteistyössä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, Helsingin Sataman ja rakennusviraston sekä Suomen valtion kanssa.

112 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Käsittely kiinteistölautakunnassa 4 Kilpailuohjelmaan tulee liittää kaupunkisuunnittelulautakunnan myöhemmin erikseen hyväksymät asemakaavalliset, liikenteelliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat ja suunnitteluperiaatteet. Helsingin Satama antaa kilpailulle oman toimintansa edellyttämät lähtökohdat. 5 Kaupunkisuunnitteluvirasto luovuttaa varauksensaajan käyttöön Kirjava Satama -ideakilpailun lähtökohta-aineistot sekä aluetta koskevia hallussaan olevia kartta-aineistoja. Kiinteistövirasto luovuttaa tarvittaessa hallussaan olevaa lisäaineistoa, mm. karttoja, ilmakuvia ja maaperätietoja. 6 Helsingin kaupungin, Suomen valtion ja Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n tulee saada nimetä edustajansa kilpailun tuomaristoon. 7 Varaus ei rajoita varausaikana millään tavoin kaupungin omistus-, hallinta- ja käyttöoikeutta alueeseen. 8 Kaupunki ei vastaa vahingoista, kuten suunnittelu-, kilpailu- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, että aluetta koskevaa arkkitehtuurikilpailua ei saada aikaan tai kilpailuehdotusta ei voida toteuttaa. Tämä varaus ei sido kaupunkia tontinluovutuksen suhteen, vaan mahdollisesta tontinluovutuksesta päätetään erikseen mahdollisen kilpailun jälkeen. Hankkeen taloudelliset vaikutukset on arvioitava mahdollisimman perusteellisesti ennen mahdollisen hankepäätöksen tekemistä. Kiinteistölautakunnalle esiteltiin kaupunginhallitukselle ehdotettavaksi päätösehdotuksen mukainen esitys, jonka lautakunta äänestyksen (4-5) jälkeen hylkäsi (624 ). Päätös merkitsi sitä, että kiinteistölautakunta vastoin lautakunnan esittelijän ehdotusta ei tehnyt

113 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 kaupunginhallitukselle esitystä alueen varaamisesta Solomon R. Guggenheim-säätiölle arkkitehtuurikilpailun järjestämiseksi. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti (2 ) ottaa asian kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kiinteistölautakunnan päätös kokonaisuudessaan on asian päätöshistoriassa. Kohteen sijaintikartta on liitteenä 1. Tietoa hakijasta ja Guggenheim Helsinki museohankkeesta Solomon R. Guggenheim -säätiö (jäljempänä myös Guggenheim tai säätiö) on perustettu Yhdysvalloissa vuonna 1937 ja ensimmäinen museo avattiin New Yorkissa vuonna Säätiöllä on museot ja kokoelmia tällä hetkellä New Yorkin lisäksi Venetsiassa ja Bilbaossa. Abu Dhabin Guggenheim museo on rakennusvaiheessa. Berliinin Guggenheim museo on lopettanut toimintansa helmikuussa Säätiö on uudistanut ehdotuksensa Guggenheim Helsinki museohankkeesta Helsingin kaupungille ja Suomen valtiolle sekä jättänyt kaupungille hakemuksen tontin varaamiseksi avointa kansainvälistä Guggenheim Helsinki arkkitehtuurikilpailua varten. Säätiö vastaisi kilpailun rahoituksen hankkimisesta. Aiempi ehdotus eli selvitystyön tulokset Guggenheim Helsingin perustamismahdollisuuksista Katajanokalle Kanavaterminaalin tontille julkistettiin vuoden 2012 alussa. Kaupunginhallituksen esitys kaupunginvaltuustolle hankkeen etenemisestä aiesopimuksen solmimiseen, arkkitehtuurikilpailuun, säätiön perustamiseen ja määrärahojen varaamiseen hankkeelle hylättiin kaupunginhallituksessa (475 ) äänestyksen jälkeen (8-7). Keväällä 2013 säätiön johtaja Richard Armstrong toi uudelleen esille säätiön kiinnostuksen Guggenheim Helsinki museohanketta kohtaan. Jatkokeskustelut Helsingin kaupungin ja valtion kanssa aloitettiin ja säätiön työ uudistetun ehdotuksen toteuttamiseksi alkoi. Säätiö ehdottaa uudistetussa ehdotuksessa museorakennuksen sijaintipaikaksi Etelärannan ja Laivasillankadun risteyksen itäpuolella olevaa Makasiiniterminaalin aluetta. Asemakaavan muutoksella muodostettavan tontin pinta-ala olisi noin m² ja museorakennuksen kerrosala k-m², josta näyttelytiloja olisi k-m². Kaupunginhallitukselle esitetään nyt säätiön hakemuksen mukaisesti varauspäätöksen tekemistä säätiölle kahdeksi vuodeksi Guggenheim Helsinki museohankkeen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun

114 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 järjestämistä varten. Kilpailu tarjoaisi kaupungille hyvän lähtökohtaaineiston sekä mahdollista museohankkeen toteuttamisedellytysten arviointia varten että laajemminkin Eteläsataman maankäytön jatkosuunnittelua varten. Varaushakemus arkkitehtuurikilpailun järjestämisestä Uudistettu ehdotus Solomon R. Guggenheim -säätiö on lähettänyt Helsingin kaupunginhallitukselle päivätyn tontinvaraushakemuksen Guggenheim Helsinki museohankkeen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä varten. Varausta haetaan kahdeksi vuodeksi. Hakemuksessa viitataan säätiön uudistettuun ehdotukseen, joka on luovutettu Helsingin kaupungille Ehdotuksen edelleen kehittämiseksi esitetään avoimen, kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun järjestämistä. Säätiö vastaisi kilpailun rahoituksen hankkimisesta. Säätiö ottaisi myös vastatakseen kilpailun järjestämisen ja hallinnoinnin läheisessä yhteistyössä Helsingin kaupungin, Suomen valtion ja Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n kanssa. Museon ehdotettu sijainti on kaupungin omistamalla maalla Etelärannan ja Laivasillankadun risteyksessä, rannan länsiosassa. Tontin alustavan analyysin jälkeen hakija uskoo, että sijainti on visuaalisesti sopiva ja helposti lähestyttävä sekä kaupunkilaisten että matkailijoiden näkökulmasta sekä keskeinen Helsingin kaupunkikuvassa. Hakemus on liitteenä 2. Säätiön alustavien arvioiden mukaan Guggenheim Helsinki museon sijainti Etelärannassa tarjoaisi museorakennukselle samanlaiset puitteet kuin aiemmin ehdotettu Katajanokan Kanavaterminaalin tontti. Hakemuksen tarkoittama tontti on kooltaan noin m², josta museorakennus veisi noin m². Rakennuksesta noin m² olisi varattu näyttelytiloiksi, mikä vastaa Solomon R. Guggenheim - museon tiloja New Yorkissa. Rakennuksen korkeutta suunniteltaessa otettaisiin huomioon rakennusohjelman vaatimusten lisäksi sitä ympäröivät rakennukset ja 32 metriä korkea Tähtitorninmäki. Tontin ominaisuuksien vuoksi rakennukselle ei tulisi kellaria. Parkkialueet, liikenneyhteydet ja muut vierailijapalvelut olisivat aiempaa ehdotusta helpommin saavutettavissa. Tontille on hyvät julkiset kulkuyhteydet raitiovaunulla ja bussilla. Se on lähellä Suomenlinnan lauttalaituria ja Kauppatoria. Ruotsin laivat saapuvat viereisellä tontilla sijaitsevaan Olympiaterminaaliin. Laivasillankatua ja Etelärantaa pitkin kulkeva pyöräilyreitti yhdistyy kaupungin muuhun kevyen liikenteen verkostoon.

115 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Olympiaterminaalin läheisyys tekisi museosta helpommin saavutettavan myös rahtiliikenteelle. Alkuperäistä ehdotusta on muutettu rahoitusmallin osalta siten, että hallintomaksu sidotaan tavoitekävijämäärän saavuttamiseen. Tavoitekävijämäärä on nostettu kävijään vuodessa. Vuosittainen hallintomaksu kasvaisi asteittain, kunnes kävijän tavoite olisi saavutettu. Tämän jälkeen kulujen suuruus olisi miljoona euroa, joka kattaisi säätiön johtotason työn Guggenheim Helsingin hallinnoinnissa. Aiemmassa ehdotuksessa vuosittainen hallintomaksu oli 2 miljoonaa euroa. Arviota museon liiketoiminnan tuotosta on nostettu neljällä prosentilla 7,7 miljoonasta eurosta 8,1 miljoonaan euroon. Ylläpitokustannuksia on laskettu kymmenen prosenttia 14,5 miljoonasta eurosta 13,1 miljoonaan euroon. Tämä laskee toiminnan vuosittaiset nettokustannukset 6,8 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan euroon. Guggenheim Helsingin 30 miljoonan dollarin suuruinen lisenssimaksu rahoitettaisiin yksityisin varoin, kun vastuu aiemmassa ehdotuksessa kuului kaupungille. Varainhankinta saatettaisiin loppuun arkkitehtuurikilpailun päätökseen mennessä. Rahoitukseen tai hankkeen muuhun toteutukseen liittyviä kysymyksiä ei kuitenkaan käsitellä maa-alueen varausvaiheessa, vaan arkkitehtuurikilpailun jälkeisessä mahdollisessa jatkovalmistelussa, jonka käynnistämisestä päätetään aikanaan erikseen. Helsingin Taidemuseo ei ole mukana uudistetussa ehdotuksessa. Aiemman ehdotuksen mukaan Guggenheim Helsinki olisi ottanut hoitaakseen Helsingin taidemuseon kansainvälisen näyttelytoiminnan sekä museopedagogisen toiminnan. Säätiön uudistettu ehdotus on liitteenä 3. Kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Sataman lausunnot Kiinteistövirasto on pyytänyt varaushakemuksesta kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Sataman lausunnot. Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan arkkitehtuurikilpailu on hyvä tapa selvittää alueen rakentamisvaihtoehtoja ja museotoiminnan sijoittamisedellytyksiä hakemuksen mukaiseen paikkaan. Kilpailu osoittaa myös, minkälaisilla ratkaisuilla alueelle saadaan uutta ja omaleimaista arkkitehtuuria, joka sopii arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, kaupunkiympäristöön, kaupunkikuvaan ja

116 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Eteläsataman julkisen tilan kehittämistavoitteisin sekä sataman välttämättömiin toimintoihin. Kaupunkisuunnitteluviraston arvion mukaan Guggenheim Helsinki taidemuseo julkisena rakennuksena sopisi hyvin esitetylle arvokkaalle paikalle Helsingin merellisessä keskustassa. Se korostaisi paikan arvoa ja merkitystä nykyisen satamaterminaalin ja liikennealueen sijaan. Arkkitehtikilpailun järjestäminen ja organisointi Uuden Guggenheim museon arkkitehtuurikilpailu tulee herättämään poikkeuksellista kansainvälistä mielenkiintoa ja yleisen kilpailun ehdotusmäärän voidaan arvioida ylittävän huomattavasti keskustakirjaston kilpailun ehdotusten määrän (544 kpl). Kilpailun järjestäminen ja tuloksen onnistuminen edellyttää, että hakija organisoi, valmistelee, resursoi ja aikatauluttaa arkkitehtuurikilpailun sekä töiden arvioinnin kilpailun merkityksen sekä vaativaan ympäristöön sijoittuvan erikoisrakennuksen edellyttämällä tavalla. Tämä on myös hakijan esittämä tavoite. Tämä edellyttää myös huolellisesti valmistellun kilpailuohjelman laatimista sekä asiantuntevan kilpailusihteeristön palkkaamista sekä palkintolautakunnan laaja-alaisuutta ja asiantuntemusta. Ohjelman laatiminen edellyttää onnistuakseen paikallisen asiantuntemuksen käyttöä. Kilpailun tuloksen onnistuminen edellyttää myös, että kilpailuohjelma sisältää havainnollisen ja ymmärrettävän kuvauksen sekä ympäristöön liittyvistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisesti reunaehdoista että museorakennuksen kokonaiskonseptista, tilaohjelmasta, tilarytmistä sekä rakennusta ja sen osia koskevista erityisvaatimuksista ja suunnitteluohjeista sekä rakennettavuudesta ja kustannuksista. Palkintolautakunnassa tulee olla kaupungin edustus, koska museo sijoittuisi kaupungin maalle ja sen suunnitteluun liittyy useita satamatoimintojen ja liikenteen reunaehtoja. Kilpailusihteeristön ja palkintolautakunnan lisäksi töiden arvioinnissa tulee olla mukana kaupungin asiantuntijahallintokuntien (kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, Helsingin Satama ja rakennusvirasto) edustus keskustakirjaston kilpailun arviointityön tapaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy erikseen kilpailun järjestelyorganisaatiolle kilpailuohjelmaan liitettäväksi kilpailun asemakaavalliset, liikenteelliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat vuoden 2014 alussa, mikäli kilpailu

117 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Kilpailumuoto Kilpailualue käynnistyy. Helsingin Satama antaa kilpailulle oman toimintansa edellyttämät lähtökohdat. Kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin Satama ja kiinteistövirasto toimivat näiden valmistelussa yhteistyössä. Kaupunkisuunnitteluvirasto luovuttaa varauksensaajan käyttöön Kirjava Satama -ideakilpailun lähtökohta-aineistot sekä aluetta koskevia karttaaineistoja. Kiinteistövirasto luovuttaa tarvittaessa lisäaineistoa, mm. karttoja, ilmakuvia ja maaperätietoja. Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä on perusteltua järjestää kilpailu kaksivaiheisena, koska kilpailualue ja sen symbolinen merkitys sekä siitä seuraavat kaupunkikuvalliset lähtökohdat sekä sataman toiminnalliset ja liikenteelliset lähtökohdat asettavat poikkeuksellisia vaatimuksia rakennuksen suunnittelulle. Kilpailun ensimmäinen vaihe voisi sisältää laajemman ympäristökokonaisuuden. Kilpailutulosten perusteella voitaisiin ensimmäisessä vaiheessa arvioida mm. kaupunkikuvaa, arkkitehtuuria sekä kokonaisuuden toimivuutta, vaikutuksia sataman toimintoihin, kevyen liikenteen yhteyksiä ja liikennejärjestelyjä. Kilpailun toinen vaihe olisi tarkempaa rakennuksen suunnittelua. Vastaavasti järjestetyn keskustakirjaston kilpailun kaksivaiheisuutta pidettiin hyvänä ja se johti erinomaiseen lopputulokseen. Hakemuksen karttaliitteissä kuvattu tontti/varausalue on tarkastelualue, jonka sisälle itse rakennuspaikka sijoittuu. Tarkastelualueeseen sisältyy ja liittyy useita sitovia reunaehtoja julkisen tilan ja yhteyksien järjestelyistä sekä satamatoiminnan turvaamisen edellyttämistä alueista, tiloista ja liikenneyhteyksistä. Kilpailualue on kokonaisuudessaan riittävän laaja, jotta sen puitteissa voidaan esittää rakennukselle vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Suurin osa huomioon otettavista asioista ja kilpailualueeseen liittyvistä museon ulkopuolisista tilatarpeista sijoittuu ensimmäisen kerroksen alueelle. Siitä johtuen osan näistä voi integroida rakennuksen hahmon kaupunkikuvallisen hahmon puitteisiin tai rakennuksen ylempien kerroksien osalta ulottua laajemmalle alueelle. Käytettävissä oleva varsinainen rakennuksen paikka määräytyy näiden arviointien pohjalta. Eri toimintoja voidaan sijoittaa lomittain: sataman liikenne- ja laiturijärjestelyt voidaan integroida myös museorakennukseen tai siihen liittyvien kansiratkaisujen alle. Rakennuksen sijainti ja sen käyttämän

118 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 maapinta-alan koko sekä toimintojen sijoittelu alueelle riippuvat arkkitehtonisesta ratkaisusta ja ratkeavat siten parhaiten arkkitehtuurikilpailun yhteydessä. Kilpailualuetta koskevina alustavina tilallisina ja toiminnallisina lähtökohtina lausunnossa on mainittu mm. museon sisäänkäyntiaukio, museon edusta-aukion ja museorakennuksen tontin liittyminen esteettömästi meren rantaan, alueen kevyt ja raskas liikenne, muu lisärakentaminen ja pysäköinti sekä kaupunkikuva ja maisemalliset seikat. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että kilpailu tarjoaisi Helsingin kaupungille hyvän lähtökohta-aineiston museohankkeen toteuttamismahdollisuuksien arviointia sekä jatkopäätöksentekoa varten. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa varauksen hyväksymistä lausunnossaan esittämin huomautuksien koskien kilpailun järjestämistä, kilpailualuetta ja suunnittelun lähtökohtia. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa. Helsingin Satama Helsingin Satama katsoo, että Eteläsataman Makasiiniterminaalin alueen käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sataman toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, sataman liikenteen tarpeet ja korvaavan pika-alusliikenneterminaalin tilatarpeet ja että kilpailuohjelmassa Eteläsataman aluetta tulee tarkastella aluevarausta laajempana kokonaisuutena. Koska museohanke liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja liikenneratkaisut edellyttävät sataman toiminnan erityistuntemusta, Helsingin Satama katsoo, että sen tulee olla osallisena kilpailuohjelman valmistelussa sekä edustettuna kilpailun tuomaristossa. Helsingin Sataman näkökulmasta varauksen tekeminen Guggenheim Helsinki arkkitehtuurikilpailua varten on mahdollinen edellä esitetyt sataman toiminnan turvaamisnäkökohdat huomioon ottaen. Kirjava satama -kilpailun kilpailuohjelmaan on kirjattu matkustajasataman tarpeet, jotka tulee ottaa huomioon myös taidemuseon kilpailuohjelman laadinnassa. Helsingin Sataman lausunto on kokonaisuudessaan asian päätöshistoriassa. Varausesitys arkkitehtuurikilpailua varten ja sen ehdot

119 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 viittaa edellä oleviin kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Sataman antamiin varaushakemusta puoltaviin lausuntoihin ja toteaa, ettei kiinteistötoimi näe estettä säätiön esittämän arkkitehtuurikilpailun käynnistämiselle. Säätiön kustantama, järjestämä ja hallinnoima kansainvälinen, avoin Guggenheim Helsinki arkkitehtuurikilpailu ja sen tulokset tarjoaisivat Helsingin kaupungille hyvän lähtökohta-aineiston sekä mahdollista museohankkeen myöhempää toteuttamisedellytysten arviointia että laajemminkin Eteläsataman maankäytön suunnittelua varten. Guggenheim Helsinki museon toteutuminen vaatisi jatkossa vielä erikseen päätökset ja sopimukset ainakin alueen asemakaavan muutoksesta, museon toiminta-, hallinto- ja rahoitusmallista, hankesuunnitelmasta, rakennuttamisesta ja tontin luovutuksesta (maanvuokraus tai myynti). Hankkeen osapuolia olisivat uudistetun ehdotuksen mukaan säätiö, Helsingin kaupunki, Suomen valtio ja yksityinen sektori. Varausalue on rajattu liitteenä 4 olevaan liitekarttaan ja sen pinta-ala on noin m². Kaupunki omistaa nyt Helsingin Sataman hallinnassa ja käytössä olevan alueen. Varausehdot on laadittu hakijan uudistetun ehdotuksen pohjalta ottaen huomioon kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Sataman lausunnoissa esitetyt kilpailun järjestämistä, kilpailualuetta, suunnittelun lähtökohtia ja sataman toiminnan turvaamisnäkökohtia koskevat huomautukset. Varaus olisi voimassa hakemuksen mukaisesti kaksi vuotta eli saakka, jona aikana arkkitehtuurikilpailu järjestettäisiin. Tämä varaus ei sido kaupunkia tontinluovutuksen suhteen, vaan mahdollisesta tontinluovutuksesta päätetään erikseen mahdollisen kilpailun jälkeen. Hankkeen taloudelliset vaikutukset on arvioitava mahdollisimman perusteellisesti ennen mahdollisen hankepäätöksen tekemistä. Kaupunki ei päätösehdotuksen mukaan vastaa vahingoista, kuten suunnittelu-, kilpailu- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, että aluetta koskevaa arkkitehtuurikilpailua ei saada aikaan tai kilpailuehdotusta ei voida toteuttaa. apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä

120 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Liitteet 1 Liite 1, Sijaintikartta 2 Liite 2, Varaushakemus 3 Liite 3, Uudistettu ehdotus 4 Liite 4, Varattava alue Otteet Ote Varauksensaaja Otteen liitteet Oikaisuvaatimusohje, kaupunginhallitus Tiedoksi Kiinteistölautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin Satama -liikelaitos Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja HEL T Päätös Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti ottaa kaupunginhallituksen käsittelyyn kiinteistölautakunnan pöytäkirjan 624 :n kohdalla tekemän päätöksen alueen varaamisesta Solomon R. Guggenheim-säätiölle arkkitehtuurikilpailun järjestämiseksi. Asia käsitellään kaupunginhallituksen kokouksessa Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: timo.harmala(a)hel.fi Kiinteistölautakunta HEL T Kiinteistökartta H3 P1, Etelärannan ja Laivasillankadun risteys

121 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Päätös Käsittely Kiinteistölautakunta hylkäsi esittelijän päätösehdotuksen Hylättiin Jaakko Stauffer: Muutan esitystäni seuraavasti: Päätösehdotuksen ehtoon 8 lisätään uusi seuraavan sisältöinen 2. momentti: Tämä varaus ei sido kaupunkia tontinluovutuksen suhteen, vaan mahdollisesta tontinluovutuksesta päätetään erikseen mahdollisen kilpailun jälkeen. Päätösehdotukseen lisätään uusi seuraavan sisältöinen viimeinen kappale: Lautakunta haluaa painottaa sitä, että taloudelliset vaikutukset on arvioitava mahdollisimman perusteellisesti ennen mahdollisen hankepäätöksen tekemistä. Hylkäysehdotus: Mari Rantanen: Hylkäysehdotus: Päätösehdotus hylätään. Kannattajat: Joonas Pulkkinen 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Päätösehdotus hylätään. Jaa-äänet: 4 Elina Das Bhowmik, Jasmin Hamid, Tapio Klemetti, Pia Pakarinen Ei-äänet: 5 Antti Hytti, Aaro Häkkinen, Joonas Pulkkinen, Mari Rantanen, Olli Sademies Tyhjä: 0 Poissa: 0 virastopäällikkö Jaakko Stauffer Merja Tapalinen, kiinteistölakimies, puhelin:

122 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 merja.tapalinen(a)hel.fi Esko Patrikainen, apulaisosastopäällikkö, puhelin: esko.patrikainen(a)hel.fi Lausuntopyyntö Kaupunkisuunnitteluvirasto HEL T Kaupunkisuunnitteluvirasto Rakennettu ympäristö Kiinteistöviraston tonttiosasto pyytää kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoa Solomon R. Guggenheim Foundation -säätiöön hakemuksesta varata Eteläsataman Makasiiniterminaalin paikalle sijoittuva alue taidemuseon arkkitehtuurikilpailun järjestämistä varten. Säätiö on tehnyt Helsingin kaupungille uudistetun esityksen Guggenheim Helsinki museon toteuttamisesta. Säätiö pitää Helsinkiä erittäin hyvänä sijaintipaikkana osana sen maailmanlaajuista museoverkostoa. Säätiö pitää ehdotettua aluetta kaupunkikuvalliselta sijainniltaan ja yhteyksiltään myös erinomaisena. Säätiö haluaa järjestää kustannuksellaan museosta arkkitehtuurikilpailun. Säätiö vastaisi kilpailun järjestämisestä ja toimisi siinä yhteistyössä Helsingin kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliiton kanssa. Hakemuksen liitteenä olevassa ehdotusraportissa varausalueen laajuudeksi on esitetty n m2 ja museorakennuksen kerrosalaksi m2, josta näyttelytiloja on 4000 m2. Tämä vastaa New Yorkin Guggenheim-museon kokoa. (Ehdotusraportin karttakaaviossa varausalue on rajattu n m2:n laajuiseksi.) Hakemusalue käsittää Eteläsataman Makasiiniterminaalin paikan ympäristöineen. Helsingin kaupunki omistaa alueen. Alue on Helsingin Sataman hallinnassa ja käytössä. Hakemusalue on sataman terminaali-, saattoliikenne- ja pysäköintialuetta sekä laiturivyöhykkeellä suljettua satama-aluetta. Makasiiniterminaalissa on sataman varastotiloja ja viranomaistiloja. Terminaali palvelee Tallinnan pika-alusliikenteen ja risteilyalusten matkustajia. Pakkahuoneenlaituri palvelee risteilyaluksia ja mm. laivastovierailuja.

123 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Alueen rakennettavuus Makasiiniterminaalin viereiseen avoimeen aukiotilaan Etelärannan edustalla sijoittuu sataman raskaanliikenteen ja Makasiiniterminaalin saattoliikenteen ajoyhteydet katuverkkoon Eteläisen Makasiinikadun kohdalla sekä sataman ja Kauppatorin pysäköinnin tilat. Pohjoispuolella on Vironallas ympäristöineen sekä Vanha Kauppahalli ja Kauppatori. Lännessä ovat Eteläranta sekä Laivasillankatu rajoina. Laivasillankadun vilkkaalla ja kapealla jalkakäytävä-pyörätieväylällä on leventämistarve. Sataman raskaan liikenteen ainoa ajoyhteys satamaalueelle sijaitsee Laivasillankadun vierustalla. Siinä on myös raskaan kaluston pysäköintipaikkoja. Etelässä alue rajautuu Makasiiniterminaalin viereiseen sataman liikennekenttään, jossa on Tukholman autolauttojen raskaan liikenteen odotus- ja jonotuskaistat laivoihin ja laivoilta pois ajoa varten. Merenpuoleinen reuna on Vironaltaan Pakkahuoneenlaturilta alkaen sataman suljettua laiturialuetta (turva-aluetta), mikä mahdollistaa mm. risteilyalusten kiinnittymisen. Satamakentän korkeusasema on noin + 2,1 ja laiturialueen noin + 2,5. Alue on entistä merenpohjaa, jolla on tehty useassa vaiheessa täyttöjä. Alueen maaperä on täytettä ja savea. Saven päällä olevan täytekerroksen paksuus on noin 10 m. Alemman savikerroksen alapinta vaihtelee tasovälillä Sen alapuolella on hiekka- ja moreenikerroksia. Kallion pinnan korkeusasema laiturialueella on alimmillaan tason - 22 alapuolella. Pohjaveden korkeusasema on lähellä merenpinnan tasoa. Uudisrakennus perustetaan paaluilla kovaan pohjaan ja alapohja tehdään kantavaksi. Meriveden keskikorkeus on noin + 0,20 (N 2000). Valtaosaltaan vedenkorkeudet vaihtelevat tasojen + 0,8-0,2 välillä. Keväällä ja kesällä ääriarvojen vaihteluväli on pienempi ja vedenkorkeuksien vaihtelu on nopeudeltaan vähäisempää. Korkein havaittu vesikorkeus on Helsingin edustalla ollut vuonna 2005 noin +1,7. Meren rannalla sijaitsevia rakennuksia koskevien suositusten mukaan ns. alin suositeltava rakentamiskorkeus tontilla on + 2,8 m (N2000). Vesitiiviit rakenteet tulee ulottaa tasolle noin + 3. Kaivantoalueen vanhan täytön ja muun maaperä mahdollinen pilaantuneisuus tulee tutkia rakennussuunnittelun yhteydessä. Pilaantuneet maat on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

124 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Suunnittelu- ja päätöksentekotilanne Vesialueen pohjasedimentit ovat myös todennäköisesti pilaantuneet siten, ettei pintakerros kelpaa mereen läjitettäväksi. Laivat tuottavat melua ympäristöön ja pakokaasut hiukkasia ja hajua. Ne pitää ottaa huomioon suunnittelussa. Alueen merellisen sijainnin vuoksi alueen paikallisilmastossa korostuvat tuulisuus ja vaativat ympäristöolosuhteet. Alueen ilman kosteus on suurempaa ja alueella tuulee kovemmin verrattuna sisämaahan. Ympäristöolosuhteet, jotka ilmenevät esimerkiksi jatkuvina sulamis- ja jäätymissykleinä asettavat erityisiä vaatimuksia rakenteiden ja käytettävien rakennusmateriaalien pitkäaikaiskestävyydelle. Helsingin Eteläsatama muodostaa Helsingin kansallismaiseman. Kauppatori- ja ranta-alueiden taustalla on Empirekeskustan, Katajanokan rannan ja Etelärannan korttelirivistöt sekä Tähtitorninvuoren puistoalue ja näköalapaikka kehystävät ja rajaavat kaupunkitilaa. Museo sijoittuu mereltä tultaessa Helsingin ikoniseen saapumisnäkymään. Tähtitorninvuori on valtakunnallisesti merkittävä historiallinen puistoalue, joka kaupunkirakenteessa muodostaa Unioninkadun historiallisen kaupunkiakselin eteläisen päätteen. Puistosta aukeaa näkymät yli Eteläsataman Tuomiokirkolle, Kauppatorille ja Katajanokalle. Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY-alueita) ovat Esplanadi, Senaatintori ympäristöineen, Kauppatori sitä rajaavine rakennuksineen Vanhan kaupungin puolella ja etelärannan puolella sekä Tähtitorninvuoren observatorio ja puisto sekä Olympiaterminaali ja Katajanokan vanha osa. Lisäksi Suomenlinnan Vallisaaren Kuninkaansaaren maisemaalue on Ympäristöministeriön mietinnössä 66/1992 merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaksi. Suunnittelualuetta koskevat useat valtakunnalliset erityistavoitteet koskien mm. eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua ja kulttuuriperintöä sekä liikenneyhteyksiä. Erityisesti kulttuuriperintöä, julkista tilaa ja jalankulun yhteyksiä koskevat seuraavat tavoitteet: Tavoite valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen säilymisestä. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtina.

125 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Tavoite vapaa-ajan alueita yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuuden turvaamisesta ja yhtenäisen vapaa-ajan alueiden kokonaisuuden muodostamisesta sekä tavoite varata riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä tavoite verkostojen jatkuvuuden edistämisestä. Ympäristöministeriön hyväksymässä maakuntakaavassa alue on keskustatoimintojen aluetta ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Kaavassa Eteläsatama on merkitty taajamatoimintojen alueisiin liittyväksi satamatoimintojen alueeksi, josta johtaa viheryhteys rantaa pitkin Kaivopuistoon. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto ) alue on keskustatoimintojen aluetta ja valtakunnan keskus. Helsingin yleiskaava 2002:ssa varausalue on satama-aluetta. Taustalla oleva Tähtitorninvuori on kaupunkipuistoa. Alue kuuluu yleiskaavan kävelykeskustaan. Lisäksi varausaluetta ympäröivä alue on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä. Makasiiniterminaalin alue (asemakaava nro 6796 vuodelta 1972) sekä Olympiaterminaalin alue (asemakaava nro vuodelta 1999) ovat satama-alueitta. Etelärannan alue ja Palacen edustan ranta-aukio sekä Laivasillankadun alue on rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten. (asemakaava nro 480 on vuodelta 1895). Tähtitorninvuori on määritelty asemakaavassa historialliseksi puistoksi (asemakaava nro 6804 vuodelta 1972). Kirjava Satama ideakilpailu Kaupunki järjesti Eteläsataman kehittämisestä kansainvälisen ideakilpailun Kilpailun päätavoitteita olivat satama-alueen liittäminen osaksi kaupungin keskustaa ja sen julkisia kaupunkitiloja sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä meren äärellä. Tavoitteena oli myös sataman matkustajaliikenteen säilyttäminen keskustassa. Useissa kärkeen sijoittuneissa töissä esitettiin julkista rakennusta - taidemuseota - Vanhan kauppahallin eteläpuolelle nykyisen Makasiiniterminaalin alueelle. Töissä korostui kaupunkikuvallinen tavoite, jossa julkisten rakennusten pari Makasiiniterminaalin sekä Katajanokan Kanavatermianaalin paikalla rajaavat Kauppatorin alueen omaksi julkiseksi kaupunkitilaksi ja sisäsatamaksi toritoimintoineen ja tapahtuma-aukioineen.

126 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Lausunto Kilpailun kärkityöt havainnollistavat hyvin julkisen rakennuksen sijoittumisratkaisuja suhteessa Tähtitorninvuoreen, Etelärannan kortteliriviin, Vanhaan kauppahalliin ja sen etelän puoleiseen rantaaukioon sekä Makasiiniterminaaliin ja sen pohjoispuolen saatto- ja liikennealueeseen. Kirjavan Sataman yleisen ideakilpailun ohjelma ja sen liitteenä oleva aineisto tarjoavat hyvää taustatietoa myös Guggenheim-museon kilpailun käyttöön. Eteläsataman asemakaavan muuttaminen on vireillä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää alueen asemakaavan muuttamista. Arkkitehtuurikilpailu on hyvä tapa selvittää alueen rakentamismahdollisuutta ja museotoiminnan sijoittamisedellytystä hakemuksen mukaiseen paikkaan. Kilpailu osoittaa myös minkälaisilla ratkaisuilla alueelle saadaan uutta ja omaleimasta arkkitehtuuria, joka samalla sopii arvokkaaseen kulttuurimaisemaan, kaupunkiympäristöön, kaupunkikuvaan ja Eteläsataman julkisen tilan kehittämistavoitteisiin sekä sataman välttämättömiin tarpeisiin. Kaupunkisuunnitteluviraston arvion mukaan Guggenheim Helsinki taidemuseo julkisena rakennuksena sopisi hyvin esitetylle arvokkaalle paikalle Helsingin merellisessä keskustassa. Se korostaisi paikan arvoa ja merkitystä nykyisen satamaterminaalin ja liikennealueen sijaan. Paikka on keskeinen ja symbolisesti erittäin arvokas. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla meren äärellä, Empirekeskustaa vastapäätä ja taustanaan Tähtitorninvuoren puisto. Arkkitehtikilpailun järjestäminen ja organisointi Uuden Guggenheim-museon arkkitehtuurikilpailu tulee herättämään poikkeuksellista kansainvälistä mielenkiintoa ja yleisen kilpailun ehdotusmäärän voidaan arvioida ylittävän huomattavasti keskustakirjaston kilpailun ehdotusten määrän (544 kpl). Hakemuksen tarkoittama kilpailun järjestäminen ja tuloksen onnistuminen edellyttää, että hakija organisoi, valmistelee, resursoi ja aikatauluttaa arkkitehtuurikilpailun sekä töiden arvioinnin kilpailun merkityksen sekä vaativaan ympäristöön sijoittuvan erikoisrakennuksen edellyttämällä tavalla. Tämä on myös hakijan esittämä tavoite. Tämä edellyttää myös huolellisesti valmistellun kilpailuohjelman laatimista sekä asiantuntevan kilpailusihteeristön palkkaamista sekä

127 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 palkintolautakunnan laaja-alaisuutta ja asiantuntemusta. Ohjelman laatiminen edellyttää onnistuakseen paikallisen asiantuntemuksen käyttöä. Kilpailun tuloksen onnistuminen edellyttää myös sitä, että kilpailuohjelma sisältää havainnollisen ja ymmärrettävän kuvauksen sekä ympäristöön liittyvistä toiminnallisista ja kaupunkikuvallisista reunaehdoista että museorakennuksen kokonaiskonseptista, tilaohjelmasta, tilaryhmistä sekä rakennusta ja sen osia koskevista erityisvaatimuksista ja suunnitteluohjeista. sekä rakennettavuudesta ja kustannuksista. Palkintolautakunnassa tulee olla kaupungin edustus, koska museo sijoittuisi kaupungin maalle ja sen suunnitteluun liittyy useita satamatoimintojen ja liikenteen reunaehtoja. Kilpailusihteeristön ja palkintolautakunnan lisäksi töiden arvioinnissa tulee olla mukana kaupungin asiantuntijahallintokuntien (kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, Helsingin Satama ja rakennusvirasto) keskustakirjaston kilpailun arviointityön tapaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee ja kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy erikseen kilpailun järjestelyorganisaatiolle kilpailuohjelmaan liitettäväksi kilpailun asemakaavalliset, liikenteelliset ja kaupunkikuvalliset lähtökohdat vuoden 2014 alussa mikäli kilpailu käynnistyy. Helsingin Satama antaa kilpailulle oman toimintansa edellyttämät lähtökohdat. Kaupunkisuunnitteluvirasto, Helsingin Satama ja kiinteistövirasto toimivat näiden valmistelussa yhteistyössä. Kaupunkisuunnitteluvirasto luovuttaa Guggenheimin käyttöön Kirjavan Sataman ideakilpailun lähtökohta-aineistot sekä aluetta koskevia kartta-aineistoja. Kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto luovuttaa tarvittavaa lisäaineistoa, mm. karttoja, ilmakuvia ja maaperätietoja. Kilpailumuoto Kaupunkisuunnitteluviraston mielestä on perusteltua järjestää kilpailu kaksivaiheisena, koska kilpailualue ja sen symbolinen merkitys sekä siitä seuraavat kaupunkikuvalliset lähtökohdat sekä sataman toiminnalliset ja liikenteelliset lähtökohdat asettavat poikkeuksellisia vaatimuksia rakennuksen suunnittelulle. Kilpailun ensimmäinen vaihe voisi sisältää laajemman ympäristökokonaisuuden. Kilpailutulosten perusteella voitaisiin ensimmäisessä vaiheessa arvioida mm. kaupunkikuvaa, arkkitehtuuria sekä kokonaisuuden toimivuutta, vaikutuksia sataman toimintoihin, kevyen liikenteen yhteyksiä ja liikennejärjestelyjä.

128 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Kilpailun toinen vaihe olisi tarkempaa rakennuksen suunnittelua. Vastaavasti järjestetyn keskustakirjaston kilpailun kaksivaiheisuutta pidettiin hyvänä ja se johti erinomaiseen lopputulokseen. Kilpailualue Hakemuksen karttaliitteissä kuvattu tontti/varausalue on tarkastelualue (jatkossa kilpailualue), jonka sisälle itse rakennuspaikka sijoittuu. Tarkastelualueeseen sisältyy ja liittyy useita sitovia reunaehtoja julkisen tilan ja yhteyksien järjestelyistä ja satamatoiminnan turvaamisen edellyttämistä alueista, tiloista ja liikenneyhteyksistä. Kilpailualue on kokonaisuudessaan riittävän laaja, jotta sen puitteissa voidaan esittää rakennukselle vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Suurin osa huomioon otettavista asioista ja kilpailualueeseen liittyvistä museon ulkopuolisista tilatarpeista sijoittuu ensimmäisen kerroksen alueelle. Siitä johtuen osan näistä voi integroida rakennuksen hahmon kaupunkikuvallisen hahmon puitteisiin tai rakennus voi ylempien kerroksien osalta ulottua laajemmalle alueelle. Käytettävissä oleva varsinainen rakennuksen paikka määräytyy näiden arviointien kautta. Eri toimintoja voidaan sijoittaa lomittain: sataman liikenne- ja laiturijärjestelyt voidaan integroida myös museorakennukseen tai siihen liittyvien kansiratkaisujen alle. Rakennuksen sijainti ja sen käyttämän maapinta-alan koko sekä toimintojen sijoittelu alueelle riippuvat arkkitehtonisesta ratkaisusta ja ratkeavat siten parhaiten arkkitehtuurikilpailun yhteydessä. Kilpailualuetta koskevia tiiallisia ja toiminnallisia lähtökohtia ovat alustavasti seuraavat asiat: Vanhan kauppahallin puolelle suositellaan muodostettavaksi Guggenheim-museon julkinen sisäänkäyntiaukio. Aukiolle kohdistuu myös museon saatto- ja taksiliikenteen tarpeita. Sisäänajoyhteys aukiolle on Eteläisen Makasiinikadun kohdalla. Helsingin kaupunkirakenteessa on ollut perinteisenä ominaispiirteenä, että katujen päätteenä näkyy meri. Rakennus voi ulottua pohjoisemmaksi kuin nykyinen Makasiiniterminaali. Rakennusta ei suositella sijoitettavaksi Vironaltaalle tai Palacen edustalle asti. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää tärkeänä tavoitteena, että museon edusta-aukio sekä museorakennuksen tontti voivat liittyä esteettömästi meren rantaan. Tämä tarkoittaa, että suljettua satama-aluetta tällä kohtaa supistetaan. Varausalueen osalla rantaviivaa ei ole syytä muuttaa, eikä lisäaltaille ole tarvetta.

129 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Olympiaterminaalin puolelle (eteläpuoli) on suunniteltu jalankulkukansi, jonka alapuolella on satamakenttää. Alueelle on asemakaavallisten tavoitteiden mukaan suunniteltu myös lisärakentamista. Museorakennus liittyy etelässä tähän jalankulkukansialueeseen. Jalankulkukannen ratkaiseminen tulee liittää osaksi arkkitehtuurikilpailun ohjelmaa. Laivasillankadun kapea jalkakäytävä muutetaan jalankulkupromenadiksi ja pyörätie mitoitetaan ja sijoitetaan katutilaan tarvetta vastaavaksi. Etelästä pohjoiseen kulkevan pääjalankulkupromenadin linjaukselle kilpailualueella on vaihtoehtoisia ratkaisutapoja. Länsipuolella tilaa tarvitaan sataman raskaanliikenteen sisäänajo- ja ulosajoyhteydelle sekä suljetun satamaliikenteen porttitoiminnoille. Museon huoltoliikenne voi käyttää tätä ajoyhteyttä. Myös liikenteellinen järjestely tulee pääpiirteissään ratkaista arkkitehtuurikilpailun yhteydessä. Yleisen jalankulun yhteydet ja tilat ovat Vanhan kauppahallin puolella pohjoispuolella nykyisen ranta-aukion tasolla. Aukiotasolta on mahdollista johtaa yleisen jalankulun yhteydet molemmin puolin museorakennusta joko portaina tai luiskina kohti kansitasoa. Museosta tai kannelta voidaan tutkia tämän lisäksi myös jalankulkuyhteyttä Tähtitorninvuorelle. Sataman sisäänajokohdat voivat integroitua rakennuksen kaupunkikuvalliseen hahmon puitteisiin tai olla siitä erillään. Liikenne sataman alueelle kulkee Eteläisen Makasiinikadun risteyksen kautta ja johtaa uuden jalankulkukansialueen alle. Liikenteen johtaminen itse satama-alueelle sisältää vaihtoehtoisia ratkaisumahdollisuuksia. Tavoitteena on sijoittaa alueen nykyiset satamaa sekä museota palvelevat pysäköintipaikat yleiseen pysäköintilaitokseen, esim. Tähtitorninvuorenluolaan ja sen laajennukseen. Kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti rakennuksen sijainti ja korkeus tulee olla sellainen, että se säilyttää arvokkaita kaupunkinäkymiä Tähtitornin vuoren puistosta rakennuksen ohi ja yli. Rakennus on Olympiaterminaaliin liittyvän rakennusvyöhykkeen keskustaan ja Kauppatorille näkyvä osa. Rakennus on nähtävissä kaikista suunnista ja etäisyyksistä. Vastaavasti rakennuksesta avautuu poikkeuksellisen edustavia näköaloja eri suuntiin keskustassa. Nämä näkökohdat tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

130 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoo, että kilpailu tarjoaisi Helsingin kaupungille hyvän lähtökohta-aineiston museohankkeen toteuttamismahdollisuuksien arviointia sekä jatkopäätöksentekoa varten. Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa varauksen hyväksymistä oheisilla kilpailun järjestämistä, kilpailualuetta ja suunnittelun lähtökohtia koskevin huomautuksin. Ilpo Forssen, projektipäällikkö, puhelin: ilpo.forssen(a)hel.fi Helsingin Satama -liikelaitos HEL T Helsingin Sataman lausunto kiinteistövirastolle Solomon Guggenheim museon ja säätiön hakemuksesta, joka koskee taidemuseon käyttöön varattavaksi esitettyä maa-aluetta Eteläsataman alueelta Solomon R. Guggenheim -museo ja säätiö (Solomon R. Guggenheim Museum and Foundation) esittää taidemuseon arkkitehtuurikilpailun käyttöön varattavaksi n m2:n suuruista kaupungin omistamaa maa-aluetta Etelärannan ja Laivasillankadun liittymäkohdan alueelta. Hakemuksen mukaan muodostettavalle tontille rakennettaisiin laajuudeltaan m2:n suuruinen taidemuseorakennus. Asemakaavallisesti esitetyllä alueella on voimassa kaksi asemakaavaa:

131 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Asemakaava nro 480 (vahvistettu ) ulottuu Kauppatorilta asemakaavan nro 6796 rajalle Eteläisen Makasiinikadun eteläreunalinjalle ja sisältää Laivasillankadun alueen.

132 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (161) Kaj/1 Asemakaava nro 6796 (hyv ) kattaa Laivasillankadun koillispuolisen alueen Eteläisen Makasiinikadun eteläreunalinjalta Satamatalolle, ja siinä alue on merkitty satama-alueeksi (Ls). Hakemuksen mukaisen maa-alueen laajuus on tarkemman tarkastelun perusteella hakemusselostuksesta poiketen n m2. Alue on