Pohjois-Karjala Nyt tilasto- ja toimintaympäristökatsaus

Transkriptio

1 Pohjois-Karjala Nyt tilasto- ja toimintaympäristökatsaus Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies

2 Maakunnan kehittämisen lähtökohtia Pohjois-Karjalan kehityskuva on tällä vuosikymmenellä ollut yleiseen taloustilanteeseen ja haasteisiin suhteutettuna kohtuullinen ja talouden kasvuvauhti nyt kiihtymässä oleellista, miten koko maan kasvun voimistuminen näkyy maakunnan tulevassa kehityksessä Työttömyys laskussa, mutta edelleen maan korkeinta, ero koko maahan 4-5 prosenttiyksikköä Yritysten liikevaihdon kasvu (+3,7 %) jäi vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla jälkeen koko maan kasvusta (+6,8 %) Vienti (+4,7 %) edelleen kasvussa joskin kasvu pitkästä aikaa valtakunnallista (+11,3 %) hitaampaa Ruplan heikko kurssi näkyi parin vuoden ajan venäläisten matkailijoiden määrän vähenemisenä ja tax free -kaupan arvon puolittumisena, trendi kuitenkin taittunut ja luvut kääntyivät vuonna 2017 selvään kasvuun Monet maakunnan kehittämisen ja elinvoimaisuuden kannalta tärkeät tavoitteet toteutuneet Yritysten sekä alue- ja seututason toimijoiden luottamus tulevaan kehitykseen parantunut Yritysbarometri 2/2017: yleisten tulevaisuusnäkymien saldoluku positiivinen (+20), mutta selvästi heikompi kuin koko maassa keskimäärin Alueelliset kehitysnäkymät 2/2017: elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kokonaistilanne vilkastumassa edelleen seitsemän peräkkäistä muuttovoittovuotta 2016: 28 hengen muuttotappio, luonnollisen väestönkehityksen luvut ennätyksellisen heikot Vuosi 2017 edennyt väestökehityksen osalta selvästi edellisvuotta heikommin (lukuihin liittyy kuitenkin varaumia)

3 Tulevaisuuden haasteita Maakunta- ja sote-uudistuksissa sekä muissa rakenteellisissa muutoksissa onnistuminen Miten talouskasvun voimistuminen muualla näkyy Pohjois-Karjalassa Etelä- ja Länsi-Suomen kiihtynyt talouskasvu, ja tietyillä alueilla ja aloilla lisääntynyt työvoimatarve muuttoliikkeen kehitys tiukat valtiontalouden raamit ja kuntasektorin haasteet Väestön ikääntyminen ja työvoiman eläköityminen Suomessa on vuonna 2030 työikäisiä eli vuotiaita vähemmän kuin vuonna 2015 (-1,7 %) (lähde: TK väestöennuste 2015) Pohjois-Karjalassa on jo vuonna 2020 työikäisiä vähemmän kuin vuonna 2015 (-5,9 %) vuonna 2030 luvut ovat ja -12,5 % keskeisinä haasteina mm. osaavan työvoiman saatavuus ja koulutuksen osuvuus julkisen talouden kestävyys, huoltosuhteen heikkeneminen ja palvelurakenteiden kehittäminen

4 Edunajamisen toteutuneita asioita 2016 Maakuntauudistus käyntiin 18 maakunnan pohjalta (P-K ml. Heinävesi) proaktiivinen toteutus (Siun Sotesta Meijän maakuntaan -esiselvitys, työryhmät, työvoima- ja yrityspalvelujen kokeilu) Käräjäoikeusratkaisu (P-K:n käräjäoikeuden ja Nurmeksen istuntopaikan säilyminen) Euroopan metsäinstituutti EFI:n rahoituksen tasonnoston toteutuminen Ilomantsin ja Outokummun poliisiasemien säilyminen KELA:n uudet rekrytoinnit toimeentulotukiasioiden siirron myötä Joensuu mukaan kasvusopimusmenettelyyn Raatekankaan rahoituksen valtionrahoituksen järjestyminen, VT23 seuraava vaihe Joensuun lentoaseman investoinnit valmistuivat, kumppanuus Finavian kanssa hyvällä mallilla Lauantailennot kesälle 2017 varmistuivat yhteistyössä sveitsiläisen matkanjärjestäjän kanssa Toisen junavuoroparin saaminen Joensuu Varkaus välille, Joensuu Nurmes säilyminen päätös molempien yhteyksien kahden vuoroparin säilymisestä aina vuoden 2019 lopulle asti Niiralan rajanylityspaikan yöaukiolon säilyminen Lieksan ja Nurmeksen biotaloushankkeiden eteneminen

5 Ajankohtaisia vaikuttamisen paikkoja Maakunta- ja soteuudistusten kipukohdat mm. verotusoikeuden puute, valinnanvapausmalli ja vahva markkinaohjaus, uhka edelläkävijäratkaisuista luopumisesta, pelastustoimen aluejako Tulevaa EU-ohjelmakautta koskeva edunajaminen (mm. NSPA/OECD-työ) Tuomioistuinviraston perustaminen ja sijoituspäätös Työllisyysmäärärahojen alueellisen jaon perusteisiin vaikuttaminen Biotalousasioiden edistäminen (investoinnit ja osaamiskeskittymän vahvistaminen) Liikennehankkeet, linjaukset ja rahoitus liikennehankkeiden priorisointi, uusien kohteiden valinta, suunnitteluvalmiuden edistäminen vt 9 Onkamo Niirala, Niiralan kv. rajanylityspaikan kehittäminen Joensuun ratapiha, Karjalanrata junayhteyksien kehittäminen lakkauttamisen sijaan kilpailun avautuessa perusväylänpidon rahoituksen taso, korjausvelkahankkeiden kohdentaminen liikennekaari ja sen mukanaan tuomat asiat

6 Demografinen muutos Väestörakenteen ikääntyminen vanhusväestön määrä kasvaa nopeasti nuorisoikäluokkien koot pienenevät työikäisten määrä vähenee Pohjois-Karjalassa tällä vuosikymmenellä joka vuosi yli hengellä Muutokset heijastuvat työmarkkinoille uuden koulutetun työvoiman tarve kasvaa runsaasti haasteita / mahdollisuuksia / avoimia kysymyksiä osaavan työvoiman riittävyys erityisesti tietyillä aloilla ja ammattiryhmissä koulutustarjonnan mitoitus ja aikuiskoulutus sote-alojen kehitys maahanmuutto Palvelujen järjestäminen ja taloudelliset vaikutukset uudet palvelumallit ja yhteistyö kuntatalouden paineet yritystoiminnalle avautuvat mahdollisuudet

7 Pohjois-Karjalan Profiili

8 Väestönmuutostekijät Pohjois-Karjalassa vuosina Lähde: Tilastokeskus Luonnollinen väestönmuutos Maahan-/maasta muutto (netto) Maan sisäinen muutto (netto) Kokonaismuutos (ml. väkiluvun korjaus)

9

10 Väestönmuutokset Kaikki väestönmuutokset : Pohjois-Karjala Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen tulomuutto Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto Kunnan sisäinen muutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Väkiluvun korjaus Kokonaismuutos Väkiluku Lähde: Tilastokeskus

11 Syntyneet Kuolleet Synt. enemmyys Kuntien väl. tulomuutto Kuntien väl. lähtömuutto Kuntien väl. nettomuutto Maahanmuutto Maastamuutto Nettomaahanmuutto Kok.nettomuutto Väestönmuutos Väestönmuutokset Pohjois-Karjalassa verrattuna ed. vuoden samaan ajankohtaan (Lähde: Tilastokeskus)

12 Syntyneet Kuolleet Synt. enemmyys Kuntien väl. tulomuutto Kuntien väl. lähtömuutto Kuntien väl. nettomuutto Maahanmuutto Maastamuutto Kok.nettomuutto Nettomaahanmuutto Väestönmuutos Väestönmuutokset Pohjois-Karjalassa verrattuna ed. vuoden samaan ajankohtaan (Lähde: Tilastokeskus, ennakkotiedot HUOM! Vuoden 2017 lukuihin liittyy tilastojärjestelmävaihdoksen takia varaumia) syyskuu syyskuu

13 HUOM! LUKUIHIN LIITTYY TILASTOINTIJÄRJESTÄLMÄVAIHDOKSEN TAKIA VARAUMIA Vuoden 2017 ennakolliset väestömuutostiedot julkistetaan 15.2.!

14 Väestön ikärakenne 1990 Lähde: Tilastokeskus Suomi 1990 Pohjois-Karjala 1990 Lieksa Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet

15 Väestön ikärakenne 2015 Lähde: Tilastokeskus

16 Väestön ikärakenne 2040 Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste 2015

17 Pohjois-Karjalan väestöpyramidi Lähde: Tilastokeskus

18 120,0 Työikäiset ( v.) vuosina ja Tilastokeskuksen ennuste (1990 = 100,0) Lähde: Tilastokeskus ,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0, Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Pohjois-Karjala

19 Väestökehitys vuoteen 2015 ja väestöennusteita vuoteen 2030

20 Suomen väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus ,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 Vanhushuoltosuhde (65- v./ v.) Lapsihuoltosuhde (0-14 -v./ v.) 0,2 0,1 0,0

21 Pohjois-Karjalan väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus ,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 Vanhushuoltosuhde (65- v./15-64 v.) Lapsihuoltosuhde (0-14 v./15-64 v.) 0,3 0,2 0,1 0,

22 Lieksan väestöllinen huoltosuhde Lähde: Tilastokeskus ,4 1,2 1,0 0,8 0,6 Vanhushuoltosuhde (65- v./15-64 v.) Lapsihuoltosuhde (0-14 v./15-64 v.) 0,4 0,2 0,

23 Väestöllinen huoltosuhde 100 työikäistä kohden ja yli 64-vuotiaiden väestöosuus vuonna 2016 Lähde: Tilastokeskus

24

25 Työttömien osuus työvoimasta 1/2018 Pohjois-Karjala: 15,3 %, koko maa: 10,9 %

26 Ero Pohjois-Karjalan ja koko maan työttömien osuudessa 1/2010 1/2018

27 Pohjois-Karjalan työvoima ja työllisten ikäjakauma Työlliset Työttömät 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Pohjois-Karjala KOKO MAA Lähde: Tilastokeskus

28 Työpaikkakehitys kehittämisen painopistealoilla Lähde: Tilastokeskus

29 = 100, Valtion työpaikkojen määrän kehitys Koko maa Uusimaa Pohjois-Karjala Vuosi Koko maa Uusimaa Pohjois-Karjala Lähde: Tilastokeskus

30

31 Maakuntien arvonlisäyksen muutos 2016 ja käytettävissä olevien tulojen muutos 2015 Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

32 Liikevaihdon kehitys Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

33 Suhdanneindikaattori (liikevaihdon, työttömyyden ja nettomuuton kehitys; lähde: TEM)

34 Pohjois-Karjala vs. koko maa Lähde: Tilastokeskus

35 Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys vuoden 2017 alkupuoliskolla Liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa vuoden 2017 tammi-kesäkuussa 3,7 % edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta kovin kasvuluku vuoden 2011 jälkeen vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 6,7 % ja toisella vuosineljänneksellä 1,1 % verrattuna vuotta aiempaan Koko maassa kasvu oli kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa 6,8 % tammi-maaliskuussa liikevaihto kasvoi 8,6 % ja huhti-kesäkuussa 5,1 % vuotta aiemmasta Pohjois-Savossa liikevaihto kasvoi alkuvuonna 7,2 % Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä pysyi Pohjois-Karjalassa vuoden 2017 tammi-kesäkuussa samalla tasolla (+0,1 %) kuin vuotta aiemmin Koko maan tasolla henkilöstömäärä kasvoi 2,5 %

36 Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Liikevaihdon suhdannetiedot trendisarja 1/2010-6/2017, 2010 = 100,0 Lähde: Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2017. Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Pohjois-Karjalan maakunta Koko maa Pohjois-Karjala 6/ ,2 (2010=100,0) Koko maa 6/ ,4 (2010 = 100,0)

37 Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Päätoimialojen liikevaihdon kehitys 1/2010-6/2017, 2010 = 100,0 Lähde: Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2017. Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu A-X Kaikki toimialat G-U Palvelualat yhteensä C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa

38 Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Liikevaihdon kehitys Pohjois-Karjalan seutukunnissa ja koko maassa 1/2010-6/2017, 2010 = 100,0 Lähde: Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2017. Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen-Karjalan seutukunta Koko maa

39 Toimialojen liikevaihdon kehitys Lähde: Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2017. Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

40 Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Huhtikuu Henkilöstömäärän kehitys 1/2010-6/2017, 2010 = 100,0 Lähde: Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2017. Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Pohjois-Karjalan maakunta Koko maa

41 Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Syyskuu Toukokuu Pohjois-Karjalan ja koko maan vientiliikevaihdon kehitys, 1/2010-6/2017, 2010 = 100,0 Lähde: Pohjois-Karjalan TRENDIT 2/2017. Aineisto: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Pohjois-Karjalan maakunta Koko maa Vienti 1000 Muutos POHJOIS-KARJALA % Teollisuus (TOL C) ,7 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (161) ,3 Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus ( ) ,0 Metallituotteiden valmistus (TOL 25) ,3 Muovituotteiden valmistus (222) ,3 Puutavaran valmistus (TOL ) ,8 Metalliteollisuus (TOL ) ,6 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (237) ,4

42 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Pohjois-Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus, vuodesta 2013 alkaen tiedot eivät täysin vertailukelpoisia aiempiin tietoihin) aloittaneet yritykset lopettaneet yritykset

43

44 Alueelliset kehitysnäkymät 2/2017 TEM ja ELY-keskukset

45 Rajanylitykset Niiralassa Lähde: Rajavartiolaitos RAJANYLITYKSET Niiralan rajanylityspaikka (kansainvälinen) Matkustajaliikenne Kaikki Matkustajaliikenne Kaikki suomalaiset venäläiset muut yhteensä suomalaiset venäläiset muut yhteensä Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu Yhteensä Yhteensä

46 Rajanylitykset Niiralassa Lähde: Rajavartiolaitos

47 Tax free myynti 2017

48 Ruplan kurssin kehitys Lähde: EKP

49 Lentoasemien matkustajat 2017

50 Tutkintotavoitteisen koulutuksen (pl. perusaste) opiskelijat 2016 Lähde: Tilastokeskus

51 Koulutustilastoja Lähde: Tilastokeskus

52 Ikävakioitu sairastavuusindeksi Lähde: THL, 2017 Koostettu seitsemästä eri sairausryhmästä, jotka on erikseen indeksoitu (koko maa=100) ja summattu neljän eri näkökulman mukaan määräytyvien painokertoimien mukaan Sairausryhmät Syövät Sepelvaltimotauti Aivoverisuonisairaudet TULE-sairaudet Mielenterveys Tapaturmat Dementia (Alzheimer-tauti Ulottuvuudet Kuolleisuus (PYLL) Työkyvyttömyys Terveyteen liittyvän elämänlaadun vaje Terveydenhuollon suorat kustannukset Pohjois-Karjala: 120,5 (maan 3. korkein)

53 HEMAASU: Pohjois-Karjala MAAKUNNAN VÄESTÖ, TYÖVOIMA, TYÖLLISYYS, HUOLTOSUHDE SEKÄ ALUETUOTE POHJOIS-KARJALA Syntyvyys 0,0-5,0-4,0-3,0-2,0-1, KN Kuolleisuus_M 0,0 2,0 1,0 0,0 0,0 0,0 * Alueen BKT kasvaa v ,7 Kuolleisuus_N 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 * Alueen työn tuottavuus kasvaa v , Aluetalouden indikaattorit Toteutuma Tavoite/ennuste MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA SYNTYNEET/VUOSI/ED. JAKSOLLA KUOLLEET/VUOSI/ED.JAKSOLLA SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jak VÄESTÖ (henkeä) TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 68,1 68,0 68,2 68,0 72,1 72,9 73,8 74,5 74,2 TYÖPAIKAT (31.12.) NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 98,2 98,7 98,9 97,4 99,3 99,4 99,4 99,4 99,4 TYÖTTÖMÄT (henkeä, vuosikeskiarvo) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 19,2 16,9 14,6 17,0 12,6 7,6 5,3 5,1 4,9 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 55,2 56,7 58,5 58,4 64,0 68,5 71,1 71,8 71,5 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työlliset/työ 1,8 1,7 1,6 1,8 1,7 1,6 1,6 1,6 1,5 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE (LASTEN JA 52,7 52,0 53,7 61,4 71,1 79,3 83,7 83,3 80,2 VANHUSHUOLTOSUHDE (YLI 65-v OSUUS TYÖ 25,7 27,5 30,8 37,9 45,6 52,5 56,5 56,7 54,2 LASTEN (0-14 -v) OSUUS TYÖIKÄISISTÄ, % 27,0 24,4 23,0 23,5 25,4 26,8 27,2 26,7 26,0 ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v hintoihi Koko maan BKT:n reaalimuutos(%/v) INVESTOINNIT, Meuro (v.2010 hintoihin) INVESTOINTIASTE (Keskimäärin/v ed. jakso 23,5 21,5 22,6 22,5 23,0 23,5 24,0 24,5 25,0

54 Vyöhykkeiden väestömäärät Pohjois-Karjalan väestö yhteensä Lähde SYKE/YKR Vyöhykkeiden väestömäärät Pohjois-Karjalan väestö yhteensä Lähde SYKE/YKR

55 Väestökehitys km vyöhykkeillä

56 Väestökehitys 0-20 km vyöhykkeillä

57 POKAT 2021 MAAKUNTAOHJELMAN SEURANTAINDIKAATTORIT JA TAVOITTEET Tavoite Väestön kehitys ja hyvinvointi Pohjois-Karjala väkiluku Suomi väkiluku Pohjois-Karjala väestön muutos Suomi väestön muutos Pohjois-Karjala nettomuutto maassamuuton osalta Suomi nettomuutto maassamuuton osalta Pohjois-Karjala nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) -0,07-0,18-0,18-0,23-0,13-0,17-0,31-0,15 Suomi nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) Pohjois-Karjala nettomuutto maahanmuuton osalta Suomi nettomuutto maahanmuuton osalta Pohjois-Karjala nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,24 0,27 0,24 0,26 0,26 0,17 0,29 0,30 Suomi nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,26 0,31 0,32 0,33 0,29 0,23 0,31 Pohjois-Karjala luonnollinen väestönkasvu Suomi luonnollinen väestönkasvu Pohjois-Karjala luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä) -0,23-0,06-0,16-0,20-0,24-0,29-0,38-0,26 Suomi luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä) 0,19 0,17 0,14 0,12 0,09 0,05-0,02 Pohjois-Karjala vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 30,8 32,0 33,4 34,9 36,4 37,9 39,2 47,0 Suomi vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 26,5 27,7 28,9 30,2 31,3 32,4 33,2 Pohjois-Karjala Ikävakioitu sairastavuusindeksi (THL) ,0 Suomi Ikävakioitu sairastavuusindeksi (THL) ,0 100,0

58 Aluetalous ja kilpailukyky Pohjois-Karjala bkt/asukas (käyvin hinnoin)* Suomi bkt/asukas (käyvin hinnoin)* Pohjois-Karjala liikevaihdon muutos 18,4 9,2-3,1 2,4 0,6 0,4 2,3 2,7 Suomi liikevaihdon muutos 9,3 7,8 1,7-2,1-0,1-0,9 2,4 Pohjois-Karjala aloittaneet yritykset Suomi aloittaneet yritykset Pohjois-Karjala lopettaneet yritykset Suomi lopettaneet yritykset Pohjois-Karjala kasvuyritysten määrä (Toimialaonline; 3v., +20 %, väh. 10 henk.) Suomi kasvuyritysten määrä (Toimialaonline; 3v., +20 %, väh. 10 henk.) Pohjois-Karjala viennin (liikevaihto) osuus tuotannosta maakunnittain 16,4 18,0 17,0 17,4 17,5 19,0 19,1 22,5 Suomi viennin (tullin tieto) osuus tuotannosta maakunnittain 14,6 14,7 14,4 14,5 14,5 14,1 13,2 Pohjois-Karjala kuntien vuosikate euroa/asukas* Suomi kuntien vuosikate euroa/asukas* Työmarkkinatilanne Pohjois-Karjala työttömyysaste (Tilastokeskus) 12,5 12,3 11,7 12,5 10,4 10,7 14,0 9,0 Suomi työttömyysaste (Tilastokeskus) 8,4 7,8 7,7 8,2 8,7 9,4 8,8 Pohjois-Karjala työttömien osuus työvoimasta (TEM; tilanne) 14,4 14,7 15,7 16,7 17,5 18,3 18,0 11,6 Suomi työttömien osuus työvoimasta (TEM; tilanne) 10,3 9,9 10,9 12,6 13,9 14,4 13,6 Pohjois-Karjala työllisyysaste (15-64 v. %) 61,6 62,1 60,9 60,9 63,3 63,0 60,6 64,9 Suomi työllisyysaste (15-64 v. %) 67,8 68,6 69,0 68,5 68,3 68,1 68,7 Pohjois-Karjala nuorten työttömyys (TEM; alle 25-v. työttömien määrä ) Suomi nuorten työttömyys (TEM; alle 25-v. työttömien määrä ) Pohjois-Karjala pitkäaikaistyöttömyys (TEM; ) Suomi pitkäaikaistyöttömyys (TEM; ) Pohjois-Karjala työpaikkojen määrä Suomi työpaikkojen määrä Pohjois-Karjala työvoiman määrä (1 000 henkeä) Suomi työvoiman määrä (1 000 henkeä)

59 Sosiaalinen osallisuus Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 66,2 67,2 68,0 69,0 69,9 70,6 71,4 76,0 Suomi tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 67,0 67,7 68,5 69,4 70,2 70,7 71,3 Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) 43,9 44,4 44,8 45,3 45,7 45,9 46,3 47,2 Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) 39,2 39,5 39,9 40,1 40,5 40,7 40,9 Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste) 22,3 22,8 23,2 23,8 24,2 24,7 25,1 27,8 Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste) 27,8 28,2 28,7 29,3 29,7 30,0 30,4 Pohjois-Karjala peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista 11,4 11,4 11,0 10,6 10,8 11,5 12,1 8,0 Suomi peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista 16,3 16,5 16,6 16,3 16,2 16,5 16,5 Pohjois-Karjala väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo)* Suomi väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo)* Pohjois-Karjala tulotason keskihajonta kunnissa (keskitulot henkeä kohden) Suomi tulotason keskihajonta kunnissa (keskitulot henkeä kohden) Pohjois-Karjala Toimeentulotukea saaneet henkilöt, % asukkaista (THL) 9,1 8,9 8,7 8,6 8,4 8,2 7,0 Suomi Toimeentulotukea saaneet henkilöt, % asukkaista (THL) 7,0 6,9 6,8 7,0 7,2 7,3 Vähähiilinen talous ja ympäristön kehitys väestön määrä erityyppisillä alueilla (SYKE) Pohjois-Karjala sisempi kaupunkialue Suomi sisempi kaupunkialue Pohjois-Karjala ulompi kaupunkialue Suomi ulompi kaupunkialue Pohjois-Karjala maaseudun paikalliskeskus Suomi maaseudun paikalliskeskus Pohjois-Karjala kaupungin kehysalue Suomi kaupungin kehysalue Pohjois-Karjala kaupunginläheinen maaseutu Suomi kaupunginläheinen maaseutu Pohjois-Karjala ydinmaaseutu Suomi ydinmaaseutu Pohjois-Karjala harvaan asuttu maaseutu Suomi harvaan asuttu maaseutu Pohjois-Karjala uusiutuvan energian osuus (I-S:n energiatilasto) 63,3-67,0-65,8-63,9 70,0 Suomi uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta (Findikaattori) 27,1 28,5 31,4 31,2 33,1 34,8 34,2 Pohjois-Karjala fosforikuormitus vesistöihin (P-K ELY; t/a) 6,0 5,5 5,6 6,7 6,2 6,0 5,6 5,0 Suomi fosforikuormitus vesistöihin (t/a) 333,5 334,3 341,3 310,2 314,1 297,1 290,7 Pohjois-Karjala typpikuormitus vesistöihin (P-K ELY; t/a) 511,0 514,4 521,0 568,3 572,1 557,0 595,2 500,0 Suomi typpikuormitus vesistöihin (t/a) , , , , , , ,1 Pohjois-Karjala kasvihuonekaasupäästöt (ktco2e) (SYKE) 1 537, , , , , ,8 Suomi kasvihuonekaasupäästöt (ktco2e) , , , , , ,0

60 Kiitos!