SUOMEN LATINALAISEN AMERIKAN JA KARIBIAN TOIMINTAOHJELMA

Transkriptio

1 SUOMEN LATINALAISEN AMERIKAN JA KARIBIAN TOIMINTAOHJELMA ULKOASIAINMINISTERIÖ UTRIKESMINISTERIET

2

3 SUOMEN LATINALAISEN AMERIKAN JA KARIBIAN TOIMINTAOHJELMA

4 ISSN ISBN PDF ISBN e-julkaisu ISBN Paino: Ulkoasu: Kopijyvä Oy, Jyväskylä Erja Hirvonen, Kopijyvä Oy, Joensuu Tämä julkaisu on painettu ympäristöystävälliselle Reprint-paperille, joka on valmistettu 60% kierrätyskuidusta.reprint- paperille on myönnetty seuraavat sertifikaatit: ISO 9001, ISO 14001, EMAS, DIN 6738, EN-71-3, FSC JA EU-kukka.

5 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Latinalainen Amerikka ja Karibia tänään... 7 Poliittinen vakautuminen... 8 Modernisoituvat ja monipuolistuvat taloudet... 8 Yhteiskunnalliset haasteet... 9 Ympäristö Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden ulkosuhteet objektista subjektiksi EUROOPAN UNIONIN SUHTEET LATINALAISEN AMERIKAN JA KARIBIAN MAIHIN Suomen suhteet Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian maihin Poliittiset suhteet Kaupan ja investointien mahdollisuudet Tutkimus innovaatiot - koulutus Kehitysyhteistyö Kulttuurisuhteet Julkisuusdiplomatia... 34

6 4 Suomen suhteista eräisiin alueen maihin Kolumbia Peru Ecuador ja Bolivia Argentiina Uruguay Brasilia Chile Venezuela Meksiko Keski-Amerikka Karibia Suomalaistoimijat tiiviimpään yhteistyöhön Liitteet Tilastotietoja alueelta: väestö, alue, BKT ja BKT/asukas, kasvuluvut Alueelliset järjestöt: luettelo perustiedoin Toimijoita Suomen ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden yhteistyössä... 59

7 Johdanto Toimintaohjelman tarkoituksena on antaa kokonaiskuva Latinalaisen Amerikan ja Karibian merkityksestä Suomelle sekä linjata Suomen tavoitteita ja toimintaa alueella. Linjaus on valmisteltu ulkoasiainministeriössä tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden ja Latinalaisessa Amerikassa toimivien suomalaisten sidosryhmien kanssa. Toimintaohjelmassa painotetaan käytännön näkökulmaa, ja sen yhtenä tavoitteena on tiivistää entisestään suomalaisten toimijoiden yhteistyötä Latinalaisessa Amerikassa Team Finland -hengessä. Latinalaisen Amerikan ja Karibian kansainvälinen rooli on kasvamassa. Alueen poliittisesti ja taloudellisesti vakaat valtiot ovat tulleet yhä mielenkiintoisemmiksi toisaalta kauppa- ja yhteistyökumppaneina ja toisaalta kansainvälisinä toimijoina. Latinalaisessa Amerikassa on merkittävää kasvupotentiaalia, joka on Suomessa jäänyt eräiden muiden alueiden varjoon. Suomen ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden välisillä yhteyksillä on maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta pitkä historia. Kauppalaivat ovat jo 1800-luvulla kuljettaneet kahvia ja metsäteollisuuden tuotteita ja Suomesta on myös suuntautunut pienimuotoista siirtolaisuutta alueelle. Ensimmäinen lähetystö perustettiin Buenos Airesiin Latinalaisen Amerikan maat toimivat Kansainliitossa Suomen puolesta sen jouduttua talvisodan alkaessa Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi, ja Suomi sai sotavuosina humanitaarista apua Latinalaisesta Amerikasta. Suomen poliittiset suhteet Latinalaisen Amerikan ja Karibian maihin ovat olleet lähes poikkeuksetta hyvät ja ongelmattomat. Suomi on tehnyt alueella kehitysyhteistyötä niin valtioiden välisesti kuin kansalaisjärjestöjenkin toimesta. Myös kulttuuriyhteistyö on ollut vilkasta. Suomen ulkomaankaupasta toistaiseksi vain noin 3 % suuntautuu Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibialle, vaikka potentiaalia olisi huomattavasti suurempaankin kauppavaihtoon. 5

8 Latinalaisen Amerikan ja Karibian taloudellinen kasvu, yhteiskuntien kehittyminen ja kansainvälistyminen tarjoavat mielenkiintoisia uusia yhteistyömahdollisuuksia Suomelle sekä suomalaisille yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille toimijoille. Monet alueen maat ovat hyvää vauhtia modernisoitumassa, ja Suomella on sekä annettavaa että saatavaa tässä prosessissa. Latinalaisen Amerikan kehityksen myötä mahdollisuudet yhteistyön lisäämiseen sellaisilla uusilla sektoreilla kuten uusiutuvien energiamuotojen ja ympäristöyhteistyön, off shore -teollisuuden, tiede- ja innovaatiotoiminnan tai koulutus- ja kulttuuriviennin alalla ovat erinomaiset. Jo nyt esimerkiksi Brasiliassa toimivien suomalaisten tytäryhtiöiden tuotannon arvo on kuusinkertainen Suomen Brasilian-vientiin verrattuna. Myötävaikuttaminen maanosan vakaaseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen on Suomen etujen mukaista. Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan välisen yhteistyön kautta Suomelle tarjoutuu alueen maiden kanssa monille aloille ulottuva kumppanuussuhde. Myös yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä on mahdollista entisestään tiivistää alueen maiden kanssa maailmanlaajuisten haasteiden hallitsemiseksi. 6

9 1 Latinalainen Amerikka ja Karibia tänään Latinalaiselle Amerikalle ja Karibialle on ominaista eri alueiden ja kansojen oma rikas kulttuuriperintö, johon eurooppalainen sivilisaatio alkoi vaikuttaa 1500-luvulta alkaen. Kulttuuri ja toimintaympäristö ovat eroista huolimatta suomalaiselle toimijalle suhteellisen läheisiä ja melko helposti ymmärrettäviä. Alueella on 33 valtiota ja 588 miljoonaa asukasta. Valtakielenä on espanja lukuun ottamatta portugalinkielistä Brasiliaa sekä Karibiaa, missä englanti on pääkielenä. Väkiluvultaan selvästi suurin valtio on Brasilia, mutta myös Meksiko, Argentiina, Chile, Kolumbia, Peru ja Venezuela ovat suuria tai keskisuuria valtioita. (LIITE 1, perustilastoja) Yhtäläisyyksistä huolimatta erot jopa naapurimaiden välillä voivat olla huomattavia. Kullakin on omat erityispiirteensä niin pinta-alan, väestön, maantieteellisten olosuhteiden, kuin yhteiskunnallisten olojen ja talouden rakenteen suhteen. Etninen ja kulttuurinen moninaisuus on huomattavaa myös eri maiden sisällä. Monikulttuurisuus ja -kielisyys on monien latinalaisamerikkalaisten maiden rikkaus, mutta siihen liittyy myös haasteita. Esimerkiksi alkuperäiskansat ovat historiallisesti jääneet yhteiskunnan marginaaliin. Nykyään ne ovat järjestäytyneet kautta koko maanosan vaatimaan erityisesti kieleen, kulttuuriin ja maanomistukseen liittyviä oikeuksiaan. 7

10 Poliittinen vakautuminen Latinalaisen Amerikan poliittisia oloja voidaan nykyisin pitää melko vakaina. Demokratia on valtaosin vakiintunut alueella ja lähes kaikki hallitukset ovat vaaleilla valittuja. Useimmat alueen maista ovat allekirjoittaneet keskeiset YK:n ihmisoikeussopimukset. Amerikan valtioiden järjestöllä (OAS) on ihmisoikeuskomissio sekä ihmisoikeustuomioistuin. Eräistä rajakysymyksistä ja joistakin muista avoinna olevista kiistakysymyksistä huolimatta valtioiden väliset aseelliset konfliktit ovat epätodennäköisiä. Kiistoja ratkotaan neuvotteluin tai kansainvälisen tuomioistuimen kautta. Vuonna 1967 solmitulla Tlatelolcon sopimuksella on vähitellen luotu koko Latinalaisen Amerikan ja Karibian kattava maailman ensimmäinen ydinaseeton vyöhyke, jonka myös ydinasevallat ovat tunnustaneet. Taloudellinen yhteistyö on lisännyt keskinäistä riippuvuutta ja luonut yhteisiä intressejä. Maanosaan on perustettu runsaasti erilaisia valtioidenvälisiä yhteistyöjärjestöjä ja järjestelyjä, vaikka tiiviimpi integraatiokehitys onkin edennyt hitaasti. Modernisoituvat ja monipuolistuvat taloudet Maanosalla on merkittävä rooli kansainvälisillä hyödykemarkkinoilla. Monien strategisten kaivannaisten suurimmat varannot sijaitsevat Latinalaisessa Amerikassa. Esimerkiksi Chile on maailman suurin kuparin ja Meksiko hopean tuottaja. Brasilia on yksi suurimmista rautamalmin ja bauksiitin tuottajista. Boliviassa, Chilessä ja Argentiinassa arvioidaan olevan yli puolet koko maapallon litiumvarannoista. Myös kullan, sinkin ja tinan tuotannossa maanosa on maailman kärkisijoilla. Alueen merkittävimmät öljyntuottajat ovat Venezuela, Brasilia, Meksiko, Kolumbia ja Argentiina. Viime aikoina on tehty huomattavia uusia löytöjä lähinnä merialueilta mm. Brasiliasta ja Meksikosta. Ne ovat hyödynnettävissä laajemmin vasta lähivuosina. Latinalaisesta Amerikasta on myös löydetty erittäin merkittävät liuskekaasuvarannot. Brasilia on ollut edelläkävijä etanolin käytössä energianlähteenä. 8

11 Lisäksi useiden elintarvikkeiden kuten naudanlihan, kalan, soijan, kahvin, sokerin sekä eräiden vihannesten ja hedelmien maailmanmarkkinahinnat määräytyvät suurelta osin Etelä-Amerikan tuotannon pohjalta. Latinalaisen Amerikan vienti on kasvanut, mutta sen osuus maailmankaupasta on pysynyt suhteellisesti entisellä tasolla, n. 6 % maailman kokonaisviennistä. Viime vuosien kasvu on pääosin perustunut luonnonvarojen hyväksikäyttöön ja perushyödykkeiden vientiin erityisesti Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Alueen talouksilla on vielä suuria haasteita globaalissa kilpailussa menestymisessä. Joissakin alueen maissa protektionistinen suuntaus on nousussa. Epävarmuustekijöitä ovat perushyödykkeiden hallitseva osuus sekä tuotannon matala jalostusaste ja siten riippuvuus maailmantalouden suhdanteista. Koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden osalta Latinalainen Amerikka jää jälkeen muista nousevista talouksista. Koulutetun työvoiman puute ja paikoin heikko infrastruktuuri muodostavat pullonkaulan talouskehityksessä. Köyhyys ja epätasa-arvo vaikeuttavat osaltaan vahvojen kotimarkkinoiden kehittymistä. Menestyäkseen maiden on kyettävä vastaamaan kaikkiin näihin haasteisiin. Moni maa onkin jo laatinut mittavia uudistusohjelmia tässä tarkoituksessa. Yhteiskunnalliset haasteet Talouskasvun hyödyt eivät ole jakautuneet Latinalaisessa Amerikassa tasaisesti. Vakavia yhteiskunnallisia ongelmia useissa alueen maissa ovat yhä köyhyys ja eriarvoisuus, ihmisoikeuksien loukkaukset, sukupuolten välinen epätasa-arvo, seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien heikko toteutuminen sekä järjestäytynyt väkivaltainen rikollisuus ja huumekauppa. Hallitsematon kaupungistuminen on kärjistänyt näitä ongelmia. Tuloerot maanosassa ovat edelleen huomattavasti suuremmat kuin kehittyneissä maissa ja myös selvästi yli Afrikan ja Aasian maiden keskitason. Tuloeroja ei tasaa myöskään verotusjärjes- 9

12 telmä, jossa välillisten verojen osuus on huomattava. Monessa maassa ongelmana ovat usein myös heikot instituutiot ja korruptio sekä kansalaisyhteiskunnan pirstaloituneisuus ja vaikea toimintaympäristö. Rikollisuuden ja väkivallan kasvu ovat kansainvälisen huumekaupan myötä nousseet etenkin Keski-Amerikassa jo yhteiskuntien vakautta vaarantavalle tasolle. Monissa maissa rikollisuus keskittyy kuitenkin tietyille alueille, eikä se kohtuuttomasti vaikeuta ulkomaalaistenkaan toimintaa maan muissa osissa. Ongelmiin on joissakin maissa haettu ratkaisuja yhteiskuntia ja niiden taloutta määrätietoisesti kehittämällä ja modernisoimalla. Esimerkiksi Brasilia on onnistunut nostamaan 40 miljoonaa ihmistä köyhyydestä keskiluokkaan oikeansuuntaisella talous- ja tulonsiirtopolitiikalla. Sen sijaan joissakin alueen maissa tehdyillä ratkaisuilla ei ole toistaiseksi kyetty rakentamaan kestävää pohjaa maan taloudelle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Tällä erolla on merkitystä myös suomalaistoimijoiden valitessa yhteistyökumppaneitaan Latinalaisessa Amerikassa. Monissa alueen maissa alkuperäisväestön asema on hyvin haavoittuvainen. Heidän ihmisoikeuksiensa sekä kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksiensa turvaamiseen on kuitenkin alettu kiinnittää lisääntyvää huomiota. Haasteena maiden talouksien kehittämisessä on myös luonnonvarojen hyödyntäminen kestävällä tavalla ja turvaamalla alkuperäiskansojen ja paikallisten asukkaiden elinolosuhteet. Ympäristö Latinalainen Amerikka ja Karibia ovat luonnonoloiltaan heterogeenistä ja biodiversiteetiltään rikasta aluetta, käsittäen mm. maailman suurimman sademetsän ja merkittäviä vesivarantoja. Myös ympäristöongelmien kirjo on laaja. Pintavesien saastuminen ja pohjavesien käyttö yli uusiutumisrajan, metsien liikahakkuut, ilmansaasteet, puutteellinen jätehuolto, fossiilisten polttoaineiden käyttöön perustuva energiantuotanto sekä maanviljelysmaan pilaantuminen ovat esimerkkejä alueen ongelmista. Öljy- ja mineraaliteollisuus ja etenkin hallitsematon 10

13 kaivostoiminta ovat johtaneet metsien hävityksen lisäksi maaperän ja vesistöjen saastumiseen laajoilla alueilla. Vaurastuminen lisää autoistumista ja kasvattaa kulutusta ja tuotantoa. Karibialla, Keski-Amerikassa ja Andien alueella tunnetaan suurta huolta ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Erityisesti vaikutukset Andien vuoristojen jäätiköihin ja sitä kautta alueen vesivarantoihin on arvioitu vakaviksi. Vuoteen 2020 mennessä arviolta 40 miljoonaa ihmistä Andien maissa tulee kärsimään vesipulasta ja vuoteen 2050 mennessä lukumäärä noussee 50 miljoonaan. Metsien hävittäminen lisää entisestään globaaleja ilmastovaikutuksia. Latinalainen Amerikka on toiminut aktiivisesti kansainvälisessä ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa. Viime vuosina Meksiko ja Brasilia ovat isännöineet merkittäviä kansainvälisiä ilmasto- ja ympäristökokouksia. Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden ulkosuhteet objektista subjektiksi Latinalaisen Amerikan maiden kansainväliset suhteet perustuvat mm. siirtolaisuuteen, tiiviisiin kauppasuhteisiin erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan sekä aktiiviseen toimintaan kansainvälisissä järjestöissä. Viime vuosina alueen maiden merkitys globaalissa keskustelussa on lisääntynyt mm. Brasilian, Meksikon ja Argentiinan G-20 -jäsenyyden kautta. Lisäksi Chile ja Meksiko ovat OECD:n jäseniä. Monet alueen maat pyrkivät kansainvälisissä suhteissaan korostamaan entistä itsenäisempää profiilia suhteessa perinteisiin yhteistyökumppaneihin kuten Euroopan keskeisiin maihin ja Yhdysvaltoihin. Latinalaisen Amerikan maiden taloussuhteet Aasiaan, ja erityisesti Kiinaan ovat tiivistyneet viime vuosina tuntuvasti. Aasian merkityksen kasvu on merkinnyt alueen maille myös lisääntyvää institutionaalista yhteistyötä Tyynenmeren yli, painopisteen ollessa taloudessa. APECin jäsenenä on useita Latinalaisen Amerikan maita, ja Latinalaisen Amerikan länsirannikon maat Meksiko, Kolumbia, Peru ja Chile ovat muodostaneet dynaamisen talousalueen Tyynenmeren allianssin. Chile on 11

14 myös mukana uudessa ja kasvavassa Transpacific Partnership -vapaakauppa-alueessa yhdessä mm. Yhdysvaltain ja Tyynenmeren ja Aasian maiden kanssa, ja Peru ja Meksiko ovat neuvottelemassa jäsenyydestä. EU kuuluu Latinalaisen Amerikan kolmen suurimman kauppakumppanin joukkoon. Euroopan maista erityisesti Espanjalla ja Portugalilla on hyvin tiiviit historialliset, kulttuuriset ja kielelliset siteet alueeseen, mutta Latinalaisen Amerikan väestön juuret ulottuvat moniin muihinkin Euroopan maihin. Maahanmuuttoliike on vahvaa ja siitä on Euroopan taloustilanteen vuoksi tullut vähitellen kaksisuuntaista. Yhdysvallat on ollut alueella suurin ulkopuolinen toimija, jonka vaikutus ulottuu laajalle. Se on ollut perinteisesti alueen maiden suurin kauppakumppani sekä aiemmin suurin investoija. Noin 75 % siirtotyöläisten rahalähetyksistä tulee sieltä. Erityisesti Meksikon talous on tiiviisti kytkeytynyt Yhdysvaltain talouteen. Yhdysvallat on vuosikymmenten mittaan ja erityisesti kylmän sodan aikakaudella pyrkinyt vaikuttamaan Latinalaisen Amerikan poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen, osin alueen maissa vastustusta herättävällä tavalla, mutta myös toiminut esikuvana monella alalla. Yhdysvallat on nykyäänkin aktiivinen vaikuttaja alueella. Sille on tärkeää tehostaa toimintaa huumekauppaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. Viime aikoina myös Kiinan merkitys on lisääntynyt huomattavasti. Sen kasvava rooli kauppa- ja investointikumppanina etenkin raaka-aine-, maatalous-, energia- ja infrastruktuurin aloilla on merkittävä. Kiinan valtavat markkinat ovat merkinneet Latinalaisen Amerikan luonnonvaroja ja maataloustuotteita vieville maille kuten Brasilialle, Chilelle, Argentiinalle ja Venezuelalle viennin voimakasta kasvua. Toisaalta Kiinan talouden kilpailukyky mm. edullisen työvoiman vuoksi kulutustavarateollisuudessa, sekä Kiinan kiinnostus laajamittaisiin investointeihin Latinalaisessa Amerikassa on koettu alueella myös huolenaiheena. 12

15 Samalla kun alueen taloussuhteet muihin maanosiin ovat olleet tiiviit, alueen sisäinen kauppa on kehittynyt hitaammin. Myös monien maiden väliset kulkuyhteydet ja infrastruktuuri ovat riittämättömät. Latinalaisen Amerikan integraatio on kuitenkin vahvistunut 2000-luvulla. Talouksien dynaaminen kehittäminen edellyttää uudenlaista integraatiota. Kehitys vaikuttaa etenevän kahteen suuntaan: lännessä ja pohjoisessa on vastikään perustettu Tyynenmeren allianssi, joka suuntautuu vapaakauppaan, kun taas idässä ja etelässä oleva Mercosur keskittyy omien markkinoidensa kehittämiseen. Läntisen pallonpuoliskon perinteinen yhteistyöjärjestö on vuonna 1948 perustettu Amerikan valtioiden järjestö OAS. Sen vanhimmat alajärjestöt ja -ohjelmat luotiin jo 1900-luvun alussa. Sen toimintaan osallistuvat alueen kaikki valtiot lukuunottamatta Kuubaa. Caracasissa perustettiin vuonna 2011 koko alueen kattava uusi yhteistyö- ja koordinaatiomekanismi, Comunidad de Estados Latinoamericanos y Caribeños, CELAC. Sen on määrä edistää koordinoitua toimintaa muiden alueellisten järjestöjen kanssa. CELAC on myös ottanut Latinalaisen Amerikan ja Karibian edustajan tehtävän EU:n kanssa käytävässä vuoropuhelussa. (LIITE 2, Latinalaisen Amerikan ja Karibian järjestöjä) 13

16 14

17 2 EUROOPAN UNIONIN SUH- TEET LATINALAISEN AMERI- KAN JA KARIBIAN MAIHIN Euroopan unioni on suurin ulkomainen investoija Latinalaisessa Amerikassa ja alueen maiden toiseksi tärkein kauppakumppani (Yhdysvallat 35 %, EU 15 %). EU on lisäksi mittavalla kehitysrahoitusosuudellaan alueen tärkein kehitysyhteistyökumppani. EU sopi Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa strategisesta kumppanuudesta vuonna Kumppanuuteen kuuluu tiivis poliittinen vuoropuhelu kansainvälisistä ja kahdenvälisistä kysymyksistä sekä kattava toimintaohjelma. Yhteinen huippukokous järjestetään joka toinen vuosi. EU:n kantavana teemana on edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion toteutumista. Tavoitteena on tukea yhteisen ulkopolitiikan keinoilla Latinalaisen Amerikan ja Karibian poliittista, taloudellista ja sosiaalista vakautta. EU tekee alueen maiden kanssa yhteistyötä mm. rankaisemattomuuden, järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan sekä huumetuotannon ja -kaupan ehkäisemiseksi. Yhteistyötä tehdään yhä enemmän myös ilmasto- ja ympäristöuhkien torjumiseksi sekä ruokaturvan edistämiseksi. EU on sopinut strategisesta kumppanuudesta myös Brasilian ja Meksikon kanssa tarkoituksenaan tehdä niiden kanssa erityisen tiivistä ja monipuolista yhteistyötä. EU luo vapaakauppa- ja assosiaatiosopimusten verkostoa Latinalaisen Amerikan maiden ja alueiden kanssa. EU:n sopimusten mahdollistama vapaakauppa luo entistä paremmat puitteet myös Suomen kaupalliselle toiminnalle. 15

18 Merkittäviä uusia sopimuksia ovat Keski-Amerikan maiden kanssa solmittu assosiaatiosopimus sekä Kolumbian ja Perun kanssa solmittu kauppasopimus. Meksikon kanssa solmittiin vuonna 2000 globaalisopimus, joka sisältää myös vapaakauppasopimuksen. EU on ehdottanut neuvottelujen aloittamista tämän sopimuksen uudistamiseksi kattamaan myös palvelut ja investoinnit. Pitkään keskeytyneinä olleita EU:n ja Mercosurin välisiä vapaakauppaneuvotteluja on jatkettu jälleen vuodesta 2010 alkaen. EU:n ja Karibian maiden Cariforumin välinen talouskumppanuussopimus (Economic Partnership Agreement, EPA) solmittiin vuonna Sopimus on osa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa solmittuja järjestelyitä, joilla tavoitellaan maiden joustavaa integroitumista maailmantalouteen ja kestävää kehitystä. Sopimus vapauttaa WTO-sääntöjen mukaisesti EU:n ja Karibian maiden välistä kauppaa. Kuuba on toistaiseksi ainoa alueen maa, jolla ei ole sopimusjärjestelyä EU:n kanssa. Suhteiden tiivistämisestä keskustellaan kuitenkin parhaillaan. Vuonna 2011 Hampurissa toimintansa aloittanut EU-LAC säätiö edistää EU:n ja Latinalaisen Amerikan välistä kulttuurivaihtoa ja yhteydenpitoa erityisesti kansalaisyhteiskuntien tasolla. Säätiön toimintamuotoja ovat mm. seminaarit, julkaisut, tutkimusohjelmat ja koulutus. Säätiö tarjoaa myös suomalaisille toimijoille uusia yhteistyökanavia. EU:lla on useita instrumentteja, joilla voidaan edistää yhteistyötä Latinalaisen Amerikan ja Karibian kanssa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen aloilla. Näitä ovat mm. opiskelijaliikkuvuusohjelma Erasmus Mundus, tietoliikennettä ja EU:n tutkimuksen puiteohjelmien eri rahoitusmuodot. 16

19 Tavoitteet edistetään ja kehitetään määrätietoisesti EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian strategista kumppanuutta molempia osapuolia hyödyttäen, edistetään Suomen Latinalaista Amerikkaa koskevia kahdenvälisiä tavoitteita johdonmukaisesti myös EU:n ja alueen välisten kumppanuusjärjestelyiden (mm. huippukokouksien ja assosiaationeuvostojen) avulla, edistetään EU:n kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten solmimista ja täytäntöönpanoa pyrkien WTO-yhteensopivuuteen, tavoitteena tiivistyvä atlanttinen talousalue, toimitaan kaupan esteiden poistamiseksi ja yritysvastuun kehittämiseksi, edistetään taloudellisessa kanssakäymisessä kestävää kasvua ja innovatiivista taloutta, osallistutaan EU:n kehitysyhteistyön painopisteiden määrittelyyn, jotta sen avulla parannettaisiin ihmisoikeustilannetta ja ratkaistaisiin rakenteellisia ongelmia kuten köyhyyttä ja eriarvoisuutta, tuetaan laaja-alaista turvallisuutta ja osallistutaan yhteistyöhön monenkeskisillä foorumeilla globaalien ongelmien ratkaisemiseksi sekä vahvistetaan EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteistä vastuunkantoa, strategista yhteistyötä ja keskinäistä koordinaatiota, tuetaan yhteistyötä Cariforum-maiden kanssa EU - Karibia-kumppanuusstrategian mukaisesti. 17

20 18

21 3 Suomen suhteet Latinalaiseen Amerikkaan ja Karibian maihin Suomen hyvät suhteet Latinalaisen Amerikan ja Karibian kaikkien valtioiden kanssa perustuvat pitkäaikaisiin kauppasuhteisiin ja talousyhteistyöhön, poliittiseen vuoropuheluun, pitkäaikaiseen kehitysyhteistyöhön etenkin Keski-Amerikassa ja Andien alueella, kulttuurivaihtoon ja kansalaisyhteiskunnan, erityisesti kansalaisjärjestöjen välisiin monipuolisiin suhteisiin. Suomelle on tärkeää, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat ovat vakaita, demokraattisia valtioita, jotka kehittyvät taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti köyhyyden vähentämiseen ja ihmisoikeuksien puolustamiseen. Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat tarjoavat Suomelle kiinnostavia kumppanuuksia. Kahdenvälisillä poliittisilla suhteilla on olennainen merkitys. Kansainvälisissä järjestöissä ja monenvälisessä yhteistyössä tärkeitä yhteisiä kysymyksiä ovat globaaleihin haasteisiin kuten perushyödykkeiden saatavuuteen ja ruokaturvaan sekä ilmastonmuutokseen vastaaminen. Suomen intressit Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla ovat perinteisesti olleet taloudelliset. Viennin ohella keskeisten tuotteiden tuonnin merkitys on lisääntynyt, samoin kuin molemminpuolisten investointien merkitys. Myös tietotaidon ja palveluiden vienti kasvaa yhä merkittävämmäksi osaksi kahdenvälisiä suhteita. Suomen suhteita alueelle vahvistavat myös lisääntyvä matkailu, monipuolistuva kulttuurivaihto sekä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiosektorin yhteistyö. 19

22 Suomen ensimmäiset lähetystöt Latinalaisessa Amerikassa perustettiin 1929 Buenos Airesiin ja 1937 Rio de Janeiroon. Mexicon ja Liman edustustot avattiin 1960-luvulla. Tällä hetkellä Suomella on suurlähettilään johtama diplomaattinen edustusto viidessä maassa, Argentiinassa, Brasiliassa, Chilessä, Meksikossa ja Perussa sekä vuodesta 2013 alkaen asiainhoitajan johtama edustusto Kolumbiassa. Nicaraguassa toimiva edustusto suljetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Finprolla on nykyisin vientikeskukset neljässä maassa. Edustustoverkkoa kehitetään muuttuvien yhteistyötarpeiden sekä resurssien mukaisesti. Edustustojen lisäksi Suomella on 65 kunniakonsulia yhteensä 28:ssa alueen maassa. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n yhteisen ulkosuhdehallinnon kehittämiseen palvelemaan jäsenmaita tiedonsaanti- ja vaikutuskanavina. Niissä maissa, joissa Suomella ei ole omaa edustustoa, toisen Pohjoismaan tai EU-maan edustusto voi toimia tärkeänä tukipisteenä erityisesti kansalaispalveluissa. (LIITE 3, Toimijoita Suomen ja Latinalaisen Amerikan sekä Karibian maiden yhteistyössä) Poliittiset suhteet Maantieteellisestä etäisyydestä huolimatta Suomella on hyvät poliittiset suhteet Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden kanssa. Korkean tason vierailuja on tehty useisiin keskeisiin kumppanimaihin verrattain säännöllisesti. Eniten työvierailuja on tehnyt ulkomaankaupasta vastaava ministeri yritysvaltuuskunnan kanssa. Latinalaisen Amerikan valtionpäämiehiä ja ministereitä sekä virkamiesvaltuuskuntia on vieraillut Suomessa aika-ajoin. Korkean tason vierailujen ohella tärkeä työväline ovat virkamiestasolla käytävät ulkopoliittisiin kysymyksiin keskittyvät poliittiset konsultaatiot sekä kunkin maan kanssa harjoitettua yhteistyötä laajasti kartoittavat kahdenväliset konsultaatiot. Niitä käydään usean Latinalaisen Amerikan maan kanssa. Käytäntöä pyritään tiivistämään, saattamaan säännönmukaiselle pohjalle sekä ulottamaan se entistä useampiin 20

23 alueen maihin. EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian väliset kumppanuusjärjestelyt, kuten huippukokoukset ja assosiaationeuvostot, tarjoavat myös tärkeän kanavan poliittisen vuoropuhelun käymiseen. Suomen aktiivinen toiminta kansainvälisillä foorumeilla kuten YK:ssa ja Maailmanpankissa merkitsee laajempaa yhteydenpitoa myös Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa ja tukee kahdenvälisiä toimia. Laaja-alainen yhteistoiminta kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi sekä edellyttää että vahvistaa myös kahdenvälisiä poliittisia suhteita. Maailmanpankkiyhteistyön kautta Suomi tukee Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä osallistuen mm. niiden velkatilanteen seurantaan. Suomen on hyödyllistä harjoittaa yhteistyötä myös Latinalaisessa Amerikassa toimivien järjestöjen kanssa. Suomi toimii tarkkailijana Amerikan valtioiden järjestössä (OAS). Suomi on tehnyt yhteistyötä sen kanssa jo kauan ja osallistunut joihinkin sen ohjelmiin. Latinalaisen Amerikan kehityspankissa IDB:ssä (Inter-American Development Bank) Suomi toimii ei-alueellisena jäsenenä, ja edustautuu sen johtokunnassa rotaatiovuoron mukaisina vuosina sekä vaikuttaa pääkaupunkitasolta äänestysryhmän kautta Suomen kehityspoliittisten linjausten mukaisesti. Suomen kannalta on hyvä seurata kansainvälisten kehityspankkien projektisuunnitelmia ja tiedottaa niistä Team Finlandin ja Finpron hankeneuvontakeskuksen kautta kiinnostuneille yrityksille. On tärkeää edistää suomalaisen asiantuntemuksen käyttöä ja suomalaisten rekrytoitumista IDB:n palvelukseen, painopisteinä koulutus, tietoyhteiskunta sekä ilmastokestävyys ja cleantech -alat. Yhteyksiä Karibian alueen valtioihin ylläpidetään mm. toimimalla alueen järjestöissä. 21

24 Tavoitteet lisätään poliittisen tason vierailuja ja vuoropuhelua alueen maiden kanssa, tarkoituksena kahdenvälisten suhteiden tiivistäminen erityisesti keskeisimpien kumppanimaiden ja uusia yhteistyömahdollisuuksia tarjoavien kumppanimaiden kanssa, edesautetaan maiden vakaata yhteiskunnallista kehitystä ja demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, lainvalvonnan ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista, eriarvoisuuden vähentämistä ja sosiaalista koheesiota sekä hyvän hallinnon ja markkinatalouden rakentamista, kehitetään virkamiestason yhteydenpitoa mm. riittävän säännönmukaisin kahdenvälisin konsultaatioin, jotka koskevat ulkopoliittisia kysymyksiä (ns. poliittiset konsultaatiot) ja kahdenvälistä yhteistyötä laaja-alaisesti (ns. kahdenväliset konsultaatiot), tuetaan alueen maiden kehitystä ja modernisaatiota monipuolistamalla yhteistyötä, konsultointia ja osaamisen siirtoa yhteisesti kiinnostavissa kysymyksissä, Suomen ja suomalaisen yhteiskunnan vahvuusalueita hyödyntäen, kannustetaan maita alueelliseen yhteistyöhön, tiivistetään yhteistyötä alueen maiden kanssa kansainvälisissä järjestöissä ratkottaessa yhteisiä globaaleja ongelmia, edistetään YK:ssa ja Ihmisoikeusneuvoston puitteissa ihmisoikeuksien toteutumista alueella, otetaan esille ihmisoikeuskysymyksiä kahdenvälisessä vuoropuhelussa ja tuetaan alueen maiden omia valmiuksia, tuetaan kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa toimia, jotka ehkäisevät ilmastonmuutosta sekä auttavat alueen maita sopeutumaan siihen ja lieventämään sen seurauksia, osallistutaan OAS:n, IDB:n, Maailmanpankin ja CARICOM:in kehitysrahaston tukemiseen ja vaikutetaan alueen kehittämiseen niiden sekä Nordic Development Fundin kautta. 22

25 Kaupan ja investointien mahdollisuudet Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat ovat Suomen kannalta merkittävää kasvupotentiaalia tarjoava markkina-alue. Vaikka kauppa alueen maiden kanssa on vain kolmen prosentin luokkaa Suomen ulkomaankaupasta, joillain toimialoilla maanosa on merkittävä markkina-alue ja kauppakumppani sekä kattaa esimerkiksi kaivosteollisuuden teknologian viennistä viidenneksen. Myös Suomen raaka-ainetuonnin näkökulmasta Latinalaisen Amerikan maiden merkitys on suuri. Kaupan rakenne on yksipuolinen: yleisesti ottaen Suomi tuo raaka-aineita ja vie teknologiaa. Poikkeuksena on Meksiko, jonka viennistä Suomeen autot muodostavat pääosan. Kaupan volyymi ja tasapaino voivat vaihdella suuresti vuodesta toiseen. Tuonnin arvo vaihtelee lähinnä raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen muutosten tahtiin, investointihyödykkeisiin painottuva vienti taas on riippuvainen toteutetuista investointihankkeista. On myös otettava huomioon, että osa suomalaisyritysten viennistä alueelle tapahtuu kolmansista maista. EU:n sopimusten mahdollistama vapaakauppa luo entistä paremmat puitteet Suomen kaupalliselle toiminnalle monien Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden kanssa. Samanaikaisesti haasteita luo joissakin alueen maissa tuntuvasti vahvistunut protektionistinen suuntaus, ja vaikeudet viedä eteenpäin eräitä keskeisiä EU:n ja alueen maiden vapaakauppasopimushankkeita. Latinalaisen Amerikan kaupallista potentiaalia arvioitaessa on otettava huomioon myös näiden maiden avautuminen ja aktivoituminen Tyynenmeren ja Aasian suuntaan. Samalla kun tämä merkitsee alueen maiden kaupallistalouden huomion suuntautumista poispäin Euroopasta, se avaa myös monilla aloilla kuten satamateollisuudessa uudenlaisia vientinäkymiä. 23

26 Suomalaisten yritysten kokemus alueesta on edelleen rajoitetumpaa kuin pääkilpailijoiden, mikä lisää tarvetta panostaa osaamiseen ja yhteistyöhön. Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa kulttuuri ja toimintatavat ovat kuitenkin lähempänä suomalaista kuin esimerkiksi Aasian markkinoilla. Latinalaisessa Amerikassa poliittisen tason suhteet ovat edelleen merkittävä tekijä myös kaupallisten suhteiden kehittämisessä. Siksi toimivat kontaktit ja sujuva yhteistyö päätöksentekijöiden ja hallinnon kanssa ovat oleellinen tekijä edistettäessä suomalaisten yritysten pääsyä markkinoille ja menestyksekästä toimintaa niillä. Latinalaisen Amerikan maiden pyrkimys kehittää ja monipuolistaa talouttaan, nostaa tutkimuksen ja koulutuksen tasoa sekä varmistaa ympäristön kestävyys tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia tehdä kokonaisvaltaisempaa yhteistyötä ja kehittää kauppaa, investointeja ja innovaatioyhteistyötä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa. Korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyö tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia yhteiskuntien modernisaatiopyrkimyksissä. Suomen teollisuuden investoinnit Latinalaiseen Amerikkaan ovat kasvussa. Alueella toimii noin 160 tytäryhtiötä, joiden liikevaihto on yli 6 mrd euroa. Suurimmat toimialat ovat kone- ja metalliteollisuus, metsäteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Tilastoidut kauppaluvut eivät anna tarkkaa kuvaa Suomen taloussuhteista Latinalaisen Amerikan kanssa - joidenkin alueen maiden suurten vientiyritysten joukosta löytyy myös suomalaisia yhtiöitä. Latinalainen Amerikka tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia monilla suomalaisittain kiinnostavilla vahvuusalueilla. Yhteistyötä on mahdollista lisätä perinteisillä yhteistyöaloilla kuten kaivos- ja metsäteollisuuden sekä kemianteollisuuden ja elintarvikekaupan alalla. Lupaavia kasvualoja ovat ICT, uusiutuvat energiamuodot ja cleantech -ala ml. vesi- ja jätehuoltosektori, puolustusteollisuus, terveyssektori sekä meriteollisuus ja off-shore -toiminta. Suomen tunnettuuden kannaltakin mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarjoutuu myös koulutus- ja kulttuuriviennin alalla. Kaupallis-taloudellisten suhteiden 24

27 kehittämisen painopiste tulee suunnata erityisesti niille aloille ja alueille, joissa suomalaistoimijoilla on suhteellista etua muihin toimijoihin nähden. Edustustot raportoivat toimialueensa taloudellisesta kehityksestä, investointiohjelmista ja investointi-ilmapiiristä sekä välittävät tietoa elinkeinoelämän järjestöille. Edustustot voivat välittää tietoa yrityskohtaisesti taloudesta ja liiketoimintaolosuhteista sekä tarjota arvovaltapalveluja yritysten edustajille ja auttaa kontaktien luomisessa. Tuontirajoitukset, valuuttakontrolli ja viennin rahoitukseen liittyvät ongelmat ovat kasvavia haasteita myös suomalaisille toimijoille. Kunkin maan investointiedellytyksiä arvioidessaan edustustot kiinnittävät investoijien huomiota kansantalouden tilastotietojen lisäksi myös asianomaisen maan työ-, ympäristö- ja sosiaalilainsäädäntöön, kulttuurisiin ominaispiirteisiin ja mahdollisiin jännitteisiin. Yritysten edellytetään puolestaan ottavan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt sosiaalisen vastuun periaatteet. Viime vuosina Suomi on panostanut myös kaupallisen kulttuuriviennin edistämiseen. Kasvavia aloja, joihin Suomi voisi jatkossakin panostaa, ovat muotoilu, arkkitehtuuri ja musiikki sekä matkailu. Lähivuosina tarjoutuu mahdollisuuksia kaupalliselle yhteistyölle myös liikunta- ja urheilusektorilla. 25

28 Tavoitteet tehostetaan merkittävästi Suomen vienti- ja kansainvälistymisponnisteluja ja taloussuhteita, pyritään saamaan investointeja Suomeen Latinalaisesta Amerikasta, vakiinnutetaan Team Finland -yhteistyöverkoston toiminta Latinalaisessa Amerikassa ja Suomessa, ja tähän liittyen tiivistetään olennaisesti eri toimijoiden yhteydenpitoa ja keskinäistä koordinaatiota sekä toteutetaan yhteisiä Suomen etuja edistäviä hankkeita, edistetään Suomen taloudellisia intressejä ja suomalaisen elinkeinoelämän esteetöntä toimintaa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibian maissa myös virallisten suhteiden avulla ja toimitaan aktiivisesti sekä kahdenvälisesti että EU:ssa alueen markkinoilla olevien kaupan ja investointien esteiden poistamiseksi, hyödynnetään suurlähetystöjen verkostoitumista viranomaisten, akateemisen maailman ja elinkeinoelämän kanssa tavoitteena yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja niistä tiedottaminen, hyödynnetään tunnettuja ja alallaan johtavia suomalaisyrityksiä sekä vakiintuneita kansallisia brändejä, kuten Cleantech Finland, myönteisen Suomi-kuvan vahvistamisessa, korostetaan suomalaisten yritysten globaalia vastuuta ja yhteiskuntavastuuta; noudatetaan politiikkajohdonmukaisuutta ja edis tetään sellaista yritystoimintaa alueella, joka ottaa huomioon liiketaloudellisessa toiminnassaan ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen toteutumisen paikallisesti, Suomen edustustot arvioivat alueen maiden taloudellista kehittymistä, kaupallista potentiaalia, investointi-ilmapiiriä ja kaupan esteitä sekä yleisempiä kysymyksiä, kuten ympäristöpolitiikkaa, ilmastonmuutosta, cleantech -toimialojen edistämistä, ruokaturvaa sekä yritysvastuuseen liittyviä kysymyksiä, edustustot seuraavat alueen maiden energia- ja tietoliikennepolitiikkaa, infrastruktuurihankkeita ja niihin liittyviä yhteistyömahdollisuuksia ja raportoivat suomalaisten toimijoiden kannalta kiinnostavasta kehityksestä, 26

29 edustustot tarjoavat yrityksille ja muille suomalaisille toimijoille ovienavaus-, verkottumis- ja promootiopalveluja tapauskohtaisesti sovituilla tavoilla edustustot ja muut Team Finland -toimijat osallistuvat aktiivisesti taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelman toteuttamiseen ml. siihen sisältyvät kauppapoliittiset, kehityspoliittiset, vienninja investointien edistämiseen ym. liittyvät tavoitteet, huolehditaan siitä, että Suomen ja suomalaisten toimijoiden edustautuminen Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla on riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetty, ja vastaa suomalaisten toimijoiden tarpeita kytketään Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa toimivat kun nia konsulit tiiviimmin mukaan vienninedistämistyöhön ja Suomi-promootioon, toimintatapoja kehittämällä ja tietoa entistä enemmän jakaen, tuetaan koulutus- ja kulttuurivientiä alueen maihin. suomen solmimat sopimukset latinalaisen amerikan ja karibian valtioiden kanssa investointisuojasopimus: Argentiina, Chile, Dominikaaninen tasavalta, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Meksiko, Panama, Peru ja Uruguay. Neuvottelut ovat kesken kahden maan kanssa. kaksinkertaisen verotuksen estävä sopimus: Argentiina, Barbados, Brasilia ja Meksiko. Chilen kanssa sopimusneuvottelut ovat loppusuoralla. 27

30 Tutkimus innovaatiot - koulutus Suomi tunnetaan Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla korkean osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden maana, ja useissa maissa on kiinnostusta suomalaiseen tietotaitoon näillä aloilla. Suomella on edellytyksiä jakaa kokemuksiaan sekä kehittää erilaisia yhteistyön muotoja, yhtäältä alueelta nousevien haasteiden ja kysynnän, toisaalta jo tehdyn yhteistyön ja olemassa olevien verkostojen pohjalta. Alueen maat tarjoavat myös suomalaisten toimijoiden kannalta kiinnostavaa osaamista. Tutkimus- ja innovaatioaloilla suomalaistoimijoilla, mm. Suomen Akatemialla, TEKESillä ja VTT:llä, on käynnissä eniten yhteistyötä Brasilian ja Chilen kanssa. Meneillään on tutkimushankkeita tieteen eri sektoreilla. Myös muiden alueen maiden kanssa on olemassa hyvää potentiaalia tutkimusyhteistyöhön eri aloilla. Kiinnostavia tutkimus- ja innovaatioyhteistyön teemoja Latinalaisessa Amerikassa ovat erityisesti uusiutuviin energiamuotoihin ja biopolttoaineisiin kohdistuva tutkimus. Mahdollisuuksia tarjoavat myös ilmastonmuutokseen ja ympäristöön sekä metsiin liittyvä tutkimus. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä tutkimusrahoittajien välillä on kehittymässä laaja verkosto yhteistyösuhteita, johon ovat tarjonneet kanavia myös EU:n ja Latinalaisen Amerikan yhteistyöohjelmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa kaksivuotisen hankkeen, joka mahdollistaa suomalaisten korkeakoulujen osallistumisen Madridin toimintaohjelmaan. Lisäksi suomalaiset säätiöt ja Suomen Akatemia rahoittavat monitieteistä eri alojen suomalaista akateemista tutkimusta Andien alueella sekä Keski-Amerikassa ja Karibialla. Opiskelija- ja tutkijavaihtoa Latinalaisen Amerikan maiden kanssa tulisi lisätä. Useat alueen maat ovat käynnistäneet ohjelmia, jotka luovat uusia mahdollisuuksia koulutus- ja tiedeyhteistyölle. Esimerkiksi Brasilia ja Chile ovat valmiita maksamaan merkittäviä summia ulkomaisesta huipputason maisteri- ja tohtorinkoulutuksesta opiskelijoilleen. 28

31 Suomalaiselle koulutusosaamiselle on kysyntää, sillä latinalaisamerikkalaiset maat investoivat parhaillaan merkittävästi koulutuksen kehittämiseen. Kielellinen ja kulttuurinen yhtenäisyys sekä demokratiakehitys tasa-arvopyrkimyksineen tekevät Latinalaisesta Amerikasta hyvän kumppanin koulutusyhteistyössä. Alue tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia kaupalliseen yhteistyöhön useilla koulutusosaamisen ydinalueilla, kuten opettajan- ja rehtorinkoulutuksessa, teknologiasovelluksissa ja oppimisympäristöissä. Opetussektorilla mahdollisuuksia on tarjolla koulutuksen suunnittelun, hallinnon ja opettajakoulutuksen asiantuntemuksen vientiin samoin kuin oppimisympäristöjen ja teknisten ratkaisujen vientiin. Suomalainen osaaminen tulee koota paikallisista olosuhteista nousevia tarpeita ja kysyntää vastaaviksi kokonaisuuksiksi. Suomella ja suomalaisilla toimijoilla on erityisosaamista kieli- ja kulttuurivähemmistöjen opetuksen ja koulutuksen kehittämisestä sekä omassa maassamme että Latinalaisessa Amerikassa. Jo pitkään jatkunut johdonmukainen kehitysyhteistyö alkuperäiskansojen keskuudessa sekä Keski-Amerikassa että Andien alueella on luonut vahvan asiantuntemuksen ja yhteistyöverkoston, jonka pohjalta on hyvä kehittää uudenlaisia yhteistyön muotoja sekä koulutusviennin että tiedon vaihdon näkökulmasta. Mahdollisuuksia on myös suomalaiseen hallinnolliseen osaamiseen liittyvien hyvien kokemusten ja käytäntöjen tarjoamiseen laajemminkin, esimerkiksi oikeusvaltion kehittämisessä. Latinalaisen Amerikan maiden, niiden kulttuurin, yhteiskunnan ja historian tuntemus Suomessa on tärkeää kaikelle yhteistyölle alueen maiden kanssa, samoin kuin Suomi-tuntemuksen lisääminen alueen maissa. Olisi tarkoituksenmukaista selvittää miten osaamista voitaisiin vahvistaa. Olennainen osa Latinalaisessa Amerikassa toimimista on espanjan ja portugalin kielen taito. Vaikka monissa alueen maissa panostetaan liikekielenä tarpeellisen englannin osaamiseen, asioiminen alueen maissa edellyttää edelleenkin monilla aloilla vähintään kohtuullista paikallisten kielten taitoa. 29

32 Tavoitteet edistetään korkeakoulu- ja tieteellisen tutkimuksen yhteistyötä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa, edistetään opiskelija- ja tutkijaliikkuvuutta Suomen ja Latinalaisen Amerikan välillä, tiivistetään kansallista yhteistyötä Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvissa korkeakoulutus- ja tutkimustoimissa, tuetaan mahdollisuuksien mukaan yhteiskuntien kehittämistä korkeakoulutus- ja tutkimusyhteistyöllä, vakiinnutetaan verkostomainen Team Finland toimintatapa tutkimus- ja innovaatio- sekä vientiä ja kansainvälistymistä edistävien toimijoiden kesken Suomessa ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa, tutkimus- ja innovaatioyhteistyön mahdollisuuksien identifioimiseksi ja yhteistyön käynnistämiseksi, osallistutaan aktiivisesti EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden väliseen tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön (Madridin toimintaohjelman toimeenpano) ja seurataan Suomen kannalta kiinnostavia korkeakoulutusyhteistyön toimia, arvioidaan tarve Latinalaisen Amerikan maiden tuntemuksen ja alueen pääkielten osaamisen vahvistamiselle, kehitetään koulutusalan yhteistyömahdollisuuksia ja koulutusviennin edellytyksiä alueen maiden kanssa, Suomen koulutusjärjestelmää ja koulutusosaamista koskevaa aineistoa tuotetaan espanjaksi ja portugaliksi. 30

33 Kehitysyhteistyö Suomi on harjoittanut pitkäaikaista kehitysyhteistyötä etenkin Keski-Amerikassa ja Andien alueella. Kehitysyhteistyötä on toteutettu niin valtion- kuin paikallishallinnon sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kautta. Suomen kehitysyhteistyötä on ryhdytty uudistamaan Latinalaisessa Amerikassa. Alue koostuu nykyisin Haitia lukuunottamatta keskitulotason maista. Näiden maiden modernisoituessa perinteistä hanke- ja ohjelmapohjaista kehitysyhteistyötä vähennetään ja se korvataan alueen maiden omia tarpeita vastaavalla kapasiteetin rakentamisella, jolla vahvistetaan maiden omaa kehityspotentiaalia. Samalla tuetaan myös ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä. Toimintaa ja tukea ohjataan normaaliin kaupalliseen, akateemiseen ja instituutioiden väliseen yhteistyöhön. Monia Latinalaisen Amerikan maita kiinnostaa pohjoismainen yhteiskuntamalli. Kaikella tuella luodaan samalla hyvää pohjaa Suomen ja asianomaisten maiden suhteille myös tulevaisuutta ajatellen. Suomen kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön läpileikkaavia tavoitteita sukupuolten välistä tasa-arvoa, eriarvoisuuden vähentämistä ja ilmastokestävyyttä edistetään myös Latinalaisessa Amerikassa ja varmistetaan niiden toteutuminen kaikessa Suomen toiminnassa. Instituutioiden välisellä yhteistyöllä (ns. IKI- hankkeet) tuetaan tiedonvaihtoa, tutkimusta, koulutusta ja innovaatioita kestävän kehityksen edistämiseksi ja yhteistyökumppanien omien hallintorakenteiden tai toimintavalmiuksien vahvistamiseksi. Paikallisen yhteistyön (PYM) hankkeiden tavoitteena on edistää kehitystavoitteita paikallisen kansalaisyhteiskunnan kanssa ja vahvistaa samalla sen toimintamahdollisuuksia. Kaupallista yhteistyötä tuetaan mm. Finnpartnership -ohjelman kautta. Toimeenpanossa voidaan tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja muiden avunantajamaiden kanssa. Suomi tukee alueen maiden kehitystä myös merkittävässä määrin EU:n, YK:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten rahoituksen kautta. Kansalaisyhteiskuntien välistä yhteistyötä vahvistetaan jatkossakin tukemalla suomalaisten kansalaisjärjestöjen toimintaa alueen maissa. 31

34 Tavoitteet panostetaan alueen maiden oman kapasiteetin rakentamiseen hanke- ja ohjelmapohjaisen kehitysyhteistyön sijasta, ohjataan tukea kaupalliseen, akateemiseen ja instituutioiden väliseen yhteistyöhön, jatketaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tukea, selvitetään mahdollisuuksia lisätä oikeusvaltioyhteistyötä. kehitysyhteistyövälineet yhteistyön toteuttamisessa käytetään hyväksi eri kohteisiin soveltuvia instrumentteja: Instituutioiden välisen yhteistyön instrumentti (IKI) mahdollistaa valtion laitosten ja virastojen osallistumisen kehitysyhteistyöhön. Hankkeiden tavoitteena on kehitysmaiden valtiollisten toimijoiden kuten ministeriöiden ja laitosten osaamisen vahvistaminen yhteistyössä suomalaisen valtion laitoksen tai viraston kanssa. Finnfundin rahoittamilla hankkeilla on tärkeä kehitystavoite, etenkin kehitysmaiden tuotannollisen kapasiteetin kehittäminen. Liikekumppanuusohjelmalla (Finnpartnership) yritysten yhteistyökanavana voidaan vahvistaa suomalaisen elinkeinoelämän osallistumista yhteistyöhön sen omalla erityisalalla. Paikallisen yhteistyön määräraha on edustustoille kanava tukea paikallisia kansalaisjärjestöjä ja muita toimijoita eri maissa ja solmia suhteita yhteiskunnallisiin toimijoihin. EPA-sopimuksen (talouskumppanuussopimus) toimeenpano Karibian alueella ja siihen liittyvä tuki muodostavat yhteistyön keskeisen kehyksen. Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli yhteistyön kokonaisuudessa. Niiden toiminta täydentää julkista kehitysyhteistyötä. Lisäarvona ovat niiden suorat kontaktit ruohonjuuritasolle sekä niiden työ kansalaisyhteiskunnan vahvistamisessa. Ulkoasiainministeriö rahoittaa myös kansalaisjärjestöjen hankkeita eri maissa. 32

35 Kulttuurisuhteet Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kulttuurikenttä on dynaaminen ja moninainen. Kulttuurisesti alue on lähempänä Eurooppaa kuin esimerkiksi monet Aasian maat. Yhteistyön etuna on myös alueen verrattain yhtenäinen kieli. Suomen Madridin-instituutti luovutti marraskuussa 2012 opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen, jossa arvioidaan yhteistyön tilaa koulutuksen, tieteen ja kulttuurin aloilla sekä ehdotetaan toimenpiteitä yhteistyön kehittämiseksi. Selvityksen mukaan Suomella on laajasti siteitä Latinalaiseen Amerikkaan, mutta yhteistyön määrä ei tällä hetkellä vastaa alueen kasvanutta painoarvoa. Selvityksessä ei ehdoteta määrärahojen lisäämistä yhteistyön syventämiseksi ja laajentamiseksi, vaan olemassa olevien varojen asteittaista uudelleen suuntaamista vastaamaan Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen merkitystä. Yhteistyötä tulee kehittää etenkin Team Finland -konseptin mukaisesti suomalaistoimijoiden välistä viestintää ja koordinointia tehostamalla, vahvistamalla kielen- ja kulttuurintuntemusta Suomessa sekä tukemalla yhteistyötä kulttuurin, koulutuksen ja tieteen eri sektoreilla. Lupaavia kulttuurivaihdon ja -viennin alueita ovat mm. muotoilu, arkkitehtuuri, tanssi, näyttämö- ja audiovisuaaliset taiteet. Musiikin, urheilun ja kirjallisuuden aloilla yhteistyöllä on vielä paljon mahdollisuuksia. 33

36 Tavoitteet: edistetään Latinalaiseen Amerikkaan suuntautuvaa kulttuuri- ja liikunta-alojen vaihtoa ja vientiä sekä kehitetään kulttuurin ja luovan talouden markkinointia, toimitaan yhteistyössä suomalaistahojen kesken erityisesti Latinalaisen Amerikan suurimpien kaupunkien potentiaalin hyödyntämiseksi, tehostetaan kansallista koordinointia ministeriöiden ja muiden keskeisten toimijoiden välillä, edistetään aktiivisesti kulttuurialan toimijoiden verkottumista sekä pääsyä jo olemassa oleviin kansallisiin ja eurooppalaisiin tukiohjelmiin, laaja-alaiset toimijat, kuten suurlähetystöt, Finpro, kulttuuri-instituutti, tiedotuskeskukset ja kulttuurin edistämisorganisaatiot tukevat yhteistyössä luovan talouden sekä kulttuurialan toimijoiden hankkeita alueella, kiinnitetään erityistä huomiota kulttuuritoiminnan rooliin alkuperäiskansojen ja ihmisoikeuksien tukemisessa, josta suomalaisilla toimijoilla on paljon hyviä kokemuksia. Julkisuusdiplomatia Julkisuusdiplomatia tarkoittaa kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä vaikuttamista huolella valittuihin ulkomaisiin, ei-valtiollisiin kohderyhmiin Suomen tavoitteiden saavuttamiseksi. Se on kasvava ala, jossa Suomi joutuu kilpailemaan muiden toimijoiden kanssa. Julkisuusdiplomatian välineinä ovat media ja kulttuuri, mutta myös muut promootion ja vaikuttamisen keinot. Se tukeutuu Suomen vahvuuksiin ja maabrändiin, ja sillä edistetään Suomen vaikutusvaltaa, kiinnostavuutta ja uskottavuutta. Suomella on julkisuusdiplomatian maaohjelma alueen maista Brasiliassa. 34

37 Tavoitteet edistetään suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tunnetuksi tekemistä Team Finland -yhteistyöhengen mukaisesti ja kohtuukustannuksin, varmistetaan että viestintä tapahtuu Latinalaisen Amerikan pääkielillä, julkisuusdiplomatiaa käytetään hyväksi muun toiminnan tukemiseen ja yhteistyön syventämiseen eri aloilla, edistetään Latinalaisen Amerikan ja Karibian tuntemusta Suomessa. 35

38 36

39 4 Suomen suhteista eräisiin alueen maihin Kolumbia Kolumbia on pinta-alaltaan Etelä-Amerikan suurimpia maita, ja väestömäärältään toiseksi suurin. Karibian ja Tyynenmeren rantavaltiona ja Brasilian ja Keski-Amerikan naapurina maalla on edullinen logistinen sijainti. Maan vakaus on kärsinyt puoli vuosisataa jatkuneesta sissitoiminnasta, mutta turvallisuustilanteen odotetaan paranevan muun muassa maan hallituksen ja sissiliikkeen välisten rauhanneuvottelujen ansiosta. Kolumbian nopeasti kasvava talous on Latinalaisen Amerikan neljänneksi suurin. Maan liiketoimintaympäristö on parantunut huomattavasti viime vuosina ja investointitarpeet ovat useita kymmeniä miljardeja dollareita lähivuosina. Kasvualoja ovat erityisesti kaivosteollisuus, maatalous, infrastruktuuri, turismi ja rakennusteollisuus. Suorat ulkomaiset investoinnit maahan ovat nelinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Maalla on laaja vapaakauppaverkosto ja vankka jalansija koko Amerikan mantereen, Aasian ja Tyynenmeren kaupassa. Suomen ja Kolumbian välisissä poliittisissa ja kaupallisissa suhteissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Poliittisia yhteyksiä on tarkoitus tiivistää ja syventää. Maiden välinen kauppa on ollut vakaata, mutta volyymiltaan vielä lisättävissä ja rakenteeltaan monipuolistettavissa. Suomalaisyritykset ovat toimineet etenkin metsä- ja elektroniikkateollisuuden, energiateknologian, meteorologian ja satamalogistiikan aloilla. Muun muassa metsä-, kaivos- ja infrastruktuurialoilla Suomella on vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Näiden sektoreiden 37